13.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 363/6

Komission tiedonanto yksipuolisista tariffisuspensioista ja autonomisista tariffikiintiöistä

2011/C 363/02

1.   JOHDANTO

1.1

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 31 artiklan nojalla neuvosto hyväksyy yksipuoliset tariffisuspensiot ja autonomiset tariffikiintiöt määräenemmistöllä komission ehdotuksesta. Vuonna 1998 komissio antoi tiedonannon (1), jossa määriteltiin ne periaatteet ja menettelyt, joita komissio noudattaa laatiessaan ehdotuksia neuvostolle.

1.2

Tässä tarkistetussa tiedonannossa otetaan huomioon Tulli 2013 -toimintaohjelman tavoitteet sekä jäsenvaltioiden tarpeet ja kommentit, jotka ne esittivät Istanbulissa 23. ja 24. syyskuuta 2010 järjestetyn yksipuolisia tariffisuspensioita ja autonomisia tariffikiintiöitä koskevan seminaarin jälkeen. Tarkistus kohdistui seuraaviin kahteen seikkaan: siinä selvennetään eräitä yksipuolisia tariffisuspensioita ja autonomisia tariffikiintiöitä koskevien järjestelmien periaatteita sekä menettelyt, joita jäsenvaltioiden ja toimijoiden on noudatettava tällaisen yksipuolisen/autonomisen toimenpiteen soveltamiseksi.

1.3

Tähän tiedonantoon voi olla myöhemmin tarpeen tehdä sisältöä koskevia muutoksia sen tutkimuksen perusteella, jonka komissio aikoo tehdä vuoden 2012 aikana yksipuolisten tariffisuspensioiden ja autonomisten tariffikiintiöiden vaikutuksesta EU:n talouteen. Kyseisessä tutkimuksessa käsitellään myös vaikutusta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin).

1.4

Komission tavoitteena näiden periaatteiden määrittämisessä on määritellä tätä sektoria koskevan unionin toimintatavan taustalla olevat taloudelliset perusteet. Tämä on myös sopusoinnussa komission asettamien läpinäkyvyyttä koskevien sääntöjen kanssa.

1.5

Komissio aikoo noudattaa tässä tiedonannossa määriteltyä yleistä toimintatapaa sekä vuoden 2012 loppupuolella voimaan tulevia sitä vastaavia hallinnollisia järjestelyjä, jotka koskevat tariffisuspensioita ja -kiintiöitä.

2.   TOIMINTATAVAN YLEISKATSAUS – YLEISET PERIAATTEET

2.1   Yhteisen tullitariffin rooli

2.1.1

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 28 artiklassa todetaan, että ”Unioniin sisältyy tulliliitto, joka käsittää kaiken tavaroiden kaupan ja merkitsee, […] että toteutetaan yhteinen tullitariffi suhteessa kolmansiin maihin”.

Vuodesta 1968 lähtien unioni on käyttänyt tämän yhteisen tullitariffin (2) tärkeintä komponenttia eräänä niistä keinoista, jotka on suunniteltu edistämään unionin teollisuuden tehokkuutta ja kilpailukykyä kansainvälisessä mitassa.

2.1.2

Unionissa tapahtuvan teollisen kehityksen edistämisen lisäksi tässä tariffissa asetettujen tullien tarkoitus on vahvistaa unionin teollista tuotantokapasiteettia ja näin auttaa unionissa toimivia tuottajia kilpailemaan kolmansien maiden toimittajien kanssa.

Siksi tässä tariffissa asetetut tullit on unionin lainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia lukuun ottamatta maksettava kaikista vapaaseen liikkeeseen luovutetuista tuotteista. Näin ollen näiden tullien maksaminen on normaalikäytäntö.

2.2   Tariffisuspensioiden ja -kiintiöiden käsite

2.2.1

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 31 artiklan nojalla hyväksytyt suspensiot muodostavat poikkeuksen normaalikäytännöstä toimenpiteen voimassaoloaikana rajoittamattoman määrän osalta (tariffisuspensio) tai rajoitetun määrän osalta (tariffikiintiö). Molemmat toimenpiteet mahdollistavat kolmansista maista tuotavia tavaroita koskevien tullien kantamatta jättämisen osittain tai kokonaan (nämä tariffisuspensiot ja -kiintiöt eivät koske polkumyynnin estämiseksi asetettuja tulleja tai tasoitustulleja). Tavarat, joita polkumyynnin estämiseksi asetetut tullit tai tasoitustullit koskevat, tulisi normaalisti sulkea pois suspension tai kiintiön myöntämisen piiristä. Tuontikieltojen tai -rajoitusten (esim. luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus) alaisiin tavaroihin ei sovelleta tariffisuspensioita ja -kiintiöitä.

2.2.2

Tavarat, jotka tuodaan tariffisuspension mukaisesti tai tariffikiintiössä, voivat liikkua vapaasti kaikkialla unionissa; näin ollen jokainen jäsenvaltioissa oleva toimija voi hyötyä myönnetystä tariffisuspensiosta tai -kiintiöstä. Yhden jäsenvaltion pyynnöstä myönnetyllä tariffisuspensiolla tai -kiintiöllä voi olla vaikutuksia kaikissa muissa jäsenvaltioissa, minkä vuoksi jäsenvaltioiden ja komission olisi tehtävä tiivistä ja laajaa yhteistyötä, jotta kaikki unionin intressit otetaan huomioon. Komissio hallinnoi autonomisia tariffikiintiöitä tariffikiintiöiden keskustietokannassa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Tariffikiintiöt myönnetään niitä ensin pyytäneelle tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (3) 308a–308c artiklan säännösten mukaisesti.

2.2.3

Euroopan unionin laajentuminen, tekninen kehitys ja perinteisissä kansainvälisissä kauppareiteissä tapahtuneet muutokset ovat muuttaneet yhä pidemmälle globalisoituneen talouden taustatekijöitä. On tärkeää varmistaa, että Euroopan unioniin sijoittautuneet yritykset voivat tariffisuspensioiden avulla ylläpitää täystyöllisyyttä ja hankkia EU:ssa tuotettua suurta lisäarvoa sisältävien kehittyneiden tuotteiden valmistuksessa tarvittavat osat silloinkin, kun toiminta on pääasiassa osien kokoamista.

2.3   Tariffisuspensioiden ja -kiintiöiden ominaisuudet

2.3.1

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 31 artiklassa määrätään, että neuvosto vahvistaa yhteisen tullitariffin tullit komission ehdotuksesta. Tämä tarkoittaa myös tullien muuttamista ja suspendointia.

2.3.2

Tariffisuspensioita ja -kiintiöitä olisi tarkasteltava säännöllisesti niin, että niitä voidaan asianomaisen tahon pyynnöstä myös poistaa. Poikkeustapauksissa, joissa tariffisuspensiota jatketaan, koska unionissa on jatkuva tarve saada tiettyjä tuotteita alemmalla tullilla tai tullitta, komissio voi ehdottaa yhteisen tullitariffin muuttamista. Tällaisissa tapauksissa jotakin tuotetta ei ole saatavissa (tariffisuspensio) tai sitä ei ole riittävästi (tariffikiintiö) unionissa tapahtuvan tuotannon aloittamisen edellyttävien investointien perustelemiseksi. Tältä osin komissio toimii sekä jäsenvaltioiden esittämien pyyntöjen pohjalta että omasta aloitteestaan.

2.3.3

Koska tariffisuspensiot lisäksi muodostavat poikkeuksen yleiseen sääntöön (yhteinen tullitariffi), niitä on sovellettava johdonmukaisesti, kuten kaikkia poikkeuksia.

2.3.4

Syrjivän kohtelun välttämiseksi tariffisuspensioiden on oltava kaikkien unionin tuojien ja kolmansien maiden toimittajien käytettävissä. Tämä tarkoittaa sitä, että tariffisuspensiota tai -kiintiötä ei myönnetä seuraaville tavaroille:

i)

tavarat, joita koskee yksinoikeuden antava kauppasopimus,

ii)

tavarat, joilla käytävä kauppa tapahtuu sellaisten toisiinsa liittyvien osapuolten kesken, joilla on yksinomaiset immateriaalioikeudet niiden tuottamiseen,

iii)

tavarat, joiden kuvaus sisältää yrityksen sisäisesti käyttämiä termejä, kuten yritysten määreitä, tuotenimiä, spesifikaatioita, artikkelinumeroita jne.

2.4   Yksipuolisten tariffisuspensioiden ja autonomisten tariffikiintiöiden rooli

2.4.1

Komissio katsoo, että tulleilla on erityinen taloudellinen tehtävä. Yksipuolisia tariffisuspensioita, jotka on tarkoitettu näiden tullien vaikutusten poistamiseen täysin tai osittain tiettynä ajanjaksona, voidaan myöntää vain, kun kyseisiä tuotteita ei ole unionissa saatavana. Autonomisia tariffikiintiöitä voidaan avata tavaroille, joita tuotetaan unionissa liian vähän.

2.4.2

Koska tullit lisäävät unionin perinteisiä omia varoja, taloudellisia seikkoja tulisi arvioida suhteessa unionin yleisiin etuihin.

2.4.3

Tariffisuspensio- ja -kiintiöjärjestelmä on osoittautunut Euroopan unionin taloudellista toimintaa tukevaksi erittäin tehokkaaksi tullipoliittiseksi välineeksi, ja se tulee olemaan näin myös tulevaisuudessa. Tästä on osoituksena se, että komissioon toimitettujen hakemusten määrä kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä nämä toimet edustavat noin 5–6 prosenttia budjetoiduista perinteisistä omista varoista.

2.4.4

Antamalla yritysten hankkia tavaroita edullisemmin tietyn ajan olisi mahdollista virkistää taloutta unionissa, parantaa näiden yritysten kilpailukykyä ja erityisesti niiden mahdollisuuksia luoda työpaikkoja, nykyaikaistaa rakenteitaan jne. Vuonna 2011 on voimassa noin 1 500 yksipuolista suspensiota ja autonomista kiintiötä. Komissio on havainnut EU:n talouden hiljattain kokeman taantuman aikana pyyntöjen lisääntyvän, mikä osoittaa tämän toimintatavan merkityksen unionin teollisuudelle.

2.5   Yksipuolisten tariffisuspensioiden piiriin kuuluvat tuotteet

2.5.1

Tariffisuspensioiden tarkoitus on antaa unionissa toimiville yrityksille mahdollisuus käyttää raaka-aineita, puolivalmisteita ja komponentteja, joita joko ei ole saatavana tai joita ei tuoteta unionissa. Tämä ei kuitenkaan koske ”valmiita” tuotteita.

2.5.2

Sen estämättä, mitä 2.5.3 ja 2.5.4 kohdassa todetaan, tässä tiedonannossa tarkoitetaan ”valmiilla tuotteilla” hyödykkeitä, joilla on yksi tai useampia seuraavista ominaisuuksista:

—

ne ovat valmiita myytäväksi loppukäyttäjälle riippumatta siitä, onko niitä tarkoitus pakata unionissa vähittäismyyntiä varten,

—

ne ovat osiin purettuja valmiita tuotteita,

—

niille ei tehdä mitään merkittävää jalostusta tai valmistusta, (4) tai

—

niillä on jo täydellisen tai valmiin tuotteen olennaiset ominaisuudet.

2.5.3

Koska unionissa toimivat tuottajat ovat yhä enemmän siirtymässä sellaisten tuotteiden kokoamiseen, joihin tarvitaan jo valmiiksi teknisesti pitkälle kehittyneitä osia, joitakin tarvittavia osia käytetään niitä juurikaan muuttamatta, minkä vuoksi niitä voitaisiin pitää ”valmiina” tuotteina. Tariffisuspensioita voitaisiin tästä huolimatta tietyissä tapauksissa myöntää lopputuotteen komponentteina käytettäville ”valmiille” tuotteille edellyttäen, että tällainen kokoaminen tuottaa riittävästi lisäarvoa.

2.5.4

Tuotantoprosessissa käytettävien laitteiden tai materiaalien kohdalla tariffisuspensiota voitaisiin harkita (huolimatta siitä, että tällaiset tuotteet yleensä ovat ”valmiita” tuotteita) edellyttäen, että nämä laitteet ja materiaalit ovat tarkkaan määrättyjä ja välttämättömiä selvästi yksilöitävissä olevien tuotteiden valmistuksessa, sekä edellyttäen, että tariffisuspensiot eivät vaaranna kilpailevia unionissa toimivia yrityksiä.

2.6   Autonomisten tariffikiintiöiden piiriin kuuluvat tuotteet

Kaikki 2.5 kohdassa esitetyt kriteerit pätevät myös autonomisille tariffikiintiöille. Kalastustuotteet eivät ole mukana tariffikiintiöjärjestelmässä, koska myös niiden herkkyyteen perustuva samanaikainen tutkimus saattaa johtaa siihen, että niitä käsitellään tiettyjen kalastustuotteiden tariffikiintiöiden avaamista ja hallinnointia koskevassa komission lisäehdotuksessa neuvoston asetukseksi.

2.7   Yksipuolisten tariffisuspensioiden ja autonomisten tariffikiintiöiden edunsaajat

Yksipuoliset tariffisuspensiot on tarkoitettu yrityksille, jotka harjoittavat tuotantoa unionissa. Jos tuotteen käyttö rajoittuu tiettyyn tarkoitukseen, sitä valvotaan loppukäytön valvontaa koskevien menettelyjen mukaisesti (5).

Erityisen tarkkaan seurataan pienten ja keskisuurten yritysten etuja. Koska yksipuoliset tariffisuspensiot ja autonomiset tariffikiintiöt voivat edistää pk-yritysten kansainvälistymistä, aloitteita käynnistetään pk-yritysten tietoisuuden lisäämiseksi tämän välineen käytöstä. Kuten edellä todetaan, tämän järjestelmän vaikutusta pk-yrityksiin tarkastellaan osana laajempaa arviointia vuonna 2012.

Tariffisuspensioiden ei pitäisi koskea tavaroita, joista kannettava tulli on taloudellisesti merkityksetön.

2.8   Turkin kanssa solmittu tulliliitto

Samoja kriteereitä sovelletaan tuotteisiin, joita koskevat Turkin kanssa solmitun tulliliiton säännöt (kaikki tavarat lukuun ottamatta maataloustuotteita ja EHTY:n perustamissopimuksen alaisia tuotteita), koska tässä tapauksessa Turkilla on samankaltaiset oikeudet ja velvollisuudet kuin jäsenvaltioilla.

Myös Turkki voi pyytää tariffisuspensioita ja -kiintiöitä, ja Turkin edustajat voivat osallistua tariffikysymyksiä käsittelevän ETQG-ryhmän kokouksiin käsittelemään pyyntöjä kaikkien jäsenmaiden edustajien ja komission kanssa. Turkin tuotanto otetaan huomioon samalla tavoin kuin unionin tuotanto päätettäessä uuden tariffisuspension käyttöönotosta sekä laskettaessa asianmukaisia tariffikiintiömääriä.

Turkin pyytämät tariffisuspensiot voidaan sisällyttää neuvostolle tehtävään ehdotukseen, kun komissio on ne ensin tutkinut. Tariffikiintiöitä koskeva päätöksentekoprosessi on erilainen, koska niistä ei anneta neuvoston asetusta. Nämä Turkin pyytämät tariffikiintiöt koskisivat vain Turkkia.

3.   YLEISIÄ OHJEITA

Edellä esitetyistä syistä komissio aikoo toimia jäljempänä esitetyllä tavalla neuvostolle tekemiensä esitysten ja niiden säännösten osalta, jotka se voi hyväksyä.

3.1

Tariffisuspensioiden ja -kiintiöiden pääasiallinen tarkoitus on antaa unionissa toimiville yrityksille mahdollisuus käyttää raaka-aineita, puolivalmisteita ja komponentteja ilman, että ne joutuvat maksamaan niistä yhteisen tullitariffin mukaiset normaalit tullit.

Kaikki tariffisuspensioita koskevat hakemukset toimitetaan ensin ETQG-ryhmän edustajille, jotka tutkivat niiden asianmukaisuuden. Sen jälkeen hakemuksia käsitellään huolellisesti kolmessa ETQG-ryhmän kokouksessa. Toimenpiteitä ehdotetaan vasta sitten, kun pyyntöjen taustalla olevat taloudelliset seikat on näin selvitetty.

Komissio jättää ehdotuksensa (joilla kuuden kuukauden välein osittain päivitetään tariffisuspensioiden alaisten tuotteiden luettelo tai tariffikiintiöiden alaisten tuotteiden luettelo) neuvoston hyväksyttäväksi aina tammikuun 1. päivänä ja heinäkuun 1. päivänä. Ehdotuksissa otetaan huomioon uudet pyynnöt sekä tuotteita ja markkinoita koskevat taloudelliset suuntaukset.

3.2

Periaatteessa tariffisuspensiota tai -kiintiötä ei ehdoteta seuraavissa tapauksissa, ellei unionin eduista ja kansainvälisistä sitoumuksista muuta johdu:

—

samanlaisia, vastaavia tai korvaavia tuotteita valmistetaan riittävässä määrin unionissa. Sama pätee tapauksissa, joissa unionissa ei ole kyseistä tuotantoa, mutta suspensio tai kiintiö voisi vääristää unionin yritysten välistä kilpailua niiden lopputuotteiden kohdalla, joihin kyseisiä tavaroita on tarkoitus sisällyttää, taikka toisen, tähän alaan liittyvän alan tuotteiden kohdalla;

—

kyseiset tuotteet ovat valmiita tuotteita, jotka ovat valmiita myytäviksi kuluttajille ilman merkittävää lisäjalostusta tai ilman, että ne muodostavat kiinteän osan suurempaa lopputuotetta, jonka toiminnan kannalta ne ovat välttämättömiä;

—

tuotavia tavaroita koskee yksinoikeuden antava kauppasopimus, joka rajoittaa unionin maahantuojien mahdollisuuksia ostaa näitä tuotteita kolmansien maiden valmistajilta;

—

tavaroilla käytävä kauppa tapahtuu sellaisten toisiinsa liittyvien osapuolten kesken (6), joilla on niihin yksinomaiset immateriaalioikeudet (näitä ovat esim. kauppanimet, teollisen muotoilun tulokset ja patentit);

—

toimenpiteen hyödyt eivät todennäköisesti siirry asianomaisille unionissa toimiville jalostajille tai tuottajille;

—

unionin tuottajien tukena on muita erityisiä menettelyjä (esim. sisäinen jalostus);

—

hakija käyttää kauppatavaraa vain kaupankäyntitarkoituksiin;

—

tariffisuspensio tai -kiintiö olisi ristiriidassa jonkin muun unionin politiikan (esim. muiden tullietuusmenettelyjen, vapaakauppasopimusten, kaupan suojatoimien taikka määrällisten tai ympäristönsuojelullisten rajoitusten) kanssa.

3.3

Jos unionissa tuotetaan tuotavien tuotteiden kanssa samanlaisia tai niitä vastaavia tai korvaavia tuotteita, mutta tuotantomäärä ei ole riittävä kaikkien kyseeseen tulevien jalostus- tai valmistusyritysten tarpeisiin, tuotteille voidaan myöntää tariffikiintiöitä (jotka rajoittuvat mainittuun tuotantovajeeseen) tai osittaisia tariffisuspensioita.

Tariffikiintiötä koskeva pyyntö voidaan esittää sellaisenaan tai tariffisuspensiopyyntöä koskevan tutkimuksen tuloksena. Tässä yhteydessä otetaan tarvittaessa huomioon unionissa mahdollisesti käytettävissä olevalle valmistuskapasiteetille aiheutuva välillinen vahinko.

3.4

Unioniin tuotujen ja unionissa valmistettujen tuotteiden vastaavuutta arvioidaan mahdollisimman pitkälle objektiivisten kriteerien mukaan ottamalla asianmukaisesti huomioon molempien olennaiset kemialliset, fysikaaliset ja tekniset ominaisuudet, aiottu käyttötarkoitus ja kaupallinen käyttö sekä erityisesti molempien toimintatapa ja nykyinen tai tuleva saatavuus unionin markkinoilla.

Arvioinnissa ei oteta huomioon unioniin tuotujen ja unionissa valmistettujen tuotteiden hintaeroja.

3.5

Jäljempänä olevien liitteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi esitettävä tariffisuspensioita tai -kiintiöitä koskevat pyynnöt sellaisten nimeltä mainittujen unionissa jalostus- tai valmistusyritysten puolesta, joilla on asianmukaiset mahdollisuudet käyttää kyseisiä tuontitavaroita tuotantoprosesseissaan. Hakijoiden olisi osoitettava, että ne ovat hiljattain tehneet aidon mutta epäonnistuneen yrityksen hankkia kyseisiä tavaroita taikka vastaavia tai korvaavia tuotteita mahdollisilta unionissa toimivilta toimittajilta. Tariffikiintiöpyynnössä on mainittava unionissa toimivan/toimivien tuottajan/tuottajien nimi.

Hakijoiden on myös annettava tarvittavat tiedot, jotta komissio voi tutkia heidän pyyntöjään tässä tiedonannossa esitettyjen kriteerien pohjalta. Käytännön syistä ei ole mahdollista käsitellä pyyntöjä, joissa kantamatta jäävien tullien määräksi arvioidaan alle 15 000 EUR vuodessa. Yritykset voivat ryhmittäytyä yhteen, jotta tämä raja ylittyisi.

3.6

Tariffikiintiöiden ajantasainen tilanne on nähtävissä päivittäin internetissä olevassa EUROPA-portaalissa seuraavasti: osoitteessa http://ec.europa.eu/taxation_customs/common/databases/index_en.htm napsautetaan linkkiä ”quota”.

Tariffisuspensioita ja -kiintiöitä koskevien säädösten konsolidoidut liitteet, uusien pyyntöjen luettelo sekä niistä vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten osoitteet tulevat myös olemaan saatavana samalla palvelimella.

4.   HALLINNOLLISET JÄRJESTELYT

Tältä alalta saadut kokemukset viittaavat siihen, että paras tapa hallinnoida tätä sektoria on kerätä pyynnöt niin, että kun ne hyväksytään, uudet tariffisuspensiot ja -kiintiöt tulevat voimaan joko tammikuun 1. päivänä tai heinäkuun 1. päivänä kunakin vuonna. Tällainen ryhmittely helpottaa kyseisten toimenpiteiden käsittelyä Euroopan yhteisöjen yhtenäistetyssä tullitariffissa (Taric, Tarif intégré des Communautés européennes/integrated Tariff of the European Communities) ja näin ollen niiden soveltamista jäsenvaltioissa. Sitä varten komissio tekee parhaansa esittääkseen tariffisuspensioita ja -kiintiöitä koskevat ehdotuksensa neuvostolle riittävän ajoissa, jotta asiaa koskevat asetukset voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ennen niiden soveltamisen alkamista.

4.1   Uusien pyyntöjen lähettäminen

4.1.1

Pyynnöt lähetetään kunkin jäsenvaltion keskustoimistoon. Niiden osoitteet löytyvät seuraavasta linkistä: http://ec.europa.eu/taxation_customs/dds2/susp/faq/faqsusp.jsp?Lang=en#Who. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pyynnöt täyttävät tässä tiedonannossa esitetyt ehdot ja että pyynnöissä esitettävät tiedot ovat kaikilta olennaisilta osiltaan paikkansapitäviä. Jäsenvaltiot lähettävät komissiolle vain ne pyynnöt, jotka täyttävät tässä tiedonannossa esitetyt ehdot.

4.1.2

Pyynnöt on lähetettävä komissiolle riittävän ajoissa arviointimenettelyn ja tariffisuspension tai -kiintiön julkaisemisen vaatima aika huomioon ottaen. Määräpäivät on esitetty tämän tiedonannon liitteessä V.

4.1.3

Pyynnöt on lähetettävä sähköisesti tekstinkäsittelyohjelman käyttämässä tiedostomuodossa käyttäen liitteen I lomakkeita. Pyyntöjen hallinnollisen ja tehokkaan käsittelyn nopeuttamiseksi suositellaan, että hakijan omalla kielellä laaditun pyynnön mukana lähetetään myös englannin-, ranskan- tai saksankielinen versio (kaikkine liitteineen).

4.1.4

Kaikkiin pyyntöihin on liitettävä vakuutus siitä, että asianomaisia tuotteita ei koske mikään yksinoikeuden antava kauppasopimus (ks. tämän tiedonannon liite II).

4.1.5

Komissio tutkii tariffisuspensioita ja -kiintiöitä koskevat pyynnöt apunaan ETQG-ryhmän lausunto. Työryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa kunkin kierroksen aikana (ks. tämän tiedonannon liitteessä V oleva aikataulu) käsittelemään komission toimivaltaan kuuluvia pyyntöjä tutkittavien tarpeiden ja tuotteiden luonteen mukaan.

4.1.6

Tiedonannon 3.3 kohdassa kuvattu menettely ei vapauta hakijaa velvollisuudesta esittää selvästi, minkälaista toimenpidettä pyydetään (eli pyydetäänkö tariffisuspensiota vai -kiintiötä); kiintiöpyynnöissä on mainittava pyydettävän kiintiön suuruus.

4.1.7

Tuote olisi kuvattava käyttäen yhdistetyn nimikkeistön kuvauksia ja sanamuotoja tai, jos se ei sovellu kyseiseen tarkoitukseen, käyttäen Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO:n) nimikkeitä, Yhteisen kansainvälisen nimistön (INN:n) mukaisia nimikkeitä, Kansainvälinen puhtaan ja sovelletun kemian liiton (IUPAC:n) nimikkeitä, Euroopan kemiallisten aineiden tulliluettelon (ECICS:n) nimikkeitä tai väri-indeksin (CI:n) mukaisia nimikkeitä.

4.1.8

Käytettävien mittayksiköiden olisi oltava yhdistetyn nimikkeistön mukaisia, ja jos paljousyksiköitä ei ole, SI-järjestelmän mukaisia. Jos pyynnön kohteena olevien tavaroiden kuvaamisessa on tarpeen viitata testimenetelmiin ja standardeihin, niiden olisi oltava kansainvälisesti tunnustettuja. Tuotenimet, yrityksen sisäiset laatustandardit, tuotespesifikaatiot, artikkelinumerot tai vastaavat viittaukset eivät ole hyväksyttäviä.

4.1.9

Komissio voi hylätä pyynnön, jos harhaanjohtavia tavaran kuvauksia ei korjata ETQG-ryhmän toiseen kokoukseen mennessä.

4.1.10

Tariffisuspensiota tai -kiintiötä koskevien pyyntöjen mukana on toimitettava kaikki kyseisten toimenpiteiden perinpohjaisessa tutkimisessa tarvittavat asiakirjat (tekniset tietolehdet, selventävät kirjaset, myyntiaineisto, tilastotiedot, näytteet jne.). Komissio voi tarvittaessa pyytää kyseistä jäsenvaltiota toimittamaan sellaisia tariffisuspensio- tai tariffikiintiöpyyntöön liittyviä lisätietoja, joita se pitää olennaisen tärkeinä neuvostolle tehtävän ehdotuksen valmistelussa.

Hakija voi toimittaa puuttuvat tiedot ja asiakirjat ETQG-ryhmän toiseen kokoukseen mennessä; jos niitä ei esitetä siihen mennessä, komissio voi hylätä pyynnön. Näitä epätäydellisiä pyyntöjä koskevat vastalauseet on esitettävä viimeistään kolmanteen kokoukseen mennessä.

4.1.11

Jos jotkin tiedot ovat luottamuksellisia, ne on selvästi merkittävä sellaisiksi ja luottamuksellisuuden aste on mainittava (esim. vain komission käyttöön, vain tiedoksi ETQG-ryhmän jäsenille). ETQG-ryhmän puheenjohtaja voi kuitenkin antaa nämä tiedot toiselle jäsenvaltiolle tai komission yksikölle tämän nimenomaisesta pyynnöstä, mutta tämä edellyttää kyseisestä tiedosta vastuussa olevan jäsenvaltion nimenomaista lupaa. ETQG-ryhmän edustajien ja komission virkamiesten on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin varotoimenpiteisiin tietojen salassa pitämiseksi.

Pyyntöä ei kuitenkaan oteta huomioon, jos jotain tarkastelun tai käsittelyn kannalta olennaista tietoa ei voida jostain syystä toimittaa (erityisesti ”yhtiön luottamuksellisten tietojen”, kuten valmistusprosessia, kemiallisia kaavoja tai koostumuksia jne. koskevien tietojen, suojelemiseksi).

4.2   Pidennystä koskevien pyyntöjen lähettäminen

4.2.1

Pyynnöt on lähetettävä kunkin jäsenvaltion keskustoimistoon (ks. linkki 4.1.1 kohdassa) sähköisesti tekstinkäsittelyohjelman käyttämässä tiedostomuodossa käyttäen liitteen III lomaketta. Keskustoimistoissa ne tarkastetaan sen varmistamiseksi, että pyynnöt täyttävät tässä tiedonannossa esitetyt ehdot. Jäsenvaltiot päättävät omalla vastuullaan, mitkä pyynnöt lähetetään komissiolle. Määräpäivät on esitetty tämän tiedonannon liitteessä V.

4.2.2

Uusia pyyntöjä koskevat hallinnolliset näkökohdat koskevat soveltuvin osin myös pidennyspyyntöjä.

4.3   Toimenpiteiden muuttamista tai tariffikiintiöiden korottamista koskevat pyynnöt

Tariffisuspensioon tai -kiintiöön liittyvän tavaran kuvauksen muuttamista koskevat pyynnöt on jätettävä ja niistä on päätettävä kahdesti vuodessa samoihin määräpäiviin mennessä kuin uusien pyyntöjen kohdalla (ks. liite V).

Aiemmin myönnetyn tariffikiintiön korottamista koskevat pyynnöt voidaan esittää ja hyväksyä milloin tahansa, ja jos jäsenvaltiot hyväksyvät ne, ne voidaan julkaista seuraavassa asetuksessa joko tammikuun 1. päivänä tai heinäkuun 1. päivänä. Näitä pyyntöjä koskevilla vastalauseilla ei ole määräaikaa.

4.4   Komission osoite, johon pyynnöt on lähetettävä

Euroopan komissio

Verotuksen ja tulliliiton pääosasto

TAXUD-SUSPENSION-QUOTA-REQUESTS@ec.europa.eu

Muita komission osastoja koskevat pyynnöt lähetetään sinne.

4.5   Vastalauseiden lähettäminen

4.5.1

Vastalauseet lähetetään kunkin jäsenvaltion keskustoimistoon (ks. linkki 4.1.1 kohdassa), missä ne tarkastetaan sen varmistamiseksi, että pyynnöt täyttävät tässä tiedonannossa esitetyt ehdot. Jäsenvaltiot päättävät omalla vastuullaan, mitkä vastalauseet ne esittävät viestintä- ja tietoresurssikeskuksen hallintojärjestelmän (CIRCA-järjestelmän) välityksellä ETQG-ryhmän jäsenille ja komissiolle.

4.5.2

Vastalauseet on jätettävä sähköisesti tekstinkäsittelyohjelman käyttämässä tiedostomuodossa käyttäen liitteen IV lomaketta. Määräpäivät on esitetty tämän tiedonannon liitteessä V.

4.5.3

Komissio voi hylätä vastalauseen, jos se on lähetetty myöhässä, lomake on puutteellisesti täytetty, pyydettyjä näytteitä ei ole toimitettu, vastalauseen esittänyt yritys ja pyynnön esittänyt yritys eivät ole olleet yhteydessä määräaikaan mennessä (n. 15 työpäivän kuluessa) tai vastalause sisältää harhaanjohtavia tai paikkansapitämättömiä tietoja.

4.5.4

Jos vastalauseen esittänyt yritys ja pyynnön esittänyt yritys eivät voi kommunikoida keskenään (esim. kilpailulainsäädännön takia), komission verotuksen ja tulliliiton pääosasto toimii puolueettomana välittäjänä; muut komission osastot voivat myös osallistua, jos sen katsotaan olevan asialle eduksi.

4.5.5

Hakijan puolesta toimivan jäsenvaltion on pidettävä huolta siitä, että yritykset ottavat yhteyttä toisiinsa, ja sen on osoitettava tehneensä niin komission tai ETQG-ryhmän jäsenten sitä pyytäessä.

(1)  EYVL C 128, 25.4.1998, s. 2.

(2)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(3)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

(4)  Ohjeita siitä, mikä muodostaa merkittävän jalostuksen tai valmistuksen, on annettu tavaroiden muun kuin tullietuuskohteluun oikeuttavan alkuperän määrittämistä koskevissa nimikesäännöissä, jotka on julkaistu seuraavalla sivustolla: http://ec.europa.eu/taxation_customs/customs/customs_duties/rules_origin/non-preferential/ — Myöskään uudelleenpakkaamista ei voida pitää merkittävänä jalostuksena tai valmistuksena.

(5)  Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2454/93 291–300 artikla.

(6)  Tariffikiintiöt myönnetään niitä ensin pyytäneelle tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308a–308c artiklan määräysten mukaisesti.

LIITE I

Lomake:

TARIFFISUSPENSIOTA/TARIFFIKIINTIÖTÄ KOSKEVA PYYNTÖ (Tarpeeton poistetaan)

(Jäsenvaltio: )

Osa I

(julkaistaan verotuksen ja tulliliiton pääosaston internetsivustolla)

1.

Yhdistetyn nimikkeistön koodi:

2.

Täsmällinen tavaran kuvaus, jossa otetaan huomioon tullitariffikriteerit:

Vain kemiallisille tuotteille (pääasiassa yhdistetyn nimikkeistön 28 ja 29 ryhmä):

3.

i)

CUS-numero (Euroopan kemiallisten aineiden tulliluettelon viitenumero):

ii)

CAS (Chemical Abstract Service) -rekisterinumero:

iii)

Muu numero:

TARIFFISUSPENSIOTA/TARIFFIKIINTIÖTÄ KOSKEVA PYYNTÖ (Tarpeeton poistetaan)

(Jäsenvaltio: )

Osa II

(tarkoitettu vain ETQG-ryhmän jäsenten tietoon)

4.

Lisätietoja, kuten kaupallinen nimike, toimintatapa, tuontituotteen aiottu käyttö, sen tuotteen tyyppi, johon se on tarkoitus sisällyttää, sekä kyseisen tuotteen loppukäyttötarkoitus:

Vain kemiallisille tuotteille:

5.

Rakennekaava:

6.

Tuotteet on suojattu patentilla:

Kyllä/Ei

Jos vastaus on kyllä, patentin numero ja sen myöntänyt viranomainen:

7.

Tuotteiden osalta on ryhdytty polkumyynnin ja tukien vastaisiin toimiin:

Kyllä/Ei

Jos vastaus on kyllä, lisäselvitys syistä, joiden vuoksi tariffisuspensiota/tariffikiintiötä pyydetään:

8.

Niiden tiedossa olevien EU:n yritysten nimet ja osoitteet, joita on lähestytty tarkoituksena hankkia samanlaisia, vastaavia tai korvaavia tuotteita (pakollinen tieto kiintiötä pyydettäessä):

Näiden yhteydenottojen päivämäärät ja tulokset:

Syyt siihen, että näiden yritysten tuotteet eivät sovi kyseiseen tarkoitukseen:

9.

Tariffikiintiön suuruuden laskeminen

Hakijan vuosikulutus:

EU:n vuosituotanto:

Pyydetty tariffikiintiön suuruus:

10.

Erityisiä huomautuksia

i)

tieto samankaltaisista tariffisuspensioista tai -kiintiöistä:

ii)

tieto olemassa olevasta sitovasta tariffitiedosta:

iii)

muita huomautuksia:

TARIFFISUSPENSIOTA/TARIFFIKIINTIÖTÄ KOSKEVA PYYNTÖ (Tarpeeton poistetaan)

(Jäsenvaltio: )

Osa III

(vain komissiota varten)

11.

Pyynnön tekijä:

Osoite:

Tfn/Fax:

Sähköposti:

12.

Odotettavissa oleva tuonti vuonna 20XX (pyydetyn voimassaoloajan ensimmäisenä vuotena):

—

arvo (euroina):

—

paljous (painona ja muuna paljousyksikkönä, jos se soveltuu kyseiseen CN-koodiin):

13.

Nykyinen tuonti (vuonna 20XX – 2) (pyynnön esittämisvuotta edeltävänä vuonna):

—

arvo (euroina):

—

paljous (painona ja muuna paljousyksikkönä, jos se soveltuu kyseiseen CN-koodiin):

14.

Sovellettava tulli pyynnön esittämishetkellä (ottaen huomioon mahdolliset tullietuusjärjestelyt ja vapaakauppasopimukset, jos sellaisia on tehty pyydettyjen tavaroiden alkuperän osalta):

Kolmannen maan tulli:

Etuustulli, jos sellaista sovelletaan: kyllä/ei (jos on, prosentti: …)

15.

Arvio kantamatta jäävistä tulleista (euroina) vuositasolla:

16.

Pyydettyjen tavaroiden alkuperä:

EU:n ulkopuolisen tuottajan nimi:

Maa:

17.

EU:ssa olevan käyttäjän nimet ja osoitteet:

Osoite:

Tfn/Fax:

Sähköposti:

18.

Asianosaisen vakuutus siitä, että tuontituotteita ei koske mikään yksinoikeuden antava kauppasopimus (tähän liitetään ylimääräinen sivu – ks. tämän tiedonannon liite II) (pakollinen)

Liitteet (tuotteiden tietolehdet, selventävät kirjaset, esitteet jne.)

Sivumäärä:

Huom! Jos jotkin osissa II tai III esitetyistä tiedoista ovat luottamuksellisia, ne on esitettävä erillisillä sivuilla ja selvästi merkittävä luottamuksellisiksi. Luottamuksellisuuden aste on myös mainittava kansilehdellä.

LIITE II

Lomake:

VAKUUTUS SIITÄ, ETTEI YKSINOIKEUDEN ANTAVAA KAUPPASOPIMUSTA OLE TEHTY  (1)

Nimi:

Osoite:

Tfn/Fax:

Sähköposti:

Allekirjoittajan nimi ja asema yrityksessä:

Vakuutan täten (yhtiön nimi) puolesta, että seuraavaa/seuraavia tuotetta/tuotteita

(tavaran kuvaus/kuvaukset)

ei koske mikään yksinoikeuden antava kauppasopimus.

(Allekirjoitus, päiväys)

(1)  Yksinoikeuden antavia kauppasopimuksia ovat kaikki sopimukset, jotka estävät muita kuin hakijayritystä tuomasta pyynnön kohteena olevaa/olevia tuotetta/tuotteita.

LIITE III

Lomake:

TARIFFISUSPENSION PIDENTÄMISTÄ KOSKEVA PYYNTÖ

(Jäsenvaltio: )

Osa I

(julkinen)

Yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodi tai Euroopan yhteisöjen yhtenäistetyn tulitariffin (Taric) koodi:

Täsmällinen tavaran kuvaus:

Osa II

Pyyntö esitetään seuraavan osapuolen puolesta (EU:ssa olevan tuojan/käyttäjän nimi ja osoite):

Sovellettava tulli pyynnön esittämishetkellä (ottaen huomioon mahdolliset tullietuusjärjestelyt ja vapaakauppasopimukset, jos sellaisia on tehty pyydettyjen tavaroiden alkuperän osalta):

Tuonti (vuonna 20XX, pyydetyn uuden voimassaoloajan ensimmäisenä vuotena):

—

arvo (euroina):

—

määrä (painona ja muuna paljousyksikkönä, jos se soveltuu kyseiseen CN-koodiin):

Arvio kantamatta jäävistä tulleista (euroina) vuositasolla:

LIITE IV

Lomake:

VASTALAUSE TARIFFISUSPENSIOTA/TARIFFIKIINTIÖTÄ KOSKEVALLE PYYNNÖLLE (tarpeeton poistetaan)

(Jäsenvaltio: )

Osa I

Pyyntö N:o:

CN-koodi:

Tavaran kuvaus:

Käsittelynumero:

Kyseisiä tavaroita tuotetaan nykyisin unionissa tai Turkissa, ja niitä on markkinoilla saatavana.

Vastaavia tai korvaavia tuotteita on nykyisin saatavana unionissa tai Turkissa.

Selventävät kommentit (erot sekä se, miksi ja miten se voi korvata pyynnön kohteena olevan tuotteen):

Oheen on liitettävä tekniset tietolehdet, joista käyvät ilmi tarjotun tuotteen ominaisuudet ja laatu.

Muuta:

Ehdotettu kompromissi (selventävät kommentit):

Siirto tariffikiintiöön:

Ehdotettu kiintiön suuruus:

Osittainen tariffisuspensio:

Ehdotettu tulli:

Muita ehdotuksia:

Huomautuksia:

Nykyisin samanlaisia, vastaavia tai korvaavia tuotteita EU:ssa tai Turkissa tuottava yritys

Yrityksen nimi:

Yhteyshenkilö:

Osoite:

Tfn:

Fax:

Sähköposti:

Tuotteen kauppanimi:

VASTALAUSE TARIFFISUSPENSIOTA/TARIFFIKIINTIÖTÄ KOSKEVALLE PYYNNÖLLE (tarpeeton poistetaan)

(Jäsenvaltio: )

Osa II

Tuotantokapasiteetti (markkinoille myytäväksi tarkoitettu, ei esim. yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitettua tai sopimusten sitomaa kapasiteettia):

Nykyinen:

Seuraavien kuuden kuukauden kuluessa:

LIITE V

Yksipuolisia tariffisuspensioita ja autonomisia tariffikiintiöitä koskevien pyyntöjen käsittelyaikataulu

a)   Uudet pyynnöt ja uusitut hakemukset

 

Tammikuun kierros

Heinäkuun kierros

Pyydettyjen tariffisuspensioiden tai -kiintiöiden voimaantulo

1.1.20xx

1.7.20xx

Pyynnöt lähetettävä komissiolle viimeistään

15.3.20xx-1

15.9.20xx-1

ETQG-ryhmän ensimmäinen kokous, jossa pyyntöjä käsitellään

20.4.20xx-1–15.5.20xx-1

20.10.20xx-1–15.11.20xx-1

ETQG-ryhmän toinen kokous, jossa pyyntöjä käsitellään

5.6.20xx-1–15.6.20xx-1

5.12.20xx-1–20.12.20xx-1

ETQG-ryhmän kolmas kokous, jossa pyyntöjä käsitellään

5.7.20xx-1–15.7.20xx-1

20.1.20xx–30.1.20xx

ETQG-ryhmän (mahdollinen) ylimääräinen kokous, jossa pyyntöjä käsitellään

1.9.20xx-1–15.9.20xx-1

15.2.20xx–28.2.20xx


Uusia pyyntöjä koskevat vastalauseet on esitettävä kirjallisesti viimeistään

ETQG-ryhmän toiseen kokoukseen mennessä

Nykyisiä toimia koskevat vastalauseet on esitettävä kirjallisesti viimeistään

ETQG-ryhmän ensimmäiseen kokoukseen mennessä

b)   Pidennyspyynnöt

Nykyisten tariffisuspensioiden pidentämispäivä

1.1.20xx

Pyynnöt lähetettävä komissiolle viimeistään

15.4.20xx-1

ETQG-ryhmän ensimmäinen kokous, jossa pyyntöjä käsitellään

20.4.20xx-1–15.5.20xx-1

ETQG-ryhmän toinen kokous, jossa pyyntöjä käsitellään

5.6.20xx-1–15.6.20xx-1

ETQG-ryhmän kolmas kokous, jossa pyyntöjä käsitellään

5.7.20xx-1–15.7.20xx-1


Pidennyksiä koskevat vastalauseet on esitettävä kirjallisesti viimeistään

ETQG-ryhmän ensimmäiseen kokoukseen mennessä