27.7.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 225/20 |
Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta koskevat säädösehdotukset”
2012/C 225/04
ALUEIDEN KOMITEA
— |
kannattaa Euroopan komission toimia, joiden tavoitteena on rajoittaa monien kantojen vähenemistä ja taata, että meren elollisten luonnonvarojen hyödynnettävät kannat voidaan palauttaa pysyvästi kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi vuoteen 2015 mennessä, mikäli mahdollista. |
— |
katsoo, että poisheittäminen tulisi kieltää mahdollisuuksien mukaan asteittain siten, että kielto koskisi pääasiassa kaupallisia lajeja mutta että sallittaisiin sellaisten meriympäristön eliöiden heittäminen takaisin veteen, jotka voivat säilyä hengissä mereen heittämisen jälkeen. |
— |
kiinnittää huomiota niihin mahdollisiin vaaroihin ja haitallisiin vaikutuksiin, joita siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmän pakollisella käyttöönotolla voi olla. Komitea suosittaa, että senkaltaiset järjestelmät perustuvat vapaaehtoisuuteen ja kuuluvat kunkin jäsenvaltion toimivaltaan. |
— |
katsoo, että vesiviljelyn taloudellisen ja strategisen merkityksen perusteella sitä tulee edistää erillisellä asetuksella. |
— |
kehottaa lisäämään yhteisen kalastuspolitiikan alueellistamista sekä kannattaa varauksetta sellaisen prosessin käyttöönottamista, jossa otetaan huomioon alueiden erityispiirteet ja tarpeet ja jossa tehdään yhteistyötä alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien kanssa, jotta pystytään toteuttamaan säilyttämistoimia ja teknisiä toimenpiteitä yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanemiseksi, jotta politiikalla voitaisiin käsitellä nykyistä paremmin yksittäisten kalastustapahtumien todellisia tilanteita ja erityispiirteitä ja myös rajatylittäviä ongelmia. |
— |
on tyytyväinen siihen, että Euroopan meri- ja kalatalousrahasto sisällytetään uuteen yhteiseen strategiakehykseen ja että se sovitetaan yhteen muiden alue- ja maaseuturahastojen kanssa. Komitea vaatii kuitenkin takeita kalastuksen ja vesiviljelyn rahoitukseen sekä alueiden osallistumista strategiseen toteutukseen. |
Esittelijä |
Mieczysław STRUK (PL, PPE), Pommerin voivodikunnan aluejohtaja |
Viiteasiakirjat |
Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä COM(2011) 416 final Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus COM(2011) 417 final Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 mukaisesta raportointivelvoitteesta COM(2011) 418 final Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta COM(2011) 424 final Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisestä kalastuspolitiikasta COM(2011) 425 final |
I. POLIITTISET SUOSITUKSET
ALUEIDEN KOMITEA
Pitkäaikainen hoito
1. |
katsoo, että yhteisellä kalastuspolitiikalla olisi edistettävä ympäristön, talouden ja sosiaalisten näkökohtien kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Lisäksi sen avulla olisi mahdollistettava elintason parantaminen kalastusalalla ja edistettävä markkinoiden vakautta sekä turvattava kalavarojen saatavuus ja se, että tarjonta kohtaa kuluttajat kohtuullisin hinnoin. |
2. |
kannattaa Euroopan komission toimia, jotka perustuvat Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa annettuun julistukseen. Toimien tavoitteena on rajoittaa monien kantojen vähenemistä ja taata, että meren elollisten luonnonvarojen hyödynnettävät kannat voidaan palauttaa pysyvästi kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi vuoteen 2015 mennessä, mikäli mahdollista. |
3. |
kiinnittää huomiota siihen, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiettyjen kantojen osalta erityisen kiireellisiä toimia ja että tällaisella kiireellä voi olla haitallisia yhteiskunnallis-taloudellisia vaikutuksia. Rajoittamis- ja suojelutoimien rinnalla on tärkeää toteuttaa aktiivisia uudistamistoimia esimerkiksi yritystoiminnan kehittämisen, koulutuksen ja eläke-ehtojen turvaamisen alalla. Rahoitusta tälle toiminnalle tulee etsiä sekä valtakunnalliselta ja alueelliselta tasolta alueiden mahdollisuuksien ja toimivaltuuksien rajoissa että EU:n tasolta. |
4. |
on yhtä mieltä siitä, että elollisten luonnonvarojen kestäväpohjaisen hyödyntämisen tulisi perustua ennalta varautuvaan ja ekosysteemilähtöiseen lähestymistapaan, ja tavoitteena tulee olla kalastustoiminnan ympäristövaikutusten rajoittaminen ja tahattomien saaliiden minimoiminen ja asteittainen lopettaminen. |
5. |
tähdentää, että elollisten luonnonvarojen kestäväpohjaisen hyödyntämisen tavoite tulee saavuttaa kalastuksenhoitoa koskevan monivuotisen lähestymistavan avulla; monivuotisten suunnitelmien tärkeimpänä piirteenä tulee olla eri kalastusten erityispiirteiden huomioonottaminen ja sellaisten suojamekanismien sisällyttäminen, joilla turvataan mahdollisuudet tehdä tarpeellisia päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa. |
6. |
katsoo, että ekosysteemiperusteisen lähestymistavan mukaisesti monivuotisissa suunnitelmissa olisi mahdollisuuksien mukaan käsiteltävä monia eri eliökantoja silloin, kun ne ovat kaikki saman hyödyntämisen kohteena. Kannoilla, joille ei ole vahvistettu monivuotista suunnitelmaa, olisi varmistettava kestävän enimmäistuoton mahdollistava hyödyntämisintensiteetti asettamalla saalis- ja/tai pyyntiponnistusrajoituksia.
|
7. |
toteaa, että parhaaseen käytettävissä olevaan tutkimustietoon – jossa otetaan huomioon kalastajien sukupolvelta toiselle kertynyt perinteinen ekologinen tietämys – perustuvaan kalastuksenhoitoon tarvitaan yhdenmukaistettuja, luotettavia ja tarkkoja tietoja. Komitea kiinnittää myös huomiota tarpeeseen tehdä tietojenkeruun alalla yhteistyötä kalastusalan kanssa. AK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita myöntämään nimenomaisia resursseja tieteelliseen tutkimukseen ja erityistietämykseen ja korostaa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) roolia tieteellisenä instanssina, joka tukee Euroopan komission toimintaa kestävän kalastuksenhoidon edistämiseksi. |
8. |
katsoo, että tietojen kerääminen on välttämätöntä kalastus- ja vesiviljelyalojen ja kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostuksen alan toimijoiden sekä kyseisten alojen työllisyyssuuntausten yhteiskunnallisen ja taloudellisen arvioinnin kannalta ja että EU:n pitää osoittaa valtiollisille ja alueellisille elimille asianmukaiset resurssit tällaisen aineiston keräämistä varten. |
Pääsy rannikkovesialueille
9. |
on tyytyväinen Euroopan komission näkemykseen, jonka mukaan nykyisin voimassa olevat säännöt, joilla evätään mahdollisuus luonnonvarojen hyödyntämiseen jäsenvaltioista 12 meripeninkulman päähän ulottuvalla alueella, ovat toimineet tyydyttävästi ja edistäneet luonnonvarojen säilymistä rajoittaessaan kalastusta unionin vesialueiden herkimmissä osissa. Sen vuoksi sääntöjen soveltamista olisi alueiden komitean näkemyksen mukaan jatkettava. |
10. |
korostaa, että syrjäisimpien alueiden ympärillä olevien meren elollisten luonnonvarojen erityistä suojelua olisi jatkettava, sillä nämä luonnonvarat edistävät kyseisten alueiden paikallistalouden säilymistä niiden rakenteellisen, sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen kannalta. |
11. |
muistuttaa YK:n merisopimuksen kutuvaltioperiaatteesta ja kohottaa jäsenvaltioita täyttämään sen määräykset omilla talousvyöhykkeillään uhanalaisten jokikutuisten (anadromisten) luonnonkalakantojen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. |
12. |
katsoo niin ikään, että jäsenvaltioille olisi annettava lupa toteuttaa oman 12 meripeninkulman vyöhykkeensä sisällä – ja ottaen huomioon maantieteelliseen osa-alueeseen ja sitä alempiin tasoihin kohdistuvat ympäristö- ja sosioekonomiset vaikutukset – kaikkiin unionin kalastusaluksiin sovellettavia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä edellyttäen, että kun toimenpiteitä sovelletaan toisten jäsenvaltioiden kalastusaluksiin, ne ovat syrjimättömiä ja niistä on edeltäkäsin kuultu ja informoitu asianmukaisesti muita jäsenvaltioita, joita asia koskee, eikä unioni ole toteuttanut kyseisellä 12 meripeninkulman alueella erityisesti säilyttämiseen ja kalastuksenhoitoon liittyviä toimenpiteitä. |
Saaliiden poisheittäminen
13. |
on yhtä mieltä siitä, että tarvitaan toimia nykyisin tahattomasti pyydettävien ja poisheitettävien saaliiden vähentämiseksi ja, mikäli mahdollista, eliminoimiseksi lopulta kokonaan, sillä ne muodostavat merkittävän jäte-erän ja vaikuttavat kielteisellä tavalla meren elollisten luonnonvarojen kestäväpohjaiseen hyödyntämiseen ja meriekosysteemeihin sekä kalastuselinkeinon taloudelliseen kannattavuuteen. Komitea katsoo tämän vuoksi, että on aiheellista kannustaa pyydysten valikoivuuden ja kalastustekniikoiden parantamiseen, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan rajoittaa poisheittämistä. Poisheittäminen tulisi kieltää mahdollisuuksien mukaan asteittain siten, että kielto koskisi pääasiassa kaupallisia lajeja mutta että sallittaisiin sellaisten meriympäristön eliöiden heittäminen takaisin veteen, jotka voivat säilyä hengissä mereen heittämisen jälkeen. |
14. |
on sitä mieltä, että tahattomien saaliiden purkamisesta ei saisi koitua taloudelliselle toimijalle täyttä taloudellista hyötyä ja että niiden jalostaminen rehujauhoksi ei mahdollistaisi komission asettamien ympäristötavoitteiden saavuttamista. |
15. |
toteaa lisäksi, että perusasetus ei vaikuta asianmukaiselta paikalta niitä lajeja koskevalle yksityiskohtaiselle luettelolle, joiden purkaminen on pakollista. Tällainen velvoite saattaisi olla parempi esittää yksittäisissä (yksi- tai monilajisissa) lajikohtaisissa hoitosuunnitelmissa. |
Mahdollisuudet hyödyntää luonnonvaroja
16. |
katsoo, että jäsenvaltiot voivat halutessaan jo nykyisen lainsäädännön puitteissa soveltaa siirrettävien yksilöllisten kiintiöiden järjestelmiä laivastoonsa ja että sillä on tunnettuja keinotteluun ja keskittämiseen liittyviä seurauksia. Näin ollen ei ole aiheellista vaatia, että kaikki jäsenvaltiot ryhtyvät käyttämään myytävissä tai vuokrattavissa olevien kalastusoikeuksien järjestelmää. |
17. |
katsoo lisäksi, että kaikissa siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmissä keston tulisi kuulua jäsenvaltioiden päätäntävaltaan. |
18. |
kiinnittää huomiota niihin mahdollisiin vaaroihin ja haitallisiin vaikutuksiin, joita siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmän pakollisella käyttöönotolla voi olla. Komitea suosittaa, että sen kaltaiset järjestelmät perustuvat vapaaehtoisuuteen ja kuuluvat kunkin jäsenvaltion toimivaltaan. |
19. |
korostaa, että jäsenvaltioiden tulisi mukauttaa lainsäädäntönsä ennen vapaaehtoisuuteen perustuvan siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmän käyttöönottoa siten, että turvataan asianmukaisella tavalla rannikkokalastuksen intressit ja samanaikaisesti pyritään välttämään järjestelmän kielteisten piirteiden ilmenemistä, kuten liiallista keskittymistä tai keinottelua. |
20. |
muistuttaa liiallisen kapasiteetin poistamisen osalta romuttamistuesta saaduista myönteisistä kokemuksista. |
21. |
katsoo, että koska kyseinen elinkeinoala on useissa jäsenvaltioissa ominaislaadultaan erityinen ja sosioekonomisesti haavoittuva ja koska jäsenvaltioiden sosioekonomiset toimintapoliittiset prioriteetit kalastusalalla poikkeavat toisistaan, siirrettäviä kalastusoikeuksia koskeva pakollinen järjestelmä on epäasianmukainen ja jäsenvaltioiden tulisi edelleenkin voida päättää kalastusmahdollisuuksien jakamiseen sovellettavasta menetelmästä ja mahdollisista niiden siirtämisessä noudatettavista säännöistä. |
22. |
kehottaa lisäksi ottamaan huomioon syrjäisimmille alueille ominaiset haittatekijät säilyttämällä nykyiset viitetasot asetettaessa kalastuskapasiteetin rajat pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaville laivastoille. |
Ulkoinen ulottuvuus
23. |
korostaa, että Euroopan unionin olisi edistettävä yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita kansainvälisellä tasolla. Tämän vuoksi unionin olisi pyrittävä parantamaan alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden saavutuksia kalakantojen säilyttämisen ja hoidon alalla siten, että edistetään tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa ja sääntöjen parempaa noudattamista, lisätään avoimuutta ja sidosryhmien, erityisesti kalastajien, osallistumista sekä torjutaan laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastustoimintaa. |
24. |
on yhtä mieltä siitä, että unionin ulkopuolisten maiden kanssa tehdyillä, kestäväpohjaista kalastusta koskevilla sopimuksilla tulisi taata unionille pääsy vesialueille vastikkeeksi sen antamasta rahoitustuesta ja olisi myös edistettävä näiden maiden laadukkaan hallinnon kehyksen kehittämistä kalavarojen kestäväpohjaista hyödyntämistä koskevien tehokkaiden seuranta-, tarkkailu- ja valvontatoimenpiteiden varmistamiseksi. Komitea katsoo niin ikään, että EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävissä sopimuksissa tulee taata tulevaisuuden turvaamiseksi vakaus, elinkelpoisuus ja tuottavuus unionin kalastuslaivastolle, joka on riippuvainen näistä sopimuksista. |
25. |
korostaa, että unionin ulkopuolisten maiden kanssa tehtävissä kalastuskumppanuussopimuksissa tulee määrittää oikeudelliset, taloudelliset ja ympäristöä koskevat puitteet EU:n alusten kalastustoiminnalle ja EU:n toimijoiden kalastusalan investoinneille kansainvälisten organisaatioiden, alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt mukaan luettuina, noudattaman, asiaan liittyvän toiminnan mukaisesti. Kalastuskumppanuussopimuksissa tulee muun muassa varmistaa, että unionin ulkopuolisten maiden kalastustoiminnassa noudatetaan kestävyyden ehtoja ja molemminpuolisesti tyydyttäviä sääntöjä. |
Vesiviljely
26. |
katsoo, että vesiviljelyn taloudellisen ja strategisen merkityksen perusteella sitä tulee edistää erillisellä asetuksella, joka koskee unionin suuntaviivoja kansallisia strategiasuunnitelmia varten vesiviljelyalan kilpailukyvyn vahvistamiseksi tukemalla kehitystyötä ja innovointia koko tuotanto- ja markkinointiketjun ekologisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kestävyyden parantamiseksi, tukemalla jalostustoimintaa ja talouden monipuolistamista paikallistasolla sekä parantamalla sen myötä myös elämänlaatua rannikko- ja maaseutualueilla. Lisäksi on edistettävä sellaisia järjestelyjä, joissa jäsenvaltiot voivat kansallisten toimenpiteiden avoimen koordinointimenetelmän avulla vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä yritysturvallisuudesta, pääsystä unionin vesille ja muille alueille, jolloin tulee kiinnittää erityishuomiota ympäristön säilyttämisen ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla alueilla toteutettavan toiminnan kehittämisen yhteensopivuuteen, ja lupa- ja lisenssimenettelyjen hallinnon yksinkertaistamisesta. |
27. |
pitää tarpeellisena perustaa vesiviljelyalan neuvoa-antava toimikunta, joka voi todella edustaa alaa ja johon kuuluu siksi riittävästi tuotantoalan (ammattialajärjestöjen, tuottajajärjestöjen tai kauppakamarien) edustajia. |
Kalatalousmarkkinat
28. |
on yhtä mieltä siitä, että kalastustoiminnan ennakoimattomuuden vuoksi on aiheellista perustaa ihmisravinnoksi tarkoitettujen kalastustuotteiden varastointimekanismi, jotta voitaisiin paremmin ylläpitää markkinoiden vakautta ja lisätä tuotteista saatavaa voittoa, erityisesti luomalla lisäarvoa. Tätä mekanismia tulee myös laajentaa koskemaan vesiviljelytuotanto. |
29. |
katsoo, että yhteisten kaupan pitämisen vaatimusten soveltamisen odotetaan luovan edellytykset sille, että markkinoille toimitetaan kestävyysperiaatteen mukaisia tuotteita, käytetään hyväksi kalastus- ja vesiviljelytuotteiden sisämarkkinoiden koko potentiaali ja helpotetaan terveeseen kilpailuun perustuvaa kauppaa lisäten näin tuotannon kannattavuutta. |
30. |
katsoo, että kalastus- ja vesiviljelytuotteiden valikoima laajenee jatkuvasti, minkä vuoksi on olennaisen tärkeää, että kuluttajille ilmoitetaan selvästi, ymmärrettävästi ja helposti löydettävässä muodossa pakolliset vähimmäistiedot tuotteiden tärkeimmistä ominaisuuksista. |
31. |
korostaa, että yhteinen markkinajärjestely on pantava täytäntöön unionin kansainvälisiä sitoumuksia, erityisesti Maailman kauppajärjestön määräyksiä, vastaavalla tavalla ilman että se vaikuttaa unionin ulkopuolisista maista tuleviin tuotteisiin sovellettavien hygienia- ja terveysnormien yhdenmukaisuuteen ja hyväksymiseen ja sellaisen kaupallisen meri- ja kalatalouden alan menettelyn kehittämiseen, joka edistää IUU-kalastuksen poistamista. |
32. |
kehottaa ottamaan käyttöön, mikäli vain mahdollista, Euroopan unionin kalastustuotteiden julkisen alkuperätodistuksen, jotta voidaan varmistaa niiden olevan peräisin vastuullisesti hallinnoidusta kalastuksesta. |
Alueellistaminen
33. |
kehottaa lisäämään yhteisen kalastuspolitiikan alueellistamista, jotta yhteisessä kalastuspolitiikassa voidaan hyödyntää kaikkien sidosryhmien ja erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten tietoa ja kokemuksia, ja korostaa makrotaloudellisten strategioiden merkitystä. |
34. |
korostaa vapaa-ajankalastuksen, ammattikalastajien ja kalatalouteen kytkeytyvien yhteisöjen välistä kasvavaa vuorovaikutusta. |
35. |
kannattaa varauksetta sellaisen prosessin käyttöönottamista, jossa otetaan huomioon alueiden erityispiirteet ja tarpeet ja jossa tehdään yhteistyötä alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien kanssa, jotta pystytään toteuttamaan säilyttämistoimia ja teknisiä toimenpiteitä yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanemiseksi, jotta politiikalla voitaisiin käsitellä nykyistä paremmin yksittäisten kalastustapahtumien todellisia tilanteita ja erityispiirteitä ja myös rajatylittäviä ongelmia. |
36. |
katsoo lisäksi, että alueellisia neuvoa-antavia toimikuntia ja vastaavia kumppanuusrakenteita olisi vahvistettava, jotta voidaan varmistaa, ettei paikallisyhteisöjä pelkästään kuulla vaan että ne voivat myös todella osallistua paikallisten kalavarojensa hallintaan. |
37. |
painottaa, että yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanossa on otettava huomioon vuorovaikutus muiden meriasioiden kanssa ja tunnustettava, että kaikki Euroopan meriä ja valtameriä koskevat asiat kytkeytyvät toisiinsa, merten aluesuunnittelu mukaan luettuna, mikä vahvistaa yhdennettyä meripolitiikkaa. |
38. |
korostaa, että YKP:ta toteutettaessa on kiinnitettävä huomiota vuorovaikutuksessa elävien vesiekosysteemien suojeluun kokonaisuudessaan ottaen huomioon jokisuiden vaihettumisalueiden sekä jokien ja järvien ekologisten käytävien ja näissä elävien kalakantojen haavoittuvuus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää uhanalaisten arvolajien, etenkin anadromisten ja katadromisten lajien, ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. |
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto
39. |
on tietoinen siitä, että jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita riittävällä tavalla ilman asianmukaista rahoitusta, kun otetaan huomioon kalastusalan kehittämisessä ja hallinnoimisessa ilmenneet ongelmat ja jäsenvaltioiden rajalliset taloudelliset resurssit. |
40. |
tähdentää, että näistä syistä kyseisten tavoitteiden saavuttamista varten olisi myönnettävä unionin monivuotista rahoitustukea kohdennetusti yhteisen kalastuspolitiikan painopisteisiin ja erityisesti alan taloudellisen tehokkuuden ja etenkin kalastuslaivaston parantamiseksi, uusien työpaikkojen luomiseksi sekä uudenaikaistamisen ja innovaatioiden toteuttamiseksi eli muun muassa turvallisten ja ekologisesti hyväksyttävien alusten suunnittelemiseksi. |
41. |
kehottaa ottamaan syrjäisimpien alueiden kalastuslaivaston uusimiseen ja nykyaikaistamiseen tarkoitetut rahoitustuet uudelleen käyttöön kaudella 2014–2020. |
42. |
katsoo, että unionin rahoitustuen saamisen ehtona olisi oltava, että sekä jäsenvaltiot että toimijat noudattavat yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä. Niinpä rahoitustuen maksu olisi keskeytettävä tai sitä olisi lykättävä tai siihen olisi tehtävä oikaisuja tapauksissa, joissa jäsenvaltiot eivät noudata yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä tai toimijat rikkovat toistuvasti kyseisiä sääntöjä vakavasti. |
43. |
on tyytyväinen siihen, että Euroopan meri- ja kalatalousrahasto sisällytetään uuteen yhteiseen strategiakehykseen ja että se sovitetaan yhteen muiden alue- ja maaseuturahastojen kanssa yhdennettyjen paikalliskehityspuitteiden mahdollistamiseksi sekä rahastojen käyttömahdollisuuksien yksinkertaistamiseksi paikallis- ja aluetasolla. Komitea vaatii kuitenkin takeita kalastuksen ja vesiviljelyn rahoitukseen sekä alueiden osallistumista strategiseen toteutukseen. |
44. |
tunnustaa järvien ja jokien kalakantojen ja elinympäristöjen biologisen, tuotannollisen ja historiallisen arvon ja katsoo, että Euroopan unionin tulee siksi tukea tätä sektoria taloudellisesti, myös kun ajatellaan mahdollisuutta vähentää merikalastusta ja tuontia sekä voimistaa alueellista kilpailukykyä. |
Euroopan komission toimivaltuudet
45. |
toteaa, että yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle olisi perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta täydentää tai tarkistaa perussäädöksen muita kuin keskeisiä säännöksiä. Komitea suosittaa kuitenkin, että näin laajaa komission turvautumista delegoituihin säädöksiin arvioidaan huolellisesti ja perusteellisesti oikeudelliselta ja poliittiselta kannalta ja että tämän siirretyn toimivallan tavoite, sisältö, laajuus ja kesto määritellään selvästi. |
46. |
kehottaa komissiota toteuttamaan delegoitujen säädösten antamista edeltävän valmistelutyönsä aikana asianmukaisia kuulemismenettelyjä, myös asiantuntijoiden ja alueviranomaisten tasolla. |
47. |
katsoo, että komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. |
48. |
kannattaa varauksetta ja kehottaa hyödyntämään komission yhteisestä strategiakehyksestä laatimassa yleisasetuksessa esitettyjä ”paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita koskevia erityisjärjestelyjä”. Ne tarjoavat paikallis- ja aluetasolle menetelmän, joka mahdollistaa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston resurssien hyödyntämisen maaseudun kehittämiseen tarkoitettujen rakennerahastojen ohessa. Rahastoja on koordinoitava joustavassa kehyksessä, ja koordinoinnin avulla tulee voida lisätä rahastojen käyttömahdollisuuksia. Yhteisöt on otettava mukaan laatimaan strategista kehystä ja toimenpideohjelmia. |
49. |
tähdentää, että yhteisen kalastuspolitiikan onnistumiseen tarvitaan tehokas valvonta-, tarkastus- ja täytäntöönpanojärjestelmä, joka kattaa myös laittomien, ilmoittamattomien ja sääntelemättömien kalastustoimien (IUU) torjunnan. Unionin valvonta-, tarkastus- ja täytäntöönpanojärjestelmän yhteydessä olisi pyrittävä lisäämään nykyaikaisten tekniikoiden käyttöä. Jäsenvaltioilla tai komissiolla olisi voitava olla mahdollisuus toteuttaa uusiin valvontatekniikoihin ja tiedonhallintajärjestelmiin liittyviä kokeiluhankkeita. |
50. |
katsoo, että viiden vuoden välein tulee toteuttaa EU:n asetuksen noudattamista koskeva arviointi. |
II. MUUTOSEHDOTUKSET
Asiakirja COM(2011) 425 final
Muutosehdotus 1
Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa unioni ja sen jäsenvaltiot sitoutuivat toteuttamaan toimia monien kalakantojen jatkuvan hupenemisen torjumiseksi. Sen vuoksi unionin olisi parannettava mitä pikimmin yhteistä kalastuspolitiikkaansa varmistaakseen, että meren elollisten luonnonvarojen hyödynnettävät kannat elvytetään tasoille, jotka mahdollistavat pyydettävien kantojen kestävän enimmäistuoton vuoteen 2015 mennessä. Tapauksissa, joissa tieteellistä tietoa ei ole käytettävissä riittävästi, kestävän enimmäistuoton osalta joudutaan ehkä käyttämään likiarvoja. |
Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa unioni ja sen jäsenvaltiot sitoutuivat toteuttamaan toimia monien kalakantojen jatkuvan hupenemisen torjumiseksi. Sen vuoksi unionin olisi parannettava mitä pikimmin yhteistä kalastuspolitiikkaansa varmistaakseen, että meren elollisten luonnonvarojen hyödynnettävät kannat elvytetään tasoille, jotka mahdollistavat pyydettävien kantojen kestävän enimmäistuoton vuoteen 2015 mennessä. Tapauksissa, joissa tieteellistä tietoa ei ole käytettävissä riittävästi, kestävän enimmäistuoton osalta joudutaan ehkä käyttämään likiarvoja. |
Perustelu
Vuonna 2002 tehdyssä Johannesburgin sopimuksessa todettiin, että tiettyjen lajien ja kantojen osalta saattaisi olla mahdotonta saavuttaa pyydettävien kantojen kestävää enimmäistuottoa vuoteen 2015 mennessä, ja tekstiin sisällytettiin maininta ”mikäli vain mahdollista” senkaltaisten olettamusten ottamiseksi huomioon. EU:n ei pidä yrittää mennä kansainvälisiä sitoumuksiaan pidemmälle.
Muutosehdotus 2
Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Kalastusta koskevat tavoitteet on vahvistettu luonnon monimuotoisuutta koskevasta strategisesta suunnitelmasta 2011–2020 tehdyssä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen päätöksessä, ja yhteisessä kalastuspolitiikassa olisi varmistettava yhtenevyys Euroopan neuvoston hyväksymien biodiversiteettitavoitteiden ja komission tiedonannossa Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden kanssa, erityisesti jotta kestävä enimmäistuotto toteutuisi vuoteen 2015 mennessä. |
Kalastusta koskevat tavoitteet on vahvistettu luonnon monimuotoisuutta koskevasta strategisesta suunnitelmasta 2011–2020 tehdyssä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen päätöksessä, ja yhteisessä kalastuspolitiikassa olisi varmistettava yhtenevyys Euroopan neuvoston hyväksymien biodiversiteettitavoitteiden ja komission tiedonannossa Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden kanssa, erityisesti jotta kestävä enimmäistuotto toteutuisi vuoteen 2015 mennessä,. |
Perustelu
Vuonna 2002 tehdyssä Johannesburgin sopimuksessa todettiin, että tiettyjen lajien ja kantojen osalta saattaisi olla mahdotonta saavuttaa pyydettävien kantojen kestävää enimmäistuottoa vuoteen 2015 mennessä, ja tekstiin sisällytettiin maininta ”mikäli vain mahdollista” senkaltaisten olettamusten ottamiseksi huomioon. EU:n ei pidä yrittää mennä kansainvälisiä sitoumuksiaan pidemmälle.
Muutosehdotus 3
Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Azorien, Madeiran ja Kanariansaarten ympärillä olevien meren elollisten luonnonvarojen erityistä suojelua olisi jatkettava, sillä kyseiset luonnonvarat edistävät saarten paikallistalouden säilymistä saarten rakenteellisen, sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen kannalta. Tästä syystä kyseisillä vesialueilla olisi pidettävä voimassa tiettyjä kalastustoimia koskevat rajoitukset, joita sovelletaan Azorien, Madeiran ja Kanariansaarten satamissa rekisteröityihin aluksiin. |
ympärillä olevien meren elollisten luonnonvarojen erityistä suojelua olisi jatkettava, sillä kyseiset luonnonvarat edistävät saarten paikallistalouden säilymistä saarten rakenteellisen, sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen kannalta. Tästä syystä kyseisillä vesialueilla olisi pidettävä voimassa tiettyjä kalastustoimia koskevat rajoitukset, joita sovelletaan satamissa rekisteröityihin aluksiin. |
Perustelu
Syrjäisimmät alueet ovat vaikeassa asemassa, joten ne kaikki on otettava huomioon, jotta niiden kehitystä voidaan tukea paremmin. Syrjäisimpien alueiden kehitys on tiiviissä yhteydessä meren luonnonvarojen ja yleisesti meriympäristön hyvään tilaan. Tämän muutosehdotuksen tavoitteena on, että Euroopan unionin kaikki syrjäisimmät alueet otetaan huomioon.
Muutosehdotus 4
Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Nykyisin suurina määrinä esiintyvien tahattomien saaliiden ja kalojen poisheittämisten vähentämiseksi ja lopettamiseksi kokonaan tarvitaan toimenpiteitä. Tahattomat saaliit ja poisheitetyt määrät muodostavat näet merkittävän jäte-erän ja vaikuttavat kielteisellä tavalla meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja meriekosysteemeihin sekä kalastuselinkeinon taloudelliseen kannattavuuteen. Olisi vahvistettava velvoite purkaa aluksesta kaikki unionin vesillä tai unionin kalastusalusten toimesta toteutettujen kalastustoimien aikana pyydetyt hoidettujen kantojen saaliit, ja otettava se käyttöön asteittain. |
Nykyisin suurina määrinä esiintyvien tahattomien saaliiden ja kalojen poisheittämisten vähentämiseksi ja lopettamiseksi kokonaan tarvitaan toimenpiteitä. Tahattomat saaliit ja poisheitetyt määrät muodostavat näet merkittävän jäte-erän ja vaikuttaa kielteisellä tavalla meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja meriekosysteemeihin sekä kalastuselinkeinon taloudelliseen kannattavuuteen. lisi vahvistettava velvoite purkaa aluksesta kaikki unionin vesillä tai unionin kalastusalusten hoidettujen saaliit, ja otettava se käyttöön asteittain. |
Muutosehdotus 5
Johdanto-osan 29 kappale
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Useimpien yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti hoidettujen kantojen osalta olisi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 otettava käyttöön siirrettäviä kalastusoikeuksia koskeva järjestelmä, jota sovelletaan kaikkiin vähintään 12 metrin pituisiin aluksiin sekä kaikkiin muihin vedettävillä pyydyksillä kalastaviin aluksiin. Jäsenvaltiot voivat jättää siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmän ulkopuolelle sellaiset alle 12 metrin pituiset alukset, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä. Tällaisen järjestelmän odotetaan kannustavan kalastusalaa pienentämään laivastojen kokoa sekä parantavan taloudellista tulosta samalla, kun luodaan oikeudellisesti varma jäsenvaltion vuotuisia kalastusmahdollisuuksia koskeva yksinomainen siirrettävä kalastusoikeus. Koska meren elolliset luonnonvarat ovat yhteinen hyödyke, siirrettävillä kalastusoikeuksilla vain vahvistettaisiin käyttöoikeus jäsenvaltion osuuteen vuotuisista kalastusmahdollisuuksista ja ne voitaisiin peruuttaa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. |
Useimpien yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti hoidettujen kantojen osalta käyttöön siirrettäviä kalastusoikeuksia koskeva järjestelmä, jota sovelletaan kaikkiin vähintään 12 metrin pituisiin aluksiin sekä kaikkiin muihin aluksiin, jotka . Tällaisen järjestelmän odotetaan kannustavan kalastusalaa pienentämään laivastojen kokoa sekä parantavan taloudellista tulosta samalla, kun luodaan oikeudellisesti varma jäsenvaltion vuotuisia kalastusmahdollisuuksia koskeva yksinomainen siirrettävä kalastusoikeus. Koska meren elolliset luonnonvarat ovat yhteinen hyödyke, siirrettävillä kalastusoikeuksilla vain vahvistettaisiin käyttöoikeus jäsenvaltion osuuteen vuotuisista kalastusmahdollisuuksista ja ne voitaisiin peruuttaa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. |
Perustelu
Päätöksen siirrettävien kalastusoikeuksien käyttöönotosta tulee kuulua jäsenvaltioiden toimivaltaan eikä käyttöönoton pidä olla pakollista.
Muutosehdotus 6
Johdanto-osan 31 kappale
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Joidenkin pienimuotoista kalastusta harjoittavien laivastojen erityispiirteiden ja sosioekonomisen haavoittuvuuden vuoksi on perusteltua rajoittaa siirrettäviä kalastusoikeuksia koskeva pakollinen järjestelmä suuriin aluksiin. Siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmää olisi sovellettava kantoihin, joiden osalta on myönnetty kalastusmahdollisuuksia. |
Joidenkin pienimuotoista kalastusta harjoittavien laivastojen erityispiirteiden ja sosioekonomisen haavoittuvuuden vuoksi on perusteltua siirrettäviä kalastusoikeuksia koskeva järjestelmä. Siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmää olisi sovellettava kantoihin, joiden osalta on myönnetty kalastusmahdollisuuksia. |
Perustelu
Tätä johdanto-osan kappaletta on tarpeen muuttaa, jotta se olisi johdonmukainen 27 artiklan 1 kohdan kanssa. Samalla on tarkoitus vahvistaa kalastusoikeuksien siirtämisen vapaaehtoisuus.
Muutosehdotus 7
2 artiklan 2 kohta
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Yleiset tavoitteet 1. Yhteisellä kalastuspolitiikalla olisi varmistettava, että kalastus- ja vesiviljelytoimet luovat edellytyksiä ympäristön, talouden ja sosiaalisten näkökohtien pitkän aikavälin kestävyydelle ja parantavat elintarvikkeiden saatavuutta. 2. Yhteisessä kalastuspolitiikassa sovelletaan kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa, ja politiikalla pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan vuoteen 2015 mennessä kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään tämän kokoisina. 3. Yhteisessä kalastuspolitiikassa sovelletaan kalastuksenhoitoon ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että kalastustoimien vuoksi meriekosysteemiin kohdistuvia vaikutuksia saataisiin rajoitettua. 4. Yhteiseen kalastuspolitiikkaan sisällytetään unionin ympäristölainsäädännön vaatimukset. |
Yleiset tavoitteet 1. Yhteisellä kalastuspolitiikalla olisi varmistettava, että kalastus- ja vesiviljelytoimet luovat edellytyksiä ympäristön, talouden ja sosiaalisten näkökohtien pitkän aikavälin kestävyydelle ja parantavat elintarvikkeiden saatavuutta. 2. Yhteisessä kalastuspolitiikassa sovelletaan kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa, ja politiikalla pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan vuoteen 2015 mennessä kestävän enimmäistuoton mahdollistavi taso suuremmiksi ja pidetään tämän kokoisina. 3. Yhteisessä kalastuspolitiikassa sovelletaan kalastuksenhoitoon ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että kalastustoimien vuoksi meriekosysteemiin kohdistuvia vaikutuksia saataisiin rajoitettua. 4. Yhteiseen kalastuspolitiikkaan sisällytetään unionin ympäristölainsäädännön vaatimukset. |
Perustelu
Vuonna 2002 tehdyssä Johannesburgin sopimuksessa todettiin, että tiettyjen lajien ja kantojen osalta saattaisi olla mahdotonta saavuttaa pyydettävien kantojen kestävää enimmäistuottoa vuoteen 2015 mennessä, ja tekstiin sisällytettiin maininta ”mikäli vain mahdollista” senkaltaisten olettamusten ottamiseksi huomioon. EU:n ei pidä yrittää mennä kansainvälisiä sitoumuksiaan pidemmälle.
Muutosehdotus 8
2 artiklan 3 kohta
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Yhteisessä kalastuspolitiikassa sovelletaan kalastuksenhoitoon ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että kalastustoimien vuoksi meriekosysteemiin kohdistuvia vaikutuksia saataisiin rajoitettua. |
Yhteisessä kalastuspolitiikassa sovelletaan kalastuksenhoitoon ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että kalastustoimien vuoksi meriekosysteemiin kohdistuvia vaikutuksia saataisiin rajoitettua. |
Perustelu
Vuodelta 2002 peräisin olevassa Johannesburgin sopimuksessa todetaan, että tiettyjen lajien ja kantojen osalta saattaisi olla mahdotonta saavuttaa kestävän enimmäistuoton tasoa vuoteen 2015 mennessä, ja käytetään ilmausta ”mikäli vain mahdollista” sellaisten tapausten varalta.
Muutosehdotus 9
3 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
||||||||||||||||||||||||||||||
Erityiset tavoitteet Edellä 2 artiklassa asetettujen yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisellä kalastuspolitiikalla pyritään erityisesti
|
Erityiset tavoitteet Edellä 2 artiklassa asetettujen yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisellä kalastuspolitiikalla pyritään erityisesti
|
Muutosehdotus 10
4 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
||||||||||||||||||||||||||
Hyvän hallinnan periaatteet Yhteistä kalastuspolitiikkaa ohjaavat seuraavat hyvän hallinnan periaatteet:
|
Hyvän hallinnan periaatteet Yhteistä kalastuspolitiikkaa ohjaavat seuraavat hyvän hallinnan periaatteet:
|
Perustelu
Mielestämme neuvoston ja Euroopan parlamentin poliittista harkintavaltaa tavoitteiden ja periaatteiden toteutuksessa tulisi kunnioittaa alan päätöksenteossa hyvän hallintotavan takaamiseksi.
Lisätään yhteisen kalastuspolitiikan hyvän hallinnan periaatteisiin uusi c kohta. Yhteisessä kalastuspolitiikassa on noudatettava tilapäisyyden ja asteittaisuuden kriteereitä.
Tarkoituksena on muistuttaa alueellistamisen merkityksestä yhteisessä kalastuspolitiikassa siten, että alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien roolia vahvistetaan.
Alakohta g aiheuttaa hämmennystä, koska siinä asetetaan yhdennetty meripolitiikka muiden unionin politiikkojen kanssa samalle tasolle yhteiseen kalastuspolitiikkaan nähden. Mielestämme yhteinen kalastuspolitiikka on erottamaton osa yhdennettyä meripolitiikkaa, ja tärkeää on sisäinen johdonmukaisuus yhdellä ja samalla politiikan alalla, josta vastaavat samat ihmiset.
Muutosehdotus 11
5 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
|
Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
|
Perustelu
Kalastusala on laajentunut uusiin toimintamuotoihin. ”Toimijoita” ei ole syytä rajata vain sellaisiin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, jotka hoitavat tai pitävät hallinnassaan yritystä. On myös yhdistyksiä ja muita yhteisöjä. Esimerkiksi vapaa-ajankalastuksen merkitys kalavarojen talteenotossa on suuri eräissä Euroopan osissa. Kaikkialla kaupungistumisen myötä virkistyskalastuksella on suuret mahdollisuudet lisätä ihmisten luonnon tuntemusta. Virkistyskalastus houkuttelee ihmisiä luotoon ja pitämään parempaa huolta omasta fyysisestä ja henkisestä virkistyksestä ja terveydestä. Opastetun kalastuksen ja yleensäkin kalastusmatkailun määrä ja myös taloudellinen merkitys kasvavat. Kalastus on myös merkittävä lisä matkailuelinkeinojen kehittämisessä ja täten se tukee rannikko- ja jokiyhteisöjen säilymistä elinvoimaisina. Täten ”toimija”-käsitettä on syytä laajentaa. Tätä puoltaa sekin, että esimerkiksi vapaa-ajankalastus on jo osa yhteistä kalastuspolitiikkaa sekä valvonta-asetuksen kautta että uusien kalalajien käyttö- ja hoitosuunnitelmien kautta.
Jotta Euroopan eri alueiden kalastustapojen moninaisuus ja erityispiirteet voidaan ottaa huomioon, mahdollisesti hyväksyttävän Euroopan laajuisen ”pienimuotoisen rannikkokalastuksen” määritelmän on oltava joustavampi.
Poikastuotantotoiminta on nousemassa perustavan tärkeään rooliin arvokalakantojen ylläpitämisessä istutusten avulla. Näin rajoitetaan tulokaslajeja, jotka hallitsevat elinympäristön tärkeitä ekologisia lokeroita.
Muutosehdotus 12
6 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Vesialueille pääsyä koskevat yleiset säännöt 1. Unionin kalastusaluksilla on yhtäläinen pääsy kaikille unionin vesialueille ja yhtäläinen vesiluonnonvarojen käyttöoikeus kaikilla unionin vesillä lukuun ottamatta 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja vesiä, jollei III osan mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä muuta johdu. 2. Jäsenvaltioilla on niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla enintään 12 meripeninkulman sisällä niiden perusviivoista lukien tammikuun 1 päivästä 2013joulukuun 31 päivään 2022 oikeus rajoittaa kalastus niihin kalastusaluksiin, jotka perinteisesti kalastavat tällä vyöhykkeellä läheisen rannikon satamista käsin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivia unionin kalastusaluksia koskevia järjestelyjä, jotka perustuvat jäsenvaltioiden välisiin olemassa oleviin naapuruussuhteisiin, ja liitteeseen I sisältyviä järjestelyjä, joissa vahvistetaan kullekin jäsenvaltiolle sellaiset muiden jäsenvaltioiden rannikkoalueen maantieteelliset vyöhykkeet, joilla kalastusta harjoitetaan, sekä kalastuksen kohteena olevat lajit. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan nojalla asetetuista rajoituksista. 3. Azorien, Madeiran ja Kanariansaarten vesialueilla 100 meripeninkulman sisällä niiden perusviivoista asianomaiset jäsenvaltiot voivat rajoittaa kalastuksen tammikuun 1 päivästä 2013joulukuun 31 päivään 2022 kyseisten saarten satamissa rekisteröityihin aluksiin. Tällaisia rajoituksia ei sovelleta kyseisillä vesialueilla perinteisesti kalastaviin unionin kalastusaluksiin niin kauan kuin alukset eivät ylitä perinteisesti käytetyn pyyntiponnistuksen tasoa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan nojalla asetetuista rajoituksista. 4. Edellä 2 ja 3 kohdassa kuvattujen järjestelyjen jälkeen sovellettavat säännökset on annettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. |
Vesialueille pääsyä koskevat yleiset säännöt 1. Unionin kalastusaluksilla on yhtäläinen pääsy kaikille unionin vesialueille ja yhtäläinen vesiluonnonvarojen käyttöoikeus kaikilla unionin vesillä lukuun ottamatta 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja vesiä, jollei III osan mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä muuta johdu. 2. Jäsenvaltioilla on niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla enintään 12 meripeninkulman sisällä niiden perusviivoista lukien tammikuun 1 päivästä 2013joulukuun 31 päivään 2022 oikeus rajoittaa kalastus niihin kalastusaluksiin, jotka perinteisesti kalastavat tällä vyöhykkeellä läheisen rannikon satamista käsin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivia unionin kalastusaluksia koskevia järjestelyjä, jotka perustuvat jäsenvaltioiden välisiin olemassa oleviin naapuruussuhteisiin, ja liitteeseen I sisältyviä järjestelyjä, joissa vahvistetaan kullekin jäsenvaltiolle sellaiset muiden jäsenvaltioiden rannikkoalueen maantieteelliset vyöhykkeet, joilla kalastusta harjoitetaan, sekä kalastuksen kohteena olevat lajit. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan nojalla asetetuista rajoituksista. 3. vesialueilla 100 meripeninkulman sisällä niiden perusviivoista asianomaiset jäsenvaltiot voivat rajoittaa kalastuksen tammikuun 1 päivästä 2013joulukuun 31 päivään 2022 kyseisten saarten satamissa rekisteröityihin aluksiin. Tällaisia rajoituksia ei sovelleta kyseisillä vesialueilla perinteisesti kalastaviin unionin kalastusaluksiin niin kauan kuin alukset eivät ylitä perinteisesti käytetyn pyyntiponnistuksen tasoa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan nojalla asetetuista rajoituksista. 4. Edellä 2 ja 3 kohdassa kuvattujen järjestelyjen jälkeen sovellettavat säännökset on annettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. |
Perustelu
Syrjäisimmät alueet ovat vaikeassa asemassa, joten ne kaikki on otettava huomioon, jotta niiden kehitystä voidaan tukea paremmin. Syrjäisimpien alueiden kehitys on tiiviissä yhteydessä meren luonnonvarojen ja yleisesti meriympäristön hyvään tilaan. Tämän muutosehdotuksen tavoitteena on, että Euroopan unionin kaikki syrjäisimmät alueet otetaan huomioon.
Muutosehdotus 13
8 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
||||
Teknisten toimenpiteiden lajit
|
Teknisten toimenpiteiden lajit
|
Perustelu
[Puolankielisessä toisinnossa käytetään ilmaisua ”valikoivuuden lisääminen”, ja se halutaan muuttaa ilmaisuksi ”valikoivuuden parantaminen” sillä perusteella, että valikoivuuden lisääminen ei ole aina hyödyllistä. Pikemminkin puhutaan valikoivuuden parantamisesta, kuten 14 artiklan a kohdassa vahvistetaan.] 8 artikla ei koske vain bentaalista vyöhykettä vaan myös pelagista vyöhykettä ja siinä käytettyjä pyydyksiä.
Muutosehdotus 14
9 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
||||||||||||
Monivuotiset suunnitelmat 1. Ensisijaisena toimenpiteenä olisi vahvistettava monivuotiset suunnitelmat säilyttämistoimiksi, joilla kalakannat säilytetään kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suurempina tai palautetaan näitä tasoja suuremmiksi. 2. Monivuotisissa suunnitelmissa esitetään
3. Monivuotiset suunnitelmat koskevat mahdollisuuksien mukaan joko yhtä tai useampaa kantaa hyödyntävää kalastusta, ja niissä otetaan asianmukaisesti huomioon kantojen ja kalastusten vuorovaikutus. 4. Monivuotiset suunnitelmat perustuvat kalastuksenhoidon ennalta varautuvaan lähestymistapaan, ja niissä on otettava huomioon käytettävissä olevia tietoja ja arviointimenetelmiä koskevat rajoitukset sekä kaikki mitattavissa olevat epävarmuustekijät tieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. |
Monivuotiset suunnitelmat 1. Ensisijaisena toimenpiteenä olisi vahvistettava monivuotiset suunnitelmat säilyttämistoimiksi, joilla kalakannat säilytetään kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoa suurempina tai palautetaan näitä tasoja suuremmiksi. 2. Monivuotisissa suunnitelmissa esitetään
3. Monivuotiset suunnitelmat koskevat mahdollisuuksien mukaan joko yhtä tai useampaa kantaa hyödyntävää kalastusta, ja niissä otetaan asianmukaisesti huomioon kantojen ja kalastusten vuorovaikutus . 4. Monivuotiset suunnitelmat perustuvat kalastuksenhoidon ennalta varautuvaan lähestymistapaan, ja niissä on otettava huomioon käytettävissä olevia tietoja ja arviointimenetelmiä koskevat rajoitukset sekä kaikki mitattavissa olevat epävarmuustekijät tieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. |
Perustelu
Euroopan unioni perusti vuonna 2004 alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat yhteisen kalastuspolitiikan alueellisen lähestymistavan selkiyttämiseksi asiaankuuluvalla tavalla. Ne on liitettävä entistä paremmin mukaan päätöksentekoon pyytämällä niiltä lausuntoa monivuotisista suunnitelmista. Näin monivuotiset suunnitelmat ovat helpommin kalastuselinkeinonharjoittajien hyväksyttävissä ja jo lähtökohtaisesti helpommin sovellettavissa.
Vuonna 2002 tehdyssä Johannesburgin sopimuksessa todettiin, että tiettyjen lajien ja kantojen osalta saattaisi olla mahdotonta saavuttaa pyydettävien kantojen kestävää enimmäistuottoa vuoteen 2015 mennessä, ja tekstiin sisällytettiin maininta ”mikäli vain mahdollista” senkaltaisten olettamusten ottamiseksi huomioon. EU:n ei pidä yrittää mennä kansainvälisiä sitoumuksiaan pidemmälle. Monivuotisissa suunnitelmissa asetetaan tavoitteet saaliin poisheittämisen asteittaiseksi vähentämiseksi toimenpitein, jotka omaksutaan paikallistasolla. Näiden vähentämistoimenpiteiden tulee perustua asianomaisten osapuolien esittämiin monenlaisiin välineisiin: valikoivuus, paikka- ja aikamääreisiin perustuva hallinnointi ja saaliskiintiöiden käyttöönotto tiettyjen tilanteeltaan herkkien lajien osalta tietyillä alueilla. Näillä osapuolilla tulee olla merkittävä rooli kyseisellä alalla, asemaltaan lujittuneiden alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien myötä. Monivuotisissa suunnitelmissa täytyy ottaa virallisesti kantaa suojeltuihin merialueisiin liittyviin kysymyksiin, sillä eräät niistä ovat laajamittaisen kalastustoiminnan tapahtumapaikkoja. Monivuotisiin suunnitelmiin täytyy kuulua myös ekosysteemiulottuvuus takeena kalakantojen säilyttämiselle.
On tärkeää tarkentaa, että monivuotisiin suunnitelmiin on myös sisällytettävä toimenpiteet ympäristön hyvän tilan palauttamiseksi, sillä ilman näitä toimenpiteitä ympäristön tila saattaa heikentyä entisestään aiheuttaen vahinkoa meriekosysteemien luonnolliselle tuotantokapasiteetille.
Suojeltujen merialueiden hyvä hallinnointi on yksi biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteista. Onkin luonnollista, että ne otetaan huomioon yhteisessä kalastuspolitiikassa.
Muutosehdotus 15
10 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
1. Monivuotisissa suunnitelmissa esitetään toimenpiteet kalastuskuolevuuden mukauttamiseksi sellaiseksi, että kaikki kannat voidaan palauttaa pysyvästi kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi vuoteen 2015 mennessä. 2. Silloin kun ei ole mahdollista määritellä kalastuskuolevuutta, joka takaa kantojen palauttamisen pysyvästi kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi, monivuotisissa suunnitelmissa on esitettävä varotoimenpiteet, joilla voidaan turvata asianomaisten kantojen säilyttäminen vastaavan tasoisesti. |
1. Monivuotisissa suunnitelmissa esitetään toimenpiteet kalastuskuolevuuden mukauttamiseksi sellaiseksi, että kaikki kannat voidaan palauttaa pysyvästi kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi vuoteen 2015 mennessä. 2. Silloin kun ei ole mahdollista määritellä kalastuskuolevuutta, joka takaa kantojen palauttamisen pysyvästi kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi, monivuotisissa suunnitelmissa on esitettävä varotoimenpiteet, joilla voidaan turvata asianomaisten kantojen säilyttäminen vastaavan tasoisesti. |
Muutosehdotus 16
11 artikla
Komission teksti |
Muutosehdotus |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Monivuotisten suunnitelmien sisältö Monivuotisessa suunnitelmassa esitetään
|
Monivuotisten suunnitelmien sisältö Monivuotisessa suunnitelmassa esitetään
|
Perustelu
Luonnon monimuotoisuuden ja kestävän kalatalouden turvaaminen edellyttää vaelluskalakantoihin kohdistuvia toimenpiteitä. Anadromiset eli jokiin lisääntymään nousevat kalakannat tulee eriyttää EU:n yhteisessä kalastuspolitiikassa. Yhteiseen kalastuspolitiikkaan tulee luoda kahtiajako anadromisten kalakantojen hoidolle ja muiden kalakantojen hoidon periaatteille. Vaelluskalakantojen kalastuksen säätelyn periaatteet tulee toteuttaa noudattaen YK:n merioikeusyleissopimusta, jonka V osan 66 artiklassa säädetään anadromisten kalakantojen hallinnasta muista kalalajeista erillisenä.
Elollisen luonnonvarojen hoito on dynaaminen prosessi, ja usein on tarpeen tehdä nopeita päätöksiä, mikä on kohtuuttoman vaikeaa hyvin byrokraattisen ja hitaan yhteispäätösprosessin vuoksi. Tämän vahvistavat tähänastiset, Itämereltä ja Pohjanmereltä saadut kokemukset. Monivuotisiin suunnitelmiin sisältyy lausekkeita, jotka koskevat kalastuksenhoitoa koskevia arvioita 3–5 vuoden jälkeen. Sen sijaan ei ole luotu virallisia nopean toiminnan keinoja ennalta arvaamattomien, nopeaa toimintaa edellyttävien tilanteiden varalle. Jäsenvaltioiden tehtävänä tulisi olla päättää, millaisissa tilanteissa ja miten tulee toimia.
Muutosehdotus 17
15 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
||||||||||||||||||||
Velvoite purkaa aluksesta kaikki saaliit 1. Kaikki seuraavien kalakantojen saaliit, joihin sovelletaan saalisrajoja ja jotka on pyydetty unionin vesillä harjoitetun kalastuksen aikana tai jotka ovat unionin alusten unionin vesien ulkopuolella pyytämiä, on nostettava kalastusalukselle ja säilytettävä siellä, ilmoitettava ja purettava aluksesta, jos niitä ei käytetä elävänä syöttinä, seuraavan aikataulun mukaisesti:
2. Edellä 1 kohdassa mainituille kalakannoille on vahvistettava säilyttämisen vähimmäisviitekoot parhaan käytettävissä olevan tutkimustiedon pohjalta. Kyseisistä kannoista pyydettyjen, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen myynti sallitaan ainoastaan kalajauhoksi tai lemmikkieläinten ruoaksi. 3. Kaupan pitämistä koskevat vaatimukset vahvistettuja kalastusmahdollisuuksia suuremmille saaliille vahvistetaan [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen] 27 artiklan mukaisesti. 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lipun alla purjehtivat unionin kalastusalukset on varustettu niin, että kaikki kalastus- ja jalostustoimet voidaan dokumentoida kattavasti kaikkien saaliiden purkamista koskevan velvoitteen noudattamisen seurantaa varten. 5. Edellä oleva 1 kohta ei saa rajoittaa kansainvälisten velvoitteiden noudattamista. 6. Siirretään komissiolle valta antaa 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täsmentämiseksi, jotta unioni pystyisi täyttämään kansainväliset velvoitteensa, delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti. |
1. aikkien seuraavien saalii, joihin sovelletaan saalisrajoja ja jotka on pyydetty unionin vesillä harjoitetun kalastuksen aikana tai jotka ovat unionin alusten unionin vesien ulkopuolella pyytämiä:
2. Edellä 1 kohdassa mainituille kalakannoille on vahvistettava säilyttämisen vähimmäisviitekoot parhaan käytettävissä olevan tutkimustiedon pohjalta. Kyseisistä kannoista pyydettyjen, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen myynti sallitaan ainoastaan kalajauhoksi tai lemmikkieläinten ruoaksi. 3. Kaupan pitämistä koskevat vaatimukset vahvistettuja kalastusmahdollisuuksia suuremmille saaliille vahvistetaan [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen] 27 artiklan mukaisesti. 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lipun alla purjehtivat unionin kalastusalukset on varustettu niin, että kaikki kalastus- ja jalostustoimet voidaan dokumentoida kattavasti noudattamisen varten. 5. Edellä oleva 1 kohta ei saa rajoittaa kansainvälisten velvoitteiden noudattamista. 6. Siirretään komissiolle valta antaa 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täsmentämiseksi, jotta unioni pystyisi täyttämään kansainväliset velvoitteensa, delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti.
|
Perustelu
Muutosehdotuksen mukaan tulee tehdä monivuotisia suunnitelmia poisheittämisen vähentämiseksi, mutta puheena olevissa asiakirjoissa ei ole tällaista ehdotusta. Euroopan komissio ehdottaa, että otetaan käyttöön velvoite purkaa aluksesta kaikki kaupallisten kantojen saaliit tietystä päivämäärästä alkaen. Joko alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien tai jäsenvaltioiden tulisi tilanteesta riippuen suorittaa Euroopan komission päätöksen toteuttamiseen tähtääviä toimia. Monivuotisista suunnitelmista puhuminen ei liene siis perusteltua, sillä tällaisten suunnitelmien tulisi olla huomattavasti pitkäkestoisempia.
Kalojen mereen heittäminen on monista eri syistä tavallista. Kalastuskäytäntöjä kehittämällä ja pyydysten valikoivuutta teknisin ratkaisuin parantamalla voidaan vähentää tahattomia saaliita. Tämän lisäysehdotuksen asia sisältyy AK:n näkemyksenä lausuntomme alussa oleviin poliittisiin suosituksiin, joten se on syytä lisätä myös muutosehdotuksiin.
Muutosehdotus 18
16 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Kalastusmahdollisuudet 1. Jäsenvaltioille jaetut kalastusmahdollisuudet takaavat kullekin jäsenvaltiolle kalastustoiminnan suhteellisen vakauden kunkin kalakannan tai kalastuksen osalta. Kaikkien jäsenvaltioiden edut on otettava huomioon uusia kalastusmahdollisuuksia jaettaessa. 2. Kalastusmahdollisuuksien kokonaismäärään voidaan sisällyttää sivusaaliiden kalastusmahdollisuuksia koskeva varaus. 3. Kalastusmahdollisuudet on vahvistettava siten, että ne vastaavat 9 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan b, c ja h alakohdan mukaisesti vahvistettuja määrällisiä tavoitteita, aikarajoja ja marginaaleja. 4. Jäsenvaltiot voivat vaihtaa keskenään kaikki niille jaetut kalastusmahdollisuudet tai osan niistä ilmoitettuaan asiasta komissiolle. |
Kalastusmahdollisuudet 1. Jäsenvaltioille jaetut kalastusmahdollisuudet takaavat kullekin jäsenvaltiolle kalastustoiminnan suhteellisen vakauden kunkin kalakannan tai kalastuksen osalta. Kaikkien jäsenvaltioiden edut on otettava huomioon uusia kalastusmahdollisuuksia jaettaessa. 2. Kalastusmahdollisuuksien kokonaismäärään voidaan sisällyttää sivusaaliiden kalastusmahdollisuuksia koskeva varaus. 3. Kalastusmahdollisuudet on vahvistettava siten, että ne vastaavat 9 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan b, c ja h alakohdan mukaisesti vahvistettuja määrällisiä tavoitteita, aikarajoja ja marginaaleja. 4. Jäsenvaltiot voivat vaihtaa keskenään kaikki niille jaetut kalastusmahdollisuudet tai osan niistä ilmoitettuaan asiasta komissiolle. 5. |
Perustelu
Lisättäväksi ehdotettu uusi kohta kuvastaa nykyisin voimassa olevaa, yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevaa asetusta. Kalastusmahdollisuuksien jakamisen tulee edelleenkin kuulua jäsenvaltioiden päätösvaltaan, koska se on ratkaisevin käytettävissä oleva väline, jolla pystytään vaikuttamaan kalastussektorin rakenteeseen ja toimintaan. Nämä ovat tärkeinä pidettyjä kysymyksiä, joilla on merkitystä jäsenvaltioiden tasolla tapahtuvassa päätöksenteossa niiden sosioekonomisen tavoitteenasettelun mukaisesti.
Muutosehdotus 19
17 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
||||||||||||||||
Monivuotisten suunnitelmien mukaisesti hyväksytyt säilyttämistoimet 1. Edellä olevan 9, 10 ja 11 artiklan mukaisesti laaditussa monivuotisessa suunnitelmassa voidaan antaa jäsenvaltioille lupa toteuttaa kyseisen monivuotisen suunnitelman mukaisesti toimenpiteitä, jossa täsmennetään asianomaisten valtioiden lipun alla purjehtiviin aluksiin sovellettavat säilyttämistoimet, sellaisia unionin vesialueilla olevia kantoja varten, joiden osalta jäsenvaltioille on myönnetty kalastusmahdollisuuksia. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan nojalla toteutetut säilyttämistoimet
|
Monivuotisten suunnitelmien mukaisesti hyväksytyt säilyttämistoimet
. Edellä olevan 9, 10 ja 11 artiklan mukaisesti laaditussa monivuotisessa suunnitelmassa voidaan antaa jäsenvaltioille lupa toteuttaa kyseisen monivuotisen suunnitelman mukaisesti toimenpiteitä, jossa täsmennetään asianomaisten valtioiden lipun alla purjehtiviin aluksiin sovellettavat säilyttämistoimet, sellaisia unionin vesialueilla olevia kantoja varten, joiden osalta jäsenvaltioille on myönnetty kalastusmahdollisuuksia. . Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kohdan nojalla toteutetut säilyttämistoimet
|
Perustelu
Euroopan unioni perusti vuonna 2004 alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat yhteisen kalastuspolitiikan alueellisen lähestymistavan selkiyttämiseksi asiaankuuluvalla tavalla. Ne on liitettävä entistä paremmin mukaan päätöksentekoon pyytämällä niiltä lausuntoa monivuotisista suunnitelmista. Näin monivuotiset suunnitelmat ovat helpommin kalastuselinkeinonharjoittajien hyväksyttävissä ja jo lähtökohtaisesti helpommin sovellettavissa.
Muutosehdotus 20
21 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
||||||||||||||||
Tekniset toimenpiteet Edellä olevan 14 artiklan mukaisesti laaditussa teknisessä toimenpidekehyksessä voidaan antaa jäsenvaltioille lupa toteuttaa kyseisen kehyksen mukaisesti toimenpiteitä, joissa täsmennetään asianomaisten valtioiden lipun alla purjehtiviin aluksiin sovellettavat tekniset toimenpiteet, sellaisia jäsenvaltioiden vesialueilla olevia kantoja varten, joiden osalta niille on myönnetty kalastusmahdollisuuksia. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekniset toimenpiteet
|
Tekniset toimenpiteet dellä olevan 14 artiklan mukaisesti laaditussa teknisessä toimenpidekehyksessä voidaan antaa jäsenvaltioille lupa toteuttaa kyseisen kehyksen mukaisesti toimenpiteitä, joissa täsmennetään asianomaisten valtioiden lipun alla purjehtiviin aluksiin sovellettavat tekniset toimenpiteet, sellaisia jäsenvaltioiden vesialueilla olevia kantoja varten, joiden osalta niille on myönnetty kalastusmahdollisuuksia. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekniset toimenpiteet
|
Perustelu
Euroopan unioni perusti vuonna 2004 alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat yhteisen kalastuspolitiikan alueellisen lähestymistavan selkiyttämiseksi asiaankuuluvalla tavalla. Ne on liitettävä entistä paremmin mukaan päätöksentekoon pyytämällä niiltä lausuntoa teknisistä toimenpiteistä. Näin monivuotiset suunnitelmat ovat helpommin kalastuselinkeinonharjoittajien hyväksyttävissä ja jo lähtökohtaisesti helpommin sovellettavissa.
Muutosehdotus 21
27 artiklan 1 kohta
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
||||||||
1. Kunkin jäsenvaltion on perustettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmä
|
1. Kukin jäsenvaltio siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmä
|
Perustelu
Siirrettäviin kalastusoikeuksiin siirtymiseen on syytä kannustaa, mutta asian tulee kuulua jäsenvaltioiden toimivaltaan ja tapahtua niiden hyväksi harkitsemassa aikataulussa. Tämänkaltaiset siirrettävät kalastusoikeudet koskisivat säänneltyjä kalakantoja, ja muualla on todettu, että aluksen koko ei ole merkittävä tekijä kyseisten kalakantojen hyödyntämisen intensiteettiä ajatellen.
Muutosehdotus 22
27 artiklan 2 kohta
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
2. Jäsenvaltiot voivat laajentaa siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmää niin, että siihen kuuluvat myös ne kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituiset kalastusalukset, jotka käyttävät muun tyyppisiä pyydyksiä kuin vedettäviä pyydyksiä, ja tällöin niiden on ilmoitettava asiasta komissiolle. |
2. Jäsenvaltiot voivat laajentaa siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmää niin, että siihen kuuluvat myös ne kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituiset kalastusalukset, jotka käyttävät muun tyyppisiä pyydyksiä kuin vedettäviä pyydyksiä, ja tällöin niiden on ilmoitettava asiasta komissiolle. |
Perustelu
[Suom. huom. Muutosehdotus ei koske suomenkielistä toisintoa.]
Muutosehdotus 23
28 artiklan 1 kohta
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Siirrettävien kalastusoikeuksien jakaminen Siirrettävät kalastusoikeudet vahvistavat oikeuden käyttää 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti jaettuja yksittäisiä kalastusmahdollisuuksia. |
Siirrettävien kalastusoikeuksien jakaminen , iirrettävät kalastusoikeudet vahvistavat oikeuden käyttää 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti jaettuja yksittäisiä kalastusmahdollisuuksia. |
Perustelu
Siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevan järjestelmän omaksumisen tulee olla jäsenvaltioille vapaaehtoista, ja on tarkoituksenmukaista muuttaa jäljempänä olevien artiklojen teksti kuvastamaan sitä, että siirrettävien kalastusoikeuksien hallinnointi on sovellettavissa vain siinä tapauksessa, että tuo vaihtoehto valitaan.
Muutosehdotus 24
28 artiklan 2 kohta
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Kunkin jäsenvaltion on jaettava siirrettävät kalastusoikeudet avoimin perustein kutakin sellaista kalakantaa tai kalakantaryhmää varten, jonka osalta on jaettu kalastusmahdollisuuksia 16 artiklan mukaisesti, lukuun ottamatta kestävää kalastusta koskevien sopimusten nojalla saatuja kalastusmahdollisuuksia. |
, jäsenvaltion on jaettava siirrettävät kalastusoikeudet avoimin perustein kutakin sellaista kalakantaa tai kalakantaryhmää varten, jonka osalta on jaettu kalastusmahdollisuuksia 16 artiklan mukaisesti, lukuun ottamatta kestävää kalastusta koskevien sopimusten nojalla saatuja kalastusmahdollisuuksia. |
Muutosehdotus 25
28 artiklan 5 kohta
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Siirrettävien kalastusoikeuksien jakaminen 5. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa siirrettävien kalastusoikeuksien voimassaoloajan vähintään 15 vuoden pituiseksi ajaksi niiden uudelleen jakamista varten. Jos jäsenvaltiot eivät ole rajoittaneet siirrettävien kalastusoikeuksien voimassaoloaikaa, ne voivat peruuttaa kyseiset oikeudet ilmoittamalla tästä vähintään 15 vuotta aikaisemmin. |
Siirrettävien kalastusoikeuksien jakaminen 5. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa siirrettävien kalastusoikeuksien . |
Perustelu
Kalastusoikeuksien siirtoa koskevien menettelyiden tulisi kuulua kunkin jäsenvaltion toimivaltaan. Latvialla ja monilla muilla Euroopan unionin jäsenvaltioilla on jo kalastusoikeuksien siirtoa sääntelevä lainsäädäntö, joka toimii tehokkaasti. Uuden järjestelmän perustaminen lisäisi hallintotaakkaa ja edellyttäisi lisärahoitusta eikä välttämättä takaisi nykyistä järjestelmää tehokkaampaa toimivuutta.
Muutosehdotus 26
28 artiklan 6 kohta
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
6. Jäsenvaltiot voivat peruuttaa siirrettävät kalastusoikeudet lyhyemmällä varoitusajalla, jos vahvistetaan, että oikeuksien haltija on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen. Peruutus on tehtävä noudattaen kaikilta osin yhteistä kalastuspolitiikkaa ja suhteellisuusperiaatetta, ja tarvittaessa sen on tultava voimaan välittömästi. |
6. Jäsenvaltiot voivat peruuttaa siirrettävät kalastusoikeudet lyhyemmällä varoitusajalla, jos vahvistetaan, että oikeuksien haltija on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen. Peruutus on tehtävä noudattaen kaikilta osin yhteistä kalastuspolitiikkaa ja suhteellisuusperiaatetta, ja tarvittaessa sen on tultava voimaan välittömästi. |
Muutosehdotus 27
28 artiklan 7 kohta
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
7. Sen estämättä, mitä 5 ja 6 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat peruuttaa sellaiset siirrettävät kalastusoikeudet, joita ei ole käytetty kalastusaluksella kolmeen peräkkäiseen vuoteen. |
7. Sen estämättä, mitä 5 ja 6 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat peruuttaa sellaiset siirrettävät kalastusoikeudet, joita ei ole käytetty kalastusaluksella peräkkäiseen vuoteen. |
Perustelu
Ehdotettu kolmen vuoden ajanjakso on liian pitkä ja aiheuttaa jo keinottelun mahdollisuuden, mutta aikarajaan tarvitaan joustoa, jottei vaaranneta erityistilanteisiin joutuneiden yritysten kestävyyttä.
Muutosehdotus 28
28 artiklan 8 kohta
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
|
Lisätään uusi kohta.
|
Muutosehdotus 29
29 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Yksittäisten kalastusmahdollisuuksien jakaminen 1. Jäsenvaltiot jakavat yksittäiset kalastusmahdollisuudet 28 artiklassa tarkoitetuille siirrettävien kalastusoikeuksien haltijoille jäsenvaltioille jaettujen tai jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 1967/2006 19 artiklan mukaisesti hyväksymissä monivuotisissa suunnitelmissa vahvistettujen kalastusmahdollisuuksien pohjalta. 2. Jäsenvaltioiden on määritettävä kalastusmahdollisuudet, jotka parhaan käytettävissä olevan tutkimustiedon mukaan voidaan jakaa kyseisten jäsenvaltioiden lipun alla purjehtiville kalastusaluksille sellaisten lajien osalta, joita varten neuvosto ei ole vahvistanut kalastusmahdollisuuksia. 3. Kalastusalukset saavat harjoittaa kalastustoimintaa vain, jos niillä on hallussaan riittävät yksittäiset kalastusmahdollisuudet niiden kaikkia mahdollisia saaliita varten. 4. Jäsenvaltiot voivat varata kalastusmahdollisuuksista enimmillään 5 prosenttia. Niiden on vahvistettava tavoitteet ja avoimet perusteet kyseisten varantoon sisältyvien kalastusmahdollisuuksien jakamista varten. Kyseisiä kalastusmahdollisuuksia voidaan jakaa ainoastaan hyväksyttäville 28 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuille siirrettävien kalastusoikeuksien haltijoille. 5. Jakaessaan siirrettäviä kalastusoikeuksia 28 artiklan mukaisesti ja kalastusmahdollisuuksia tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat tarjota kalastusaluksille kannustimia, jotta nämä käyttäisivät valikoivia pyydyksiä tahattomien sivusaaliiden torjumiseksi asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitettujen kalastusmahdollisuuksien rajoissa. 6. Jäsenvaltiot voivat asettaa yksittäisten kalastusmahdollisuuksien käytölle maksuja, joilla katetaan kalastuksenhoidon kustannuksia. |
Yksittäisten kalastusmahdollisuuksien jakaminen
. Jakaessaan siirrettäviä kalastusoikeuksia 28 artiklan mukaisesti ja kalastusmahdollisuuksia tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat tarjota kalastusaluksille kannustimia, jotta nämä käyttäisivät valikoivia pyydyksiä tahattomien sivusaaliiden torjumiseksi asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitettujen kalastusmahdollisuuksien rajoissa. . Jäsenvaltiot voivat asettaa yksittäisten kalastusmahdollisuuksien käytölle maksuja, joilla katetaan kalastuksenhoidon kustannuksia. |
Perustelu
Päätöksen kalastusmahdollisuuksien jakamisesta tulee edelleen kuulua jäsenvaltioiden toimivaltaan.
Muutosehdotus 30
31 artiklan 1 kohta
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Siirrettävien kalastusoikeuksien siirto 1. Kokonaisia tai osittaisia siirrettäviä kalastusoikeuksia voidaan siirtää jäsenvaltiossa kyseisten oikeuksien hyväksyttävien haltijoiden kesken. 2. Jäsenvaltio voi antaa luvan toiseen jäsenvaltioon tai toisesta jäsenvaltiosta suuntautuvaan siirrettävien kalastusoikeuksien siirtoon. 3. Jäsenvaltiot voivat säännellä siirrettävien kalastusoikeuksien siirtoa määräämällä siihen avoimin ja puolueettomin perustein sovellettavista edellytyksistä. |
Siirrettävien kalastusoikeuksien siirto 1. , kalastusoikeuksia voidaan siirtää jäsenvaltiossa kyseisten oikeuksien hyväksyttävien haltijoiden kesken. 2. Jäsenvaltiot voivat säännellä siirrettävien kalastusoikeuksien siirtoa määräämällä siihen avoimin ja puolueettomin perustein sovellettavista edellytyksistä |
Perustelu
Siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevien järjestelmien täytyy perustua jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen. Siirrettävien kalastusoikeuksien hallinnointipuitteita voidaan soveltaa vasta, kun tuo vaihtoehto on valittu.
Siirrettävät kalastusoikeudet voidaan siirtää jäsenvaltion sisällä 16 artiklan 1 kohdassa vahvistetun kalastustoiminnan suhteellisen vakauden ylläpitämiseksi. Siirrettävien kalastusoikeuksien siirtämisen salliminen ei vaikuta mahdolliselta, sillä se on vastoin suhteellisen vakauden yleistä ja kiistatonta periaatetta.
Muutosehdotus 31
32 artiklan 2 kohta
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Yksittäisten kalastusmahdollisuuksien vuokraus 1. Yksittäisiä kalastusmahdollisuuksia voidaan vuokrata kokonaisina tai osittaisina jäsenvaltion sisällä. 2. Jäsenvaltio voi antaa luvan toiseen jäsenvaltioon tai toisesta jäsenvaltiosta suuntautuvaan yksittäisten kalastusmahdollisuuksien vuokraukseen. |
Yksittäisten kalastusmahdollisuuksien vuokraus 1. Yksittäisiä kalastusmahdollisuuksia voidaan vuokrata kokonaisina tai osittaisina jäsenvaltion sisällä.
|
Perustelu
Siirrettävät kalastusoikeudet voidaan siirtää jäsenvaltion sisällä 16 artiklan 1 kohdassa vahvistetun kalastustoiminnan suhteellisen vakauden ylläpitämiseksi. Siirrettävien kalastusoikeuksien siirtämisen salliminen ei vaikuta mahdolliselta, sillä se on vastoin suhteellisen vakauden yleistä ja kiistatonta periaatetta.
Muutosehdotus 32
35 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
1. Kunkin jäsenvaltion laivastolle asetetaan kalastuskapasiteetin ylärajat liitteen II mukaisesti. 2. Jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota olemaan sisällyttämättä 1 kohdan mukaisesti vahvistettuihin kalastuskapasiteetin ylärajoihin kalastusaluksia, joihin sovelletaan 27 artiklan mukaisesti vahvistettua siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmää. Tällaisessa tapauksessa kalastuskapasiteetin ylärajat on laskettava uudelleen siten, että huomioon otetaan kalastusalukset, joihin siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmää ei sovelleta. 3. Siirretään komissiolle valta antaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua kalastuskapasiteetin ylärajojen uudelleen laskemista varten delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti. |
1. Kunkin jäsenvaltion laivastolle asetetaan kalastuskapasiteetin ylärajat liitteen II mukaisesti. 2. Jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota olemaan sisällyttämättä 1 kohdan mukaisesti vahvistettuihin kalastuskapasiteetin ylärajoihin kalastusaluksia, joihin sovelletaan 27 artiklan mukaisesti vahvistettua siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmää. Tällaisessa tapauksessa kalastuskapasiteetin ylärajat on laskettava uudelleen siten, että huomioon otetaan kalastusalukset, joihin siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmää ei sovelleta. 3. Siirretään komissiolle valta antaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua kalastuskapasiteetin ylärajojen uudelleen laskemista varten delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti. |
Perustelu
Syrjäisimpien alueiden laivasto käsittää rakenteeltaan ensisijaisesti pieniä aluksia, joita käytetään ennen kaikkea rannikkokalastukseen, ja sille ovat ominaisia toiminnan pienimuotoisuus sekä tulojen epävarmuus. Ehdotetut uudet viitetasot, jotka on asetettu 31. joulukuuta 2010 vallinneen laivaston tilanteen pohjalta, vaarantavat ratkaisevalla tavalla kalastustoiminnan kannattavuuden syrjäisimmillä alueilla.
Muutosehdotus 33
53 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
||||||||||||||||
Neuvoa-antavien toimikuntien tehtävät 1. Neuvoa-antavat toimikunnat voivat
2. Komission ja tarvittaessa asianomaisen jäsenvaltion on vastattava kohtuullisen ajan kuluessa 1 kohdan nojalla saamiinsa suosituksiin, ehdotuksiin ja tietoihin. |
Neuvoa-antavien toimikuntien tehtävät 1. Neuvoa-antavat toimikunnat
2. Komission ja tarvittaessa asianomaisen jäsenvaltion on vastattava kohtuullisen ajan kuluessa 1 kohdan nojalla saamiinsa suosituksiin, ehdotuksiin ja tietoihin. |
Perustelu
On edistettävä hajautettua hallintoa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen hahmottelussa vahvistamalla alueellista tasoa sekä sääntöjen laatimisvaiheessa ja etenkin täytäntöönpanovaiheessa. Alueellisilla neuvoa-antavilla toimikunnilla tulisi olla keskeinen rooli tässä hajautetussa hallinnossa (vahvistettu mahdollisuus tehdä ehdotuksia, entistä parempi lausuntojen huomioon ottaminen). Tämä edellyttää myös valtioiden ja eri sidosryhmien vahvempaa osallistumista niiden työskentelyyn. Näin alueellisilla neuvoa-antavilla toimikunnilla olisi vahvempi oikeutus, ja ne tarjoaisivat asianmukaiset puitteet keskusteluille kalastusaluekohtaisen lähestymistavan mukaisesti ja voisivat toteuttaa tieteellistä seurantaa alueellisten haasteiden pohjalta. Alueellisia neuvoa-antavia toimikuntia tulee tukea taloudellisesti Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetun asetuksen nojalla, ja niiden kokoonpanoa tulee laajentaa siten, että mukaan otetaan jäsenvaltiot ja asiaankuuluvat tieteelliset laitokset. Tässä uudessa järjestelmässä jäsenvaltioihin ja kaikkiin asianomaisiin sidosryhmiin ”laajennetun” alueellisen neuvoa-antavan toimikunnan lausunnot hyväksyttäisiin yhteisymmärryksessä. Komissio tekisi lopulta lainsäätäjälle uuden ehdotuksen ottaen huomioon annetut lausunnot. Alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat voisivat myös tehdä tarvittaessa säännösehdotuksia komissiolle.
Muutosehdotus 34
54 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
Neuvoa-antavien toimikuntien kokoonpano, toiminta ja rahoitus 1. Neuvoa-antavat toimikunnat muodostuvat kalastusalan toimijoita edustavista järjestöistä ja muista yhteisen kalastuspolitiikan alan eturyhmistä. 2. Kukin neuvoa-antava toimikunta muodostuu yleiskokouksesta ja toimeenpanevasta komiteasta, ja se hyväksyy toimenpiteet, joita tarvitaan komitean järjestäytymistä varten sekä avoimuuden ja kaikkien ilmaistujen näkökantojen kunnioittamisen takaamiseksi. 3. Neuvoa-antavat toimikunnat voivat hakea unionin rahoitustukea Euroopan yleistä etua tavoittelevana organisaationa. 4. Siirretään komissiolle valta antaa neuvoa-antavien toimikuntien kokoonpanon osalta delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti. |
Neuvoa-antavien toimikuntien kokoonpano, toiminta ja rahoitus 1. Neuvoa-antavat toimikunnat muodostuvat kalastusalan toimijoita edustavista järjestöistä ja muista yhteisen kalastuspolitiikan alan eturyhmistä. 2. Kukin neuvoa-antava toimikunta muodostuu yleiskokouksesta ja toimeenpanevasta komiteasta, ja se hyväksyy toimenpiteet, joita tarvitaan komitean järjestäytymistä varten sekä avoimuuden ja kaikkien ilmaistujen näkökantojen kunnioittamisen takaamiseksi. 3. Neuvoa-antavat toimikunnat voivat hakea unionin rahoitustukea Euroopan yleistä etua tavoittelevana organisaationa. 4. Siirretään komissiolle valta antaa neuvoa-antavien toimikuntien kokoonpanon osalta delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti. |
Perustelu
Alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien tehokkuuden ja oikeutuksen vahvistamiseksi niitä tulee laajentaa siten, että mukana ovat jäsenvaltiot ja asiaankuuluvat tieteelliset laitokset. Näin voidaan mahdollistaa entistä hedelmällisemmät ja kalastusalueiden alueellisten haasteiden kannalta hyödyllisemmät keskustelut.
Asiakirja COM(2011) 416 final
Muutosehdotus 35
8 artikla
Komission teksti |
AK:n muutosehdotus |
||||||||||||||||
|
|
Perustelu
Jakamisen ja käytettäväksi antamisen välillä on olennainen ero, sillä tuottajaorganisaatio kantaa jakamisen kustannukset, kun taas käytettäväksi annettaessa kustannukset voi kantaa joko tuottajaorganisaatio tai vastaanottaja.
Bryssel 4. toukokuuta 2012
Alueiden komitean puheenjohtaja
Mercedes BRESSO
(1) ABl. L 409 vom 30.12.2006, S. 11.
(2) ABl. L 274 vom 25.9.1986, S. 1.