KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

Yhdessä uuteen kasvuun

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Sisällysluettelo

1..... JOHDANTO.. 3

2..... YHDESSÄ UUTEEN KASVUUN.. 4

2.1.    Täysin yhdentyneiden verkkojen kehittäminen sisämarkkinoilla. 5

Rautatieliikenne. 6

Meriliikenne. 7

Lentoliikenne. 7

Energia. . 8

2.2.    Kansalaisten ja yritysten valtioiden rajat ylittävän liikkuvuuden edistäminen. 9

Kansalaisten liikkuvuus. 9

Rahoituksen saanti 10

Yritysten sääntely-ympäristö. 11

2.3.    Digitaalitalouden tukeminen koko Euroopassa. 12

Palvelut 13

Digitaaliset sisämarkkinat 14

Sähköinen laskutus julkisten hankintojen alalla. 14

2.4.    Sosiaalisen yrittäjyyden, yhteenkuuluvuuden ja kuluttajien luottamuksen lujittaminen. 15

Kuluttajat 16

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen yrittäjyys. 16

3..... PÄÄTELMÄT. 17

LIITE I: LUETTELO TOISEN SISÄMARKKINAPAKETIN AVAINTOIMISTA.. 19

LIITE II : Ensimmäinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: tilannekatsaus  21

1.           JOHDANTO

Vuonna 2012 sisämarkkinat täyttävät 20 vuotta. Tuona aikana on jo saatu paljon aikaan: vuosien 1992 ja 2008 välisenä aikana sisämarkkinoille on luotu 2,77 miljoonaa uutta työpaikkaa ja alueen BKT on kasvanut 2,13 prosenttia[1]. Eurooppalaisille kuluttajille sisämarkkinat ovat merkinneet valikoiman laajenemista ja hintatason alenemista, josta matkapuhelukustannusten 70 prosentin aleneminen on vain yksi esimerkki. Kansalaisille sisämarkkinat ovat tuoneet mahdollisuuden matkustaa vapaasti, asettua asumaan haluamaansa paikkaan ja työskennellä haluamassaan paikassa. Nuorilla on nykyisin mahdollisuus opiskella ulkomailla – yli 2,5 miljoonaa opiskelijaa on jo tarttunut tähän tilaisuuteen 25 viime vuoden aikana. EU:n sisämarkkinoilla toimivilla 23 miljoonalla yrityksellä puolestaan on pääsy 500 miljoonan kuluttajan markkinoille. Nämä saavutukset eivät jätä sijaa epäilyksille: vankat, kattavat ja yhdentyneet sisämarkkinat saavat aikaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä tarjoavat Euroopan kansalaisille tilaisuuksia, joita ei ollut saatavilla 20 vuotta sitten.

Sisämarkkinoiden kehittäminen on kuitenkin vielä kesken. Niiden on pystyttävä vastaamaan jatkuvasti muuttuvan maailman asettamiin yhteiskunnallisiin ja demografisiin haasteisiin sekä mukauduttava uuteen teknologiaan ja uusiin vaatimuksiin. Myös luonnonvaroihin kohdistuva paine ja ilmastonmuutos on otettava huomioon poliittisessa ajattelussa.

Talous- ja finanssikriisi on tuonut tullessaan lisähaasteita, joiden myötä perusteelliset rakenteelliset uudistukset ovat muuttuneet entistä tarpeellisemmiksi. Työttömyysasteen pysyminen korkeana erityisesti nuorten keskuudessa ja se, että osa Euroopan väestöstä elää edelleen köyhyydessä, ovat osoituksia siitä, että talouskriisillä on myös sosiaalinen ulottuvuus. Tarvitaan pikaisia, kunnianhimoisia ja määrätietoisia toimia kriisin selättämiseksi. Ilman tällaisia toimia riski EU:n ja sen jäsenvaltioiden käpertymisestä itseensä kasvaisi, mikä voisi heikentää luottamusta Euroopan yhdentymishankkeeseen.

Sisämarkkinat ovat tärkeä tekijä pitkän aikavälin tavoitteeksi asetetun erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden toteuttamiseksi. Ne vahvistavat Euroopan kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Se, että sisä- ja ulkopolitiikka ovat keskenään johdonmukaiset ja täydentävät toisiaan, vauhdittaa kauppaa ja kasvua.

Sisämarkkinat, jotka vauhdittavat kasvua ja uusia työpaikkoja tukevia uudistuksia, lujittavat kansalaisten ja yritysten luottamusta ja tuottavat niille päivittäin konkreettista hyötyä, ovat nyt tarpeellisemmat kuin koskaan. Sisämarkkinat on pidettävä jatkuvasti huomion kohteena ja painopisteenä.

Komission huhtikuussa 2011 esittelemä sisämarkkinoiden toimenpidepaketti[2] sisältää 12 viputekijää sisämarkkinoiden kehittämiseksi edelleen noudattaen laaja-alaista lähestymistapaa, jota sekä Mario Monti että Euroopan parlamentti peräänkuuluttivat sisämarkkinoiden tulevaisuudesta laatimissaan raporteissa.[3] [4] Toimenpidepaketissa julkistettiin 12 avaintoimea ja 50 täydentävää toimea kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lujittamiseksi. Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean sekä monien sidosryhmien yhteistoiminnan tuloksena päästiin kattavasti yhteisymmärrykseen sisämarkkinoiden jatkokehittämiselle asetettavista poliittisista tavoitteista ja voitiin määrittää politiikan painopistealueet. Tarvitaan kuitenkin pikaisia toimia, jotta ensimmäisen sisämarkkinapaketin 12 ensisijaisesta ehdotuksesta päästään sopimukseen nopeasti – mahdollisuuksien mukaan tämän vuoden loppuun mennessä – Eurooppa-neuvoston kehotuksen[5] mukaisesti. Ehdotetuista 12 avaintoimesta 11 on edelleen käsiteltävänä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

Kriisin asettamien kiireellisten haasteiden vuoksi jatkotoimien valmistelu on aloitettava jo nyt. Tässä tiedonannossa julkistetaan sen vuoksi valmisteltavana oleva toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti, jäljempänä ”toinen sisämarkkinapaketti”, joka muodostaa toisen ensisijaisten toimenpiteiden paketin. Toimenpiteet suunnitellaan siten, että niillä on todellisia käytännön vaikutuksia ja että ne saavat kansalaiset ja yritykset suhtautumaan luottavaisesti sisämarkkinoiden hyödyntämiseen.

Nykyisen kriisin yhteydessä ja tulevien uusien haasteiden ilmaantuessa jatkossa tarvitaan epäilemättä lisätoimenpiteitä sisämarkkinoiden vahvistamiseksi siten, että ne voivat toimia kasvun ja hyvinvoinnin moottorina.

Tämän prosessin onnistuminen riippuu siitä, sovelletaanko sisämarkkinasääntöjä käytännössä tehokkaasti, ennakoitavasti ja luotettavasti. Onkin ratkaisevan tärkeää, että jäsenvaltioiden viranomaiset saattavat sisämarkkinasäännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltavat niitä päivittäin käytäntöön. Komissio paneutuu täydellä teholla tähän haasteeseen, kuten se ilmoitti kesäkuussa 2012 aiheesta antamassaan tiedonannossa[6]. Se peräänkuuluttaa kattavampia toimia erityisesti aloilla, joiden kasvupotentiaali on suurin, ts. palvelualalla ja verkkotoimialoilla Se aikoo myös parantaa sisämarkkinoiden toimivuuden seurantaa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson avulla. Tavoitteena on lisätä vertaispainetta ja esitellä toimenpiteitä jäljellä olevien esteiden poistamiseksi sekä Euroopan että jäsenvaltioiden tasolla.

Jotta visio sisämarkkinoista tulisi konkreettisesti osaksi kansalaisten ja yritysten todellisuutta, on tärkeää, että se saa jatkuvaa poliittista tukea kaikkien toimijoiden taholta. Ensimmäinen sisämarkkinapaketti on jo hyötynyt komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston kumppanuudesta. Toisen sisämarkkinapaketin tavoitteiden saavuttaminen tulee edellyttämään vastaavantasoista kumppanuutta.

2.           YHDESSÄ UUTEEN KASVUUN

Huhtikuussa 2011 annetun ensimmäisen sisämarkkinapaketin jälkeen komissio on tehnyt ehdotuksia, jotka liittyvät sisämarkkinapaketin 12 avaintoimeen ja 36:een yhteensä 50 täydentävästä toimesta (ks. liite II). Tässä tiedonannossa yksilöidään ensimmäisen sisämarkkinapaketin pohjalta neljä kasvua vauhdittavaa tekijää, joihin avaintoimet aiotaan keskittää.

Nämä tässä tiedonannossa esiteltävät uutta kasvua vauhdittavat tekijät ovat seuraavat:

1. Täysin yhdentyneiden verkkojen kehittäminen sisämarkkinoilla

2. Kansalaisten ja yritysten valtioiden rajat ylittävän liikkuvuuden edistäminen

3. Digitaalitalouden tukeminen koko Euroopassa

4. Sosiaalisen yrittäjyyden, yhteenkuuluvuuden ja kuluttajien luottamuksen lujittaminen

Verkkotoimialat toimivat talouden tukipilareina, ja tavoitteena onkin saada aikaan sisämarkkinat, joilla kansalaiset ja yritykset voivat hyödyntää yhdentyneitä liikenne- ja energiamarkkinoita. Kansalaisten ja yritysten liikkuminen rajojen yli kuuluu sisämarkkinoiden perusajatuksiin. Sitä on pyrittävä kaikin keinoin helpottamaan. Digitaalisektori on tuottavuuden ja luovuuden kannalta keskeinen tekijä, ja tavoitteeksi olisikin asetettava digitaaliset sisämarkkinat, joilla kansalaiset ja yritykset voivat käydä vapaasti ja rajoituksetta kauppaa rajojen yli. Sosiaalinen yrittäjyys, koheesio ja kuluttajien luottamus ovat takeita osallistavasta kasvusta, jonka tarjoamat mahdollisuudet perustuvat kansalaisten ja yritysten kannalta oikeudenmukaisiin, vankkoihin ja tasapuolisiin sääntöihin.

Edellä esiteltyihin neljään kasvua vauhdittavaan tekijään liittyvien 12 viputekijän ja avaintoimien yksilöinnissä on otettu huomioon Euroopan parlamentin[7], jäsenvaltioiden, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean[8] sekä sidosryhmien näkemykset. Lisäksi ne pohjautuvat parempaa sääntelyä koskeviin periaatteisiin, komission teettämän meneillään olevan tutkimuksen ”Cost of Non-Europe” tuloksiin sekä kansalaisten ja yritysten ilmaisemiin 20 tärkeimpään huolenaiheiseen[9]. Niissä on otettu huomioon myös Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeiden, erityisesti teollisuuspoliittisen strategian[10], digitaalistrategian[11] ja innovaatiounionialoitteen[12], jatkuvan seurannan tulokset. Kaikilla 12 avaintoimella edistetään kasvua, työllisyyttä ja luottamusta sisämarkkinoihin. Toimet voidaan toteuttaa kaikilta osin tämän komission toimikaudella. Kaikki toimet eivät ole luonteeltaan lainsäädännöllisiä, mutta niiden kaikkien odotetaan tuottavan todellisia käytännön vaikutuksia[13].

2.1.        Täysin yhdentyneiden verkkojen kehittäminen sisämarkkinoilla

Verkkotoimialoilla, erityisesti liikenne- ja energia-aloilla, tarjotaan palveluita, joita useimmat kansalaiset ja yritykset käyttävät joka päivä. Nämä kaksi alaa ovat kuitenkin juuri ne alat, joilla sisämarkkinoilla on edelleen puutteita, vaikka edistymistä on tapahtunut. Komissio on asettanut tavoitteeksi liikenteen ja energian sisämarkkinat, joilla kuluttajilla – sekä kansalaisilla että yrityksillä – on todellista valinnanvaraa ja toimijoilla on tasapuoliset edellytykset tarjota vapaasti palveluitaan missä tahansa, milloin tahansa ja kenelle asiakkaille tahansa

Tehokkaat, yhdennetyt ja kestävät liikenne- ja energiainfrastruktuuriverkot ovat ennakkoedellytyksenä tämän tavoitteen toteutumiselle. Olemassa olevien verkkojen tehokkaan käytön edistämisen lisäksi EU aikoo myös jatkossa rahoittaa niiden kehittämistä rakenne- ja koheesiorahastoistaan sekä Euroopan laajuisten verkkojen budjetista. EU:n talousarvioesityksissä vuodesta 2013 eteenpäin ja erityisesti Verkkojen Eurooppa -välineessä kaavaillaan huomattavia investointeja liikenne- ja energiaverkkoihin sekä digitaalisiin verkkoihin. Kyseisten investointien tekeminen mahdollistaa sen, että kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua täysipainoisesti sisämarkkinoihin.

Monissa liikennemuodoissa ja kolmannen energiapaketin täytäntöönpanossa on jo tapahtunut merkittävää edistymistä, minkä ansiosta palveluvalikoima on parantunut ja kuluttajien saama hyöty kasvanut. Vauhdittaakseen Euroopan liikenteen ja energian sisämarkkinoiden yhdentymistä komissio aikoo valvoa edelleen tiukasti kilpailusääntöjen ja erityisesti kartellilainsäädännön soveltamista.

Erityisesti rautatie-, lento- ja meriliikenteen sekä sähkö- ja kaasuverkkojen aloilla tarvitaan kuitenkin lisäpanostusta, sillä eurooppalaiset yritykset ja kuluttajat maksavat edelleen tarpeettoman korkeita hintoja liikenne- ja energiamarkkinoiden tehottomuuden ja pirstoutuneisuuden vuoksi. Komissio on yksilöinyt neljä avaintointa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Komissio pohtii myös edelleen aloja, joilla voitaisiin saada suurempia taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia hyötyjä, kuten maanteiden rahtiliikenteen alalla. Nykyiset kabotaasirajoitukset aiheuttavat sen, että suuri määrä rekkoja ajaa tyhjinä, mikä vaikuttaa haitallisesti kilpailukykyyn ja kauppaan. Lisäksi kabotaasirajoitukset vaikeuttavat sosiaalisten perusnormien noudattamisen valvontaa.

              Rautatieliikenne

Avaintoimi 1:

Rautateiden kotimaiset matkustajaliikennepalvelut olisi avattava muista jäsevaltioista tuleville liikenteenharjoittajille rautateiden matkustajaliikennepalveluiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.

Rautatieliikenteen alalla liikenteenharjoittajat eivät edelleenkään saa kuljettaa matkustajia muun jäsenvaltion kuin kotijäsenvaltionsa sisäisillä reiteillä. Lisäksi julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset voidaan tehdä suoraan ilman avoimia menettelyitä. Kotimaan matkustajaliikennepalveluiden markkinansa kilpailulle avanneiden jäsenvaltioiden kokemukset osoittavat, että rautatieliikenteen alalla käytävä kilpailu johtaa mittaviin tehokkuusetuihin, erityisesti vakiintuneissa rautatieyrityksissä. Markkinoiden avaaminen kilpailulle on mahdollistanut huomattavat, jopa 20–30 prosentin säästöt julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sisältyvien rautatieliikennepalveluiden julkisessa rahoituksessa.

Näiden myönteisten kokemusten perusteella komissio aikoo laatia neljännen rautatiepaketin. Paketilla on tarkoitus myöntää kaikille EU:ssa toimiluvan saaneille rautatieyrityksille oikeus liikennöidä vapailla kotimaan matkustajaliikennepalveluiden markkinoilla EU:ssa ja oikeus tehdä tarjouksia julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyissä. Näin parannetaan kotimaan rautatieliikennepalveluiden kilpailukykyä, tehokkuutta ja laatua sekä alennetaan Euroopan kansalaisille aiheutuvia kustannuksia. Tätä kautta saataisiin houkuteltua matkustajia muista liikennemuodoista, mikä johtaisi myönteisiin ympäristövaikutuksiin.

Paketilla lujitetaan myös infrastruktuurin hallinnon ohjausta olemassa olevan infrastruktuurin käytön optimoimiseksi kapasiteetin paremman kohdentamisen, kunnossapitotöiden paremman suunnittelun ja kehittämistöiden avulla. Kun lisäksi omaksutaan uusi yhteinen lähestymistapa turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskeviin sääntöihin, tämä auttaa takaamaan syrjimättömän pääsyn infrastruktuuriin aidosti tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi.

              Meriliikenne

Avaintoimi 2:

Olisi luotava aidot meriliikenteen sisämarkkinat poistamalla vaatimus, jonka mukaan EU:n merisatamien välillä kuljetettuihin EU:n tavaroihin on sovellettava samoja hallinto- ja tullimuodollisuuksia kuin merentakaisten maiden satamista saapuviin tavaroihin.

Suunnilleen 40 prosenttia sisämarkkinoiden tavaroista kuljetetaan EU:n satamien välisessä lähimerenkulussa.[14] Nykyään EU:n satamien välillä matkustavien alusten katsotaan poistuneen EU:n tullialueelta. Tämän vuoksi rahtia jäsenvaltiosta toiseen kuljettavien laivojen on tavanomaisen menettelyn mukaan edelleen käytävä läpi samat monimutkaiset hallinnolliset muodollisuudet kuin merentakaisista satamista saapuvien laivojen.

Tämä aiheuttaa sen, että vaikka EU:n lainsäädännöllä on jo otettu käyttöön meriliikennettä koskevat yksinkertaistetut hallintomenettelyt, EU:n satamien välillä liikennöivät alukset joutuvat edelleen käymään läpi huomattavan määrän monimutkaisia menettelyitä, mikä asettaa EU:n sisäisen merenkulun epäedulliseen asemaan verrattuna muihin liikennemuotoihin.

Luodakseen laivojen kuljettamille tavaroille aidot sisämarkkinat osana toimiaan meritalouden ja merenkulkualan kasvun vauhdittamiseksi[15] komissio aikoo laatia nk. sinistä vyöhykettä koskevan paketin, joka sisältää lainsäädäntö- ja muita aloitteita EU:n sisäiseen meriliikenteeseen kohdistuvan hallinnollisen rasituksen keventämiseksi muihin liikennemuotoihin (lento-, rautatie- ja maantieliikenne) verrattavissa olevalle tasolle. Tätä tuetaan nykyaikaisilla tieto- ja viestintäteknologioilla, jotka mahdollistavat laivojen ja rahdin luotettavan ja riittävän varman seurannan, kun merenkulku tapahtuu sisämarkkinoilla.

Meriliikenteen houkuttelevuus riippuu lisäksi satamapalveluiden saatavuudesta, tehokkuudesta ja luotettavuudesta. Globaalistuneessa maailmassa edellytetään yhdennettyä lähestymistapaa arvoketjuun. Sen vuoksi satamiin pääsy on organisoitava yhdennetyllä tavalla. Satamaviranomaiset ovat tässä suhteessa keskeisessä asemassa. Satamapalveluiden saatavuudella, tehokkuudella ja luotettavuudella voidaan parantaa meriliikenteen houkuttelevuutta liikennemuotona. Tämän vuoksi komissio pyrkii myös tehostamaan satamapalveluita ja parantamaan niiden yleistä laatua, tarkastelemaan jäsenvaltioiden velvoitteita satamien ja sisämaayhteyksien rationaaliseen suunnitteluun, julkisen rahoituksen ja satamamaksujen läpinäkyvyyteen sekä satamien hallintomenettelyiden yksinkertaistamiseen liittyvissä kysymyksissä ja selvittämään satamien palvelutarjontaan kohdistuvia rajoituksia.

              Lentoliikenne

Avaintoimi 3:

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamista olisi nopeutettava lentoliikenteen turvallisuuden, kapasiteetin ja tehokkuuden parantamiseksi sekä sen ympäristövaikutusten lieventämiseksi.

Euroopan ilmatilan yhtenäisen, integroidun hallinnan puuttumisella on tuntuvia kielteisiä heijastusvaikutuksia ilmatilan käyttäjiin. Sen vuoksi ilma-alukset joutuvat tekemään tarpeettomia kiertoja sen sijaan, että ne liikennöisivät suorilla reiteillä, ja lentoja myöhästyy, mistä aiheutuu merkittäviä taloudellisia ja ympäristöhaittoja. Euroopan ilmatilan pirstoutuneisuus aiheuttaa lentoyhtiöille korkeita lisäkustannuksia, jotka arvioidaan noin 5 miljardiksi euroksi vuodessa.[16] Lentomatkustajat ja Euroopan talous joutuvat viime kädessä näiden lisäkustannusten maksajiksi. Lentoliikenteen jatkuvan kasvun vuoksi nykyinen lentoliikenteen hallintajärjestelmä ei ole enää kestävä turvallisuuteen, kapasiteettiin ja kustannuksiin liittyvistä syistä.

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteutuksen vauhdittaminen uudella toimenpidepaketilla, joka sisältää myös lainsäädäntötoimia (joilla selkiytetään institutionaalisia rakenteita, lujitetaan lennonvarmistuspalveluiden tarjoamisessa noudatettavia markkinaperiaatteita, nopeutetaan SESAR-ohjelman käyttöönottoa, määritellään uudelleen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä ja asetetaan komission käyttöön selkeät valvontavälineet, joiden avulla se voi valvoa sääntöjen noudattamista erityisesti toiminnallisten ilmatilan lohkojen osalta), edistää jäljellä olevien esteiden poistamista sekä tuottaa merkittäviä suorituskyky- ja tehokkuusetuja. Näin voidaan parantaa ilmailun turvallisuutta Euroopassa, alentaa kansalaisille ja yrityksille aiheutuvia kuljetuskustannuksia ja vähentää yksittäisten lentojen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä suoremman reitityksen myötä.

              Energia

Avaintoimi 4:

Kolmannen energiapaketin täytäntöönpanoa ja soveltamisen valvontaa olisi parannettava ja kuluttajia hyödyttävät, valtioiden rajojen yli ulottuvat markkinat olisi toteutettava konkreettisesti.

Yhdennetyt energiamarkkinat alentavat energiahintoja ja helpottavat investointien tekemistä. On arvioitu, että kuluttajat eri puolilla EU:ta voisivat säästää vuosittain jopa 13 miljardia euroa vaihtamalla edullisimpaan saatavilla olevaan sähkötariffiin.[17] Yhdennetyt energiamarkkinat voivat myös taata EU:lle suuremman toimitusvarmuuden kuin olisi mahdollista 27 suppeammilla energiamarkkinoilla. Lisäksi yhdennetyt markkinat helpottavat siirtymistä vähähiilisiin energiajärjestelmiin mahdollisimman edullisin kustannuksin.

Energiaa on voitava kuljettaa sinne, missä sitä tarvitaan, ilman kansallisilla rajoilla olevia fyysisiä esteitä. Huolimatta kolmannen energiapaketin hyväksymisestä energian sisämarkkinoiden täyttä yhdentymistä ei ole vielä saatu päätökseen, mistä aiheutuu haittaa kaikille energiankäyttäjille, myös yksityisille kotitalouksille. Jotta yhdessä sovittu tavoite energian sisämarkkinoiden toteutumisesta vuoteen 2014 mennessä saavutettaisiin, voimassa olevat säännöt olisi pantava tinkimättä täytäntöön jäsenvaltioissa, ja vahvojen ja riippumattomien kansallisten ja EU:n viranomaisten olisi valvottava niiden soveltamista. Lisäksi tällä vuosikymmenellä on tehtävä mittavia investointeja Euroopan energiajärjestelmiin EU:n energiaverkkojen nykyaikaistamiseksi, hiilen määrän vähentämiseksi järjestelmissä ja järjestelmien muuttamiseksi energiatehokkaammiksi.[18]

Komissio aikoo piakkoin antaa tiedonannon, jossa luodaan katsaus tilanteeseen energian sisämarkkinoiden toteuttamisen alalla ja ehdotetaan toimia, joilla voidaan varmistaa, että EU:n energiamarkkinat toimivat optimaalisesti ja täyttävät EU:n kansalaisten ja yritysten tarpeet ja odotukset.

2.2.        Kansalaisten ja yritysten valtioiden rajat ylittävän liikkuvuuden edistäminen

Kansalaisten ja yritysten liikkuminen valtioiden rajojen yli kuuluu Euroopan yhdentymisen ja sisämarkkinoiden perusajatuksiin. Komission tavoitteena on edelleen luoda sisämarkkinat, joilla kansalaiset, työntekijät ja yritykset voivat liikkua vapaasti valtioiden rajojen yli milloin ja missä tahansa ilman kansallisten sääntöjen ja määräysten välisistä eroista johtuvia perusteettomia rajoituksia. Liikkuvuus on ennakkoedellytyksenä sille, että sisämarkkinat toimivat täysipainoisesti, olipa sitten kyse sosiaalisesta, kulttuurisesta, poliittisesta tai taloudellisesta liikkuvuudesta.

Vähäisen liikkuvuuden hinta on korkea. Vaikka täyttämättömien avointen työpaikkojen määrä on kasvanut vuoden 2009 puolivälistä alkaen, monien jäsenvaltioiden työttömyysasteet ovat ennätyksellisillä tasoilla. Uusien liiketoimintahankkeiden rahoitukseen liittyvät ongelmat ja hallinnolliset rasitteet jarruttavat samaan aikaan yritysten liikkumista maasta toiseen. Vaikka parempaa sääntelyä koskeva EU:n ohjelma on jo parantanut liiketoimintaympäristöä, tarpeettoman sääntelyn ja hallinnollisen rasituksen keventäminen on säilytettävä yhtenä prioriteeteista. Seuraavat tärkeät vaiheet kohti yhteistä päämäärää ovat sen vuoksi työvoiman kysynnän ja tarjonnan sovittaminen yhteen rajat ylittävällä tasolla, rahoituksen saannin parantaminen ja Euroopan liiketoimintaympäristön kehittäminen.

              Kansalaisten liikkuvuus

Avaintoimi 5:

EURES-portaali olisi kehitettävä aidoksi eurooppalaiseksi työnvälitys- ja rekrytointivälineeksi.

EU on toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä kansalaisten liikkuvuuden helpottamiseksi. EU:n lainsäädäntö mahdollistaa lakisääteisten sosiaaliturvaoikeuksien siirron jäsenvaltioon, jossa kansalaiset ovat työnhakijoina. EU:n lainsäädännössä säädetään toisessa jäsenvaltiossa hankitun ammattipätevyyden tunnustamisesta. EURES-verkosto ja sen portaali yhdistävät kansalliset julkiset työvoimapalvelut toisiinsa sekä välittävät tietoja ja neuvoja avoimista työpaikoista ja työoloista muissa jäsenvaltioissa.

Välineitä ja toimenpiteitä, joilla sovitetaan yhteen jäsenvaltioiden työtarjouksia ja työnhakijoita rajojen yli, voidaan kuitenkin edelleen parantaa aitojen eurooppalaisten työmarkkinoiden luomiseksi. Tässä tarkoituksessa komissio aikoo muuttaa EURES-verkoston tehokkaammaksi välineeksi, jota käytetään EU:n sisäisessä rekrytoinnissa, työnvälityksessä sekä työtarjouksien ja työnhakijoiden yhteensovittamisessa. Yhdessä taitojen ja ammattipätevyyden läpinäkyvyyttä ja yhteentoimivuutta lisäävien verkkopalveluvälineiden, kuten europassin ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen, kanssa EURES-verkoston kautta saatavilla oleva laajempi palveluvalikoima helpottaa edelleen työntekijöiden liikkuvuutta valtioiden rajojen yli Näin voidaan vähentää työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuutta, mikä vaikuttaisi myönteisesti työllisyyteen ja talouden tulokseen. Komissio aikoo arvioida, olisiko EURES-verkosto mahdollista ulottaa oppisopimuskoulutukseen ja työharjoitteluihin.

Myös EU:ssa työskentelevien kolmannen maan kansalaisten liikkuvuuteen olisi panostettava enemmän. Neuvoston ja parlamentin olisi hyväksyttävä mahdollisimman pian yrityksen sisäisiä siirtoja ja kausityöntekijöitä koskevat ehdotukset.

Täydentävien sosiaaliturvaoikeuksien, kuten eläkeoikeuksien, siirrettävyys on toinen tärkeä tekijä, joka edistää työntekijöiden liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä. Kuten huhtikuussa 2011 annetussa sisämarkkinapaketissa korostettiin, liikkuvuuden helpottaminen edellyttää, että kansalaiset voivat vahvistaa ja säilyttää ammatilliset lisäeläkeoikeutensa muuttaessaan toiseen jäsenvaltioon. Komissio on tyytyväinen siihen, että neuvosto on suostunut aloittamaan uudelleen neuvottelut tätä tavoitetta edistävästä komission muutetusta lainsäädäntöehdotuksesta vuodelta 2007.

              Rahoituksen saanti

Avaintoimi 6:

Pitkäaikaisia sijoituksia reaalitalouteen olisi lisättävä helpottamalla mahdollisuutta sijoittaa pitkäaikaisiin sijoitusrahastoihin.

Monien EU:hun sijoittautuneiden yritysten rahoituksen saanti on vaikeutunut tuntuvasti finanssikriisin myötä, vaikka luottolamalta on onnistuttu välttämään muun muassa eurojärjestelmän vuoden 2011 lopulla järjestämän poikkeuksellisen likviditeetin tarjonnan ansiosta. Erityisesti uusien yritysten ja pk-yritysten sekä maiden, joiden talouteen kriisillä on ollut erityisen voimakas vaikutus, rahoitusehdot ovat edelleen tiukat. Kriisiä seurannut 45 prosentin pudotus riskipääoman hankinnassa rajoittaa olennaisesti innovatiivisten yritysten rahoitusmahdollisuuksia.[19]

Älykäs, kestävä ja osallistava kasvu riippuu ratkaisevassa määrin pitemmän aikavälin rahoitusmahdollisuuksista. EU:n tasolla on jo ryhdytty toimiin reaalitalouteen tehtävien pitkäaikaisten sijoitusten lisäämiseksi. Näihin toimiin kuuluvat muun muassa EU:n rahoitusvälineiden[20] ja Euroopan investointipankin[21] kautta tarjottu rahoitus, Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskeva aloite[22] ja komission toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi rahoitus- ja sääntelytoimenpiteiden yhdistelmällä. Antaakseen panoksensa Eurooppa-neuvostossa käytyihin keskusteluihin kasvusta ja työpaikoista komissio aloitti rahoitussuunnitelman kohdennetun muuttamisen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa rakennerahastojen käyttämiseksi pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseen. Pk-yritykset ovat keskeisessä asemassa myös seuraavalla rahoituskaudella. Komissio on lisäksi ilmoittanut aikovansa tarkastella uudelleen pankeille Basel III -normien täytäntöönpanon myötä asetettujen uusien pääomavaatimusten vaikutuksia tietyillä keskeisillä aloilla, kuten pk-yritysten rahoituksen saannin alalla.

Tämäntyyppisiä pitkäaikaisia sijoituksia reaalitalouteen tehdään kuitenkin edelleen vähän. Konkreettisia toimintavaihtoehtoja tämän kysymyksen ratkaisemiseksi aiotaan arvioida tulevassa vihreässä kirjassa pitkäaikaisten sijoitusten rahoittamisesta EU:n taloudessa. Lisäksi komissio aikoo tehdä pitkäaikaisten sijoitusrahastojen mahdollisia muotoja koskevia ehdotuksia. Sijoitusrahastot voivat tarjota uusia rahoituslähteitä pitkäaikaisille hankkeille ja yksityisille yrityksille. Niiden tarjonta voi houkutella vähittäissijoittajia, jotka haluavat tehdä pitkäaikaisia sijoituksia ja hajauttaa riskiä ja jotka suosivat vakaita ja jatkuvia tuottoja, joiden volatiliteetti on pienempi, kunhan sijoittajansuojan taso on riittävä.

Riskipääoma on olennainen pankkirahoitusta täydentävä tekijä pienille yrityksille, joilla on kasvupotentiaalia. Komissio ehdotti ensimmäisessä sisämarkkinapaketissa asetusta, jolla helpottaisiin pääoman hankintaa ja riskipääomarahastojen pääomasijoituksia valtioiden rajojen yli. Tässä tarkoituksessa komissio aikoo saattaa vuoden 2012 aikana päätökseen mahdollisten rajat ylittävien riskipääomasijoitusten veroesteiden tutkinnan ja ehdottaa sen perusteella jatkotoimia, jotta vuoden 2013 aikana voitaisiin löytää ratkaisut kyseisten esteiden poistamiseen siten, että samalla voidaan ehkäistä veropetoksia ja veron kiertämistä.[23]

              Yritysten sääntely-ympäristö

Avaintoimi 7:

EU:n maksukyvyttömyyssääntöjä olisi nykyaikaistettava, jotta yritysten olisi helpompi säilyttää elinkelpoisuutensa ja yrittäjät saisivat uuden mahdollisuuden.

Euroopassa toimivat yritykset hyötyvät yleisesti ottaen myönteisestä sääntely-ympäristöstä, jota EU pyrkii edelleen parantamaan parempaa sääntelyä koskevalla ohjelmallaan. Enemmänkin voidaan kuitenkin tehdä. Eurooppa tarvitsee nykyaikaisia maksukyvyttömyyslakeja, jotka auttavat perusteiltaan terveitä yrityksiä pysymään elinkelpoisina, kannustavat yrittäjiä ottamaan rationaalisia riskejä ja antavat velkojille mahdollisuuden antaa lainaa edullisemmin ehdoin. Nykyaikainen maksukyvyttömyyslaki antaa yrittäjille toisen tilaisuuden ja takaa nopeat ja laadukkaat menettelyt, jotka hyödyttävät sekä velallisia että velkojia. On luotava edellytykset kansallisten maksukyvyttömyys- ja velkajärjestelyohjelmien EU:n laajuiselle tunnustamiselle, mikä mahdollistaa sen, että taloudellisissa vaikeuksissa olevat yritykset voivat muuttua jälleen kilpailukykyisiksi talouden toimijoiksi. On varmistettava, että käytettävissä on yksinkertaiset ja tehokkaat maksukyvyttömyysmenettelyt, kun kyse on useammissa jäsenvaltioissa sijaitsevista varoista tai veloista. Yritysryhmien maksukyvyttömyydestä on annettava säännöt, joilla maksimoidaan niiden mahdollisuudet säilyä elinkelpoisina. Tätä tarkoitusta varten komissio aikoo esittää EU:n maksukyvyttömyysasetuksen nykyaikaistamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen.

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Epäonnistuneet yrittäjät eivät monissa jäsenvaltioissa saa nykyään osakseen juurikaan ymmärrystä, eivätkä tämänhetkiset säännöt anna rehellisille innovatiivisille yrityksille tilaisuutta epäonnistua ”nopeasti ja halvalla”. EU:ssa on pyrittävä ottamaan käyttöön toimenpiteitä ja kannustimia, joilla jäsenvaltioita rohkaistaan poistamaan maksukyvyttömyyteen kytköksissä oleva epäonnistumisen leima ja lyhentämään liian pitkiä velkajärjestelyjaksoja. Lisäksi on pohdittava, kuinka kansallisia maksukyvyttömyyslakeja voitaisiin tehostaa edelleen tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi yrityksille, yrittäjille ja yksityishenkilöille sisämarkkinoilla. Komissio aikoo antaa aiheesta tiedonannon EU:n maksukyvyttömyysasetuksen tarkistamisen yhteydessä.

Tarvitaan myös lisätoimia yritysten sääntely-ympäristön parantamiseksi edelleen. Kansallisten verojärjestelmien väliset erot aiheuttavat huomattavaa hallinnollista rasitetta yrityksille, jotka toimivat EU:n jäsenvaltioiden rajojen yli. Se seikka, että jokainen jäsenvaltio soveltaa erilaisia alv-sääntöjä ja -menettelyitä, aiheuttaa erityisongelmia[24], eikä vähiten pk-yrityksille, jotka haluavat toimia toisessa jäsenvaltiossa. Komissio on sen vuoksi ilmoittanut aikovansa ehdottaa vakiomuotoisten alv-ilmoitusten käyttöönottoa, jotta yrityksillä olisi mahdollisuus täyttää vakiomuotoinen alv-ilmoitus sen sijaan, että ne joutuisivat täyttämään erilaisen alv-lomakkeen jokaisessa jäsenvaltiossa.[25]

Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin, kuten tutkimus- ja kehitystyöhön, patentteihin ja taitotietoon, toimivat yhä kasvavassa määrin talouskasvun vauhdittajina. Tämä edellyttää yritysten sääntely-ympäristön parantamista, jotta voidaan olla varmoja siitä, että se edistää ja suojaa tehokkaasti luovuutta ja innovaatiotoimintaa. Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa saavutetun yhteisymmärryksen lisäksi EU:n yhtenäistä patenttisuojaa ja sen omaa erikoistunutta tuomioistuinta koskevan lainsäädännön hyväksyminen – joka kuului huhtikuussa 2011 annetun sisämarkkinapaketin avaintoimiin – olisi olennaisen tärkeä askel kohti tämän tavoitteen saavuttamista. Ensimmäinen eurooppapatentin yhtenäisen vaikutuksen rekisteröinti on tarkoitus suorittaa keväällä 2014. Tämä mahdollistaa patentointi- ja patenttioikeudenkäyntikustannusten alentamisen koko Euroopan unionissa. Kannustaakseen yrityksiä tekemään investointeja aineettomiin hyödykkeisiin ja auttaakseen innovatiivisia yrityksiä tekemään tutkimus- ja kehitystyötä, joka parantaa niiden kilpailukykyä, komission yksiköt aikovat tarkastella henkisen omaisuuden arvonmääritysmenetelmiä ja suunnittelevat myös liikesalaisuuksien suojaa koskevan erittäin hajanaisen oikeudellisen kehyksen ottamista tarkasteltavaksi. Tarkoituksena on tehdä arvokkaan tietämyksen ja tiedon lisensoinnista, siirrosta ja jakamisesta turvallisempaa ja edullisempaa yritysten ja tutkimuslaitosten kannalta koko sisämarkkinoilla.

2.3.        Digitaalitalouden tukeminen koko Euroopassa

Digitaalitalous aiheuttaa uraauurtavia muutoksia sisämarkkinoilla. Innovatiivisuutensa, nopeutensa ja rajat ylittävän ulottuvuutensa ansiosta digitaalitalous mahdollistaa sisämarkkinoiden yhdentymisen uudella tasolla. Komissio on asettanut tavoitteeksi digitaalitalouden, joka tuottaa pysyviä taloudellisia ja sosiaalisia etuja nykyaikaisten verkkopalveluiden ja nopeiden internetyhteyksien pohjalta. Kaikilla kansalaisilla ja yrityksillä on oltava tilaisuus osallistua digitaalitalouteen ja saada samalla suoja laitonta kauppaa vastaan. Joissakin taloudellisesti kehittyneimmissä maissa uuden talouden osuus BKT:n kasvusta vuosina 2006–2011 oli jo 21 prosenttia.[26] Digitaalitaloudella on voimakkaita lisäheijastusvaikutuksia, sillä se parantaa tuottavuutta ja tarjoaa uusia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten väestön ikääntyminen, yhteiskunnallinen osallisuus ja koulutus.

Euroopan digitaalistrategiassa[27] ja sähköisestä kaupankäynnistä ja verkkopalveluista annetussa tiedonannossa[28] asetettujen tavoitteiden nopea saavuttaminen edellyttää lisätoimia. Seuraavia tärkeitä vaiheita tässä prosessissa ovat kansallisten rajojen mukaan pirstoutuneiden verkkopalvelumarkkinoiden muuttaminen yhtenäisemmiksi, nopean verkon investointihaasteisiin vastaaminen ja paperittomasta julkishallinnosta saatavien etujen hyödyntäminen.

              Palvelut

Avaintoimi 8:

Verkkopalveluita olisi tuettava tehostamalla EU:n maksupalveluita.

Palvelualan osalta verkkopalveluiden tarjoamat mahdollisuudet vaikuttavat erityisen lupaavilta. Niiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää oikeanlaisia taustaolosuhteita, erityisesti valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. Kuten huhtikuussa 2011 annetussa sisämarkkinapaketissa korostettiin, maksupalveluihin ja verkossa tilattujen tavaroiden toimituspalveluihin on kiinnitettävä erityishuomiota. Kun otetaan huomioon, että 35 prosenttia internetin käyttäjistä ei tee verkko-ostoksia maksumenetelmiin liittyvien epäluulojen vuoksi, ja kun pidetään mielessä jäljellä olevat markkinoillepääsyn esteet[29], on ilmeistä, että maksumarkkinoiden kehittämisen on oltava yksi ensisijaisista tavoitteista. Ratkaistavana on monia kysymyksiä, kuten riittämätön yhdenmukaistaminen, joillakin kortti- ja internetmaksualoilla käytävän kilpailun tehottomuus ja teknisen standardoinnin kannustinten puuttuminen esimerkiksi mobiilimaksujen alalla. Tämän vuoksi komissio aikoo ehdottaa maksupalveludirektiivin tarkistamista. Se aikoo esittää myös korttimaksuista veloitettavia monenvälisiä toimitusmaksuja koskevan lainsäädäntöehdotuksen.

Verkossa ostettujen tavaroiden tehokkaat, luotettavat ja kohtuuhintaiset toimituspalvelut muodostavat toisen ensisijaisen tavoitteen. Komissio aikoo päättää vuonna 2013 jatkotoimista järjestettyään aiheesta julkisen kuulemisen.

Huhtikuussa 2011 annetussa sisämarkkinapaketissa antamansa ilmoituksen mukaisesti komissio esitteli kesäkuussa 2012 toimintasuunnitelman palveludirektiivin kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi vuoteen 2015 mennessä.[30] Jäsenvaltioiden ja komission on tehtävä yhteistyötä toimintasuunnitelmassa esiteltyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi välittömästi Eurooppa-neuvoston kehotuksen mukaisesti. Niiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota palveludirektiivin täysipainoiseen noudattamiseen ja sen taloudellisten vaikutusten maksimointiin, suunnitteilla olevaan täysin elektronisia keskitettyjä asiointipisteitä koskevaan peruskirjaan ja säänneltyjä ammatteja koskevien sääntöjen keskinäiseen arviointiin. Niiden olisi varmistettava myös palveludirektiivin syrjimättömyyslausekkeen täysimääräinen soveltaminen, mikä tarkoittaa, että palveluntarjoajat eivät voi kohdella asiakkaitaan eri tavoilla näiden kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella, jollei se ole objektiivisesti perusteltua.

Komissio aikoo tehostaa epäterveiden kaupan käytäntöjen havaitsemiseen ja torjuntaan tähtääviä toimiaan osana tulevaa eurooppalaista vähittäiskauppa-alan toimintasuunnitelmaa huhtikuussa 2011 julkaistussa sisämarkkinapaketissa antamansa sitoumuksen mukaisesti. Tällaiset käytännöt aiheuttavat erityisen suurta haittaa pk-yrityksille. Jos epäterveiden kaupan käytäntöjen poistamisessa ei tapahdu tyydyttävää edistymistä – myöskään elintarvikeketjun toiminnan parantamista käsittelevällä korkean tason foorumilla – komissio aikoo pohtia vuonna 2013 aiheellisia jatkotoimia.

              Digitaaliset sisämarkkinat

Avaintoimi 9:

Nopean viestintäinfrastruktuurin kustannuksia olisi alennettava ja sen käyttöä olisi tehostettava.

Nopean laajakaistan käyttömahdollisuus on innovoinnin, kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta ratkaiseva tekijä. Jo 10 prosentin lisäys laajakaistan levinneisyydessä voi kasvattaa BKT:ta vuosittain 1–1,5 prosenttia[31] ja työvoiman tuottavuutta 1,5 prosenttia[32]. Yritysten kehittämät laajakaistaan perustuvat innovaatiot lisäävät työllisyyttä ja mahdollistavat 2 miljoonan uuden työpaikan luomisen vuoteen 2020 mennessä.[33]

Vaikka edistymistä on tapahtunut, EU kärsii edelleen liian vähäisistä investoinneista nopeiden laajakaistaverkkojen käyttöönottoon sisämarkkinoilla ja on kaukana digitaalistrategiassa asetettujen nopeita internetyhteyksiä koskevien tavoitteiden saavuttamisesta.[34] Sisämarkkinat voivat nopeuttaa omalta osaltaan tätä prosessia pureutumalla investointien vähäisyyden tärkeimpään taustatekijään, ts. kohtuuttoman korkeisiin kaapeli-infrastruktuurikustannuksiin, joiden osuus alan kokonaiskustannuksista voi olla jopa 80 prosenttia. Jo pelkästään olemassa olevan infrastruktuurin uudelleenkäyttö laitosten kesken mahdollistaisi jopa 25 prosentin kustannussäästöt.[35] Komissio aikoo ehdottaa yhteisiä sääntöjä, joita soveltamalla laajakaistan käytöstä aiheutuvia kustannuksia voitaisiin alentaa mahdollisimman paljon.

Myös se, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyisivät nopeasti Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan komission ehdotuksen, edistäisi nopean laajakaistan ja digitaalipalveluiden infrastruktuurien tehokasta käyttöönottoa, kun EU:n talousarviovaroja voitaisiin kohdentaa vaikuttavasti yksityisten investointien lisäämiseen yhdellä talouden avainaloista.

Digitaalisia sisämarkkinoita koskevan tavoitteen saavuttamiseksi EU:n on ratkaistava pikaisesti myös joitakin muita kysymyksiä, kuten radiotaajuuksien optimaalinen käyttö sisämarkkinoilla. Lisäksi on pohdittava, onko EU:n televiestintä- ja tekijänoikeuslainsäädäntöön tarpeen tehdä lisämukautuksia. Komissio suunnittelee viimeksi mainittua aihetta koskevien pohdintojen syventämistä toteuttamalla aluksi jatkotoimia audiovisuaaliteosten verkkojakelusta annetulle vihreälle kirjalle ja saattamalla vuonna 2001 annetun tekijänoikeusdirektiivin tarkistamisen nopeasti päätökseen.

              Sähköinen laskutus julkisten hankintojen alalla

Avaintoimi 10:

Sähköisestä laskutuksesta olisi tehtävä julkisten hankintojen alan vakiomuotoinen laskutustapa.

Siirtyminen paperittomaan julkiseen hallintoon erityisesti valtioiden rajat ylittävässä toiminnassa olisi asetettava Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin tavoitteeksi. Euroopan digitaalistrategiassa[36] suositetaan sähköisten viranomaispalveluiden käytön lisäämistä 50 prosenttia EU:n kansalaisten keskuudessa ja 80 prosenttia EU:n yritysten keskuudessa vuoteen 2015 mennessä. Erityisen lupaavana alana pidetään sähköistä laskutusta, josta olisi komission mukaan tehtävä yleisimmin käytetty laskutustapa vuoteen 2020 mennessä.[37]

Ottamalla käyttöön lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla sähköisestä laskutuksesta tehtäisiin vakiokäytäntö julkisten hankintojen alalla, julkisesta sektorista tehtäisiin sähköisen laskutuksen edelläkävijämarkkinat, joilta sen käyttö leviäisi laajemmalle talouden eri sektoreille. Tarkoituksena on tehostaa julkisten hankintasopimusten teon jälkeisiä menettelyitä ja muuttaa niitä sopimuspuolten ja veronmaksajan kannalta edullisemmiksi. Sähköisellä laskutuksella voitaisiin lyhentää myös viranomaisilta saatavien maksujen viivästymisiä. Alustavan arvion mukaan julkisella sektorilla voitaisiin saada vuosittain noin 1 miljardin euron säästöt seuraavien vuosien aikana, jos laskutus tapahtuisi kokonaisuudessaan sähköisessä muodossa.[38]

Lisäksi tarvitaan toimia, jotta voidaan välttää sisämarkkinoiden yhtenäisyyden hajoaminen jäsenvaltioiden ottaessa jatkuvasti käyttöön erilaisten – usein kansallisten – normien perusteella toimivia sähköisiä laskutusjärjestelmiä. Tämä aiheuttaa lisäongelmia ja -kustannuksia yrityksille, jotka tekevät sopimuksia EU:n eri jäsenvaltioiden julkisten viranomaisten kanssa. Komissio aikookin ehdottaa vuonna 2013 konkreettisia toimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Siirtyminen sähköiseen laskutukseen julkisissa hankintamenettelyissä täydentää EU:n julkisia hankintoja koskevien sääntöjen meneillään olevaa nykyaikaistamista[39], joka kuuluu huhtikuussa 2011 annetun sisämarkkinapaketin avaintoimiin. Viranomaiset, jotka käyttävät jo nyt sähköisiä välineitä tavaroiden, palveluiden ja urakoiden hankinnassa, ilmoittavat säästöjen suuruusluokan 5–20 prosentiksi. Sähköisten hankintamenettelyiden käyttöönotto koko EU:ssa voisi mahdollistaa vuosittain vähintään 100 miljardin euron säästöt julkisella sektorilla.[40] Tämä on ollut lähtökohtana sille, että komissio on ehdottanut siirtymistä kokonaan sähköiseen hankintamenettelyyn sopimuksentekoa edeltävässä vaiheessa vuoden 2016 puoliväliin mennessä.[41] Neuvoston ja parlamentin olisi hyväksyttävä ehdotus viipymättä.

2.4.        Sosiaalisen yrittäjyyden, yhteenkuuluvuuden ja kuluttajien luottamuksen lujittaminen

Talouskriisin vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevissa osissa ja epäsuotuisimmilla alueilla. Komission tavoitteena onkin, että sisämarkkinapolitiikalla saadaan aikaan osallistavaa kasvua ilman syrjintää, mahdollistetaan osallistuminen talouden ja yhteiskunnan toimintaan sekä edistetään alueellista yhteenkuuluvuutta. EU:n keskimääräinen työttömyysaste oli 10,4 prosenttia heinäkuussa 2012[42], ja noin 81 miljoonaa Euroopan kansalaista elää köyhyysuhan alla[43]. Tarvitaan siis kiireellisiä toimia. Sisämarkkinapolitiikalla on edistettävä pureutumista syrjäytymisen syihin yhteiskunnissamme.

Yhteisötalous ja sosiaaliset yritykset ovat keskeisiä tekijöitä sosiaalisen innovoinnin, osallisuuden ja luottamuksen aikaansaajina. Luottamuksen rakentaminen sisämarkkinoihin ja sosiaalisen markkinatalouden lujittaminen edellyttävät yritysten toimivan erittäin vastuullisesti ja innovatiivisesti, sillä myös ne voivat vaikuttaa myönteisesti yhteiskuntaan ja ympäristöön. Luottamusta tarvitaan myös, jotta kuluttajat saavat täyden hyödyn sisämarkkinoista ja tuntevat voivansa kuluttaa turvallisesti kotimaassaan tai toisessa jäsenvaltiossa ostettuja tavaroita ja palveluita.

              Kuluttajat

Avaintoimi 11:

Olisi parannettava EU:ssa liikkuvien tuotteiden turvallisuutta muuttamalla tuoteturvallisuus- ja markkinavalvontasääntöjä yhtenäisemmiksi ja parantamalla niiden soveltamisen valvontaa.

EU on ottanut käyttöön nopean, tehokkaan ja luotettavan verkoston, jonka tehtävänä on huolehtia turvallisuussääntöjen noudattamisesta. Nykyisten järjestelmien yhtenäisyyttä ja täytäntöönpanoa voidaan kuitenkin edelleen parantaa. Markkinavalvonnan on oltava tiukasti koordinoitua sisämarkkinoilla, joilla tuotteet liikkuvat vapaasti 27 jäsenvaltion alueella, jotta mahdollisiin ongelmatilanteisiin voidaan puuttua nopeasti laajalla alueella. Markkinavalvonnan olisi mahdollistettava vaarallisten tai muulla tavalla haitallisten tuotteiden yksilöinti, niiden pitäminen poissa markkinoilta tai vetäminen pois markkinoilta sekä vilpillisten ja rikollisten toimijoiden rankaiseminen. Sen olisi toimittava myös tehokkaana pelotteena.

Komissio aikoo ehdottaa lainsäädäntötoimenpiteistä ja muista toimenpiteistä koostuvaa pakettia, jolla pyritään saamaan aikaan homogeenisemmat sisämarkkinat, joilla kuluttajat voivat hankkia turvallisia ja vaatimustenmukaisia tuotteita ja joilla terveys-, turvallisuus- ja ympäristönsuojelunäkökohtiin kiinnitetään enemmän huomiota. Toimenpidepaketilla halutaan myös alentaa kustannuksia, joita yrityksille aiheutuu vaatimusten noudattamisesta, ja estää epärehellisten toimijoiden suunnalta tulevaa vilpillistä kilpailua muun muassa EU:n ulkorajoilla suoritettavien tuoteturvallisuustarkastusten paremman koordinoinnin avulla.

Kuluttajat haluavat myös yhä enemmän tietoa tavaroista, joita he hankkivat. Tiedon avoimuus ja vertailukelpoisuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotta kuluttajat voivat tehdä rationaalisia valintoja. Kuten huhtikuussa 2011 annetussa sisämarkkinapaketissa ilmoitettiin, komissio aikoo ehdottaa tuotteiden ympäristövaikutusten (kuten kasvihuonekaasupäästöjen) laskentamenetelmiä ja pohtia, kuinka tuloksena saatavat tiedot voitaisiin esittää kuluttajille.

              Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen yrittäjyys

Avaintoimi 12:

EU:n kaikilla kansalaisilla olisi oltava mahdollisuus avata perusmaksutili, olisi varmistettava, että tilinhoitomaksut ovat läpinäkyviä ja vertailukelpoisia, ja pankkitilien vaihtoa olisi helpotettava.

Pankkitilien ja muiden pankkipalveluiden käyttömahdollisuudesta on tullut olennainen tekijä, jotta kansalaiset voivat osallistua talous- ja yhteiskuntaelämään. Esimerkiksi asuinpaikkaan, kansallisuuteen tai matalaan tulotasoon perustuvaa syrjintää esiintyy kuitenkin edelleen. Maksutiliin liittyvän palveluvalikoiman vuoksi tili on tärkeä tekijä, jotta kansalaiset voivat integroitua laajempaan sosiaaliseen ja taloudelliseen yhteisöön. Sen vuoksi on tärkeää avustaa kansalaisia, joilla on ongelmia pankkitilin avaamisessa, sillä sitä kautta voidaan helpottaa sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja liikkuvuutta. Lisäksi on saatu näyttöä siitä, että selkeiden tietojen saannissa pankkimaksuista on edelleen ongelmia, joiden vuoksi EU:n kansalaisten on vaikea tehdä tietoon perustuvia valintoja. Tämän vuoksi kuluttajat pyrkivät välttämään tilien vaihtoa, koska tarjouksia on vaikea vertailla keskenään. Komissio aikoo esittää näitä kysymyksiä koskevia lainsäädäntöehdotuksia.

Lokakuussa 2011 tekemässään sosiaalisen yrittäjyyden aloitteessa[44] komissio esitteli toimintasuunnitelman, jolla pyritään vahvistamaan sosiaalisten yritysten asemaa sisämarkkinoilla, kuten huhtikuussa 2011 annetussa sisämarkkinapaketissa ilmoitettiin. Tomintasuunnitelmaa pannaan parhaillaan täytäntöön tiiviissä yhteistyössä sosiaalisia yrityksiä käsittelevän asiantuntijaryhmän ja asianomaisten sidosryhmien kanssa. Vuoden 2014 alkupuoliskolla komissio aikoo luoda katsauksen suunnitelman edistymiseen ja pohtia jatkotoimia sosiaalisen yrittäjyyden tukemiseksi. Komissio julkisti 1. lokakuuta 2012 sosiaalisiin innovaatioihin liittyvän Diogo Vasconcelos -palkinnon.

Sosiaalisen yrittäjyyden alan polttavin kysymys on tällä hetkellä se, kuinka voitaisiin lisätä luottamusta sosiaalisiin yrityksiin ja parantaa niiden näkyvyyttä. On päästävä sopimukseen uusista välineistä, joilla kuluttajat, pankit, sijoittajat ja viranomaiset saadaan vakuuttuneiksi sosiaalisten yritysten myönteisistä vaikutuksista. Komissio aikoo kehittää menetelmiä sosiaalisten yritysten sosiaalis-taloudellisten hyötyjen mittaamista varten. Jotta voidaan osoittaa, että sosiaalisiin yrityksiin investoidut varat johtavat mittaviin säästöihin ja tuottoihin (esim. verosäästöt tai luodut uudet työpaikat), on erittäin tärkeää kehittää tarkkoja ja järjestelmällisiä mittausmenetelmiä sosiaalisten yritysten yhteiskunnallisten vaikutusten selvittämiseksi ilman tarpeetonta byrokratiaa. Sosiaalisten vaikutusten mittausmenetelmiä tarvitaan muun muassa europpalaisia yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja koskevan ehdotuksen täytäntöönpanossa sekä sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman sosiaalinen yrittäjyys ‑tukilohkoa koskevan rahoitusvälineen käyttöönotossa. Nämä hankkeet ovat parhaillaan käsiteltävinä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

Työntekijöiden ennakoivalla osallistumisella yritysten toimintaan on voimakas vaikutus yritysten yhteiskuntavastuuseen ja tuottavuuteen. Sen vuoksi komissio aikoo keskittää huomionsa myös osuuskuntiin ja työntekijöiden osakkuuteen.

Toimintarajoitteisuus, kuten ikääntymiseen liittyvä toimintarajoitteisuus, ei saisi estää henkilöitä tai henkilöryhmiä hyötymästä sisämarkkinoista. Komissio työstää parhaillaan aloitetta, jonka tarkoituksena on parantaa tavaroiden ja palveluiden saatavuutta toimintarajoitteisille henkilöille.

3.           PÄÄTELMÄT

Toisessa sisämarkkinapaketissa esitellään 12 ensisijaista painopistealuetta, joihin komissio keskittää huomionsa kasvun, työllisyyden ja luottamuksen parantamiseksi sisämarkkinoilla. Ne muodostavat seuraavat etapit tiellä kohti erittäin kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta. Tarvitaan erityisesti EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välistä yhteistoimintaa, jotta kyseisiin painopistealueisiin liittyvät tavoitteet saadaan toteutettua mahdollisimman nopeasti. Komissio sitoutuu esittämään kaikki keskeiset lainsäädäntöehdotukset kevääseen 2013 mennessä ja toteuttamaan muut keskeiset toimet vuoden 2013 loppuun mennessä. Se kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa käsittelemään kaikki keskeiset säädökset nopeutetussa aikataulussa ja hyväksymään ne prioriteettien joukossa kevääseen 2014 mennessä.

Jos toinen sisämarkkinapaketti pannaan täytäntöön nopeasti, se yhdessä ensimmäisen sisämarkkinapaketin täytäntöönpanon tuottamien tulosten kanssa avaa uusia kasvu- ja työllisyysnäkymiä sekä sosiaalisen koheesion mahdollisuuksia Euroopan 500 miljoonalle kansalaiselle. Tämä on osoitus Euroopan määrätietoisesta pyrkimyksestä saada aikaan uutta kasvua noudattamalla yhteistä strategiaa kriisin selättämiseksi. Tarvitaan nopeaa ja kunnianhimoista yhteistoimintaa. Aikaa ei ole hukattavana.

              LIITE I: LUETTELO TOISEN SISÄMARKKINAPAKETIN AVAINTOIMISTA

|| Viputekijä || Avaintoimi || Komission ehdotus

Täysin yhdentyneiden verkkojen kehittäminen sisämarkkinoilla

1 || Rautatieliikenne || Annetaan neljäs rautatiepaketti rauta-teiden matkustajapalveluiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi || Vuoden 2012 viimeisellä neljän-neksellä esitettävä lainsäädäntöehdotus

2 || Meriliikenne || Annetaan nk. sinistä vyöhykettä koskeva paketti meriliikenteen aitojen sisämarkkinoiden toteuttamiseksi || Vuoden 2013 toisella neljänneksellä esitettävä lainsäädäntö- ja muita toimenpiteitä sisältävä paketti

3 || Lentoliikenne || Nopeutetaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteutusta uuden toimenpidepaketin avulla || Vuoden 2013 toisella neljänneksellä esitettävä toiminta-suunnitelma, joka sisältää lainsäädäntö-toimenpiteitä

4 || Energia || Pannaan täytäntöön toimintasuunnitelma kolmannen energiapaketin täytäntöönpanon ja soveltamisen valvonnan parantamiseksi || Vuoden 2012 viimeisellä neljän-neksellä esitettävä toimintasuunnitelma

Kansalaisten ja yritysten valtioiden rajat ylittävän liikkuvuuden edistäminen

5 || Kansalaisten liikkuvuus || Kehitetään EURES-portaalista aito eurooppalainen työnvälitys- ja rekrytointiväline || Vuoden 2012 viimeisellä neljän-neksellä tehtävä komission lain-säädäntöpäätös

6 || Rahoituksen saanti || Lisätään reaalitalouteen tehtäviä pitkäaikaisia sijoituksia helpottamalla mahdollisuutta sijoittaa pitkäaikaisiin sijoitusrahastoihin || Vuoden 2013 toisella neljänneksellä esitettävä lainsäädäntöehdotus

7 || Yritysten sääntely-ympäristö || Nykyaikaistetaan EU:n maksukyvyttömyyssääntöjä yritysten elinkelpoisena säilymisen helpottamiseksi ja uuden mahdollisuuden antamiseksi yrittäjille || Vuoden 2012 viimeisellä neljän-neksellä esitettävä lainsäädäntöehdotus ja tiedonanto

Digitaalitalouden tukeminen koko Euroopassa

8 || Palvelut || Tarkistetaan maksupalveludirektiiviä ja esitetään korttimaksuista veloitettavia monenvälisiä toimitusmaksuja koskeva ehdotus EU:n maksupalveluiden tehostamiseksi || Vuoden 2013 toisella neljänneksellä esitettävä lainsäädäntöehdotus

9 || Digitaaliset sisämarkkinat || Annetaan yhteiset säännöt kustannusten alentamiseksi ja nopeiden laajakaistaverkkojen käyttöönoton tehostamiseksi || Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä esitet-tävä lainsäädäntö-ehdotus

10 || Julkiset hankinnat ja sähköinen laskutus || Annetaan lainsäädäntöä, jolla sähköisestä laskutuksesta tehdään julkisten hankintojen vakiomuotoinen laskutustapa || Vuoden 2013 toisella neljänneksellä esitettävä lainsäädäntöehdotus

Sosiaalisen yrittäjyyden, yhteenkuuluvuuden ja kuluttajien luottamuksen lujittaminen

11 || Kuluttajat || Parannetaan EU:ssa liikkuvien tuotteiden turvallisuutta yleisestä tuoteturvallisuudesta annetulla tarkistetulla direktiivillä, uudella markkinavalvonta-asetuksella ja näihin liittyvällä toimintasuunnitelmalla || Vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä esitettävä lainsäädäntö- ja muita toimenpiteitä sisältävä paketti

12 || Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen yrittäjyys || Tehdään lainsäädäntöaloite, jolla EU:n kaikille kansalaisille annetaan mahdollisuus avata perusmaksutili, varmistetaan tilinhoitomaksujen läpinäkyvyys ja vertailtavuus ja helpotetaan pankkitilien vaihtoa || Vuoden 2012 viimeisellä neljän-neksellä esitettävä lainsäädäntöehdotus

              LIITE II : Ensimmäinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: tilannekatsaus

Viputekijä || Toimi || Tuotos TAI tulos / tilanne

Pk-yritysten rahoituksen saanti || AVAINTOIMI Annetaan riskipääomarahastoja koskevaa lainsäädäntöä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 7. joulukuuta 2011.

Annetaan pk-yritysten rahoituksen saantia koskeva toimintasuunnitelma || Euroopan komissio antoi toimintasuunnitelman 7. joulukuuta 2011.

Muutetaan avoimuusdirektiiviä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 25. lokakuuta 2011.

Muutetaan tarjousesitedirektiivin soveltamisasetusta || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 30. maaliskuuta 2012.

Muutetaan markkinoiden väärinkäyttöä koskevaa direktiiviä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 20. lokakuuta 2011.

Tarkistetaan rahoitusmarkkinadirektiiviä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 20. lokakuuta 2011.

Kansalaisten liikkuvuus || AVAINTOIMI Tarkistetaan ammatillisen koulutuksen tunnustamista || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 19. joulukuuta 2011.

Julkaistaan eläkkeitä koskeva valkoinen kirja || Euroopan komissio julkaisi valkoisen kirjan 16. helmikuuta 2012.

Annetaan lisäeläkeoikeuksia (ja oikeuksien siirrettävyyttä) koskevaa lainsäädäntöä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 9. lokakuuta 2007.

Tarkistetaan työeläkelaitoksia koskevaa direktiiviä   || Euroopan komissio valmistelee parhaillaan lainsäädäntöehdotusta.

Luodaan eurooppalainen osaamispassi || Euroopan komissio valmistelee passia parhaillaan.

Annetaan koulun ulkopuolella tapahtuvaa koulutusta koskeva neuvoston suositus || Euroopan komissio esitti ehdotuksen neuvoston suositukseksi 5. syyskuuta 2012.

Teollis- ja tekijän-oikeudet || AVAINTOIMI Annetaan lainsäädäntöä, jolla luodaan yhtenäinen patenttisuoja || Euroopan komissio esitti lain-säädäntöehdotukset 13. huhtikuuta 2011.

Tutkitaan teollis- ja tekijänoikeuksien arvottamisvälineen kehittämistä || Euroopan komissio tutkii eri vaihtoehtoja kyseisen välineen kehittämiseksi.

Annetaan oikeuksien kollek-tiivista hallinnointia koskevaa lainsäädäntöä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 11. heinäkuuta 2012.

Annetaan orpoja teoksia koskevaa lainsäädäntöä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 24. toukokuuta 2011.

Vahvistetaan väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen roolia || Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät asetuksen 19. huhtikuuta 2012 komission 24. toukokuuta 2011 esittämän lainsäädäntöehdotuksen perusteella.

Tehostetaan piratismin ja väärentämisen torjuntaa || Euroopan komissio kuulee parhaillaan eri osapuolia jatkotoimista.

Esitetään lainsäädäntöehdotus voimassa olevan tulliasetuksen muuttamisesta || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 24. toukokuuta 2011.

Nykyaikaistetaan Euroopan tavaramerkkijärjestelmä || Euroopan komissio valmistelee parhaillaan lainsäädäntöehdotusta.

Kuluttajat || AVAINTOIMI Annetaan vaihtoehtoista riitojenratkaisua / verkko-välitteistä riitojenratkaisua koskevaa lainsäädäntöä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 29. marraskuuta 2011.

Jatketaan ryhmäkanteisiin liittyvän eurooppalaisen lähestymistavan valmistelutoimia || Euroopan komissio tutkii eri toimintavaihtoehtoja.

Tarkistetaan yleistä tuote-turvallisuutta koskevaa direktiiviä || Euroopan komissio valmistelee parhaillaan lainsäädäntöehdotusta.

Laaditaan markkinavalvontaa koskeva toimintasuunnitelma || Euroopan komissio valmistelee toimintasuunnitelmaa parhaillaan.

Ehdotetaan tuotteiden ympäristöjalanjälkeä koskevaa aloitetta || Euroopan komissio valmistelee aloitetta parhaillaan.

Julkaistaan matkustajien oikeuksia koskeva tiedonanto || Euroopan komissio antoi tiedonannon 19. joulukuuta 2011.

Tarkistetaan pakettimatkadirektiiviä || Euroopan komissio valmistelee parhaillaan lainsäädäntöehdotusta.

Varmistetaan pankkimaksujen läpinäkyvyys || Euroopan komissio valmistelee parhaillaan lainsäädäntöehdotusta.

Annetaan lainsäädäntöä lainanottajien suojaamisesta kiinnelainamarkkinoilla || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 31. maaliskuuta 2011.

Palvelut || AVAINTOIMI Tarkistetaan eurooppalaista standardointijärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 1. kesäkuuta 2011.

Varmistetaan palveludirektiivin täytäntöönpano || Euroopan komissio antoi tiedonannon 8. kesäkuuta 2012.

Suoritetaan suorituskykytestejä, joiden tarkoituksena on tarkastella tiettyihin keskeisiin aloihin (rakennus- ja matkailuala sekä liike-elämän palvelut) sovellet-tavan EU:n lainsäädännön soveltamista käytäntöön jäsenvaltioissa || Euroopan komissio antoi tiedonannon 8. kesäkuuta 2012.

Tehdään epäterveiden kaupan käytäntöjen torjuntaa koskeva aloite || Euroopan komissio valmistelee parhaillaan tiedonantoa.

Perustetaan liike-elämän palveluita käsittelevä korkean tason työryhmä || Euroopan komissio valmistelee parhaillaan korkean tason työryhmän perustamista.

Verkot || AVAINTOIMI Annetaan energia- ja liikenne-infrastruktuureja koskevaa lainsäädäntöä strategisten hankkeiden käynnistämiseksi || Euroopan komissio esitti lain-säädäntöehdotukset 19. lokakuuta 2011.

Tehdään päätös radiotaajuuksien käyttöä koskevan ohjelman perustamisesta || Euroopan parlamentti ja neuvosto tekivät päätöksen 15. helmikuuta 2012 komission 20. syyskuuta 2010 esittämän lainsäädäntöehdotuksen perusteella.

Digitaaliset sisämarkkinat || AVAINTOIMI Annetaan sähköistä alle-kirjoitusta sekä sähköistä tunnistamista ja todentamista koskevaa lainsäädäntöä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 4. kesäkuuta 2012.

Esitetään verkkovierailumaksuja koskevia ehdotuksia || Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät asetuksen 30. toukokuuta 2012 komission 6. heinäkuuta 2011 esittämän lainsäädäntöehdotuksen perusteella.

Esitetään sähköisen kaupankäynnin kehittämistä koskeva toimintasuunnitelma || Euroopan komissio antoi toimintasuunnitelman 11. tammikuuta 2012.

Annetaan jäsenvaltioille suuntaviivat kansallisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvan perusteettoman kuluttajien syrjinnän tunnistamisesta || Euroopan komissio esitteli komission yksiköiden valmisteluasiakirjan osana palvelupakettia 8. kesäkuuta 2012.

Tarkistetaan julkisen sektorin hallussa olevia tietoja koskevaa direktiiviä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 12. joulukuuta 2011.

Sosiaalinen yrittäjyys || AVAINTOIMI Annetaan lainsäädäntöä, jolla helpotetaan sosiaalisesti vastuullisten sijoitusrahastojen kehittämistä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 7. joulukuuta 2011.

Annetaan eurooppalaisten sääti-öiden perussääntöä koskevaa lainsäädäntöä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 8. helmikuuta 2012.

Käynnistetään sosiaalisen yrittäjyyden aloite || Euroopan komissio käynnisti aloitteen 25. lokakuuta 2011.

Annetaan tiedonanto yritysten sosiaalisesta vastuusta || Euroopan komissio antoi tiedonannon 25. lokakuuta 2011.

Lainsäädäntöehdotus yrityksiä koskevista muista raportointivaatimuksista kuin tilinpäätösvaatimuksista || Euroopan komissio valmistelee parhaillaan lainsäädäntöehdotusta.

Verotus || AVAINTOIMI Tarkistetaan energiaverotusta koskevaa direktiiviä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 13. huhtikuuta 2011.

Otetaan käyttöön yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 16. maaliskuuta 2011.

Yksilöidään arvonlisä-verostrategian osatekijät || Euroopan komissio antoi tiedonannon 6. joulukuuta 2011.

Poistetaan veroesteet kansalaisten rajatylittävältä toiminnalta || Euroopan komissio antoi 11. marraskuuta 2011 tiedonannon kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta ja 15. joulukuuta 2011 tiedonannon ja suosituksen perintöverotuksesta.

Sosiaalinen yhteen-kuuluvuus || AVAINTOIMI Annetaan lainsäädäntöä työn-tekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan direktiivin täytäntöönpanosta ja sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käytön selkiyttämisestä sosiaalisten perusoikeuksien rinnalla || Euroopan komissio esitti lain-säädäntöehdotukset 21. maaliskuuta 2012 mutta perui sittemmin ehdotuksen sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käytön selkiyttämisestä sosiaalisten perusoikeuksien rinnalla.

Annetaan yleishyödyllisiä taloudellisia palveluita koskeva tiedonanto || Euroopan komissio antoi tiedonannon 20. joulukuuta 2011.

Tarkistetaan post-Altmark-pakettia || Euroopan komissio teki lainsäädäntöpäätöksen 20. joulukuuta 2011.

Tehdään perusmaksutilin käyttömahdollisuutta koskeva aloite || Euroopan komissio antoi suosituksen 18. heinäkuuta 2011.

Yritysten sääntely-ympäristö || AVAINTOIMI Annetaan lainsäädäntöä tilin-päätösstandardeja koskevien direktiivien yksinkertaistamisesta || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 25. lokakuuta 2011.

Annetaan direktiivi erityisesti mikroyritysten tilinpäätös-velvoitteiden keventämiseksi || Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät direktiivin 14. maaliskuuta 2012 komission 26. helmikuuta 2009 esittämän lainsäädäntöehdotuksen perusteella.

Hyväksytään yksityisen eurooppayhtiön säännöt || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 25. kesäkuuta 2008.

Otetaan käyttöön Euroopan sopimusoikeuden alaan kuuluva vapaaehtoinen väline || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 11. lokakuuta 2011.

Anntaan asetus rajat ylittävän velkojen perinnan helpottamiseksi || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 20. heinäkuuta 2011.

Julkiset hankinnat || AVAINTOIMI Tarkistetaan julkisia hankintoja koskevia direktiivejä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 20. joulukuuta 2011.

Annetaan (muutos-)direktiivi käyttöoikeussopimusten tekemisestä || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 20. lokakuuta 2011.

Annetaan lainsäädäntöä hankintamenettelyistä kolmansien maiden kanssa || Euroopan komissio esitti lainsäädäntö-ehdotuksen 21. maaliskuuta 2012.

[1] Makrotaloudellisella QUEST II -mallilla tehdyt Euroopan komission laskelmat. Mallista on saatavilla lisätietoja osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/publication1719_en.pdf.

[2] Komission tiedonanto ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – Yhdessä uuteen kasvuun”, KOM(2011) 206 lopullinen.

[3] Mario Monti: ”Uusi sisämarkkinastrategia”, Euroopan komission puheenjohtajalle osoitettu raportti, 9. toukokuuta 2010

[4] Euroopan parlamentti: ”Kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen” (Grechin mietintö), A7-0132/2010.

[5] Eurooppa-neuvoston päätelmät, 23. lokakuuta 2011, EUCO 52/11.

[6] Komission tiedonanto ”Sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantaminen”, KOM(2012) 259.

[7] Euroopan parlamentin päätöslauselma, 14. kesäkuuta 2012 ”Sisämarkkinapaketti ja kasvunedistämistoimet” (2012/2663(RSP)).

[8] Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto keskeisistä toimista toista sisämarkkinoiden toimenpidepakettia varten, CESE 1575/2012.

[9] Euroopan komissio: ”The Single Market through the lens of the people” (Sisämarkkinat kansalaisen näkökulmasta), ks. http://ec.europa.eu/internal_market/strategy/docs/20concerns/publication_en.pdf.

[10] Komission tiedonanto ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka”, KOM(2010) 614.

[11] Komission tiedonanto ”Euroopan digitaalistrategia”, KOM(2010) 245.

[12] Komission tiedonanto ”Innovaatiounioni”, KOM(2010) 546.

[13] Kaikki tässä asiakirjassa ehdotettavat komission toimet ovat yhdenmukaisia ja linjassa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen (2007–2013) ja uutta monivuotista rahoituskehystä (2014–2020) koskevan ehdotuksen kanssa.

[14] Ilmaistuna tonneina/km. Arvio perustuu Eurostatin tietoihin.

[15] Euroopan komission tiedonanto ”Meritalouden ja merenkulkualan kestävän kasvun mahdollisuudet”, KOM(2012) 494.

[16] Luku perustuu yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn tarkastuselimen ja tarkastuskomission antamissa raporteissa esitettyihin arvioihin.

[17] Sähköalan vähittäismarkkinoiden toimintaa kuluttajien osalta EU:ssa koskeva tutkimus (”Study on the functioning of the retail electricity markets for consumers in the EU”), ks. http://ec.europa.eu/consumers/consumer_research/market_studies/ retail_energy_market_study_en.htm.

[18] Euroopan energiajärjestelmään on tehtävä vuoteen 2020 mennessä noin 1 biljoonan euron investoinnit, joista 200 miljardia euroa tarvitaan jo pelkästään sähkö- ja kaasuverkkoihin, ks. http://ec.europa.eu/energy/publications/doc/2011_energy2020_en.pdf.

[19] Innovatiivisten yritysten ja sijoittajien kohtaantoa rajojen yli käsittelevän asiantuntijaryhmän puheenjohtajan raportti, Euroopan komissio 2012, http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/ index.cfm?do=groupDetail.groupDetailDoc&id=6008&no=1

[20] Erityisesti koheesiopolitiikan mukaisten rahoitusvälineiden.

[21] Finanssikriisin puhjettua vuonna 2008 Euroopan investointipankki (EIP) on antanut 40 miljardin euron arvosta rahoitusta yli 210 000 pk-yritykselle. Komission tiedonanto ”Toimet pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi”, KOM(2011) 870 lopullinen.

[22] Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen tarkoituksena on houkutella yhteisösijoittajia infrastruktuurihankkeiden pääomarahoitusmarkkinoille. EU käynnisti heinäkuussa 2012 EU:n ja EIP:n hankejoukkovelkakirjoja koskevan aloitteen pilottivaiheen.

[23]Komissio on käynnistänyt aiheesta julkisen kuulemisen. Ks. http://ec.europa.eu/taxation_customs/common/consultations/tax/2012_venture_capital_en.htm.

[24] Komission tiedonanto ”Toimintaohjelma hallinnollisen rasituksen keventämiseksi Euroopan unionissa – Alakohtaiset keventämissuunnitelmat ja toimet vuonna 2009”, KOM(2009) 544. Ks. myös http://ec.europa.eu/enterprise/policies/better-regulation/documents/ab_studies_2009_en.htm.

[25] Komission tiedonanto arvonlisäveron tulevaisuudesta, KOM(2011) 851.

[26] McKinsey Global Institute, ”Internet matters, the net's sweeping impact on growth, jobs and prosperity”, toukokuu 2011.

[27] Komission tiedonanto ”Euroopan digitaalistrategia”, KOM(2010) 245 lopullinen.

[28] Komission tiedonanto ”Johdonmukainen kehys luottamuksen lisäämiseksi sähköisen kaupankäynnin ja verkkopalvelujen digitaalisiin yhtenäismarkkinoihin”, KOM(2011) 942.

[29] Eurostat Community Survey on ICT usage by Households and Individuals (2009).

[30] Jos kaikki jäsenvaltiot soveltaisivat suunnitelmaa kaikilta osin, sen vaikutus talouskasvuun olisi 2,6 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Komission tiedonanto ”Uutta kasvua tukeva kumppanuus palvelualoilla 2012–2015”, COM(2012) 261. Komissio aikoo raportoida palveludirektiivin täytäntöönpanon edistymisestä vuotuisen kasvuselvityksen 2013 yhteydessä.

[31] Czernich, N., Falck, O., Kretschmer, T. ja Woessman, L. (2009) ”Broadband infrastructure and economic growth” (CESinfo Working Paper no. 2861).

[32] Booz & Company (2012): ”Maximising the impact of Digitalisation”, http://www.booz.com/media/uploads/BoozCo_Maximizing-the-Impact-of-Digitization.pdf.

[33] Jäsenvaltioissa tehtyihin tutkimuksiin perustuva komission arvio (Liebenau, J., Atkinson, R., Karrberg, P., Castro, D. ja Ezell, S., 2009, The UK Digital Road to Recovery, Katz R.L. ym., 2009, The Impact of Broadband on Jobs and the German Economy).

[34] Komission tiedonanto ”Euroopan digitaalistrategia”, KOM(2010) 245.

[35] Analysys Mason (2008), The costs of deploying fibre-based next-generation broadband infrastructure.

[36] Komission tiedonanto ”Euroopan digitaalistrategia”, KOM(2010) 245.

[37] Komission tiedonanto ”Sähköisen laskutuksen etujen hyödyntäminen Euroopassa”, KOM(2010) 712.

[38] Luku perustuu komission omiin arvioihin, jotka se on laatinut yleisesti saatavilla olevien tietojen perusteella. Komission tällä alalla tekemän aloitteen todelliset vaikutukset voivat poiketa tästä luvusta.

[39] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisista hankinnoista, KOM(2011) 896 lopullinen, ja ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista, KOM(2011) 895 lopullinen; direktiivit kuuluvat ensimmäisen sisämarkkinapaketin avaintoimiin.

[40] Komission tiedonanto ”Sähköisiä hankintoja koskeva strategia”, KOM(2012) 179 lopullinen.

[41] Komission tiedonanto ”Sähköisiä hankintoja koskeva strategia”, KOM(2012) 179 lopullinen.

[42] Eurostat.

[43]Eurostat EU-SILC, viitevuosi 2010.

[44] Komission tiedonanto ”Sosiaalisen yrittäjyyden aloite”, KOM(2011) 682.