|
10.7.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 187/16 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen
2010/C 187/08
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006
”CHLEB PRĄDNICKI”
EY-N:o PL-PGI-0005-0694-23.04.2008
SMM ( X ) SAN ( )
1. Nimi:
”Chleb prądnicki”
2. Jäsenvaltio tai kolmas maa:
Puola
3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:
3.1 Tuotetyyppi:
|
Luokka 2.4 |
Leipomo-, konditoria-, makeis- ja keksituotteet |
3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:
”Chleb prądnicki” on ruistaikinajuureen leivottu tumma leipä.
”Chleb prądnicki” -leivät ovat joko soikeita tai pyöreitä limppuja.
Soikeita limppuja on kahta eri kokoa:
|
1) |
14 kg – pituus 950–1 000 mm, korkeus 120–150 mm, leveys keskikohdasta mitattuna 450–500 mm. |
|
2) |
4,5 kg – pituus 600–650 mm, korkeus 120–150 mm, leveys keskikohdasta mitattuna 300–350 mm. |
Soikeat limput kapenevat ns. kantaa kohti (painosta riippumatta).
Pyöreitä limppuja on vain yhtä kokoa – 4,5 kg, halkaisija 450–500 mm.
Leivän kuori on muodosta riippumatta 4–6 mm:n paksuinen, keski- tai tummanruskea. Se voi olla joko sileä tai siinä voi olla selvästi erottuvia halkeamia, ja pinnassa on ohut kerros rukiinleseitä.
Leipä on poikkileikkauskohdasta väriltään vaaleaa ja tasaisen huokoista. Kun sisusta painetaan kevyesti, se palautuu muotoonsa ilman, että rakenne muuttuu. Leivän maku ja tuoksu ovat tyypilliset ruistaikinajuureen leivotulle leivälle.
Kosteus: tuntia paistamisen jälkeen enintään 50 %.
Tilavuus: 100 g leipää on tilavuudeltaan vähintään 200 cm3.
Happamuus: enintään 10 pH.
3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):
|
— |
elintarviketeollisuudessa käytettävää laadukasta ruis- ja vehnäjauhoa |
|
— |
keitettyjä perunoita tai perunahiutaleita (käytetään kausiluonteisesti keväällä ja alkukesästä) |
|
— |
ruisleseitä |
|
— |
suolaa |
|
— |
vettä |
|
— |
tuoretta hiivaa |
|
— |
kuminaa. |
3.4 Rehut (ainoastaan silloin, kun on kyseessä eläinperäinen tuote):
—
3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:
Kaikkien seuraavien tuotantovaiheiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:
|
— |
taikinan valmistus taikinajuureen perinteisen viisivaiheisen menetelmän mukaisesti |
|
— |
taikinan jakaminen osiin ja muotoilu käsin |
|
— |
muotoiltujen limppujen lopullinen kohottaminen koreissa |
|
— |
limppujen viimeistely paistamista varten, kostuttaminen ja ruisleseiden sirottelu pinnalle |
|
— |
limppujen paistaminen |
|
— |
paistettujen leipien jäähdyttäminen. |
3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:
Kun leipä on tarkoitus myydä paloina, sen saa leikata vasta jäähtyneenä eli aikaisintaan 4 tunnin kuluttua paistamisesta.
3.7 Merkintöjä koskevat erityissäännöt:
”Chleb prądnicki” -leipiä saa myydä pakkaamattomana. Kokonaisena myytävien 4,5 kilon limppujen ympärille pannaan vyöte, johon on painettu myyntiin tarkoitettujen elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevassa lainsäädännössä vaaditut tiedot. Jos leipä myydään paloina (limpun puolikkaina tai neljäsosina), palat pakataan folioon tai paperipusseihin, joiden etiketissä on sama kuva kuin vyötteessä. Etiketissä on oltava suojatun maantieteellisen merkinnän tunnus ja maininta ”Chronione Oznaczenie Geograficzne” (suojattu maantieteellinen merkintä). Yli 4,5-kiloiset leivät, joita ei ole tarkoitettu tavalliseen myyntiin, vaan joita leivotaan leipomoissa erityistilaisuuksia varten, varustetaan samanlaisella, mutta suuremmalla vyötteellä kuin 4,5-kiloiset limput. Etikettejä ja vyötteitä jakaa kaikille ”chleba prądnicki” -leivän tuottajille leipomo nimeltä Piekarnia B.A. Madej. Etikettien jakelussa ei saa syrjiä mitään tuottajaa, joka valmistaa ”chleb prądnicki” -leipää tämän eritelmän mukaisesti.
4. Määritetty maantieteellinen alue:
Krakovan kaupungin hallinnollinen alue.
5. Yhteys maantieteelliseen alkuperään:
5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys:
”Chleb prądnicki” -leivän nimi juontuu Prądnikjoen varrella sijaitsevista kylistä. Niistä suurimpia ovat Prądnik Czerwony ja Prądnik Biały, jotka aikoinaan tunnettiin monista myllyistään. Ensimmäiset epäsuorat maininnat Prądnikin leipureista ovat peräisin jo 1300-luvulta. Prądnik Czerwonyn asukkaat olivat kuuluja ennen muuta leipomistaan muhkeista ”chleb prądnicki” -limpuista.
Prądnik Czerwony ja Prądnik Biały liitettiin Krakovaan 1 päivänä huhtikuuta 1910. Vaikka ne ovat nykyään osa Krowodrzan kaupunginosaa, niiden vanhat nimet ovat edelleen käytössä.
”Chleb prądnicki” -leivät ja niiden valmistustapa ovat muodostuneet vuosisataisen perinteen myötä monien leipurisukupolvien työn tuloksena. Leipien ominaispiirteet liittyvät inhimillisiin tekijöihin, eli niiden leipurien tietoihin ja taitoihin, jotka leipovat niitä perinteisen valmistusmenetelmän mukaisesti vain tiettyjä raaka-aineita käyttäen.
5.2 Tuote-eritelmä:
”Chleb prądnicki” -leivät eroavat muista vastaavista tuotteista selvimmin kokonsa, paksun kuorensa ja hyvän säilyvyytensä vuoksi. Tavallisesti leivät leivotaan 4,5 kilon limpuiksi, mutta erityistilaisuuksia varten leivotaan 14-kiloisia limppuja. Jokainen limppu on oman muotoisensa. Lisäksi ”chleb prądnicki” -leivät säilyvät tavanomaisissa olosuhteissa tuoreena viikon.
”Chleb prądnicki” -leivän erityisominaisuuksiin kuuluu myös se, että ne kypsyvät vielä paistamisen jälkeenkin niin, että niiden maku ja aromi ovat parhaimmillaan vasta toisena päivän paistamisen jälkeen.
5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):
Hakemus perustuu 5.2 kohdassa kuvattuihin ”chleb prądnicki” -leivän erityisominaisuuksiin ja tuotteen maineeseen.
”Chleb prądnicki” -leivän ainutlaatuisiin ominaisuuksiin vaikuttavat olennaisesti inhimilliset taidot, erityisesti käsin tapahtuva taikinan vaivaaminen ja muotoilu, jonka ansiosta jokainen limppu on oman muotoisensa, sekä oikeanlainen lämpökäsittely, joka antaa leiville oikeanpaksuisen ja -tuntuisen pinnan ja kuoren. Perunoiden tai perunahiutaleiden käyttö parantaa leivän säilyvyyttä.
”Chleb prądnicki” -leivän historia, valmistusperinne ja maine
|
|
Vanhimmat tiedot ”chleb prądnicki” -leivästä ovat vuodelta 1421, jolloin Krakovan piispa Albert lahjoitti kokilleen Świętosław Skowronekille kaksi źrebia-mittaa maata Prądnikista. Alueen asukkaiden piti siitä lähtien leipoa leipää piispan pöytään. |
|
|
Kuningas Jan Olbrachtin 26 päivänä toukokuuta 1496 antaman privilegion nojalla mm. Prądnikissa asuvat leipurit saivat vanhan tavan säilyttämiseksi myydä leipomaansa ruisleipää Krakovassa yhtenä päivänä viikossa (tiistaisin) pidettävällä torilla. Privilegion mukaan kaupunginmuurien sisäpuolella toimivaan kiltaan kuuluvat leipurit saivat rajoituksetta leipoa ja myydä sekä vehnä- että ruisleipää. Kaupunginmuurien ulkopuolella paistetun ruisleivän myyntiä sen sijaan säädeltiin tiukasti (kaupungin ulkopuolella toimivat leipurit eivät saaneet leipoa vehnäleipää). Leipurit saivat luvan tuoda ”chleb prądnicki” -leipää Krakovaan vasta 1 päivänä heinäkuuta 1785. |
|
|
Krakovan leipurien killassa on säilynyt 1700- ja 1800-luvulta peräisin olevia asiakirjoja, joista käy ilmi, että tuolloin vahvistettiin leivän myyntiä ja hinnoittelua koskevat periaatteet ns. taksojen pohjalta. ”Chleb prądnicki” -leipä oli asiakkaiden suosiossa todennäköisesti 1920- ja 1930-luvun vaihteeseen saakka, mutta 1930-luvulla sen leipominen lopetettiin. ”Chleb prądnicki” -leipä ei kuitenkaan jäänyt kokonaan unohduksiin. Stary Kleparz -kauppaliikkeen johtajan mukaan ”chleb prądnicki” -leipää oli jälleen toisen maailmansodan jälkeen (1945–1998) myynnissä Krakovan Stary Kleparz -torilla, joka on kaupungin vanhin edelleen toiminnassa oleva ja kaikkein kuuluisin tori. |
”Chleb prądnicki” -leivän suosiosta ja maineesta kertovat sitä koskevat maininnat 1800- ja 1900-luvun kirjallisuudessa ja lehdistössä:
|
— |
Wincenty Polin runo Obrazek (1800-luku), |
|
— |
Ambroży Grabowskin kokoelmaan kuuluva katkelma Wincenty Polin nimettömästä runosta (1800-luku), |
|
— |
Ambroży Grabowskin muistelmat (1800-luku), |
|
— |
”Kodeks dyplomatyczny Katedry Krakowskiej Św. Wacława” – Franciszek Piekosiński (1883), |
|
— |
”Włościanie z okolic Krakowa” – Józef Mączyński (1858), sanomalehti ”Przyjaciel Ludu” (1846), |
|
— |
viikkolehti ”Tygodnik Ilustrowany” (1862), |
|
— |
tietosanakirja ”Encyklopedia Powszechna” (1865), |
|
— |
Maria Estreicherównan muistelmat (1900-luku). |
”Chleb prądnicki” -leipä esiintyy myös 1800-luvun maalaustaiteessa:
|
— |
”Z promnickim chlebem w Krakowie” – Kajetan Wincenty Kielisiński (1847), |
|
— |
”Prądniczanin” – Jan Kanty Wojnarowski, |
|
— |
”Piekarz chleba prądnickiego” – Jan Kanty Wojnarowski. |
”Chleb prądnicki” -leivän suosiosta nykykuluttajien keskuudessa kertoo se, että se on mukana erilaisissa kilpailuissa, kansainvälisillä messuilla ja Krakovan esittelytilaisuuksissa.
Vuonna 2004 ”chleb prądnicki” -leipä palkittiin Małopolski Smak -kilpailussa esimerkillisen laatunsa ja erinomaisen makunsa vuoksi. Vuonna 2005 Małopolskin voivodikunnan marsalkka nimesi ”chleb prądnicki” -leipää valmistavan leipomon ”vuoden 2005 puolalaiseksi elintarviketuottajaksi”. ”Chleb prądnicki” -leivän maineesta kertoo myös se, että se on ollut mukana kansainvälisissä näyttelyissä, mm. Pariisissa vuonna 2005 järjestetyillä kansainvälisillä elintarvikemessuilla (Salon international de l’Alimentation, SIAL). ”Chleb prądnicki” -leivästä kerrotaan myös Slow Food -järjestön julkaisussa ”Terra Madre 1 600 Food Communities”.
”Chleb prądnicki” -leipä on usein mukana kun esitellään Krakovaa. Se oli yksi kaupungin symboleista mm. silloin kun juhlittiin sitä, että oli tullut kuluneeksi 750 vuotta Krakovan tulosta ns. Magdeburgin oikeuden piiriin. ”Chleb prądnicki” -leivän kuva on otettu myös kaupungin mainosjulisteisiin. ”Chleb prądnicki” -leivän nykyinen tunnettuus perustuu sen historialliseen maineeseen, jonka taustalla on tuotteen suosion kasvu sen ainutlaatuisen maun, poikkeuksellisen laadun ja säilyvyyden vuoksi. ”Chleb prądnicki” -leipää myydään nykyään kaikkialla Puolassa herkkukaupoissa, jotka tarjoavat asiakkaille kaikkein hienoimpia elintarvikkeita eri puolilta maailmaa. ”Chleb prądnicki” -leivän maineesta kertoo myös se, että kuluttajat ovat valmiit maksamaan siitä tavalliseen massatuotantona valmistettavaan leipään verrattuna viisinkertaisen hinnan. ”Chleb prądnicki” -leivällä on hyvä menekki myös vuosittain järjestettävillä leipäfestivaaleilla (Święto Chleba). Festivaalien aikana sitä leivotaan neljä kertaa enemmän kuin tavallisesti.
”Chleb prądnicki” -leivästä kerrotaan myös monissa nykyjulkaisuissa. Se mainitaan keittokirjassa ”Produkt tradycyjny na małopolskim stole” (Małopolskan perinneherkkuja), julkaisussa ”Stół pięknie nakryty” (Pöytä on kauniisti katettu) ja albumissa ”Małopolska – Palce lizać. Przewodnik kulinarny po regionie” (Małopolskan gastronominen matkaopas). ”Chleb prądnicki” -leivästä on kerrottu myös krakovalaisissa päivälehdissä ”Dziennik Polska” ja ”Gazeta Krakowska”. Lisäksi siitä on kirjoitettu leipomoalan kansallisissa aikakauslehdissä ”Przegląd Piekarniczy i Cukierniczy” ja ”Cukiernictwo i Piekarstwo”. ”Chleb prądnicki” -leivästä on kirjoitettu myös sanomalehdessä ”Polska Głos Wielkopolski” (25.8.2008), lehdessä ”Tęczy” ja viikkolehdessä ”Niedziela” (10.8.2008).
Eritelmän julkaisuviite:
(Neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)
http://www.minrol.gov.pl/DesktopDefault.aspx?TabOrgId=1620&LangId=0
(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.