PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 214 artiklan 5 kohdassa edellytetään, tällä ehdotuksella luodaan Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkoihin sovellettava sääntelykehys. Vapaaehtoisjoukkojen tavoitteena on mahdollistaa humanitaarisen avun operaatioihin osallistuvien eurooppalaisten vapaaehtoistyöntekijöiden yhteistoiminta. Sen tavoitteena on myös ilmaista unionin humanitaarisia arvoja ja solidaarisuutta avun tarpeessa olevia ihmisiä kohtaan. Tavoitteeseen pyritään tehokkailla ja näkyvillä Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukoilla, jotka lisäävät unionin toimintavalmiutta humanitaarisissa kriiseissä ja parantavat heikossa asemassa olevien tai katastrofista kärsivien yhteisöjen valmiuksia ja selviytymiskykyä kolmansissa maissa.

Unionin on varmistettava, että se pystyy tarjoamaan riittävästi humanitaarista apua, sillä humanitaaristen kriisien, niin luonnonkatastrofien kuin ihmisten aiheuttamien kriisienkin, lukumäärä ja laajuus on lisääntynyt. Hyvin valmistautuneet vapaaehtoistyöntekijät voivat parantaa unionin valmiutta vastata näihin kasvaneisiin humanitaarisiin tarpeisiin.

Eurooppalaisten vapaaehtoistoimintavalmiuden parempi hyödyntäminen voi myös antaa maailmalle myönteisen kuvan unionista ja lisätä kiinnostusta yleiseurooppalaisiin hankkeisiin, joilla tuetaan humanitaarisia avustustoimia. Vaikka vapaaehtoistyön suosio on lisääntynyt monilla osa-alueilla, unionin kansalaisten solidaarisuutta kolmansissa maissa ihmisten aiheuttamista kriiseistä tai luonnonkatastrofeista kärsiviä ihmisiä kohtaan voidaan silti kehittää edelleen merkittävästi. Eurooppalaisten mielestä vapaaehtoistoiminnalla on ollut suurin vaikutus juuri humanitaarisen avun alalla, ja myös Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustaminen on saanut merkittävää kannatusta. Suuri enemmistö eurooppalaisista on myös antanut vahvan tukensa unionin humanitaarisen avun toimille. On kuitenkin tarpeen edistää edelleen yhteydenpitoa unionin kansalaisten kanssa, jotta tietoisuutta unionin humanitaarisesta avusta voidaan lisätä ja sen näkyvyyttä parantaa[1].

Tämä ehdotus perustuu vuonna 2010 annettuun tiedonantoon ”EU:n kansalaisten solidaarisuuden ilmaiseminen vapaaehtoistyön avulla – Alustavia pohdintoja Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukoista”[2]. Tiedonannossa esitetään suuntaa-antavat periaatteet, todetut puutteet ja välttämättömät edellytykset, jotta unionin humanitaariseen apuun voidaan vaikuttaa positiivisesti. Komissio on käynnistänyt myös joukon pilottihankkeita, jotta joitakin vapaaehtoisjoukkojen toiminnan mahdollisia osa-alueita voitaisiin testata. Pilottihankkeista saadut kokemukset on otettu huomioon tässä ehdotuksessa.

Neuvosto[3] ja Euroopan parlamentti[4] ovat antaneet vahvan tukensa aloitteelle, vahvistaneet unionin keskeisen aseman vapaaehtoistoiminnan edistämisessä ja määrittäneet vapaaehtoisjoukkojen keskeisiä piirteitä.

Tällä ehdotuksella pyritään edistämään unionin ulkopolitiikan tavoitteita ja erityisesti unionin humanitaarisen avun tavoitteita, jotka ovat ihmishenkien pelastaminen ja suojelu, kärsimyksen vähentäminen ja ehkäisy sekä ihmisarvon suojelu. Sillä lisättäisiin vastaanottaville yhteisöille kolmansissa maissa koituvaa hyötyä ja tehostettaisiin vaikutusta, jota vapaaehtoistoiminnalla on vapaaehtoisiin. Lisäksi vapaaehtoisten koulutus ja vapaamuotoiset oppimiskokemukset ovat merkittävä investointi inhimilliseen pääomaan. Niillä voidaan parantaa heidän työllistettävyyttään maailmantaloudessa ja edistää näin työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian mukaisia tavoitteita.

Johdonmukaisuus unionin muiden politiikkojen ja tavoitteiden kanssa

Erityistä huomiota on kiinnitetty sen varmistamiseen, että humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen toimia koordinoidaan tiiviisti unionin humanitaarisen avun politiikan ja EU:n ulkopolitiikan kanssa varsinkin kehitysyhteistyön alalla toteutettavien toimien osalta. Vaikka humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen toiminta keskittyykin unionin humanitaarisen avun tavoitteisiin, se edistää myös monia muita unionin politiikan aloja kuten oppimista, nuorisotoimintaa ja aktiivista kansalaisuutta.

Humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot hoitavat tehtäviä, joita nykyiset eurooppalaiset ohjelmat, kuten Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu, eivät kata. Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun toiminta kohdistuu pääasiassa Eurooppaan, ja hankkeet keskittyvät enintään 30-vuotiaiden nuorten toiminnan edistämiseen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja keskinäisen yhteisymmärryksen lisäämiseksi unionissa. Sen toiminta ei niinkään perustu humanitaarisiin periaatteisiin. Humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen tavoitteet, toiminta-ala ja tehtävät vastaavat humanitaaristen toimien ja operaatioiden erityistarpeisiin.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Sen jälkeen kun humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkoja koskeva ehdotus esitettiin ensimmäistä kertaa EU:n perustuslakisopimuksen luonnoksessa, on teetetty kaksi ulkopuolista tarkastelua vuosina 2006 ja 2010 sekä pidetty useita kuulemisia monien sidosryhmien kanssa. Niiden avulla on pyritty arvioimaan humanitaarisen avun vapaaehtoistoiminnan nykytilannetta, määrittämään nykyisiä puutteita ja haasteita sekä yksilöimään toiminnan tavoitteita ja prioriteettialoja.

Sidosryhmiä, joihin sisältyivät tärkeimmät humanitaarisen avun järjestöt (kansalaisjärjestöt, Punainen Risti ja Punainen Puolikuu, YK:n erityisjärjestöt), yleiset vapaaehtoisjärjestöt, yksittäiset vapaaehtoiset, jäsenvaltioiden edustajat ja muut alan toimijat, kuultiin erikseen kahdessa asiaa käsitelleessä konferenssissa[5] ja julkisessa verkkokuulemisessa. Lisäksi jäsenvaltiot ovat keskustelleet monista humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkoihin liittyvistä kysymyksistä neuvoston humanitaarisen avun ja elintarvikeavun työryhmässä[6]. Kuulemiset sisälsivät myös yleisölle suunnatun verkkofoorumin vapaaehtoisjoukoille sopivasta nimestä. Perusteellisen analyysin jälkeen ”EU Aid Volunteers” (EU:n vapaaehtoisapu) valittiin tälle aloitteelle sopivaksi nimeksi. Sitä käytetään tästä lähtien sekä viitattaessa aloitteeseen että yksittäisiin vapaaehtoisiin, jotka lähetetään humanitaarisen avun operaatioihin.

Eri toimintavaihtoehtojen ja niiden mahdollisten vaikutusten arvioimiseksi on laadittu vaikutustenarviointiraportti. Vaikutustenarviointiprosessiin kuului vaikutusten arvioinnin ohjausryhmä, johon osallistui tämän asian parissa työskenteleviä komission yksiköitä[7]. Lisäksi siinä otettiin huomioon ulkopuolinen valmisteleva tutkimus. Huomioon otettiin myös saadut kokemukset ja pilottihankkeiden koordinaattoreiden kanssa järjestyn kahden seminaarin päätelmät[8].

Kaikkia sidosryhmien esittämiä näkemyksiä tarkasteltiin perusteellisesti, ja ne on otettu huomioon vaikutusten arvioinnissa.

Vaikutusten arviointi

Tärkeimmät ongelmat:

1)           EU:lla ei ole vapaaehtoistoimintaa koskevaa jäsenneltyä lähestymistapaa

2)           EU:n humanitaarinen toiminta ja solidaarisuus suhteessa avun tarpeessa oleviin ihmisiin ei ole riittävän näkyvää

3)           Jäsenvaltioilla ei ole johdonmukaisia vapaaehtoisten tarpeen kartoitusta ja valintaa koskevia mekanismeja

4)           Humanitaarisen avun alalla ei ole riittävästi päteviä vapaaehtoisia

5)           Humanitaarisen avun valmiusryhmät eivät ole riittäviä

6)           Vastaanottavien järjestöjen valmiudet ovat heikot.

Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin useampia toimintavaihtoehtoja, jotka perustuvat eri osien ja hallinnointitapojen yhdistelmiin.

Toimintavaihtoehto 1, joka sisältää: 1) vapaaehtoisten tarpeen kartoitusta, valintaa ja kouluttamista koskevien normien kehittämisen ja 2) lähettävien järjestöjen sertifiointijärjestelmän kehittäminen.

Toimintavaihtoehto 2, joka sisältää toimintavaihtoehtoon 1 sisältyvät osat sekä 3) tuen EU:n humanitaarisen avun vapaaehtoisten kouluttamiselle, 4) koulutettuja vapaaehtoisia koskevan EU:n rekisterin perustamisen ja 5) vapaaehtoisten johtamista koskevien normien ja sertifiointijärjestelmän kehittämisen vastaanottavia järjestöjä varten.

Toimintavaihtoehto 3, joka sisältää kaikki toimintavaihtoehtoon 2 sisältyvät osat sekä 6) tuen EU:n vapaaehtoisten lähettämiselle, 7) kolmansien maiden vastaanottavien järjestöjen valmiuksien kehittämisen ja 8) EU:n humanitaarisen avun vapaaehtoisten verkoston perustamisen. Tämä toimintavaihtoehto on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä humanitaarisen avun järjestöjen kanssa, joiden tehtävänä olisi vastata vapaaehtoisten tarpeen kartoituksesta, valinnasta ja käytöstä.

Toimintavaihtoehto 4, joka sisältää kaikki toimintavaihtoehtoon 3 sisältyvät osat, mutta joka toteutettaisiin suoraan Euroopan komission hallinnointivastuulla.

Tämän taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöä koskevien mahdollisten vaikutusten arvioinnin perusteella toimintavaihtoehtoa 3 pidetään suositeltavimpana, sillä se on tehokkain ja vaikuttavin toimintavaihtoehto havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Tässä ehdotuksessa vahvistetaan EU Aid Volunteers -toimintaa koskevat menettelyt ja säännöt perussopimuksen 214 artiklan 5 kohdassa edellytetyllä tavalla. Ehdotuksen lähestymistapana on toimintaedellytysten luominen. Se on rajattu oleellisiin seikkoihin, jotka ovat tarpeen asetuksen panemiseksi täytäntöön, mukaan lukien yleisten ja toimintatavoitteiden täsmentäminen, periaatteet ja toimet, joista se koostuu, rahoitustukea koskevat säännökset ja yleiset täytäntöönpanosäännökset.

Ehdotuksessa noudatetaan humanitaarisen avun periaatteita (4 artikla) ja humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaista humanitaarisen avun määritelmää[9]. Kriisinhallintatoimien lisäksi sen soveltamisalaan kuuluvat katastrofien ehkäisy, katastrofivalmius ja jälleenrakennustoimet sekä humanitaarisen avun toimet, joilla pyritään kehittämään yhteisöjen valmiuksia ja selviytymiskykyä.

Ehdotuksen keskeiset osat liittyvät EU Aid Volunteers -aloitteen eri toimiin, joita voidaan tukea rahoitusavulla ja joita voivat toteuttaa eri edunsaajat komission vuotuisen työohjelman perusteella (21 artikla). Neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003[10] mukaisesti komissio aikoo delegoida ohjelman hallinnoinnin toimeenpanovirastolle.

Ehdotuksessa otetaan esille erityisesti seuraavat toimet:

– Vapaaehtoisehdokkaita ja EU Aid Volunteers -vapaaehtoisia koskevat normit (9 artikla)

Komissio laatii normit, joilla vahvistetaan poliittinen kehys ja vähimmäisvaatimukset vapaaehtoisehdokkaiden tuloksekkaan, tehokkaan ja johdonmukaisen rekrytoinnin sekä valmentautumisen ja EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten kentälle lähettämisen ja johtamisen varmistamiseksi sekä tämän aloitteen tärkeimmät toimet. Normeilla varmistetaan huolellisuusvelvollisuuden noudattaminen, ja ne kattavat erityisesti lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen velvollisuudet, oleskelu- ja asumiskulujen sekä muiden kustannusten kattamista koskevat vähimmäisvaatimukset, vakuutusturvan ja muut asiaankuuluvat kysymykset.

– Sertifiointi (10 artikla)

Lähettävien järjestöjen, jotka haluaisivat valita, valmentaa ja käyttää EU Aid Volunteers ‑vapaaehtoisia, on hankittava kyseisten normien noudattamista koskeva sertifiointi. Niiden olisi täytettävä useita kelpoisuusvaatimuksia ja noudatettava erillistä sertifiointimenettelyä (joka määritellään täytäntöönpanosäädöksillä), jossa otetaan huomioon niiden ominaisuudet ja valmiudet (esim. onko kyseessä jäsenvaltion julkinen elin tai kansalaisjärjestö). Humanitaarisen avun alalla työskentelevät pelastuspalvelu- ja kehitysyhteistyötoimijat voivat myös osallistua sertifiointiin. Kelpoisuusvaatimukset täyttäville vastaanottaville järjestöille laaditaan erillinen sertifiointijärjestelmä.

Vaikka yksityiset yritykset eivät sovellu lähettäviksi tai vastaanottaviksi järjestöiksi, ne voivat osallistua hankkeisiin ja yhteisrahoittaa osan vapaaehtoisten kustannuksista yritysten vapaaehtoistoiminnan kannustamiseksi, kuten tiedonannossa ”Yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaa uudistettu EU:n strategia vuosiksi 2011–2014”[11] esitettiin.

– Vapaaehtoisehdokkaiden tarpeen kartoitus ja valinta (11 artikla)

EU Aid Volunteers -toimintaan voivat osallistua unionin kansalaiset sekä EU:n alueella pitkään laillisesti oleskelleet henkilöt. Ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden sekä Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaiden kansalaiset voivat osallistua EU Aid Volunteers -toimintaan 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten mukaisesti.

Komissio julkaisee vuotuisen työohjelman perusteella ehdotuspyyntöjä sertifioiduille lähettäville järjestöille vapaaehtoisehdokkaiden tarpeen kartoittamiseksi ja valitsemiseksi. Lähettävät järjestöt, joiden kanssa on tehty sopimus näiden ehdotuspyyntöjen perusteella, kartoittavat ja valitsevat vapaaehtoisehdokkaat koulutusta varten sen jälkeen, kun lähettävät tai vastaanottavat järjestöt tai muut alan toimijat ovat tehneet kolmansissa maissa tarvearvioinnin.

– Koulutus ja kentälle lähettämistä edeltävä valmentautuminen (12 artikla)

Valitut vapaaehtoisehdokkaat osallistuvat räätälöityyn koulutukseen, jossa otetaan huomioon heidän aikaisempi kokemuksensa. Komissio laatii koulutusohjelman ja sen toteuttamisesta vastaavat järjestöt, joilla on erityistä koulutuskokemusta. Lisäksi vapaaehtoisehdokkaat voivat hankkia osana koulutusta ja koulutustarpeista riippuen käytännön kokemusta ”harjoittelussa” tai muuntyyppisessä lyhytaikaisessa kentälle lähettämistä edeltävässä valmentautumisessa, josta sertifioidut lähettävät järjestöt vastaavat.

– EU Aid Volunteers -rekisteri (13 artikla)

Vapaaehtoisehdokkaiden valmiutta tulla lähetetyksi kolmansiin maihin olisi arvioitava. Lähettämisedellytykset täyttävät ehdokkaat olisi kirjattava EU Aid Volunteers -rekisteriin, jota hallinnoi komissio. Rekisteri sisältää myös vapaaehtoiset, jotka on jo lähetetty kolmanteen maahan, jos he haluavat osallistua valintaprosessiin tulevaisuudessakin.

– EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten lähettäminen kolmansiin maihin (14 artikla)

Komissio julkaisee vuotuisen työohjelmansa perusteella ehdotuspyyntöjä sertifioiduille lähettäville järjestöille EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten lähettämiseksi kentälle. Lähettävät järjestöt, joiden kanssa on tehty sopimus näiden ehdotuspyyntöjen perusteella, voivat valita vapaaehtoiset rekisteristä ja lähettää heidät vastaanottaviin järjestöihin. Komissio voi myös lähettää vapaaehtoisia rekisteristä komission humanitaarisen avun paikallistoimistoihin tai operaatioihin kolmansissa maissa hätäapukeskuksen[12] kautta, joka osallistuu unionin toimien koordinointiin katastrofitilanteissa. Lähettämistä koskevat erityisehdot vahvistetaan lähettävän järjestön ja vapaaehtoisen välisessä sopimuksessa.

– Vastaanottavien järjestöjen valmiuksien kehittäminen (15 artikla)

Komissio voi tämän toimen kautta tukea vastaanottavien järjestöjen valmiuksien kehittämistä, jotta voidaan varmistaa EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten tehokas johtaminen ja heidän työnsä kestävät vaikutukset, mukaan lukien paikallisen vapaaehtoistyön edistäminen.

– EU Aid Volunteers -verkosto (16 artikla)

Tällä toimella perustetaan EU Aid Volunteers -verkosto, jota komissio hallinnoi. Se käsittää EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten välisen yhteydenpidon ja helpottaa sitä. Se hoitaa myös tiettyjä tehtäviä, mm. tietojenvaihtoa ja tiedonvälitystä ja tukee esim. seminaareja, työpajoja ja alumnitoimintaa.

– Viestintä, tiedotus ja näkyvyys (17 artikla)

Tällä toimella tuetaan yleisölle tiedottamista, viestintää ja valistuskampanjoita, joilla tehdään EU Aid Volunteers -toimintaa tunnetuksi ja kannustetaan vapaaehtoistoimintaan humanitaarisen avun alalla. Komissio laatii tiedotus- ja viestintäohjelman, jota soveltavat kaikki edunsaajat, erityisesti lähettävät ja vastaanottavat järjestöt.

Komissiolla on toimivalta vahvistaa joitakin toimia koskevat yksityiskohtaiset säännöt delegoiduilla säädöksillä (kuten 25 artiklassa säädetään), jotka koskevat normeja ja toimintatavoitteisiin liittyvien indikaattoreiden muuttamista, tai täytäntöönpanosäädöksillä (24 artikla), jotka liittyvät mm. sertifiointijärjestelmään ja koulutusohjelmia koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihin.

Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 214 artiklan 5 kohta.

Toissijaisuusperiaate

Koska EU Aid Volunteers -aloitteen perustamista koskeva erillinen oikeusperusta sisältyy perussopimukseen, toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotus kohdistuu nykyisissä vapaaehtoisjärjestelyissä havaittuihin puutteisiin eikä ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Unionille aiheutuva hallintorasitus on rajallinen, ja sillä varmistetaan tarvittavat edellytykset vapaaehtoisten lähettämiseksi humanitaarisen avun operaatioihin, mukaan lukien normien, sertifiointijärjestelmän, koulutusohjelman ja koulutettujen vapaaehtoisten rekisterin perustaminen. EU Aid Volunteers -aloitteen keskeiset toimet, jotka liittyvät vapaaehtoisten tarpeen kartoittamiseen, valintaan, valmistautumiseen ja kentälle lähettämiseen, keskitetään lähettäville ja vastaanottaville järjestöille, jotka vastaavat niiden toteuttamisesta. Komission tarkoituksena on lisäksi delegoida aloitteen hallinnointi toimeenpanovirastolle.

Sääntelytavan valinta

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”[13] mukaan EU Aid Volunteers -toiminnan käynnistämiseen arvioidaan tarvittavan 239,1 miljoonan euron talousarviositoumukset (käyvät hinnat).

2012/0245 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta

EU Aid Volunteers

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 214 artiklan 5 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ovat kuulleet Euroopan tietosuojavaltuutettua,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Solidaarisuus on yksi unionin perusarvoista, ja on mahdollista kehittää lisää keinoja, joilla unionin kansalaiset voivat ilmaista solidaarisuuttaan sellaisia kolmansien maiden ihmisiä kohtaan, jotka ovat alttiina ihmisten aiheuttamille kriiseille tai luonnonkatastrofeille tai kärsivät niistä.

(2)       Vapaaehtoistoiminta on konkreettinen ja näkyvä tapa ilmaista solidaarisuutta; sen kautta yksittäiset ihmiset voivat antaa tietojaan, taitojaan ja aikaansa kanssaihmisten käyttöön ilman, että kyse olisi ensisijaisesti taloudellisen edun tavoittelusta.

(3)       Unionin humanitaarista apua koskeva visio, joka käsittää unionin humanitaarisen avun yhteiset tavoitteet, periaatteet, hyvät toimintatavat sekä sen tarjoamisen yhteiset puitteet, esitetään asiakirjassa ”Humanitaarista apua koskeva eurooppalainen konsensus”[14]. Eurooppalaisessa konsensuksessa korostetaan, että unioni on vahvasti sitoutunut vaalimaan ja edistämään humanitaarisia perusperiaatteita, jotka ovat humaanisuus, puolueettomuus, tasapuolisuus ja riippumattomuus. Humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen tulisikin ohjata Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen, jäljempänä ’EU Aid Volunteers’ (EU:n vapaaehtoisapu), toimia.

(4)       Unionin humanitaarista apua tarjotaan tilanteissa, joissa muita kehitysyhteistyöhön, kriisinhallintaan ja pelastuspalveluun liittyviä välineitä käytetään. EU Aid Volunteers ‑toiminnan olisi oltava johdonmukaista asiaan liittyvien politiikkojen ja välineiden kanssa ja täydennettävä niitä, jotta välineitä voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja edistää samalla järjestelmällisesti humanitaarisia periaatteita ja pitkän aikavälin kehitystavoitteita. EU Aid Volunteers -toiminnassa olisi pyrittävä saavuttamaan synergiaetuja unionin pelastuspalvelumekanismin, päätöksellä XX/XXXX[15] perustetun hätäapukeskuksen ja EUH:n ja EU:n edustustojen toiminnan kanssa, jotta voidaan koordinoida unionin toimia humanitaarisissa kriiseissä kolmansissa maissa.

(5)       Humanitaaristen kriisien määrä, laajuus ja monitahoisuus eri puolilla maailmaa on kasvanut merkittävästi vuosien kuluessa, mikä on lisännyt tarvetta humanitaarisen alan toimijoista, jotka toimivat tuloksellisesti, tehokkaasti ja johdonmukaisesti ja tukevat kolmansien maiden paikallisyhteisöjä niiden kriisialttiuden vähentämisessä ja selviytymiskyvyn parantamisessa.

(6)       Vapaaehtoiset voivat tehostaa humanitaarisen avun operaatioita ja edistää humanitaarisen avun ammattimaistamista, kun vapaaehtoiset on valittu, koulutettu ja valmisteltu kentälle lähettämiseen asianmukaisesti, jotta heillä on varmasti tarvittavat taidot ja pätevyys avun tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen mahdollisimman tuloksellisesti.

(7)       Euroopassa ja eri puolilla maailmaa on vapaaehtoistoiminnan järjestelmiä, jotka keskittyvät vapaaehtoisten lähettämiseen kolmansiin maihin. Kyse on useimmiten kansallisista järjestelmistä, jotka keskittyvät pääasiassa tai yksinomaan kehitysyhteistyöhankkeisiin. EU Aid Volunteers -toiminnassa olisi tämän vuoksi vältettävä päällekkäisyyttä ja tarjottava lisäarvoa antamalla vapaaehtoisille tilaisuus edistää yhdessä humanitaarisen avun operaatioita; näin vahvistetaan Euroopan unionin aktiivista kansalaisuutta ja edistetään toimintaan osallistuvien toteutuksesta vastaavien järjestöjen yhteistyötä valtioiden välillä.

(8)       Nykyisessä humanitaarisen avun vapaaehtoistoiminnassa on puutteita, joita EU Aid Volunteers -aloite voi korjata profiililtaan sopivilla vapaaehtoisilla, jotka lähetetään oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Tähän päästäisiin vahvistamalla humanitaarisen avun alalla vapaaehtoisten tarpeen kartoittamista ja valintaa koskevat eurooppalaiset normit sekä vapaaehtoisten kouluttamista ja kentälle lähettämiseen valmistautumista koskevat yhteisesti sovitut vertailuarvot, kehittämällä rekisterejä mahdollisista vapaaehtoisista, jotka on yksilöity kenttätason tarpeiden perusteella, ja tarjoamalla vapaaehtoisille mahdollisuuksia osallistua humanitaarisen avun operaatioihin kenttätehtäviin lähettämisen lisäksi myös tukitoimintojen ja verkkovapaaehtoistoiminnan kautta[16].

(9)       Vapaaehtoisten suojelun ja turvallisuuden pitäisi olla ensisijaisessa asemassa.

(10)     Unioni toteuttaa humanitaarisen avun operaationsa yhteistyössä toteutuksesta vastaavien järjestöjen kanssa. Näillä järjestöillä olisi oltava merkittävä rooli EU Aid Volunteers -toiminnan toteuttamisessa, jotta varmistetaan kenttätason toimijoiden sitoutuminen ja vapaaehtoisjoukkojen mahdollisimman tehokas käyttö. Unionin olisi annettava toteutuksesta vastaavien järjestöjen tehtäväksi erityisesti EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten tarpeen kartoittaminen, valinta, valmentaminen ja kentälle lähettäminen komission vahvistamien normien mukaisesti. Komission olisi lisäksi voitava tarvittaessa käyttää valmiiksi koulutettuja ja kentälle lähettämiseen valmistautuneita vapaaehtoisia.

(11)     Yksityisillä yrityksillä voi olla merkittävä rooli, ja ne voivat edistää unionin humanitaarisen avun operaatioita erityisesti työntekijöidensä vapaaehtoistoiminnan kautta[17].

(12)     Vapaaehtoistoiminta humanitaarisen avun alalla voisi auttaa nuoria pysymään aktiivisina, edistää heidän henkilökohtaista kehitystään ja eri kulttuurien tuntemusta sekä kehittää heidän osaamistaan ja työllistettävyyttään maailmantaloudessa. Näin se edistäisi ”Mahdollisuuksia nuorille” -aloitetta[18] ja monia muita unionin keskeisiä tavoitteita kuten sosiaalista osallisuutta, työllisyyttä, aktiivista kansalaisuutta, koulutusta ja taitojen kehittämistä[19].

(13)     Tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevien unionin periaatteiden mukaisesti kaikkia elämänaloja ja ikäryhmiä edustavien unionin kansalaisten ja unionissa pitkään oleskelleiden asukkaiden pitäisi pystyä osallistumaan vapaaehtoistoimintaan aktiivisina kansalaisina. Kun otetaan huomioon humanitaariseen toimintaan liittyvät erityiset haasteet, EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten pitäisi olla yli 18-vuotiaita.

(14)     Selkeä oikeudellinen asema on keskeinen ennakkoedellytys, jotta vapaaehtoiset voidaan lähettää unionin ulkopuolisiin maihin. Vapaaehtoisten lähettämisehdot olisi määritettävä sopimuksella, joka kattaa vapaaehtoisten suojelua ja turvallisuutta koskevat normit, lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen velvollisuudet, vakuutusturvan, oleskelu- ja asumiskulut sekä muut aiheutuvat kulut. Vapaaehtoisten lähettämiseen kolmansiin maihin olisi sovellettava asianmukaisia suojelu- ja turvallisuusjärjestelyjä.

(15)     EU Aid Volunteers -aloitteella olisi tuettava paikallisia humanitaarisen avun järjestöjä kolmansissa maissa. Sen toiminnan pitäisi lisätä vastaanottavien järjestöjen valmiuksia toimia humanitaarisissa kriiseissä, johtaa ammattimaisesti EU Aid Volunteers ‑vapaaehtoisia, hyödyntää tuloksellisesti heidän taitojaan ja osaamistaan sekä varmistaa, että vapaaehtoisten osallistumisella on kestävä vaikutus paikallisyhteisöihin auttamalla humanitaarisista kriiseistä kärsiviä avun tarpeessa olevia ihmisiä, jotka ovat unionin humanitaarisen avun lopullisia edunsaajia.

(16)     Tämän asetuksen rahoitussäännöksiä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen, koska ne liittyvät vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoitustukea olisi jaettava Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan asetuksen N:o xxx/2012[20] (varainhoitoasetus) mukaisesti. EU Aid Volunteers ‑toiminnan erityisen luonteen vuoksi olisi säädettävä, että rahoitustukea voidaan myöntää luonnollisille henkilöille sekä julkis- että yksityisoikeudellisille henkilöille. On myös tärkeää varmistaa, että varainhoitoasetuksen sääntöjä noudatetaan, erityisesti taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden osalta.

(17)     Unionin taloudelliset edut olisi suojattava oikeasuhtaisin toimenpitein koko menosyklin ajan; näihin toimenpiteisiin sisältyvät väärinkäytösten torjunta, havaitseminen ja tutkiminen, menetettyjen, virheellisesti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarpeen mukaan seuraamukset. Väärinkäytösten estämiseksi olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, ja hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisin perimiseksi on toteutettava tarvittavat toimet Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95[21], komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96[22] ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999[23] mukaisesti.

(18)     Kolmansien maiden, erityisesti unioniin liittyvien maiden, ehdokasmaiden, EFTA-maiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaiden, olisi voitava osallistua aloitteeseen yhteistyösopimusten perusteella.

(19)     Jotta mahdollistetaan jatkuva palautteen saaminen ja toiminnan kehittäminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten johtamisnormeja ja suoritusindikaattoreiden muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(20)     Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä noudattaen yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 182/2011.[24] Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sertifiointijärjestelmän, koulutusohjelman ja vuotuisen työohjelman määrittämisessä.

(21)     Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita.

(22)     Tämän asetuksen mukaisesti suoritettava henkilötietojen käsittely ei ylitä sitä, mikä on tarpeen ja oikeasuhteista EU Aid Volunteers -aloitteen joustavan toiminnan varmistamiseksi. Komission suorittamassa henkilötietoja käsittelyssä noudatetaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[25]. Unioniin laillisesti sijoittautuneiden, toteutuksesta vastaavien järjestöjen suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan tietosuojadirektiiviä 95/46/EY[26],

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU Tavoitteet, soveltamisala ja määritelmät

1 artikla Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot, jäljempänä ’EU Aid Volunteers’, joilla luodaan puitteet humanitaarisen avun operaatioihin kolmansissa maissa osallistuvien EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten yhteistoiminnalle.

Tässä asetuksessa säädetään EU Aid Volunteers -toimintaa koskevat säännöt ja menettelyt sekä rahoitustuen myöntämistä koskevat säännöt.

2 artikla Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan:

1.           EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten lähettämiseen humanitaarisen avun operaatioihin kolmansissa maissa;

2.           unionin sisäisiin toimiin, joilla tuetaan, edistetään ja valmistellaan EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten lähettämistä humanitaarisen avun operaatioihin;

3.           unionin sisäisiin ja ulkopuolisiin toimiin, joilla pyritään lisäämään kolmansien maiden vastaanottavien järjestöjen valmiuksia EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten johtamiseen.

3 artikla Tavoite

EU Aid Volunteers -aloitteen tavoitteena on ilmaista unionin humanitaarisia arvoja ja solidaarisuutta avun tarpeessa olevia ihmisiä kohtaan siten, että edistetään tehokasta ja näkyvää EU Aid Volunteers -aloitetta, joka lisää unionin valmiutta vastata humanitaarisiin kriiseihin ja parantaa heikossa asemassa olevien tai katastrofista kärsivien yhteisöjen valmiuksia ja selviytymiskykyä kolmansissa maissa.

4 artikla Yleiset periaatteet

1.           EU Aid Volunteers -toiminnassa noudatetaan humanitaarisen avun periaatteita, jotka ovat humaanisuus, puolueettomuus, tasapuolisuus ja riippumattomuus.

2.           EU Aid Volunteers -toiminta vastaa paikallisyhteisöjen ja vastaanottavien järjestöjen tarvetta ja sen olisi edistettävä humanitaarisen avun tarjoamisen ammattimaistamista.

3.           Vapaaehtoisten suojelu ja turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää.

4.           EU Aid Volunteers -aloite edistää eri maista lähtöisin olevien vapaaehtoisten yhteistoimintaa ja osallistumista ja tukee yhteisiä hankkeita ja maiden välistä yhteistyökumppanuutta 10 artiklassa tarkoitettujen toteuttamisesta vastaavien järjestöjen välillä.

5 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)           ’vapaaehtoisella’ henkilöä, joka vapaaehtoisesti ja omasta halustaan osallistuu ilman ensisijaista taloudellisen edun tavoittelua toimiin, jotka hyödyttävät yhteisöä, vapaaehtoista itseään ja koko yhteiskuntaa;

b)           ’vapaaehtoisehdokkaalla’ henkilöä, joka täyttää 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset, joiden täyttyessä voi hakea EU Aid Volunteers -toimintaan;

c)           ’EU Aid Volunteers -vapaaehtoisella’ vapaaehtoisehdokasta, joka on valittu, koulutettu, jonka on arvioitu täyttävän hakuedellytykset ja joka on kirjattu rekisteriin henkilönä, joka on lähetettävissä humanitaarisen avun operaatioihin kolmansissa maissa;

d)           ’humanitaarisella avulla’ toimia ja operaatioita, joiden tarkoituksena on tarjota tarpeisiin perustuvaa hätäapua, jolla pyritään ihmishenkien pelastamiseen ja suojeluun, kärsimyksen ehkäisyyn ja vähentämiseen sekä ihmisarvon suojeluun ihmisten aiheuttamissa kriiseissä tai luonnonkatastrofeissa. Se käsittää avustus- ja suojelutoimet humanitaarisissa kriiseissä tai niiden jälkitilanteissa, tukitoimenpiteet, joilla varmistetaan uhrien luokse pääseminen ja helpotetaan avun esteetöntä toimittamista, sekä toimet, joiden tarkoituksena on parantaa katastrofivalmiutta ja vähentää katastrofiriskiä ja joilla edistetään selviytymiskykyä ja valmiutta toimia kriisitilanteissa ja toipua niistä;

e)           ’kolmannella maalla’ unionin ulkopuolista maata, jossa d alakohdassa tarkoitettuja humanitaarisen avun toimia ja operaatioita toteutetaan.

6 artikla Unionin toiminnan johdonmukaisuus ja täydentävyys

1.           Tämän asetuksen täytäntöönpanossa on varmistettava johdonmukaisuus unionin muiden ulkoisen toiminnan alojen ja muiden samoihin asioihin vaikuttavien unionin politiikkojen kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön joustavaan niveltämiseen.

2.           Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä lisätäkseen kansallisten vapaaehtoistoiminnan ohjelmien ja EU Aid Volunteers -toimien välistä johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä.

3.           Unioni edistää yhteistyötä alan kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien, ja muiden humanitaarisen avun yhteistyökumppaneiden kanssa EU Aid Volunteers -toiminnan toteuttamisessa.

7 artikla Toiminnan tavoitteet

1.           EU Aid Volunteers -toiminnan tavoitteena on:

a)      lisätä ja kehittää unionin valmiutta tarjota humanitaarista apua.

Edistymistä tämän tavoitteen saavuttamisessa arvioidaan seuraavankaltaisten indikaattorien avulla:

– lähetettyjen tai lähetysvalmiiden EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten lukumäärä;

– unionin tarjoaman humanitaarisen avun saajien lukumäärä.

b)      kehittää vapaaehtoisten taitoja ja osaamista humanitaarisen avun alalla ja parantaa oloja, joissa he toimivat.

Edistymistä tämän toimintatavoitteen saavuttamisessa arvioidaan seuraavankaltaisten indikaattorien avulla:

– koulutettujen vapaaehtoisten lukumäärä ja koulutuksen laatu arvioiden ja tyytyväisyystason perusteella;

– niiden sertifioitujen lähettävien järjestöjen lukumäärä, jotka noudattavat EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten lähettämistä ja johtamista koskevia normeja.

a)      kehittää vastaanottavien järjestöjen valmiuksia ja edistää vapaaehtoistoimintaa kolmansissa maissa.

Edistymistä tämän toimintatavoitteen saavuttamisessa arvioidaan seuraavankaltaisten indikaattorien avulla:

– valmiuksien kehittämiseen tähtäävien toimien lukumäärä ja luonne;

– valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin osallistuvien kolmansien maiden henkilöstön ja vapaaehtoisten lukumäärä.

b)      parantaa unionin humanitaarisen avun arvojen näkyvyyttä.

Edistymistä tämän toimintatavoitteen saavuttamisessa arvioidaan seuraavankaltaisten indikaattorien avulla:

– EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten EU:n humanitaarista apua koskevan tietämyksen taso;

– EU Aid Volunteers -aloitteen tunnettuuden taso unionin kohderyhmässä, osallistuvissa ja edunsaajina olevissa kolmansien maiden yhteisöissä ja muiden humanitaarisen alan toimijoiden keskuudessa.

a)      lisätä vapaaehtoistoiminnan johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä eri jäsenvaltioissa, jotta voidaan parantaa unionin kansalaisten mahdollisuuksia osallistua humanitaarisen avun toimiin ja operaatioihin.

Edistymistä tämän toimintatavoitteen saavuttamisessa arvioidaan seuraavankaltaisten indikaattorien avulla:

– sertifioitujen lähettävien järjestöjen lukumäärä;

– EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten johtamista koskevien normien leviäminen ja jäljittely muissa vapaaehtoistoiminnan ohjelmissa.

2.           Edellä 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettuja indikaattoreita on käytettävä tarpeen mukaan suoritusten seurantaan, arviointiin ja tarkistamiseen. Ne ovat suuntaa-antavia, ja niitä voidaan muuttaa 25 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen edistymisen mittaamisesta saatujen kokemusten perusteella.

II LUKU EU AID VOLUNTEERS -TOIMINTA

8 artikla EU Aid Volunteers -toiminta

EU Aid Volunteers -aloitteella pyritään 3 ja 7 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin seuraavankaltaisten toimien avulla:

– vapaaehtoisehdokkaita ja EU Aid Volunteers -vapaaehtoisia koskevien normien kehittäminen ja ylläpito;

– lähettäviä ja vastaanottavia järjestöjä koskevien sertifiointijärjestelmien kehittäminen ja ylläpito;

– vapaaehtoisehdokkaiden tarpeen kartoittaminen ja valinta;

– koulutusohjelman laatiminen sekä koulutuksen ja harjoittelupaikkojen tukeminen;

– EU Aid Volunteers -rekisterin perustaminen, ylläpito ja päivitys;

– EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten lähettäminen kolmansiin maihin humanitaarisen avun toimiin ja operaatioihin;

– vastaanottavien järjestöjen valmiuksien kehittäminen;

– EU Aid Volunteers -verkoston perustaminen ja hallinnointi;

– viestintä, tiedotus ja näkyvyys;

– oheistoimet, joilla edistetään EU Aid Volunteers -toiminnan vastuuvelvollisuutta, läpinäkyvyyttä ja tuloksellisuutta.

9 artikla Vapaaehtoisehdokkaita ja EU Aid Volunteers -vapaaehtoisia koskevat normit

1.           Komissiolla on 25 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla määritellään normit

a)      vapaaehtoisehdokkaiden tarpeen kartoittamista, valitsemista ja humanitaarisen avun operaatioihin lähettämistä koskevaa valmentamista varten;

b)      EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten johtamista ja kolmansiin maihin lähettämistä varten.

2.           Näillä normeilla varmistetaan huolellisuusvelvollisuus, ja ne kattavat erityisesti lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen velvollisuudet, oleskelu- ja asumiskulujen sekä muiden kustannusten kattamista koskevat vähimmäisvaatimukset, vakuutusturvan, turvallisuusmenettelyt ja muut asiaankuuluvat kysymykset.

10 artikla Sertifiointi

1.           Komissio ottaa käyttöön sertifiointijärjestelmän sen varmistamiseksi, että lähettävät järjestöt noudattavat 9 artiklassa tarkoitettuja normeja, ja erillisen sertifiointijärjestelmän vastaanottaville järjestöille.

2.           Lähettävät järjestöt ovat sertifiointikelpoisia, jos ne toimivat 5 artiklan d kohdassa määritellyllä humanitaarisen avun alalla ja jos ne kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä:

a)      valtiosta riippumattomat voittoa tavoittelemattomat järjestöt, jotka on perustettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja joiden päätoimipaikka sijaitsee unionissa;

b)      Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) tai Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto;

c)      julkisoikeudelliset laitokset, joita säännellään jäsenvaltion lainsäädännöllä.

Valtiosta riippumattomat voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja julkisoikeudelliset laitokset, jotka on perustettu 23 artiklassa tarkoitetuissa maissa, ovat myös sertifiointikelpoisia kyseisessä artiklassa asetetuin edellytyksin ja siinä mainittujen sopimusten nojalla.

3.           Kolmansien maiden järjestöt, jotka noudattavat 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja normeja, ovat sertifiointikelpoisia vastaanottavia järjestöjä, jos ne toimivat 5 artiklan d kohdassa määritellyllä humanitaarisen avun alalla ja jos ne kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä:

a)      valtiosta riippumaton voittoa tavoittelematon järjestö, joka toimii tai joka on perustettu kolmannessa maassa kyseisen maan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti;

b)      julkisoikeudelliset laitokset, joita säännellään kolmannen maan lainsäädännöllä;

c)      kansainväliset järjestöt ja organisaatiot.

4.           Lähettävät ja vastaanottavat järjestöt voivat toteuttaa EU Aid Volunteers -toimia yhteistyössä voittoa tavoittelevien yksityisten yhteisöjen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten soveltamista.

5.           Sertifiointijärjestelmän toiminta ja sitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksillä 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

11 artikla Vapaaehtoisehdokkaiden tarpeen kartoittaminen ja valinta

1.           Vapaaehtoisehdokkaaksi voivat hakea vähintään 18-vuotiaat unionin kansalaiset, unionin jäsenvaltiossa pitkään oleskelleet kolmannen maan kansalaiset ja 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen maiden kansalaiset ja järjestöjen henkilöstö kyseisessä artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

2.           Sertifioidut lähettävät järjestöt voivat kartoittaa vapaaehtoistarpeen ja valita vapaaehtoisehdokkaat koulutusta varten lähettävien tai vastaanottavien järjestöjen tai muiden asianomaisten toimijoiden ennakolta kolmansissa maissa tekemien tarvearviointien perusteella.

3.           Vapaaehtoisehdokkaiden tarpeen kartoittamisessa ja valinnassa on noudatettava 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja normeja.

12 artikla Vapaaehtoisehdokkaiden koulutus ja harjoittelupaikat

1.           Komissio laatii koulutusohjelman, jonka avulla vapaaehtoisehdokkaita valmennetaan humanitaarisiin toimiin ja humanitaarisen avun operaatioihin lähettämiseen.

2.           Vapaaehtoisehdokkaat, jotka on kartoitettu ja valittu 11 artiklan mukaisesti, voivat osallistua koulutusohjelmaan. Kultakin vapaaehtoisehdokkaalta edellytetty suoritettavan koulutuksen laajuus ja sisältö määritetään ehdokkaan tarpeiden mukaan ja ottamalla huomioon aikaisempi kokemus.

3.           Vapaaehtoisehdokkaat voivat osana koulutustaan ja erityisesti lähettämiseen valmistautumiseksi suorittaa harjoitteluja sertifioiduissa lähettävissä järjestöissä, jos mahdollista muualla kuin kotimaassaan.

4.           Vapaaehtoisehdokkaat, jotka eivät ole suorittaneet harjoittelua, voivat tarvittaessa saada lisää kentälle lähettämistä edeltävää koulutusta sertifioiduissa lähettävissä järjestöissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista. Tässä koulutuksessa ja harjoittelussa on noudatettava 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja valmistautumista koskevia normeja.

5.           Koulutusohjelman on sisällettävä arviointi, jossa tarkastellaan vapaaehtoisehdokkaan valmiutta tulla lähetetyksi humanitaarisen avun operaatioihin.

6.           Koulutusohjelman ja vapaaehtoisehdokkaiden valmiutta tulla lähetetyksi koskevan arviointimenettelyn yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksillä 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

13 artikla EU Aid Volunteers -rekisteri

1.           Vapaaehtoisehdokkaita, jotka ovat läpäisseet 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun arvioinnin menestyksekkäästi, pidetään EU Aid Volunteers -vapaaehtoisina. Heidät voidaan kirjata EU Aid Volunteers -rekisteriin, jäljempänä ’rekisteri’, ja heidät katsotaan lähettämiskelpoisiksi.

2.           Komissio perustaa rekisterin ja ylläpitää ja päivittää sitä sekä sääntelee pääsyoikeuksia ja rekisterin käyttöä.

14 artikla EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten lähettäminen kolmansiin maihin

1.           Rekisteriin kirjattuja EU Aid Volunteers -vapaaehtoisia voidaan lähettää 5 artiklan d kohdassa määriteltyihin humanitaarisen avun toimiin ja operaatioihin seuraavasti:

a)      sertifioidut lähettävät järjestöt vastaanottaviin järjestöihin kolmansissa maissa; tai

b)      komissio komission humanitaarisen avun paikallistoimistoihin tai operaatioihin kolmansissa maissa.

2.           Kun kyseessä on 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu lähettäminen, sertifioidut lähettävät järjestöt varmistavat, että 9 artiklassa tarkoitettuja normeja noudatetaan.

3.           Vapaaehtoisten lähettämistä koskevat erityisehdot vahvistetaan lähettävän järjestön ja vapaaehtoisen välisessä sopimuksessa, jossa mainitaan myös lähettämisen kesto ja paikka sekä vapaaehtoisen tehtävät.

4.           Kun kyseessä on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu lähettäminen, komissio allekirjoittaa vapaaehtoisten kanssa ’vapaaehtoistoimintasopimuksen’, jossa määritetään lähettämisen erityisehdot. Vapaaehtoistoimintasopimukset eivät anna vapaaehtoisille oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka johtuvat Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavista henkilöstösäännöistä ja unionin muuta henkilöstöä koskevista palvelussuhteen ehdoista.

15 artikla Vastaanottavien järjestöjen valmiuksien kehittäminen

Komissio tukee muun muassa seuraavia vastaanottavien järjestöjen valmiuksien parantamiseen tähtääviä toimia, jotta varmistetaan EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten työn tuloksellisuus ja kestävä vaikutus:

a)      vapaaehtoisten johtamista koskeva koulutus, ohjaus, katastrofi- ja toimintavalmius ja muut vastaanottavien järjestöjen henkilöstön ja vapaaehtoisten kannalta merkitykselliset osa-alueet;

b)      parhaiden käytäntöjen vaihto, tekninen apu, kummiohjelmat ja henkilöstön ja vapaaehtoisten vaihto-ohjelmat, verkostojen perustaminen ja muut asiaankuuluvat toimet, joiden tarkoituksena on kehittää EU Aid Volunteers ‑vapaaehtoisten johtamista kolmansissa maissa ja tukea laadukasta vapaaehtoistoimintaa kolmansissa maissa.

16 artikla EU Aid Volunteers -verkosto

1.           Komissio perustaa EU Aid Volunteers -verkoston, jäljempänä ’verkosto’, ja hallinnoi sitä.

2.           Verkosto edistää yhteydenpitoa sellaisten vapaaehtoisehdokkaiden ja EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten välillä, jotka osallistuvat tai ovat osallistuneet aloitteeseen, näiden vapaaehtoisten ja erityisesti 15 artiklassa tarkoitettujen EU Aid Volunteers -toiminnan edunsaajien välillä ja muiden asianomaisten toimijoiden välillä. Se tarjoaa tilaisuuden virtuaaliseen yhteydenpitoon, erityisesti mahdollistamalla tietojenvaihdon ja tiedonvälityksen EU Aid Volunteers -aloitteesta, ja se tukee muita soveltuvia toimia kuten seminaareja ja työpajoja.

3.           Verkosto tarjoaa ja edistää myös mahdollisuuksia verkkovapaaehtoistoimintaan, jolla täydennetään ja vahvistetaan EU Aid Volunteers -toimia.

17 artikla Viestintä, tiedotus ja näkyvyys

1.           Komissio tukee yleisölle tiedottamista, viestintää ja näkyvyydenedistämiskampanjoita, joilla tehdään EU Aid Volunteers -aloitetta tunnetuksi ja kannustetaan vapaaehtoistoimintaan humanitaarisen avun alalla unionissa ja kolmansissa maissa, jotka hyötyvät sen toimista.

2.           Komissio laatii EU Aid Volunteers -aloitteen tavoitteita, toimia ja tuloksia koskevan tiedotus- ja viestintäohjelman, jossa määritellään viestintä- ja tiedotustehtävät, jotka on suunnattu yleisölle, erityisesti Euroopan kansalaisille, sekä mahdollisille tuleville vapaaehtoisehdokkaille ja EU Aid Volunteers -aloitteen toimien edunsaajille. Kaikkien EU Aid Volunteers -aloitteen edunsaajien, erityisesti lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen, on toteuttava kyseistä ohjelmaa.

3.           EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten on osallistuttava tarvittaessa lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen johdon avustamina ennen lähettämistä, sen aikana ja sen jälkeen asianmukaisiin viestintä-, tiedotus- ja näkyvyydenedistämistoimiin, joilla tuetaan EU Aid Volunteers -aloitetta ja vapaaehtoisten sitoutumista siihen. Komissio määrittelee kyseiset toimet, mutta ne eivät saa aiheuttaa kohtuuttomia velvoitteita vapaaehtoisille.

III LUKU Rahoitussäännökset

18 artikla Tukikelpoiset toimet

1.           Edellä 8 artiklassa tarkoitetut toimet ovat rahoitustukikelpoisia, mukaan lukien niiden täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä toimenpiteet, joiden tavoitteena on vahvistaa EU Aid Volunteers -aloitteen ja muiden kansallisten ja kansainvälisten alan järjestelmien välistä koordinointia.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettu rahoitus voi kattaa myös menoja, jotka koskevat EU Aid Volunteers -aloitteen johtamiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisia valmistelua, seurantaa, valvontaa, tarkastuksia ja arviointia.

3.           Tällaiset menot voivat erityisesti koskea tutkimuksia ja asiantuntijatapaamisia sekä tiedotus- ja viestintätoimia, unionin poliittisia painopisteitä koskeva ulkoinen tiedotustoiminta mukaan lukien, sikäli kun toimet liittyvät tämän asetuksen yleistavoitteisiin, sekä tietojen käsittelyyn ja vaihtamiseen tarkoitettuihin tietotekniikkaverkostoihin (myös niiden yhteenliittäminen alojenvälisen tietojenvaihdon edistämiseen tähtääviin nykyisiin tai tuleviin järjestelmiin sekä niihin liittyvät laitteet) liittyviä menoja ja muita mahdollisia teknisen ja hallinnollisen avun menoja, joita komissiolle aiheutuu.

19 artikla Rahoitustuen edunsaajat

Tämän asetuksen mukaista rahoitustukea voidaan myöntää luonnollisille henkilöille ja yksityis- tai julkisoikeudellisille oikeushenkilöille, jotka katsotaan sen perusteella varainhoitoasetuksessa XX/2012 tarkoitetuiksi rahoitustuen edunsaajiksi.

20 artikla Talousarviovarat

Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöönpanoon kaudella 2014–2020 on 239 100 000 euroa käypinä hintoina. Määrärahoja voidaan samankaltaisten menojen kattamiseksi sisällyttää talousarvioon tarvittaessa vielä vuoden 2020 jälkeen, jotta sellaisten toimien hallinnointi olisi mahdollista, joita ei ole saatettu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

21 artikla Rahoitustuen muodot ja täytäntöönpanomenettelyt

1.           Komissio myöntää unionin rahoitustukea unionin talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen XX/2012 mukaisesti.

2.           Tämän asetuksen mukaista rahoitustukea voidaan myöntää kaikissa varainhoitoasetuksen mukaisissa muodoissa.

3.           Komissio hyväksyy asetuksen täytäntöönpanemiseksi EU Aid Volunteers -aloitteen vuotuisen työohjelman 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Työohjelmassa määritetään tavoitteet, odotetut tulokset, toteutusmenetelmä ja varojen kokonaismäärä. Työohjelmaan sisältyy myös kuvaus rahoitettavista toimista, kullekin toimelle osoitettava ohjeellinen määrä ja alustava toteutusaikataulu. Avustusten osalta mainitaan painopisteet, olennaiset arviointiperusteet ja yhteisrahoituksen enimmäismäärä.

4.           Komissio voi harkita, syntyisikö EU:n erityisrahaston perustamisesta lisäarvoa ja hallinnointietuja.

22 artikla Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.           Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

2.           Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän asetuksen mukaisesti rahoitusta saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.           Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.           Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuvissa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävissä yhteistyösopimuksissa, avustussopimuksissa, avustuspäätöksissä ja sopimuksissa on erikseen valtuutettava komissio, tilintarkastustuomioistuin ja OLAF tekemään tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista.

IV LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET

23 artikla Yhteistyö muiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

1.           EU Aid Volunteers -toimintaan voivat osallistua

a)      kansalaiset ja lähettävät järjestöt EU:hun liittymässä olevista maista, ehdokasmaista, mahdollisista ehdokasmaista ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanuusmaista kunkin maan osalta puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen tai vastaavien järjestelyjen mukaisesti

b)      kansalaiset ja lähettävät järjestöt Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvista Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maista ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti;

c)      kansalaiset ja lähettävät järjestöt muista Euroopan maista, jos kyseisten maiden kanssa on tehty kahdenvälinen sopimus;

d)      kansainvälisten järjestöjen henkilöstö, joka täyttää 11 artiklan 1 kohdassa mainitut kelpoisuusedellytykset.

2.           Tämä yhteistyö perustuu tarvittaessa osallistuvilta mailta saataviin lisämäärärahoihin, jotka asetetaan käyttöön näiden maiden kanssa sovittavin menettelyin.

24 artikla Komiteamenettely

1.           Komissiota avustaa humanitaarisesta avusta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustettu komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

25 artikla Komissiolle siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.           Siirretään komissiolle valta antaa 7 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä seitsemän vuoden ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3.           Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.           Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.           Annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

26 artikla Seuranta ja arviointi

1.           Rahoitustukea saavia toimia seurataan säännöllisesti niiden toteuttamisen valvomiseksi, ja niitä arvioidaan säännöllisesti riippumattomassa ulkopuolisessa arvioinnissa, jossa arvioidaan niiden tehokkuutta, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta EU Aid Volunteers -aloitteen tavoitteisiin nähden. Tämä seuranta ja arviointi sisältää 5 kohdassa tarkoitetut kertomukset ja tämän asetuksen erityisiä näkökohtia koskevat muut toimet, jotka saatetaan käynnistää sen täytäntöönpanon aikana.

2.           Arviointivaiheessa komissio varmistaa kaikkien asianomaisten sidosryhmien säännöllisen kuulemisen, mukaan lukien vapaaehtoiset, lähettävät ja vastaanottavat järjestöt, avustettu paikallisväestö, humanitaariset järjestöt ja kenttätyön tekijät. Arvioinnin tulokset otetaan huomioon ohjelman suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa.

3.           Lähettävät järjestöt, jotka lähettävät vapaaehtoisia unionin ulkopuolisiin operaatioihin, ovat vastuussa toimintansa seurannasta, ja niiden on toimitettava komissiolle säännöllisesti seurantakertomuksia.

4.           Komissio tiedottaa EUH:lle ja EU:n edustustoille säännöllisesti EU Aid Volunteers ‑toiminnasta asiaa koskevien sopimusten mukaisesti.

5.           Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle

a)      väliarviointikertomuksen tämän asetuksen nojalla rahoitettujen toimien tuloksista ja niiden täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä tekijöistä kolmen ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017;

b)      tiedonannon tämän asetuksen täytäntöönpanon jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018;

c)      jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.

Näiden kertomusten päätelmien ohella esitetään tarvittaessa ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

V LUKU LOPPUSÄÄNNÖKSET

27 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

[liitettävä kaikkiin lainsäädäntövallan käyttäjälle toimitettaviin ehdotuksiin ja aloitteisiin

(varainhoitoasetuksen 28 artikla ja soveltamissääntöjen 22 artikla)]

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

LEGISLATIVE FINANCIAL STATEMENT

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[27]

Toimintalohko ja siihen liittyvä toiminta/toiminnat:

Toimintalohko 23: Humanitaarinen apu

23 02 04 – Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

X Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[28].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Toiminnan tavoite nro 1

Lisätä ja kehittää unionin valmiutta tarjota humanitaarista apua.

Toiminnan tavoite nro 2

Kehittää vapaaehtoisten taitoja ja osaamista humanitaarisen avun alalla ja parantaa oloja, joissa he toimivat.

Toiminnan tavoite nro 3

Kehittää vastaanottavien järjestöjen valmiuksia ja edistää vapaaehtoistoimintaa kolmansissa maissa.

Toiminnan tavoite nro 4

Parantaa unionin humanitaarisen avun arvojen näkyvyyttä.

Toiminnan tavoite nro 5

Lisätä vapaaehtoistoiminnan johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä eri jäsenvaltioissa, jotta voidaan parantaa unionin kansalaisten mahdollisuuksia osallistua humanitaarisen avun toimiin ja operaatioihin.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

23 02 04 – EU Aid Volunteers (Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot)

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Ehdotuksen avulla

- perustetaan Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot (EU Aid Volunteers), jotka luovat puitteet humanitaarisen avun operaatioihin kolmansissa maissa osallistuvien EU Aid Volunteers ‑vapaaehtoisten yhteistoiminnalle;

- pyritään lisäämään unionin valmiuksia toimia humanitaarisissa kriiseissä, kerätään osaamista ja kokemuksia sekä tarjotaan näkyvyyttä unionin humanitaarisille arvoille ja solidaarisuudelle luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamisen kriisien uhreja kohtaan kolmansissa maissa;

- vastataan kriiseille alttiina olevien tai niistä kärsivien yhteisöjen tarpeisiin ja kehitetään kolmansien maiden valmiuksia ja parannetaan selviytymiskykyä katastrofeista;

- kunnioitetaan humanitaarisen avun humaanisuuden, puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja riippumattomuuden periaatteita ja pyritään edistämään humanitaarisen avun antamisen ammattimaistumista;

- varmistetaan, että EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten suojelu ja turvallisuus on etusijalla;

- lähetetään EU Aid Volunteers -vapaaehtoisia kolmansiin maihin, mutta vältetään kielteiset vaikutukset paikallisille työpaikoille ja vapaaehtoistyölle.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

–          Lähetettyjen tai lähetysvalmiiden EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten lukumäärä;

–          Unionin tarjoaman humanitaarisen avun saajien lukumäärä;

–          Koulutettujen vapaaehtoisten lukumäärä ja koulutuksen laatu vertaisarvioiden ja tyytyväisyystason perusteella;

–          Niiden sertifioitujen lähettävien järjestöjen lukumäärä, jotka noudattavat EU Aid Volunteers ‑vapaaehtoisten lähettämistä ja johtamista koskevia normeja;

–          Valmiuksien kehittämiseen tähtäävien toimien lukumäärä ja luonne;

–          Valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin osallistuvien kolmansien maiden henkilöstön ja vapaaehtoisten lukumäärä;

–          EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten EU:n humanitaarista apua koskevan tietämyksen taso;

–          EU Aid Volunteers -aloitteen tunnettuuden taso unionin kohderyhmässä, osallistuvissa ja edunsaajina olevissa kolmansien maiden yhteisöissä ja muiden humanitaarisen alan toimijoiden keskuudessa;

–          EU Aid Volunteers -vapaaehtoisten johtamista koskevien normien leviäminen ja jäljittely muissa vapaaehtoistoiminnan ohjelmissa.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Lissabonin sopimuksen 214 artiklan 5 kohdassa määrätään seuraavaa:

”Jotta Euroopan nuoret voisivat osallistua unionin yhteisen humanitaarisen avun toimiin, perustetaan Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot. Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla joukkojen perussäännön ja toimintatavat.”

Tiedonanto ”EU:n kansalaisten solidaarisuuden ilmaiseminen vapaaehtoistyön avulla – Alustavia pohdintoja Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukoista”, KOM(2010) 683.

Neuvoston päätelmät, toukokuu 2011.

Euroopan parlamentin kirjallinen kannanotto, marraskuu 2011.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EU:n lisäarvo muodostuu seuraavista:

a) EU Aid Volunteers -toiminta on eurooppalaista ja kansainvälistä, sillä se yhdistää unionin kansalaiset eri jäsenvaltioista tekemään yhteistyötä humanitaarisen avun operaatioissa;

b) humanitaarisen avun järjestöjen ja sidosryhmien kansainvälistä yhteistyötä edistetään EU Aid Volunteers -toimien toteuttamisessa;

c) mittakaavaetuja ja vaikutuksia saadaan keskinäisellä täydentävyydellä ja synergialla muiden relevanttien kansallisten, kansainvälisten ja unionin ohjelmien ja politiikkojen kanssa;

d) tarjotaan konkreettinen mahdollisuus ilmaista yleisesti eurooppalaisia arvoja ja erityisesti unionin ja sen kansalaisten solidaarisuutta niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa ja tarvitsevat apua;

e) edistetään Euroopan unionin aktiivista kansalaisuutta antamalla eri ikäisille sekä sosiaalisilta, koulutuksellisilta ja ammatillisilta lähtökohdiltaan erilaisille unionin kansalaisille tilaisuus osallistua humanitaarisen avun toimiin.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Nämä ehdotukset perustuvat seuraaviin:

- kokemukset pilottihankkeista, jotka rahoitettiin vuonna 2011 ja 2012 järjestettyjen ehdotuspyyntöjen (”Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot – pilottihankkeita koskeva ehdotuspyyntö ”) perusteella;

- Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamista koskeva tarkastelu;

- komission tiedonanto ”EU:n kansalaisten solidaarisuuden ilmaiseminen vapaaehtoistyön avulla – Alustavia pohdintoja Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukoista”, KOM(2010) 683.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Yhteensopiva seuraavien välineiden kanssa:

- perussopimuksen 215 artiklan 4 kohta;

- humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96.

- Tämän asetuksen mukaista rahoitustukea saavat toimet eivät saa avustusta muista unionin rahoitusvälineistä.

Komissio varmistaa, että tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen hakijat ja edunsaajat antavat komissiolle tiedot muista lähteistä, myös unionin yleisestä talousarviosta, saatavasta rahoituksesta ja vireillä olevista hakemuksista tällaisen rahoituksen saamiseksi.

- Muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨      Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Rahoitussäännösten voimassaoloaika on rajoitettu:

Talousarviomääräraha kattaa kauden 1.1.2014–31.12.2012.

Rahoitusvaikutukset alkavat 1.1.2014 ja päättyvät 31.12.2020 (maksuja 31.12.2023 saakka)

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[29]

X komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

X välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– X  toimeenpanovirastoille

– ¨  yhteisöjen perustamille elimille[30]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Ohjelman täytäntöönpanosta voi vastata joko komissio (PO ECHO) suoraa keskitettyä hallinnointitapaa noudattaen tai toimeenpanovirasto (välillinen keskitetty hallinnointi). Nämä kaksi vaihtoehtoista hallinnointitapaa ovat tarkasteltavina, ja asiaa koskeva päätös tehdään ajallaan.

EU Aid Volunteers -toimintaan voivat osallistua

a)         kansalaiset ja lähettävät järjestöt EU:hun liittymässä olevista maista, ehdokasmaista, mahdollisista ehdokasmaista ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaista kunkin maan osalta puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen tai vastaavien järjestelyjen mukaisesti;

b)         kansalaiset ja lähettävät järjestöt Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvista Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maista ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti;

c)         kansalaiset ja lähettävät järjesöt muista Euroopan maista, jos kyseisten maiden kanssa on tehty kahdenvälinen sopimus;

d)         kansainvälisten järjestöjen henkilöstö, joka täyttää 11 artiklan 1 kohdassa mainitut kelpoisuusehdot.

2.         Tämä yhteistyö perustuu tarvittaessa osallistuvilta mailta saataviin lisämäärärahoihin, jotka asetetaan käyttöön näiden maiden kanssa sovittavin menettelyin.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Rahoitustukea saavia toimia seurataan säännöllisesti niiden toteuttamisen valvomiseksi, ja niitä arvioidaan säännöllisesti riippumattomassa ulkopuolisessa arvioinnissa, jossa arvioidaan niiden tehokkuutta, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta EU Aid Volunteers -aloitteen tavoitteisiin nähden. Myös toimien aikaansaamaa EU:n lisäarvoa seurataan. Tämä seuranta sisältää 25 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut raportit ja tämän asetuksen erityisiä näkökohtia koskevat muut toimet, jotka saatetaan käynnistää sen täytäntöönpanon aikana.

Arviointivaiheessa komissio varmistaa kaikkien asianomaisten sidosryhmien säännöllisen kuulemisen, mukaan lukien vapaaehtoiset, lähettävät ja vastaanottavat järjestöt, humanitaariset järjestöt ja kenttätyön tekijät. Arvioinnin tulokset otetaan huomioon ohjelman suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa.

Lähettävät järjestöt, jotka lähettävät vapaaehtoisia unionin ulkopuolisiin operaatioihin, ovat vastuussa toimintansa seurannasta, ja niiden on toimitettava komissiolle säännöllisesti seurantakertomuksia.

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle

a) väliarviointikertomuksen tämän asetuksen nojalla rahoitettujen toimien tuloksista ja niiden täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä tekijöistä ensimmäisten kolmen täytäntöönpanovuoden aikana viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017;

b) tiedonannon tämän asetuksen täytäntöönpanon jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018;

c) jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.

Näiden kertomusten päätelmien ohella esitetään tarvittaessa ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

Komissio tiedottaa EUH:lle ja EU:n edustustoille säännöllisesti EU Aid Volunteers -toiminnasta.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Ohjelman täytäntöönpanosta voi vastata suoraan joko PO ECHO (suoraa keskitetty hallinnointi) tai jokin nykyisistä toimeenpanovirastoista (välillinen keskitetty hallinnointi) ja siihen sisältyy avustusten myöntäminen ja palvelusopimusten tekeminen.

Molemmissa vaihtoehdoissa on seuraavat todetut riskit:

a) riskit, jotka liittyvät kumppanijärjestöjen (etenkin pienikokoisten kansalaisjärjestöjen) valmiuteen mukauttaa sisäisesti organisaatiorakennettaan, jotta se vastaisi sopimusten mukaisia rahoitus- ja suoritusvelvoitteita;

b) toimien sijoittumisesta aseistetuille ja/tai vaikeapääsyisille alueille johtuvat turvallisuus- ja pääsyrajoitukset, jotka voivat vaarantaa toteutuksesta vastaavien tahojen (vapaaehtoisten) fyysisen koskemattomuuden ja vaikuttaa toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen;

c) komission mainetta koskeva riski varojen väärinkäytöstä.

Jos toimeenpanovirastoa koskeva vaihtoehto lopulta valitaan, lisäriskin voivat aiheuttaa:

c) koordinointiongelmat toimeenpanoviraston kanssa, jos toimeenpanoviraston hallinnointivastuun rajoja ja sille delegoituja valvontatehtävien ei ole määritelty selkeästi.

Useimmat näistä riskeistä arvioidaan vähäisiksi, ja niitä seurataan joka tapauksessa tiiviisti. Esimerkiksi yksinkertaistamistoimenpiteitä sovelletaan tarkistetun varainhoitoasetuksen mukaisesti (esim. kiinteämääräisen rahoituksen ja kertakorvausten laaja käyttö).

Viimeisten kolmen vuoden aikana todettujen virhetasojen perusteella PO ECHOn toteuttaman suoran keskitetyn hallinnoinnin mahdollinen virhetaso on todennäköisesti alle 2 prosenttia.

Toimeenpanoviraston toteuttaman hallinnoinnin osalta voidaan olettaa, että kun otetaan huomioon virastojen yleinen virhetaso (esim. koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto EACEA:n vuoden 2011 toimintakertomuksen mukaan virhetaso oli 0,81 prosenttia), sääntöjenvastaisuuksien tason odotetaan olevan alle 2 prosenttia.

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

Suoran keskitetyn hallinnoinnin osalta sovelletaan PO ECHOn yleistä valvontarakennetta. Tämän vuoksi valvonta keskittyy käytössä olevien hallinnollisten, operatiivisten ja taloudellisten menettelyjen sääntöjenmukaisuuteen ja tehokkuuteen ja voimassa olevan lainsäädännön noudattamiseen. Toiminta kuuluu myös PO ECHOn sisäisen tarkastuksen yksikön alaan.

Lisäksi tämän säädöksen mukaisesti myönnetyt avustukset ja tehdyt sopimukset kuuluvat PO ECHOn ulkoisen tarkastuksen osaston suorittaman jälkitarkastuksen piiriin. Toimet voivat lisäksi joutua sisäisen tarkastuksen toimialan (IAS), tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin tarkastusten ja tutkimusten kohteeksi, kuten muutkin toimet. PO ECHOn arvioidut valvontakustannukset ovat vuoden 2011 lukujen perusteella 2,7–3,1 prosenttia.

Jos toimeenpanovirasto vastaa täytäntöönpanosta, komissio soveltaa toimeenpanovirastojen osalta vaadittavia valvontatoimenpiteitä varainhoitoasetuksen 59 artiklan mukaisesti ja toimeenpanovirastoja koskevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti. Lisäksi komissio seuraa ja valvoo, että toimeenpanovirasto saavuttaa asianmukaiset valvontatavoitteet sen hallinnoitavaksi annettavien toimien osalta. Tämä valvonta sisällytetään toimeenpanovirastosta vastaavan pääosaston ja toimeenpanoviraston välistä yhteistyötä koskeviin ehtoihin ja toimeenpanoviraston puolivuosittaiseen raportointiin.

Toimeenpanoviraston sisäinen valvontajärjestelmä on pääpiirteissään seuraavanlainen (EACEA:n mallin perusteella):

a) tehtävien eriyttämiseen perustuvat varainhoitoprosessit;

b) kustannusten avustuskelpoisuuden valvonta ennakkotarkastuksin (asiakirjojen tarkastaminen, seurantakäynnit);

c) valvontamenettely;

d) yksinkertaistamistoimenpiteet ja johdonmukaistaminen saman ohjelman sisällä ja eri ohjelmien välillä (parhaiden käytäntöjen jakaminen);

e) kiinteämääräisen rahoituksen ja kertakorvausten käyttö tiettyjen osa-alueiden/toimien osalta;

f) hallinnointiraportointi (kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain kuten vuotuiset toimintakertomukset);

g) julkisten hankintamenettelyjen, ehdotuspyyntöjen ja avustussopimusten keskitetty ennakkovalvonta;

h) sisäisen tarkastuksen yksikkö.

Toimeenpanoviraston toimet ovat lisäksi sisäisen tarkastuksen toimialan (IAS), tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin tarkastusten ja tutkimusten kohteina.

Valvontakustannusten arvio perustuu EACEA-toimeenpanoviraston aikaisempiin kokemuksiin. EACEA on arvioinut kahden kaudella 2014–2020 toteutettavan ohjelman valvontakustannukset seuraavasti: vuoden 2011 vuotuisen toimintakertomuksen lukujen mukaan arvioidut valvontakustannukset ovat 2,8–2,9 prosenttia kahden ohjelman kokonaismäärärahoista. Näiden tulosten perusteella EU Aid Volunteers -toiminnan käynnistämisen arvioidut valvontakustannukset olisivat 6,7–6,9 miljoonaa euroa kaudella 2014–2020.

PO ECHOn tapauksessa arvioidaan, että sen rooliin toisena vastaavana pääosastona liittyvät valvontakustannukset olisivat noin 210 000 euroa, joka vastaa 0,1 prosenttia kokonaismäärärahoista. Tällaisen valvonnan toteuttaminen yhdessä uuteen varainhoitoasetukseen liittyvän yksinkertaistamisen todennäköisten vaikutusten kanssa mahdollistaisi olennaisten virheiden välttämisen (>2 prosenttia).

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

PO ECHO laatii jatkossakin petostentorjuntastrategiansa 24. kesäkuuta 2011 hyväksytyn komission uuden petostentorjuntastrategian (CAFS) pohjalta varmistaakseen muun muassa, että

pääosaston sisäiset petostentorjuntaan liittyvät tarkastukset ovat täysin CAFS:n mukaisia;

pääosaston petosriskien hallintamalli on suunnattu tunnistamaan petosriskialat ja riittävät vastatoimet.

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia.

Mahdollisten petosten ja sääntöjenvastaisuuksien vähentämiseksi ehdotetaan seuraavia toimia:    - Petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen on otettu huomioon jo ohjelman perusasetelmassa, kun sääntöjä on yksinkertaistettu ja kiinteämääräisen rahoituksen ja kertakorvausten käyttöä lisätty.

- Mahdollisen päällekkäisen rahoituksen varalta tehdään systemaattisesti tarkastuksia ja useiden avustusten saajat yksilöidään.      - Erillisiä tarkastuksia tehdään, kun on syytä epäillä sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä­rahalaji || Rahoitusosuudet

Globaali Eurooppa || JM/EI-JM ([31]) || EFTA-mailta[32] || ehdokas­mailta[33] || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

4 || 23 02 04 Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot (EU Aid Volunteers) || JM. || KYLLÄ || KYLLÄ || EI || KYLLÄ/EI

EU Aid Volunteers -toimintaan voivat osallistua muut Euroopan maat 23 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin.

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero || 4. GLOBAALI EUROOPPA

PO: ECHO || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Seuraa­vat vuodet || YHTEEN­SÄ 2014– 2020

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || || ||

23 02 04 || Sitoumukset || (1) || 21,200 || 23,800 || 27,600 || 32,700 || 37,900 || 44,500 || 51,400 || || 239,100

Maksut || (2) || 13,780 || 18,650 || 23,630 || 29,895 || 34,680 || 40,640 || 47,145 || 30,680 || 239,100

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[34] || || || || || || || || ||

|| || (3) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

PO ECHOn määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+3 || 21,200 || 23,800 || 27,600 || 32,700 || 37,900 || 44,500 || 51,400 || || 239,100

Maksut || =2+3 || 13,780 || 18,650 || 23,630 || 29,895 || 34,680 || 40,640 || 47,145 || 30,680 || 239,100

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 21,200 || 23,800 || 27,600 || 32,700 || 37,900 || 44,500 || 51,400 || || 239,100

Maksut || (5) || 13,780 || 18,650 || 23,630 || 29,895 || 34,680 || 40,640 || 47,145 || 30,680 || 239,100

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 21,200 || 23,800 || 27,600 || 32,700 || 37,900 || 44,500 || 51,400 || || 239,100

Maksut || =5+ 6 || 13,780 || 18,650 || 23,630 || 29,895 || 34,680 || 40,640 || 47,145 || 30,680 || 239,100

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ 2014–2020

PO: ECHO ||

Ÿ Henkilöresurssit || 1,146 || 1,146 || 1,146 || 1,146 || 1,274 || 1,274 || 1,593 || 8,725

Ÿ Muut hallintomenot || 0,063 || 0,063 || 0,143 || 0,063 || 0,065 || 0,122 || 0,045 || 0,564

PO ECHO YHTEENSÄ || Määrärahat || 1,209 || 1,209 || 1,289 || 1,209 || 1,339 || 1,396 || 1,683 || 9,289

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 1,209 || 1,209 || 1,289 || 1,209 || 1,339 || 1,396 || 1,683 || 9,289

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Seuraa­vat vuodet || YHTEEN­SÄ 2014–2020

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 22,409 || 25,009 || 28,889 || 33,909 || 39,239 || 45,896 || 53,083 || || 248,434

Maksut || 14,989 || 19,859 || 24,919 || 31,104 || 36,019 || 42,036 || 48,828 || 30,680 || 248,434

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– X  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || Vuosi  2014 || vuosi 2015 || vuosi  2016 || vuosi  2017 || vuosi  2018 || vuosi  2019 || vuosi  2020 || YHTEENSÄ 2014 –2020

TUOTOKSET

|| Tyyppi[35] || Keskimäär. kustannukset || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Lukumäärä yhteensä || Kustan­nukset yhteensä

TOIMINTATAVOITE 1 Lisätä ja kehittää unionin valmiutta tarjota humanitaarista apua || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || EU:n rekisteri, harjoittelupaik­kojen määrä, lähetettyjen vapaaehtoisten määrä || 0,014 || 376 || 5,271 || 941 || 13,367 || 1130 || 15,976 || 1356 || 20,222 || 1560 || 22,867 || 1950 || 27,361 || 2291 || 32,074 || 9604 || 137,136

Välisumma toimintatavoite 1 || 376 || 5,271 || 941 || 13,367 || 1130 || 15,976 || 1356 || 20,222 || 1560 || 22,867 || 1950 || 27,361 || 2291 || 32,074 || 9604 || 137,136

Tavoitteet ja tuotokset ò || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ 2014–2020

TUOTOKSET

|| Tyyppi[36] || Keskimäär. kustannukset || Luku­määrä || Kustannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kustannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä

TOIMINTATAVOITE 2 Kehittää vapaaehtoisten taitoja ja osaamista humanitaarisen avun alalla ja parantaa oloja, joissa he toimivat || || || || || || || || || || || || || || || ||

-tuotos || Vapaaehtoisten kouluttaminen, normien laatiminen || 0,0075 || 938 || 7,034 || 711 || 5,330 || 837 || 6,280 || 863 || 6,476 || 1,193 || 8,946 || 1,535 || 11,511 || 1,600 || 12,000 || 7,677 || 57,576

Välisumma toimintatavoite 2 || 938 || 7,034 || 711 || 5,330 || 837 || 6,280 || 863 || 6,476 || 1,193 || 8,946 || 1,535 || 11,511 || 1,600 || 12,000 || 7,677 || 57,576

TOIMINTATAVOITE 3 Kehittää vastaanottavien järjestöjen valmiuksia ja edistää vapaaehtoistoimintaa kolmansissa maissa || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || Vapaaehtoisten johtajien / paikallisten vapaaehtoisten määrä / kouluttajien koulutus / seminaarien osanottajamäärä || 0,00471 || 1418 || 6,681 || 785 || 3,700 || 857 || 4,038 || 901 || 4,244 || 1037 || 4,886 || 849 || 3.999 || 1263 || 6.000 || 7110 || 33.549

Välisumma toimintatavoite 3 || 1418 || 6,681 || 785 || 3,700 || 857 || 4,038 || 901 || 4,244 || 1037 || 4,886 || 849 || 3.999 || 1263 || 6.000 || 7110 || 33.549

Tavoitteet ja tuotokset ò || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ 2014–2020 ||

TUOTOKSET ||

|| Tyyppi[37] || Keskimäär. kustannukset || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kustannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä ||

|| TOIMINTATAVOITE 4 Parantaa unionin humanitaarisen avun arvojen näkyvyyttä || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| - tuotos || EU Aid Volunteers ‑verkoston perustaminen; konferenssit, viestintä, näkyvyys; verkkovapaaeh­toisten määrä || 0,00081 || 300 || 1,737 || 700 || 0,940 || 1300 || 0,769 || 1700 || 1,395 || 2000 || 0,769 || 2000 || 1.053 || 2000 || 0.826 || 10000 || 7.488

|| Välisumma toimintatavoite 4 || 300 || 1,737 || 700 || 0,940 || 1300 || 0,769 || 1700 || 1,395 || 2000 || 0,769 || 2000 || 1.053 || 2000 || 0.826 || 10000 || 7.488

|| TOIMINTATAVOITE 5 Lisätä vapaaehtoistoiminnan johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä eri jäsenvaltioissa, jotta voidaan parantaa unionin kansalaisten mahdollisuuksia osallistua humanitaarisen avun toimiin ja operaatioihin || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| - tuotos || Normien kehittäminen, tarkistaminen, sertifiointi­järjestelmä || || || 0,477 || || 0,464 || || 0,538 || || 0,364 || || 0,433 || || 0.575 || || 0.500 || || 3.351

|| Välisumma toimintatavoite 5 || || 0,477 || || 0,464 || || 0,538 || || 0,364 || || 0,433 || || 0.575 || || 0.500 || || 3.351

|| KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 3032 || 21,200 || 3137 || 23,800 || 4124 || 27,600 || 4820 || 32,700 || 5790 || 37,900 || 6334 || 44.500 || 7154 || 51.400 || 34391 || 239.100

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

1.1.1.1.  3.2.3.1.          Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– X  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YH­TEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 1,146 || 1,146 || 1,146 || 1,146 || 1,274 || 1,274 || 1,593 || 8,725

Muut hallintomenot || 0,063 || 0,063 || 0,143 || 0,063 || 0,065 || 0,122 || 0,045 || 0,564

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 1,209 || 1,209 || 1,289 || 1,209 || 1,339 || 1,396 || 1,683 || 9,289

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[38] || NA || NA || NA || NA || NA || NA || NA || NA

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || NA || NA || NA || NA || NA || NA || NA || NA

YHTEENSÄ || 1,209 || 1,209 || 1,289 || 1,209 || 1,339 || 1,396 || 1,683 || 9,289

Edellä esitettyjä lukuja mukautetaan suunnitellun ulkoistamisen tulosten perusteella.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– X  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 6 || 6 || 6 || 6 || 6 || 6 || 7

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö[39] (kokoaikaiseksi muutettuna)

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 6 || 6 || 6 || 6 || 8 || 8 || 11

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

XX 01 04 yy [40] || - päätoimipaikassa[41] || || || || || || ||

- EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 12 || 12 || 12 || 12 || 14 || 14 || 18

23 viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Edellä esitettyjä lukuja mukautetaan suunnitellun ulkoistamismenettelyn mukaisesti.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Toimintapolitiikan ja -mallien kehittäminen. Täytäntöönpanosäädökset ja –toimenpiteet.

Ulkopuolinen henkilöstö || Avustus- ja hankintasopimusten hallinnointi; toimintapolitiikan toteuttaminen ja seuranta; hallinnollinen tuki.

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– X  Ehdotus/aloite on monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2014–2020 koskevan komission ehdotuksen mukainen ja vastaa tiedonantoa ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” (KOM(2011) 500 lopullinen).

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[42].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

[…]

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi n || vuosi n+1 || vuosi n+2 || vuosi n+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

Ehdotuksessa säädetään ulkopuolisten tahojen rahoitusosuuksista, jotka ovat peräisin Euroopan talousalueeseen kuuluvilta EFTA-mailta, unioniin liittyviltä mailta, ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimailta.

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨         vaikutukset omiin varoihin

¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrä­rahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[43]

vuosi n || vuosi n+1 || vuosi n+2 || vuosi n+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

[…]

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

[…]

[1]               Eurobarometri 73/2010, erityiseurobarometri 343/2010 ja erityiseurobarometri 384/2012.

[2]               KOM(2010) 683.

[3]               Neuvoston päätelmät Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukoista, 25.5.2011.

[4]               Euroopan parlamentin kirjallinen kannanotto 25/2011, 9.5.2011.

[5]               Vuonna 2010 Brysselissä ja vuonna 2011 Budapestissa. Tilaisuuksiin on osallistunut yli 150 sidosryhmiä edustavaa järjestöä.

[6]               COHAFA.

[7]               Pääsihteeristö, oikeudellinen yksikkö, PO BUDG, PO DEVCO, ulkopolitiikan välineiden hallinto, EUH, PO EAC, EACEA, PO EMPL, PO ELARG.

[8]               Kaksi yhteenvetoseminaaria pidettiin joulukuussa 2011 ja kesäkuussa 2012 Brysselissä ja osanottajia oli yli 70.

[9]               EUVL C 25, 2008, s. 1.

[10]             EYVL L 11, 2003, s. 1.

[11]             KOM(2011) 681 lopullinen.

[12]             Perustettu unionin pelastuspalvelumekanismista annetulla päätöksellä X/XX.

[13]             KOM(2011) 500 lopullinen.

[14]             EUVL C 25, 2008, s. 1.

[15]             Ei vielä julkaistu.

[16]             Komission tiedonanto KOM(2010) 683 ”EU:n kansalaisten solidaarisuuden ilmaiseminen vapaaehtoistyön avulla – Alustavia pohdintoja Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukoista” (EUVL C 121/59, 2011).

[17]             Komission tiedonanto ”Yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva uudistettu EU:n strategia vuosiksi 2011–2014”, KOM(2011) 681 lopullinen (EUVL C 37, 2012, s. 24).

[18]             Komission tiedonanto KOM(2011) 933, (EUVL C 102, 2012, s. 35) .

[19]             Komission tiedonanto KOM(2011) 568: ”EU:n politiikasta ja vapaaehtoistyöstä: valtioiden rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan tunnustaminen ja edistäminen EU:ssa” (EUVL C 335, 2011, s. 19).

[20]             Ei vielä julkaistu.

[21]             EYVL L 312, 1995, s. 1.

[22]             EYVL L 292, 1996, s. 2.

[23]             EYVL L 136, 1999, s. 1.

[24]             EUVL L 55, 2011, s. 13.

[25]             EYVL L 8, 2001, s. 1.

[26]             EYVL L 281, 1995, s. 31.

[27]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[28]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[29]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[30]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[31]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[32]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[33]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[34]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[35]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[36]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[37]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[38]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[39]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa, paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat.

[40]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[41]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[42]             Ks. toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[43]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.