PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 222 artiklaan on sisällytetty uutena määräyksenä yhteisvastuulauseke. Tämän määräyksen perusteella unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteisvastuun hengessä, jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi. Kyseisen artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaan komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja esittävät yhteisen ehdotuksen, jonka perusteella neuvosto päättää, miten unioni panee täytäntöön tämän yhteisvastuulausekkeen. Asiasta on ilmoitettava Euroopan parlamentille.

Mainitun artiklan laajan soveltamisalan vuoksi yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpanojärjestelyt kattavat monia politiikan aloja ja välineitä. Näitä ovat EU:n sisäisen turvallisuuden strategia[1], unionin pelastuspalvelumekanismi ja pelastuspalvelun rahoitusväline[2], EU:n solidaarisuusrahasto[3]; valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskeva terveysturvallisuutta koskeva aloite[4], kriisinhallinnan ja analysoinnin rakenteet Euroopan ulkosuhdehallinnossa sekä hätätila- ja kriisinkoordinointijärjestelyt neuvostossa. Järjestelyt ovat yhdenmukaiset myös unioniin perustettavan Euroopan oikeusalueen kanssa.

2.           SIDOSRYHMIEN KUULEMINEN

Jäsenvaltiot ovat toimittaneet arvokkaita kirjallisia lausumia ehdotuksen valmistelua varten komission ja ulkosuhdehallinnon yhdessä laatimien kysymysten perusteella. Jäsenvaltioiden edustajat ovat keskustelleet asiasta myös useissa neuvoston elimissä. Näitä ovat poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea, sisäisen turvallisuuden operatiivisen yhteistyön pysyvä komitea, rikosasioita koskevaa poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä käsittelevä koordinointikomitea ja sotilaskomitea.

Myös Euroopan parlamentti on antanut valmisteluun arvokkaan panoksen hyväksyessään päätöslauselman ”EU:n keskinäistä puolustusta ja yhteisvastuuta koskevista lausekkeista: poliittinen ja operatiivinen ulottuvuus”[5].

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Ehdotuksen tarkoituksena on noudattaa 222 artiklan 3 kohtaa, jonka mukaan komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja tekevät neuvostolle ehdotuksen unionin järjestelyistä lausekkeen täytäntöönpanemiseksi. Ehdotuksessa määritellään maantieteellinen soveltamisala, aktivointimekanismi ja valmiustoimien järjestelyt unionin tasolla.

Ehdotuksessa otetaan huomioon neuvoston koordinointijärjestelyt, ja se on kyseisten järjestelyjen mukainen (hätätila- ja kriisinkoordinointijärjestelyjen perusteella) 222 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Ottaen huomioon 222 artiklan 4 kohdan ehdotuksessa esitetään järjestelyt, jotka koskevat seuraavia seikkoja: i) unionin tasolla suoritettava yhteinen uhkien ja riskien arviointi, jota käytetään säännöllisten arviointien pohjana Eurooppa-neuvostossa, ja ii) unionin ja jäsenvaltioiden valmiustoimenpiteet Eurooppa-neuvoston ohjeiden perusteella.

Lauseketta sovelletaan luonnonmullistuksiin ja terrori-iskuihin EU:n alueella, riippumatta siitä, tapahtuvatko ne maalla, merellä tai ilmassa. Sitä sovelletaan huolimatta siitä, onko kriisi peräisin EU:n sisä- vai ulkopuolelta. Lauseketta sovelletaan myös laivoihin (kansainvälisillä vesillä) ja lentokoneisiin (kansainvälisessä ilmatilassa) sekä jäsenvaltioiden oikeudenkäyttöalueella sijaitsevaan kriittiseen infrastruktuuriin (kuten avomerellä sijaitsevat öljyn- ja kaasunporauslaitteistot).

Lauseke koskee kaikkia EU:n tason kriisinhallintarakenteita. Kun otetaan huomioon lausekkeen EU:n sisäinen ulottuvuus, useimmat asiaankuuluvista rakenteista ovat komissiossa (humanitaarisen avun pääosasto (ECHO), sisäasioiden pääosasto (HOME), terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto (SANCO), verotuksen ja tulliliiton pääosasto (TAXUD) jne.) tai EU:n hajautetuissa virastoissa (Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (FRONTEX), Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC), Euroopan poliisivirasto (EUROPOL), Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA), Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA), Euroopan lääkevirasto (EMA) jne.). Euroopan ulkosuhdehallinnon käytettävissä on rakenteita, joilla on tilannetietoisuutta, tiedustelua tai sotilasalaa koskevaa asiantuntemusta[6], samoin kuin edustustoverkosto, joka voi antaa oman panoksensa jäsenvaltioiden alueelle kohdistuvien uhkien tai onnettomuuksien taikka ulkoisen ulottuvuuden omaavien kriisien johdosta toteutettaviin valmiustoimiin. Komission sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon ja asiaankuuluvien virastojen välinen koordinointi ja tietojenvaihto tapahtuu komission kutsumien kokousten puitteissa tarkoituksena valmistella ehdotettuja kriisinhallintatoimenpiteitä.

Yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpanojärjestelyt eivät korvaa olemassa olevia välineitä tai politiikkoja ja niiden erityisiä aktivointimenettelyjä. Ne muodostavat yleiset puitteet tilanteille, joissa on kyse erityisestä uhasta tai vahingosta, joka ylittää sen kohteeksi joutuneen jäsenvaltion valmiuskapasiteetin. Toiminnan tehostamiseksi ja rakenteiden ja toimintojen päällekkäisyyden välttämiseksi käytetään verkostoon perustuvaa lähestymistapaa. Kriisin kannalta asianmukaisin EU:n toimintakeskus muodostaa yhteyspisteen ja rajapinnan jäsenvaltioiden kanssa (”painopiste”), ja sitä tukevat kaikenlaiset erityispalvelut.

Ehdotuksen mukaan EU:n olisi ryhdyttävä toimiin vain poikkeustapauksissa ja jäsenvaltion poliittisten viranomaisten pyynnöstä silloin, kun kyseinen jäsenvaltio katsoo, että sen omat valmiudet eivät riitä todellisen tai uhkaavan terrori-iskun, luonnonmullistuksen tai ihmisen aikaansaaman onnettomuuden vuoksi.

Kyseinen jäsenvaltio voi vedota yhteisvastuulausekkeeseen ja sen on osoitettava pyyntönsä komissiolle ja ilmoitettava asiasta samanaikaisesti myös neuvoston puheenjohtajalle.

Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on otettava viipymättä yhteyttä komission hätäapukeskukseen (ERC), joka toimii ensimmäisenä jatkuvasti auki olevana palvelutason yhteyspisteenä unionissa.

Kun yhteisvastuulausekkeeseen on vedottu, komission ja EU:n ulkoasiainedustajan on tässä päätöksessä vahvistettujen järjestelyjen mukaisesti ryhdyttävä seuraaviin toimiin:

· Niiden on ensinnäkin yksilöitävä ja otettava käyttöön kaikki unionin välineet, joilla kyseiseen kriisiin voidaan vastata. Näitä ovat esimerkiksi kaikki toimialakohtaiset, operatiiviset tai poliittiset välineet, jotka kuuluvat niiden omaan toimialaan. Lisäksi komission ja EU:n ulkoasiainedustajan on yksilöitävä unionin virastojen toimialaan kuuluvat välineet ja resurssit ja ehdotettava niiden käyttöönottoa.

· Tämän jälkeen niiden on läheisessä yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kanssa arvioitava, ovatko olemassa olevat välineet riittäviä vai tarvitaanko lisätukea; näitä voidaan tarvittaessa täydentää EU:n solidaarisuusrahaston rahoitusavulla.

· Ne tekevät tarvittaessa neuvostolle ehdotuksia, jotka koskevat operatiivisia päätöksiä olemassa olevien mekanismien lujittamiseksi, päätöksiä jäsenvaltioiden erityistoimenpiteistä, jotka eivät kuulu olemassa olevien välineiden piiriin; politiikan koordinointia ja tietojenvaihtoa; operatiivisia tai tukitoimenpiteitä, jotta jäsenvaltiot voivat ryhtyä nopeasti toimiin.

Jos tarvitaan muuta kuin pelastuspalvelumekanismiin kuuluvaa sotilaallista tukea, EU:n ulkoasiainedustaja tekee erillisen ehdotuksen SEUT-sopimuksen asianmukaisten määräysten mukaisesti.

Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto tuottavat yhteiset tilannearviointiraportit. Nämä raportit laatii komission hätäapukeskus tai erityinen operatiivinen keskus yhdessä EU:n tilannekeskuksen kanssa. Raporttien pohjana käytetään lausuntoja, joita antavat jäsenvaltioiden, komission, EU:n ulkosuhdehallinnon, EU:n virastojen ja asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen tilannetietoisuuteen ja kriisinhallintaan keskittyvät keskukset. Raportit toimitetaan jäsenvaltioille tiedoksi sekä koordinoinnin ja päätöksenteon tukemiseksi neuvoston poliittisella tasolla.

Komission hätäapukeskus keskus toimii unionin tason operatiivisena toimintokeskuksena. Komissio, joka kuulee EU:n ulkoasiainedustajaa, voi nimittää tehtävää hoitamaan toisen keskuksen, jolla on kriisin luonteen huomioon ottaen paremmat toimintamahdollisuudet. Operatiivinen toimintokeskus toimii jäsenvaltioiden ensisijaisena yhteyspisteenä. Se johtaa operatiivisten valmiustoimien koordinointia ja yhteisten tilannearviointiraporttien laatimista.

Kun yhteisvastuulausekkeeseen on vedottu, neuvoston puheenjohtaja voi päättää hätätila- ja kriisinkoordinointijärjestelyjen aloittamisesta ja määrittää asianmukaisimman tavan varmistaa, että neuvosto pystyy nopeaan konsultointiin ja päätöksentekoon, SEUT-sopimuksen 222 artiklan 2 kohdassa vahvistetun jäsenvaltioiden velvollisuuden mukaisesti. Hätätila- ja kriisinkoordinointijärjestelyille tukea antavat neuvoston pääsihteeristö, komissio ja EU:n ulkosuhdehallinto.

Komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja laativat vuodesta 2015 alkaen säännöllisesti yhteisen arviointiraportin unionin tason uhista ja riskeistä. Raportti perustuu eri aloja (esimerkiksi terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, pelastuspalvelu, terveys, ilmastonmuutos ja ympäristö) koskevien uhkien, vaarojen ja riskien arviointiin. Se perustuu erityisesti niiden tietojen seurantaan, tulkintaan ja levittämiseen, joita ovat toimittaneet jäsenvaltiot (olemassa olevien alakohtaisten verkostojen kautta tai kriisikeskuksista), EU:n virastot ja asiaankuuluvat kansainväliset järjestöt. Uhkia ja riskejä koskevat yhteiset arviointiraportit muodostavat perustan Eurooppa-neuvoston toteuttamalle säännölliselle arvioinnille.

Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artikla.

Toissijaisuusperiaate

Ehdotuksen mukaan EU:n olisi ryhdyttävä toimiin vain poikkeuksellisissa olosuhteissa ja sen jäsenvaltion poliittisten viranomaisten pyynnöstä, joka katsoo, että sen omat valmiudet ovat riittämättömät.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksessa ei mennä pitemmälle kuin on tarpeen yhteisvastuulausekkeen tavoitteisiin pääsemiseksi. Tämän vuoksi ehdotuksen mukaan käytettäisiin kaikkia tavanomaisia olemassa olevia EU:n avustusvälineitä.

2012/0370 (NLE)

Yhteinen ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpanojärjestelyistä unionissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 222 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen,

ottaa huomioon Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Tämä päätös koskee yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpanoa unionissa. Unionin toiminnan olisi kuitenkin oltava johdonmukaista jäsenvaltioiden perussopimuksen 222 artiklan 2 kohdan ja sopimukseen liitetyn julistuksen numero 37 mukaisesti antaman muun avun kanssa ja täydennettävä sitä; mainitun julistuksen mukaan jäsenvaltio voi valita tarkoituksenmukaisimmat keinot täyttääkseen yhteisvastuuta koskevan velvoitteensa toista jäsenvaltiota kohtaan.

(2)       Unionin yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpanossa on nojauduttava mahdollisuuksien mukaan olemassa oleviin välineisiin; sen on lisättävä tehokkuutta parantamalla koordinointia ja välttämällä päällekkäisyyksiä; sen on toimittava sillä perusteella, että lisäresursseja ei tarvita; sen on tarjottava jäsenvaltioille yksinkertainen ja selvä rajapinta unionin tasolla; ja siinä on kunnioitettava kunkin toimielimen ja yksikön institutionaalista toimivaltaa.

(3)       Tämä päätös koskee erilaisia poliittisia välineitä ja erityisesti seuraavia: Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategia; Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismi; Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, päätös valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhista ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa kehitetyt rakenteet.

(4)       Neuvostossa toteutettavien jäsenvaltioiden toimien koordinointijärjestelyjen olisi nojauduttava EU:n hätätila- ja kriisinkoordinointijärjestelyihin, sellaisina kuin ne ovat tarkistettuina neuvoston antaman valtuutuksen ja sen myöhempien päätelmien[7] perusteella, niin että johdonmukaisuus olisi varmistettava yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpanolla; koordinointijärjestelyistä sovitaan siten tutuilla tavanomaisilla neuvoston menettelyillä etukäteen määriteltyihin tilapäisiin työryhmiin turvautumisen sijasta; tunnustetaan EU:n yhteisten tilannetietoisuusvalmiuksien merkitys.

(5)       Täytäntöönpanojärjestelyjen maantieteellinen soveltamisala on määriteltävä selvästi.

(6)       Terrorismin[8] torjunnasta on annettu useita välineitä, jotka vahvistavat energia-alan ja liikenteen kriittisten infrastruktuurien suojelemista[9]; parantavat lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä, vahvistavat radikalisoitumisen torjumista ja estävät terroristien pääsyä varoihin sekä räjähteisiin ja kemiallisiin, biologisiin, radioaktiivisiin ja ydinaineisiin[10].

(7)       Täytäntöönpanojärjestelyjen aktivointimekanismi on määriteltävä unionin tasolla niin, että sen perustana on asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden korkean tason poliittinen pyyntö ja sitä tukee yksi yhteyspiste unionin tasolla.

(8)       Unionin tason valmiustoimia koskevien järjestelyjen tarkoituksena on parantaa toiminnan tehokkuutta olemassa oleviin välineisiin perustuvan lujemman koordinoinnin avulla.

(9)       Pelastuspalvelumekanismi[11] helpottaa jäsenvaltioiden ja unionin tiiviimpää yhteistyötä pelastuspalvelun alalla. Unionin pelastuspalvelumekanismia koskevan komission ehdotuksen[12] mukaan tarkoituksena on perustaa hätäapukeskus, joka pystyy toimimaan ympäri vuorokauden ja joka palvelee jäsenvaltioita ja komissiota.

(10)     Euroopan ulkosuhdehallinnon käytettävissä on rakenteita, joilla on tiedustelua tai sotilasalaa koskevaa asiantuntemusta (kuten EU:n tiedusteluanalyysikeskus, EU:n sotilasesikunta ja EU:n tilannekeskus) samoin kuin edustustoverkosto, joka myös voi antaa oman panoksensa jäsenvaltioiden alueelle kohdistuvien uhkien tai onnettomuuksien taikka ulkoisen ulottuvuuden omaavien kriisien johdosta toteutettaviin valmiustoimiin.

(11)     Komission sisäasioiden pääosastoon vuonna 2011 perustetun strategisten analyysien ja valmiustoimien keskuksen tehtäviin kuuluu unionin sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavien riskien ja kriisien arviointi ja hallinta, mukaan lukien terrorismiin liittyvät riskit.

(12)     Tarvittaessa ja jos se on mahdollista kiireellisissä tapauksissa valmiustoimia koskevia unionin tason järjestelyjä olisi täydennettävä säädöksillä tai muuttamalla voimassa olevia säädöksiä perussopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

(13)     Päätöksellä ei ole puolustukseen liittyviä vaikutuksia. Jos kriisi edellyttää yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimia, jotka ylittävät pelastuspalvelua koskevien voimassa olevien järjestelyjen kattamien sotilaallisten resurssien käytön, neuvoston on tehtävä asiasta päätös perussopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

(14)     Komission tiedonannossa EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa[13] esitetään tavoitteeksi parantaa Euroopan kykyä selviytyä kriiseistä ja katastrofeista useiden toimien avulla, mukaan lukien yhteisvastuulausekkeen täysimääräinen käyttö ja kaikenkattavan lähestymistavan luominen uhkien ja riskien arviointiin. Tämän mukaisesti olisi laadittava monialainen katsaus luonnonmullistuksia ja ihmisen aiheuttamia onnettomuuksia koskevista riskeistä, ja katsaus olisi päivitettävä säännöllisesti.

(15)     Unionin tasolla olisi otettava käyttöön yhteinen uhkien ja riskien arviointiprosessi, jonka myötä Eurooppa-neuvosto voi arvioida unioniin kohdistuvia uhkia, jotta unioni ja jäsenvaltiot voivat ryhtyä tehokkaisiin toimiin.

(16)     Euroopan parlamentti antoi 22 päivänä marraskuuta 2012 päätöslauselman 2012/2223 ”EU:n keskinäistä puolustusta ja yhteisvastuuta koskevista lausekkeista: poliittinen ja operatiivinen ulottuvuus”.

(17)     Tässä päätöksessä vahvistetuilla järjestelyillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolisten kriisitilanteiden käsittelyä koskevien erityisjärjestelyjen kehittämiseen.

(18)     Tässä päätöksessä kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia ja noudatetaan siinä tunnustettuja periaatteita, ja sitä on sovellettava näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(19)     Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita eli yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpanoa unionissa, vaan se voidaan paremmin saavuttaa unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Yleistavoite ja aihe

1.           Tässä päätöksessä vahvistetaan säännöt ja menettelyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen määräysten, jäljempänä ’yhteisvastuulauseke’, panemiseksi täytäntöön.

2.           Unionin tason järjestelyt perustuvat komission ja unionin virastojen mekanismeihin ja täydentävät niitä tietojen välittämiseksi ja tuen antamiseksi. Sellaisten kriisien osalta, joilla on ulkoinen ulottuvuus tai jotka edellyttävät tiedustelua, sotilaallisia resursseja tai yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimia, EU:n ulkoasiainedustaja ja ulkosuhdehallinto tekevät asianmukaisia aloitteita ja tarjoavat ulkoasiainedustajan toimialaan kuuluvia tietoja ja tukea.

3.           Näillä järjestelyillä parannetaan tehokkuutta lisäämällä unionin ja jäsenvaltioiden toimien välistä koordinointia.

4.           Poliittisen tason koordinointi neuvostossa perustuu hätätila- ja kriisinkoordinointijärjestelyihin, ja sen avulla varmistetaan, että toimet ovat johdonmukaiset unionin toimien kanssa ja täydentävät niitä.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä päätöstä sovelletaan terrori-iskujen tai luonnonmullistusten tai ihmisen aikaansaamien onnettomuuksien johdosta, riippumatta siitä, ovatko ne peräisin jäsenvaltioiden alueen sisä- vai ulkopuolelta:

(a) jäsenvaltioiden alueella, johon perussopimusta sovelletaan, mukaan lukien maa-alue, aluevedet ja ilmatila;

(b) kun kohteena ovat laivat (kansainvälisillä vesillä) tai lentokoneet (kansainvälisessä ilmatilassa) tai jäsenvaltioiden oikeudenkäyttöalueella sijaitseva kriittinen infrastruktuuri (kuten avomerellä sijaitsevat öljyn- ja kaasunporauslaitteistot).

3 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

(a) ’kriisillä’ vakavaa, odottamatonta ja usein vaarallista tilannetta, joka edellyttää ripeää toimintaa; tilannetta, joka voi vaikuttaa ihmishenkiin, ympäristöön, kriittiseen infrastruktuuriin tai yhteiskunnan ydintoimintoihin tai uhata niitä ja joka voi johtua luonnonmullistuksesta tai ihmisen aikaansaamasta onnettomuudesta tai terrori-iskusta;

(b) ’katastrofilla’ tilannetta, jolla on tai jolla voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön tai omaisuuteen;

(c) ’terrori-iskulla’ terroritekoa, sellaisena kuin se on määritelty terrorismin torjumisesta 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston puitepäätöksessä 2002/475/YOS, sellaisena kuin se on muutettuna 28 päivänä marraskuuta 2008 annetulla neuvoston puitepäätöksellä 2008/919/YOS.

(d) ’valmiudella’ henkilöiden ja tarvikkeiden valmiina olemista ja ennalta toteutettuihin toimiin perustuvaa kykyä varmistaa tehokkaat ja nopeat avustustoimet hätätilanteessa;

(e) ’valmiustoimilla’ mitä tahansa toimintaa, johon ryhdytään onnettomuuden tai todellisen tai välittömästi uhkaavan terrori-iskun aikana tai sen jälkeen välittömien haitallisten vaikutusten torjumiseksi.

4 artikla

Aktivointi

1.           Jäsenvaltio, joka joutuu todellisen tai välittömästi uhkaavan terrori-iskun taikka luonnonmullistuksen tai ihmisen aikaansaaman onnettomuuden kohteeksi, voi vedota yhteisvastuulausekkeeseen, jos se kansallisella tai unionin tasolla olemassa olevien keinojen ja välineiden tarjoamia mahdollisuuksia käytettyään katsoo, että tilanne ylittää sen toimintakapasiteetin.

2.           Jäsenvaltion on osoitettava pyyntönsä Euroopan komission puheenjohtajalle hätäapukeskuksen kautta ja ilmoitettava siitä samanaikaisesti neuvoston puheenjohtajalle.

3.           Hätäapukeskus toimii jatkuvasti auki olevana yhteyspisteenä kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

5 artikla

Toimintajärjestelyt unionin tasolla

1.           Kun yhteisvastuulausekkeeseen on vedottu, komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan on 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(a) yksilöitävä ja käytettävä kaikkia unionin välineitä, jotka parhaiten edistävät kriisiin vastaamista, mukaan lukien alakohtaiset, operatiiviset, poliittiset tai taloudelliset päätökset (esimerkiksi pelastuspalvelumekanismi, strategisten analyysien ja valmiustoimien keskus, terveysuhkien koordinointiryhmä, tiedusteluanalyysikeskuksen tiedusteluresurssit), jotka kuuluvat komission ja ulkoasiainedustajan toimialaan, sekä EU:n sotilasesikunnan kautta käyttöön otettavat sotilaalliset resurssit; lisäksi yksilöitävä unionin virastojen toimialaan kuuluvat välineet ja resurssit ja ehdotettava niiden käyttöönottoa;

(b) arvioitava, ovatko olemassa olevat välineet riittäviä;

(c) laadittava säännöllisesti yhteiset arviointi- ja analyysiraportit koordinoinnin ja päätöksenteon tukemiseksi neuvoston poliittisella tasolla;

(d) esitettävä tarvittaessa neuvostolle ehdotuksia, jotka koskevat erityisesti seuraavia: olemassa olevien mekanismien lujittamista koskevat operatiiviset päätökset, päätökset jäsenvaltioiden erityistoimenpiteistä, jotka eivät kuulu olemassa olevien välineiden piiriin; politiikan koordinointi ja tietojenvaihto tarkoituksena luoda tarpeelliset sääntelyä koskevat edellytykset; operatiiviset tai tukitoimenpiteet, jotta jäsenvaltiot voivat toimia nopeasti.

Komissio kutsuu koolle kokouksia ehdotettujen kriisinhallintatoimenpiteiden valmistelemiseksi. Komissio kutsuu kokouksiin ulkosuhdehallinnon ja asiaankuuluvien EU:n virastojen edustajat.

2.           Hätäapukeskus toimii alustavasti jäsenvaltioiden operatiivisena toimintokeskuksena unionin tasolla. Komissio, joka kuulee EU:n ulkoasiainedustajaa, voi nimittää tehtävää hoitamaan toisen keskuksen, jolla on kriisin luonteen huomioon ottaen paremmat toimintamahdollisuudet. Operatiivinen toimintokeskus toimii jäsenvaltioiden ensisijaisena yhteyspisteenä. Se johtaa operatiivisten toimintojen koordinointia ja laatii tilannearviointiraportteja.

6 artikla

Koordinointijärjestelyt neuvostossa

Lausekkeen aktivoinnin jälkeen neuvoston puheenjohtaja voi päättää hätätila- ja kriisinkoordinointijärjestelyjen aktivoimisesta ja määrittää asianmukaisimman tavan varmistaa, että neuvosto pystyy nopeaan konsultointiin ja päätöksentekoon avustusvelvollisuuden osalta. Hätätila- ja kriisinkoordinointijärjestelyille tukea antavat neuvoston pääsihteeristö, komissio ja EU:n ulkosuhdehallinto.

7 artikla

Tilannearviointiraportit

Hätäapukeskus tai erityinen operatiivinen keskus laatii tilannearviointiraportit yhdessä EU:n tilannekeskuksen kanssa. Raporttien laadinnan pohjana käytetään lausuntoja, joita antavat jäsenvaltioiden, komission, EU:n ulkosuhdehallinnon ja EU:n virastojen sekä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen tilannetietoisuuteen ja kriisinhallintaan keskittyvät keskukset.

8 artikla

Uhkien ja riskien yhteinen arviointi unionin tasolla

1.           Komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja laativat vuodesta 2015 alkaen säännöllisesti yhteisen arviointiraportin unionin tason uhista ja riskeistä.

2.           Raportti perustuu eri aloilla (esimerkiksi terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, pelastuspalvelu, terveys, ympäristö ja ilmastonmuutos) laadittuihin uhkien, vaarojen ja riskien arviointeihin, joiden pohjana on jäsenvaltioiden (olemassa olevien alakohtaisten verkostojen tai kriisikeskusten välityksellä) sekä unionin virastojen ja asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen toimittamien tietojen seuranta, tulkinta ja levittäminen.

3.           Yhteiset uhkien ja riskien arviointiraportit muodostavat perustan Eurooppa-neuvoston toteuttamalle säännölliselle arvioinnille.

9 artikla

Valmius

Jäsenvaltiot, komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja voivat arvioida unionin ja jäsenvaltioiden kautta saatavilla olevia keinoja merkittävien uhkien torjumiseksi, mahdollisten puutteiden havaitsemiseksi ja vaikuttavimpien ja kustannustehokkaimpien tapojen kartoittamiseksi näiden puutteiden korjaamiseksi ja todellisen yhteisvastuun luomiseksi.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa, annettu 22 päivänä marraskuuta 2010 (KOM(2010) 673 lopullinen).

[2]               Neuvoston päätös yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisesta (uudelleen laadittu toisinto) (2007/779/EY, Euratom); neuvoston päätös 2007/162/EY, Euratom pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamisesta.

[3]               Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta.

[4]               Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista (KOM(2011) 866 lopullinen).

[5]               2012/2223, 22.11.2012.

[6]               Kuten EU:n tiedusteluanalyysikeskus, EU:n sotilasesikunta ja EU:n tilannekeskus.

[7]               Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmät 1.6.2006, asiakirja 9409/06, COREPERin päätelmät 10.12.2010; COREPERin päätelmät 23.11.2011 ja 30.5.2012.

[8]               Terrorismi siten kuin se on määritelty terrorismin torjumisesta vuosina 2002 ja 2008 annetuissa neuvoston puitepäätöksissä (EYVL L 164, 22.6.2002, s. 3, ja EUVL L 330, 9.12.2008, s. 21).

[9]               Siten kuin ne on esitetty Euroopan elintärkeästä infrastruktuurista 8 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston direktiivissä 2008/114/EY (EUVL L 345, 23.12.2008).

[10]             Komission tiedonanto ”EU:n terrorisminvastainen politiikka: tärkeimmät saavutukset ja tulevaisuuden haasteet” (KOM(2010) 386 lopullinen, 20.7.2010). Myöhemmin on ryhdytty lisätoimenpiteisiin, joita ovat ehdotus asetukseksi räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä (KOM(2010) 473 lopullinen), radikalisoitumisen tunnistamista koskevan verkoston (RAN) perustaminen ja toimien lisääminen kemiallisten, biologisten, radioaktiivisten ja ydinaineiden, räjähdeturvallisuuden ja räjähteiden havaitsemisen alalla.

[11]             Neuvoston päätös 2007/779/EY, Euratom yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisesta (uudelleen laadittu toisinto) ja neuvoston päätös 2007/162/EY, Euratom pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamisesta.

[12]             KOM(2011) 934 lopullinen.

[13]             KOM(2010) 673 lopullinen.