KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuonna 2010

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 4

2. Yleiskatsaus EGR:n toimintaan vuonna 2010 4

3. EGR:n toiminnasta vuodelta 2009 annetun vuosikertomuksen jatkotoimet 5

4. Analyysi EGR:n toiminnasta vuonna 2010 5

4.1. Vastaanotetut hakemukset 5

Taulukko 1 – Vuonna 2010 vastaanotetut hakemukset 6

4.1.1. Vastaanotetut hakemukset jäsenvaltioittain ja toimialoittain 6

4.1.2. Vastaanotetut hakemukset pyydetyn tuen määrän mukaan 7

4.1.3. Vastaanotetut hakemukset tuen kohteena olevien työntekijöiden määrän mukaan 7

4.1.4. Vastaanotetut hakemukset haetun työntekijäkohtaisen tukimäärän mukaan 7

4.1.5. Vastaanotetut hakemukset toimintakriteerin mukaan 7

4.2. Myönnetyt tuet 8

Taulukko 2 – Tiedot vuonna 2010 myönnetyistä tuista 8

Taulukko 3 – Vuonna 2010 myönnetyt EGR-tuet: Työntekijöiden profiili 9

4.2.1. EGR:n tuella rahoitetut toimet 10

4.2.2. Täydentävyys rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettavien toimien kanssa 10

4.3. Tapaukset, jotka eivät täytä EGR-rahoitusosuuden ehtoja 11

4.4. EGR:n avulla saavutetut tulokset 11

4.4.1. Jäsenvaltioilta vuonna 2010 saadut loppukertomukset EGR:n tukien täytäntöönpanosta 11

4.4.2. Yhteenveto vuonna 2010 ilmoitetuista tuloksista ja hyvistä käytännöistä 11

Taulukko 4 – vuonna 2010 vastaanotetut loppukertomukset – yleiskatsaus tuloksiin 13

4.4.3. Vuonna 2010 toteutettujen toimenpiteiden yksityiskohtainen kuvaus 13

4.5. Selvitys varainkäytöstä 17

4.5.1. EGR:n tukena myönnetyt varat 17

4.5.2. Tekniseen apuun käytetyt varat 18

4.5.3. Ilmoitetut ja loppuun käsitellyt sääntöjenvastaisuudet 18

4.5.4. EGR:stä saatujen rahoitustukien tilien päättäminen 19

Taulukko 6 – Vuonna 2010 päätetyt tapaukset 19

4.6. Komission toteuttamat teknisen avun toimet 19

4.6.1. Tiedotus ja mainonta 19

4.6.2. Tapaamiset kansallisten viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten kanssa 20

4.6.3. EGR:n puoliväliarviointi 20

5. Kehityssuuntaukset 20

6. Päätelmät 23

LIITE 1 24

1. Johdanto

Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, perustettiin asetuksella (EY) N:o 1927/2006[1], jotta voidaan osoittaa solidaarisuutta ja tarjota tukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille. Tarkoituksena on sovittaa yhteen kaupan avoimuuteen liittyvät yleiset kasvua ja työllisyyttä edistävät pitkän aikavälin edut ja ne lyhyen aikavälin haitalliset vaikutukset, joita globalisaatiolla voi olla erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja heikoimmin koulutettujen työntekijöiden työllisyyteen. Sääntöjä muutettiin 18. kesäkuuta 2009 annetulla asetuksella (EY) N:o 546/2009[2], jotta voitaisiin tehokkaammin vastata maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin.

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 16 artiklassa säädetään, että komissio esittää ennen jokaisen vuoden heinäkuun 1 päivää Euroopan parlamentille ja neuvostolle EGR:n edellisvuoden toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksessa olisi käsiteltävä pääasiassa EGR:n avulla saatuja tuloksia, ja siinä olisi erityisesti oltava tiedot esitetyistä hakemuksista, tehdyistä päätöksistä, rahoitetuista toimista – mukaan lukien niiden täydentävyys rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettujen toimien kanssa – ja myönnetyn rahoitustuen tilien päättämisestä. Siinä olisi oltava tiedot myös niistä hakemuksista, jotka on hylätty riittämättömien määrärahojen vuoksi tai siksi, että ne eivät ole olleet tukikelpoisia.

2. Yleiskatsaus EGR:n toimintaan vuonna 2010

Komissio vastaanotti 31 EGR-tukihakemusta vuonna 2010 eli yhden enemmän kuin vuonna 2009. Hakemuksista annetaan yksityiskohtaiset tiedot kohdassa 4.1 ja taulukossa 1.

Budjettiviranomainen teki 31 päätöstä EGR:n varojen käyttöönotosta vuonna 2010, mikä merkitsee 300 prosentin lisäystä päätösten määrään ja 60 prosentin lisäystä EGR-osarahoitukseen vuoteen 2009 verrattuna. Myönnetty rahoitustuki kuvataan yksityiskohtaisesti kohdassa 4.2 sekä taulukoissa 2 ja 3.

Komissio vastaanotti neljä EGR:n tukien täytäntöönpanoa koskevaa loppukertomusta vuonna 2010. Tuloksista annetaan yksityiskohtaiset tiedot kohdassa 4.4 ja taulukossa 4. Kuuden edellisvuosina myönnetyn rahoitustuen tilit päätettiin (yksityiskohtaiset tiedot kohdassa 4.5.4 ja taulukossa 6). Komission aloitteesta myönnettävää teknistä apua (EGR-asetuksen 8 artiklan 1 kohta) käytettiin. Yksityiskohtaiset tiedot asiasta esitetään kohdassa 4.6 ja taulukossa 5.

Vuonna 2010 komissio toteutti uutta, vuoden 2009 loppupuolella käyttöön otettua päätöksentekomenettelyä. Se on myös alkanut valmistella kuulemisia, jotka liittyvät tuleviin, vuoden 2011 jälkeen ja vuoden 2013 jälkeen toteutettaviin EGR:n uudelleentarkasteluihin, joita EGR-asetuksen 1 artiklan 1 a kohdassa ja 20 artiklassa edellytetään. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään kohdissa 3 ja 4.5.2.

3. EGR:n toiminnasta vuodelta 2009 annetun vuosikertomuksen jatkotoimet

Asetus (EY) N:o 546/2009 globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta

Asetukseen (EY) N:o 1927/2006 vuonna 2009 tehdyillä muutoksilla globalisaatiorahastoa kehitettiin merkittävästi parantamalla edellytyksiä, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat hakea EGR:n osarahoitusta toimiin, joilla ne pyrkivät reagoimaan maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä johtuviin kielteisiin työllisyysvaikutuksiin. Tämä näkyy vuonna 2010 vastaanotettujen hakemusten määrässä, joka pysyi yhtä korkeana kuin edellisvuonna (31 hakemusta vuonna 2010 ja 30 vuonna 2009). EGR:n tuen hakeminen selvästikin tuli helpommaksi, kun päätettiin kriisiin liittyvästä tilapäisestä poikkeuksesta ja yhteisrahoitusosuuden nostamisesta 65 prosenttiin sekä työntekijävähennyksiä koskevan kynnysrajan pysyvästä laskemisesta 500:aan ja toteuttamiskauden pidentämisestä 24 kuukauteen hakemuspäivästä.

Tulokset ja etenkin EGR-tuen vaikutus irtisanottujen työntekijöiden työllistymiseen määritetään hankkeiden päätyttyä. Ensimmäiset pidennettyä toteuttamiskautta (24 kuukautta hakemuspäivästä) koskevat loppukertomukset esitetään komissiolle marras-joulukuussa 2011.

EGR-hakemuksia koskevan päätöksenteon helpottaminen: menettely ehdotusten toimittamiseksi neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Vuonna 2010 myönnetyn EGR-tuen käsittelyssä käytettiin uusia EGR:n päätöksentekomenettelyjä, jotka otettiin käyttöön vuoden 2009 lopulla. Erityisen lujasti ponnisteltiin päätöksenteon nopeuttamiseksi nykyisen asetuksen säännösten puitteissa. EGR:n reagointinopeus sekä sen tehtävät ja mahdollisuudet solidaarisuusrahastona olivat tärkeitä esillä olleita kysymyksiä koko vuoden ajan ja varsinkin vuoden 2010 jälkipuoliskolla aloitetuissa keskusteluissa, joita jäsenvaltioiden kanssa käytiin vuoden 2011 ja vuoden 2013 jälkeen toteutettavista EGR:n uudelleentarkasteluista.

4. Analyysi EGR:n toiminnasta vuonna 2010

4.1. Vastaanotetut hakemukset

Komissio vastaanotti 31 hakemusta vuonna 2010 (ks. taulukko 1) eli yhden enemmän kuin vuonna 2009. Kaikkiin hakemuksiin sovelletaan 18. kesäkuuta 2009 annettua asetusta (EY) N:o 546/2009 (eli yhteisrahoitusosuus on 65 prosenttia, toteuttamiskausi 24 kuukautta hakemuspäivästä jne.).

Hakemuksia toimitti 12 jäsenvaltiota, niiden kohteena oli 31 995 työpaikkansa menettänyttä työntekijää, ja niissä haettiin EGR-tukea yhteensä 169 994 542 euroa. Kolme jäsenvaltioita haki tukea vuonna 2010 ensimmäistä kertaa: Tšekki, Puola ja Slovenia.

Taulukko 1 – Vuonna 2010 vastaanotetut hakemukset

[pic]

4.1.1. Vastaanotetut hakemukset jäsenvaltioittain ja toimialoittain

Vastaanotetut 31 hakemusta koskivat 16:tta toimialaa[3]. Seitsemän niistä on aloja, joilla EGR-rahoitustukea haettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010: kyseiset alat on alleviivattu jäljempänä olevassa luettelossa. Useiden hakemusten esittäminen oli helpompaa, kun hakemus oli mahdollista tehdä kriisiin liittyvän poikkeuksen perusteella.

Itävalta (kaksi hakemusta: perusmetallit , elektroniikkalaitteet), Belgia (yksi hakemus: autoteollisuus), Tšekki (yksi hakemus: vähittäiskauppa ), Tanska (neljä hakemusta: koneet ja laitteet, laivanrakennus ), Ranska (yksi hakemus: autoteollisuus), Saksa (yksi hakemus: koneet ja laitteet), Irlanti (kolme hakemusta: rakentaminen), Alankomaat (seitsemän hakemusta: elektroniikkalaitteet, painoteollisuus, rahoituspalvelut , tukkukauppa ), Puola (kolme hakemusta: autoteollisuus, koneet ja laitteet), Portugali (yksi hakemus: kenkäteollisuus ), Espanja (kuusi hakemusta: autoteollisuus, vaatteet, kivi/marmori , vähittäiskauppa ), Slovenia (yksi hakemus: vaatteet).

4.1.2. Vastaanotetut hakemukset pyydetyn tuen määrän mukaan

EGR:n tukea hakevien jäsenvaltioiden on suunniteltava koordinoitu toimenpidepaketti, joka soveltuu parhaiten tuen kohteena olevien työntekijöiden profiiliin, ja päätettävä haettavan tuen määrä. EGR-asetuksessa ei suositeta eikä rajoiteta haettavan tuen kokonaismäärää, mutta komission suorittamassa hakemusten arvioinnissa voi herätä kysymyksiä, joiden vuoksi jäsenvaltion on tarkistettava ehdotettua yksilöllisten palvelujen pakettia, mikä puolestaan voi vaikuttaa haettavan tuen määrään.

Vuonna 2010 EGR:stä haetun osarahoituksen määrä tapausta kohti oli 114 250 – 38 052 069 euroa (keskimäärin 5 483 695 euroa).

4.1.3. Vastaanotetut hakemukset tuen kohteena olevien työntekijöiden määrän mukaan

EGR:stä yhteisrahoitettaviksi ehdotettujen toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden kokonaismäärä oli 31 995. Määrät vaihtelivat 120:stä 2 593 työntekijään, ja kolmessa hakemuksessa kohteena oli yli 2 000 työntekijää, neljässä 1 000–2 000 ja 21 hakemuksessa alle 1 000 työntekijää.[4]

Irtisanottujen työntekijöiden määrä ja EGR:n tuen kohteena olevien työntekijöiden määrä voivat poiketa toisistaan, jos hakemuksen esittänyt jäsenvaltio päättää keskittää EGR-tukensa joihinkin tiettyihin työntekijäryhmiin, esimerkiksi niihin, joilla on erityisiä vaikeuksia pysyä työelämässä ja/tai jotka tarvitsevat eniten tukea. Jotkut irtisanotuista työntekijöistä voivat saada tukea muualta kuin EGR:stä, ja jotkut saattavat löytää uuden työpaikan omin voimin taikka voivat päättää jäädä varhaiseläkkeelle, minkä vuoksi EGR:n toimenpiteet eivät kohdistu heihin.

4.1.4. Vastaanotetut hakemukset haetun työntekijäkohtaisen tukimäärän mukaan

Vuonna 2010 haetut työntekijäkohtaiset tukimäärät vaihtelivat hieman yli 600 eurosta yli 23 000 euroon.

Jäsenvaltiot voivat päättää oman harkintansa perusteella – EGR-asetuksen ehtojen mukaisesti – niistä yksilöllisistä palveluista, joita ne tarjoavat työttömäksi jääneille työntekijöille. Haettavan tuen työntekijäkohtainen määrä voi sen vuoksi vaihdella työntekijöiden vähentämistä koskevan tapahtuman vakavuuden, työmarkkinatilanteen, tuen kohteena olevien työntekijöiden yksilöllisten olosuhteiden, jäsenvaltion jo toteuttamien toimien sekä sen mukaan, kuinka paljon palveluiden tarjoaminen kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella maksaa.

4.1.5. Vastaanotetut hakemukset toimintakriteerin mukaan

Toimitetuista 31 hakemuksesta 24 (77 prosenttia) koski tuen myöntämistä sellaisille työntekijöille, jotka on irtisanottu maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena (muutetun EGR-asetuksen 1 artiklan 1 a kohta). Loput seitsemän hakemusta (23 prosenttia) oli tarkoitettu vastaamaan globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin.

Hakemuksista 12 perustui EGR-asetuksen 2 artiklan a alakohtaan, 18 perustui 2 artiklan b alakohtaan ja yhdessä hakemuksessa viitattiin 2 artiklan c alakohtaan ja poikkeuksellisiin olosuhteisiin sekä todettiin, etteivät 2 artiklan a alakohdassa asetetut edellytykset täyty kokonaan.

4.2. Myönnetyt tuet

Vuonna 2010 budjettivallan käyttäjä teki 31 päätöstä käyttää EGR:n varoja aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden yhteisrahoittamiseen (ks. yleiskatsaus taulukossa 2 ja työntekijäprofiilien jakautuminen taulukossa 3). Päätöksistä 13 koski vuonna 2010 tehtyjä hakemuksia ja 18 vuoden 2009 jälkipuoliskolla vastaanotettuja hakemuksia. Asetusta (EY) N:o 546/2009, joka annettiin 18. kesäkuuta 2009, sovelletaan kaikkiin myönnettyihin tukiin (eli yhteisrahoitusosuus on 65 prosenttia, toteuttamiskausi 24 kuukautta hakemuspäivästä jne.).

Myönnettyjen 31 tuen kohteena oli 23 688 irtisanottua työntekijää yhdeksässä jäsenvaltiossa, ja niitä varten maksettiin EGR:stä yhteensä 83 554 141 euroa (16,7 prosenttia EGR:ssä vuosittain käytettävissä olevasta enimmäismäärästä).

Taulukko 2 – Tiedot vuonna 2010 myönnetyistä tuista

[pic]

Taulukko 3 – Vuonna 2010 myönnetyt EGR-tuet: Työntekijöiden profiili

[pic]

4.2.1. EGR:n tuella rahoitetut toimet

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklassa säädetään, että EGR:stä voidaan myöntää yhteisrahoitusta vain aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on auttaa työttömiksi jääneet työntekijät takaisin työmarkkinoille. Lisäksi siinä säädetään, että EGR:stä voidaan rahoittaa varojen käyttöä koskevia jäsenvaltioiden valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta- sekä valvontatoimia (tekninen apu).

Vuonna 2010 myönnettyjen 31 EGR-tuen puitteissa hyväksyttyjen toimenpiteiden tavoitteena oli saada 23 688 irtisanottua työntekijää takaisin työmarkkinoille. Toimenpiteet koostuivat pääasiassa intensiivisestä yksilöllisestä työnhakuneuvonnasta ja tapausten hallinnoinnista, erilaisesta ammatillisesta koulutuksesta, täydennys- ja uudelleenkoulutustoimista, tilapäisistä taloudellisista kannustimista/avustuksista työnhaun ajalle, koulutuksesta ja muista aktiivisista työmarkkinatoimenpiteistä siihen asti, kun paluu työmarkkinoille käytännössä tapahtuu, sekä muunlaisista toimista kuten yrittäjyyden edistämisestä ja tuetusta työllistymisestä.

4.2.2. Täydentävyys rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettavien toimien kanssa

Euroopan globalisaatiorahasto on suunniteltu lisäämään työllistettävyyttä ja varmistamaan irtisanottujen työntekijöiden nopea uudelleentyöllistyminen aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden avulla. Se täydentää näin ollen ESR:ää, joka on EU:n tärkein väline työllisyyden tukemiseen. Näiden rahastojen täydentävyys perustuu siihen, että niillä voidaan antaa näihin ongelmiin kestoltaan erilaista tukea: EGR antaa räätälöityä tukea tietyissä Euroopan laajuisissa joukkoirtisanomisissa vähennetyille työntekijöille, kun taas ESR tukee strategisia pitkän aikavälin tavoitteita (esim. osaamispääoman lisäämistä, muutoksen hallintaa) ennakkoon ohjelmoiduilla monivuotisilla ohjelmilla, joiden varoja ei tavallisesti voida osoittaa uudelleen joukkoirtisanomisten aiheuttamien kriisitilanteiden selvittämiseen. EGR:n ja ESR:n toimia käytetään joskus toisiaan täydentävästi tarjoamaan sekä lyhyen että pidemmän aikavälin ratkaisuja. Ratkaiseva peruste on se, miten hyvin käytettävissä olevilla välineillä pystytään tehokkaasti auttamaan työntekijöitä, ja on jäsenvaltioiden tehtävä valita – ja ohjelmoida – välineet ja toimet, jotka parhaiten sopivat tavoiteltavien päämäärien saavuttamiseen.

EGR:stä yhteisrahoitettavaksi esitettävän ’yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin’ sisällön olisi oltava tasapainossa muiden toimien kanssa ja täydennettävä niitä. EGR:stä yhteisrahoitettavat toimenpiteet voivat olla paljon enemmän kuin tavanomaisia kursseja ja toimia, ja käytäntö on osoittanut, että EGR antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tarjota irtisanotuille työntekijöille räätälöityä ja perusteellista tukea, myös sellaisin toimenpitein, joita työntekijöillä ei tavanomaisesti olisi mahdollisuus hyödyntää (esim. toisen tai kolmannen asteen koulutus). EGR:n turvin jäsenvaltiot voivat paremmin keskittyä erityisen heikossa asemassa oleviin, esimerkiksi heikosti koulutettuihin tai siirtolaistaustaisiin työntekijöihin, tai tarjota tukea pidemmän ajan kuin mihin ne pystyisivät ilman EGR:ää. Tämä kaikki lisää työntekijöiden mahdollisuutta parantaa omaa tilannettaan.

Hyviä esimerkkitapauksia ESR:n ja EGR:n täydentävyydestä ovat Alankomaiden esittämät EGF/2010/011 NL/NXP Semiconductors ja EGF/2010/012 NL/Noord Holland ICT, Slovenian esittämä EGF/2010/014 SI/Mura ja Saksan esittämä EGF/2010/018 DE/Heidelberger Druckmaschinen. Hollannin ensimmäisen tapauksen osalta täydentävyys perustuu puolijohtimien valmistukseen osallistuvien yritysten työntekijöille tarkoitettuun erityiseen ESR:n koulutushankkeeseen[5], joka ajoittui osittain päällekkäin EGR:n toteuttamiskauden kanssa. Toisessa tapauksessa irtisanotuilla työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua myös kahteen tieto- ja viestintätekniikka-alan ESR-hankkeeseen[6]. Sloveniassa huolehdittiin siitä, että EGR:n toimenpiteet täydensivät siellä toteutettavia useita eri ESR-toimia[7]. Saksan tapauksessa EGR:n yksilöllisten palvelujen paketti oli suunniteltu täydentämään rakennerahastoista rahoitettuja toimia ja etenkin ESR-koulutushankkeita, joita järjestetään liittovaltiotason ESF-BA-ohjelman puitteissa.

Kaikkien jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarvittavat järjestelmät, joilla vältetään EU:n rahoitusvälineistä myönnettävän kaksinkertaisen tuen riski, kuten asetuksen (EY) N:o 1927/2006 6 artiklan 5 kohdassa vaaditaan.

4.3. Tapaukset, jotka eivät täytä EGR-rahoitusosuuden ehtoja

Budjettivallan käyttäjä ei hylännyt yhtään komission sille toimittamaa EGR:n tukea koskevaa ehdotusta. Yksi hakemus (Bulgarian 26.10.2009 toimittama hakemus EGF/2009/022 BG/Kremikovtsi) ei komission mukaan täyttänyt rahoituksen myöntämisen ehtoja.[8] Tästä päätelmästä ilmoitettiin kyseiselle jäsenvaltiolle.

4.4. EGR:n avulla saavutetut tulokset

EGR:n avulla saavutettuja tuloksia koskevat tiedot saadaan pääasiallisesti loppukertomuksista, jotka jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 15 artiklan nojalla esitettävä. Kertomusten lisäksi tietoja saadaan jäsenvaltioiden ja komission välisessä suorassa yhteydenpidossa sekä jäsenvaltioiden edustajien kanssa vuoden kuluessa pidetyissä koordinaatiokokouksissa ja konferensseissa. Jäsenvaltioiden ilmoittamat tulokset ja tiedot vuodelta 2010 esitetään tiiviisti seuraavassa kohdassa ja taulukossa 4.

4.4.1. Jäsenvaltioilta vuonna 2010 saadut loppukertomukset EGR:n tukien täytäntöönpanosta

Vuonna 2010 komissiolle toimitettiin neljä loppukertomusta, jotka koskivat seuraavia tapauksia: EGF/2008/004 ES/Castilla Léon y Aragón, EGF/2008/005 ES/Cataluña, EGF/2009/001 PT/Norte-Centro ja EGF/2009/002 DE/Nokia. Nämä olivat viimeiset EGR-tapaukset, joiden toteuttamiskausi oli 12 kuukauden pituinen, ennen kuin kautta pidennettiin 24 kuukauteen 18. kesäkuuta 2009 annetulla asetuksella (EY) N:o 546/2009.

4.4.2. Yhteenveto vuonna 2010 ilmoitetuista tuloksista ja hyvistä käytännöistä

Mainittujen kolmen jäsenvaltion esittämät neljä loppukertomusta osoittavat, että EGR:n toteuttamiskauden lopussa tai vähän sen jälkeen 629 työntekijää (20 prosenttia 3 146:sta) oli löytänyt uuden työpaikan tai työllistänyt itsensä. Muut olivat joko yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa (noin 5 prosenttia), työttöminä tai työelämän ulkopuolella henkilökohtaisista syistä.

Uudelleentyöllistyneiden määrää vähensi se, että paikallisten ja alueellisten työmarkkinoiden vastaanottokyky oli heikentynyt huomattavasti, mikä oli välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä. Uudelleentyöllistymisasteen merkitystä ei pitäisi ylikorostaa, sillä se antaa vain tilannekuvan työntekijöiden työllisyystilanteesta tietojen keräämisen hetkellä. Se ei kerro mitään henkilön löytämän työn tyypistä ja laadusta, ja tilanne voi muuttua merkittävästi jo lyhyen ajan päästä. Useilta jäsenvaltioilta saatujen tietojen mukaan uudelleentyöllistymisaste on yleensä korkeampi jo muutama kuukausi loppukertomusten antamisen jälkeen etenkin tapauksissa, joissa työntekijät saavat räätälöityä tukea vielä EGR-kauden jälkeenkin jäsenvaltion omalla kustannuksella tai ESR:n avulla.

Jäsenvaltioiden kertomuksista käy ilmi monia mielenkiintoisia seikkoja ja rohkaisevia tietoja, joiden mukaan tuen kohteena olevien työntekijöiden henkilökohtainen tilanne, itseluottamus ja työllistettävyys ovat ilmiselvästi parantuneet EGR-tuen ja -palvelujen ansiosta, vaikka he eivät aina olekaan löytäneet uutta työtä nopeasti. EGR on antanut jäsenvaltioille mahdollisuuden toimia niillä alueilla, joihin työntekijävähennykset ovat vaikuttaneet, intensiivisemmin – niin tuettujen henkilöiden määrän kuin tuen keston ja laadun osalta – kuin ilman EGR-rahoitusta olisi ollut mahdollista. EU:n rahoituksen turvin jäsenvaltiot ovat pystyneet reagoimaan joustavammin ja sisällyttämään paketteihinsa erittäin yksilöllisiä, joskus innovatiivisiakin, toimia ja kiinnittämään enemmän huomiota taitotasoltaan heikoimpiin työntekijöihin. Näin ollen EGR:n yhteisrahoittama tuki merkitsee suurempaa investointia taitoihin, millä voi olla myönteinen vaikutus keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, kun markkinat vähitellen toipuvat kriisistä. Lisäksi EGR on koettu hyödylliseksi välineeksi budjettivajeiden ja julkisen sektorin leikkausten aikana, kun kansallinen rahoitus on käynyt vähiin ja jäsenvaltiot ja yritykset pinnistelevät kriisistä toipuakseen. EGR:n puoliväliarvioinnissa, jonka komissio asetuksen (EY) N:o 1927/2006 17 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan toteuttaa vuonna 2011, arvioidaan EGR:n vaikutuksia tarkemmin.

Taulukko 4 – vuonna 2010 vastaanotetut loppukertomukset – ylei skatsaus tuloksiin[9]

[pic]

4.4.3. Vuonna 2010 toteutettujen toimenpiteiden yksityiskohtainen kuvaus

EGF/2008/004 Castilla Leon y Aragón/Espanja (autoteollisuus)

EGR:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuneista 534 työntekijästä 184 (34,5 prosenttia) oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla ja loput 350 (65,5 prosenttia) olivat joko yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa, työttöminä tai työelämän ulkopuolella erilaisista henkilökohtaisista syistä. Uudelleentyöllistymisastetta on tarkasteltava ottaen huomioon kyseisten kahden alueen korkea työttömyysaste, joka kohosi kaksinkertaiseksi vuosien 2008 ja 2010 välillä rahoitus- ja talouskriisin vuoksi.

Myös yhä työttöminä olleet totesivat, että EGR:n toimenpiteet olivat vahvistaneet heidän itseluottamustaan ja itsetuntoaan, lisänneet heidän itsenäisyyttään ja antaneet heille perustaidot ja -kyvyt työmarkkinoille palaamista varten. Espanjan viranomaisten mielestä EGR on väline, joka sopii erityisen hyvin niiden työntekijöiden uudelleentyöllistämiseen, joilla on pienimmät mahdollisuudet löytää uutta työtä nopeasti. EGR:n rahoituksen ansiosta he voivat valita useista erilaisista toimenpiteistä, jotka ovat hyvin räätälöityjä ja yksilöllisempiä kuin ilman EGR-varoja olisi ollut mahdollista tarjota. Tukea saaneista työntekijöistä suuri osuus oli onnistunut ylläpitämään taitotasonsa tai parantamaan työllistettävyyttään, mikä paransi heidän työmarkkinanäkymiään.

Toteutetut yksilölliset toimenpiteet ovat kiintoisia yhdistelmiä työnhakua, koulutus- ja uudelleentyöllistymisneuvontaa sekä avustuksia. Kaikkia tuen kohteena olevia työntekijöitä koskevien säännönmukaisten alkutoimenpiteiden kuten neuvonnan ja henkilökohtaisen suunnitelman laadinnan jälkeen on toteutettu erilaisia toimenpiteitä alkaen laajamittaisesta työmarkkinakartoituksesta ja sitä seuraavista ponnisteluista avointen työpaikkojen täyttämiseksi sopivat taidot omaavilla työntekijöillä. Monialaisia tukiryhmiä vieraili liki 3 000 yrityksessä (monet niistä pk-yrityksiä) kahden eri tavoitteen täyttämiseksi: löytää työttömien taitoja vastaavia avoimia työpaikkoja – taikka pätevöittää heitä uusiin työtehtäviin – ja tehdä hanketta tunnetuksi yrityksissä. Tällä tavalla löydettiin yli 400 avointa työpaikkaa, ja yli 200 työntekijää haki ja sai näitä uusia työpaikkoja EGR:n toteuttamiskaudella. Työntekijöitä seurattiin myös työelämään paluun jälkeen mahdollisten takaiskujen kartoittamiseksi ja heidän henkilökohtaisen tyytyväisyytensä arvioimiseksi. Espanjan viranomaiset aikovat jatkaa markkinoiden ja työntekijöiden työtilanteen analysointia myös EGR-hankkeen jälkeen, ja yhteyksiä yrityksiin pidetään yllä, jotta voidaan varmistaa EGR-saavutusten jatkuvuus pitkällä aikavälillä.

Työntekijöille tarjolla olevat pätevöitymistoimenpiteet käsittivät monenlaista ammatillista koulutusta, josta osa liittyi yritysten sitoumuksiin työntekijöiden uudelleentyöllistämisestä. Tällaisia olivat muun muassa kurssit, joilla parannettiin uusiutuviin energiamuotoihin liittyvää teknologiaa koskevia taitoja sekä tietotekniikka-alan, teknisen alan ja huoltopalvelu-, sosiaali- ja matkailualan taitoja, kirjanpitoon ja pk-yritysten hallinnointiin liittyviä taitoja sekä johtamis- ja viestintätekniikkataitoja. Joillekin työntekijöille myönnettiin tilapäistä rahallista tukea entisen ja uuden palkan välisen eron tasapainottamiseksi (uudelleentyöllistymiskannustimet) ja/tai työnhakuavustuksia sekä erityisavustuksia niille, joilla on hoitovelvollisuuksia.

EGF/2008/005 Catalonia/Espanja (tekstiiliala)

EGR:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuneista 587 työntekijästä 30 (5,1 prosenttia) oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla (mukaan luettuna yksi uuden yrityksen perustaja), 17 (2,9 prosenttia) oli yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa, ja loput 540 (92 prosenttia) joko työttöminä tai työelämän ulkopuolella erilaisista henkilökohtaisista syistä. Selityksenä matalalle uudelleentyöllistymisasteelle on alueen heikko työmarkkinatilanne rahoitus- ja talouskriisin seurauksena sekä EGR-varojen myöhäinen saapuminen (ks. huomiot jäljempänä).

Espanjan viranomaisten kertoman mukaan EGR-osarahoitus oli antanut heille mahdollisuuden tarjota irtisanotuille työntekijöille intensiivisiä, räätälöityjä toimenpiteitä, mihin muut rahastot eivät yhtä hyvin sovi. Useimmat osallistuneista työntekijöistä sitoutuivat hyvin toimenpiteisiin, ja osallistujien yleinen mielipide oli erittäin positiivinen. Hallinnointimallissa hyödynnettiin laajaa instituutioverkostoa, ja paikallisviranomaisten osallistumista pidettiin keskeisenä tekijänä toimenpiteiden onnistuneen toteuttamisen kannalta. Alueviranomaiset aikovat soveltaa mahdollisuuksien mukaan EGR-menetelmää samanlaisiin työhönpaluuohjelmiin.

Toimenpiteisiin sisältyi ammatillista ohjausta, jolla kartoitettiin irtisanottujen työntekijöiden työllistettävyys ja esteet heidän mahdollisuuksilleen löytää uutta työtä, intensiivistä uudelleensijoittumis-/työnhakuneuvontaa, jossa oli mukana henkilökohtaisia neuvojia auttamassa työntekijöitä löytämään itselleen uuden paikan työmarkkinoilla sekä ”aktiivista koulutusta”, jossa työntekijöillä oli käytettävissään tietokoneita ja työnhakuportaaleja ja samalla heitä ohjasi ammattitaitoinen henkilöstö. Koulutustoimenpiteet kattoivat taitojen täydennyskursseja esimerkiksi tietotekniikassa ja suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussa sekä yrittäjän peruskursseja, joilla käsiteltiin myös yli 45-vuotiaiden, vähän koulutettujen tai muiden kuin Espanjan kansalaisten erityistarpeita. Myös ryhmäkoulutusta tarjottiin alueilla, joilla paikallisyritykset olivat todenneet taitovajeita, taikka kehittymässä olevilla sektoreilla, joille saattaa syntyä työpaikkoja tulevaisuudessa. Joillekin työntekijöistä myönnettiin tilapäisiä taloudellisia etuuksia työnhakuajalle ja/tai jos he ottivat vastaan vähintään kuusi kuukautta kestävän työsuhteen (uudelleentyöllistymiskannustimet).

Koska EU:n varojen vapauttaminen myöhästyi, Espanja aloitti ensimmäisen toimenpidesarjan toteuttamisen käyttämällä omia varojaan. Koska valtaosa suunnitelluista toimenpiteistä voitiin aloittaa vasta EGR:n toteuttamiskauden viimeisinä kuukausina, Espanja päätti myös jatkaa yksilöllisiä palveluja neljällä kuukaudella omalla kustannuksellaan. EGR:n toteuttamiskauden jälkeisillä lisätoimenpiteillä Espanja pystyi tukemaan vielä 387:ää muuta irtisanottua työntekijää (alun perin tuen kohteena olleista 1 100 työntekijästä). Puoli vuotta EGR:n toteuttamiskauden jälkeen uudelleentyöllistymisaste oli huomattavasti korkeampi kuin heti EGR-hankkeen päätyttyä.

EGF/2009/001 North/Centre/Portugali (tekstiiliala)

EGR:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuneista 720 työntekijästä 30 (4,2 prosenttia) oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla, yhdeksän (1,3 prosenttia) oli yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa ja loput 681 (94,6 prosenttia) joko työttöminä tai työelämän ulkopuolella erilaisista henkilökohtaisista syistä. Uudelleentyöllistymisastetta selittää rahoitus- ja talouskriisistä johtuva alueen heikko työmarkkinatilanne. Muita syitä ovat matala koulutustaso – 79 prosenttia tukea saaneista työntekijöistä ei ollut suorittanut loppuun yhdeksänvuotista peruskoulutusta ja 13 prosenttia ei ollut saattanut päätökseen toisen asteen koulutusta – ja suuri määrä yli 55-vuotiaita työntekijöitä, joille tarjottu tukikausi oli liian lyhyt, jotta he olisivat voineet parhaalla mahdollisella tavalla hyötyä laajasta koulutustuesta.

Portugalin viranomaisten kertoman mukaan osallistujat olivat tyytyväisiä toimenpiteisiin. He totesivat ammatillisten taitojensa ja sen myötä työllistymismahdollisuuksiensa parantuneen. Tyytyväisiä olivat myös työnvälityspalvelut, jotka pystyivät EGR-tuen ansiosta seuraamaan useissa eri kylissä hajallaan olevien työttömien tarpeita. Portugalissa tunnistettiin, kuinka tärkeää on motivoida työnsä menettäneitä työntekijöitä, huolehtia alueellisten työvoimakeskusten täysimääräisestä osallistumisesta ja noudattaa aikatauluja, jotta varmistetaan toteuttamiskauden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen.

Toimenpiteisiin sisältyi yksilöllinen työnhakuneuvonta noin kolmannekselle kohteena olevista työntekijöistä sekä esimerkiksi olemassa olevien taitojen tunnustaminen / pätevyyksien vahvistaminen, koulutus- ja uudelleentyöllistymissuunnitelmien laatiminen sekä useita erilaisia (lyhytaikaisia) koulutus- ja uudelleenkoulutusmoduuleja, jotka perustuivat kansalliseen tutkintoluetteloon ja joita tarjosivat tunnustetut koulutuskeskukset, lähes kaikille kohteena oleville työntekijöille. Muut toimenpiteet oli räätälöity niiden ihmisten tarpeiden mukaan, joilla oli erityisiä vaikeuksia päästä takaisin työelämään. Niitä tarjosivat voittoa tavoittelemattomat elimet ja ne koostuivat osallistuneiden työntekijöiden yksilöllisistä työllistymissuunnitelmista ja -neuvonnasta ja rahallisesta tuesta. Lisäksi tarjottiin joitakin koulutusapurahoja ja tukea yrittämiseen. Useimmissa toimenpiteissä työntekijät ja tukea tarjoavat elimet / seurantaelimet allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jossa vahvistettiin molempien osapuolien velvollisuudet.

Tammikuuhun 2011 mennessä (vuosi EGR:n toteuttamiskauden jälkeen) takaisin työhön oli palannut 200 työntekijää, mikä osoitti EGR:stä yhteisrahoitettujen toimenpiteiden tuottavan myönteisiä tuloksia vielä sittenkin, kun EGR:n toteuttamisesta oli kulunut jonkin aikaa.

EGF/2009/002 Nokia/Saksa (matkapuhelimet)

EGR:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuneista 1 305 työntekijästä 385 (29,5 prosenttia) oli löytänyt uuden työpaikan neljä viikkoa toteuttamiskauden jälkeen (mukaan luettuina 36 itsensä työllistänyttä), 121 (9,3 prosenttia) oli yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa ja loput joko työttöminä (737 eli 56,5 prosenttia) tai työelämän ulkopuolella erilaisista henkilökohtaisista syistä (62 eli 4,8 prosenttia).

Huolimatta maailmanlaajuisesta kriisistä johtuvasta epäsuotuisasta työmarkkinatilanteesta sekä muista ongelmista, joita olivat suhteellisen alhaiset pätevyystasot, useimpien työntekijöiden korkeahko ikä, heidän vähäinen halukkuutensa harkita liikkuvuutta ja haluttomuutensa ottaa vastaan matalampipalkkaisia uusia työpaikkoja, Saksan viranomaiset pitivät EGR-hankkeen tuloksia ”melko tyydyttävinä”.

Saksa pitää EGR:ää välineenä, joka hyödyllisellä tavalla täydentää ja syventää kansallisia toimia kriisiin vastaamiseksi, sillä se laajentaa tarjolla olevan ammattitaidon kirjoa ja pidentää kautta, jonka aikana työntekijät voivat saada tukea. Valtaosa EGR-tuesta hyötyneistä työntekijöistä oli entisiä Nokian työntekijöitä, jotka aikaisempiin Transfergesellschaft-toimenpiteisiin (työmarkkinaosapuolten toteuttamia, enintään 12 kuukauden pituisia toimenpiteitä) osallistuttuaan eivät vielä olleet päässeet takaisin työmarkkinoille. He saivat intensiivistä ohjausta vielä jopa kuuden lisäkuukauden ajan EGR-hankkeen puitteissa. Heille oli tarjolla runsaasti erilaisia yksilöllisiä palveluja, joissa olivat keskeisellä sijalla intensiivinen, yksilöllinen työnhakuneuvonta ja koulutustoimenpiteet ja niitä tukevat rahaetuudet kuten koulutukseen ja aktiivisiin uudelleentyöllistämistoimenpiteisiin osallistumisen ajan maksettavat lyhytaikaiset päivärahat (”Transferkurzarbeitergeld”), joiden edellytyksenä oli työntekijöiden kokopäiväinen sitoutuminen EGR-hankkeeseen.

Koulutuskurssit valittiin huolellisesti niitä aloja varten, joiden työmarkkinoilla oli kysyntää, ja ne suunniteltiin siten, että ne täydensivät Euroopan sosiaalirahaston tai irtisanoneen yrityksen jo tarjoamia kursseja. Tarjontaan sisältyi lisäksi apua uuteen työpaikkaan valmistautumiseen niille, jotka olivat löytäneet töitä, tukea yrittäjäksi ryhtymistä harkitseville, opastusta töitä ulkomailta etsiville ja vertaisryhmien perustaminen tiettyjen henkilöryhmien mahdollisuuksien lisäämiseksi. EGR antoi Saksalle mahdollisuuden tarjota paljon paremman neuvojien määrän suhteessa työntekijämäärään – yksi neuvoja 40:tä työntekijää kohti, kun se tavallisesti on yksi neuvoja 200:aa työntekijää kohti – ja neuvojat valittiin työntekijöiden taustojen mukaisesti. Koska EGR:n varojen vapauttaminen myöhästyi, Saksa aloitti ensimmäisen toimenpiteiden toteuttamisen käyttämällä omia varojaan ja ESR:n rahoitusta.

Tämä kaikki teki EGR:stä yhteisrahoitetusta tuesta erittäin yksilöllistä ja tehokasta.

Kuusi kuukautta toteuttamiskauden jälkeen vielä 42 aikaisemmin työttömänä ollutta henkilöä oli löytänyt uuden työpaikan, mikä nosti työelämään palanneiden työntekijöiden määrän 427:ään. Uudelleentyöllistymisaste nousi vielä korkeammaksi parin kuukautta myöhemmin, mikä osoittaa, että EGR:stä yhteisrahoitetulla tuella voi olla myönteinen vaikutus myös pitkällä aikavälillä.

4.5. Selvitys varainkäytöstä

4.5.1. EGR:n tukena myönnetyt varat

Budjettivallan käyttäjä myönsi vuonna 2010 31 EGR:n rahoitusosuutta, joiden kokonaismäärä oli 83 554 141 euroa eli 16,7 prosenttia käytettävissä olevasta vuotuisesta enimmäismäärästä (taulukko 2). Kaikki 31 maksua otettiin vuoden 2010 talousarviosta, vaikkakin yhdeksän maksettiin vuoden 2011 alussa.

Toukokuun 17. päivänä 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa[10] vahvistetaan EGR:n talousarviokehys. Sopimuksen 28 artiklan mukaan EGR:n varojen vuosittainen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa, joka voidaan ottaa edellisen vuoden kokonaismenojen enimmäismäärään nähden jäljellä olevasta liikkumavarasta ja/tai kahden edellisen vuoden aikana peruutetuista maksusitoumusmäärärahoista, lukuun ottamatta rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 B liittyviä tällaisia määrärahoja. Lisäksi EGR-asetuksen 12 artiklassa säädetään, että kunkin vuoden syyskuun 1 päivänä vähintään yhden neljänneksen EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä on oltava käytettävissä, jotta voidaan kattaa ilmenevät tarpeet vuoden loppuun saakka.

Vuonna 2010 myönnettyjä varoja koskevat maksusitoumusmäärärahat siirrettiin varauksesta EGR:n budjettikohtaan.

Vuonna 2010 maksumäärärahat otettiin vuoden alussa ESR:n talousarviosta (19 881 554 euroa), koska nämä kaksi rahastoa ovat politiikan suhteen lähellä toisiaan. Jotta vältyttäisiin budjettivarojen käyttöä koskevalta sekaannukselta, komissio määritti vaihtoehtoisia maksumäärärahojen lähteitä vuoden edetessä, ja alikäytettyjä määrärahalähteitä tuli ilmi. Yhteensä 21 381 228 euroa käytettiin budjettikohdasta ”Yritystoimintaa koskevan ohjelman loppuun saattaminen: pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) taloudellisen toimintaympäristön parantaminen”. Tämän lisäksi budjettikohdasta ”Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma – Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma” todettiin voitavan käyttää ja käytettiin 42 291 359 euroa. Molempien kyseisten budjettikohtien investointinäkymät olivat vähentyneet radikaalisti rahoituskriisin vuoksi.

Vuonna 2010 suoritetut maksut (83 554 141 euroa) olivat 60 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2009 (52 349 047 euroa). Kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että jäsenvaltiot laativat ja toimittavat EGR-hakemuksia nyt tehokkaammin kuin alkuvuosina.

4.5.2. Tekniseen apuun käytetyt varat

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 8 artiklan 1 kohdan nojalla EGR:ää voidaan komission aloitteesta käyttää EGR-asetuksen täytäntöönpanoon tarvittavan tiedotuksen, hallinnollisen ja teknisen tuen, seurannan, tilintarkastuksen, valvonnan ja arvioinnin rahoitukseen määrällä, joka on enintään 0,35 prosenttia kyseisenä vuonna käytettävissä olevista määrärahoista (enintään 1,75 miljoonaa euroa). Vuonna 2010 otettiin käyttöön 1 110 000 euroa taulukossa 5 lueteltuja toimia koskevaan tekniseen apuun.[11] Tekniseen apuun kyseisenä vuonna käytettävissä olleita loppuja 640 000:ta euroa ei otettu käyttöön.

Taulukko 5 – Tekniseen apuun käytetyt varat vuonna 2010

Kuvaus | Budjetoitu määrä euroa | Toteutunut määrä euroa |

Tiedottaminen (esim. EGR-sivustojen päivitys kaikilla EU-kielillä, julkaisut ja audiovisuaaliset toimet) | 240 000 | 81 436,59 |

Hallinnollinen ja tekninen tuki - EGR:n yhteyshenkilöiden kokoukset - Konferenssit ja seminaarit (ml. sidosryhmäkonferenssit) | 70 000 200 000 | 86 425,34 332 478,59 |

Arviointi (EGR:n puoliväliarviointi, jota edellytetään EGR-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan a alakohdassa) | 300 000 | 300 000 |

Seuranta (kymmenen tutkimusta) | 250 000 | 0 |

Tietopohjan luominen | 50 000 | 0 |

Tarkastus ja valvonta: Tukea ei käytetty tähän toimiryhmään (vuonna 2010 tehdyt tilintarkastukset rahoitettiin muista Euroopan komission lähteistä) |

Yhteensä | 1 110 000 | 800 340,52 |

Vuoden kuluessa päätettiin järjestää kaksi EGR:n sidosryhmien konferenssia, jotta jäsenvaltioita, täytäntöönpanoelimiä ja työmarkkinaosapuolia voitiin kuulla nykyisestä EGR-asetuksesta sekä muutoksista, joita siihen on tarpeen tehdä vuoden 2011 jälkeen (jatketaanko vai eikö jatketa kriisiin liittyvää poikkeusta, jonka perusteella EGR:stä voidaan tukea maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanottuja työntekijöitä ja joka nostaa EGR:n rahoitusosuuden 65 prosenttiin kokonaiskustannuksista) ja vuoden 2013 jälkeen (jolloin koko EGR-asetusta on tarkasteltava uudelleen). Nämä kuulemiskonferenssit korvasivat alun perin kaavaillut kymmenen seurantatutkimusta. Lisäksi on suunniteltu EGR:n tilintarkastajien seminaari huhtikuulle 2011.

4.5.3. Ilmoitetut ja loppuun käsitellyt sääntöjenvastaisuudet

Komissiolle ei ilmoitettu vuonna 2010 EGR-asetusta koskevista sääntöjenvastaisuuksista. Sääntöjenvastaisuuksia ei vuonna 2010 käsitelty loppuun EGR-asetuksen nojalla.

4.5.4. EGR:stä saatujen rahoitustukien tilien päättäminen

EGR-asetuksen 15 artiklan 2 kohdassa säädetään menettelyt EGR:n rahoitustuen tilien päättämiseksi. Vuonna 2010 päätettiin toinen sarja EGR-rahoitustukia rahaston perustamisen jälkeen. Kyseessä olivat seuraavat kuusi rahoitustukea:

Taulukko 6 – Vuonna 2010 päätetyt tapaukset

[pic]

Komissiolle takaisin maksettavien käyttämättömien varojen kokonaismäärä kyseisten kuuden tapauksen osalta on 9 857 484,55 euroa .

On olemassa useita syitä siihen, miksi jäsenvaltiot eivät käyttäneet kaikkea niille myönnettyä EGR:n tukea. Jäsenvaltioita rohkaistaan tekemään realistisia talousarviolaskelmia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin osalta, mutta kaikkia pyydettyjä varoja ei ehkä tarvitakaan toimenpiteitä toteutettaessa. Joissakin tapauksissa tukea tarvitsevien työntekijöiden määrä on voitu arvioida liian suureksi, jotkin työntekijät saattavat osallistua mieluummin pieni- kuin suurikustannuksisiin toimenpiteisiin, jotkut saattavat osallistua toimenpiteeseen ennakoitua lyhyemmän ajan, koska he löytävät uuden työpaikan, ja osa ei ehkä osallistu ollenkaan, koska he päättävät jäädä varhaiseläkkeelle. Varojen vähäisempään käyttämiseen saattaa olla syynä myös toimenpiteiden käynnistymisen viivästyminen. Jäsenvaltioiden suorittaman toimenpiteiden budjetoinnin ja osallistuvien työntekijöiden määrän ennakoinnin odotetaan paranevan kokemuksen myötä, ja jäsenvaltiot ovatkin jo alkaneet soveltaa aiemmin oppimaansa myöhempiin hakemuksiinsa. Myös päätöksentekomenettelyjen ja EGR-varojen maksamisen yksinkertaistamiseksi nähdään paljon vaivaa, jotta käytettävissä oleva aika ja varat voidaan tulevaisuudessa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

4.6. Komission toteuttamat teknisen avun toimet

4.6.1. Tiedotus ja mainonta

Internet-sivusto

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 9 artiklan mukaan komissio ”luo kaikilla yhteisön kielillä saatavilla olevan Internet-sivuston, jossa annetaan tietoa EGR:stä ja ohjeita hakemusten jättämiseen sekä ajantasaista tietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista korostaen budjettivallan käyttäjän roolia”.

Komission perustama EGR:n internet-sivusto ( http://ec.europa.eu/egf ) on saatavilla kaikilla 23:lla yhteisön kielellä, iiri mukaan luettuna, kuten 9 artiklassa edellytetään. Vuonna 2010 EGR:n verkkosivustolla kävi 80 208 vierailijaa, jotka tutustuivat 177 654 sivuun.

Vuonna 2010 toteutetut edistämistoimet

Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä laadittiin esite, jossa esitellään Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta annetulla asetuksella (EY) N:o 546/2009 aikaansaadut keskeiset muutokset. Esite laadittiin 23 kielellä, ja se on saatavilla sähköisessä muodossa EGR-verkkosivustolla. Painettuja esitteitä englanniksi, ranskaksi ja saksaksi jaettiin julkisiin työvoimatoimistoihin ja yleisölle.

4.6.2. Tapaamiset kansallisten viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten kanssa

Euroopan globalisaatiorahaston yhteyshenkilöiden, joina toimivat jäsenvaltioiden edustajat, viides tapaaminen järjestettiin 11. maaliskuuta 2010 Brysselissä ja kuudes 29.–30. syyskuuta 2010 Portossa. Porton tapaaminen omistettiin osittain EGR-asetuksen kahden uudellentarkastelun valmisteluihin. Komissio toteuttaa tarkastelut vuoden 2011 ja vuoden 2013 loppuun mennessä.

4.6.3. EGR:n puoliväliarviointi

Komissio aloitti rahaston puoliväliarvioinnin valmistelut, kuten EGR-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan a alakohdassa edellytetään. Hallinnolliset menettelyt arvioinnin teettämistä varten oli saatu lähestulkoon valmiiksi vuoden 2010 loppuun mennessä.

5. Kehityssuuntaukset

EGR-tapausten määrän kasvaessa saadaan käyttöön enemmän tietoa hakemuksissa ilmenevien suuntausten kartoittamiseksi ja yleiskatsauksen saamiseksi rahaston toiminnan suunnasta. Seuraavissa kaavioissa ja liitteessä 1 esitetyt tiedot koskevat tammikuun 2007 ja joulukuun 2010 välillä vastaanotettuja 73:a hakemusta 25:ltä talouden sektorilta.

Kaavio 1: Vuosina 2007–2010 vastaanotettujen hakemusten määrä

[pic]

2007 | 2008 | 2009 | 2010 | Yhteensä |

Kriisiin perustuva | ------- | ------ | 23 | 24 | 47 |

Kauppaan perustuva | 8 | 5 | 6 | 7 | 26 |

Yhteensä | 8 | 5 | 29 | 31 | 73 |

Osuus kokonaismäärästä (%) | 11,0 % | 6,8 % | 39,7 % | 42,5 % | 100,0 % |

Kaavio 2: Tuen kohteena olleiden työntekijöiden määrä jäsenvaltiota kohti

[pic]

Jäsenvaltioiden luettelon kärjessä on Irlanti, jossa tuen kohteena oli yli 12 600 työntekijää, ja seuraavana on Espanja (yli 9 600 työntekijää), kun taas Tšekissä toimet kohdistuivat noin 450:een ja Bulgariassa noin 650 työntekijään.

Kaavio 3: Tuen kohteena olleiden työntekijöiden määrä toimialaa kohti

[pic]

*) 31.12.2010 alkaen tähdellä merkityt tapaukset luetaan toimialaan ’talonrakentaminen’ (NACE-kaksinumerotaso 41).

Tuet kohdistuivat ennen kaikkea autoteollisuuteen, jossa tuettuja työntekijöitä oli yli 18 000, ja seuraavaksi merkittävimpiä olivat tekstiiliala (yli 11 000 työntekijää) ja talonrakentaminen (hieman yli 10 000 kohteena ollutta työntekijää).[12]

Kaavio 4: Keskimääräinen työntekijäkohtainen EGR-tuki toimialoittain

[pic]

*) 31.12.2010 alkaen tähdellä merkityt tapaukset luetaan toimialaan ’talonrakentaminen’ (NACE-kaksinumerotaso 41).

Kaaviosta 4 käy ilmi EGR:n keskimääräinen tuki työntekijää kohti eri toimialoilla. Laivanrakennusalan työntekijät saivat keskimäärin eniten EGR-tukea (hieman yli 15 000 euroa työntekijää kohti) ja seuraavaksi suurin tukimäärä oli perusmetallialalla (lähes 9 700 euroa työntekijää kohti), ilma-alusten huollossa (yli 8 700 euroa työntekijää kohti) ja koneiden ja laitteiden alalla (yli 7 000 euroa työntekijää kohti). Keskimääräiset tukisummat olivat pienimmät huonekalu-, vähittäiskauppa- ja vaatealalla (noin 1 000 euroa työntekijää kohti).

6. Päätelmät

Tähänastiset suuntaukset osoittavat, että EGR-hakemuksia esitetään yhä useammalla toimialalla ja entistä useammassa jäsenvaltiossa. Lisäksi jäsenvaltioille kertyy enemmän kokemusta sopivimpien toimenpiteiden valinnasta, irtisanotuille työntekijöille tarjottavan tuen ohjelmoinnista ja EGR:n hyödyntämisestä uusien toimintalinjojen testaamisessa. Kun EGR:n mahdollisuudet kehitetään huippuunsa yhdessä muiden käytettävissä olevien välineiden kanssa ja tärkeimpiä sidosryhmiä kuullen, irtisanottuja työntekijöitä voidaan entistäkin paremmin auttaa räätälöidyillä ja yksilöllisillä toimilla, mikä parantaa heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla.

LIITE 1 EGR-hakemukset toimialaluokituksen mukaan 31.12.2010 Hakemuksia yhteensä: 73 *) |

Autoteollisuus (NACE: Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus, kaksinumerotaso 29) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2007/001 | FR | Peugeot |

EGF/2007/010 | PT | Lisboa-Alentejo |

EGF/2008/002 | ES | Delphi |

EGF/2008/004 | ES | Castilla Leon |

EGF/2009/007 | SE | Volvo |

EGF/2009/009 | AT | Steiermark |

EGF/2009/013 | DE | Karmann |

EGF/2009/019 | FR | Renault |

EGF/2010/002 | ES | Cataluña |

EGF/2010/004 | PL | Wielkopolskie |

EGF/2010/015 | FR | Peugeot |

EGF/2010/023 | ES | Lear |

EGF/2010/031 | BE | General Motors Belgium |

Tekstiilit (NACE: Tekstiilien valmistus, kaksinumerotaso 13) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2007/005 | IT | Sardegna |

EGF/2007/006 | IT | Piemonte |

EGF/2007/007 | IT | Lombardia |

EGF/2008/001 | IT | Toscana |

EGF/2008/003 | LT | Alytaus tekstilė |

EGF/2008/005 | ES | Catalonia |

EGF/2009/001 | PT | North/Centre |

EGF/2009/004 | BE | Oost-West Vlaanderen |

EGF/2009/005 | BE | Limburg |

EGF/2010/009 | ES | Valencia |

Vaatteet (NACE: Vaatteiden valmistus, kaksinumerotaso 14) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2007/008 | MT | Textiles |

EGF/2009/018 | LT | Wearing apparel |

EGF/2010/003 | ES | Galicia |

EGF/2010/014 | SI | Mura |

Painoteollisuus (NACE: Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, kaksinumerotaso 18) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/026 | NL | Noord Holland and Utrecht |

EGF/2009/027 | NL | Noord Brabant and Zuid Holland |

EGF/2009/028 | NL | Limburg |

EGF/2009/029 | NL | Gelderland and Overijssel |

EGF/2009/030 | NL | Drenthe |

EGF/2010/027 | NL | N Brabant Div 18 |

EGF/2010/028 | NL | Overijssel Div 18 |

EGF/2010/029 | NL | Z Holland/Utrecht Div 18 |

EGF/2010/030 | NL | N Holland/Flevoland Div 18 |

Koneet ja laitteet (NACE: Muiden koneiden ja laitteiden valmistus, kaksinumerotaso 28) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/015 | DK | Danfoss Group |

EGF/2009/031 | DK | Linak |

EGF/2010/001 | DK | Nordjylland |

EGF/2010/006 | PL | H.Cegielski-Poznań |

EGF/2010/013 | PL | Podkarpackie |

EGF/2010/017 | DK | Midtjylland machinery |

EGF/2010/018 | DE | Heidelberger Druckmaschinen |

EGF/2010/022 | DK | LM Glasfiber |

Elektroniikkalaitteet (NACE: Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, kaksinumerotaso 26) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/023 | PT | Qimonda |

EGF/2010/008 | AT | AT&S |

EGF/2010/011 | NL | NXP Semiconductors |

Matkapuhelimet (NACE: Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, kaksinumerotaso 26) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2007/003 | DE | BenQ |

EGF/2007/004 | FI | Perlos |

EGF/2009/002 | DE | Nokia |

Talonrakentaminen (NACE: Talonrakentaminen, kaksinumerotaso 41) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/011 | NL | Heijmans |

EGF/2009/017 | LT | Construction |

EGF/2010/019 | IE | Construction 41 |

Erikoistunut rakennustoiminta (NACE: Erikoistunut rakennustoiminta, kaksinumerotaso 43) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2010/020 | IE | Construction 43 |

Arkkitehti- ja insinööripalvelut (NACE: Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi, kaksinumerotaso 71) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2010/021 | IE | Construction 71 |

Perusmetallit (NACE: Metallien jalostus, kaksinumerotaso 24) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/022 | BG | Kremikovtsi AD (not eligible) |

EGF/2010/007 | AT | Steiermark-Niederoesterreich |

Kodinkoneet (NACE: Sähköisten kodinkoneiden valmistus, kaksinumerotaso 27) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/006 | IT | Gruppo Merloni |

EGF/2009/010 | LT | AB Snaige |

Vähittäiskauppa (NACE: Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa), kaksinumerotaso 47) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2010/010 | CZ | Unilever |

EGF/2010/016 | ES | Aragon |

Tietokoneet (NACE: Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, kaksinumerotaso 26) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/008 | IE | Dell |

Tukkukauppa (NACE: Tukkukauppa, kaksinumerotaso 46) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2010/012 | NL | Noord Holland ICT |

Ilma-alusten huolto (NACE: Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus, kaksinumerotaso 33) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/021 | IE | SR Technics |

Kustantaminen (NACE: Kustannustoiminta, kaksinumerotaso 58) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/024 | NL | Noord Holland and Zuid Holland |

Huonekalut (NACE: Huonekalujen valmistus, kaksinumerotaso 31) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/016 | LT | Furniture |

Kristallilasi (NACE: Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus, kaksinumerotaso 23) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/012 | IE | Waterford Crystal |

Kivi/marmori (NACE: Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus, kaksinumerotaso 23) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2010/005 | ES | Valencia |

Keramiikka (NACE: Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus, kaksinumerotaso 23) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/014 | ES | Valencia |

Rakennuspuusepäntuotteet (NACE: Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut), kaksinumerotaso 16) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/020 | ES | Castilla La Mancha |

Rahoituspalvelut (NACE: Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta), kaksinumerotaso 64 |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2010/024 | NL | ABN Amrobank |

Laivanrakennus (NACE: Muiden kulkuneuvojen valmistus, kaksinumerotaso 30) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2010/025 | DK | Odense Steel Shipyard |

Kenkäteollisuus (NACE: Nahan ja nahkatuotteiden valmistus, kaksinumerotaso 15) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2010/026 | PT | Rohde |

*) jäsenvaltiot ovat peruuttaneet seuraavat neljä tapausta (tilanne 31.12.2010), joten ne eivät sisälly luetteloon eivätkä tilastoihin: |

EGF/2007/002 | FR | Renault |

EGF/2007/009 | ES | Delphi |

EGF/2009/003 | AT | Magna Steyr |

EGF/2009/025 | NL | Noord Brabant |

[1] Asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta, EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1, sellaisena kuin se on oikaistuna EUVL:ssä L 48, 22.2.2008, s. 82 kaikkien kielten osalta ja EUVL:ssä L 202, 31.7.2008, s. 74 ainoastaan englannin osalta.

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta, EUVL L 167, 29.6.2009.

[3] Koneet ja laitteet (6), autoteollisuus (5), painoteollisuus (4), elektroniikkalaitteet (2), vähittäiskauppa (2), vaatteet (2), tekstiilit (1), talonrakentaminen (1), erikoistunut rakennustoiminta (1), arkkitehti- ja insinööripalvelut (1), rahoituspalvelut (1), laivanrakennus (1), kenkäteollisuus (1), kivi/marmori (1), tukkukauppa (1), perusmetallit (1).

[4] Irlannin kolmea rakennusalan tapausta (EGF/2010/019, 020, 021) ei ole otettu huomioon, koska erittely toimitettiin vasta vuonna 2011.

[5] 2009ESFN451 Stichting Opleidings- en ontwikkelingsfonds voor semiconductor productiebedrijven.

[6] 2008ESFN226 (hankkeen kesto 1.4.2009 – 31.3.2010) ja 2008ESFB295 (hankkeen kesto 1.11.2009 – 31.10.2010).

[7] Muun muassa ”työllisyyttä parantava koulutus” ja ”kansallisten ammattitutkintojen arviointi- ja myöntämismenettelyjen valmistelu”.

[8] SEC (2010) 993 lopullinen, 30.8.2010.

[9] Komissio on laatinut tämän taulukon jäsenvaltioiden toteuttamien ja loppukertomuksissaan ilmoittamien toimenpiteiden pohjalta. Toimenpideluokat perustuvat Eurostatin menetelmään, joka kuvataan työmarkkinapolitiikkaa koskevaan tietokantaan sovellettavan menetelmän tarkistamista käsittelevässä julkaisussa ”Labour market policy database – Methodology – Revision of June 2006”, mutta eivät täysin vastaa niitä. [pic];<mnrs„?‘º»¼½¾ìí Jotkin osarahoitetuista toimenpiteistä, kuten työnhakuavustukset, koulutusavustukset ja päivärahat osallistuttaessa aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, eivät sovi mihinkään Eurostatin luokkaan.

[10] EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[11] EUVL L 154, 19.6.2010, s. 27.

[12] Yksityiskohtaisempi jaottelu, ks. liite 1.