KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Sosiaalisen yrittäjyyden aloiteSuotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille /* KOM/2011/0682 lopullinen */
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo.. 1 1..... Miksi
komissio toteuttaa tämän aloitteen?. 2 2..... Sosiaaliset
yritykset toimijoina, jotka voisivat hyödyntää paremmin sisämarkkinoita.. 5 3..... Toimintasuunnitelma
sosiaalisen yrittäjyyden tukemiseksi Euroopassa 6 3.1. Parannetaan rahoituksen
saantia. 7 3.1.1. Helpotetaan yksityisen
rahoituksen saantia. 7 3.1.2. Eurooppalaisten rahastojen
mobilisointi 8 3.2. Lisätään sosiaalisen
yrittäjyyden näkyvyyttä. 8 3.2.1. Kehitetään välineet alan
tekemiseksi paremmin tunnetuksi ja sosiaalisen yrittäjyyden näkyvyyden
lisäämiseksi 8 3.2.2. Vahvistetaan sosiaalisten
yritysten johtamista, asiantuntemusta ja verkostoitumista 9 3.3. Parannetaan oikeudellista
ympäristöä. 10 3.3.1. Luodaan asianmukaiset
eurooppalaiset oikeudelliset muodot eurooppalaista sosiaalista yrittäjyyttä
varten. 10 3.3.2. Julkiset hankinnat 10 3.3.3. Valtiontuet 11 4..... Muita
keskustelunaiheita toimintasuunnitelman lisäksi 11 5..... Päätelmä.. 13
1.
Miksi komissio toteuttaa tämän aloitteen?
Sisämarkkinoilla kaivataan täystyöllisyyteen
pyrkivää uutta osallistavaa kasvua. Tavoitteena on vastata yhä useampien
eurooppalaisten vaatimukseen siitä, että heidän työnsä, kulutuksensa, säästönsä
ja investointinsa ovat kestävämpiä, eettisempiä ja sosiaalisempia. Tukeakseen ”erittäin kilpailukykyistä
sosiaalista markkinataloutta” komissio on asettanut osuus- ja yhteisötalouden
ja sosiaalisen innovoinnin keskeiselle sijalle Eurooppa 2020 -strategiansa[1] lippulaivahankkeessa Innovaatiounioni[2], köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen
torjunnan eurooppalaisessa foorumissa[3] ja
sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa[4],
jotta voitaisiin lujittaa alueellista yhteenkuuluvuutta ja löytää omaperäisiä
ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin erityisesti köyhyyden ja sosiaaliseen
syrjäytymisen torjumiseksi. Sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskeva
julkinen kuuleminen[5]
osoitti, että sidosryhmät ovat hyvin kiinnostuneita sosiaalisten yritysten ja
yleensä osuus- ja yhteisötalouden kyvystä ratkaista nykyiset talouteen,
yhteiskuntaan ja joissakin tapauksissa ympäristöön liittyvät ongelmat
innovatiivisesti muun muassa kehittämällä kestäviä ja vaikeasti muualle
siirrettäviä työpaikkoja, lisäämällä sosiaalista osallisuutta, parantamalla
paikallisia sosiaalipalveluja ja lujittamalla alueellista yhteenkuuluvuutta. Osuus- ja yhteisötalouden toimijana
sosiaalinen yritys onkin yritys, jonka ensisijaisena tavoitteena on pikemminkin
saada aikaan sosiaalista vaikutusta kuin tuottaa voittoa omistajille tai
sidosryhmille. Se toimii markkinoilla tuottamalla tavaroita ja palveluita
yritteliäällä ja innovatiivisella tavalla ja käyttää voitot pääasiassa
sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sen hallinto hoidetaan vastuullisella
ja avoimella tavalla, erityisesti ottamalla mukaan työntekijät, asiakkaat ja
sidosryhmät, joihin sen liiketoiminta vaikuttaa[6]. Komissio tarkoittaa
”sosiaalisella yrityksellä”[7]
yrityksiä, joiden ·
kaupallinen toiminta perustuu sosiaaliseen tai
yhteiskunnalliseen päämäärään taikka yleiseen etuun, mikä ilmenee usein
korkeatasoisena sosiaalisena innovointina, ·
voitto investoidaan suureksi osaksi uudelleen
mainitun sosiaalisen päämäärän saavuttamiseksi, ·
organisaatio- tai omistusrakenne kuvastaa niiden
tehtävää, koska se perustuu demokratian tai osallistumisen periaatteisiin tai
koska siinä otetaan huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus[8]. Näihin kuuluvat yritykset, jotka · tarjoavat sosiaalipalveluja ja/tai tavaroita ja palveluja muita
heikommassa asemassa oleville henkilöille (asunnonvälitys, terveyspalvelujen
saatavuus, iäkkäiden tai vammaisten avustaminen, heikommassa asemassa olevien
ryhmien osallisuus, lastenhoito, työllisyys- ja koulutuspalvelut, hoidon
hallinnointi jne.) ja/tai ·
tuottavat tavaroita tai palveluja yhteiskunnallista
päämäärää varten (sellaisten henkilöiden sosiaalinen ja ammatillinen
integroiminen työpaikkojen kautta, jotka ovat muita heikommassa asemassa
erityisesti riittämättömän pätevyyden taikka sosiaalisten tai ammatillisten
ongelmien vuoksi, mikä johtaa syrjäytymiseen) mutta joiden toiminta voi kattaa
myös muita kuin sosiaalisia tavaroita tai palveluja. Osuus- ja yhteisötalous
työllistää EU:ssa yli 11 miljoonaa työntekijää eli kuusi prosenttia
kokonaistyövoimasta[9]. Se
kattaa yhteisöt, joilla on erityinen oikeudellinen toimintamuoto (osuuskunnat,
säätiöt, yhdistykset ja keskinäiset yhtiöt) ja joista monet pyrkivät edellä
mainitut erityispiirteet huomioon ottaen sosiaalisiin päämääriin, sekä
perinteisten yksityisyritysten tai osakeyhtiöiden muodossa olevat sosiaaliset
yritykset. Osuus- ja yhteisötalouteen liittyvät erityiset oikeudelliset
toimintamuodot soveltuvat erityisesti sosiaalisille yrityksille, koska niiden
johtamisrakenne suosii osallistumista ja avoimuutta. Erään
vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen[10]
mukaan sosiaalinen yrittäjyys kattaa koko työvoimasta[11] Belgiassa 4,1 prosenttia, Suomessa 7,5
prosenttia, Ranskassa 3,1 prosenttia, Italiassa 3,3 prosenttia, Sloveniassa 5,4
prosenttia ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 5,7 prosenttia. Noin joka neljäs
Euroopassa perustettu yritys olisi siis sosiaalinen yritys, ja Belgiassa, Suomessa
ja Ranskassa jopa joka kolmas[12].
Sosiaaliset yritykset ovat usein luultua tuottavampia ja kilpailukykyisempiä.
Sosiaalisten yritysten menestys perustuu siihen, että niiden työntekijät ovat
erittäin sitoutuneita työhönsä, ja siihen, että ne tarjoavat hyvät työehdot[13]. Sosiaaliset yritykset vastaavat vielä
tyydyttämättömiin tarpeisiin sosiaalisella innovoinnilla ja antavat siten
panoksensa älykkääseen kasvuun. Ne ottavat huomioon työnsä ympäristövaikutukset
ja noudattavat pitkän aikavälin visiota ja luovat siten kestävää kasvua. Ne
panostava inhimillisiin näkökohtiin ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja
muodostavat siten osallistavan kasvun ytimen. Sosiaaliset yritykset pyrkivät
siten edistämään sosiaalisia ja taloudellisia muutoksia, jotka auttavat saavuttamaan
Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Tämä tiedonanto on osa komission
puheenjohtajan José Barroson vuonna 2009 käynnistämää sosiaalisen innovoinnin
tukemista ja arvostamista koskevaa aloitetta[14]. Sosiaalisilla yrityksillä
on erityispiirteidensä vuoksi usein hyvin korkea sosiaalinen ja
ympäristövastuu. Sosiaalisen yrittäjyyden aloite täydentää tänään annettua
yritysten sosiaalista vastuuta koskevaa komission tiedonantoa[15]
ja edistää sosiaalisten yritysten yhteiskunnallisen lisäarvon tunnustamista. Esimerkkejä eurooppalaisista sosiaalisista yrityksistä: Italiassa eräs lääkärikeskus tarjoaa korkeatasoisten lääkäripalvelujen
lisäksi myös kulttuurista välitystä erityisesti alueilla, joilla ei ole
juurikaan julkisia palveluja. Kohderyhmä ovat henkilöt, jotka ovat
sosioekonomisesti muita heikommassa asemassa (esimerkiksi maahanmuuttajat). Romaniassa eräs yritys, jolla on viisi vakinaista ja viisi
vapaaehtoista työntekijää, on vuodesta 1996 lähtien tarjonnut romaniankielisiä
kulttuuripalveluja näkövammaisille. Yritys muuntaa kirjoja ja elokuvia
näkövammaisten tarpeisiin. Kohderyhmään kuuluu noin 90 000 henkilöä. Ranskassa eräs yritys käynnisti vuonna 2004 innovatiivisen
autopesulahankkeen, jossa pesu tehdään ilman vettä ja käyttäen biohajoavia
tuotteita. Yrityksen palveluksessa on ammattitaidottomia ja syrjäytyneitä
henkilöitä. Tavoitteena on integroida heidät takaisin työmarkkinoille. Unkarissa eräs säätiö on perustanut ravintolan, jonka palveluksessa on
40 vammaista. Säätiö tarjoaa vammaisille työntekijöilleen koulutusta ja
lastenhoitopalveluja vakituisen työpaikan mahdollistamiseksi. Alankomaissa eräs yritys antaa lukuopetusta innovatiivisten
tietokonepohjaisten välineiden ja leikkiin perustuvan opetusmetodin avulla.
Tämä opetusmetodi soveltuu erityisen hyvin hyperaktiivisille ja autistisille
lapsille, mutta sitä voidaan käyttää myös lukutaidottomien ja maahanmuuttajien
opetukseen. Puolassa eräs kahden yhdistyksen perustama osuuskunta työllistää
pitkäaikaistyöttömiä ja vammaisia. Osuuskunta tarjoaa useita erilaisia
palveluja: ravintola- ja ateriapalveluita, pieniä rakennus- ja käsityöpalveluja
sekä ammatillisia mahdollisuuksia lisäävää koulutusta muita heikommassa
asemassa oleville henkilöille. Komissio ei pyri antamaan
tälle hyvin monipuoliselle alalle vakiomääritelmää, joka sitoisi kaikkia
osapuolia ja johtaisi tiukkaan sääntelyyn. Sen sijaan komissio ehdottaa
kuvausta, joka perustuu jäsenvaltioiden enemmistölle yhteisiin periaatteisiin,
jotta voidaan ottaa huomioon eri jäsenvaltioiden poliittiset, taloudelliset ja
yhteiskunnalliset strategiat sekä sosiaalisten yritysten innovointivalmiudet. Tästä syystä komissio
aikoo vahvistaa täsmällisemmän määritelmän vasta, kun sääntely- tai
tukitoimille on määritettävä tarkoin rajattu soveltamisala. Komissio ottaa alan
kaikki edustajat mukaan tähän määrittelytyöhön. Komissio haluaa tukea sosiaalisten yritysten
kehittämistä ja hyödyntää niiden saamia kokemuksia koko talouden hyväksi. Tässä
tiedonannossa komissiolla on kaksi tavoitetta eli ·
esittää lyhyen aikavälin toimintasuunnitelma, jolla
tuetaan sosiaalisten yritysten kehittämistä, osuus- ja yhteisötalouden
avaintoimijoita ja sosiaalista innovointia, ja ·
avata keskustelu eräistä kysymyksistä
keskipitkällä/pitkällä aikavälillä.
2.
Sosiaaliset yritykset toimijoina, jotka voisivat hyödyntää paremmin
sisämarkkinoita
Sosiaalisen yrityksen
mallin kasvu- ja levityspotentiaalia ei ole vielä hyödynnetty kokonaan
sisämarkkinoilla. Sosiaaliset yritykset joutuvatkin kohtaamaan esteitä, joita
on tarkasteltu useissa raporteissa[16],
viimeksi vuoden 2010 puolivälissä julkaistussa BEBA:n raportissa[17]. Sosiaalisten yritysten
haasteet ovat useimmiten samoja kuin pk-yrityksilläkin, minkä vuoksi
sosiaaliset yritykset voivat hyötyä eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevasta Small
Business Act -aloitteesta[18]. Ne
joutuvat kuitenkin kohtaamaan myös niille täysin ominaisia ongelmia. Sosiaalisten yritysten on
pystyttävä hyödyntämään muiden tavoin sisämarkkinoiden vahvuuksia. Tämä koskee
luonnollisesti suurimpia rakenteita, jonka käyttö voi laajeta mantereen laajuisella
tai pelkästään rajat ylittävällä tasolla. Sisämarkkinoiden säännöt pankkialan
sääntelyn, rakennerahastovarojen käytön ja julkisia hankintoja koskevien
sääntöjen soveltamisen aloilla vaikuttavat kuitenkin suoraan pieniin
sosiaalisiin yrityksiin, jotka toimivat ensisijassa paikallisella tasolla. Sosiaalisten yritysten on
ennen kaikkea vaikea löytää kehitystasonsa (suunnittelutuki, pilottihankkeen
kehittäminen tai prototyyppi, laajamittainen kehittäminen) mukaista rahoitusta.
Voiton uudelleenjakaminen tai muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden
työllistäminen antavat luotonantajille tai mahdollisille investoijille usein
sen kuvan, että sosiaaliset yritykset ovat muita yrityksiä riskialttiimpia ja
kannattamattomampia. Myös finanssimarkkinoiden epäkohdat (pirstaloituminen,
yleiseurooppalaisten lainanantofoorumeiden puuttuminen jne.) vaikuttavat
sosiaalisiin yrityksiin muita yrityksiä enemmän. Investoijilla ei olekaan
selvää kuvaa siitä, millainen tiettyjen sosiaalisesti vastuullisten
investointirahastojen tosiasiallinen sosiaalinen vaikutus on. Julkisten varojen
saatavuutta vaikeuttaa edelleenkin usein se, että säännöt ovat liian tiukkoja
tai byrokratiaa on liikaa. Sosiaalisten yritysten voi esimerkiksi olla vaikea
saada rakennerahastorahoitusta, jos hallintoviranomaiset rahoittavat ainoastaan
lyhyen aikavälin hankkeita. Ohjelmien suuri lukumäärä johtaa sekä kansallisella
että eurooppalaisella tasolla siihen, että ne ovat vain harvoin pienten
yritysten saatavilla. Sosiaalinen yrittäjyys ei
ole saanut osakseen riittävää tunnustusta. Eri alueilta tai eri maista
tulevat toimijat eivät ole verkottuneet riittävällä tavalla, mikä estää hyvin
toimintatapojen levittämisen, kumppanuuksien luomisen ja uusien
mahdollisuuksien syntymisen. Eurooppalaisissa koulutusjärjestelmissä
sosiaalista yrittäjyyttä ei ole vieläkään otettu asianmukaisesti huomioon,
vaikka sosiaalisen yrittäjyyden sisällyttäminen perus- ja
jatkokoulutusohjelmiin on ennakkoedellytys sen uskottavuuden lisäämiselle. Yhä
useammat vastavalmistuneet aloittavat työuransa sosiaalisessa yrityksessä,
mutta koska käsite on huonosti tunnettu, ei heidän kokemuksiaan arvosteta
riittävästi perinteisissä yrityksissä. Lisäksi sosiaalinen yrittäjyys on
määritelty Euroopassa hyvin eri tavoin, mikä myös selittää erot saatavilla
olevissa tiedoissa. Käsitettä ei ole aina määritelty, ja kun se on määritelty,
ei se kata samaa todellisuutta kaikissa maissa. Tiedot ovat usein
vanhentuneita, epätäydellisiä ja yhdenmukaistamattomia, ja niiden avulla on
vaikea mukauttaa ja koordinoida julkisia toimintalinjoja. Sen vuoksi ei olekaan
hämmästyttävää, ettei EU:n ja kansallisessa sääntely-ympäristössä aina
oteta huomioon riittävästi sosiaalisten yritysten erityispiirteitä varsinkin,
kun on kyse julkisia hankintoja tai nykyisiä toimintamuotoja koskevista
säännöistä. Tämä hankaloittaa investoijien mobilisointia ja avustusten tai
julkisten hankintasopimusten saatavuutta sekä pakottaa sosiaaliset yritykset
käyttämään joissakin tapauksissa monimutkaisia oikeudellisia järjestelyitä. Sen
vuoksi näyttääkin siltä, että muussa muodossa kuin yhdistyksinä toimivat
sosiaaliset yritykset eivät pysty hyötymään julkisyhteisöjen yhdistyksille
tarjoamista mahdollisuuksista.
3.
Toimintasuunnitelma sosiaalisen yrittäjyyden tukemiseksi Euroopassa
Edellä mainittuihin
haasteisiin vastaamiseksi Euroopan unioni ja kansainväliset järjestöt ovat
kehittämässä laaja-alaisia toimintalinjoja osuus- ja yhteisötalouden puitteissa
ja kohdennettuja ohjelmia, joilla voidaan tukea sosiaalisia yrityksiä ja
edistää sosiaalista innovointia. Tämän tiedonannon kanssa samaan aikaan
julkaistavassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitellään lyhyesti
kaikkia käytössä olevia toimenpiteitä ja kolmansista maista saatua kokemusta.
Niiden toivotaan antavan suuntaa Euroopan unionin tuleville toimille. Jotta sosiaaliset yritykset voisivat hyödyntää
kaiken potentiaalinsa, komissio ehdottaa lisäksi, että laaditaan
toimintasuunnitelma, jolla tuetaan yleisesti sosiaalista innovointia ja
helpotetaan asianmukaisen toimintaympäristön luomista tiiviissä yhteistyössä
alan toimijoiden ja jäsenvaltioiden kanssa. Komissio ehdottaa, että ennen vuoden 2012
loppua käynnistetään 11 avaintointa.
3.1.
Parannetaan rahoituksen saantia
3.1.1.
Helpotetaan yksityisen rahoituksen saantia
Komissio katsoo, että sosiaalisten yritysten
rahoitusjärjestelmä on muiden yritysten rahoitusjärjestelmiä kehittymättömämpi.
Yhä useammat investoijat
haluavat tukea pitkän aikavälin yleisen edun mukaisia tavoitteita sosiaali- tai
ympäristöalalla mutta kuitenkin samalla – mikä on täysin ymmärrettävää –
varmistaa, että ne saavat investoinnistaan taloudellista tuottoa. Yksityisiä ja julkisia
toimijoita voitaisiin kannustaa investoimaan enemmän näihin yrityksiin
pääomaosuuksien tai lainojen kautta niin sosiaalisesti vastuullisilla investoinneilla,
joita ehdotetaan yritysten sosiaalista vastuuta koskevassa tiedonannossa[19], kuin eurooppalaisella välineellä, jolla
tuetaan sosiaalisten yritysten rahoitusta. Euroopan tasolla olisi
toivottavaa laatia sääntelykehys tällaisten investointivälineiden luomista
varten. Lisäksi komissio pitää myönteisenä sitä, että
Euroopan investointirahasto[20]
tutkii mahdollisuutta ottaa vuoden 2012 alussa käyttöön ”oma pääoma
-instrumentti” (ESIEF[21])
sellaisiin rahastoihin sijoittamiseksi, joiden tavoitteena on tuottaa sosiaalisia
vaikutuksia. Tämän pilottihankkeen avulla voitaisiin valmistella uutta
eurooppalaista rahoitusvälinettä, jota komissio ehdotti 6. lokakuuta 2011
(avaintoimi 3). Luotonsaanti on monille
sosiaalisille yrityksille niiden perustamisen ja kehittämisen edellytys. Koska
sosiaalisia yrityksiä ei vielä tunneta hyvin tai niitä pidetään muita yrityksiä
riskialttiimpina, niillä on pk-yrityksiä enemmän vaikeuksia saada tarvittavaa
rahoitusta. Komissio toteaa myös, että
vuonna 2007 annetun, mikroluottojen edistämistä koskevan tiedonannon[22]
kahta sääntelypilaria (oikeudellisen ja institutionaalisen toimintaympäristön
parantaminen sekä mielipideilmaston muokkaaminen suotuisammaksi yrittäjyydelle)
ei ole kehitetty riittävästi kansallisella tasolla. Avaintoimi 1. · Kuten sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa mainitaan, ennen vuoden
2011 loppua esitetään ehdotus sosiaalisesti vastuullisten investointirahastojen
eurooppalaiseksi sääntelykehykseksi, jolla helpotetaan sosiaalisten yritysten
rahoitusmarkkinoille pääsyä. Tässä yhteydessä otetaan huomioon julkisen
kuulemisen tulokset ja vaikutusten arviointi. Tavoitteena on tukea
erityisrahastojen perustamista, jotta yritykset voivat toimia kaikkialla
sisämarkkinoilla. Avaintoimi 2. · Sen lisäksi, että eurooppalaisella
Progress-mikrorahoitusjärjestelyllä helpotetaan edelleen
mikroluottojen saantia ja järjestelyä kehitetään edelleen vahvistamalla
institutionaalisia valmiuksia osana vuosina 2014–2020 toteutettavaa sosiaalisia
muutoksia ja innovaatioita koskevaa Euroopan unionin ohjelmaa[23], analysoidaan, tuetaan ja edistetään
mikroluottoja koskevan oikeudellisen ja institutionaalisen toimintaympäristön
kehittämistä.
3.1.2.
Eurooppalaisten rahastojen mobilisointi
Rakennerahastojen
työskentelytavoista saadusta kokemuksesta on laadittava tiivistelmä, sitä on
arvioitava ja siitä on keskusteltava kansallisten hallintoviranomaisten kanssa,
jotta jäsenvaltioita voidaan kannustaa kehittämään laajempia ja tehokkaampia
sosiaalisten yritysten tukitoimia seuraavalla ohjelmakaudella. Sen lisäksi
komissio aikoo kehittää sosiaalisia yrityksiä varten erityisen rahoitustoimen. Avaintoimi 3. · Komissio ehdottaa sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan
Euroopan unionin ohjelman puitteissa, että käyttöön otetaan 90 miljoonan euron
eurooppalainen rahoitusväline, jolla helpotetaan sosiaalisten yritysten
rahoituksen saantia, jotta voidaan edistää niiden perustamista,
kehittämistä ja laajentamista sosiaalisesti vastuullisiin
investointirahastoihin tehtävien sijoitusten avulla. Sosiaalisesti
vastuullisten investointirahastojen ansiosta käyttöön saataisiin oman ja
vieraan pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä. Avaintoimi 4. · Komissio on ehdottanut, että EAKR- ja ESR-asetuksiin
sisällytettäisiin eksplisiittisesti sosiaalisia yrityksiä koskeva investointiprioriteetti
vuodesta 2014 alkaen[24],
jotta saataisiin tarjottua selkeä oikeusperusta ja jäsenvaltiot ja alueet
pystyisivät sisällyttämään kauden 2014–2020 ESR- ja EAKR-ohjelmiinsa
kohdennettuja toimia.
3.2.
Lisätään sosiaalisen yrittäjyyden näkyvyyttä
3.2.1.
Kehitetään välineet alan tekemiseksi paremmin
tunnetuksi ja sosiaalisen yrittäjyyden näkyvyyden lisäämiseksi
Kaikki alan toimijat ovat
yhtä mieltä siitä, että sosiaalisia yrityksiä koskevien tietojen olisi oltava
helposti ja nopeasti saatavilla, jotta voitaisiin vaihtaa kokemuksia parhaiden
toimintatapojen levittämiseksi. Erityisesti tarvitaan menetelmää, jolla voidaan
arvioida ja arvostaa näiden toimintojen vaikutuksia ja yhteiskunnallista
suorituskykyä (voitaisiin esimerkiksi tarkastella niiden jäsenvaltioiden kokemuksia,
jotka ovat kehittäneet satelliittitilejä kerätäkseen tilastotietoja
sosiaalisista yrityksistä, erityisesti osuuskunnista ja keskinäisistä
yhtiöistä). Näihin haasteisiin voisi olla mahdollista vastata hyväksyntä- tai
sertifiointijärjestelmillä. Lisäksi on tärkeää edistää sosiaalista yrittäjyyttä
nuorempien sukupolvien keskuudessa. Avaintoimi 5.
· Yksilöidään hyviä toimintatapoja ja käyttökelpoisia malleja. Tätä varten olisi kartoitettava yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa
kaikki eurooppalaiset sosiaaliset yritykset ja määritettävä niiden
erityispiirteet, taloudelliset mallit, taloudellinen painoarvo, ylikansallinen
kasvupotentiaali, oikeudellisten toimintamuotojen ja verojärjestelmien sisältö
ja perusteet sekä käytössä olevat hyväksyntäjärjestelmät. Avaintoimi 6.
· Luodaan julkinen hyväksyntä- ja sertifiointitietokanta eurooppalaisten sosiaalisten yritysten näkyvyyden lisäämiseksi ja
vertailtavuuden parantamiseksi. Avaintoimi 7.
· Edistetään vastavuoroista oppimista ja parannetaan kansallisten ja
alueellisten hallintoviranomaisten pätevyyttä, jotta
saataisiin luotua kokonaisvaltaiset strategiat sosiaalisten yritysten
tukemista, edistämistä ja rahoittamista varten erityisesti rakennerahastojen
puitteessa analysoinnin, hyvien toimintatapojen jakamisen, tietämyksen
lisäämisen sekä verkostoitumista ja levittämistä koskevien toimien ansiosta.
3.2.2.
Vahvistetaan sosiaalisten yritysten johtamista,
asiantuntemusta ja verkostoitumista
Sekä uusien että asemansa
jo vakiinnuttaneiden sosiaalisten yrittäjien on hankittava tarvittavat taidot
yrityksensä hyvän hallinnoinnin ja kasvun varmistamiseksi. Komissio haluaa
siksi edistää sosiaalisten yritysten, innovatiivisten yrittäjien sekä tiede- ja
yliopistomaailman edustajien välistä vuorovaikutusta. Tähän tarkoitukseen
soveltuvat erityisen hyvin sosiaalisten yritysten yrityshautomot. Niitä
muutamia hankkeita, joita tällä alalla on käynnistetty, on tuettava ja
laajennettava. Sosiaalisten yrittäjien olisi myös voitava saada neuvoja ja
tukea muilta yritysjohtajilta ja pankeilta. Avaintoimi 8.
· Luodaan keskitetty monikielinen sähköinen tietojen- ja
kokemustenvaihtofoorumi, joka yhdistetään tarvittaessa
Euroopan sosiaalisen innovoinnin foorumiin[25] ja
Yritys-Eurooppa-verkostoon ja joka on tarkoitettu sosiaalisille yrityksille,
yrityshautomoille ja klustereille, sosiaalisille investoijille sekä kaikille,
jotka tekevät näiden kanssa yhteistyötä. · Tehdään paremmin tunnetuksi yhteisön ohjelmia, joilla tuetaan
sosiaalisia yrittäjiä, ja helpotetaan niihin osallistumista. Tällaisia ohjelmia ovat muun muassa Erasmus, Erasmus nuorille
yrittäjille, Tempo, Youth in Action 2007–2013 (erityisesti toiminto
”nuorisoaloite”) sekä Horisontti 2020.
3.3.
Parannetaan oikeudellista ympäristöä
3.3.1.
Luodaan asianmukaiset eurooppalaiset oikeudelliset
muodot eurooppalaista sosiaalista yrittäjyyttä varten
Eurooppaosuuskunnan sääntöjen
täytäntöönpanosta tehdyssä selvityksessä[26]
korostetaan, että kyseinen teksti on hyvin monimutkainen, ja esitetään useita
vaihtoehtoja sääntöjen yksinkertaistamiseksi, tekemiseksi houkuttelevammiksi ja
mukauttamiseksi sosiaalisten yrittäjien tarpeisiin. Säätiöt ovat usein sitä
mieltä, että niiden on vaikea toimia sisämarkkinoilla, koska sääntöjen
moninaisuus johtaa joskus hyvinkin monimutkaisiin vaatimuksiin ja menettelyihin
(erityisesti verotuksen alalla). Lisäksi keskinäiset yhtiöt esittävät toistuvasti
haluavansa ottaa käyttöön Euroopan laajuiset säännöt, kun taas muut laitokset
katsovat, ettei tähän ole tarvetta. Avaintoimi 9.
· Intressitahojen kuulemisesta saatujen tulosten perusteella esitetään
ehdotus eurooppaosuuskunnan säännöistä annetun asetuksen yksinkertaistamiseksi,
jotta voidaan lujittaa sen riippumattomuutta kansalliseen lainsäädäntöön nähden
ja helpottaa siten sen soveltamista sosiaalisten osuuskuntien perustamiseen. · Esitetään ehdotus eurooppalaisen säätiön sääntöjä koskevaksi
asetukseksi, jotta voidaan edistää säätiöiden
ylikansallista toimintaa. Nämä säännöt olisivat voimassa rinnakkaisesti
kansallisten oikeudellisten muotojen kanssa, ja niiden käyttö perustuisi
vapaaehtoisuuteen. · Käynnistetään tutkimus keskinäisten yhtiöiden tilanteesta kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan tutkia erityisesti niiden ylikansallista toimintaa.
3.3.2.
Julkiset hankinnat
Vaikka alan sääntely
tarjoaa monia mahdollisuuksia, sosiaaliset yritykset ovat usein sitä mieltä,
että niillä on edelleenkin kohtuuttoman suuria ongelmia tehdä julkisia
hankintasopimuksia. Tämä johtuu sekä EU:n että kansallisista säännöistä, jotka
vaihtelevat suuresti jäsenvaltioittain. Jäsenvaltioiden käytäntö ottaa käyttöön
omia lisäsäännöksiä (ns. goldplating) ei aina anna mahdollisuutta
hyödyntää julkisia hankintoja koskevia direktiivejä täysimääräisesti. Toisaalta
julkisyhteisöt eivät aina hyödynnä sosiaalisten yritysten
innovointipotentiaalia täysimääräisesti. Useimmissa niistä näkemyksistä, jotka
komissio sai vastauksena julkisten hankintojen tulevaisuutta käsittelevään
vihreään kirjaansa, katsotaan, että direktiiveissä olisi korostettava enemmän
mahdollisuutta ottaa sosiaaliset tai ympäristöä koskevat näkemykset huomioon
julkisissa hankinnoissa. Avaintoimi 10.
· Korostetaan julkisten hankintojen uudistamisen yhteydessä enemmän
sopimusten tekemisen laatunäkökohtia, varsinkin sosiaali- ja terveyspalvelujen
alalla, ja tarkastellaan, kuinka sopimusten kohteena olevien tavaroiden ja
palvelujen tuotantoon osallistuvien henkilöiden työehdot voidaan ottaa huomioon, noudattaen perussopimuksessa määrättyjä syrjimättömyyden, yhtäläisen
kohtelun ja avoimuuden periaatteita täysimääräisesti.
3.3.3.
Valtiontuet
Komissio antoi 23.
maaliskuuta 2001 tiedonannon ”Yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja
koskevien EU:n valtiontukisääntöjen uudistus”[27],
joka saattaa herättää kiinnostusta asianomaisia palveluja tarjoavissa
sosiaalisissa yrityksissä. Komissio toteaa aikovansa antaa eriytetympiä
sääntöjä, joissa otetaan huomioon julkisten palvelujen tarjonnasta korvauksena
myönnettävien valtiontukien vaikutukset sisämarkkinoihin. Komissio toteaa myös,
että tietyntyyppisten sosiaalisten palvelujen rahoitusrakenteeseen ja
tavoitteisiin liittyy erityispiirteitä. Avaintoimi 11.
· Yksinkertaistetaan valtiontukisääntöjen soveltamista sosiaalisiin ja
paikallisiin palveluihin. Tällainen
yksinkertaistaminen voisi hyödyttää myös sosiaalisia yrityksiä, jotka tarjoavat
sosiaalisia palveluja tai sellaisia palveluja, jotka eivät vaikuta
jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Komissio julkisti syyskuussa 2011
yleishyödyllisiin taloudellisiin palveluihin sovellettavia sääntöjä koskevat
uudistusehdotuksensa, joilla se pyrkii vastaamaan sosiaalisia palveluja ja
paikallisia palveluja koskevaan yksinkertaistamistavoitteeseen erityisesti
ehdottamalla paikallisiin yleishyödyllisiin taloudellisiin palveluihin
sovellettavaa de minimis -asetusta ja uutta päätöstä, jolla sosiaaliset
palvelut vapautetaan tietyin edellytyksin ennakkoilmoituksesta. Komission on
tarkoitus hyväksyä uudet säännöt ennen vuoden 2011 loppua.
4.
Muita keskustelunaiheita toimintasuunnitelman lisäksi
Edellä esitettyjen ensisijaisten toimien
lisäksi komissio ottaa keskustelun aiheeksi ehdotuksia, joiden yksityiskohtia
ja ehtoja on tarkasteltava lähemmin. Näissä ehdotuksissa esitetään erityisesti,
että ·
verkotetaan pankkeja, jotka ovat usein kokonaan tai
osittain julkisia laitoksia ja jotka toimivat kokonaan tai osittain sosiaalisen
yrittäjyyden rahoittamisen alalla[28],
ja käytetään hyväksi niiden kokemuksia. Tässä yhteydessä voitaisiin palauttaa
talouden piiriin ”nukkuvat varat” (esimerkiksi menehtyneiden henkilöiden
sulkemattomien pankkitilien saldo); ·
parannetaan sosiaalisten yritysten riskipääoman
saantia, erityisesti komission esittämän uutta eurooppalaista
riskipääomarahastosääntelyä koskevan ehdotuksen puitteissa; ·
tiedotetaan ikääntyneille sosiaalisen yrittäjyyden
eduista aktiivisen ikääntymisen eurooppalaisen teemavuoden yhteydessä vuonna
2012 (työuran uudelleensuuntaaminen tai hyväntekeväisyystoiminnan kehittäminen
ikääntyneiden parissa); ·
edistetään sosiaalisen yrittäjyyden erityispiirteitä
ja sosioekonomista vaikutusta koskevaa tutkimusta ja erityisesti
yhteisrahoitetaan kansallisia hankkeita sellaisten satelliittitilien[29]
luomiseksi, jotta sosiaaliset yritykset saadaan näkyville kansallisissa
tilinpitojärjestelmissä; ·
tarkastellaan mahdollisuutta ottaa käyttöön uusia
tukiluokkia 31. joulukuuta 2013 saakka voimassa olevan yleisen
ryhmäpoikkeusasetuksen tarkistamisen yhteydessä; ·
lisätään hyvien toimintatapojen vaihtoa
jäsenvaltioiden välillä kansallisten verojärjestelmien mukauttamisen alalla
sosiaalisten yritysten ja yhteisvastuullisen investoimisen eduksi; ·
lisätään hyvien toimintatapojen vaihtoa
jäsenvaltioiden välillä sosiaalisiin yrityksiin kertyneen pääoman kohtelun ja
erityisesti varallisuuden käytön rajoittamisen (”asset locks”) alalla,
jotta pääoma saadaan joka jäämään yritykseen tai vapautettua muihin
sosiaalisiin yrityksiin investointia varten. Lisäksi
komissio ehdottaa, että pohdittaisiin ·
uusia strategioita rahoituksen saannin
parantamiseksi edistämällä sosiaalisten yritysten ja rahoituslaitosten välistä
vuoropuhelua, esimerkiksi pk-yritysten rahoitusfoorumin yhteydessä; ·
sosiaalisten yritysten mahdollisuuksia käyttää
”nukkuvia patentteja” niiden toiminnan kehittämisessä. Tämä on aihealue, jota
komissio on sitoutunut tutkimaan Innovaatiounioni-lippulaivahankkeen
hyväksymisen ja Eurooppa-neuvoston 4. helmikuuta 2011 esittämän, teollis- ja
tekijänoikeuksien arvostamisvälineen käyttöönottoa EU:n tasolla koskevan
vaatimuksen perusteella; ·
sosiaalisille yrityksille tarkoitettujen vaihtomekanismien
(pörssit[30])
kehittämistä ja verkottamista; ·
voittoa tuottavien sosiaalisten yritysten
mahdollisuutta käyttää vapaaehtoistyöntekijöitä ja kerätä lahjoituksia ilman
kielteisiä verovaikutuksia; ·
tarvetta ottaa
mahdollisesti käyttöön Euroopan laajuiset säännöt sosiaalisten yritysten muita
muotoja varten (kuten voittoa tavoittelemattomat yhdistykset) ja/tai lopulta
Euroopan laajuiset säännöt sosiaalisia yrityksiä varten. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio aikoo järjestää heti, kun
eurooppalaisen säätiön sääntöjä koskeva ehdotus on hyväksytty, korkean tason
tapaamisen kaikilla sosiaalisen yrittäjyyden aloilla toimivien sidosryhmien,
Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä, jotta voitaisiin pohtia, millaisilla
aloitteilla voitaisiin parantaa sosiaalisiin yrityksiin sovellettavaa
oikeudellista kehystä Euroopan tasolla.
5.
Päätelmä
Komissio -
toimittaa kaikille sidosryhmille tässä
tiedonannossa ehdotetut analyysit ja toimenpiteet, jotta tätä laajaa
vuoropuhelua voitaisiin jatkaa alan eurooppalaisten toimijoiden kanssa, ja
kutsuu kaikki, joita asia koskee, osallistumaan Brysselissä 18. marraskuuta
2011 järjestettävään sosiaalista yrittäjyyttä ja yhteisvastuullista taloutta
käsittelevään konferenssiin; -
kehottaa jäsenvaltioita sekä paikallisia ja
alueellisia yhteisöjä tukemaan ja kannustamaan toimivaltansa rajoissa
sosiaalisten yritysten kehittämistä, erityisesti talouden kehityksen
rakenteiden ja kauppakamareiden välityksellä, ottaen huomioon kumppanuuksien ja
tuettujen aloitteiden ylikansallisen ulottuvuuden; -
kehottaa niitä lisäksi kehittämään
kokonaisstrategian, jotta voidaan tukea valmiuksien lujittamista,
verkostoitumista sekä yksityisen ja julkisen rahoituksen mobilisointia ja
sisällyttää sosiaaliset yritykset työllisyyssopimuksiin ja sosiaalista osallisuutta
koskeviin aloitteisiin. Komissio aikoo –
toteuttaa aloitteensa yhteistyössä jäsenvaltioiden
kanssa noudattaen toissijaisuusperiaatetta ja ottaen huomioon taloudellisen ja
sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tarjoamat mahdollisuudet paikallisella,
alueellisella ja kansallisella tasolla; –
perustaa sosiaalista yrittäjyyttä käsittelevän
monenvälisen neuvoa-antavan työryhmän, joka tarkastelee tässä tiedonannossa
kaavailtujen toimenpiteiden edistymistä. SBA-aloitetta käsittelevästä
neuvoa-antavasta ryhmästä[31]
saadun kokemuksen perusteella työryhmä voisi koostua jäsenvaltioiden,
paikallisten yhteisöjen, sosiaalisten yrittäjien organisaatioiden, pankki- ja
rahoitusalan sekä tiede- ja yliopistomaailman edustajista. [1] Eurooppa
2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, KOM(2010) 2020. [2] Tiedonanto
”Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke Innovaatiounioni”,
KOM(2010) 546 lopullinen, 6.10.2010. [3] Tiedonanto
”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi:
Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle”,
KOM(2010) 758 lopullinen, 16.12.2010. [4] Tiedonanto
”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja
luottamuksen lisäämiseksi”, KOM(2011) 206 lopullinen, 13.4.2011. [5] http://ec.europa.eu/internal_market/smact/consultations/2011/debate/index_en.htm [6] Tässä
tiedonannossa englanninkieliset ilmaisut ”Social Business” ja ”Social
enterprise” vastaavat käsitettä ”sosiaalinen yritys”. [7] Sellaisena
kuin se on määriteltynä Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja
Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä. [8] Esimerkiksi
alennetun palkka-asteikon avulla. [9] CIRIEC
(Julkisen talouden, osuus- ja yhteisötalouden ja osuustoimintatalouden
kansainvälinen tutkimus- ja tiedotuskeskus), The Social Economy in European
Union, s. 48. [10] Sosiaalinen
yrittäjyys määritellään tutkimuksessa toiminnaksi, jolla on sosiaalinen,
ympäristöä koskeva tai yleisen edun mukainen päämäärä. Tällaista toimintaa voi
olla palvelujen tai koulutuksen tarjonta sosiaalisesti muita heikommassa
asemassa oleville henkilöille tai vammaisille, yritysvoittojen käyttö
sosiaalisiin tarkoituksiin, oman avun ryhmien organisointi yleistä etua
palveleviin tarkoituksiin jne. Ks. tutkimus, s. 44. [11] Terjesen,
S., Lepoutre, J., Justo, R. and Bosma, N. 2011. Global Entrepreneurship
Monitor Report on Social Entrepreneurship.
http://www.gemconsortium.org/about.aspx?page=pub_gem_special_topic_reports [12] Terjesen,
S., Lepoutre, J., Justo, R. and Bosma, N. 2011. Global Entrepreneurship
Monitor Report on Social Entrepreneurship.
http://www.gemconsortium.org/about.aspx?page=pub_gem_special_topic_reports [13] Esimerkiksi
Ranskassa sosiaalisten yritysten työntekijöillä on paljon vähemmän
sairauspoissaoloja (5,5 prosenttia) kuin muiden yritysten työntekijöillä
(22 prosenttia). Absence from work for health
reasons in the social economy, Chorum, huhtikuu
2011. http://www.cides.chorum.fr. [14] Empowering
people, driving change: Social innovation in the European Union,
Eurooppa-politiikan neuvonantajien toimisto (BEPA), Euroopan komissio, heinäkuu
2010, s. 11 ja 109. [15] KOM(2011)
681 lopullinen. [16] Study
on Practices and Policies in the Social Enterprise Sector in Europe,
Austrian Institute for SME Research and TSE Entre, Turun kauppakorkeakoulu,
Suomi, Wien, kesäkuu 2007, Euroopan komission puolesta laadittu raportti. [17] Empowering
people, driving change: Social innovation in the European Union,
Eurooppa-politiikan neuvonantajien toimisto (BEPA), Euroopan komissio, heinäkuu
2010. [18] Tiedonanto
”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen
uudelleentarkastelu”, KOM(2011) 78 lopullinen. [19] KOM(2011)
681 lopullinen. [20] Euroopan
investointipankkiryhmä. [21] European
Social Investment and Entrepreneurship Fund (ESIEF), josta investoitaisiin
10–15 välineeseen eri jäsenvaltioissa. [22] Tiedonanto
”Mikroluottojen kehittämistä kasvun ja työllisyyden tukemiseksi koskeva
eurooppalainen aloite”, KOM(2007) 708. [23] KOM(2011) 609 lopullinen, 6.10.2011. [24] http://ec.europa.eu/regional_policy/what/future/proposals_2014_2020_fr.cfm [25] http://www.socialinnovationeurope.eu/ [26] Study
on the implementation of the Regulation 1435/2003 on the Statute for European
Cooperative Society (SCE), 5. lokakuuta 2010,
http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/files/sce_final_study_part_i.pdf. [27] KOM(2011)
146 lopullinen. [28] Esimerkiksi
Caisse des dépôts et consignations (Ranska), KfW Entwicklungsbank
(Saksa), Big Society Bank -hanke (Yhdistynyt kuningaskunta) ja Triodos
Bank (Belgia ja Alankomaat). [29] http://www.socialeconomy.eu.org/spip.php?article705&lang=en
[30] Brasilian (Bovespa vuonna 2004) ja Etelä-Afrikan (SASIX vuonna
2006) jälkeen Portugalissa perustettiin vuonna 2008 Euronext Lisbon -yhtiön
yhteydessä ensimmäinen eurooppalainen sosiaalisten yritysten pörssi (Bolsa de
Valores Sociais). London Social Stock Exchange -hankkeen odotetaan käynnistyvän
muutaman kuukauden kuluttua. [31] Tiedonanto
”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen
uudelleentarkastelu”, KOM(2011) 78 lopullinen, s. 20.