Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2010/C 44/05

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla (1). Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

TIIVISTELMÄ

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”SZEGEDI FŰSZERPAPRIKA-ŐRLEMÉNY” TAI ”SZEGEDI PAPRIKA”

EY-N:o HU-PDO-0005-0395-21.10.2004

SAN ( X ) SMM ( )

Tässä yhteenvedossa esitetään tuote-eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.

1.   Jäsenvaltion vastaava osasto:

2.   Ryhmittymä:

3.   Tuotelaji:

4.   Eritelmä:

(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)

4.1   Nimi:

”Szegedi fűszerpaprika-őrlemény” tai ”Szegedi paprika”

4.2   Kuvaus:

”Szegedi fűszerpaprika-őrlemény” tai ”Szegedi paprika” valmistetaan Szegedin seudulla valtion hyväksymien lajikkeiden siemenistä viljellystä, kuivatusta maustepaprikasta (Capsicum annuum L. var. Longum DC.) jauhamalla.

”Szegedi fűszerpaprika-őrleményn” tai ”Szegedi paprikan” raaka-aineena käytetään seuraavia lajikkeita: Bíbor, Bolero, Délibáb, Fesztivál, Folklor, Kárminvörös, Mihályteleki, Napfény, Remény, Rubinvörös, Sláger, Szegedi F-03 (tulinen), Szegedi 57-13 (ei-tulinen), Szegedi 178 (tulinen), Szegedi 179 (tulinen), Szegedi 20, Szegedi 80, Viktória ja Zuhatag.

Aistinvaraiset ominaisuudet:

Makean ”Szegedi fűszerpaprika-őrleményn” tai ”Szegedi paprikan” aistinvaraiset ominaisuudet ovat seuraavat:

—   Ulkonäkö: yhtenäinen, tasakoosteinen, jauhatuskarkeudeltaan sopiva eli ei rakeinen eikä mosaiikkimainen

—   Väri: kirkkaan tulenpunaisesta vaaleamman punaiseen

—   Aromi: intensiivinen, mausteinen, tuo mieleen paistetut vihannekset

—   Maku: tyypillisen makea, tuo mieleen kypsän ja paistetun kurpitsan sekä tuoreet puutarhavihannekset, pitkäkestoinen, pehmeä, miellyttävän mausteinen muttei tulinen eli kapsaisiinipitoisuus on enintään 100 mg/kg.

Tulista paprikajauhetta dominoi edellä lueteltujen ominaisuuksien lisäksi tulisuus. Kapsaisiinipitoisuus määrää, kuinka tulista jauhe on. Jos kapsaisiinipitoisuus on 100–200 mg/kg, jauhe on keskitulista, mutta jos pitoisuus on yli 200 mg/kg, se on tulista.

Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet:

—

—

—

4.3   Maantieteellinen alue:

Suojatun alkuperänimityksen saaneen ”Szegedi fűszerpaprika-őrleményn” tai ”Szegedi paprikan” raaka-aineina käytetään tuoretta maustepaprikaa, joka saadaan seuraavilla paikkakunnilla sijaitsevilta Szegedin maustepaprikan viljelyalueilta: Algyő, Ambrózfalva, Apátfalva, Árpádhalom, Ásotthalom, Baks, Balástya, Bordány, Csanádpalota, Csanytelek, Csengele, Csikóspuszta, Csongrád, Derekegyháza, Deszk, Dóc, Domaszék, Eperjes, Fábiánsebestyén, Felgyő, Ferencszállás, Forráskút, Földeák, Hódmezővásárhely, Királyhegyes, Kistelek, Kiszombor, Klárafalva, Kövegy, Kútvölgy, Kübekháza, Magyarcsanád, Makó, Maroslele, Mártély, Mindszent, Mórahalom, Nagyér, Nagylak, Nagymágocs, Óföldeák, Ópusztaszer, Öttömös, Pitvaros, Pusztaszer, Rákos, Röszke, Rúzsa, Sándorfalva, Szatymaz, Szeged, Szegvár, Székkutas, Szentes, Tiszasziget, Tompahát Tömörkény, Újszentiván, Üllés, Zákányszék, Zsombó, Battonya, Békéssámson, Csanádalberti, Csanádapáca, Csorvás, Dombegyház, Gábortelep, Gádoros, Gerendás, Kardoskút, Kaszaper, Kisdombegyház, Kunágota, Magyarbánhegyes, Magyardombegyház, Magyartés, Medgyesbodzás, Medgyesegyháza, Mezőhegyes, Mezőkovácsháza, Nagybánhegyes, Nagyszénás, Orosháza, Pusztaföldvár Tótkomlós, Végegyháza ja Csólyospálos.

Valmistuksen ja pakkauksen on tapahduttava samalla maantieteellisellä alueella.

4.4   Alkuperätodisteet:

Tuotteiden jäljitettävyyden varmistavat viljelijöiden ja jalostajien rekisteröinti, viljely- ja jalostusasiakirjat, pakkauksiin merkitty parasta ennen -päiväys, valmistuserän numero ja yhteenliittymän (Konzorcium) myöntämä numeroitu etiketti.

Maatalousviraston aluetoimistot tarkastavat säännösten noudattamisen.

4.5   Valmistusmenetelmä:

Ensimmäiseksi muokataan tuotantoon sopiva maa, jonka jälkeen halutusta viljelytavasta riippuen joko kylvetään siemenet suoraan peltoon tai istutetaan taimet. Taimien esikasvatus tapahtuu helmikuun lopusta huhtikuun alkuun, minkä jälkeen taimet istutetaan toukokuussa käsin tai istutuskoneella. Siemenet puolestaan kylvetään peltoon huhtikuun alussa.

Jotta kasvu onnistuisi mahdollisimman hyvin, kasveja hoidetaan (kastelu, lannoitus ja kasvinsuojelu) käsin tai koneellisesti.

Sadonkorjuu tapahtuu useassa vaiheessa sitä mukaa kuin kasvit kypsyvät.

Korjattuja paprikoita jälkituleennutetaan ihanteellisessa tapauksessa kaksi viikkoa (paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto) viljelijän käytettävissä olevin teknisin keinoin.

Tämän jälkeen jälkituuleennutetut tuotteet valmistellaan kuivausta varten: ne valikoidaan, pestään ja paloitellaan. Näillä toimilla on huomattava vaikutus lopputuotteen laatuun.

Maustepaprika kuivataan katoksen alla riippuvissa pusseissa tai kuivaushuoneissa (hihnakuljettimen käyttö on mahdollista). Kuivauksen päätyttyä paprikan vesipitoisuus on laskenut noin 80 prosentista alle 10 prosenttiin.

Kuivattu ja paloiteltu paprika jauhetaan vaakatasossa olevien tiiviiden myllynkivien välissä. Myllynkivien läpi kulkiessaan maustepaprika lämpenee. Jauhamisen ja lämpiämisen ansiosta siemenissä oleva öljy ja paprikan kuoressa olevat rasvaliukoiset väriaineet irtoavat ja päällystävät kasvihiukkaset antaen jauheelle tasaisen värin.

Kivimyllytyksen viimeisessä vaiheessa kosteuspitoisuus vakioidaan eli paprikajauhetta sekoitetaan voimakkaasti ja siihen lisätään juomakelpoista vettä, jolloin kosteuspitoisuus kasvaa 1,5–3 prosenttia. Kosteuspitoisuuden vakiointi vaikuttaa huomattavasti paprikajauheen ulkoiseen olomuotoon. Näin varmistetaan optimaalinen ympäristö, jonka vesipitoisuus on 8–11 prosenttia ja jossa maustepaprikan bioaktiiviset ainesosat voivat suojata luontaisia väriaineita.

Myllytyksen lopuksi jauhe sihdataan sihdillä, jonka reikien halkaisija on ≤ 0,5 mm, ja pakataan elintarviketurvallisuussääntöjen mukaisesti.

Tuotteiden laatu määräytyy edellä kuvattujen jälkituleennuksen, kivimyllytyksen ja kosteuspitoisuuden vakioinnin perusteella. Laatu voidaan taata ainoastaan pakkaamalla tuotteet heti niin, ettei niiden vakioitu kosteuspitoisuus muutu. Näiden toimien monimutkaisuus vaatii asiantuntemusta, jota on ainoastaan asianomaisella maantieteellisellä alueella. Jotta tuotteiden alkuperä ja laatu voidaan varmistaa, ”Szegedi fűszerpaprika-őrleményn” tai ”Szegedi paprikan” kaikkien valmistusvaiheiden eli raaka-aineiden viljelyn, jalostuksen ja pakkauksen on tapahduttava 4.3 kohdassa määritellyllä maantieteellisellä alueella.

4.6   Yhteys maantieteelliseen alueeseen:

Ensimmäinen kirjallinen todiste maustepaprikan ja Szegedin kaupungin välisestä kytköksestä on vuodelta 1748. Aluksi maustepaprikaa viljeltiin koriste- ja lääkekäyttöön ja vasta myöhemmin siitä muodostui unkarilaisen keittiön perusmauste. Aina 1800-luvun puoliväliin saakka viljely oli kotitarveviljelyä, mutta jo vuosisadan vaihteessa valmistus oli muuttunut teolliseksi ja kaupankäynti lisääntynyt. Seudulla paprikanviljely alkoi Szegedin kaupungin alavilla tienoilla. Asukkaat viljelivät paprikaa mustilla hiekkaisilla Szegedin lähistöllä sijaitsevilla Tiszan tulvamailla. Vuosisadan vaiheessa paprikaa viljeltiin Szegedin ympäristössä 2 000 aarilla, mutta 1930-luvulla jo 5 000 aarilla. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Szegedin paprikaa, jota oli aiemmin myyty ainoastaan apteekissa, ruvettiin myymään Itävallassa ja Saksassa. Myös vienti USA:han alkoi. Vuonna 1934 Szegedin ympäristö julistettiin Szegedin paprikan viljelyalueeksi, jonka ulkopuolella maustepaprikaa ei saanut myydä kyseisellä nimellä. Sitä ennen useimmat paprikaa viljelevät szegediläiset perheet olivat harjoittaneet toimintaansa seudulla jo kolmen tai neljän sukupolven ajan. Myllyjä oli 10–20 kappaletta.

Paprikajauhe valmistetaan Szegedin ympäristössä viljellyistä pitkänomaisista, pensaissa roikkuvista paprikalajikkeista. Lajikkeet, jotka säilyttävät nämä geneettiset ominaisuudet, ovat yli 100 vuotta harjoitetun kasvinjalostuksen ansiosta sopeutuneet erinomaisesti seudun maaperään ja ilmastoon. Ensin tuore maustepaprika jälkituleennutettiin. Paprikat valittiin ja pestiin sekä kuivattiin hellävaraisesti. Sitten paprikajauhe jauhettiin kivimyllyssä parhaan lopputuloksen saamiseksi. Jauhamisen jälkeen jauhe vietiin yhdeksi yöksi kylmäkomeroon, jossa se imi ilmankosteudesta sopivan määrän vettä. Nykyaikaista teknologiaa hyödyntävä kosteuspitoisuuden vakiointi perustuu tähän perinteiseen talonpoikaiseen jalostusvaiheeseen.

Paprikajauheen erityislaatu ei johdu yksinomaan edellä kuvailluista useamman sadan vuoden kokemuksesta ja asiantuntemuksesta ja perinteisistä jalostusmenetelmistä, vaan myös seudun maatalous- ja ilmasto-oloista. Szegedin viljelyseudulle muodostui holoseenikaudella tulvien huuhtelemille alueille humuspitoisia ja vesitaloudeltaan suotuisia tulva- ja suomaita luontaisesti tulviville alueille Körösin, Marosin ja Tiszan rannoille. Tiszan rannoille kertyi lössi- ja mutakerrostumia, Marosin rannoille hiekkakerrostumia ja Körösin rannoille hienoa hiekkaa. Näiden kolmen joen varsille syntyi ilma- ja vesitaloudeltaan suotuisia, suolattomia, kevään tullen nopeasti lämpeneviä ja halkeilemattomia maita, joilla kyseisiä paikallisesti jalostettuja lajikkeita pystyttiin viljelemään.

Szegedin seutu on Unkarin lämpimimpiä alueita, ja aurinko paistaa siellä vuosittain noin 2 000 tuntia (eteläisemmissä paprikanviljelymaissa noin 3 000 tuntia), joten maustepaprika ei seudun ilmasto-olojen vuoksi koskaan kypsy yhtä paljon kuin sellaisissa maissa, joissa auringonpaistetta saadaan enemmän. Sadonkorjuuhetkellä paprikoissa on vielä jäljellä makeutta. Paprikajauhe saa sille ominaisen makean maun, kun osan sokereista ja valkuaispitoisuuden välillä tapahtuu kondensaatioreaktio, sokeri karamelisoituu kuivumisen ja jauhamisen aikana ja siemenistä vapautuu kasviöljyä.

Maustepaprikan lämmöntarve on kasvukaudella vähintään 3 000 °C. Szegedin seudulla lämpösumma on kasvukaudella noin 3 400 °C, minkä ansiosta maustepaprikoista tulee seudulla kauniin punaisia. Paprikajauheelle ominaiseen väriin vaikuttaa lisäksi jälkituleennus. Tämä kuivausta edeltävä vaihe on osa seudulla harjoitettuja perinteisiä paprikanviljelymenetelmiä. Jälkituleennus on sidoksissa seudun ilmasto-oloihin, sillä lajikkeissa geneettisesti olevat ominaisuudet ovat päässeet vasta osittain esille, kun sato suhteellisen lyhyen kasvukauden lopussa on kypsynyt punaiseksi. Jälkituleennuksella tuotteiden laatu paranee. Kun tuotteet kuivuvat jälkituleentumisen aikana, sokeripitoisuus laskee, muttei koskaan niin paljon, että tuotteiden ominaismaku muuttuisi. Samalla punainen väri lisääntyy ja kokonaisväripitoisuus kasvaa 30–50 prosenttia. Jälkituleennetuista tuotteista valmistetun jauheen väripitoisuus on korkeampi ja vakaampi kuin jos tuoreet tuotteet kuivattaisiin heti.

Unkarin patenttivirasto rekisteröi alkuperänimityksen 27 päivänä marraskuuta 1998 (rekisterinumero: 3). Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälinen toimisto oli jo 6 päivänä toukokuuta 1969 merkinnyt nimityksen Lissabonin sopimuksen mukaisesti nimitysten kansainväliseen rekisteriin (rekisterinumero: 502).

4.7   Tarkastuslaitos:

4.8   Merkinnät:

Pakkauksiin on merkittävä lainsäädännössä edellytettyjen vaatimusten lisäksi ”Szegedi fűszerpaprika-őrlemény” tai ”Szegedi paprika”. Lisäksi EY-rekisteriin merkitsemisestä johtuen on lisättävä ilmaisu ”oltalom alatt álló eredetmegjelölés” (suojattu alkuperänimitys) tai sen lyhenne sekä asianomainen yhteisön tunnus.

Yhteenliittymän jäsenet kiinnittävät kuhunkin pakkaukseen yhteenliittymän antaman, numeroidun etiketin. Tuottajien on pidettävä kirjaa numeroitujen etikettien käytöstä.

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(2)  Väripitoisuus voi olla korkeampikin, jos ostaja näin toivoo. Erän tosiasiallisen väripitoisuuden on käytävä ilmi lähetykseen liitetystä laatutodistuksesta.

(3)  Paprikajauheen vähimmäissäilyvyysaika on enintään 12 kuukautta.