Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Entistä kilpailukykyisemmän eurooppalaisen puu- ja huonekaluteollisuuden mahdollisuudet ja haasteet” (oma-aloitteinen lausunto)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 20. tammikuuta 2011 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla antaa oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

Entistä kilpailukykyisemmän eurooppalaisen puu- ja huonekaluteollisuuden mahdollisuudet ja haasteet

Asian valmistelusta vastannut neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” hyväksyi lausuntonsa 27. syyskuuta 2011. Esittelijä oli Josef ZBOŘIL ja toinen esittelijä Patrizio PESCI.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26.–27. lokakuuta 2011 pitämässään 475. täysistunnossa (lokakuun 26. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 120 ääntä puolesta ja 1 vastaan 2:n pidättyessä äänestämästä.

1.1 Euroopan puu- ja huonekaluteollisuudessa (samoin kuin sellu- ja paperiteollisuudessa) käytetään pääasiassa uusiutuvaa luonnon raaka-ainetta eli puuta. Alalla on merkittävä rooli vihreän talouden kehittämisen kannalta. ETSK on huomannut, että EU:n eräissä politiikoissa ja aloitteissa on nykyisellään valitettavasti paikka paikoin huomattavaa epäjohdonmukaisuutta, joka vaikuttaa vakavalla tavalla metsäteollisuuden kilpailukykyyn ja kannattavuuteen.

1.2 Ala joutuu kilpailemaan yhä enemmän puusta uusiutuvan energian alan kanssa, sillä biomassan käyttöä edistetään tuilla ja muilla toimenpiteillä (puu on yksi tärkeimmistä polttoaineista biomassaenergian tuotannossa). Ongelmia on myös investoinneissa, tutkimuksessa, koulutuksessa, nuorten työntekijöiden houkuttelemisessa ja julkisiin hankintoihin liittyvissä hallinnollisissa rajoituksissa. Lisäksi huonekaluteollisuus on tilanteessa, jossa raaka-aineiden – mm. nahkan, muovin, luonnonkuitujen ja öljyjohdannaisten – hinnat ovat nousseet merkittävästi.

1.3 ETSK kehottaa EU:n ja jäsenvaltioiden instituutioita sitoutumaan vakavasti lainsäädäntökehyksen mukauttamiseen ja kehittämiseen siten, että voidaan edistää kilpailukykyä ja auttaa parantamaan tämän raaka-aineen saantia puu- ja huonekaluteollisuudessa sekä sellu- ja paperiteollisuudessa. ETSK muistuttaa, että on tarpeen tehdä yksityiskohtainen tutkimus metsäteollisuuden ja uusiutuvan energian alan (biomassa) puuraaka-aineen saannin ongelmista.

1.3.1 ETSK kannustaa komissiota tekemään yhteistyötä metsä- ja puuteollisuusalan kanssa, jotta voidaan esittää asianmukaisia erityistoimia ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteistyön helpottamiseksi komitea ehdottaa, että perustetaan epävirallinen ja puolueeton toimielinten välinen asiantuntijaryhmä, jossa käsitellään puuta kestäväpohjaisena raaka-aineena ja luodaan samalla yhteyksiä asiaankuuluviin sidosryhmiin. CCMI on luonnollisesti kiinnostunut olemaan mukana tässä ryhmässä.

1.4 Eurooppalainen ”EUwood”-tutkimus (1) osoittaa, että puun kulutuksen ennustetaan lisääntyvän energian tuotannossa 346 miljoonasta kiintokuutiometristä (3,1 EJ) vuonna 2010 aina 573 miljoonaan kuutiometriin (5 EJ) vuonna 2020 ja jopa 752 miljoonaan kuutiometriin (6,6 EJ) vuonna 2030. Nämä tulokset perustuvat oletukseen, jonka mukaan puun osuus uusiutuvista lähteistä peräisin olevassa energiassa laskee vuoden 2008 50 prosentista 40 prosenttiin vuonna 2020. Vuonna 2025 puun vajeen odotetaan olevan 200 miljoonaa kuutiometriä ja vuonna 2030 sen odotetaan olevan 300 miljoonaa kuutiometriä.

1.5 ETSK kehottaa lisäämään perusraaka-aineisiin luettavan puun raaka-aineita koskevaan eurooppalaiseen innovaatiokumppanuuteen Euroopan komission raaka-aineita käsittelevässä tiedonannossa esitettyjen suositusten mukaisesti. Tässä yhteydessä voitaisiin tutkia erityisesti uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksia.

1.6 EU:n metsäpolitiikoissa pitäisi tukea aktiivista metsänhoitoa. ETSK ehdottaa erityisesti, että Euroopan komission tulisi edistää energiapuun lyhytkiertoviljelyä. Tulisi myös tutkia mahdollisuuksia varmistaa, että teollisuuskäyttöön soveltuvaa puuta ei käytetä uusiutuvan energian tuotantoon.

1.7 ETSK korostaa tarvetta edistää aktiivisesti ekologisia rakennuksia, joissa käytetään koko niiden elinkaaren ajan ympäristöystävällisiä ja resurssitehokkaita rakenteita ja prosesseja. ETSK voisikin tukea yhdessä komission asiaankuuluvien yksiköiden kanssa vuosittaisen kestävää rakentamista ja suunnittelua esittelevän tapahtuman – esimerkiksi workshop-kokoontumisen – järjestämistä.

1.8 ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission varapuheenjohtajan Antonio Tajanin ehdotukseen ”kilpailukykytestistä”, joka tehtäisiin ennen EU:n ja sen ulkopuolisen maan välisen kauppakumppanuussopimuksen allekirjoittamista. Komitea on myös samaa mieltä siitä, että kaikkien muidenkin poliittisten aloitteiden (esim. energia-, kauppa-, ympäristö-, sosiaali- ja kuluttajansuojapolitiikka) vaikutuksia teollisuuden kilpailukyyn olisi arvioitava ennen niiden täytäntöönpanoa.

1.9 Tuottavuuden lisäämiseksi ja kilpailuaseman ylläpitämiseksi ala tarvitsee työntekijöitä, joilla on koulutus tuoreimpaan osaamiseen ja viimeisimpiin tekniikoihin. ETSK suhtautuu myönteisesti teollisuuden proaktiiviseen lähestymistapaan suojeltaessa työntekijöitä altistumiselta haitallisille aineille työpaikalla. Komitea pitää myös tervetulleena alan sitoutumista siihen, että varmistetaan urakehitys ja työllisyysturva, huolehditaan työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista, kehitetään ammattitaitoa ja osaamista sekä autetaan saavuttamaan työ- ja yksityiselämän välinen tasapaino.

1.10 Puu- ja huonekaluteollisuuden tutkimus- ja innovaatiohankkeiden hyväksyminen EU:n tasolla on ollut toistaiseksi varsin vaatimattomalla tasolla. Jotta Euroopan puu- ja huonekaluteollisuudelle voitaisiin tarjota entistä enemmän tukea tutkimuksen ja kehittämisen alalla (t&k), tulevissa ohjelmissa on otettava erikseen huomioon pk-yritysten erityisongelmat ja -tarpeet.

1.11 ETSK muistuttaa, että teollisuuden sekä EU:n ja jäsenvaltioiden julkisen vallan instituutioiden välinen tiivis yhteistyö on tärkeää väärentämisen torjunnassa. ETSK kannattaakin eurooppalaisen standardipatentin luomista ja kehottaa laatimaan huonekaluille ”tuoteselosteet”. Merkittävää apua olisi myös tunnistamista helpottavien tekniikoiden kehittämisestä. ETSK suosittaa, että EU ryhtyisi toimenpiteisiin jäsenvaltioiden tullilaitosten kapasiteetin vahvistamiseksi ja että järjestettäisiin eurooppalainen tai kansallinen väärennösten torjunnan teemapäivä.

2.1 Puu- ja huonekaluteollisuus on elinvoimainen, kestäväpohjainen, innovatiivinen ja ekologinen teollisuudenala, jonka liikevaihto oli vuonna 2008 noin 221 miljardia euroa ja joka työllisti 2,4 miljoonaa henkeä yli 365 000 yrityksessä, joista suurin osa on pk-yrityksiä. Huonekaluteollisuuden osuus liikevaihdosta on lähes puolet. Seuraavaksi suurin osuus on rakennuselementtien tuotannolla (19,3 prosenttia), sahateollisuudella (13,9 prosenttia) ja puupaneelin tuotannolla (9,2 prosenttia). Yleinen finanssi- ja talouskriisi on vaikuttanut merkittävällä tavalla koko alaan: liikevaihto supistui vuosina 2008–2009 yli 20 prosenttia. Euroopan metsäteollisuuden toisesta puolikkaasta vastaa sellu- ja paperiteollisuus. Sen vuosittainen liikevaihto on 71 miljardia euroa, ja se tuottaa 36 miljoonaa tonnia sellua ja 89 miljoonaa tonnia paperia.

2.2 Alan työpaikoista 51 prosenttia on huonekaluteollisuudessa. Italia on alan suurin työllistäjä (363 000 työpaikkaa). Seuraavaksi tulevat Puola, Saksa, Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta. Ala työllistää erityisen suuren joukon ihmisiä EU:n uusissa jäsenvaltioissa: kaikista työssä käyvistä 34 prosenttia työskentelee puuteollisuudessa. Puu- ja huonekaluteollisuuden työpaikat ovat usein syrjäisillä tai heikommin teollistuneilla tai kehittyneillä alueilla, joten sen panos maaseudun elinkeinoelämään on huomattava. Sellu- ja paperiteollisuudessa on 235 000 varsinaista työpaikkaa ja miljoona välillistä työpaikkaa. Kaikista työpaikoista 60 prosenttia on maaseudulla.

2.3 Koska ala käyttää pääasiassa uusiutuvaa luonnon raaka-ainetta eli puuta ja koska se on osoittanut kestävyytensä, se on edelläkävijä vihreän talouden kehittämisessä, mikä on yksi EU:n keskeisistä tavoitteista tulevaisuudessa. Myös sellu- ja paperiteollisuudella on erinomaiset ympäristöansiot. Raaka-aineiden osalta voidaan todeta, että puolet paperinvalmistuksessa käytettävistä kuiduista on kierrätettyjä. Jäljelle jäävässä puoliskossa resurssit käytetään tehokkaasti: 20–30 prosenttia kuiduista on muiden teollisuudenalojen jäänteitä, 40–60 prosenttia metsätalouden harvennuspuuta ja vain 20–30 prosenttia tulee varsinaisista metsänhakkuista.

2.4 EU:n eräissä politiikoissa ja aloitteissa on nykyisellään valitettavasti paikka paikoin huomattavaa epäjohdonmukaisuutta, jolla on vakavia vaikutuksia metsäteollisuuden kilpailukykyyn ja kannattavuuteen. Euroopan puu- ja huonekaluteollisuus joutuu kilpailemaan yhä enemmän puusta uusiutuvan energian alan kanssa, sillä biomassan käyttöä edistetään tuilla ja muilla toimenpiteillä (puu on yksi tärkeimmistä polttoaineista biomassaenergian tuotannossa). Ongelmia on myös investoinneissa, tutkimuksessa, perus- ja ammattikoulutuksessa ja nuorten työntekijöiden houkuttelemisessa. Julkisiin hankintoihin liittyvät hallinnolliset rajoitukset aiheuttavat alalle lisäpaineita.

2.5 Ala joutuu kilpailemaan yhä enemmän voimakkaasti kasvavien halpatuotantomaiden kanssa, ja kaupan tekniset esteet ovat lisääntyneet. Huonekaluteollisuus on lisäksi tilanteessa, jossa raaka-aineiden saatavuudessa on ongelmia ja raaka-aineiden – mm. nahkan, muovin, luonnonkuitujen ja öljyjohdannaisten – hinnat ovat nousseet merkittävästi.

2.6 Jos EU:n toimielimet eivät sitoudu kehittämään kilpailukykyä edistävää lainsäädäntökehystä eivätkä varmista puu- ja huonekaluteollisuuden raaka-aineiden saantia, koko alan tulevaisuus käy epävarmaksi.

3. Uusiutuvia energialähteitä koskevan unionin lainsäädännön vaikutukset puun kysyntään

3.1 ETSK on vakavasti huolissaan komission ilmastonmuutos- ja energiapaketin vaikutuksista uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen sekä teollisuuden raaka-aineena olevan puun yleiseen saatavuuteen. ETSK on pettynyt siihen, että ilmastositoumusten saavuttamista varten luotujen uusiutuvan energian tuotannon epäasianmukaisten tukijärjestelmien käyttö on tehnyt puun poltosta tuottoisampaa kuin sen käyttämisestä tuotteissa. Tällä on ollut vakavia vaikutuksia puun tarjontaan puuteollisuusyrityksille sekä näiden yritysten yleiseen kilpailukykyyn ja kannattavuuteen.

3.2 ETSK kehottaa Euroopan komissiota tekemään yksityiskohtaisen tutkimuksen metsäteollisuuden ja uusiutuvan energian alan (biomassa) puuraaka-aineen saannin ongelmista. ETSK kannustaa komissiota tekemään yhteistyötä metsä- ja puuteollisuusalan kanssa, jotta voidaan esittää asianmukaisia erityistoimia ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteistyön helpottamiseksi komitea ehdottaa, että perustetaan epävirallinen ja puolueeton toimielinten välinen asiantuntijaryhmä, jossa käsitellään puuta kestäväpohjaisena raaka-aineena, ja luodaan samalla yhteyksiä asiaankuuluviin sidosryhmiin. CCMI on luonnollisesti kiinnostunut olemaan mukana tässä ryhmässä.

3.3 ETSK on samaa mieltä puu- ja paperiteollisuuden kanssa siitä, että olisi omaksuttava tasapainoinen lähestymistapa puubiomassaenergian käyttöön, jotta voitaisiin välttää markkinavääristymät tehdasteollisuuden käyttämien metsistä peräisin olevien raaka-aineiden saatavuudessa ja hinnoissa. Olisi myös otettava huomioon, että monet puupaneeleja valmistavat yritykset ovat joutuneet supistamaan kapasiteettiaan kesäkuun 2009 ja kesäkuun 2011 välisenä aikana. Tämä ei johdu taloudellisista tai teknisistä syistä, vaan enemminkin siitä, että raaka-aineita ei ole saatavilla.

3.4 Vaikka puubiomassalla on selkeästi suurin (biomassan) tehotiheys (energiavirta watteina neliömetriä kohden), on huomattava, että se on kuitenkin vielä varsin heikko (0,6 W/m2) ja että esimerkiksi puuvoimala, jonka kapasiteetti olisi 1 GW, käyttökerroin 70 prosenttia ja energian muuntamisen hyötysuhde 35 prosenttia, tarvitsisi vuosittain puuta 330 000 hehtaarin edestä, mikä vastaa lähes 58 × 58 neliökilometrin maa-alaa (3). Uusiutuvaa energiaa koskevien unionin tavoitteiden saavuttaminen suunnitellun biomassaosuuden osalta merkitsisi 340–420 miljoonaa kiintokuutiometriä puubiomassaa.

3.5 Uusiutuvien energialähteiden ja biomassan edistämiseen liittyen ETSK pitää erittäin tärkeinä seuraavia periaatteita:

3.6 Taloudellisesti katsoen puutavarateollisuuden lisäarvon lasketaan olevan kuivan puun kohdalla 1 044 euroa tonnilta ja bioenergiana käytetyn puun kohdalla 118 euroa tonnilta. Työllisyyden kannalta katsottuna puutavarateollisuus tuottaa tonnin kuivaa puuta 54 työtunnissa, kun vastaava luku on bioenergia-alalla vain kaksi työtuntia (5). Puutavarateollisuus tarjoaakin hiilen kiertokulkuun liittyen paljon suurempia etuja työllisyyden ja lisäarvon kannalta kuin puun polttaminen.

3.7 Puuteollisuus on edistänyt energian ja luonnonvarojen kestävää käyttöä jo vuosikymmenten ajan tehden uraauurtavaa työtä uusiutuvan energian tuotannossa. Myös tämä antaa tärkeän panoksen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

3.8 Suuria energiasäästöjä on saavutettu lisäksi investoimalla uudenaikaisiin laitteisiin ja prosesseihin ja tuottamalla suurin osa teollisissa puuntyöstöprosesseissa tarvittavasta energiasta kierrätykseen soveltumattomalla puubiomassalla. Jopa 75 prosenttia puutavaran valmistamisessa käytetystä energiasta tuotetaan jätepuusta ja talteenotetusta puusta. Ala parantaa myös jatkuvasti puun kierrätysastetta tekemällä merkittäviä investointeja innovatiivisiin tekniikoihin.

3.9 Puu on rajallinen resurssi, ja puuteollisuus on sitoutunut käyttämään sitä mahdollisimman tehokkaasti. Kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana ala on kehittänyt logistiikkaverkkoja kierrätetyn puun keräämiseksi ja talteenottamiseksi. ETSK myöntää kuitenkin, että useissa jäsenvaltioissa arvokasta puutavaraa toimitetaan kaatopaikoille unionin kaatopaikkadirektiivin (1999/31/EY) tavoitteiden vastaisesti. ETSK kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että unionin kaatopaikkadirektiivi pannaan moitteettomasti täytäntöön, jotta voidaan varmistaa, ettei teollisuuden tarpeisiin tai uusiutuvan energian tuottamiseen soveltuvaa puuta tuhlata.

4. Puu erinomaisena monikäyttöisenä ratkaisuna energian säästämiseksi rakennuksissa

4.1 Energiatehokkuus on älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian keskeisiä elementtejä. Energiatehokkuus on ”yksi tehokkaimmista tavoista parantaa energian toimitusvarmuutta ja vähentää kasvihuonekaasujen ja muiden saasteiden päästöjä” (6).

4.2 Rakennusten osuus energian kulutuksesta on 40 prosenttia ja EU:n hiilidioksidipäästöistä 36 prosenttia. Rakennusten energiatehokkuus on avainasemassa, kun EU pyrkii saavuttamaan lyhyen ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteita.

4.3 Rakennusmateriaalina käytetty puu voi tarjota ratkaisun rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi kustannustehokkaalla tavalla. Monet kansainväliset tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että puurunkoisten rakennusten kasvihuonekaasupäästöt (26 prosenttia) ovat pienempiä kuin teräs- ja betonirunkoisten rakennusten (31 prosenttia). Lisäksi asuntosektorilla teräs- ja betonirunkoiset talot kuluttavat koko elinkaarensa ajan 17 ja 16 prosenttia enemmän energiaa ja tuottavat 14 ja 23 prosenttia enemmän ilman epäpuhtauksia kuin puurunkoiset talot. Alalla voi siis olla keskeinen rooli Euroopan komission vuoteen 2050 ulottuvan etenemissuunnitelman tavoitteiden tukemisessa, kun tavoitteeksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

4.4 ETSK korostaa tarvetta edistää ekologisia rakennuksia, joissa käytetään ympäristöystävällisiä ja resurssitehokkaita rakenteita ja prosesseja koko niiden elinkaaren ajan: suunnittelu, rakentaminen, käyttö, ylläpito, korjaaminen ja purkaminen. Olisi otettava käyttöön elinkaarianalyysiin perustuva lähestymistapa, jossa pyritään löytämään materiaalit, jotka edistävät vähiten ilmaston lämpenemistä.

4.5 ETSK on pettynyt siihen, että edelleenkin on olemassa lainsäädäntöön ja yleisiin käsityksiin liittyviä esteitä, jotka haittaavat puun ja puutavaratuotteiden käytön yleistymistä EU:n asuntotuotannossa. Tarkoitusta varten tulisi tehdä jäsenvaltioiden tasolla aloitteita, jotta voitaisiin lisätä paikallis- ja alueviranomaisten tietoisuutta puusta rakennusmateriaalina. Lisäksi asianmukaisen perus- ja ammattikoulutuksen ja taitojen puute – ei ainoastaan puuteollisuudessa, vaan myös siihen liittyvillä keskeisillä ammattialoilla (rakennusinsinöörit, arkkitehdit jne.) – on yksi merkittävimmistä puun käytön lisäämisen esteistä rakentamisessa.

4.6 Puun myönteistä roolia asuntotuotannossa ei valitettavasti aina tunnusteta täysin ekologisen rakentamisen nykyisissä luokittelujärjestelmissä. Jotkut näistä järjestelmistä ovat itse asiassa olleet haitallisia puun käytön kannalta. ETSK kehottaakin käyttämään yleisesti hyväksyttyjä elinkaarianalyysimenetelmiä, joissa otetaan huomioon rakennusmateriaalien kaikki edut ja haitat myös hiilen varastointi.

4.7 Puutavaran käytön edistäminen on ympäristöystävällisin valinta: puun täyden potentiaalin (nielu- ja korvausvaikutus) hyödyntäminen rakennuksissa mahdollistaisi sen, että Euroopassa voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä 300 miljoonalla tonnilla (15–20 prosenttia) (7). ETSK toteaa, että ekologisia rakennusmateriaaleja käyttämällä on mahdollista saavuttaa todellista energiansäästöä rakennuksissa.

4.8 Yleisemmin käynnissä olevaan ilmastonmuutoskeskusteluun liittyen ja erityisesti maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta käytävään keskusteluun liittyen ETSK kehottaa viranomaisia

5.2 Maailmanlaajuistuminen on vaikuttanut Euroopan puu- ja huonekaluteollisuuteen monilta osin:

5.3 Unionin toimielinten tulisi varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja samat markkinasäännöt sekä eurooppalaisille tuottajille että niiden kilpailijoille. ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission varapuheenjohtajan Antonio Tajanin ehdotukseen ”kilpailukykytestistä”, joka tehtäisiin ennen EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välisten kauppakumppanuussopimusten allekirjoittamista. Tulevaisuudessa EU:n ja sen ulkopuolisten maiden kauppa- ja investointisopimuksista tulisi sopia ennen neuvottelujen aloittamista toteutettavan vaikutustenarvioinnin pohjalta. ETSK on myös samaa mieltä siitä, että kaikkien muidenkin poliittisten aloitteiden (esim. energia-, kauppa-, ympäristö-, sosiaali- ja kuluttajansuojapolitiikka) vaikutuksia teollisuuden kilpailukyyn olisi arvioitava ennen niiden täytäntöönpanoa.

5.4 Koska useita maailmanlaajuistumisen vaikutuksia ei voida jarruttaa tai estää, Euroopan puu- ja huonekaluteollisuuden on kehitettävä uutta ja innovatiivista toimintaa. Alalla on jo keskitytty kehittämään seuraavanlaisia kilpailuetuja:

5.5 Eurooppalaisessa teollisuudessa keskitytäänkin ”loputtomaan” innovaatioprosessiin teknologian, toiminnallisuuden ja estetiikan aloilla. Erittäin innovatiiviset ja omaperäiset kapean markkinasektorin tuotteet ovat tärkeitä, jotta voidaan kilpailla Kiinan teollisuuden kanssa, joka pystyy tuottamaan kaikenlaisia tuotteita Euroopan hintoja paljon halvemmalla.

6.1 Puuntyöstö- ja huonekaluala on valtavien paineiden alla erilaisten ulkoisten stressitekijöiden takia. Näitä ovat muun muassa markkinoiden maailmanlaajuistuminen, teknologisen kehityksen kiihtyminen ja hiljattainen maailmanlaajuinen finanssikriisi. Markkinastrategioita on kohdennettava uudelleen, jotta voidaan säilyttää kilpailukyky ja keskeinen asema Euroopan elinkeinoelämässä. Haasteita asettavat erityisesti eläkesuunnitelmat, työvoiman entistä alempi koulutustaso sekä kyky houkutella nuorta työvoimaa ja pitää se aloillaan ja muuttaa ammattitaitovaatimuksia. Alan työvoiman demografista kehitystä tulisi seurata tarkkaan, ja korjaaviin toimiin olisi ryhdyttävä etukäteen, ettei vaikeuteta alan menestystä tulevaisuudessa.

6.2 Koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on ratkaiseva tekijä. Huonekalujen ja puutavaran tuotantoprosessissa tarvittava eritysosaaminen voi ratkaista itse tuotteen menestyksen. Työntekijöiden koulutuksen tulee perustua perinteisten mallien lisäksi myös uusiin markkinatarpeisiin ja teknologian kehitykseen.

6.3 Alan erityishuolena on tällä hetkellä työvoiman ikääntyminen monilla alasektoreilla sekä sen heikko houkutusvoima nuorten keskuudessa. Ala tarvitsee työntekijöitä, joilla on koulutus tuoreimpaan osaamiseen ja viimeisimpiin tekniikoihin.

6.4 Teollisuus tekee työtä näiden ongelmien ratkaisemiseksi yhdessä ammattiliittojen kanssa (9) keskittyen ammattitaidon puutteeseen sekä tarpeeseen houkutella nuoria työntekijöitä. Alan kilpailukykyä vahvistettaessa on tärkeää varmistaa, että on riittävä määrä ammattitaitoista työvoimaa vastaamaan alan tarpeisiin. Koulutuslaitosten ohjelmien tulisi olla työvoimatarpeiden mukaisia.

6.5 Ala on myös pyrkinyt tekemään työtä sen eteen, että työntekijöitä suojellaan altistumiselta haitallisille aineille työpaikalla, ja on laatinut Euroopan komission tukemana turvallisuuden ja terveyden alan parhaita käytänteitä koskevia hankkeita. REF-Wood- ja Less Dust -hankkeet ovat erinomaisia esimerkkejä puuteollisuuden sitoutumisesta terveen työympäristön luomiseksi työntekijöilleen. Näillä eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten tekemillä aloitteilla on pyritty parantamaan työllisyyttä entistä parempien työolojen avulla, ja niiden vaikutukset tulisi arvioida sekä määritellä lisätoimenpiteet työmarkkinaosapuolten asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Puu- ja huonekaluala katsoo, että on tärkeää varmistaa urakehitys ja työllisyysturva, huolehtia työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista, kehittää ammattitaitoa ja osaamista sekä auttaa saavuttamaan työ- ja yksityiselämän välinen tasapaino. ETSK kannattaa ja tukee sitä, että yritystasolla on sosiaalisia peruskirjoja työntekijöiden ja työnantajien oikeuksista ja velvollisuuksista.

6.6 On tärkeää korostaa, että kyseisillä teollisuudenaloilla on erinomaiset mahdollisuudet luoda paikallistasolle ”vihreitä” työpaikkoja, sillä Euroopan puu- ja huonekaluteollisuus käyttää uusiutuvia raaka-aineita ja kuluttaa vain vähän energiaa, ja teollisuuslaitokset sijaitsevat usein maaseutualueilla.

7.1 Varmistaakseen pääsyn unionin t&k-ohjelmiin Euroopan puuteollisuusala on perustanut yhdessä sellu- ja paperiteollisuuden kumppaniensa ja metsänomistajien kanssa metsäalan teknologiafoorumin. Vaikka tämä on ilman muuta avannut mahdollisuuksia EU-tason t&k-toimissa, puuntyöstö- ja huonekalualan hankkeiden hyväksyminen EU:n tasolla on ollut toistaiseksi varsin vaatimatonta, sillä vain muutamilla pk-yrityksillä on osallistumiseen vaadittavat resurssit.

7.2 ERA-NET-toimien kaltaiset EU:n yhteistyöohjelmat ovat osoittautuneet paremmin pk-yritysten tarpeisiin soveltuviksi, ja ne ovat myös avanneet erityisiä mahdollisuuksia alan yrityksille.

7.3 Jotta Euroopan puu- ja huonekaluteollisuus saisi tulevaisuudessa paremmin t&k-tukea, EU:n tulevissa t&k-ohjelmissa on otettava erikseen huomioon pk-yritysten erityistarpeet, jotta voidaan helpottaa ohjelmiin osallistumista ja mukautua yritysten jokapäiväisiin tarpeisiin.

7.4 ETSK kehottaakin Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon nämä seikat ja pohtimaan niitä käynnissä olevan, yhteistä strategiakehystä EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle koskevaan vihreään kirjaan liittyvän julkisen kuulemisen valossa. ETSK kannustaa lisäksi unionin toimielimiä harkitsemaan aloitteita muiden kuin teknologian alan innovaatioiden kehittämisen edistämiseksi.

7.5 Innovaatiot kehittyvät omia aikojaan, niitä ei voida tilata. Jäsenvaltioiden ja unionin viranomaiset voivat kuitenkin tukea innovaatioprosesseja tarjoamalla perusedellytykset, jotta yritysten kannattaisi investoida aikaa ja rahaa tulevaisuuteensa.

7.6 Unionin raaka-ainepolitiikassa on keskitytty muiden raaka-aineiden – kuten puun ja uusiopaperin – sijaan kriittisiin raaka-aineisiin. Jotta Euroopan komission politiikassa oleva ilmeinen aukko voitaisiin täyttää, ETSK kehottaa lisäämään perusraaka-aineisiin luettavan puun raaka-aineita koskevaan eurooppalaiseen innovaatiokumppanuuteen Euroopan komission raaka-aineita käsittelevässä tiedonannossa esitettyjen suositusten mukaisesti.

8.1 Immateriaalioikeuksien suojelemisen ja soveltamisen tulee olla prioriteettina, jotta voidaan varmistaa, että EU pystyy edelleenkin kilpailemaan maailmantaloudessa huolimatta siitä, että monilla aloilla esiintyy yhä enemmän kansainvälistä väärentämistä ja piratismia. ETSK tähdentää, että yhteistyötä on vahvistettava teollisoikeuksien alalla erityisesti siten, että luodaan eurooppalainen standardipatentti.

8.2 ETSK muistuttaa, että teollisuuden sekä julkisen vallan (EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla) on tehtävä tiivistä yhteistyötä väärentämisen torjumiseksi. On erittäin tärkeää tukea entistä paremmin julkisen sektorin ja tullin virkailijoiden koulutusta ja lisätä tietoisuutta kuluttajien keskuudessa. Merkittävää apua olisi myös sellaisten tekniikoiden kehittämisestä, jotka helpottaisivat aidon ja väärennetyn tuotteen erottamista toisistaan. ETSK suosittaa, että EU ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta voitaisiin vahvistaa jäsenvaltioiden tullilaitosten kapasiteettia väärennettyjen tuotteiden kaupan torjumisessa.

8.3 Italiassa viime vuonna Confindustrian aloitteesta Roomassa ja muutamassa muussa Italian suuressa kaupungissa järjestetty väärennösten torjunnan teemapäivä on esimerkki hyvästä käytänteestä. ETSK kehottaa unionin toimielimiä järjestämään vastaavan tapahtuman Euroopan ja jäsenvaltioiden laajuisesti.

8.4 Väärennetyt huonekalut voivat olla haitallisia terveydelle tai jopa hengenvaarallisia. Jotta voitaisiin vahvistaa immateriaalioikeuksia ja torjua väärennöksiä, ETSK kehottaakin Euroopan komissiota luomaan huonekaluille oman ”tuoteselosteen”. Selosteen pitäisi tulla hankitun tuotteen mukana, jotta voitaisiin varmistaa tarvittava avoimuus tuottajien, jakelijoiden ja kuluttajien välisissä kauppasuhteissa. Euroopan markkinoilla tarjolla olevista huonekaluista tulisi antaa vähintään seuraavat tiedot: tuotteen virallinen nimi tai yhteinen tullitariffi, tuottajan tai tuojan toiminimi, tuotteen alkuperä, tieto ihmisille tai ympäristölle mahdollisesti haitallisista materiaaleista tai aineista, tietoa käytetyistä materiaaleista ja tuotantomenetelmistä, jos niillä on oleellista merkitystä tuotteen laadun tai ominaispiirteiden kannalta, sekä käyttöohjeet.

8.5 Komitea katsoo, että huonekalu- ja puuteollisuuden tukemiselle taloudellisten uudistusten avulla on todellista tarvetta, jotta voidaan tukea tuotteiden kansainvälistä myynninedistämistä ja varmistaa reilu kilpailu. EU:n tulisi myös vaatia nopeasti kehittyvien talouksien maita uudistamaan kansallisia järjestelmiään, jotta voitaisiin puuttua hallinnon tehottomuuteen tai kompensoida tariffeilla sääntelyn ja hallinnon mahdolliset epäsuhdat. Voitaisiin myös parantaa lainsäädäntöpuitteita selkeän sääntelykehyksen luomiseksi eurooppalaisille yrityksille, jotka haluavat investoida EU:n ulkopuolisten maiden markkinoille.

Bryssel 26. lokakuuta 2011

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON

(1) Lähde: eurooppalainen tutkimus Real potential for changes in growth and use of EU forests. EUwood, s. 45, tekstijakso 3.5 Future demand for wood energy: ”– – Wood consumption for energy generation is expected to grow from 346 million m3 in 2010 (3,1 EJ) to 573 million m3 (5 EJ) in 2020 and might reach 752 million m3 in 2030 (6.6 EJ). These results are based on the assumption that wood energy decreases its share in energy from renewable sources from 50 % in 2008 to 40 % in 2020.”

(3) Vaclav Smil: Power Density Primer: Understanding the Spatial Dimension of the Unfolding Transformation to Renewable Electricity Generation, toukokuu 2010.

(4) ”Mobilisation and efficient use of wood and wood residues for energy generation”. Pysyvän metsäkomitean työryhmän II ”puun ja jätepuun hankinta ja tehokas käyttö energiantuotannossa” raportti pysyvälle metsäkomitealle.

(8) Dušan Vácha, TSU Internship, Harvested Wood Products, approaches, methodology, application, IPCC/NGGIP/IGES, Kanagawa, Japani, toukokuu 2011.

(9) Ks. esimerkiksi Pfleiderer AG Social Charta (PASOC), joka allekirjoitettiin Frankfurtissa Saksassa 30. marraskuuta 2010. http://www.pasoc.innopas.eu/fileadmin/docs/documents/sozialcharta/EN__IFA-PAG.pdf.