52011DC0037

/* KOM/2011/0037 lopull. */ KOMISSION KERTOMUS KOLMAS VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2009) SEK(2011) 139 lopullinen


[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 7.2.2011

KOM(2011) 37 lopullinen

SEK(2011) 139 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS

KOLMAS VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2009)SEK(2011) 139 lopullinen

SISÄLLYSLUETTELO

KOMISSION KERTOMUS KOLMAS VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2009) 1

1. JOHDANTO 3

2. VUOSIKERTOMUS 2009 3

2.1 . Toimintaohjelmien täytäntöönpanoon liittyvät keskeiset tulokset, kehityssuunnat ja haasteet 3

2.1.1. Euroopan kalatalousrahaston täytäntöönpano jäsenvaltioissa 3

2.1.2. Talousarvion toteuttaminen komissiossa 5

2.2. Kalastusalan taloudellinen tilanne 5

2.3. EKTR:n toimien yhteensovittaminen rakennerahastojen ja maaseuturahaston toimien kanssa 7

2.4. Tekninen apu 7

2.4.1. Teknisen avun määrärahojen käyttö jäsenvaltioissa 7

2.4.2. Teknisen avun määrärahojen käyttö komissiossa 7

3. Tarkastusstrategioiden, hallinto- ja valvontajärjestelmien ja vuotuisten tarkastuskertomusten tilanne 8

4. Rahoituksen toteutuminen jäsenvaltioissa 10

JOHDANTO

Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) annetun asetuksen[1] 68 artiklan mukaisesti komissio antaa viimeistään kunkin vuoden 31. päivänä joulukuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen EKTR:n tosiasiallisesta täytäntöönpanosta. Kertomuksen on perustuttava jäsenvaltioiden vuosikertomuksia koskevaan komission tarkasteluun ja arviointiin sekä muihin saatavilla oleviin tietoihin.

Komission antamassa kolmannessa vuosikertomuksessa käsitellään EKTR:n täytäntöönpanoa vuonna 2009, joka on kalastalousrahaston ohjelmakauden (2007–2013) kolmas täytäntöönpanovuosi. Kertomukseen on liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja, johon sisältyy lyhyt yhteenveto EKTR:n täytäntöönpanosta kussakin jäsenvaltiossa ja neljä taulukkoa, joissa annetaan yksityiskohtaisia tietoja rahoituksen toteutumisesta[2].

VUOSIKERTOMUS 2009

Toimintaohjelmien täytäntöönpanoon liittyvät keskeiset tulokset, kehityssuunnat ja haasteet

Euroopan kalatalousrahaston täytäntöönpano jäsenvaltioissa

EKTR-asetuksen hyväksymisen viivästymisen vuoksi myös toimintaohjelmien hyväksyminen jäsenvaltioissa viivästyi. Sen seurauksena komissio ehti hyväksyä vain pienen määrän hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja tarkastusstrategioita vuoden 2008 loppuun mennessä. Tästä syystä vuosien 2007 ja 2008 vuosikertomuksissa keskityttiin tosiasiallisen täytäntöönpanon sijaan ohjelmatyöhön.

Useimmissa jäsenvaltioissa EKTR:n tosiasiallinen täytäntöönpano pääsi vauhtiin vasta vuonna 2009. EKTR:n maksusitoumusten yleinen toteutumisaste oli kolmantena vuonna 18,4 prosenttia (793 894 729 euroa) ja maksujen yleinen toteutumisaste 4,1 prosenttia (175 029 780 euroa). Välimaksujen osuus toteutuneista maksuista (4,1 %) oli 66 208 380 euroa ja loppuosuus muodostui ennakkomaksuista.

Alhainen täytäntöönpanoaste johtui monista syistä, joihin jäsenvaltiot eivät pystyneet vaikuttamaan. Ohjelmatyö polki paikallaan, ja kuten edellä jo mainittiin, EKTR-asetuksen ja soveltamisasetuksen hyväksyminen myöhästyi, minkä lisäksi toimintaohjelmiin oli tehtävä lisätarkistuksia niissä jäsenvaltioissa, jotka päättivät panna täytäntöön rakenneuudistusasetuksen[3]. Jäsenvaltioiden oli niin ikään asetettava etusijalle suurempien EU:n rahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmien suunnitteleminen ja perustaminen, mikä myös viivästytti EKTR:n hallinto- ja valvontajärjestelmän hyväksymistä. Lisäksi vaatimustenmukaisten hallinto- ja valvontajärjestelmien perustaminen ensimmäistä kertaa oli suhteellisen pienelle kalastushallinnolle vaativa tehtävä, sillä se huolehti samaan aikaan kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR, vuodet 2000–2006) täytäntöönpanon loppuun saattamisesta. Tästä syystä komission oli hyväksyttävä hallinto- ja valvontajärjestelmät ennen kuin se pystyi korvaamaan jäsenvaltioiden tuensaajille vuonna 2009 tekemät maksut. Joulukuussa 2009 valvonta- ja hallintojärjestelmistä oli vielä hyväksymättä 10 toimintaohjelman järjestelmät. Näiden toimintaohjelmien osuus EKTR:n koko kauden määrärahoista oli noin 75 prosenttia. Koska viivästysten syyt ovat nyt poissa, täytäntöönpanon odotetaan kiihtyvän koko jäljellä olevan ohjelmakauden ajan.

Lisäksi talouskriisiin liittyneet ulkoiset tekijät vaikeuttivat entisestään varojen käyttöä jäsenvaltioissa. Talous- ja finanssikriisi hankaloitti yksityisiä investointeja, minkä vuoksi tuotannollisten investointihankkeiden toteutus hidastui. Samaan aikaan kansalliset säästötoimet rajoittivat kansallista yhteisrahoitusta. Luottokriisi vaikutti kalastus-, vesiviljely- ja jalostusaloilla eniten yksityisiin tuensaajiin ja pahensi yleisesti kalatalousalan jo entisestään epävarmoja talousnäkymiä.

Tämän seurauksena eniten jäsenvaltioiden todentamia maksuja (56 % eli 66 432 494 euroa) oli suoritettu vuoden 2009 loppuun mennessä toimintalinjassa 1 (jossa pysyvät ja väliaikaiset lopettamistoimenpiteet yhdistettynä korkeaan tuki-intensiteettiin helpottavat rahoituksen käyttöä). Toimintalinjan 2 osuus oli 17 prosenttia (20 622 766 euroa) ja toimintalinjan 3 25 prosenttia (29 489 870 euroa).

Konkreettisiin hankkeisiin sidottujen EKTR:n kokonaismäärärahojen käyttöä kuvastava luku 18,4 prosenttia, joka joissain jäsenvaltioissa on yli 30 prosenttia, osoittaa kuitenkin, että täytäntöönpano etenee. Sitoumusten osuudet toimintalinjoittain olivat 7,7 prosenttia (333 489 343 euroa) toimintalinjassa 1, 5,3 prosenttia (226 739 180 euroa) toimintalinjassa 2, 4,7 prosenttia (200 252 175 euroa) toimintalinjassa 3 ja 0,4 prosenttia (15 872 583 euroa) toimintalinjassa 4. Näistä luvuista käy ilmi, että toimintalinjan 1 ohella myös toimintalinjojen 2 ja 3 tuen käyttö on edistynyt. Näin ollen yksityisten ja yhteisten investointihankkeiden toteutus vilkastunee talous- ja finanssikriisin vaikutuksista huolimatta.

Toimintalinjan 4 toteutus käynnistyi hitaammin, sillä paikallisten kumppanuuksien luominen ja paikallisten kehittämisstrategioiden hyväksyminen vei aikaa. Viivästykset johtuivat pääasiassa uudesta alhaalta ylös -lähestymistavasta, jolla alakohtaiseen tukeen perinteisesti keskittyneisiin toimintaohjelmiin lisättiin alueellinen ulottuvuus. Vuoden 2009 loppuun mennessä yhdeksässä niistä 21 jäsenvaltiosta, joissa toimintalinjaa 4 sovelletaan, oli jo kuitenkin valittu yli 90 paikallista kalastusalan toimintaryhmää. Odotusten mukaan kalastusalan toimintaryhmiä perustetaan vuoden 2011 puoliväliin mennessä yhteensä 245 kappaletta.

Jotta EKTR:n täytäntöönpanoa saataisiin nopeutettua ja tuki saavuttaisi kaikki tuensaajat kalastus-, vesiviljely- ja jalostusaloilla, jäsenvaltioiden on toteutettava viipymättä toimia rahoituskuria noudattaen. Komissio auttaa jäsenvaltioita ohjelmien toteutuksessa parantamalla toimenpiteiden suunnittelua, yksinkertaistamalla hakemuksia koskevia hallinnollisia järjestelyjä, helpottamalla tai käyttämällä uusia rahoitusjärjestelyjä taikka jopa muuttamalla toimintaohjelmia, jos tällaiset muutokset ovat EKTR:n tavoitteiden mukaisia. Tässä mielessä erityisen merkityksellisiä ovat KOR:in jälkiarvioinnin yhteydessä annetut suositukset. Esimerkkeinä suosituksista mainittakoon sidosryhmien tiiviimpi osallistuminen hankkeiden valintaan ja seurantaan, EKTR:ää koskevan tiedonvälityksen parantaminen, teknisen avun antaminen hankkeiden vastuuhenkilöille, haku- ja valintamenettelyjen yksinkertaistaminen sekä seurannan parantaminen. Jotkut jäsenvaltiot ovat jo onnistuneet parantamaan tilannetta käyttäen takauksia, lainapääomaa ja muita rahoitusvälineitä. Jotkut ovat puolestaan soveltaneet yksinkertaistettua menettelyä pienten hankkeiden kohdalla nopeuttaakseen haku- ja arviointimenettelyä. Komissio aikoo tehostaa vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa parantaakseen tällaisia käytäntöjä koskevaa tiedonvälitystä ja niiden levittämistä.

EKTR-asetuksen mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava 30. kesäkuuta 2011 mennessä toimintaohjelmiensa väliarviointi seurantakomitealle ja komissiolle. EKTR-komitea hyväksyi 16. lokakuuta 2009 pitämässään kokouksessa komission ehdotuksen perustaa arvioijaverkosto kehittämään yhteisiä arviointimenetelmiä ja -standardeja ohjeistuksen antamiseksi jäsenvaltioiden arvioijille, jotta kaikissa jäsenvaltioissa olisi mahdollista laatia yhdenmukaisia ja laadukkaita väliarviointeja. Arviointien päätavoitteena on tarkastella toimintaohjelmien tehokkuutta EKTR-tuen ja sen täytäntöönpanon laadun parantamiseksi entisestään.

Talousarvion toteuttaminen komissiossa

Kauden 2007–2013 kokonaismäärärahoista (4 304 949 019 euroa) sidottiin vuonna 2009 14,65 prosenttia (626 982 387 euroa), josta 476 025 821 euroa lähentymistavoitealueilla ja 150 956 566 euroa muilla kuin lähentymistavoitealueilla. Kauden kokonaismäärärahoista puolestaan maksettiin vuonna 2009 4,1 prosenttia (175 029 780 euroa), josta 61,93 prosenttia (108 408 149 euroa) lähentymistavoitealueilla ja 38,06 prosenttia (66 621 631 euroa) muilla kuin lähentymistavoitealueilla. Osa maksuista suoritettiin toisten ennakkomaksujen muodossa (108 821 400 euroa). Toista ennakkomaksua koskeva mahdollisuus otettiin käyttöön rakenneuudistusasetuksessa, ja sitä käytti vuonna 2009 hyväkseen seitsemän jäsenvaltiota. Muut maksut olivat välimaksuja, ja niiden osuus oli yhteensä 66 208 380 euroa. Tarkempia tietoja löytyy tämän kertomuksen 4 kohdasta (taulukko rahoituksen toteutumisesta jäsenvaltioissa) ja komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta, joka on liitetty tähän kertomukseen (taulukot I, II, III ja IV).

Vuoden 2009 lopussa yhtäkään jäsenvaltiota ei uhkaa määrärahojen vapauttaminen. Ennakko- ja välimaksut kattoivat kokonaan vuoden 2007 maksusitoumukset.

Kalastusalan taloudellinen tilanne

Kalastuskapasiteetin vähentäminen ja taloudellinen suorituskyky

Jäsenvaltiot ovat tähän mennessä hyväksyneet 52 pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelmaa, joista säädetään EKTR-asetuksen 22 artiklassa. Lisäksi rakenneuudistusasetuksen hyväksymisen seurauksena vuonna 2009 muutettiin seitsemää toimintaohjelmaa yhteisön yhteisrahoitusosuuden aseman lujittamiseksi ja sen korottamiseksi toimintalinjassa 1. Jäsenvaltiot hyväksyivät yhteensä 13 laivastojen mukauttamisohjelmaa, joihin sisältyy 367 aluksen romuttaminen (osuus kapasiteetista 32 448 GT ja 50 934 kW).

EU:n unionin laivaston kapasiteetti on 1. tammikuuta 2007 ja 31. joulukuuta 2009 välisenä aikana supistunut 1 970 860 GT:stä 1 797 292 GT:hen ja 7 168 605 kW:sta 6 627 994 kW:hen. Jäsenvaltioiden vuosina 2007–2009 laatimissa EKTR:n täytäntöönpanoa koskevissa vuosikertomuksissa annetut yhteenlasketut luvut osoittavat, että laivaston kapasiteettia supistetaan EKTR-tuella nykyisellä kaudella vielä 138 472 GT ja 442 232 kW. Lukujen perusteella kapasiteetin keskipitkän aikavälin vähentämistavoite 7 prosenttia bruttovetoisuutena (noin 140 000 GT) ja 15 prosenttia kilowatteina kaudella 2007–2013 on saavutettu. Kilowattien asianmukaista mittaamista koskevia epäilyjä käsitellään valvonta-asetusta koskevan soveltamisasetuksen yhteydessä.

Jäsenvaltioiden vuonna 2009 toteuttamista toimista kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisen kestävän tasapainon saavuttamiseksi annetun kertomuksen mukaan EU:n tuen osuus EU:n laivaston kokonaisvähennyksestä oli alle 50 prosenttia. Tämän perusteella voitaisiin päätellä, että taloudelliset ongelmat ja liikakalastetut kannat supistavat laivaston kokoa. Tästä syytä huomattavaa osaa ilman julkista tukea poistuneesta kapasiteetista ei korvata mitenkään.

Viimeisimmässä EU:n kalastuslaivastoa koskevassa taloudellisessa raportissa todetaankin, että EU:n laivaston toiminnan voidaan odottaa vuonna 2009 heikkenevän taloudellisesti vielä lisää. Vuonna 2008 EU:n laivaston keskimääräinen voitto oli suhteellisen alhainen (noin 4 % kokonaistuloista) ja bruttoarvonlisäys pieneni huomattavasti (20 % verrattuna vuoteen 2007). Polttoöljyn keskihinnat olivat vuonna 2009 edellisvuotta alhaisemmat, minkä vuoksi miehistön tulojen ja voittojen voidaan odottaa kasvavan marginaalisesti vuoteen 2008 verrattuna. Tästä huolimatta maailmanlaajuinen talouskriisi vaikutti edelleen meren tuotteiden kysyntään, mikä on puolestaan vaikuttanut kielteisesti kalan hintoihin ja sitä kautta myös EU:n laivaston taloudelliseen suorituskykyyn vuonna 2009. Yhteenvetona voidaan todeta, että työllisyyden voidaan odottaa vähenevän joissakin merkittävissä laivastonosissa (erityisesti laivastonosissa, jotka kuluttavat paljon polttoainetta) ja muiden laivastonosien olevan taloudelliselta kannattavuudeltaan vaatimatonta tai heikkoa, mikä puolestaan saattaa rajoittaa käytettävissä olevia yksityisiä investointeja.

Innovointi kalastusalalla – EKTR:n parhaat käytänteet

Koska kalastus- ja vesiviljelyala on riippuvainen rajallisista luonnonvaroista ja kolmansista maista tulevasta kilpailusta, sen tulevaisuus riippuu erityisesti sen kyvystä innovoida ja lisätä alan tuotteiden arvoa, jotta alan kestävyys ja kannattavuus paranisivat. Sen vuoksi EKTR:stä yhteisrahoitettavissa hankkeissa painotetaan yhä enemmän ekoinnovaatioita. Joissakin kalastusalan hankkeissa käytetään tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia, esim. yhdistämällä innovatiivisia elektroniikkalaitteita pyydyksiin niin tahattomien saaliiden kuin hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Innovaatioita kokeillaan myös vesiviljelyssä muun muassa testaamalla uusia teknologioita vesiviljelytuotteiden ravintoarvon lisäämiseksi. Mainitsemisen arvoinen esimerkki on myös kalastusalan innovaatiofoorumi, jonka tavoitteena on säästää kustannuksia ja energiaa, parantaa tuotteiden laatua ja kannattavuutta sekä vähentää kalastuksen haittavaikutuksia ekosysteemiin.

Kun kalastusalan toimintaryhmät alkavat vähitellen panna täytäntöön EKTR:n mukaisia yhdennettyjä paikallisstrategioitaan, toimintalinjaan 4 alkaa syntyä innovatiivisia hankkeita, jotka ovat kalastusalueiden kohtaamien haasteiden mukaisia. Koska toimintalinjassa 4 painotetaan voimakkaasti monipuolistamista, se tarjoaa myös ainutlaatuisia mahdollisuuksia naisille, joilla on tärkeä rooli vaihtoehtoisten elinkeinojen ja innovaatioiden kehittämisessä paikallisissa kalastusyhteisöissä. Esimerkkeinä mainittakoon kalastusmatkailuhankkeet, jotka perustuvat kalastukseen liittyvien perinteisten elämäntapojen ja kulttuurin vetovoimaan. Naiset ja naisorganisaatiot osallistuvat monilla kalastusalueilla toimintaryhmäkumppanuuksiin ja saavat tukea paikallisten kalastustuotteiden arvon lisäämiseksi ja tulonlähteiden monipuolistamiseksi. EKTR-tuella lisätään äyriäistenkerääjien tuotteiden arvostusta: tuen avulla he pystyvät hankkimaan äyriäisten suoramyynnissä tarvittavia laitteita ja järjestämään opastettuja kiertokäyntejä ja maistiaistilaisuuksia levittääkseen tietoa toiminnastaan, tuotteistaan ja työympäristöstään.

EKTR:n toimien yhteensovittaminen rakennerahastojen ja maaseuturahaston toimien kanssa

Toimintaohjelmissa näkyy, että kaikki jäsenvaltiot ovat tietoisia tarpeesta varmistaa EKTR:n täytäntöönpanon johdonmukaisuus ja koordinointi rakennerahastojen (varsinkin EAKR ja ESR) sekä maaseuturahaston kanssa. Toimintaohjelmissa annetaan tietoja järjestelmistä, joita jäsenvaltioissa on perustettu (tai ollaan perustamassa) päällekkäisyyksien välttämiseksi, kuten EKTR-asetuksen 6 artiklassa edellytetään.

Uusi toimintalinja 4 on pantu täytäntöön tiiviissä yhteistyössä maaseuturahaston LEADER-ohjelman kanssa, sillä näillä molemmilla paikallisen kehittämisen muodoilla on monia yhteisiä piirteitä (esim. paikallinen kumppanuus, yhdennetty paikallisstrategia, alueellinen lähestymistapa ja verkottuminen). Yhteistyö toteutuu erilaisissa muodoissa, esim. käyttämällä samaa kumppanuutta molempien rahoitusmuotojen toteuttamisessa samalla alueella. Tähän päätyvät yleensä jäsenvaltiot, joiden toimintalinjan 4 määrärahat ovat rajalliset (mm. Suomi, Ranska ja Ruotsi). Jäsenvaltiot, joilla on käytettävissä enemmän määrärahoja (mm. Puola, Romania ja Bulgaria), perustavat yleensä erityisiä ryhmiä toimintalinjan 4 täytäntöönpanoa varten. Niin ikään maaseudun kehittämisverkoston ja FARNET-verkoston välinen yhteystyö on vakiintunutta sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla.

Tekninen apu

Teknisen avun määrärahojen käyttö jäsenvaltioissa

Tähän mennessä saatujen ja hyväksyttyjen vuosikertomusten perusteella teknisen avun määrärahoja sidottiin 18 jäsenvaltiossa. Tekniseen apuun sidotut määrärahat olivat suurimmat seuraavissa jäsenvaltioissa: Espanja (5 904 139 euroa), Romania (1 896 429 euroa), Portugali (1 599 693 euroa), Liettua (1 511 932 euroa) ja Italia (1 128 831 euroa). Rahoitettujen toimenpiteiden tavoitteena oli parantaa hallintokapasiteettia, kehittää tietotekniikkaa, käynnistää tutkimuksia, lisätä julkisuutta ja tiedotusta sekä tukea toimintarahastojen hallintoa ja täytäntöönpanoa.

Teknisen avun määrärahojen käyttö komissiossa

Komissio käytti vuonna 2009 EKTR:n teknisen avun määrärahoista 3 564 291 euroa seuraaviin:

Tietotekniikka

Komissio myönsi 527 322 euroa tietojenkäsittelypalveluihin ja niihin liittyviin palveluihin (EAKR:n täytäntöönpanoon liittyvien PO MARE:n tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen).

Euroopan kalastusalueiden verkoston tukiyksikkö (FAR-NET)

Euroopan kalastusalueiden verkoston tukiyksikköä (FAR-NET) varten myönnettiin 1 979 992 euroa. Komissio perusti tämän tukiyksikön toukokuussa 2009 EAKR:n toimintalinjan 4 täytäntöönpanoa varten. FARNET-tukiyksikkö toimii kalastusalan toimintaryhmien verkostoitumisen ja hyvien käytänteiden vaihdon foorumina. Vuonna 2009 suurin osa tukiyksikön varoista käytettiin niin paikallisten toimintaryhmien kuin jäsenvaltioiden hallinnon välittömien valmiuksien kehittämiseen, jotta ne pystyisivät panemaan täytäntöön aiemmista ohjelmista huomattavasti poikkeavan aloitteen.

Lisätietoja www.farnet.eu.

Tutkimukset

PO MARE:n sosioekonomisia tutkimuksia koskevan puitesopimuksen mukaisesti komissio myönsi 399 953 euroa kalastusalueiden sosioekonomista analyysia koskevaa tutkimusta varten. Tutkimuksen päätavoitteena on tarkastella tilastotietoja ja sosioekonomisia indikaattoreita 24:llä EU:n kalastusalueella (NUTS 4- ja NUTS 5 -tason alueita) ja kannustaa keskustelua yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuudesta ja erityisesti julkisista tukitoimista kalastusalueilla. Tutkimus valmistuu ja se julkistetaan vuoden 2010 lopussa.

EAKR:n täytäntöönpanoa koskeviin tutkimuksiin sovellettavan PO MARE:n puitesopimuksen mukaisesti komissio myönsi 395 864 euroa kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (vuodet 2000–2006) jälkiarviointia varten. Tutkimus on saatavilla osoitteessa

http://ec.europa.eu/fisheries/documentation/studies/fifg_evaluation/index_en.htm.

Tilintarkastusten ja tarkastusten tekemistä komission yksiköiden puolesta koskevan PO BUDG:in puitesopimuksen mukaisesti komissio myönsi 261 160 euroa talouskriisistä kärsivien EU:n kalastuslaivastojen rakenneuudistuksen tukemiseksi toteutettavan väliaikaisen erityistoimen täytäntöönpanoa koskevien tarkastusten toteuttamiseksi (rakenneuudistusasetus).

Väliaikainen henkilöstö

Komissio myönsi 850 000 euroa EKTR:n täytäntöönpanoon osallistuvan väliaikaisen henkilöstön palkkoja varten erityisesti taatakseen asianmukaisen kielivalikoiman kaikkien jäsenvaltioiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi.

TARKASTUSSTRATEGIOIDEN, HALLINTO- JA VALVONTAJÄRJESTELMIEN JA VUOTUISTEN TARKASTUSKERTOMUSTEN TILANNE

Jäsenvaltioiden on toimitettava hallinto- ja valvontajärjestelmänsä komissiolle yhden vuoden kuluessa sen jälkeen, kun niiden toimintaohjelmat on hyväksytty. Tarkastusstrategiat on toimitettava yhdeksän kuukauden kuluessa hyväksymisestä. Toimintaohjelmien myöhäisen hyväksymisen vuoksi komissio oli hyväksynyt vuoden 2008 loppuun mennessä vain hyvin pienen määrän hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja tarkastusstrategioita. Vuoden 2009 loppuun mennessä 18 jäsenvaltiota oli toimittanut tarkastusstrategiansa, joista 17 hyväksyttiin ja yhtä tarkasteltiin tarkemmin. Hallinto- ja valvontajärjestelmiä toimitettiin vuoden 2009 lopussa 26 kappaletta. Niistä hyväksyttiin 13, 10 joko hylättiin tai niiden tarkastelu keskeytettiin ja 3:a tarkasteltiin tarkemmin. Ohjelmien alhaisen täytäntöönpanotason johdosta useimmat tarkastusviranomaiset joutuivat antamaan vuotuisissa tarkastuskertomuksissaan avoimen lausunnon tarkastustoiminnan riittämättömyyden vuoksi.

RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JÄSENVALTIOISSA

TAULUKKO: RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA JA MUILLA KUIN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA |

Jäsenvaltio | Päätetty a | Sidottu b | Maksettu c | % (b) / (a) | % (c) / (a) |

Belgia | Kausi 2007–2013 | 26 261 648,00 | 8 455 876,00 | 3 676 630,00 | 32,20% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 4 263 970,00 | 4 263 970,00 | 1 838 315,00 |

Bulgaria | Kausi 2007–2013 | 80 009 708,00 | 25 934 823,00 | 11 201 359,11 | 32,41% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 11 598 136,00 | 11 598 136,00 | 5 600 679,55 |

Tšekki | Kausi 2007–2013 | 27 106 675,00 | 10 580 186,00 | 3 794 934,50 | 39,03% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 3 693 682,00 | 3 693 682,00 | 0,00 |

Tanska | Kausi 2007–2013 | 133 675 169,00 | 55 028 771,00 | 18 714 523,66 | 41,17% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 18 707 336,00 | 18 707 336,00 | 9 357 261,83 |

Saksa | Kausi 2007–2013 | 155 865 417,00 | 65 750 908,00 | 27 993 156,33 | 42,18% | 17,96% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 22 094 648,00 | 22 094 648,00 | 17 082 577,14 |

Viro | Kausi 2007–2013 | 84 568 039,00 | 29 992 004,00 | 10 594 324,53 | 35,46% | 12,53% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 10 889 823,00 | 10 889 823,00 | 4 674 561,80 |

Irlanti | Kausi 2007–2013 | 42 266 603,00 | 13 609 245,00 | 5 917 324,00 | 32,20% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 6 862 613,00 | 6 862 613,00 | 2 958 662,00 |

Kreikka | Kausi 2007–2013 | 207 832 237,00 | 90 288 908,00 | 29 096 513,18 | 43,44% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 29 925 751,00 | 29 925 751,00 | 0,00 |

Espanja | Kausi 2007–2013 | 1 131 890 912,00 | 479 587 587,00 | 158 464 726,00 | 42,37% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 160 824 795,00 | 160 824 795,00 | 0,00 |

Ranska | Kausi 2007–2013 | 216 053 084,00 | 88 940 498,00 | 52 399 052,53 | 41,17% | 24,25% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 30 235 817,00 | 30 235 817,00 | 22 151 622,53 |

Italia | Kausi 2007–2013 | 424 342 854,00 | 175 722 574,00 | 59 407 998,00 | 41,41% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 59 569 412,00 | 59 569 412,00 | 0,00 |

Kypros | Kausi 2007–2013 | 19 724 418,00 | 8 119 763,00 | 2 761 418,52 | 41,17% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 2 760 358,00 | 2 760 358,00 | 0,00 |

Latvia | Kausi 2007–2013 | 125 015 563,00 | 44 767 413,00 | 29 139 082,74 | 35,81% | 23,31% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 16 282 146,00 | 16 282 146,00 | 20 387 993,74 |

Liettua | Kausi 2007–2013 | 54 713 408,00 | 21 002 300,00 | 9 604 620,53 | 38,39% | 17,55% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 7 086 453,00 | 7 086 453,00 | 5 774 681,97 |

Luxemburg | Kausi 2007–2013 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00% | 0,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 0,00 | 0,00 | 0,00 |

Unkari | Kausi 2007–2013 | 34 850 860,00 | 10 774 860,00 | 4 879 120,40 | 30,92% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 5 229 751,00 | 5 229 751,00 | 2 439 560,20 |

Malta | Kausi 2007–2013 | 8 372 329,00 | 2 778 812,00 | 1 172 126,06 | 33,19% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 1 356 456,00 | 1 356 456,00 | 586 063,03 |

Alankomaat | Kausi 2007–2013 | 48 578 417,00 | 19 997 810,00 | 11 648 010,18 | 41,17% | 23,98% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 6 798 367,00 | 6 798 367,00 | 8 247 520,99 |

Itävalta | Kausi 2007–2013 | 5 259 318,00 | 2 177 383,00 | 1 810 257,13 | 41,40% | 34,42% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 738 212,00 | 738 212,00 | 1 104 609,87 |

Puola | Kausi 2007–2013 | 734 092 574,00 | 241 826 781,00 | 102 772 960,36 | 32,94% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 121 825 117,00 | 121 825 117,00 | 51 386 480,18 |

Portugali | Kausi 2007–2013 | 246 485 249,00 | 102 283 331,00 | 34 507 934,00 | 41,50% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 34 639 430,00 | 34 639 430,00 | 0,00 |

Romania | Kausi 2007–2013 | 230 714 207,00 | 67 440 811,00 | 32 299 988,49 | 29,23% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 30 156 234,00 | 30 156 234,00 | 0,00 |

Slovenia | Kausi 2007–2013 | 21 640 283,00 | 8 031 420,00 | 3 029 639,62 | 37,11% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 3 921 112,00 | 3 921 112,00 | 1 514 819,81 |

Slovakia | Kausi 2007–2013 | 13 688 528,00 | 5 735 396,00 | 2 181 455,18 | 41,90% | 15,94% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 1 821 708,00 | 1 821 708,00 | 265 061,26 |

Suomi | Kausi 2007–2013 | 39 448 827,00 | 16 239 518,00 | 8 427 052,63 | 41,17% | 21,36% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 5 520 715,00 | 5 520 715,00 | 5 665 634,74 |

Ruotsi | Kausi 2007–2013 | 54 664 803,00 | 22 503 333,00 | 8 172 258,21 | 41,17% | 14,95% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 7 650 134,00 | 7 650 134,00 | 4 345 722,21 |

Yhdistynyt kuningaskunta | Kausi 2007–2013 | 137 827 889,00 | 44 774 819,00 | 19 295 904,46 | 32,49% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 22 530 211,00 | 22 530 211,00 | 9 647 952,23 |

Yhteensä | Kausi 2007–2013 | 4 304 949 019,00 | 1 662 345 130,00 | 652 962 370,35 | 38,61% | 15,17% |

Varainhoitovuosi: 2009 | 626 982 387,00 | 626 982 387,00 | 175 029 780,08 |

[1] Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 68 artikla (EUVL L 120, 15.8.2006).

[2] Taulukko 1: Rahoituksen toteutuminen lähentymistavoitealueilla

Taulukko I1: Rahoituksen toteutuminen muilla kuin lähentymistavoitealueilla

Taulukko III: Kalatalousrahaston varat toimintalinjoittain ja jäsenvaltioittain

Taulukko IV: Kalatalousrahaston todennetut menot toimintalinjoittain ja jäsenvaltioittain

[3] Neuvoston asetus (EY) N:o 744/2008, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2008, talouskriisistä kärsivien Euroopan yhteisön kalastuslaivastojen rakenneuudistuksen tukemiseksi toteutettavasta väliaikaisesta erityistoimesta (EUVL L 202, 31.7.2008).