Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen (EY) N:o 1060/2009 muuttamisesta”

Neuvosto päätti 13. joulukuuta 2011 ja Euroopan parlamentti 30. marraskuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen (EY) N:o 1060/2009 muuttamisesta

Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 7. maaliskuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28.–29. maaliskuuta 2012 pitämässään 479. täysistunnossa (maaliskuun 29. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 118 ääntä puolesta ja 32 vastaan 15:n pidättyessä äänestämästä.

1.1 Tämän lausunnon laatiminen liittyy komission hyväksymään ehdotukseen, jolla pyritään poistamaan pahimmat puutteet, jotka koskevat luottoluokittelujen tekemisen ja luokittelumenettelyjen avoimuutta ja riippumattomuutta, niihin liittyviä eturistiriitoja sekä niiden laatua. ETSK on tyytyväinen siihen, että ehdotetulla asetuksella pyritään poistamaan nämä ongelmat, mutta katsoo, että komissio on reagoinut syntyneeseen tilanteeseen hitaasti ja että ehdotuksessa ei mennä tarpeeksi pitkälle.

1.2 Luottoluokituslaitoksilla on tärkeä rooli globaaleilla rahoitusmarkkinoilla, koska useat markkinatoimijat käyttävät niiden antamia luokituksia. Ne siis vaikuttavat merkittävästi tietoon pohjautuvien investointi- ja rahoituspäätösten tekemiseen. Sen vuoksi on oleellista, että luottoluokitustoimintaa harjoitetaan integriteetin, avoimuuden, vastuullisuuden ja hyvän hallintotavan periaatteiden mukaisesti, mitä jo nykyinen luottoluokituslaitoksia koskeva asetus edistää merkittävästi.

1.3 ETSK:n näkemyksen mukaan markkinat eivät kykene itsesääntelyyn. Sen vuoksi on otettava käyttöön mahdollisimman tiukat säännöt sekä niitä vastaavat täytäntöönpano- ja valvontamekanismit. Ehdotuksessa ei kuitenkaan anneta mitään selkeää tietoa siitä, miten asetus on määrä panna täytäntöön. Lisäksi ETSK epäilee vahvasti, päästäänkö toivottuihin tuloksiin pelkästään sääntelyä tiukentamalla. Se päinvastoin vähentäisi entisestään erilaisten valvontaelinten vastuuta, vaikka niiden olisi osallistuttava nykyistä aktiivisemmin luottoluokituslaitosten tekemien arvioiden käsittelyyn.

1.4 ETSK katsoo, että ehdotetussa asetuksessa esitettävää eurooppalaista ulottuvuutta olisi edistettävä mahdollisimman tehokkaasti G20-tason neuvotteluissa sitä silmällä pitäen, että kyseiset maat ottaisivat käyttöön samanlaisia sääntöjä maailmanlaajuisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

1.5 Luottoluokitusten laajemman tarjonnan varmistamiseksi ehdotuksessa säädetään luottoluokituksia antavien laitosten pakollisesta kierrättämisestä. ETSK pohtii kuitenkin, johtaako tämän säännön käyttöönotto todella toivottuihin tuloksiin.

1.6 Komitean mielestä yhtenä perusongelmana on laitosten antamien luokitusten uskottavuus. Useimmat luottoluokituslaitokset ovat sijoittuneet Yhdysvaltioihin ja ovat alttiita monille eturistiriidoille. Sen vuoksi ETSK kehottaa komissiota perustamaan riippumattoman eurooppalaisen luottoluokituslaitoksen, joka voi antaa valtionvelkaluokituksia yhteisen edun huomioon ottaen. Luottoluokituslaitosten uskottavuutta on horjuttanut myös se, että ne ovat usein aikaisemmin epäonnistuneet kehityksen ennustamisessa. Selvistä markkinasignaaleista ja talouden kehityssuuntauksista huolimatta niiltä on puuttunut kyky tai halu yksilöidä sijoitusriskejä ajoissa, ja ne ovat useaan otteeseen epäonnistuneet perustehtävänsä hoidossa.

1.7 Juuri siitä syystä, että luottoluokituslaitokset eivät kykene ennustamaan tulevaa kehitystä asianmukaisesti, ja etenkin koska luottoluokitukset ovat eräänlaisia itseään toteuttavien ennusteita, on tutkittava nykyistä tarkemmin luottoluokituslaitosten luokitusten tekemiseen käyttämien menetelmien riittämätöntä avoimuutta.

1.8 ETSK suhtautuu erittäin epäillen annettujen luokitusten riippumattomuuteen, erityisesti ”liikkeeseenlaskija maksaa” -mekanismin vuoksi. Komitea on itse asiassa vakuuttunut, etteivät luokitukset ole täysin riippumattomia. Liikkeeseenlaskijan etujen mukaista on tietysti varmistaa paras mahdollinen luokitus, mikä herättää epäilyksiä annettujen luokitusten riippumattomuudesta. Arvioinnin taakse kätkeytyy usein spekulointia, ja vaikuttimena ovat julkistamisesta seuraavat vaikutukset.

1.9 On täysin välttämätöntä, että kaikkiin ehdotuksessa käsiteltäviin näkökohtiin todella puututaan ja että ryhdytään niiden vaatimiin toimenpiteisiin. On varmistettava, että asiaa koskevia sääntöjä todella noudatetaan sekä EU- että valtiotasolla. Komitean mielestä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (EAMV) on annettava tarvittavat välineet sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi.

1.10 Näin ollen ETSK on tyytyväinen luottoluokituslaitosten siviilioikeudellista vastuuta koskeviin muutoksiin ja kehottaa komissiota parantamaan rahoitustuotteiden kuluttajien suojelua käytännössä ottamalla käyttöön tehokkaita muutoksenhakumahdollisuuksia, joiden avulla kuluttajat voivat käyttää oikeuksiaan ja saada korvauksia ilman, että sillä on vaikutusta valvontaelinten luottolaitoksille asettamiin seuraamuksiin.

1.11 Yhtenä perusongelmana ovat edelleen eturistiriidat. Ehdotukseen sisältyykin eräitä toimenpiteitä tähän ongelmaan puuttumiseksi. ETSK korostaa kuitenkin jälleen kerran, etteivät ne riitä varmistamaan tarkoitetun tavoitteen saavuttamista. Syynä tähän on ”liikkeeseenlaskija maksaa” -malli, varsinkin kun ajatellaan pyydettyjen luotto- ja maaluokitusten antamista. Valtionvelan negatiiviset luokitukset ja näkymät hyödyttävät joukkovelkakirjojen ostajia korkeampien korkojen ja riskilisien muodossa. Ostajat voivat olla joissain tapauksissa samalla myös liikkeeseenlaskijoita, jotka maksavat luottoluokituslaitoksille rahoitusvälineittensä luokituksista, mikä saattaa synnyttää eturistiriitoja.

1.12 ETSK on tyytyväinen pyrkimykseen ratkaista eräitä (avoimuuteen, eturistiriitoihin, riippumattomuuteen ja kilpailuun liittyviä) ongelmia sekä tiukentaa luottoluokituslaitosten (jotka ovat rahoitusmarkkinoiden keskeisiä toimijoita) toimintatapojen valvontaa mutta myös siihen, että vuonna 2011 annetussa asetusehdotuksessa käsitellään myös muita tärkeitä asioita, erityisesti luottoluokituslaitoksia koskevan eurooppalaisen valvontakehyksen luomista (1).

1.13 ETSK katsoo kuitenkin, ettei luottoluokituslaitoksia koskeva kysymys ole puhtaasti oikeudellinen vaan pikemminkin poliittinen. Entistä paremman ja rajoitetun sääntelyn ohella paras keino suojata valtionvelat luokituslaitosten tekemien arvioiden usein haitallisilta vaikutuksilta on siis

2.1 Nykyinen, yhä paheneva luottokriisi liittyy aikaisempaan pankkikriisiin, jonka aiheuttivat vakavat puutteet rahoituslaitosten sääntelyssä ja valvonnassa ja johon Euroopan yhteisö reagoi nopeasti ja asianmukaisesti hyväksymällä asetuksen (EY) N:o 1060/2009. Nykyinen uusi kriisi korostaa tarvetta parantaa edelleen useiden, rahoituslaitosten sääntelyyn ja valvontaan liittyvien toimenpiteiden tehokkuutta. Luottoluokituslaitoksista annetussa asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 näille laitoksille asetetaan tiukat menettelytapasäännöt, jotta voidaan ennen kaikkea vähentää mahdollisia eturistiriitoja sekä varmistaa luottoluokitusten ja luottoluokitusprosessin korkea laatu ja riittävä avoimuus.

2.2 Ei pidä unohtaa, että luottoluokituslaitokset eivät kykene ennustamaan todellista tulevaa kehitystä, mikä merkitsee sitä, että niillä on suorastaan haitallinen vaikutus valtioiden talouksiin. Epäilyttävien luottoluokituslaitosten luettelo on pitkä. Tässä vain muutamia esimerkkejä:

2.3 Nyt kun koko Eurooppa riutuu velkakriisissä ja eräät valtiot hoippuvat vararikon partaalla, on erittäin tärkeää, että komissio tekee kaiken sen vallassa olevan talouden elpymisen tukemiseksi. Nyt tarkasteltavana oleva ehdotus on sopiva väline tämän pyrkimyksen vahvistamiseksi, mutta sen olisi oltava nykyistä kunnianhimoisempi

2.4 Ehdotuksen puutteista mainittakoon valtioiden luottoluokitukseen sovellettava lähestymistapa – varsinkin kun otetaan huomioon, että näiden luokitusten tarkoitus on itsessään kyseenalainen, koska valtiot, joilla on sama luokitus, voivat edelleen joutua maksamaan eritasoisia korkoja. Tästä myös johtuu – edelleen vastausta odottava – kysymys asianomaisten luottoluokitusten poliittisesta arvosta.

2.5 Vuonna 2010 aikana järjestetyn julkisen kuulemismenettelyn tuloksena laatimassaan kuulemisasiakirjassa (7) Euroopan komissio esitti vaihtoehtoisia ratkaisuja ongelmiin, jotka johtuvat rahoitusmarkkinatoimijoiden liiallisesta tukeutumisesta luokituksiin, ja kiinnitti huomiota siihen, että sijoituspalveluyritysten on otettava käyttöön luottoriskien riippumaton arviointi, että on edistettävä kilpailun lisäämistä luottoluokitusmarkkinoilla, että luottoluokituslaitokset on asetettava siviilioikeudelliseen vastuuseen toiminnastaan ja että on tutkittava eri vaihtoehtoja ”liikkeeseenlaskija maksaa” -mallin käyttämisestä aiheutuvien mahdollisten eturistiriitojen ratkaisemiseksi.

2.6 Eräät Euroopan komission 5. marraskuuta 2010 – 7. tammikuuta 2011 järjestämään julkiseen kuulemiseen osallistuneet tahot esittivät huolensa liiallisesta tai jopa mekaanisesta tukeutumisesta luottoluokituksiin. Ne kannattivat myös sitä, että viittauksia luottoluokituksiin vähennetään vaiheittain lainsäädännössä. Lisäksi ne korostivat, että tärkeä osa asianmukaisen ratkaisun etsimistä olisi löytää sopivia välineitä, joilla luokitukset voidaan korvata.

2.7 Euroopan parlamentti antoi 8. kesäkuuta 2011 luottoluokituslaitoksia koskevan muun kuin lainsäädäntömietinnön (8). Myös siinä korostetaan tarvetta parantaa luottoluokituslaitosten sääntelykehystä ja ottaa käyttöön sopivia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään liiallista tukeutumista luottoluokituksiin.

2.8 Eurooppa-neuvosto totesi 23. lokakuuta 2011 pidetyn kokouksensa päätelmissä (9) rahoitusalan sääntelyn vahvistamisen olevan edelleen yhtenä EU:n keskeisenä painopisteenä. Se myös ilmaisi tyytyväisyytensä sääntely- ja valvontakehyksen uudistamisessa vuodesta 2008 saavutettuihin merkittäviin tuloksiin mutta kehotti jatkamaan ponnistuksia rahoitusjärjestelmän heikkouksien yksilöimiseksi ja korjaamiseksi, jotta tulevat kriisit voidaan ehkäistä.

2.9 Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (FSB) laati lokakuussa 2010 kansainvälisellä tasolla periaatteet, joiden avulla vähennetään viranomaisten ja rahoituslaitosten riippuvuutta ulkoisista luokituksista (10). Periaatteet vahvistettiin Soulissa marraskuussa 2010 pidetyssä G20-ryhmän kokouksessa ja niissä edellytetään, että lainsäädännöstä poistetaan viittaukset luokituksiin tai ne korvataan uusilla, jos saatavilla on sopivia vaihtoehtoisia luottokelpoisuusstandardeja, ja vaaditaan sijoittajia laatimaan omia luottokelpoisuusarviointeja.

2.10 Luottoluokituslaitoksista annettua asetusta (EY) N:o 1060/2009 on edellä mainituista syistä muutettava, erityisesti jotta voidaan poistaa puutteet, jotka koskevat riskiä, että markkinatoimijat tukeutuvat liikaa luottoluokituksiin, sekä luottoluokitusmarkkinoiden korkeaa keskittymäastetta, luottoluokituslaitosten siviilioikeudellista vastuuta sijoittajiin nähden, ”liikkeeseenlaskija maksaa” -malliin liittyviä eturistiriitoja ja luottoluokituslaitosten osakkeenomistajarakennetta.

3.1.1 Komission ehdotuksessa luottoluokituksia koskevien sääntöjen soveltamisala laajennetaan kattamaan soveltuvin osin ”luokitusnäkymät”. Luokitusnäkymien merkitys sijoittajille ja liikkeeseenlaskijoille sekä niiden vaikutukset markkinoihin ovat verrattavissa luottoluokitusten merkitykseen ja vaikutuksiin. Luottoluokituslaitoksia vaaditaan siksi erityisesti ilmoittamaan aikahorisontti, jonka kuluessa luottoluokituksen odotetaan muuttuvan.

3.2.1 Ehdotukseen luottoluokituslaitoksia koskevaksi asetukseksi on myös sisällytetty uusi säännös, joka velvoittaa tietyt rahoituslaitokset tekemään omat luottoriskiarvionsa, jotta vähennettäisiin liiallista tai jopa mekaanista riippuvuutta ulkoisista luottoluokituksista arvioitaessa rahoitusvälineiden luottokelpoisuutta.

3.3.1 Luottoluokituslaitosten riippumattomuutta nykyisen ”liikkeeseenlaskija maksaa” -mallin yhteydessä on vahvistettava siten, että se lisää luottoluokitusten uskottavuutta.

3.3.2 Riippumattomuuden lisäämiseksi poistetaan eturistiriitoja muun muassa ottamalla käyttöön sääntö, jonka mukaan luottoluokituslaitoksen osakkeenomistaja tai jäsen, jolla on vähintään 5 prosentin omistusosuus kyseisestä laitoksesta, ei saa omistaa 5:ttä prosenttia tai enempää toisesta luottoluokituslaitoksesta, jolleivät kyseiset luottoluokituslaitokset kuulu samaan ryhmään.

3.3.3 Lisäksi otetaan käyttöön kiertosääntö, joka koskee niitä liikkeeseenlaskijan käyttämiä luottoluokituslaitoksia, jotka luokittavat liikkeeseenlaskijaa itseään tai sen velkainstrumentteja. Väistyvän luottoluokituslaitoksen on luovutettava kaikki merkityksellistä tietoa sisältävät asiakirjat uudelle luottoluokituslaitokselle.

3.3.4 Samalla mukautetaan henkilöstön sisäistä kiertoa koskevia sääntöjä, jotta voidaan estää analyytikkojen siirtyminen toiseen luottoluokituslaitokseen asiakastiedot mukanaan.

3.3.5 Luottoluokituslaitoksen ei tulisi antaa luottoluokituksia, jos henkilöiden, joilla on hallussaan yli 10 prosenttia luottoluokituslaitoksen pääomasta tai äänioikeuksista tai jotka ovat jossakin muussa tärkeässä asemassa, osallisuudesta aiheutuu eturistiriitoja.

3.3.6 Henkilöille, joilla on hallussaan yli 5 prosenttia luottoluokituslaitoksen pääomasta tai äänioikeuksista tai jotka ovat muissa tärkeissä asemissa, ei tulisi antaa lupaa tarjota luottoluokitellulle yhteisölle konsultointi- tai neuvontapalveluja.

3.4 Luottoluokituslaitosten menetelmiä, luottoluokituksia ja luokitusnäkymiä koskevien tietojen antamista koskevat muutokset

3.4.1 Ehdotetussa asetuksessa säädetään uusien luokitusmenetelmien laatimista tai olemassa olevien menetelmien muuttamista koskevista menettelyistä. Niiden yhteydessä on kuultava myös sidosryhmiä. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) arvioi toimivaltaisena viranomaistahona, noudattavatko ehdotetut uudet menetelmät olemassa olevia vaatimuksia, ja uusia menetelmiä voidaan käyttää vasta, kun EAMV on hyväksynyt ne.

3.4.2 Jos menetelmissä ilmenee virheitä, luottoluokituslaitoksilla pitäisi olla velvollisuus korjata virheet ja ilmoittaa niistä EAMV:lle, luottoluokitelluille yhteisöille ja yleisölle.

3.4.3 Liikkeeseenlaskijoille on annettava vähintään yhtä täyttä työpäivää ennen luottoluokituksen tai luokitusnäkymän julkaisemista tieto niistä pääasiallisista seikoista, joihin arviointi perustuu, jotta luottoluokitellulla taholla on tilaisuus todeta mahdolliset virheet luokituksen arvioinnissa.

3.4.4 Luottoluokituslaitosten olisi annettava tiedot kaikista yhteisöistä ja velkainstrumenteista, joiden ensimmäinen arviointi tai alustava luottoluokitus uskotaan niiden tehtäväksi.

3.5.1 Julkisyhteisöjen luottoluokitusten tason parantamiseksi kyseisiä luokituksia koskevia sääntöjä tiukennetaan ja niiden arviointiväliä lyhennetään, siten että niitä tarkastellaan uudelleen vähintään kuuden kuukauden välein.

3.5.2 Luottoluokituslaitokset olisi velvoitettava julkaisemaan tutkimusraporttinsa kokonaisuudessaan antaessaan tai muuttaessaan julkisyhteisöjen luottoluokituksia, jotta avoimuus lisääntyy ja käyttäjien käsitys asiasta paranee.

3.5.3 Luottoluokituslaitosten on myös annettava eritellyt tiedot liikevaihdostaan, mukaan luettuina tiedot eri omaisuusluokittain saaduista maksutuloista. Näiden tietojen perusteella pitäisi olla mahdollista arvioida, missä laajuudessa luottoluokituslaitokset käyttävät resurssejaan julkisyhteisöjen luottoluokitusten antamiseen.

3.6.1 Kaikki luottoluokituslaitokset velvoitetaan toimittamaan luottoluokituksensa tiedoksi EAMV:lle, joka julkaisee käytettävissä olevat velkainstrumentteja koskevat luottoluokitukset Euroopan luottoluokitusindeksin (EURIX) muodossa.

3.6.2 EAMV voi laatia komissiolle luonnoksen yhdenmukaistettua luokitusasteikkoa koskevista teknisistä standardeista. Kaikissa luottoluokituksissa noudatetaan samoja luokitusasteikkostandardeja, millä varmistetaan luokitusten helpompi vertailtavuus.

3.6.3 Luottoluokitusten antamisesta veloitettavien maksujen olisi oltava syrjimättömiä eikä niihin tulisi liittää ehtoja, eli niissä on otettava huomioon todelliset kustannukset ja hinnoittelun avoimuus eivätkä ne saa riippua arvioinnin tuloksesta. Luottoluokituslaitosten olisi toimitettava vuosittain luettelo asiakkailta yksittäisistä palveluista perityistä maksuista.

3.6.4 EAMV:n olisi myös huolehdittava tietyistä valvontatoimista, jotka koskevat markkinakeskittymiä, keskittymien aiheuttamia riskejä sekä niiden vaikutuksia finanssisektorin kokonaisvakauteen.

3.7 Muutokset, jotka koskevat luottoluokituslaitosten siviilioikeudellista vastuuta sijoittajia kohtaan

3.7.1 Komissio ehdottamat uudet säännökset mahdollistaisivat sen, että jos luottoluokituslaitos on tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti rikkonut luottoluokitusasetuksessa säädettyjä velvoitteita ja jos rikkomus vaikuttaa luottoluokitukseen, johon sijoittaja on luottanut, sijoittaja voi nostaa kanteen kärsimänsä haitan vuoksi.

3.8.1 Tietyissä luottoluokituslaitoksia koskevissa kohdissa asetuksen soveltamisala on asianmukaisesti laajennettu kattamaan myös kolmansiin maihin sijoittautuneet ”sertifioidut” luottoluokituslaitokset.

4.1 Komission ehdotuksessa esitetään tarkoituksenmukaisia muutoksia voimassa olevaan luottoluokituslaitoksista annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1060/2009. Muutokset koskevat erityisesti rahoitusmarkkinatoimijoiden liiallista tukeutumista luottoluokituksiin, luottoluokitusmarkkinoiden korkeaa keskittymäastetta, luottoluokituslaitosten siviilioikeudellista vastuuta sijoittajiin nähden, ”liikkeeseenlaskija maksaa” -malliin liittyviä eturistiriitoja sekä luottoluokituslaitosten osakkeenomistajarakennetta. Komitea panee kuitenkin merkille, ettei asetus ole paikoitellen riittävän yksityiskohtainen ja että sen tietyt osat ovat epämääräisiä. Se luottaa siihen, että asetuksen lopullisen version yksityiskohtaisuutta, selvyyttä ja kunnianhimoisuutta lisätään mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaisesti.

4.2 ETSK suhtautuu epäillen tulevien, itse tehtävien luottokelpoisuusarviointien todelliseen uskottavuuteen ja niihin tukeutumisen vaikutuksiin. Tämä johtuu siitä, että nykyisessä tilanteessa kaikkein luotettavimmat luokitukset ovat EU:n ulkopuolelle sijoittautuneiden luottoluokituslaitosten tekemiä. Jos rahoituslaitokset vastaisuudessakin luottavat niiden antamiin luokituksiin, ehdotettu asetus on tuomittu epäonnistumaan. Samaan aikaan jää epäselväksi, miten komissio aikoo pakottaa tekemään tällaisia arviointeja.

4.3 Sama koskee myös ehdotettua kiertosääntöä: vaikka kyseisen säännön avulla saataisiin aikaan uuden luottoluokituslaitoksen perustaminen arvioiden tarjonnan laajentamiseksi, voidaan olettaa, että toimintansa vakiinnuttaneiden luottoluokituslaitosten näkemykset vaikuttavat tähän uuteen laitokseen ja että tavoitteena oleva arvioiden monipuolistuminen ei siten toteudu.

4.4 ETSK suhtautuu erittäin epäillen annettujen luokitusten riippumattomuuteen, erityisesti ”liikkeeseenlaskija maksaa” -mekanismin vuoksi. Tämä koskee myös maaluokituksia, jotka vaikuttavat valtioiden luotoistaan rahoituslaitoksille ja muille velanostajille maksamien korkojen tasoon. ETSK ehdottaa siksi, että komissio paneutuu rahoitusmarkkinoiden toimintaan kokonaisuutena ja ryhtyy toimenpiteisiin niiden sääntelemiseksi tiukemmin.

4.5 ETSK kannattaa yksittäisten analyytikkojen palkitsemistapojen selvittämistä sekä palkkioiden irrottamista luokitusarviointien tuloksista. Tässä yhteydessä ei ole kuitenkaan selvää, mihin konkreettisiin toimenpiteisiin EAMV olisi valmis ryhtymään tämän ehdotuksen noudattamisen valvomiseksi. Komitea ehdottaa siksi, että asiaa tutkitaan yksityiskohtaisemmin.

5.1 ETSK toteaa jälleen kerran, että sääntöjen noudattaminen on varmistettava luomalla tarvittava oikeudellinen kehys. Erityisesti olisi säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan eurooppalaisten ja kansainvälisten markkinavalvontaviranomaisten johtajiin ja vastuuhenkilöihin silloin, kun he eivät huolehdi velvollisuuksistaan, sillä tällaiset laiminlyönnit vahingoittavat pankkeja ja rahoitusjärjestelmän asianmukaista toimintaa sekä taloutta, yrityksiä ja kansalaisia.

5.2 ETSK on tyytyväinen uusiin toimenpiteisiin, joilla pyritään suojelemaan rahoitustuotteiden kuluttajia asettamalla luottoluokituslaitokset siviilioikeudelliseen vastuuseen. Tässä asiassa Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat ottaneet huomioon ETSK:n aikaisemman lausunnon (11). Komitea katsoo kuitenkin, että asetuksen tätä osaa olisi tarkistettava sen yksityiskohtaisuuden lisäämiseksi ja sen selventämiseksi huomattavasti. Se olisi myös yhdistettävä selvästi seuraamuksiin, jotka EAMV voi määrätä.

5.3 ETSK suhtautuu jossain määrin epäillen asetuksessa esitettyyn pyrkimykseen lisätä kilpailua luottoluokitusmarkkinoilla ottamalla käyttöön yhdenmukaistettu luokitusasteikko. Se kannattaa kuitenkin toimenpidettä siinä määrin kuin se parantaa luokittelujen vertailtavuutta.

5.4 ETSK katsoo, että pyrittäessä parantamaan arvioiden laatua, avoimuutta, riippumattomuutta ja moninaisuutta sekä kilpailua luokitusten antamisen yhteydessä, Euroopan komission olisi perustettava riippumaton eurooppalainen luottoluokituslaitos, joka antaisi yhteisen edun puolustamiseksi riippumattomia valtionvelkaluokituksia.

5.5 ETSK yhtyy näkemykseen, jonka mukaan luottoluokituslaitosten omistusrakennetta on rajoitettava sen varmistamiseksi, että niitä voidaan pitää riippumattomina. Komiteasta olisi kuitenkin toivottavaa, että niiden ehdoton riippumattomuus varmistettaisiin jollakin tavalla. Samalla on varmistettava, ettei yksikään sijoittaja omista – edes epäsuorasti – enempää kuin määrätyn prosenttiosuuden luottoluokituslaitoksen pääomasta.

5.6 ETSK pelkää, että edes se, että annetaan rahoitusmarkkinoiden toimijoille mahdollisuus laatia omia luokituksia ja vähennetään tukeutumista ulkoisiin luokituksiin, ei takaa rahoitusmarkkinoiden toimijoiden tekemien päätösten objektiivisuutta eikä arvioiden laajempaa tarjontaa. Samalla komitea epäilee pienten rahoituslaitoksien mahdollisuuksia perustaa analyysiyksiköt laatimaan näitä luokituksia.

5.7 ETSK on jossain määrin huolissaan siviilioikeudellisen vastuun soveltamisesta luottoluokituslaitoksiin, sillä kyseiset laitokset ovat useaan otteeseen antaneet virheellisiä luokituksia ilman että niiden olisi tähän asti pitänyt – muutamaa erittäin harvaa poikkeusta lukuun ottamatta – ottaa vastuu virheistään. ETSK ei siksi ole vakuuttunut siitä, että ehdotetulla asetuksella onnistuttaisiin muuttamaan tilanne. Samalla ETSK katsoo, että olisi aiheellista varmistaa siviilioikeudellisen vastuun vahvistaminen mahdollisimman johdonmukaisella ja tehokkaalla tavalla niiden rahoituslaitosten kohdalla, jotka käyttävät luokituksia tiettyjä palveluita tarjotessaan. Tämä koskee esimerkiksi pankkien vastuuta niiden antaessa sijoitusneuvontaa.

5.8 Komitean mielestä huomio on kohdistettava luottoluokituslaitosten valvonnan tarkistamiseen, koska valvonta ei nykyään ole riittävän kattavaa, ja siitä olisi tehtävä järjestelmällistä, johdonmukaista ja mahdollisimman laajaa.

5.9 ETSK pitää eturistiriitojen poistamiseksi ehdotettuja sääntöjä oleellisina, mutta asiaa koskevat ehdotuksen kohdat ovat sen mielestä liian epämääräisiä. Ne on muotoiltava yksityiskohtaisemmin, erityisesti kun on kyse sääntöjen noudattamista valvovien eri instituutioiden vastuiden määrittelystä.

5.10 ETSK päätyy samaa johtopäätökseen Euroopan luottoluokitusindeksiin (EURIX) liittyvien teknisten näkökohtien ja sen nykyisen määrittelytavan osalta. Komitea pohtii myös, voiko tällainen indeksi todella tarjota jotakin lisätietoa.

5.11 Ehdotuksessa viitataan maakohtaisiin luottoluokituksiin, mutta ei määritellä selvästi, mitä ’maalla’ tarkoitetaan. Tällä on merkitystä, koska kunkin maan taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat myös sen sosiaali- ja sairausvakuutusrahastot, joilla on suora tai epäsuora yhteys valtioiden talousarvioihin. Kansalaisilla on oikeus tietää, onko heidän terveys- tai sosiaalisten tarpeidensa tyydyttämiseen tarkoitettujen järjestelmien kattavuus vaarassa.

5.12 Maaluokitukset on määriteltävä erittäin huolellisesti, koska ne vaikuttavat monella tapaa siihen, miten maa toimii rahoitusmarkkinoilla. Komission on siksi kiinnitettävä enemmän huomiota valtioiden velkaluokituksiin ja esitettävä asiaan yksityiskohtaisempi vastaus.

5.13 Yksi tärkeimmistä edelleen ratkaisemattomista kysymyksistä on luottoluokitusten puutteellinen riippumattomuus. Syynä siihen on erityisesti ”liikkeeseenlaskija maksaa” -mallin käyttö, joka johtaa siihen, että luokitukset näyttävät hyödyttävän enemmän liikkeeseenlaskijaa kuin palvelevan sijoittajan etuja. ETSK ei pidä kiertosäännön käyttöönottoa riittävänä sääntelytoimenpiteenä ”liikkeeseenlaskija maksaa” -mallin käytön aiheuttamien ongelmien lieventämiseksi. Se ehdottaa siksi, että harkitaan myös muita keinoja rajoittaa liikkeeseenlaskijoiden mahdollisuuksia valita luottoluokituslaitos omien tarkoitusperiensä mukaisesti.

5.14 ETSK:n mielestä ehdotetun mukainen kiertosääntö ei mene riittävän pitkälle, jotta sillä vastattaisiin sen käyttöönoton synnyttämiin odotuksiin, erityisesti kun ajatellaan riittävän monien uusien markkinamahdollisuuksien avaamista. Tämän vuoksi komitea katsoo, että asetuksessa olisi lyhennettävä ajanjaksoa, jonka aikana liikkeeseenlaskija saa käyttää samaa luottoluokituslaitosta, tai pidennettävä ajanjaksoa, jonka aikana se ei saa tehdä niin. Toinen mahdollinen ratkaisu olisi luottoluokituslaitosten valitseminen arvalla. ETSK ehdottaa lisäksi, että sana ”peräkkäinen” poistetaan ilmaisusta ”kymmenen peräkkäistä luottoluokiteltua velkainstrumenttia” asianomaisissa artikloissa.

Bryssel 29. maaliskuuta 2012

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON

(2) Ibrahim Warde, Ces puissantes officines qui notent les Etats, Le Monde diplomatique, helmikuu 1997.

(4) Joseph E. Stiglitz, Le triomphe de la cupidité, Les lines qui libèrent 2010, s. 166.

(5) Hervé Kempf, L'oligarchie ça suffit, vive la démocratie, Éditions du Seuil, Pariisi 2011, s. 72.

(7) http://ec.europa.eu/internal_market/securities/docs/agencies/summary-responses-cra-consultation-20110704_en.pdf.

(8) http://www.europarl.europa.eu/oeil/FindByProcnum.do?lang=en&procnum=INI/2010/2302.

(9) http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/125496.pdf.

LIITE

komitean lausuntoon

Seuraavasta erityisjaoston lausunnon kohdasta poistettiin tekstiä täysistunnon hyväksymillä muutosehdotuksilla, mutta poistamatta jättäminen sai äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä:

Kohta 5.4

”ETSK katsoo, että pyrittäessä parantamaan arvioiden laatua, avoimuutta, riippumattomuutta ja moninaisuutta sekä kilpailua luokitusten antamisen yhteydessä, Euroopan komission olisi perustettava riippumaton eurooppalainen luottoluokituslaitos, joka antaisi riippumattomia luokituksia (joista liikkeeseenlaskija maksaisi) mutta ei julkisyhteisöjen luokituksia, jotta vältettäisiin kaikki syytökset eturistiriidoista.”

Tämän erityisjaoston lausunnon kohdan poistamisesta käydyssä äänestyksessä annettiin 78 ääntä puolesta ja 55 vastaan 13:n pidättyessä äänestämästä.