Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kuluttajariitojen verkkovälitteisestä vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta (ODR-asetus)”

Euroopan parlamentti päätti 13. joulukuuta ja neuvosto 14. joulukuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kuluttajariitojen verkkovälitteisestä vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta (ODR-asetus)

28.–29. maaliskuuta 2012 pitämässään 479. täysistunnossa (maaliskuun 28. päivän kokouksessa)

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 9. maaliskuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28.–29. maaliskuuta 2012 pitämässään 479. täysistunnossa (maaliskuun 28. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 117 ääntä puolesta 6:n pidättyessä äänestämästä.

1.1 ETSK, joka on pitkään pyytänyt tämänkaltaista aloitetta, suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ja kannattaa asetuksen valitsemista tarkoitukseen sopivaksi oikeudelliseksi välineeksi.

1.2 ETSK katsoo kuitenkin, että soveltuvampi oikeusperusta olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 169 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 4 kohta – eikä yksinomaan 114 artikla – sekä EU:n perusoikeuskirjan 38 ja 47 artikla.

1.3 Komitea pitää tervetulleena komission selkeää toteamusta, ettei tämän järjestelmän luomisella pyritä epäämään oikeutta saattaa asia tuomioistuimen tutkittavaksi tai korvaamaan tavanomaisia oikeudellisia menettelyjä, mikäli osapuolet haluavat turvautua niihin.

1.4 Komitea katsoo kuitenkin, että ehdotus on varovainen, otsikoltaan jopa harhaanjohtava, ja selkeästi riittämätön siihen nähden, mitä voitaisiin odottaa ja mikä olisi toivottavaa ja mahdollista erityisesti, kun kyse on sellaisten kaikenlaisten jo olemassa olevien ja hyviksi havaittujen teknisten välineiden ja sähköisten tietojärjestelmien hyödyntämisestä, jotka kuuluvat niin sanottuun verkkovälitteisen riidanratkaisun (Online Dispute Resolution – ODR) toiseen sukupolveen.

1.5 ETSK suosittaakin, että komissio näkisi tämän ehdotuksen ainoastaan ensimmäisenä askeleena kohti tehokasta verkkovälitteistä riidanratkaisua ja kehittäisi lyhyen ajan sisällä järjestelmän potentiaalia sisällyttämällä siihen kaikki oikeusvarmuuden ja -turvan kannalta yhteensopivat tekniset innovaatiot, vaikka se tässä tarkoituksessa joutuisi luomaan EU:n tasolla kokonaan uuden, erillisen ja itsenäisen ODR-järjestelmän rajatylittäviä liiketoimia varten.

1.6 ETSK katsoo, ettei ole perusteltua sulkea järjestelmän ulkopuolelle riita-asioita, jotka eivät ole yksinomaan rajatylittäviä, eikä riita-asioita, jotka eivät aiheudu ainoastaan sähköisin välinein tehdyistä liiketoimista (verkon ulkopuoliset riita-asiat).

1.7 ETSK on eri mieltä siitä, että nämä menettelyt voisivat kattaa elinkeinonharjoittajien kuluttajia kohtaan esittämät valitukset.

1.8 ETSK suosittaa, että sallitaan nimenomaisesti osapuolten mahdollisuus käyttää asianajajia tai kolmansia tahoja, erityisesti kuluttajajärjestöjä, edustajina heidän sähköisesti tekemissään valituksissa.

1.9 ETSK kehottaa komissiota selkiyttämään, millä tavoin foorumin avulla voidaan ratkaista tietyissä verkkokauppaan liittyvissä riita-asioissa mahdollisesti esiin nousevat monitahoisemmat kysymykset, joista esimerkkeinä mainittakoon kiista kohtuuttomista sopimusehdoista ja sopimuksiin sovellettava lainsäädäntö.

1.10 ETSK epäilee vahvasti asetettujen määräaikojen realistisuutta ja pelkää, että ehdottomien määräaikojen vahvistaminen sekä ennakoitavissa oleva mahdottomuus noudattaa niitä käytännössä heikentävät osaltaan luottamusta järjestelmään, jonka yksi tärkeimmistä tavoitteista on nopeus ja tehokkuus.

1.11 ETSK ehdottaa verkkofoorumin yhdistämistä ”sähköiseen valituskirjaan”, joka näkyy verkkovälitteistä kauppaa harjoittavien elinkeinonharjoittajien internetsivuilla.

1.12 ETSK suosittaa, että komissio luo perustettavaa järjestelmää varten laadunvarmistusjärjestelmän, ja ehdottaa, että valtuutetut ja hyväksynnän saaneet tahot voivat myöntää luotettavuusmerkkejä (trustmarks) taloudellisille toimijoille, jotka mainostavat (verkkosivuillaan) ja edistävät riita-asioiden ratkaisemista foorumin kautta. Komitea myös kehottaa sisällyttämään käytännesääntöihin maininnan riita-asioiden ratkaisemisesta tämän foorumin kautta.

1.13 ETSK suosittaa, että kysymystä järjestelmän rahoituksesta käsiteltäisiin erikseen ja rohkeasti, sillä kuluttajajärjestöt ja eräät jäsenvaltiot eivät niukkojen resurssien vuoksi kykene suoriutumaan täytäntöönpanosta aiheutuvista lisäkustannuksista. Tämä kysymys on ratkaiseva järjestelmän puolueettomuuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi.

1.14 ETSK katsoo, että liian merkittäviä olennaisia näkökohtia säädöksestä ja järjestelmän toiminnasta jätetään tuleviin täytäntöönpanosäädöksiin tai delegoituihin säädöksiin, minkä osalta ylitetään reilusti rajat, jotka on määritelty perussopimuksen 290 artiklassa, ja millä on vaikutuksia säännöksiin liittyvään oikeusturvaan ja -varmuuteen.

1.15 ETSK katsoo, että useiden säännösten sisältöä tulee tarkistaa, ja sitä voidaan parantaa säännösten selkiyttämiseksi, epämääräisyyden vähentämiseksi ja säännösten tehostamiseksi, ja suosittaa, että komissio ottaa huomioon komitean erityishuomiot.

2.1 Huomattava osa tuomioistuinten ulkopuolisista kuluttajariitojen ratkaisuelimistä (Alternative Dispute Resolution entities – ADR entities) ei tarjoa eurooppalaisille kuluttajille mahdollisuutta suorittaa menettelyjä kaikilta osin sähköisesti.

Valtioiden rajat ylittävään verkkokauppaan liittyviin valituksiin sovellettavien tehokkaiden muutoksenhakujärjestelmien puuttuminen vaikuttaa haitallisesti kuluttajiin ja elinkeinonharjoittajiin.

Aiheesta tilattujen lukuisten tutkimusten sisältö ja päätelmät osoittavat, että verkkovälitteisten riidanratkaisuvälineiden kehittämistä kuluttajariitoja varten EU:n tason toimin kannatetaan yleisesti.

Vaikutustenarvioinnin tulokset (SEC(2011) 1408 final, 29. marraskuuta 2011) osoittavat, että ainoastaan ADR- ja ODR-välineiden yhdistelmällä voidaan taata puolueettomat, avoimet ja tehokkaat keinot ratkaista valtioiden rajat ylittävään sähköiseen kaupankäyntiin liittyviä kuluttajariitoja tuomioistuinten ulkopuolella.

Komissio pyrkii tässä tarkasteltavan asetusehdotuksen avulla edellä todetut seikat huomioon ottaen luomaan EU:n laajuisen verkkovälitteisen riidanratkaisujärjestelmän, jolla helpotetaan valtioiden rajat ylittävään verkkovälitteiseen tavaroiden myyntiin tai palvelujen tarjontaan liittyvien kuluttajariitojen ratkaisemista elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välillä.

2.2 Edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi komissio käyttää oikeusperustana yksinomaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaa, jossa tähdätään sisämarkkinoiden toteuttamiseen,

2.3 Ehdotettua asetusta sovelletaan ainoastaan elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiin riita-asioihin, jotka liittyvät verkkovälitteiseen tavaroiden myyntiin tai palvelujen tarjoamiseen valtioiden rajojen yli.

2.4 Perustettavan järjestelmän on pohjauduttava jo olemassa oleviin vaihtoehtoisiin riidanratkaisuelimiin, ja yhteisistä toimintasäännöistä huolimatta järjestelmässä on kunnioitettava jäsenvaltioiden oikeusperinteitä erityisesti kustannuksia koskevien vastaavien kansallisten menettelysääntöjen osalta, jotta taataan järjestelmän tehokkuus ja nopeus. Järjestelmällä ei estetä minkään EU:ssa jo nykyisin toimivan verkkovälitteisen vaihtoehtoisen riidanratkaisuelimen toimintaa, eikä sillä estetä vaihtoehtoisia riidanratkaisuelimiä käsittelemästä valtioiden rajat ylittäviä riita-asioita, jotka on toimitettu niille muutoin kuin ODR-foorumin kautta.

2.5 Verkkovälitteisillä riidanratkaisujärjestelmillä ei pyritä korvaamaan tuomioistuinmenettelyjä eikä poistamaan kuluttajilta tai elinkeinonharjoittajilta niiden oikeutta hakea korvausta viemällä asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Ehdotettua asetusta sovelletaan kaikkiin elimiin, jotka tarjoavat kestävältä pohjalta riidanratkaisua ADR-menettelyn kautta, sellaiset vakiintuneet välimiesmenettelyt mukaan luettuina, joita ei ole luotu tilapäisiksi.

3.1 ETSK on eräissä viimeaikaisissa lausunnoissaan sekä erityisesti digitaalistrategian (1), 50 ehdotetun toimenpiteen (2) ja sisämarkkinoita koskevan 12 viputekijän (3) hyväksymisen jälkeen kehottanut perustamaan verkkovälitteisen vaihtoehtoisen riidanratkaisujärjestelmän, joten se suhtautuu myönteisesti tähän komission aloitteeseen ja kannattaa myös asetuksen valitsemista sovellettavaksi oikeudelliseksi välineeksi.

3.2 Oikeusperustan osalta ETSK katsoo, että pelkän sisämarkkinoiden toteuttamisen ohella kyse on myös välineestä kuluttajien suojelemiseksi, minkä johdosta oikeusperustaksi soveltuisi parhaiten – siinä tapauksessa, ettei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklaa käytetä – perussopimuksen 169 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 4 kohta – eikä yksinomaan 114 artikla – sekä EU:n perusoikeuskirjan 38 ja 47 artikla.

3.3 Komitea pitää tervetulleena komission selkeää toteamusta, ettei tämän järjestelmän luomisella pyritä epäämään oikeutta saattaa asia tuomioistuimen tutkittavaksi tai korvaamaan tavanomaisia oikeudellisia menettelyjä, mikäli osapuolet haluavat turvautua niihin.

3.4 Komitea on tyytyväinen siihen, että samaan tapaan kuin ehdotuksessa ADR-direktiiviksi ja jatkona kuluttajien oikeuksista annetulle uudelle direktiiville (4) kuluttajan käsitettä laajennetaan kahta päämäärää palveleviin sopimuksiin, joissa henkilön ammattitoiminta ei ole vallitseva sopimuksen yleisessä kontekstissa. Komitea kuitenkin toivoisi, että kyseinen käsite mainittaisiin nimenomaisesti direktiivin artikloissa.

3.5 Komitea panee merkille, että komissio pyrkii kunnioittamaan jäsenvaltioiden oikeusperinteitä ja ettei sen tarkoituksena ole korvata tai kaventaa nykyisten ADR-elinten roolia tällä järjestelmällä. Komitea epäilee kuitenkin, että tällä tavoin otetaan merkittävä askel kohti verkkokauppaan liittyvien riita-asioiden dematerialisoimista.

3.6 ETSK myöntää, että käytännössä tässä tarkasteltavassa ehdotuksessa rajoitutaan luomaan eräänlainen sähköinen postilaatikko, minne ohjataan valitukset, jotka puhtaasti muodollisen lajittelun jälkeen toimitetaan eri ADR-elimille, joten kyse on näin ollen raskaasta, byrokraattisesta ja hallinnollisesta toimitusjärjestelmästä.

3.7 Komitea katsoo, että ehdotus on varovainen ja selkeästi riittämätön suhteessa siihen, mitä tulisi odottaa ja mikä olisi toivottavaa ja mahdollista, erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

3.8 Vaikka asetuksen mukaan ODR-foorumin tehtävänä on tarjota ”mahdollisuus hoitaa riidanratkaisumenettely verkon välityksellä” (5 artiklan 3 kohdan d alakohta), ETSK olisi toivonut, että olisi luotu perusta sellaiselle ODR-järjestelmälle, joka osaltaan edistää sähköisen oikeudenkäytön (e-Justice) legitimointia. Komitea olisi toivonut, että käyttöön otettavissa rakenteissa uudelleenkäytettäisiin ja uusinnettaisiin olemassa olevia infrastruktuureja sekä synkronoituja tai synkronoimattomia teknisiä resursseja, joista esimerkkeinä mainittakoon verkkojuttelu (chat), sähköiset foorumit, postituslistat, sähköposti, teleneuvottelut, ääni- ja videoneuvottelut ja virtuaaliset neuvotteluhuoneet ja että niiden avulla tehostettaisiin oikeuden sovelluksia ja otettaisiin prosessissa käyttöön ensimmäisen ja toisen sukupolven ODR-välineet (sähköinen neuvottelu, välitys- ja välimiestoiminta) edistämällä sähköistä välitystoimintaa osapuolten välillä, vahvistamalla tuottavuutta ja lisäämällä menettelyiden seurattavuutta ja ennustettavuutta.

3.9 Vaikka edellä mainittuihin toisen sukupolven malleihin ei edettäisikään, komission olisi pitänyt – vastatakseen tätä aloitetta koskeneisiin odotuksiin ja siitä annettuihin tietoihin – ainakin harkita mahdollisuutta sisällyttää foorumin toimintoihin ODR-järjestelmän osapuolten päätöksentekoa tukevia järjestelmiä, joista esimerkkeinä mainittakoon asiantuntijajärjestelmät, aiempiin tapauksiin perustuvat tietojärjestelmät, tietokantoihin pääsyn mahdollistavat järjestelmät (kansainvälisessä kirjallisuudessa analogiaan perustuva päättely eli case based reasoning, CBR) sekä verkkovälitteinen riitojenratkaisu osapuolten riidanratkaisua koskevien lähestymistapojen pohjalta. Toisen sukupolven malleissa telemaattisten välineiden käyttö mahdollistaa matemaattisiin malleihin perustuvan tekoälyn avulla riita-asioita koskevat päätökset osapuolten ehdotusten järjestelmällisen arvioinnin pohjalta. Osapuolten tukena ovat valmiuksiltaan samanlaiset tietotekniset asiantuntijat (”älykkäät käyttöliittymät”) interaktiivisessa prosessissa, joka perustuu BATNAn (Best Alternative to a Negotiated Agreement – neuvotellun sopimuksen paras vaihtoehto) tai WATNAn (Worst Alternative to a Negotiated Agreement – neuvotellun sopimuksen huonoin vaihtoehto) kaltaisiin standardimuotoisiin neuvottelumalleihin ZOPAn (Zone of Possible Agreement – mahdollinen sopimusalue) saavuttamiseksi.

3.10 ETSK pohtii lisäksi, millä tavoin komissio on suunnitellut verkkovälitteisen ratkaisun tapauksissa, joissa ei ole kyse ainoastaan tyypillisistä markkinoiden erimielisyyksistä – esimerkiksi valmistusviat, huono toimivuus, toimitusviivästykset tai toimituksen laiminlyönti – vaan myös kohtuuttomia sopimusehtoja ja sopimuksiin sovellettavaa lainsäädäntöä koskevista kiistoista.

3.11 ETSK pitäisi tervetulleena sitä, että mainittaisiin nimenomaisesti osapuolten mahdollisuus käyttää asianajajia tai kolmansia tahoja, erityisesti kuluttajajärjestöjä, edustajina heidän verkkovälitteisesti tekemissään valituksissa.

3.12 ETSK kummeksuu, ettei kysymystä rahoituksesta tämän uuden välineen täytäntöönpanemiseksi ole käsitelty erikseen ja rohkeasti, vaikka kuluttajajärjestöt pitivät sitä toteutetuissa kuulemisissa oleellisena ja vaikka eräät jäsenvaltiot eivät niukkojen resurssien vuoksi kykene suoriutumaan lisämenoista, joita aiheutuu uusista rakenteista, yhteyshenkilöiden ja muun tukihenkilöstön koulutuksesta, tiedotuksesta kuluttajille ja kuluttajille annettavasta avusta sekä uusista hallinnollisista tehtävistä, ja vaikka tätä kysymystä pidetään kauttaaltaan ratkaisevana järjestelmän puolueettomuuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi.

Asetuksen kohteeseen tulisi sisältyä niin ikään periaate osapuolten oikeudesta saattaa asia tuomioistuimen ratkaistavaksi ja oikeussuojan saatavuudesta. Foorumia voitaisiin käyttää riidanratkaisun ohella myös riita-asioiden ennaltaehkäisemiseen tarjoamalla asiaan liittyviä tietoja mahdollisuuksista selvittää riita-asiat.

ETSK pitäisi myös taloudellisen järkevyyden näkökulmasta tervetulleena sitä, että asetusta sovellettaisiin niin ikään verkon ulkopuolisiin riita-asioihin, kuten jo on yleinen käytäntö useissa ADR-elimissä, jotka hyödyntävät tietotekniikkaa toimiessaan välittäjänä osapuolten kesken.

Muotoseikkana komitea ehdottaa, että soveltamisalan ulkopuolelle jäävistä aloista säädettäisiin 2 artiklassa eikä 4 artiklassa, johon sisältyvät määritelmiä koskevat säännökset.

ETSK ehdottaa mainittavaksi myös direktiivit sähköisestä kaupankäynnistä, kulutustavaroiden kaupasta ja etäsopimuksista (9).

4.4 II luku – Euroopan verkkovälitteinen vaihtoehtoinen riidanratkaisufoorumi

ETSK pitäisi parempana, että selkeyden lisäämiseksi foorumin perustamiseen ja käsittelyprosessiin liittyviä kysymyksiä käsiteltäisiin eri luvuissa.

ETSK:lla on epäilyksiä osapuolten tekemän, ADR-elintä koskevan valinnan käytännöllisyydestä, koska tietämys ja kriteerit valinnan tekemiseksi puuttuvat. Olisi myös tarkoituksenmukaista, että osapuolet itse voisivat itsenäisesti nimetä ADR-elimen, jonka kanssa ne ovat toimineet jo aiemmin.

ETSK pelkää, etteivät nämä tiedot riitä. Se ehdottaa, että käsiteltyjen riitojen ratkaisuja koskevien tilastojen lisäksi foorumi ilmoittaa, mitkä ovat yleisimmin käytetyt ADR-menettelyt, sekä esittää käsiteltyjen tapausten mukaisesti jäsenneltyjä tilastotietoja. Foorumiin on lisäksi sisällyttävä käsittelyprosessin hallinnointijärjestelmä hallinnointia koskevine indikaattoreineen (käynnistetyt, loppuun saatetut ja meneillään olevat prosessit sekä prosessien kesto ja kustannukset). ETSK katsoo lisäksi, ettei pelkästään yhtä tai useampaa ADR-elintä osapuolille osoittamalla tai ehdottamalla taata osapuolten oikeussuojan saatavuuden tavoitetta, joka asetuksella on tarkoitus saavuttaa. ETSK kiinnittää huomiota siihen, että menettelystä luopumiseen riittää, ettei toinen osapuolista kannata ehdotettua ADR-elintä (ks. 7 artiklan 3 kohta, 8 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 4 kohta), mikä enteilee järjestelmän epäonnistumista.

4.7 6 artikla – Verkkovälitteisen riidanratkaisun yhteyshenkilöiden verkosto

ETSK katsoo, että ilmaus ”verkkovälitteinen riidanratkaisu” on harhaanjohtava ja että sitä tulisi välttää, sillä tarkkaan ottaen riidanratkaisu ei etene verkkovälitteisesti vaan tavanomaisten ADR-menettelyiden kautta. Ainoastaan valitus tehdään sähköisesti.

ETSK pelkää vakavasti, että järjestelmä vaikuttaa peruuttamattomalla tavalla nopeuteen ja tehokkuuteen, jotka esitetään asetusehdotuksen tavoitteeksi, tai vaarantaa ne, sillä sen myötä luodaan erittäin byrokraattinen menettely kolmivaiheisen toimitusjärjestelmän johdosta, mikä kyseenalaistaa selkeästi mahdollisuuden noudattaa tosiasiassa 30 päivän määräaikaa, josta säädetään 9 artiklan b kohdassa. Todettakoon, että ennen kuin osapuolet ryhtyvät tosiasiallisesti ratkaisemaan riita-asiaa ADR-elimen kautta, valitus on toimitettava sähköisesti foorumille, tutkittava ja esitettävä toimivaltaisille ADR-elimille, minkä jälkeen ODR-yhteyshenkilöt toimittavat sen valitulle ADR-elimelle. Osapuolten kannalta tämä merkitsee käsittelyn väistämätöntä pitkittymistä viivästymisestä aiheutuvine kustannuksineen ja vaihtoehtokustannuksineen.

ETSK kehottaa kiinnittämään asianmukaista huomiota siihen, että osapuolilla on mahdollisuus käännättää valitus ja liiteasiakirjat luotettavasti ja kohtuuhintaan. Tämä järjestelmän toimivuuden kannalta olennainen seikka jää ehdotuksessa huomiotta; siinä ei edes viitata jo olemassa oleviin konekääntämisjärjestelmiin, jotka tulisi sisällyttää järjestelmään.

ETSK painottaa, että liitteessä oleva asiakirja, jonka otsikko on ”Tiedot, jotka on toimitettava sähköisessä valituslomakkeessa”, on täysin riittämätön sisällöltään ja muodoltaan, jotta se ansaitsisi minkäänlaisia kommentteja.

ETSK katsoo, että valituslomakkeen lisäksi verkkosivustolla on oltava saatavilla sähköinen opas, jossa neuvotaan, miten lomake täytetään. Verkkosivustoon on sisällytettävä erityistä tähän liittyvää opastusta (etukäteen annettavat ohjeet ohjelmaan perehtymiseksi tai tämän lisäksi saataville asetettava tukiverkkosivusto, jossa annetaan ohjeita, apua ja vastauksia yleisimpiin kysymyksiin). Verkkosivustolle on luotava interaktiivinen tila, jossa osapuolet voivat esittää ongelmansa ja saada vastaukset verkossa välittömästi. Verkkosivuston on mahdollistettava asioiden suullinen esittäminen eri kielillä välittömine käännöksineen olemassa olevien uusien viestintätekniikoiden avulla. Lisäksi verkkosivustoon on sisällytettävä toiminto, joka ilmoittaa automaattisesti väärin tai puutteellisesti täytetyistä valituslomakkeista ja tarjoaa tarvittavat tiedot lomakkeen korjaamiseksi, minkä ansiosta ei näin ollen ole tarvetta jättää uutta valitusta.

ETSK katsoo, että tiettyjä epämääräisiä oikeudellisia käsitteitä, esimerkiksi ”riittävä” (2 kohta) tai ”tiedot, jotka ovat […] asiaankuuluvia eivätkä liiallisia siihen tarkoitukseen nähden, jota varten ne on kerätty”, on täsmennettävä konkreettisin lisäyksin.

ETSK esittää, ettei huomiota kiinnitettäisi yksinomaan välineitä koskevaan velvollisuuteen (velvollisuus asettaa saataville sähköinen valituslomake) vaan että myös lomakkeen täyttäminen olisi intuitiivinen, kuluttajaystävällinen, vaivaton ja miellyttävä prosessi. (10)

ETSK ehdottaa lisäksi tämän verkkofoorumin yhdistämistä ”sähköiseen valituskirjaan”, joka näkyy verkkovälitteistä kauppaa harjoittavien elinkeinonharjoittajien internetsivuilla. Lomakkeen täyttäminen voisi mahdollistaa sen suoran, automaattisen ja sähköisen lähettämisen käyttöliittymän välityksellä keskeiseen ODR-foorumiin riidanratkaisun käynnistämiseksi.

ETSK muistuttaa, että keskivertokuluttajat kärsivät yleensä luku- ja kirjoitusongelmista (digitaalisen syrjäytymisen ohella), ja pelkää, että 1 kohdassa säädetyllä seuraamuksella on aloitteen tavoitteisiin nähden täysin vastakkainen vaikutus ja että siitä tulee muodollinen syy jättää riita-asioita ratkaisematta.

ETSK varoittaa siitä, että vaitiolovelvollisuuteen ja salassapitoon liittyvät säännöt kuuluvat kansallisen lainsäädännön piiriin ja ettei todistustaakan ja näiden velvollisuuksien noudattamatta jättämistä koskevien ratkaisujen osalta ole säännöstä, joka kuitenkin olisi välttämätön.

ETSK ehdottaa, että valtuutetut ja hyväksynnän saaneet tahot voivat myöntää luotettavuusmerkkejä (trustmarks) taloudellisille toimijoille, jotka mainostavat (verkkosivuillaan) ja edistävät riita-asioiden ratkaisemista tämän foorumin kautta (esimerkiksi TRUSTe, Euro-Label ja Global Trustmark Alliance).

ETSK esittää, että (taloudellisten toimijoiden, kuluttajajärjestöjen, tavaran- tai palveluntoimittajien ja valtionhallinnon yksiköiden laatimiin) käytännesääntöihin sisällytetään maininta riita-asioiden ratkaisemisesta tämän verkkofoorumin kautta.

4.13 15 ja 16 artikla – Täytäntöönpanosäädökset ja siirretyn säädösvallan käyttäminen

Ehdotetun asetuksen useissa säännöksissä (6 artiklan 5 kohta, 7 artiklan 4 ja 5 kohta) merkittäviä olennaisia näkökohtia säädöksestä ja järjestelmän toiminnasta jätetään tuleviin täytäntöönpanosäädöksiin tai delegoituihin säädöksiin. ETSK katsoo, että tässä ylitetään reilusti rajat, jotka vahvistetaan perussopimuksen 290 artiklassa ja määritellään komission tiedonannossa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan täytäntöönpanosta (COM(2009) 673 final, 9. joulukuuta 2009), mikä vaikuttaa säännöksiin liittyvään oikeusturvaan ja -varmuuteen.

Bryssel 28. maaliskuuta 2012

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON

(7) Ks. Peruginelli, G., ja Chiti, G., Artificial Intelligence Dispute Resolution, julkaisussa Proceedings of the Workshop on the Law of Electronic Agents – LEA 2002.

(8) Ks. muun muassa seuraavat menettelytavat: CyberSettle (http://www.cybersettle.com), Smartsettle (http://www.smartsettle.com), SquareTrade (http://www.squaretrade.com) (viimeksi mainitun puitteissa on ratkaistu vuodesta 1999 lähtien yli 200 000 riita-asiaa 120 maassa) ja ECODIR (http://www.ecodir.org/).

(10) Oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja lyöntivirheet voivat vaikuttaa kielteisesti joihinkin merkittäviin viesteihin. Oikeinkirjoitusvirheet voivat johtaa hätäisiin päätelmiin toisesta osapuolesta tai synnyttää epäilyksiä todellisista mahdollisuuksista ratkaista riita-asia. Tässä mielessä oikeinkirjoituksen tarkistavat välineet, kuten sovellus osoitteessa http://www.juripax.com/, ovat hyödyllisiä.