15.11.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 351/57

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa Euroopan komission ehdotusta neuvoston asetukseksi eurooppalaisen säätiön perussäännöstä. Sen avulla mahdollistetaan eurooppalaisen säätiön (Fundatio Europaea, FE) perustaminen. ETSK on kehottanut laatimaan kyseisen perussäännön (1), jotta Euroopan unionissa toimivien yleishyödyllisten säätiöiden rajatylittävä toiminta ja yhteistyö helpottuisivat, mikä edistäisi EU:n taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

1.2

ETSK suosittaa nyt, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyisivät ehdotuksen viipymättä. Säätiöt joutuvat itse asiassa enemmän kuin koskaan aiemmin käsittelemään valtioiden rajat ylittäviä kysymyksiä, joita varten tarvitaan tehokas organisaatiomuoto. Tieteen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisten kysymysten parissa Euroopan tasolla toimivat säätiöt tarvitsevat oikeudellisen muodon, joka tunnustetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

1.3

Säätiöt itse sekä niitä edustavat jäsenvaltio- ja EU-tason organisaatiot ja verkostot ovat toistuvasti peräänkuuluttaneet eurooppalaisen säätiön perussääntöä, joka olisi kustannustehokkain ratkaisu puuttua rajatylittävän toiminnan esteisiin ja siten vireyttää säätiötoimintaa Euroopan laajuisesti.

1.4

Eurooppalaisesta säätiöstä tulee vapaaehtoinen, eikä se korvaa paikallista ja kansallista lainsäädäntöä. Kyseinen muoto tarjoaa kuitenkin perussäännön valitseville säätiöille mahdollisuuden toimia kussakin EU-maassa ilman tarvetta perustaa paikallisia rakenteita, mikäli säätiö on tunnustettu siinä maassa, missä se on alun perin perustettu.

1.5

ETSK on samaa mieltä siitä, että ehdotettu toimenpide on täysin toissijaisuusperiaatteen mukainen. EU:n toimintaa tarvitaan poistamaan kansalliset esteet ja nykyiset rajoitukset, joita säätiöt kohtaavat toimiessaan useassa jäsenvaltiossa. Nykyinen tilanne osoittaa, ettei jäsenvaltioiden toimenpiteillä puututa tähän ongelmaan riittävästi ja että sen rajatylittävä luonne edellyttää EU-tason toimintakehystä sellaisten säätiöiden kehityksen turvaamiseksi, jotka haluavat työskennellä Euroopan laajuisesti. Jäsenvaltion yksin toteuttama toimi tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei takaisi optimaalisia tuloksia sisämarkkinaperiaatteen suhteen.

1.6

Ehdotuksen perusajatuksena on luoda innovatiivinen lainsäädäntökehys voimassa olevien ja muodoltaan ja soveltamisalaltaan ennalleen jäävien kansallisten säädösten rinnalle. Jäsenvaltioilla säilyy mahdollisuus ja valinnanvara pitää yllä ja kehittää kansallisia säätiömuotoja.

1.7

ETSK pitää asetuksen valintaa ehdotetun säädöksen muodoksi oikeana. Se on asianmukaisin oikeudellinen väline sen varmistamiseksi, että perussääntö on yhdenmukainen kaikissa jäsenvaltioissa, sekä luottamuksen lujittamiseksi, sillä perussääntö edellyttää säännösten yhdenmukaista ja suoraa soveltamista. Vahvistavina tekijöinä ovat myös 47 artikla valvontaviranomaisten yhteistyöstä ja 48 artikla veroviranomaisten kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

1.8

ETSK on pääpiirteissään yhtä mieltä eurooppalaisen säätiön perussäännöstä annetusta Euroopan komission ehdotuksesta, jossa pyritään tasapainottamaan kyseisen säätiömuodon helppo hyödynnettävyys sekä avoimuuteen ja tilinpitovelvollisuuteen perustuva luotettavuus.

1.9

Ehdotukseen sisältyy verotuksellisia toimia, joilla ei luoda uutta järjestelmää vaan huolehditaan siitä, että eurooppalaiset säätiöt ovat automaattisesti tasavertaisessa asemassa kansallisten yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kyseistä ehdotuksen lukua on pohdittava tarkoin uudelleen, sillä se ei saa vaarantaa ehdotetun asetuksen hyväksymistä, jolle on huutava tarve.

2.1

Unionitasolla ei ole mahdollista yhdenmukaistaa lainsäädäntökehyksiä, joiden puitteissa yleishyödylliset yhteisöt toimivat EU:ssa. Säätiöiden muodostamista ja toimintaa säännellään EU-maissa arviolta yli 50 säädöksellä. Jäsenvaltioiden siviili- ja vero-oikeuden säännösten erojen vuoksi tällaisten yhteisöjen rajatylittävä toiminta on kallista ja hankalaa. Lisäksi oikeudelliset, verotukselliset ja hallinnolliset esteet haittaavat säätiöiden rajatylittävää toimintaa. Tästä syystä yleishyödyllisiin tarkoituksiin ohjataan valtioiden rajojen yli hyvin niukasti varoja ja tukea.

2.2

Tähän ongelmaan vastaamiseksi komissio on esittänyt ehdotuksen asetukseksi, jossa luodaan uusi eurooppalainen oikeudellinen muoto säätiöiden perustamisen ja toiminnan helpottamiseksi sisämarkkinoilla. Uuden oikeudellisen muodon ansiosta säätiöt voivat aiempaa tehokkaammin ohjata yksityisiä varoja yleishyödyllisiin tarkoituksiin EU:ssa valtioiden rajojen yli. Tämän pitäisi puolestaan johtaa siihen, että yleishyödyllisiin tarkoituksiin liittyvään toimintaan on saatavilla aiempaa enemmän varoja, ja vaikuttaa siten myönteisesti Euroopan unionin kansalaisten yhteiseksi hyväksi ja koko EU:n talouteen.

2.3

Ehdotetussa asetuksessa säädetään eurooppalaisen säätiön pääpiirteistä, perustamistavoista ja organisointisäännöistä. Lisäksi säädetään mahdollisuudesta tietyin edellytyksin muuntaa eurooppalainen säätiö takaisin yleishyödylliseksi yhteisöksi tai lopettaa se.

2.4

Asetuksessa säädetään vähimmäisvaatimusten mukaisista valvontavaltuuksista, jotka valvontaviranomaisilla tulee olla jokaisessa jäsenvaltiossa, jotta ne voivat tehokkaasti valvoa kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen eurooppalaisten säätiöiden toimintaa. Siinä säädetään myös, että eurooppalaiseen säätiöön ja sen lahjoittajiin sovelletaan automaattisesti samoja veroetuuksia kuin kotimaisiin yleishyödyllisiin yhteisöihin.

3.1

ETSK on kiinnittänyt aiemmassa lausunnossaan huomiota säätiöiden merkittävään myötävaikutukseen lukuisilla aloilla, esimerkiksi ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, vähemmistöjen suojeluun, työllisyyteen ja sosiaaliseen kehitykseen, ympäristön ja eurooppalaisen perinnön suojeluun sekä tieteellisen ja teknisen kehityksen edistämiseen liittyvissä asioissa. Säätiöt myös edistävät oleellisesti Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien tavoitteiden saavuttamista.

3.2

Henkilöt, tavarat, palvelut ja pääoma voivat yleisesti ottaen liikkua EU:ssa vapaasti rajojen yli, mutta sama ei yleensä päde yleishyödyllisiin toimiin ja resursseihin. Tähän tarkoitukseen luodaan eurooppalainen säätiö: uusi, valinnainen oikeushenkilöyden muoto, jota sovelletaan EU-maissa jo käytössä olevien oikeudellisten muotojen rinnalla.

3.3

ETSK katsoo, että eurooppalaisen säätiön perussäännön myötä säätiöt pääsevät hyötymään toimintaedellytysten yhtenäistymisestä kaikkialla EU:ssa, kun käyttöön tulee yhdenmukainen oikeudellinen väline ja kaikissa jäsenvaltioissa samankaltainen hallintorakenne, joiden ansiosta oikeusvarmuus paranee ja sääntöjen noudattamiskustannukset pienenevät.

3.4

Perussääntö helpottaa säätiöiden asiantuntemuksen ja resurssien yhdistämistä ja kartuttamista. Tunnistettava eurooppalainen säätiömuoto antaa myös piristysruiskeen rajatylittäville aloitteille ja lahjoituksille. Jäsenvaltioissa saadaan todennäköisesti kansantalouksien käyttöön lisää rahoitusta tärkeille aloille, kuten tutkimukseen ja koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, kulttuuriin tai ympäristönsuojeluun.

3.5

ETSK pitää myönteisenä, että Euroopan komission ehdotus koskee ainoastaan yleishyödyllisiä säätiöitä. Komitea panee merkille, että 5 artiklassa esitetty yleishyödyllisten tarkoitusten määritelmä pohjautuu suljettuun luetteloon, joka sisältää tavallisimmat, valtaosassa jäsenvaltioita sovellettavat tarkoitukset. Näin lisätään oikeusvarmuutta yleishyödyllisyyden sisällöstä, mutta luettelon ajantasaistaminen saattaa osoittautua erittäin hankalaksi, sillä edellytyksenä on yksimielinen neuvoston päätös ja Euroopan parlamentin hyväksyntä, kun asetusta tarkistetaan ensimmäisen kerran seitsemän vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

3.6

ETSK huomauttaa, että asetuksessa voitaisiin tarkentaa ilmaisua "palvelee laajassa merkityksessä yleistä etua" ja todeta nimenomaisesti, että eurooppalaisella säätiöllä on oltava yksi tai useita yksilöitävissä olevia yleishyödyllisiä tarkoituksia ja että se palvelee laajassa merkityksessä yleistä etua ja/tai tiettyä kansanosaa. ETSK kehottaa ottamaan myös seuraavat seikat huomioon määritettäessä, tuottaako tai aikooko tietty taho tuottaa yleistä etua:

3.7

ETSK pitää myönteisenä muita eurooppalaisen säätiön perussäännön keskeisiä osia sellaisena kuin ne esitetään ehdotetussa asetuksessa, jonka antamista komitea suositti aiemmin antamassaan lausunnossa. Kannatettavia seikkoja ovat mm. seuraavat:

3.8

ETSK panee merkille, että asetuksen avulla pyritään edistämään Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisten päätösten (2) täytäntöönpanoa mahdollistamalla rajatylittävien lahjoitusten tekeminen eurooppalaisille säätiöille ja kohtelemalla eurooppalaisia säätiöitä paikallisen verolainsäädännön mukaisena yleishyödyllisenä säätiönä. ETSK katsoo, että eurooppalaiselle säätiölle olisi annettava verotuksessa vakioluonteisesti voittoa tavoittelematon asema täysin sen jäsenvaltion veroviranomaisten toimivaltuuksien ja käytäntöjen mukaisesti, jossa eurooppalainen säätiö on verovelvollinen, ja säätiön verokohtelusta olisi päätettävä kansallisella tasolla sovellettavien verosääntöjen mukaisesti. Jäsenvaltiot eivät saa asettaa eurooppalaisia säätiöitä huonompaan asemaan kuin kansallisia yleishyödyllisiä säätiöitä, sillä se on EU:n perussopimusten ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön vastaista, mutta ne voivat valita sovellettavan verojärjestelmän. Jäsenvaltioiden olisi myös määriteltävä, mitä verojärjestelmää eurooppalaisiin säätiöihin sovelletaan, jos niiden lainkäyttöalueella on useita järjestelmiä, joita voittoa tavoittelemattomiin organisaatioihin voidaan soveltaa.

3.9

Ehdotetussa asetuksessa olisi myös otettava huomioon kaikki säätiöalan esittämät suositukset, jotta varmistetaan toisaalta, että lopullinen väline on luonteeltaan aidosti eurooppalainen eikä tarpeettomia viittauksia kansallisiin säännöksiin tehdä, ja toisaalta, että se on kattava ja yksiselitteinen, mikä takaa sen mahdollisimman laajan käytön tulevaisuudessa.

4.1

Kuten edellä mainitussa ETSK:n lausunnossa todetaan, eurooppalaisen säätiön perussääntö tarjoaisi seuraavat neljä keskeistä etua: tehokkuus ja yksinkertaistuminen, tilivelvollisuus, taloudelliset edut sekä poliittiset ja kansalaisedut. ETSK:n mielestä nämä tekijät ovat ehdotetussa asetuksessa hyvässä tasapainossa, mutta eräitä ehdotuksia voitaisiin hioa seuraavassa selostetulla tavalla.

4.2

ETSK haluaa kiinnittää huomiota tiettyjen ehdotukseen sisältyvien termien käännöksiin, etenkin yleishyödyllisyyden (public benefit) käsitteeseen, joka saatetaan kääntää eräissä kielissä julkisiksi palveluiksi (public utility) tai yleiseksi eduksi (general interest) ja joka viittaa hyvin tarkasti määriteltyyn jäsenvaltioissa sovellettavaan oikeudelliseen muotoon, johon liittyy toisiinsa kytkeytyviä oikeuksia ja vaatimuksia. Tuloksena saattaa olla erityisesti sekaannus sen suhteen, mitkä kansalliset yleishyödylliset yhteisöt voidaan muuntaa eurooppalaiseksi säätiöksi, ellei jäsenvaltio ole määritellyt tätä selvästi.

4.3

ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden tulee itse määritellä, mitkä yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt voidaan muuntaa tai sulauttaa eurooppalaiseksi säätiöksi. Lähtökohtaisesti poissuljettuja olisivat yhtiöimättömät yhteisöt, kuten trustit, mutta kyseeseen tulisivat yleishyödyllisessä tarkoituksessa toimivat säätiöt, joilla on eräissä EU:n jäsenvaltioissa epäitsenäisiä rahastoja, sekä yleishyödylliset lahjoitusrahastot.

4.4

ETSK katsoo, että rajoittamattomaksi ajaksi perustettujen eurooppalaisten säätiöiden olisi niiden yleishyödyllinen luonne ja verotuksellinen asema huomioon ottaen käytettävä vuotuiset tulonsa kohtuullisen ajan (esim. neljän vuoden) kuluessa. Ne voisivat silti osoittaa osan (esim. kolmanneksen) varoistaan lahjoitusvarojensa arvon ylläpitämiseen tai kasvattamiseen. Viimeksi mainittua ei sovellettaisi määräajaksi perustettuihin eurooppalaisiin säätiöihin eikä sellaisiin säätiöihin, joiden varat on määrä käyttää tietyn ajan kuluessa.

4.5

ETSK haluaa kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan komission ehdotuksen mukaiset avoimuusvaatimukset – etenkin ulkoisen tarkastuksen osalta – ovat eurooppalaisille säätiöille niiltä edellytettyjen varojen määrään nähden ankarammat kuin EU:n jäsenvaltioissa säätiöihin sovellettavat vaatimukset. Tämä saattaa jarruttaa eurooppalaisen säätiön tulevaa käyttöä. Tarkastusvaatimuksia olisi sovellettava vain tietyn kynnysarvon tai tiettyjen kynnysarvojen ylityttyä (esim. 150 000 euroa) ja/tai silloin, kun työntekijöitä on keskimäärin vähintään 50. Eurooppalaisissa säätiöissä, joiden varat ovat pienemmät kuin ehdotettu 150 000 euron kynnysarvo, voitaisiin käyttää tilintarkastajan sijasta riippumatonta tarkastajaa. Nykykäytäntönä on, että kahdeksassa jäsenvaltiossa ei edellytetä ulkoisia tarkastuksia ja siellä missä tarkastusta edellytetään, kynnys vaihtelee 15 000 euron ylittämisestä (Viro) 2,5 miljoonan euron (Puola) ylittämiseen ja yli 50 työntekijän työllistämiseen (3). Tällainen suhteellinen lähestymistapa tarkastukseen ei vapauta eurooppalaista säätiötä muiden asetuksessa määriteltyjen avoimuutta ja tilinpitovelvollisuutta koskevien vaatimusten täyttämisestä, etenkään säännöllisestä (vuotuisesta) julkisesta raportoinnista.

4.6

Eurooppalaisen säätiön pitäisi voida harjoittaa yleishyödylliseen tarkoitukseensa liittyvää taloudellista toimintaa, mutta siihen liittymätön taloudellinen toiminta voi olla vaikeampi määritellä. Saattaisi olla selkeämpää, että eurooppalaisen säätiön sallittaisiin toteuttaa yleishyödylliseen tarkoitukseen liittymättömiä taloudellisia toimia vain välillisesti muun oikeushenkilön kautta.

4.7

ETSK katsoo, että asetuksessa tulee säätää seuraavasti eurooppalaisen säätiön työntekijöiden oikeudesta saada tietoa ja tulla kuulluksi asianmukaisella kansainvälisellä tasolla silloin, kun eurooppalaisella säätiöllä on huomattava määrä työntekijöitä eri jäsenvaltioissa:

4.8

ETSK katsoo, että ehdotetun muotoisella asetuksella luodaan käytännössä täysin uusia säännöksiä vapaaehtoistyöntekijöille, vaikka heillä ei ole EU-tasolla vahvistettua asemaa tai oikeudellista määritelmää eikä myöskään heidän oikeuksiaan eikä velvollisuuksiaan ole määritelty EU-tasolla oikeudellisesti. Koska tällaisia perusasioita ei ole määritelty, ETSK katsoo, että eurooppalaisen säätiön vapaaehtoistyöntekijöille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa olisi suoritettava voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Käytännön järjestelyt vapaaehtoistyöntekijöiden tiedonsaannin ja kuulemisen takaamiseksi kansainvälisellä tasolla olisi määriteltävä ensisijaisesti eurooppalaisen säätiön osapuolten välisellä sopimuksella. Tässä on ajatuksena, ettei vapaaehtoistyöntekijöistä ja heidän asemastaan jo annettua lainsäädäntöä kierretä ja ettei eurooppalaisen säätiön käytöstä tehdä liian monimutkaista ja hankalaa lisäämällä vaatimuksia, joita todellisissa tilanteissa ei tule vastaan. Lisäksi ETSK katsoo, ettei vapaaehtoistyöntekijöiden oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi voida rinnastaa työntekijöiden vastaaviin oikeuksiin, sillä näin luotaisiin ennennäkemättömiä oikeuksia ja mutkistettaisiin oikeudellista tilannetta.

4.9

ETSK pitää myönteisenä, että ehdotetussa asetuksessa noudatetaan komitean alun perin esittämää suositusta, jonka mukaan eurooppalaisten säätiöiden valvonta siirretään tietyille jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille eurooppalaisen säätiön perussääntöä koskevassa asetuksessa määriteltyjen, yhteisesti sovittuja rekisteröinti-, raportointi- ja valvontavaatimuksia koskevien kyseisen perussäännön normien perusteella. Siellä, missä tällaisia viranomaisia ei vielä ole, tehtävää voisivat ETSK:n mielestä hoitaa yritysrekisteriviranomaiset. ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden tulee voida itse nimetä tarpeidensa ja käytäntöjensä mukaisesti yksi tai useampi viranomaistaho.

4.10

Jos EU:n lainsäätäjät haluavat sisällyttää verotukselliset toimet myös lopulliseen asetukseen, ETSK neuvoo ottamaan asianmukaisesti huomioon säätiöalan toimijoiden suosittaman lähestymistavan. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi yhdistelmä, johon sisältyy siviilioikeudellinen säädös (neuvoston asetus) ja jäsenvaltioiden oleellisena pitämiä vero-oikeudellisia vaatimuksia (esim. vuotuisten tulojen käyttäminen kohtuullisen ajan kuluessa).