7.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 68/15

—

ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle "Yhtenäistä ilmatilaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanosta: aika tuottaa tuloksia" (COM(2011)0731),

—

ottaa huomioon komission tiedonannin yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan teknologisen pilarin, SESAR-järjestelmän, käyttöönoton hallinto- ja kannustinjärjestelmistä (COM(2011)0923),

—

ottaa huomioon komission valkoisen kirjan "Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää" (COM(2011)0144),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A7-0254/2012),

A.

toteaa, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpanossa on jo saavutettu useita edistysaskeleita;

B.

toteaa, että vuoden 2012 odotetaan olevan ratkaiseva vuosi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteutuksessa;

C.

katsoo, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteutuksella saadaan merkittäviä taloudellisia, turvallisuuteen liittyviä ja ympäristösäästöjä, kun ilmailualasta tulee kestävämpi ja Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmästä tehokkaampi;

D.

ottaa huomioon, että liikennemäärät kasvavat jatkuvasti, mistä seuraa kapasiteetin riittämättömyys ja matkustajille aiheutuvia jatkuvia viivästyksiä, ja että tämä vaikuttaa myös lentoyhtiöiden kasvusuunnitelmiin; toteaa, että Euroopan ilmatila on yksi maailman vilkkaimmista, että Euroopan lentokenttiä käyttää yli 750 miljoonaa matkustajaa ja että luvun odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä;

E.

katsoo, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan menestyminen edellyttää yhdennettyä lähestymistapaa, jonka yhteydessä jäsenvaltiot eivät voi vaarantaa täytäntöönpanoa kokonaisuudessaan;

F.

toteaa, että toiminnallisten ilmatilan lohkojen toteutuksen pitäisi olla valmis 4. joulukuuta 2012, mutta että viimeisimpien tietojen mukaan ollaan vielä kaukana yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön relevanttien säännösten noudattamisesta;

G.

toteaa, että asetuksen (EU) N:o 691/2010 13 artiklan 3 kohdan mukaan komission olisi neljän kuukauden kuluttua jäsenvaltioiden suorituskykysuunnitelmien vastaanottamisesta suositettava tarkistettujen suorituskykytavoitteiden hyväksymistä niiden osalta, jotka eivät ole yhdenmukaisia unionin laajuisten tavoitteiden kanssa;

H.

katsoo, että lennonjohtopalveluja tarjoavat kansalliset lennonvarmistuspalvelut ovat esimerkki Euroopan poliittisen maantieteen hajanaisuudesta, mikä valitettavasti aiheuttaa tehottomuutta ja ruuhkautumista;

I.

katsoo, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomiseksi on tärkeää toteuttaa toimenpiteitä, joiden avulla voidaan saavuttaa Euroopan lentoturvallisuutta koskevat tavoitteet tämänhetkisten normien tiukentamiseksi ja kansalaisten yhtenäisen korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi;

J.

ottaa huomioon, että Galileon ja GNSS:n kaltaiset järjestelmät etenevät nopeasti;

K.

katsoo, että tarvittavasta rahoituksesta ja rahoituskehyksestä olisi sovittava mahdollisimman pikaisesti;

1.

panee merkille yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanossa olevat ongelmat; katsoo kuitenkin, että on rakennettava tähänastisen edistymisen varaan ja laadittava sitova aikataulu lainsäädännön täytäntöönpanoa varten ja otettava huomioon myös liike-elämän näkemykset;

2.

korostaa, että on toimittava nopeasti ja tehostettava yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja erityisesti lennonvarmistuspalveluja ja verkkotoimintoja koskevaa suorituskykyjärjestelmää;

3.

korostaa, että edessä on kriittinen käyttöönottovaihe, jossa on toimittava oikea-aikaisesti, synkronoidusti ja koordinoidusti;

4.

varoittaa, että lentoliikenteen kasvu johtaa siihen, että Euroopan ilmatila on nopeasti lähestymässä enimmäiskapasiteettiaan ja että tämä ongelma on ratkaistava nopeasti, jotta voidaan taata Euroopan kansalaisille laadukkaita lentoliikennepalveluja ja varmistaa, etteivät ympäristö- ja ilmastovaikutukset lisäänny entisestään;

5.

muistuttaa, että lentoasemat ovat tärkeitä, koska eurooppalaiseen verkostoon tullaan ja sieltä lähdetään lentoasemien kautta; kehottaa ottamaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteutuksessa täysimääräisesti huomioon lentoasemat, myös alueelliset lentoasemat, sillä ne auttavat purkamaan verkoston ruuhkia ja lisäämään kapasiteettia;

6.

kiinnittää huomiota pikaiseen tarpeeseen panna yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva lainsäädäntö täytäntöön, jotta voidaan välttää yhä lisääntyvien liikennemäärien ja vanhentuneen teknologian aiheuttama ruuhkautuminen ja varmistaa Euroopan lentoturvallisuusmääräysten johdonmukaisuus;

7.

panee merkille, että Euroopan turvallisuuden ja laadukkaiden toimintaedellytysten ylläpitämisestä on tulossa entistä haastavampi tehtävä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota selventämään asiaankuuluvien eurooppalaiselinten roolia, jotta voidaan varmistaa luotettavien ja läpinäkyvien kansainvälisten lentoturvallisuusvaatimusten noudattaminen;

8.

muistuttaa tarpeesta tehostaa Euroopan ilmatilan toimivuutta sekä taloudellisen hyödyn että ympäristö-, energia- ja sosiaalisten etujen, myös lentomatkustajien etujen kannalta;

9.

korostaa, että asiaa koskevassa komission viimeisimmässä tiedonannossa arvioidaan, että EU:n yhtenäisen ilmatilan kumulatiiviset BKT-vaikutukset voivat olla vuosina 2013–2030 27 jäsenvaltion EU:ssa 419 miljardia euroa ja että sen avulla voidaan luoda suoraan ja välillisesti 328 000 työpaikkaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 50 miljoonalla tonnilla nettona, jos eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä (SESAR) otetaan käyttöön oikea-aikaisesti ja koko laajuudessaan;

10.

toteaa, että komission mukaan SESAR-teknologian oikea-aikaisella käyttöönotolla on konkreettisia etuja matkustajille, koska lentoajat lyhenevät keskimäärin 10 prosentilla (9 minuutilla), lentojen myöhästymiset ja peruutukset vähenevät keskimäärin 50 prosentilla ja lentolippujen hinnat saattavat laskea; korostaa kuitenkin, että jos SESAR-järjestelmän käyttöönotto viivästyy kymmenellä vuodella, kokonaisvaikutukset ovat katastrofaalisia, sillä EU:n BKT:hen syntyvä pienempi kumulatiivinen vaikutus merkitsisi noin 268 miljardin euron menetystä, uusia työpaikkoja syntyisi noin 190 000 vähemmän ja hiilidioksidipäästövähennysten määrä olisi noin 55 miljoonaa tonnia pienempi;

11.

toteaa, että muut merkittävät valtiot ja alueet edistyvät nopeasti tutkimuksen ja innovatiivisen teknologian aloilla ja pitää näin ollen valitettavana sitä, että EU saattaa menettää johtoasemansa muille kansainvälisille toimijoille, jos yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa ei nopeuteta;

12.

katsoo, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan asiamukainen toiminta voidaan varmistaa vain siten, että kaikki toimijat noudattavat tarkasti kaikkia täytäntöönpanon määräaikoja;

13.

korostaa, että on toteutettu pilottiohjelmia ja että niiden tulokset ovat olleet myönteisiä;

14.

pyytää komissiota raportoimaan liikenne- ja matkailuvaliokunnalle viimeistään joulukuussa 2012 siitä, miten kaikki lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat ovat edenneet suorituskykyjärjestelmien toteutuksessa;

15.

pyytää komissiota raportoimaan liikenne- ja matkailuvaliokunnalle viimeistään maaliskuussa 2013 siitä, miten on edistytty yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanossa ja arvioimaan toiminnallisten ilmatilan lohkojen toteuttamisessa ilmenneiden viiveiden vaikutuksia;

16.

muistuttaa jäsenvaltioita niiden julkisesta sitoutumisesta yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tavoitteen saavuttamiseen ja kyseisen lainsäädännön hyväksymiseen suurella enemmistöllä; vaatii, että jäsenvaltioiden on edelleen toimittava aktiivisesti ja sitouduttava tämän lainsäädännön täytäntöönpanoon; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan Euroopan unionin suorituskykytavoitteiden mukaiset kansalliset suorituskykyä koskevat suunnitelmat ja hyväksymään komission ehdottamat tarkistetut suorituskykytavoitteet; kehottaa komissiota käynnistämään asianmukaisia toimia, ellei pysytä lainsäädännön täytäntöönpanoaikataulussa;

17.

palauttaa mieliin ilmailualan tavoitteet, jotka sisältyvät sekä liikennepolitiikkaa koskevaan valkoiseen kirjaan että asiakirjaan "Flightpath 2050 – Europe’s vision for Aviation – Report of the High Level Group on Aviation Research";

18.

vaatii, että ilmailualan tavoitteita on pidettävä ehdottomasti ensisijaisina tavoitteina ja että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täydellinen ja oikea-aikainen täytäntöönpano edellyttää ehdottomasti jäsenvaltioiden ja kaikkien osapuolten aktiivista poliittista tukea;

19.

korostaa, että yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön onnistunut täytäntöönpano edistää myönteisesti kilpailua kaikkialla Euroopan unionin alueella ja kaikkialla maailmassa sekä edistää kasvua ja työllisyyttä ilmailun ja lentoliikenteen aloilla;

20.

pitää valitettavana, että huomattavista yhteiskunnallisista ja ympäristöeduista huolimatta yleisö ei tunne tai ymmärrä riittävän hyvin yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevaa hanketta, ja pyytää komissiota, jäsenvaltioita ja sidosryhmiä tehostamaan yleisölle tiedottamista;

21.

tiedostaa ilmaliikenteen eurooppalaisen hallintajärjestelmän haasteet ja panee merkille inhimillisen tekijän ja toimivan sosiaalisen vuoropuhelun merkityksen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteutuksessa; on tietoinen tarpeesta korostaa avoimia raportointimenettelyjä; korostaa, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpanon myötä syntyy suuri kysyntä laadukkaista ja ammattitaitoa vaativista työpaikoista;

22.

kunnioittaa täysimääräisesti jäsenvaltioiden suvereniteettia ja kansallisia valtaoikeuksia ilmaliikenteen hallinnan osalta sotilaallisen ja muun valtiollisen lentotoiminnan ja koulutuksen alalla; panee merkille jäsenvaltioiden sitoutumisen sen varmistamiseen, että ilmatilan joustavan käytön käsitettä (1) sovelletaan täysimääräisesti ja yhdenmukaisesti, ja tunnustaa tarpeen tukea niiden tätä koskevia pyrkimyksiä; korostaa, että valtion ilma-aluksiin kuuluu sotilaskäytössä olevien ilma-alusten lisäksi poliisi-, palontorjunta-, rannikkovartiosto-, tulli- ja pelastuspalvelukäytössä ja muussa käytössä olevien ilma-alusten toiminta, joten niiden toimintaan liittyy suuri määrä turvallisuus- ja kriisinhallintatoimia;

23.

katsoo, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan asianmukainen täytäntöönpano tuo etuja koko toimitusketjulle, mukaan luettuina muun muassa valmistajat, lentoyhtiöt, pk-yritykset ja matkailuala kokonaisuudessaan;

24.

on edelleen äärimmäisen huolestunut siitä, että toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustaminen on edelleen jäljessä aikataulusta eri puolilla Eurooppaa ja sen sisällössä on puutteita, ja tukee siksi koordinaattorin työtä; korostaa, että tarvitaan jäsenvaltioiden poliittisia toimia sekä niiden keskinäistä yhteistyötä ja koordinointia, jotta toiminnallisten ilmatilojen lohkot saadaan toteutettua 4. joulukuuta 2012 mennessä; kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti asioiden kehittymistä ja toteuttamaan tarvittaessa oikeudellisia toimia ja määräämään seuraamuksia jäsenvaltioille, jotka eivät täytä yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön velvoitteitaan;

25.

korostaa, että toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustamista ei pidä nähdä erillisenä vaatimuksena vaan keinona kohti Euroopan ilmatilan eheyttämistä ja suorituskyvyn parantamista koskevien tavoitteiden saavuttamista ja että ilman niitä ei voida toteuttaa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa; pyytää komissiota ehdottamaan strategiaa toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustamisen nopeuttamiseksi, mikä edellyttää keskitettyjen mallien (esim. verkostonhoitaja, SESAR-yhteisyritys, käyttöönoton hallinnointielin) täysimääräistä täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota hyödyntämään paremmin varoitusmenetelmiään ja, mikäli ne eivät toimi, käynnistämään rikkomismenettelyjä niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet sopimuksia toiminnallisten ilmatilan lohkojensa perustamisesta;

26.

katsoo, että tehokkain tapa luoda yhtenäinen eurooppalainen ilmatila on ylhäältä alas -lähestymistapa ja pyytää näin ollen komissiota ehdottamaan 15 kohdassa mainitun kertomuksen perusteella toimenpiteitä, joilla voidaan poistaa toiminnallisten ilmatilan lohkojen toteuttamisviiveiden seuraukset, ja siirtymään nopeasti alhaalta ylös -lähestymistavasta ylhäältä alas -lähestymistapaan, jotta voidaan varmistaa SES II -lainsäädäntöpaketin tavoitteiden saavuttaminen;

27.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kansallisella poliittisella tasolla puututaan pikaisesti erityisesti kansallisten valvontaviranomaisten resurssipulaan;

28.

painottaa, että kansallisten valvontaviranomaisten on yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan liittyvän roolinsa täyttämiseksi oltava toiminnallisesti erillisiä lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista ja käytettävä toimivaltaansa puolueettomasti, riippumattomasti ja avoimesti;

29.

korostaa, että kansallisia lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia on tärkeä kehottaa edistämään aktiivisesti yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa;

30.

toistaa, että ilmatilan turvallinen, tehokas ja joustava käyttö on mahdollista vain, kun ilmatilan siviili- ja sotilaskäyttö tapahtuu tiiviissä yhteistyössä ja koordinoidusti;

31.

pyytää jäsenvaltioita unionin asiaankuuluvien virastojen avulla tehostamaan siviili- ja sotilasilmailun yhteistyötä ja koordinointia naapurimaiden kanssa;

32.

vaatii jäsenvaltioita huolehtimaan pikaisesti yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamiseksi tarvittavasta rahoituksesta; pitää myönteisenä, että Euroopan komissio on ehdottanut yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevaa aloitetta ja SESAR-ohjelmaa Verkkojen Eurooppa -välineen ensisijaisiksi horisontaalisiksi rahoituskohteiksi;

33.

toteaa, että alan teollisuus ja Euroopan unioni ovat tehneet merkittäviä investointeja SESAR-teknologiaa koskevaan tutkimukseen ja kehittämiseen, ja katsoo, että nyt on aika toteuttaa toimenpiteet, joiden avulla mainituista investoinneista voidaan saada hyötyä yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon avulla;

34.

muistuttaa tarpeesta koordinoida yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteutusaikataulu ja SESAR-ohjelman kehitys- ja käyttöönottovaihe osana yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa asetuksen (EY) N:o 1070/2009 säännösten mukaisesti;

35.

korostaa, että tarvittavista merkittävistä investoinneista huolimatta yhdenmukaistamisesta koituu useita merkittäviä ja konkreettisia etuja, kuten lennonoptimointi, polttoainetehokkuus, melun ja ilmansaasteiden väheneminen, pienemmät ilmastovaikutukset sekä yhtenäisemmän ilmatilan joustava ja turvallinen käyttö; korostaa, että siviili- ja sotilasilmailun paremmalla koordinoinnilla voidaan saavuttaa enemmän tehokkuutta, sillä yhteisen infrastruktuurin käyttö vähentäisi kustannuksia; painottaa, että yhteentoimivuuden parantaminen jäsenvaltioiden välillä sekä toiminnallisten ilmatilan lohkojen toteuttaminen toisivat etuja myös rajat ylittävän toiminnan osalta;

36.

toteaa, että SESAR-teknologia ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpano ovat kiinteästi toisiinsa kytkeytyviä toimia, joita on kehitettävä täyden hyödyn saamiseksi, ja kehottaa näin ollen alan toimijoita suhtautumaan vakavasti SESAR-hankkeen täytäntöönpanovaiheeseen;

37.

huomauttaa, että valmistajat ovat jo kehittäneet tarvittavan teknologian ja että se on jo käytettävissä, minkä ansiosta SESARin täysimääräinen täytäntöönpano on saavutettavissa oleva tavoite;

38.

toteaa, että SESAR-teknologioihin investoiminen on taloudellisesti kannattavampaa suuremmissa ja ruuhkaisemmissa keskuksissa kuin pienemmillä alueellisilla lentoasemilla tai kausittaisia reittejä palvelevilla lentoasemilla; toteaa kuitenkin, että SESAR-toimintojen laajempi käyttö julkisen rahoituksen tuella parantaisi koko verkoston suorituskykyä;

39.

katsoo, että vastauksena Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) toivomiin normalisointipyrkimyksiin uuden teknologian maailmanlaajuinen yhteentoimivuus edellyttää maailmanlaajuisesti koordinoitua lähestymistapaa, ja kannustaa allekirjoittamaan tutkimuksen ja kehittämisen alalla tehtävää yhteistyötä koskevat pöytäkirjat;

40.

katsoo, että jotta lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat ja muut toimijat voivat kehittää parhaiten strategisia kumppanuuksiaan ja saada kannustimia tavoitteidensa saavuttamiseen, suorituskykypilaria on edistettävä edelleen;

41.

painottaa, että sotilaskäyttäjät ovat keskeisiä toimijoita yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan yhteydessä ja että ne on otettava mukaan kaikilla tasoilla ja hyvin varhaisessa vaiheessa; panee merkille toteutuneen edistymisen yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanossa ja kehottaa jäsenvaltioita vauhdittamaan pyrkimyksiään koordinoinnin toteuttamiseksi sotilaspuolella; tunnustaa kansalliset erityispiirteet siviilien ja armeijan suhteissa, mutta kehottaa jäsenvaltioita keskittymään siviilien ja armeijan yhteistyön ja yhteentoimivuuden vahvistamiseen ja soveltamaan alan parhaita käytäntöjä;

42.

katsoo, että on edistettävä naapurimaiden kanssa harjoitettavaa yhteistyötä, jotta yhtenäinen eurooppalainen ilmatila voidaan ulottaa myös unionin rajojen ulkopuolelle;

43.

pitää tarpeellisena Euroopan ilmatilan yhtenäistämistä teknologisia innovaatioita toteuttamalla ja lennonvarmistuspalveluiden tarjoamista koskevaa järjestelmää tehostamalla sekä korostaa toiminnallisten ilmatilan lohkojen täytäntöönpanon tarvetta, jotta voidaan toteuttaa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan myönteiset vaikutukset;

44.

antaa tunnustusta niiden jäsenvaltioiden ja toimijoiden jatkuvalle tuelle, jotka edistävät yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön tulkinnan ja täytäntöönpanon yhtenäistämistä;

45.

kannattaa kannustimiin ja sitoutumiseen perustuvia yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia, koska näin voidaan luoda kaikkia hyödyttävä tilanne, kunhan kumppanuudet suunnitellaan ja toteutetaan asianmukaisesti ja tehokkaasti;

46.

katsoo, että yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpano hyödyttää erinomaisella tavalla kaikkia toimijoita, loppukäyttäjän eli matkustajan maksettaviksi jäävien maksujen aleneminen mukaan luettuina;

47.

katsoo, että tiivistä yhteistyötä olisi harjoitettava johdonmukaisesti ja vailla yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpanosta vastaavien elinten välisiä ristiriitoja;

48.

kehottaa saattamaan SESAR-yhteisyrityksen tulevaa roolia koskevan säädösehdotuksen valmistelut valmiiksi hyvissä ajoin, jotta se voi jatkaa nykyroolissaan pitkälle tulevaisuuteen, sillä se on tärkeä tekijä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan menestymisen varmistajana; korostaa tähänastisten toimien merkitystä sen tehokkuuden osoittamisessa;

49.

kehottaa komissiota perustamaan pikaisesti hallinto-, kannustin- ja rahoitusmekanismit, mukaan lukien julkinen rahoitus, joilla voidaan varmistaa SESAR-teknologian oikea-aikainen ja tehokas täytäntöönpano yhteistyössä asianomaisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa ja kiinnittäen erityistä huomiota innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöön;

50.

panee merkille, että vaikka sotilaallista ja siviili- ja sotilastoiminnan asiantuntemusta on edustettuna eri tasoilla eri sidosryhmäinstituutioissa, kuten yhtenäisen ilmatilan komiteassa, Eurocontrolissa ja SESAR-yhteisyrityksessä, tarvitaan edelleen koordinoitua ja kattavaa arviointia yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ja SESARin vaikutuksista sotilasilmailuun; toteaa, että Euroopan unionin sotilaskomitean (EUSK) on tarpeen osallistua prosessiin, jotta puolustusvoimien komentajat voidaan pitää asianmukaisesti ajan tasalla;

51.

tiedostaa tässä yhteydessä Euroopan puolustusviraston (EDA) luontevan roolin puolustusyhteisön ja komission välisenä yhdyssiteenä sekä välittäjänä sotilaallisten sidosryhmien välillä; kannattaa EDA:n aseman vahvistamista poliittisen tietoisuuden lisäämisessä, verkostoitumisessa, SESARin käyttöönottovaiheessa avustamisessa ja jäsenvaltioiden tukemisessa taloudellisia ja operationaalisia riskejä koskevassa analyysissä; panee merkille, että EDA:lla on hyvät edellytykset ottaa osaa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevien tulevien haasteiden ratkaisemiseen esimerkiksi laitteiden ja koulutuksen aloilla; on tyytyväinen jäsenvaltioiden päätökseen osallistaa Euroopan unionin sotilasesikunta (EUSE) EDA:n tukemiseen SESARin osalta; on tyytyväinen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan / SESARin sotilaallisten toteutushankkeiden foorumin perustamiseen EDA:n avustuksella ja kannustaa toiminnan tehokasta jatkamista, sillä sen vahvana ansiona on kaikkien puolustusyhteisön eri toimijoiden saattaminen yhteisen pöydän ääreen; korostaa Nato-yhteistyön välttämättömyyttä ja suhtautuu myönteisesti edistymiseen asiassa;

52.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.