18.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 391/31

—

varoittaa sellaisesta vaihtoehdosta, joka johtaisi monivuotisesta rahoituskehyksestä tehtävän sopimuksen lykkäämiseen vuoden 2013 alusta.

—

korostaa, että hyvin suuri osa jäsenvaltioiden julkisista investoinneista on riippuvaisia rakennerahastoista, ja muistuttaa Eurooppa-neuvoston kokouksessa 28.–29. kesäkuuta 2012 hyväksytyn kasvu- ja työllisyyssopimuksen yhteydessä tehdyistä sitoumuksista.

—

kannattaa – komission ehdotukseen 6. heinäkuuta 2012 tehdyn tarkistuksen pohjalta – Euroopan parlamentin kantaa, jonka mukaan uusi talousarvio on suuruudeltaan 1,14 prosenttia EU:n BKTL:stä, Kroatian liittymisestä unioniin aiheutuvat kustannukset mukaan luettuina.

—

pahoittelee, että valtaosa neuvoston neuvottelupakettiin kuuluvista aihepiireistä, mukaan lukien kaikenlaiset makrotaloudelliset ehdot, kuuluvat yhteispäätösmenettelyn eivätkä hyväksyntämenettelyn piiriin.

—

kritisoi sitä, että jäsenvaltioille myönnettävien määrärahojen jakomenetelmä sekä koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan määrärahojen enimmäismäärät on sisällytetty neuvoston neuvottelupakettiin. Komitea katsoo, että kyse on yhteispäätösmenettelyn piiriin kuuluvasta alasta ja AK:n kuulemista edellyttävästä alasta. Komitea varaa itselleen mahdollisuuden nostaa kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa, ellei Euroopan komissio esitä säädösehdotusta, johon AK voi ottaa kantaa.

—

on tyytyväinen neuvoston tämänhetkiseen neuvottelumenetelmään, jossa meno- ja tulo-osia käsitellään neuvottelupaketissa yhdessä, sekä ilmaisee jälleen tukensa komission ehdottamille kahdelle uudelle omien varojen lajille, joista toinen perustuu arvonlisäveroon ja toinen uuteen finanssitransaktioveroon.

—

tukee täysin neuvoston ehdotusta tehdä koheesiopolitiikasta oma ala-otsakkeensa enimmäismäärän sijaan ja toistaa vaatimuksensa koheesiopolitiikkaan varattujen määrärahojen korottamisesta (vähintään vuosien 2007–2013 tasolle). Komitea tukee myös ehdotusta perustaa uusi siirtymäalueiden alueluokka.

—

on tyytyväinen neuvoston ehdotukseen sisällyttää Galileo-, ITER- ja GMES-ohjelmat ensimmäiseen otsakkeeseen, ja toistaa vaatimuksensa, jonka mukaan Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) tulisi niin ikään siirtää monivuotiseen rahoituskehykseen.

Yleisesittelijä

Mercedes BRESSO (IT, PSE), Piemonten aluevaltuuston jäsen

Viiteasiakirjat

Muutettu ehdotus – neuvoston asetus vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

COM(2012) 388 final

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Yksinkertaistamisohjelma vuodet 2014–2020 kattavaa monivuotista rahoituskehystä varten

COM(2012) 42 final

1.

panee merkille 6. heinäkuuta 2012 julkistetun komission muutetun ehdotuksen, joka koskee monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2014–2020 ja jossa otetaan huomioon Kroatian liittyminen unioniin sekä tuoreempiin tilastoihin (2007–2009) perustuvat laskelmat.

2.

on tyytyväinen Euroopan parlamentin täysistunnossa 13. kesäkuuta 2012 hyväksymään monivuotista rahoituskehystä sekä omia varoja koskevaan päätöslauselmaan sekä siihen, että siinä korostetaan EU:n talousarvion olevan tosiasiallisesti 94-prosenttisesti investointitalousarvio ja että sen hallintomenot ovat suhteellisesti hyvin alhaiset. Komitea painottaa näiden investointien vipu- ja kerrannaisvaikutuksia yksityisen ja julkisen yhteisrahoituksen kautta paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla sekä korostaa EU:n talousarvion korvaamatonta merkitystä vakaana ja monivuotisena julkisena voimavarana, jolla tuetaan kasvua ja työllisyyttä.

3.

on äärimmäisen huolissaan neuvotteluiden tämänhetkisestä kehityksestä neuvostossa, kun on kyse monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistasosta, politiikkojen sisällöstä ja resursseista. Tämä saattaa vaarantaa koheesiopolitiikan puitteissa määriteltyjä kolmea aluekategoriaa varten osoitettavat varat. Komitea toivoo siis, että 22.–23. marraskuuta 2012 pidettävään ylimääräiseen EU-huippukokoukseen mennessä päästään myönteiseen ratkaisuun. Näin voidaan laukaista pattitilanne lainsäädäntövallan käyttäjän kahden osapuolen välillä ja välttää viive, joka olisi vahingollinen Euroopan unionin ja älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian ripeän toteuttamisen kannalta.

4.

painottaakin, että eräät jäsenvaltioiden neuvotteluissa esittämistä näkemyksistä ovat selkeästi epäjohdonmukaisia niiden sitoumusten kanssa, joita ne tekivät Eurooppa-neuvoston kokouksessa 28.–29. kesäkuuta 2012 hyväksytyn kasvu- ja työllisyyssopimuksen yhteydessä.

5.

muistuttaa, että talous- ja sosiaalikriisin vakavuus Euroopan unionissa edellyttää ehdottomasti, että ohjelmakausi käynnistetään vuonna 2014. Vain näin mahdollistetaan unionin rahastojen hyödyntäminen, jolla on keskeinen merkitys investointien toteuttamiselle jäsenvaltioissa, alueilla ja kunnissa.

6.

huomauttaa, että EU:n talousarvio on supistunut kooltaan jäsenvaltioiden talousarvioihin verrattuna, kun taas unionin toimivaltuuksia ja tehtäviä on samanaikaisesti laajennettu Lissabonin sopimuksella erityisesti ulkosuhteiden (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 27 artiklan 3 kohta), ilmastonmuutoksen (SEUTin 191 artikla), energian (SEUTin 194 artikla), urheilun (SEUTin 165 artikla), avaruuspolitiikan (SEUTin 189 artikla), matkailun (SEUTin 195 artikla) ja pelastuspalvelun (SEUTin 196 artikla) alalla.

7.

korostaa, että hyvin suuri osa jäsenvaltioiden julkisista investoinneista on riippuvaisia rakennerahastoista, joiden osuus julkisista investoinneista on 13 jäsenvaltiossa yli 30 prosenttia ja kuudessa jäsenvaltiossa yli 60 prosenttia.

8.

toteaa, että perussopimuksissa (SEUTin 312 artikla) on erityisiä säännöksiä siltä varalta, että monivuotista rahoituskehystä ei hyväksytä ennen kuin kaikkien unionin monivuotisten rahoitusohjelmien – paitsi YMP:n ensimmäisen pilarin – oikeusperustan voimassaolo päättyy vuoden 2013 lopussa. Komitea korostaa, että perussopimusten erityisiin säännöksiin sisältyy budjettivallan käyttäjien oikeudellinen velvoite jatkaa neuvotteluja. Komitea painottaa kuitenkin, että sekä uusien alakohtaisten ohjelmien laatiminen ilman monivuotista rahoituskehystä että nykyisten ohjelmien keston pidentäminen olisi äärimmäisen hankalaa.

9.

varoittaakin sellaisesta vaihtoehdosta, joka johtaisi monivuotisesta rahoituskehyksestä tehtävän sopimuksen lykkäämiseen vuoden 2013 alusta, sillä tämä tekisi mahdottomaksi yhteisen strategiakehyksen ohjelmasuunnittelun ja määrärahojen myöntämisen vuoden 2014 jälkeen aiheuttaen kielteisiä vaikutuksia EU:n taloudelliselle, sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle. Komitea katsoo, että monivuotisesta rahoituskehyksestä tehtävän sopimuksen lykkääminen vuoden 2013 alkua pidemmälle vaarantaisi myös komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston tähän saakka valmisteleman ohjelmakauden 2014–2020 ja aiheuttaisi tarpeen pohtia uudelleen AK:n alun perin suosittamaa vaihtoehtoa, jonka mukaan ohjelmakaudesta tulisi 5 + 5 vuoden pituinen yhden tai kahden vuoden siirtymäkauden jälkeen.

10.

toistaa aiemmin esittämänsä kannan, että EU:lla tulee olla uskottava, vähintään 1 prosentin budjetti, jotta se voi saavuttaa tärkeät tavoitteensa Eurooppa 2020 –strategian päämäärien ja kuntien ja alueiden tarpeiden mukaisesti. Komitea muistuttaa, että neuvosto madalsi vuonna 2000 omien varojen katon 1,29 prosenttiin BKTL:stä maksusitoumusten ja 1,23 prosenttiin maksumäärärahojen osalta. Komitea korostaa, että sen jälkeen ero omien varojen enimmäismäärän ja monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän välillä on jatkuvasti kasvanut ja on ollut keskimäärin 25 prosenttia. Komitea muistuttaa lisäksi, että monivuotisessa rahoituskehyksessä asetetaan ainoastaan varainkäytön ylärajat, kun taas EU:n talousarvio on aina jäänyt kooltaan runsaasti näiden tasojen alapuolelle sekä maksusitoumuksissa että maksumäärärahoissa. Komitea kannattaa näin ollen – komission ehdotukseen 6. heinäkuuta 2012 tehdyn tarkistuksen pohjalta – Euroopan parlamentin kantaa, jonka mukaan uusi talousarvio on suuruudeltaan 1,14 prosenttia EU:n BKTL:stä, Kroatian liittymisestä unioniin aiheutuvat kustannukset mukaan luettuina.

11.

on tyytyväinen siihen, että 18. syyskuuta 2012 päivätystä neuvottelupaketista on poistettu ehdotus vähävaraisimmille suunnatun elintarvikeohjelman lakkauttamisesta. Komitea pahoittelee kuitenkin, että elintarvikeohjelman budjetoinnista on epävarmuutta, ja tähdentää kannattavansa ohjelman säilyttämistä monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 2.

12.

on tyytyväinen Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion Kyproksen 30. elokuuta 2012 julkistetun keskusteluasiakirjan tiettyihin kohtiin mutta tuntee huolta koheesiopolitiikan osalta keskusteluun tuoduista seikoista, varsinkin jäsenvaltioita ja alueita varten esitettyjen "turvaverkkojen" tukikelpoisuudesta, mittasuhteista ja soveltamisalasta. Komitea torjuu lisäksi suhteettomina pitämänsä ehdotukset mukautuksista siirtymäalueiden ja kehityksessä muita pidemmälle edenneiden alueiden osalta.

13.

pahoittelee, että valtaosa neuvoston neuvottelupakettiin (19. kesäkuuta 2012 päivätty versio) kuuluvista aihepiireistä, erityisesti kohdat 21–47 ja 53–78, kuuluvat yhteispäätösmenettelyn eivätkä hyväksyntämenettelyn piiriin, ja korostaa, että parlamentin tulisi olla täysivaltaisesti mukana meneillään olevissa neuvotteluissa.

14.

kritisoi sitä, että jäsenvaltioille myönnettävien määrärahojen jakomenetelmä sekä koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan määrärahojen enimmäismäärät on sisällytetty neuvoston neuvottelupakettiin (kohdat 30–45), mutta ne eivät ole mukana ehdotetussa asetuksessa yhteiseen strategiakehitykseen sisältyviä viittä rahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä. Komitea pitää lisäksi yllättävänä, että 18. syyskuuta 2012 päivättyjen neuvottelupaketin kohdan 35 mukaan rakennerahastovarojen jako jäsenvaltioiden kesken pohjautuu osittain Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin. Tämä panee miettimään, edustavatko kyseiset tavoitteet todella alueiden kehitystarpeita, ja herättää myös merkittäviä hallinto- ja menettelytapakysymyksiä, sillä tavoitteiden käyttö jakoperusteena ei varmasti ollut näköpiirissä, kun ne asetettiin vuonna 2010.

15.

katsoo, että kyse on SEUTin 177 artiklan mukaisesti paitsi yhteispäätösmenettelyn piiriin kuuluvasta alasta myös AK:n kuulemista edellyttävästä alasta. Niinpä komitea tulee tarkastelemaan tarkemmin asiaa koskevia oikeudellisia seikkoja ja varaa itselleen mahdollisuuden nostaa kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa SEUTin 263 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti oikeuksiensa turvaamiseksi, ellei Euroopan komissio esitä säädösehdotusta, johon AK voi ottaa kantaa.

16.

toistaa seuraavat huomiot, jotka komitea on esittänyt Euroopan komission eri säädösehdotuksista antamissaan lausunnoissa vuoden 2012 alusta lähtien:

17.

toistaa ehdotuksensa siitä, että Euroopan alueelliseen yhteistyöhön osoitetut varat jaettaisiin yhteistyöohjelmittain eikä jäsenvaltioittain. Komitea kehottaa näin ollen tarkistamaan 18. syyskuuta 2012 päivätyn neuvottelupaketin kohtaa 40, sillä nykytilanteessa neuvottelut pelkästään rajatylittävän ja valtioiden välisen yhteistyön osioita koskevasta jaosta johtavat siihen, että alueidenvälinen yhteistyö nähdään vain kahden muun osion tähteenä.

18.

kannattaa ehdotusta siitä, että käytettäisiin yhä enemmän lainoja eikä ensisijaisesti avustuksia, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Näin edistettäisiin edunsaajien sitoutumista. Komitea katsoo myös, että takaisinmaksetut lainavarat olisi palautettava hyödynnettäviksi käyttöpääomamekanismien avulla.

19.

esittää jälleen toiveensa nykyisen omien varojen järjestelmän uudistamisesta keinona supistaa jäsenvaltioiden suoria rahoitusosuuksia EU:n talousarviossa ja lisätä EU:n omia varoja tuleviin haasteisiin vastaamiseksi (1) sekä vastata nykyisten rahoitusoikaisujen ja poikkeuksien poistamisen tarpeeseen. Komitea katsoo, että avoimuuden, tasapainon ja jatkuvuuden takaamiseksi uuden monivuotisen rahoituskehyksen tulee ehdottomasti – kuten Euroopan parlamentti on esittänyt – perustua sopimukseen uudenlaisista omista varoista.

20.

on tyytyväinen neuvoston tämänhetkiseen neuvottelumenetelmään, jossa meno- ja tulo-osia käsitellään neuvottelupaketissa yhdessä, sekä ilmaisee jälleen tukensa komission ehdottamille kahdelle uudelle omien varojen lajille, joista toinen perustuu arvonlisäveroon ja toinen uuteen finanssitransaktioveroon.

21.

kehottaakin tiettyjä jäsenvaltioita hyväksymään uuden finanssitransaktioveron, jotta ne eivät aiheuttaisi vahinkoa kansalaisilleen, yrityksilleen ja paikallis- ja alueviranomaisille, sillä siitä kieltäytyminen johtaa muiden tiiviimmän yhteistyön toteuttamiseen ja "kahden nopeuden budjettipolitiikan" luomiseen unionissa.

22.

katsoo, että tiiviimmän yhteistyön keinoin toteutettu finanssitransaktiovero voi oikeudellisesti toimia perustana uudelle EU:n omien varojen lajille ja että osallistuvat valtiot voisivat siirtää EU:n talousarvioon osan kerätyistä tuloista. Tämän siirron tulee kuitenkin vähentää vastaavasti niiden bruttokansantuloon perustuvia maksuja talousarvioon ilman, että järjestelyn ulkopuolelle jäävien valtioiden kansallisiin maksuosuuksiin sovellettavia sääntöjä muutetaan.

23.

toistaa kannattavansa erittäin monimutkaisen hyvitys- ja korjausjärjestelmän yksinkertaistamista sekä nykyisten alennusjärjestelmien korvaamista yleisellä korjausmekanismilla.

24.

ihmettelee, että Euroopan komission neuvoston asetukseen tekemään niin sanottuun "tekniseen" muutokseen sisältyy olennaisen tärkeä elementti: makrotaloudellisen ehdollisuuden laajentaminen pelkästä koheesiorahastosta kaikkiin yhteiseen strategiakehitykseen sisältyviin viiteen rahastoon (ks. muutetun asetusehdotuksen 8 artikla).

25.

toistaa vastustavansa yksiselitteisesti ja tiukasti kaikenlaisia makrotaloudellisia ehtoja, eikä pidä asianmukaisina eräiden jäsenvaltioiden vaatimuksia niiden laajentamisesta kaikkiin budjettikohtiin.

26.

muistuttaa, että kyseessä on yhteispäätösmenettelyn piiriin kuuluva ala, jota tulee käsitellä yhteiseen strategiakehyksen kattamia viittä rahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä annettavan asetuksen yhteydessä.

27.

tukee täysin neuvoston ehdotusta tehdä koheesiopolitiikasta oma ala-otsakkeensa alaenimmäismäärän sijaan, mutta tähdentää, ettei Verkkojen Eurooppa -välinettä tule sisällyttää tähän ala-otsakkeeseen sen erilaisen luonteen vuoksi. Komitea pahoittelee edelleen, ettei tilaisuutta kaikkien aluekehitystä tukevien EU:n määrärahojen (eli viiden yhteiseen strategiakehykseen kuuluvan rahaston) yhdistämiseen saman otsakkeen alle ole hyödynnetty.

28.

kehottaa jälleen lisäämään joustavuutta kussakin otsakkeessa sekä luomaan joustovarauksen, johon voitaisiin siirtää käyttämättömiä talousarviomäärärahoja jakson puolivälissä sen sijaan, että ne palautetaan jäsenvaltioille. Komitea katsoo, että tällaista joustovarausta voitaisiin hyödyntää makrotaloudellisissa ja finanssipoliittisissa toimissa, joiden avulla voidaan ennakoida asymmetrisiä sokkeja Euroopan unionissa.

29.

panee jälleen merkille ehdotuksen esittää jonkinlainen arviointi monivuotisen rahoituskehyksen täytäntöönpanosta vuonna 2016 sekä toteaa, että olisi suotavampaa tehdä täysimittainen väliarviointi (johon sisällytetään ehdotettu arviointi) vuonna 2017.

30.

toistaa seuraavat huomionsa monivuotisen rahoituskehityksen tärkeimpien alaotsakkeiden suuruudesta:

31.

toistaa vaatimuksensa Euroopan globalisaatiorahaston jatkamisesta ja sen sisällyttämisestä monivuotiseen rahoituskehykseen, mutta – Euroopan parlamentin tavoin – edellyttää, että se pitää kirjata budjettiin kulloisenkin budjettikohdan enimmäismäärästä erillisenä, koska se ei ole ennakoitavissa. Komitea vastustaa myös soveltamisalan laajentamista kahdenvälisistä ja monenvälisistä kauppasopimuksista maataloustoiminnalle aiheutuvien vaikutusten korvaamiseen (neuvottelupaketin kohta 95).

32.

on tyytyväinen neuvoston ehdotukseen sisällyttää Galileo-, ITER- ja GMES-ohjelmat monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäiseen otsakkeeseen (neuvottelupaketin liite I), kuten komitea esitti vuoden 2013 jälkeisestä uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä antamassaan lausunnossa.

33.

painottaa, että edellä mainittuja varausmekanismeja vastaavat summat tulisi niin ikään siirtää monivuotiseen rahoituskehykseen.

34.

katsoo, että sekä jäsenvaltioiden että Euroopan parlamentin suositus menojen laadun parantamisesta ei toistaiseksi ole saanut tyydyttävää vastausta, sillä seurauksena on ollut uusia valvonta- ja tarkastusmenettelyitä, menettelyiden monimutkaistuminen sekä liiallisen painoarvon antaminen määrällisille tulos- ja hyödyntämiskriteereille strategioiden laadun kustannuksella. Tämä johtaa myös lisääntyvään keskittämiseen, joka haittaa alempia hallintotasoja ylempiin nähden.

35.

toivoo, että komission lupaamassa tiedonannossa menojen laadusta mahdollistetaan julkisten investointimenojen eriyttäminen talousarviossa vakaussopimuksen pohjalta.

36.

vastustaa sitä, että komissio käyttää delegoituja säädöksiä ylenmääräisesti, kuten ehdotetaan esimerkiksi yhteistä strategiakehystä varten tarkoitettuja alustavia toimia ajatellen, sillä se sulkee AK:n eurooppalaisen kuulemis- ja päätöksentekoprosessin ulkopuolelle, vaikka kyse saattaa olla alue- ja paikallisyhteisöjen kannalta keskeisistä aloista.

37.

on sen sijaan täysin yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EU:n tasolla toteutetulla yksinkertaistamisella ei saavuteta tavoiteltua tulosta, ellei siihen liity vastaavia toimenpiteitä valtiollisella ja alueellisella tasolla. Komitea painottaa, että eniten toimenpiteitä tarvitaan jäsenvaltiotasolla.

38.

pitää tervetulleena ehdotuksia ohjelmien järkeistämisestä monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, erityisesti vähentämällä rahoitusohjelmien määrää sekä yhdistämällä ohjelmia ja alaohjelmia monilla aloilla.

39.

toivoo Euroopan investointipankin entistä tiiviimpää osallistumista rakennerahastojen rahoittamien hankkeiden täytäntöönpanoon.