13.9.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 277/143

—

Ehdotetun neuvoston asetuksen ja Horisontti 2020:n täytäntöönpanosuunnitelmien painopisteen ja kohteiden tulee olla vahvemmin käytännön elämässä: toisin sanoen alue- ja paikallistaso on saatava osallistumaan aktiivisesti, jotta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ovat saavutettavissa.

—

Horisontti 2020:n kolmen pilarin järjestelmä tuo huomattavaa lisäarvoa eurooppalaiselle tutkimukselle.

—

Horisontti 2020 -ohjelmasta tulisi myöntää rahoitusta sellaisten käsitteiden, menetelmien ja muunlaisen aineettoman pääoman tutkimista ja kehittämistä varten, joita tarvitaan alueiden ja kuntien, korkeakoulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön innovoinnin ja osaamisen hyödyntämisen alalla.

—

Alueiden ja kuntien tulisi ottaa tutkimus, kehittäminen ja innovointi (TKI) olennaiseksi osaksi poliittisen agendansa ydintä. Horisontti 2020:n rahoitusta ja koheesiomäärärahoja tulisi käyttää sellaisten konseptien, välineiden ja muiden edellytysten luomiseen, joiden kautta paikallis- ja alueviranomaiset voivat aktiivisesti edistää innovointia, ottaa riskejä ja investoida TKI:n käytännön toteutukseen, jotta ratkaisut olisivat aluekohtaisesti räätälöityjä.

—

AK ehdottaa Horisontti 2020:n strategiseksi tavoitteeksi luoda eurooppalainen avoimen innovaation kulttuuri asialle omistettujen ohjelmien ja muiden välineiden avulla. Innovaatioekosysteemit, keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat, julkiset hankinnat ja tutkimusinfrastruktuurit edellyttävät laajamittaista kehitystä.

—

Puiteohjelman uudistamisella yksinkertaistetaan ohjelmakäytänteitä sekä lisätään EU:n rahoittamien TKI-hankkeiden vaikutusta.

—

Myös asennemuutos on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. AK kehottaa edelläkävijäalueita muodostamaan eurooppalaisia ryhmittymiä, jotka integroivat erilaisia kykyjä luodakseen uraauurtavia yhteiskunnallisia innovaatioita Euroopan laajuiseen käyttöön.

—

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) voi tuoda erityistä lisäarvoa myös alueelliselle tasolle.

Esittelijä

Markku MARKKULA (FI, PPE), Espoon kaupunginvaltuuston jäsen

Viiteasiakirja

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020)

COM(2011) 809 final

1.

Komission ehdotukset ovat erinomainen lähtökohta määriteltäessä EU:n tutkimusta, kehittämistä ja innovointia (TKI) koskevia toimia seuraavaksi ohjelmakaudeksi 2014–2020. Kaikilla alueilla ja alueen toimijoiden keskuudessa voidaan ja tulee pystyä hyödyntämään tietämystä. Niinpä TKI-toiminnan tulosten tunnetuksi tekeminen ja jatkotyöstäminen on kaikkialla Euroopassa ensisijaisen tärkeää.

2.

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että EU:n koheesiopolitiikan avulla edistetään valmiuksien kehittämistä ja innovointikykyä paikallistasolla sekä kehitetään välineitä ja yhteistyötä, jotka edistävät alueiden eurooppalaista yhteistyötä. Näitä välineitä ja tällaista yhteistyötä tarvitaan myös Horisontti 2020:n tulosten täytäntöönpanoon alue- ja paikallistasolla. Kaikessa alueellisessa Horisontti 2020:stä rahoitetussa tutkimustoiminnassa tulee olla maailmanlaajuisen huippuosaamisen ulottuvuus, jonka älykkään erikoistumisen periaatteet mahdollistavat. Lisäksi Horisontti 2020:n ja rakennerahastojen välisen tiiviimmän yhteyden tulisi ilmetä asianmukaisesti toimintaohjelmissa sekä tutkimusta, innovointia ja älykästä erikoistumista koskevissa strategioissa.

3.

Komission ehdotukset toteuttavat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Horisontti 2020:n toimenpiteet on tarkoitettu kohdennettavaksi siten, että niistä saadaan unionin tasolla toteutettuna mahdollisimman suuri lisäarvo ja vaikutus. Toiminnalla voidaan lujittaa tutkimuksen ja innovoinnin yleisiä perusteita ja tukea jäsenvaltioiden tutkimustoimia sekä välttää päällekkäisyyksiä. Erityisen tärkeää on, että Horisontti 2020:n avulla voidaan saavuttaa kriittinen massa keskeisillä aloilla ja toteuttaa suuririskisiä ja pitkäkestoisia T&K-toimia, kun riskit voidaan jakaa ja saadaan aikaan sellainen laajuus ja sellaiset mittakaavaedut, joihin ei muutoin päästäisi.

4.

painottaa Horisontti 2020:n merkitystä. Suunniteltu 80 miljardin euron rahoitustaso on hyvin perusteltu ja välttämätön minimitaso, kun otetaan huomioon ohjelman rooli Eurooppa 2020 -strategian ja muiden unionin politiikkojen täytäntöönpanossa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa ja toiminnassa. Koska EU:n on toivuttava finanssikriisistä ja luotava vakaa pohja valituille painopisteille globaalissa toiminnassaan, Horisontti 2020:een on kuitenkin sisällytettävä välineitä, joiden painopiste on käytännön elämän toiminnan muuttamisessa sekä nopeampien yhteiskunnallisten tulosten saavuttamisessa, eli uusien työpaikkojen luomisessa, älykkäässä kasvussa ja hyvinvoinnin lisäämisessä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

5.

pitää tervetulleena Horisontti 2020:n tavoitetta nykyistä innovoivammasta tutkimuksesta, jossa otetaan huomioon innovaatiokyky. Tämän vuoksi on keskeisen tärkeää, että jo ennen uuden ohjelmakauden alkua aluetason päätöksentekijät ja paikalliset yliopistot ja tutkimuslaitokset alkavat kehittää aktiivisesti yhteisiä alueellisia innovointistrategioita ja täytäntöönpano-ohjelmia, jotka perustuvat strategisesti älykkääseen erikoistumiseen ja joita rahoitetaan yhteisesti eri lähteistä, kuten kuntien talousarvioista, liike-elämän osallistumisen kautta ja EU:n useista eri rahoitusvälineistä. Tässä yhteydessä on varmistettava, että eurooppalainen tutkimus- ja innovointiagenda ja kansalliset ja alueelliset innovointistrategiat ovat yhteensopivia. Tässä yhteydessä on varmistettava, että eurooppalainen tutkimus- ja innovointiagenda ja kansalliset ja alueelliset innovointistrategiat ovat yhteensopivia.

6.

kehottaa arvioimaan Horisontti 2020:n suunnitelmia (sisällön, määrärahojen kohdistamisen ja välineiden osalta) niiden seurausten ja erityisesti stimuloivan vaikutuksen perusteella osana kaikkea Euroopassa tapahtuvaa TKI-toimintaa. Horisontti 2020 on rahallisesti massiivinen ohjelma (80 miljardia euroa kaudella 2014–2020). Marie Curie -toimien kohdalla on kuitenkin havaittavissa leikkaus lähes miljardista eurosta (2013) enää 0,7 miljardiin euroon (2014). Kyseisen ohjelman suuret ansiot huomioon ottaen tulisi mainittuihin toimiin osoitettujen määrärahojen vastata enemmän Euroopan tutkimusneuvoston määrärahoja. Lisäksi Horisontti 2020 -ohjelma kattaa vain muutaman prosentin kaikesta unionissa tapahtuvasta TKI-toiminnasta, joten päätöksenteossa tulee painottaa eurooppalaista TKI-järjestelmää kokonaisuutena sekä asettaa tiukat painopisteet Horisontti 2020:n määrärahojen käytölle.

7.

muistuttaa jälleen (1), että on ryhdyttävä rohkeisiin käytännön toimiin ja annettava jäsenvaltioiden kaikille hallintotasoille – sekä paikallis- ja aluetasolle että keskushallinnolle – suurempi vastuu ja saatava mukaan kaikki muut sidosryhmät. Kansallisissa uudistusohjelmissa on tunnustettava alue- ja paikallisviranomaisten merkittävä rooli Eurooppa 2020 -strategian määrittelyssä ja toimeenpanossa. Tarvitaan myös kaikkien keskeisten toimijoiden yhteistä sitoutumista alueellisiin TKI-toimiin alueellisten sopimusten kautta.

8.

kehottaa kuntia ja alueita ottamaan tärkeän roolin uudenlaisten, julkisen ja yksityisen sektorin ja ihmisten väliseen kumppanuuteen pohjautuvien yhteisyritysjärjestelyiden muodostamisessa siten, että painotetaan käyttäjien vahvempaa roolia, avointa innovointia ja huippuosaamisen arvon hyödyntämistä TKI:n edistämiseksi, mitä tarvitaan innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi yhteiskunnallisiin haasteisiin. Horisontti 2020 -ohjelmassa on asetettu EU:n tavoitteeksi nousta maailmanlaajuiseksi johtajaksi suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa, jolloin TKI-toimien on katettava eri tutkimus- ja toimialat ja oltava luonteeltaan moniulotteisia ja monikulttuurisia, ja täten ne edellyttävät vahvaa käytännön tason osallistumista. Laboratorioina eivät ole enää perinteiset korkeakoulut, vaan alueelliset innovaatioekosysteemit toimivat testausalustana monenlaisten käyttäjälähtöisten innovaatioiden pikamallinnukseen: uudet tuotteet, prosessit, rakenteet sekä muunneltavat ja laajentamiskelpoiset järjestelmät. Näitä ei voida luoda eikä ylläpitää ilman paikallis- ja alueviranomaisten aktiivista mukanaoloa.

9.

painottaa, että alue- ja tutkimuspolitiikan välisten synergioiden kunnianhimoisen tavoitteen toteutuminen vaatii ehdottomasti Horisontti 2020 -ohjelman alueellista osatekijää. Komitea edellyttää siksi sellaisten välineiden ja ohjelmien kuten ”Tietämyksen alueet” (Regions of Knowledge) ja ”Elävät laboratoriot” (Living Labs) säilyttämistä Horisontti 2020 -ohjelmassa. Ne ovat ulottuvuudeltaan, osallistumiseltaan ja vaikutuksiltaan vahvasti alueellisia, vahvistavat alueellista innovointikykyä ja ulottuvat pidemmälle kuin pelkkä ”tiedonvaihto”.

10.

painottaa, että Tietämyksen alueet -ohjelmaa ei saa lopettaa – ei edes sillä perusteella, että samankaltaisia toimia järjestetään ja rahoitetaan merkittävästi koheesiopolitiikan määrärahoista. Sitä vastoin Tietämyksen alueet -ohjelmaa tulisi hyödyntää välineenä alueellisen osaamisen kehittämiseen, ja sen kattavuus olisi moninkertaistettava. Ohjelma voi olla ratkaisevan tärkeä motivoitaessa ja kannustettaessa alueita kohti älykästä erikoistumista sekä toimia portaana lisääntyvään eurooppalaiseen yhteistyöhön ja vertailuoppimiseen. Vertailuoppiminen on prosessi, jossa pyritään yhteisvoimin luomaan järjestelmällisiä muutoksia vertaisarvioinnin ja yhdessä oppimisen kautta.

11.

ehdottaa, että Tietämyksen alueet -ohjelmalla tulisi olla erityinen rooli rahoitettaessa tutkimusta, joka liittyy siihen, miten alueelliset toimet integroidaan eri lippulaiva-aloitteisiin EU:n tason hedelmällistä yhteistyötä tukevalla tavalla. Niinpä ohjelman yhtenä tavoitteena tulisi olla tutkimuslähtöisten alueellisten ekosysteemien kilpailukyvyn lisääminen digitaalistrategian ja resurssitehokkaan teknologian aloilla Euroopassa ja maailmanlaajuisesti sekä näin tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia mukana oleville pk-yrityksille, joilla on ratkaiseva rooli innovaatioiden markkinoinnissa ja niiden toteutuksessa.

12.

on huolissaan siitä, ettei Euroopan unionin monivuotisessa rahoituskehyksessä ajalle 2014–2020 eikä Horisontti 2020 -ohjelmassa mainita Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman tulevaisuutta. Ohjelmalla on ollut nykyisellä ohjelmakaudella ratkaiseva merkitys innovoinnille, jota sovelletaan paikallishallintoon, rahoitusjärjestelyihin, paikallisten toimijoiden ja kansalaisten houkuttelemiseen, pitkän aikavälin näkymiin ja verkottumiseen, ja se on mahdollistanut kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen kaltaisten aloitteiden käynnistämisen. Komitea kehottaa näin ollen laatimaan erillisen budjettikohdan Horisontti 2020 -ohjelman ei-teknologisille ratkaisuille Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman tavoitteiden mukaisesti ja sen edistämiseksi.

13.

Eurooppalaisten TKI-toimien alueellisten vaikutusten tehostamiseksi on näin ollen kiinnitettävä huomiota moniin asioihin:

14.

korostaa, että keskeiset TKI:hin liittyvät seikat EU:n alueilla ovat

15.

painottaa, että Horisontti 2020:n kolmipilarinen rakenne luo mahdollisuuksia Eurooppa 2020:n strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Pitäen mielessä, että Horisontti 2020 painottuu EU:n tason TKI:hin, jonka tulisi toimia jäsenvaltioissa ja alueilla harjoitettavan TKI:n moottorina, seuraavat suositukset tulisi ottaa huomioon määriteltäessä uudelleen Horisontti 2020:n sääntöjä ja käytäntöjä:

16.

Alueiden on parannettava valmiuttaan hyötyä tutkimuksesta. Tähän on kohdistettava enemmän huomiota ja rahoitusta. Kehitettyjä valmiuksia, käytäntöjä ja välineitä tulisi tämän jälkeen hyödyntää siten, että tutkimustulokset saadaan Euroopan laajuiseen käyttöön. Tähän voidaan yltää ainoastaan vahvistamalla synergiaa kaikkien eri rahoitusvälineiden eli Horisontti 2020:n, koheesiopolitiikan määrärahojen sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten resurssien käytössä. Resurssien yhteiskäyttö ei kuitenkaan riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan muutoksia toimintatapoihin ja hallinnollisiin käytäntöihin. Erityisesti on tarpeen lisätä alueellista yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista, kun on kyse älykkääseen erikoistumiseen tähtäävien kansallisten/alueellisten innovointistrategioiden (RIS3) tehokkaasta hyödyntämisestä.

17.

Horisontti 2020 -ohjelman täydentävyydellä EU:n muihin rahoitusohjelmiin nähden – rakennerahastot mukaan luettuina – tulee kuitenkin varmistaa, että myös niitä alueita ja kuntia, jotka eivät ole oikeutettuja tukeen kyseisistä rahastoista, tuetaan ns. Triple Helix -ryhmittymien kehittämisessä (joihin osallistuvat paikallis- ja alueviranomaiset, osaamiskeskukset ja elinkeinoelämä) innovoinnin ja tiedon hyödyntämisen alalla. Tätä tarkoitusta varten, ja kun otetaan huomioon Horisontti 2020:n merkitys koko EU:lle, ohjelman talousarvioon tulisi varata erityisiä varoja, joita ohjattaisiin tällaisten yhteistyösuhteiden tutkimiseen ja kehittämiseen.

18.

Myös asennemuutos on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. AK kehottaa edelläkävijäalueita muodostamaan eurooppalaisia ryhmittymiä, jotka integroivat erilaisia kykyjä luodakseen uraauurtavia yhteiskunnallisia innovaatioita Euroopan laajuiseen käyttöön. Se kehottaa myös parantamaan alueiden ja kuntien valmiuksia hyödyntää Horisontti 2020 -ohjelmaa ja muita sen kaltaisia aloitteita. Erityisesti tulisi keskittyä hyödyntämään täysimääräisesti digitalisaatiota ja keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita alueellisen innovaatiopolitiikan nykyaikaistamiseksi. Lisäksi AK kehottaa alueita liikkumaan kohti avointa innovointia soveltaen ihmiskeskeistä näkemystä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kumppanuuksista, joissa korkeakouluilla ja muilla osaamiskeskuksilla on ratkaiseva rooli.

19.

painottaa Horisontti 2020:n täydentävää roolia jäsenvaltioiden TKI:n osalta. Puiteohjelman täytäntöönpanon tulisi erityisesti johtaa sellaisten ohjelmien ja muiden rahoitusvälineiden kehittämiseen, jotka toimivat eurooppalaisten innovointipolitiikkojen moottorina, kannustavat toteuttamaan pioneerihankkeita ja lisäävät liike-elämän ja erityisesti pk-yritysten osallistumista. Tämä edellyttää kannustamista riskinottoon, joka usein liittyy merkittäviin innovaatioihin, sekä rahoituksen lisäämistä pk-yrityksille erityisesti innovaatioiden pikamallinnusta, markkinointia ja toteutusta varten.

20.

kehottaa muuttamaan Yhteisen tutkimuskeskuksen roolia siten, että TKI:n tuoreimmilla tuloksilla autetaan alue- ja paikallistason päätöksentekoa. Tämän kohdentamisen tulisi tapahtua älykkään erikoistumisen foorumin uusien kehitysaskelten kanssa tiiviisti koordinoiden. Raporttien ja muiden julkaisujen sijaan tulosten pitäisi liittyä paljon selkeämmin kokeilujen ja pikamallinnuksen rahoitukseen siten, että tutkimustietoa sovelletaan käytännön muutosprosesseihin kaikkialla Euroopassa. Näin lisätään uudistumiskapasiteettia alue- ja paikallistasolla.

21.

kiinnittää erityisesti huomiota siihen, miten voidaan varmistaa, että kehitetään ja otetaan käyttöön uusia, tuloksellisia välineitä, joilla on vankka alueellinen ulottuvuus. Toimintapoliittiset linjaukset ovat jo olemassa Horisontti 2020 -puiteohjelmassa. Horisontti 2020:n toteuttamisesta huolehtivassa erityisohjelmassa mainitaan nimenomaisesti alueiden kannalta merkittäviä seikkoja sekä yhteensovittaminen koheesiomäärärahojen kanssa. Yhteiskunnan haasteita koskevaan painopistealueeseen kuuluu tutkimuksen ja innovaation välisen kuilun kaventaminen Euroopassa esimerkiksi ryhmittelemällä huippututkimusta harjoittavia laitoksia ja muita heikommin kehittyneitä alueita keskenään, kartoittamalla huippututkimusta muita heikommin kehittyneillä alueilla sekä tukemalla politiikkaoppimista aluetasolla.

22.

lähettää painokkaan viestin paikallis- ja alueviranomaisille kannustaakseen niitä aktiiviseen rooliin Horisontti 2020:ssä. Paikallis- ja alueviranomaisten on nyt ryhdyttävä kehittämään rajatylittävää ja yleiseurooppalaista yhteistyötä hyödyntääkseen Horisontti 2020:tä mahdollisimman tuloksellisesti. Tätä varten niiden on myös hyödynnettävä eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän (EAYY) potentiaalia (2). Niiden on erityisesti kyettävä kehittämään yhteisiä toimintaympäristöjä (esimerkiksi innovointifoorumeita ja yhteistyön koealustoja, joissa reaali- ja virtuaalitodellisuus yhdistyvät). Näin tuetaan avoimia ja alueellisia innovaatioekosysteemejä. Aktiivinen eurooppalainen yhteistyö tuottaisi mittakaavaetuja ja tarjoaisi paikallisille yrityksille nykyistä laajemmat markkinat sekä edistäisi muunlaista paikalliskehitystä. Älykäs erikoistuminen, joka on sekä Horisontti 2020:tä että koheesiopolitiikkaa ohjaava keskeinen periaate, avaa kaikelle tälle toiminnalle uusia toteuttamisväyliä.

23.

painottaa, että Horisontti 2020:n täytäntöönpanossa tulisi korostaa TKI-ketjun systeemistä luonnetta ja sen loppuvaiheita, eli tutkimustulosten kaupallistamista markkinoille. Avoimen innovaation toimien lisäys edellyttää enemmän tutkimustoimintaa, joka liittyy innovatiivisuuteen ja innovaatioekosysteemeihin. Tämän vuoksi monialaisen TKI:n painopiste tulisi erityisesti olla innovatiivisen muutoksen mahdollistavissa tekijöissä – sisältäen ennakoinnin, inhimillisen pääoman, uudistumiskyvyn ja mittarit innovoinnin arviointiin.

24.

ehdottaa Horisontti 2020:n strategiseksi tavoitteeksi luoda eurooppalainen pitkälle kehittynyt avoimen innovaation kulttuuri asialle omistettujen ohjelmien ja muiden välineiden avulla, ja näin saada mukaan esimerkiksi peruskäyttäjät, kansalaiset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, jotka kehittävät avointa innovointia tukevia tieto- ja viestintätekniikkapohjaisia ratkaisuja ja välineitä. Tavoitteen tulisi sisältää toimia, joilla luodaan laajentamiskelpoista kokemusta avoimen innovaation hallinnoinnista, menetelmistä, välineistä ja soveltamisympäristöistä. Kokeilevaa lähestymistapaa tarvitaan erityisesti aloilla, joilla digitalisointiin liittyvillä innovaatioilla voi olla valtavan suuri vaikutus, kuten älykkäiden kaupunkien ja älykkään liikkuvuuden kohdalla.

25.

Hallinnollisten käytänteiden virtaviivaistaminen on yksi painavimmista Horisontti 2020:een kohdistuvista odotuksista. Tavoitteena tulisi olla sellaiset tutkimusaiheet ja joustavat, avoimet rahoitusjärjestelmät, jotka ovat siinä määrin houkuttelevia, että korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten kannattaa pyrkiä laajaan eurooppalaiseen yhteistyöhön sekä käyttää huomattava määrä omaa pääomaansa näihin tarkoituksiin. Määrärahojen käyttöä koskevat valvontatoimet voisivat olla riittäviä, jos ne perustuvat jokaisen toimijan oikeudellisesti pätevään kirjanpitoon ja normaaleihin tilintarkastuksiin. Näin vähennettäisiin EU:n ja jäsenvaltioiden hallintovirkamiesten suorittamien tilintarkastusten määrää huomattavasti, jopa suunniteltua alemmalle tasolle.

26.

kehottaa yksinkertaistamaan hallintoa ja painottaa, että hallinnollisten käytänteiden tulisi aina tukea ja palvella hankkeiden tosiasiallisia sisällöllisiä tavoitteita. Luomalla keskitetty palvelupiste komissiossa voidaan välttää innovatiivisten hankkeiden koordinoinnin pirstaloituminen. Tämä on erityisen tärkeää monialaisten ja useammasta EU-rahastosta rahoitettavien hankkeiden kohdalla.

27.

pitää välttämättömänä, että osallistumissääntöjä koskevan asetusluonnoksen (COM(2011) 810 final) artiklaa 24, joka koskee välillisiä kustannuksia, muutetaan. Nyt on esitetty malli (ns. flat rate -malli), jonka mukaan välilliset kustannukset määritellään soveltamalla 20 prosentin kiinteää osuutta tukikelpoisista välittömistä kokonaiskustannuksista. Tämä johtaisi usein kohtuuttomiin vaikeuksiin todellisten välillisten kulujen kattamisessa. Prosenttiosuutta on joko nostettava tuntuvasti tai on mahdollistettava todellisten kustannusten hyväksyminen myös välillisten kulujen osalta.

28.

pitää tervetulleena Horisontti 2020:n ja koheesiopolitiikan yhteistä linjausta sekä EU:n eri ohjelmien ja rahoitusvälineiden kytkemistä tiiviisti toisiinsa. Horisontti 2020 -suunnitelmat pitäisi kuitenkin määritellä tarkemmin välttämättömien muutosten takaamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kussakin ohjelmassa tulisi ottaa käyttöön sen tavoitteita palvelevat kriteerit. Kaikki ohjelmat noudattavat kuitenkin yhteistä periaatetta siitä, että hankkeen tulee sisältää tehokkaita keinoja, joilla sen tutkimustulokset välitetään eteenpäin ulkopuolisten tahojen käyttöön. Vaikutusten lisäämiseksi määrärahojen käyttö hankkeen aikana olisi muutettava joustavammaksi. Ratkaisevia ovat tulokset, eivät hallinnolliset seikat.

29.

toistaa tukensa Euroopan parlamentin ehdottamalle mallille eli ”tieteeseen ja teknologiaan” tai ”tieteeseen ja innovaatioon” perustuvalle lähestymistavalle, joka on vankkojen tieteellis-teknisten laatukriteerien ryhdittämä ja jolle on ominaista luottamus realistisiin hallintoperiaatteisiin sekä tieteen, teknologian kehittämisen ja markkinoille viemisen yhteisten ja erottavien piirteiden hyväksyminen (3).

30.

painottaa läheisen yhteistyön merkitystä niiden toimintojen välillä, joihin saadaan rahoitusta Horisontti 2020:stä ja koheesiopolitiikan rahastoista. Uudella ohjelmakaudella koheesiorahoitusta tulisi käyttää tarkoituksiin, jotka AK otti esille lausunnossaan tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta. AK kehotti luomaan uusia mekanismeja, joilla rahoitusta voidaan myöntää paikallis- ja alueviranomaisille, jotta ne voivat hankkia käyttöönsä menestyksellisten tutkimushankkeiden tuloksia vastatakseen innovoivaan aluekehitykseen liittyviin osaamistarpeisiin (4).

31.

ehdottaa, että seuraavia toimenpiteitä sovellettaisiin suureen osaan Horisontti 2020 -ohjelmista siten, että kussakin ohjelmassa painotetaan sen tavoitteiden kannalta relevanteimpia aiheita:

32.

Horisontti 2020:n avulla on varmistettava, että kaikkialla Euroopassa korkeakoulujen ja yritysmaailman kumppanuuksissa hyödynnetään pitkälle kehitettyjä menetelmiä ja prosesseja. On keskityttävä sellaisten tulosten potentiaalin lisäämiseen, joilla tutkimuksesta ammennetaan uusia innovaation muotoja, sekä kannattaviin yrityksiin, julkisella sektorilla toimivat yritykset mukaan luettuina.

33.

Globaalit menestystuotteet – olivatpa ne varsinaisia tuotteita, järjestelmiä, palveluja tai laajoja toiminnallisia kokonaisuuksia – syntyvät arvoverkkoihin ja ekosysteemeihin perustuvan huippuosaamisen tuloksena. Horisontti 2020:n on kyettävä luomaan edellytykset toiminnallisten innovaatioketjujen syntymiselle. Vain siten on mahdollista vastata suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja teollisuuden uudistumistarpeisiin.

34.

painottaa keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden roolia Horisontti 2020:ssa. Teknologioita ei tule kehittää ainoastaan erillisissä tiede- ja teknologiaohjelmissa, vaan ne olisi kytkettävä jo T&K-vaiheessa teollisuuden arvoketjuihin ja globaaleihin innovaatioarvoverkkoihin sekä toimiin, joilla kehitetään alueellisia ekosysteemeitä ja innovaatioklustereita sekä vahvistetaan asiantuntemusta. Asiaa voidaan osaltaan edistää aluetason kampuksilla tapahtuvalla innovaatiotoiminnalla. Tämä on tärkeää, jotta erityisesti pienten ja myös suurempien yritysten tuotekehitystoiminta kykenee pääsemään vaikeiden alkuvaiheiden yli.

35.

kehottaa hyödyntämään täysimääräisesti julkisen sektorin tarpeen uusille palveluille, tuotteille ja teknologioille ja luomaan tämän vipuvaikutuksen avulla lisää kysyntää innovaatioille julkisten hankintojen kautta. AK on todennut (5) julkisten hankintojen ostovoiman olevan valtava, koska se kattaa 17 prosenttia 27-jäsenvaltioisen EU:n bruttokansantuotteesta, ja muistuttanut julkisten hankintojen ratkaisevasta roolista innovoinnin vauhdittajana sekä ilmeisenä moottorina (sosiaalisen, ympäristöllisen jne.) toimintatason nostamiseen. Tätä potentiaalia tulisi hyödyntää alueiden, jäsenvaltioiden ja EU:n hallintotasoilla ja sitä tulisi tukea asianmukaisilla valmiuksia vahvistavilla toimilla.

36.

vahvistaa näkemyksensä siitä, että eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA) voitaisiin vahvistaa, mikäli tutkimus- ja kehittämispalvelujen hankkiminen sisällytettäisiin julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin, sekä muistuttaa AK:n lausunnoista, jotka koskevat vihreätä kirjaa hankintamarkkinoista (6) ja esikaupallisia hankintoja (7), edellyttäen että tämän seurauksena näitä palveluita ei avata kilpailulle.

37.

tunnustaa kaupunkien keskeisen roolin laajojen, järjestelmää muokkaavien innovaatioiden ympäristöinä, joilla on suuret mahdollisuudet vastata aikakautemme vaikeisiin ekologisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Poliittisilta tahoilta ja osaamiskeskuksilta tarvitaan enemmän tukea muutosprosessille, jonka kautta kaupunkiympäristöjen järjestelmää muokkaavia innovaatioita voidaan kehittää, pilotoida ja laajentaa.

38.

korostaa alue- ja paikallisviranomaisten täysipainoisen osallistumisen olevan ratkaisevan tärkeää, jotta Eurooppa 2020 -strategian kasvua ja työllisyyttä koskevat tavoitteet – erityisesti innovaatiounioniin liittyen – voidaan saavuttaa aluekohtaisesti räätälöityjen ratkaisujen pohjalta. Komitea korostaa lisäksi alueiden ja kuntien keskeistä roolia yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä julkisten laitosten yhteensaattamisessa (Triple Helix -mallin tai vastaavien lähestymistapojen avulla).

39.

korostaa yleiseurooppalaisiin tutkimusinfrastruktuureihin tehtävien investointien merkitystä. Jotta paikallis- ja aluetoimijat olisivat mukana toteuttamassa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita, innovointiulottuvuuden tulisi olla asianmukaisesti edustettuna kaikissa ERA-puitteiden näkökohdissa eli ERAsta on kehitettävä eurooppalainen tutkimus- ja innovointialue. Tutkimusinfrastruktuurit ovat olennaisia resursseja, joilla täydennetään korkeakoulujen ja muiden laitosten tutkimusvälineistöä ja -kalustoa. Tutkimusinfrastruktuurit houkuttelevat myös huippututkijoita maailmanlaajuisesti, ja ne olisi miellettävä eri alojen tutkijoiden yhteisiksi tutkimuskentiksi ja alustoiksi, joilla on olennainen merkitys tutkijoiden, yksityisen ja julkisen sektorin toimialojen ammattilaisten sekä yhteiskunnan muiden toimijoiden väliselle yhteistyölle.

40.

Komissio painottaa (8), että EIT:n yhteistoimintakeskittymät lisäävät merkittävällä tavalla osaamis- ja innovaatioyhteisöjen (KIC) kykyä luoda kaiken kaikkiaan yhteyksiä paikallistason ja globaalin tason välille: yhtenä keinona on tiivis yhteistyö alueviranomaisten kanssa, varsinkin niiden viranomaisten, jotka ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa älykkääseen erikoistumiseen tähtääviä alueellisia innovointistrategioita (RIS3). Erinomainen esimerkki konseptin kehittämisestä ovat ilmastoon keskittyvän osaamis- ja innovointiyhteisön (Climate KIC) alueelliset innovaatio- ja toteutusyhteisöt. Ne tarjoavat aidosti Euroopan laajuisen alueellisen innovaatiomallin, jossa käytetään alueita testialustoina ja kytketään johtamisvalmiuksien ja alueellisten vahvuuksien kehittäminen globaaleihin haasteisiin.

41.

pitää tervetulleena komission suunnitelmia perustaa uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä temaattisille alueille, joita ovat ensimmäisessä vaiheessa terve elämä ja aktiivisena ikääntyminen, raaka-aineet ja tulevaisuuden elintarvikkeet, ja toisessa vaiheessa kaupunkiliikenne, lisäarvoteollisuus ja älykäs turvallinen yhteiskunta. Erityisen merkityksellinen on osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rooli avoimen innovoinnin kannustamisessa ja tukemisessa pitkälle kehittyneen digitalisoinnin avulla, sillä näin vauhditetaan innovointia kaikkialla Euroopassa.

42.

kehottaa EIT:tä jatkamaan tehtäväänsä, joka on ratkaisevan tärkeä kehitettäessä ja edistettäessä aktiivisesti hyvien toimintatapojen levittämistä osaamiskolmion integroimiseksi, jotta saataisiin aikaan yhteinen innovaatiokulttuuri ja tietämyksen jakamisen kulttuuri. Tulevaisuudessa EIT:n tulisi edistää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokemusten käytettävyyttä EU:n eri alueilla ja luoda yhteistyökulttuuri, joka voi toimia esikuvana Euroopassa ja muualla maailmassa.

43.

tukee EIT:n hallintorakenteen kehittämissuunnitelmia. Erityisen merkittävä on komission ehdotus (9) siitä, että EIT:n olisi oltava suoraan yhteydessä kansallisiin ja alueellisiin edustajiin ja muihin innovaatioprosessiin osallistuviin tahoihin, sillä siitä syntyy molemminpuolista hyötyä. Jotta vuoropuhelusta ja kokemusten vaihdosta tulisi järjestelmällisempää, olisi järjestettävä EIT:n sidosryhmäfoorumi, jossa laajempi sidosryhmien yhteisö voi käsitellä monialaisia kysymyksiä. AK:n tulee olla sillanrakentajan roolissa foorumin ja alueiden välillä.

44.

ehdottaa, että EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulisi ottaa tehtäväkseen järjestää korkean tason johtamiskoulutusta aluetason päätöksentekijöille, jotta nämä osaavat käyttää hyväkseen olemassa olevia mahdollisuuksia hyödyntää TKI:tä olennaisena osana ruohonjuuritason päätöksentekoa sekä verkostoitunutta vertailuoppimista Euroopan alueiden välillä. Tämä on äärimmäisen tärkeää, sillä EIT:n verkosto on Euroopan innovoinnin moottori, joka yhdistää koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän huippuosaajat.