8.3.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
CE 70/162 |
Keskiviikko 20. lokakuuta 2010
Raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantaminen työssä ***I
P7_TA(2010)0373
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. lokakuuta 2010 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY muuttamisesta (KOM(2008)0637 – C6-0340/2008 – 2008/0193(COD))
2012/C 70 E/26
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0637), |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan sekä 137 artiklan 2 kohdan ja 141 artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0340/2008), |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksista käynnissä oleviin toimielinten päätöksentekomenettelyihin (KOM(2009)0665), |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan sekä 153 artiklan 2 kohdan ja 157 artiklan 3 kohdan, |
— |
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 13. toukokuuta 2009 antaman lausunnon (1), |
— |
kuultuaan alueiden komiteaa, |
— |
ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 37, 55 ja 175 artiklan, |
— |
ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ensimmäisen mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A6-0267/2009), |
— |
ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan toisen mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0032/2010), |
1. |
vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; |
2. |
pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; |
3. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. |
(1) EUVL C 277, 17.11.2009, s. 102.
Keskiviikko 20. lokakuuta 2010
P7_TC1-COD(2008)0193
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. lokakuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/…/EU antamiseksi toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY muuttamisesta sekä toimenpiteiden toteuttamisesta työntekijöiden tukemiseksi työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 153 artiklan 2 kohdan ja 157 artiklan 3 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2)
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklassa määrätään, että 151 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa, jolla parannetaan työehtoja työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi ja miesten ja naisten välistä tasa-arvoa asioissa, jotka koskevat heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla sekä heidän kohteluaan työssä. |
(2) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 157 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan toimenpiteet, joilla varmistetaan miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä. |
(3) |
Koska tässä direktiivissä käsitellään raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden lisäksi myös yhdenvertaiseen kohteluun liittyviä kysymyksiä, kuten oikeutta palata samaan tai vastaavaan työpaikkaan, irtisanomiseen liittyviä sääntöjä ja työhön liittyviä oikeuksia sekä äitiysloman ajalta maksettavan korvauksen parantamista, direktiivin oikeusperustan muodostavat yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 ja 157 artikla. |
(4) |
Naisten ja miesten tasa-arvo kuuluu Euroopan unionin perusperiaatteisiin. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklassa kielletään kaikenlainen sukupuoleen perustuva syrjintä ja edellytetään naisten ja miesten tasa-arvoa kaikilla aloilla , myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa . |
(5) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaan miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen on yksi unionin keskeisistä päämääristä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklassa edellytetään, että yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. |
(6) |
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-506/06, Mayr vastaan Flöckner, 26 päivänä helmikuuta 2008 antaman tuomion (3) mukaan naispuolisen työntekijän asettaminen eriarvoiseen asemaan sillä perusteella, että hän on poissa työstä koeputkihedelmöityshoidon vuoksi, merkitsee välitöntä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. |
(7) |
Miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5 päivänä heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (4) 15 artiklassa säädetään äitiysvapaalla olevan naisen oikeudesta kyseisen vapaan loputtua palata työhönsä tai vastaavaan toimeen. |
(8) |
Neuvoston direktiivissä 92/85/ETY (5) säädetään toimenpiteistä, joilla edistetään toimia raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamiseksi. |
(9) |
Barcelonassa 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmissä asetettujen tavoitteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi poistettava pidäkkeitä naisten osallistumiselta työmarkkinoille ja pyrittävä tarjoamaan päivähoitopalveluja vuoteen 2010 mennessä vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista ja palvelujen olisi oltava yhtäläisiä kaupungeissa ja maaseudulla. |
(10) |
Maailman 55. terveyskokouksessa hyväksyttiin päätöslauselmalla 55.25 Maailman terveysjärjestön 16 päivänä huhtikuuta 2002 julkaisema imeväisten ja pikkulasten ruokintaa koskeva maailmanlaajuinen strategia, jossa todetaan, että yksinomainen rintaruokinta lapsen kuuden ensimmäisen elinkuukauden ajan takaa lapsen parhaan mahdollisen kasvun ja kehityksen. Jäsenvaltioiden on kyseisen päätöslauselman perusteella edistettävä lomajärjestelyjä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. |
(11) |
Yksi komission 1 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyssä tiedonannossa ”Naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelma 2006–2010” vahvistetuista ensisijaisista tehtävistä on parantaa työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Siinä yhteydessä komissio ilmoitti aikovansa tarkastella voimassa olevaa tasa-arvolainsäädäntöä ja nykyaikaistaa sitä tarpeen mukaan. Lisäksi komissio ilmoitti, että se aikoo tasa-arvoon liittyvän hallintotavan parantamiseksi ”tarkastella EU:n nykyistä tasa-arvolainsäädäntöä, joka ei sisälly vuoden 2005 uudelleenlaadintaan, säädösten päivittämiseksi, nykyaikaistamiseksi ja uudelleenlaatimiseksi tarpeen mukaan”. Direktiivi 92/85/ETY ei ollut mukana uudelleenlaadinnassa. |
(12) |
Komission 2 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyssä tiedonannossa ”Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa” vahvistettiin tarve parantaa yksityis- ja työelämän yhteensovittamista. |
(13) |
Kaikilla vanhemmilla on oikeus hoitaa lastaan. |
(14) |
Äitiyslomaa koskevat tämän direktiivin säännökset eivät saisi olla ristiriidassa jäsenvaltioiden vanhempainvapaata koskevien muiden sääntöjen kanssa, eikä tämä direktiivi saisi heikentää kyseisiä sääntöjä. Äitiysloma, isyysvapaa ja vanhempainvapaa täydentävät toisiaan ja voivat yhdessä parantaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. |
(15) |
Työntekijällä, joka on adoptoinut lapsen, olisi oltava samat oikeudet kuin biologisella vanhemmalla, ja hänen olisi voitava pitää äitiyslomaa samoin edellytyksin. |
(16) |
Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 20 viikon yhtäjaksoiseen äitiysvapaaseen, joka sijoittuu ennen synnytystä ja/tai sen jälkeen; sama syy on perusteena synnytyksen jälkeen sijoittuvalle pakolliselle vähintään kuuden viikon äitiysvapaalle. |
(17) |
Yhteiskunnan olisi tunnustettava, että vammaisten lasten hoito on erityisen vaativaa työssäkäyville äideille. Koska vammaisten lasten työssäkäyvät äidit ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, he tarvitsevat äitiysloman pidennyksen, jonka vähimmäiskestosta olisi säädettävä tässä direktiivissä. |
(18) |
Kansallisella tasolla käytettävissä oleva perhevapaa voidaan katsoa tässä direktiivissä tarkoitetuksi äitiyslomaksi edellyttäen, että sen kesto ylittää UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n tekemästä vanhempainlomaa koskevasta puitesopimuksesta 3 päivänä kesäkuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/34/EY (6) säädetyn keston, että siitä maksetaan korvaus tässä direktiivissä säädetyllä tavalla ja että siihen sovelletaan tässä direktiivissä säädettyjä irtisanomista, paluuta samaan tai vastaavanlaiseen tehtävään ja syrjintää koskevia ehtoja. |
(19) |
Unionin tuomioistuin on johdonmukaisesti vahvistanut, että yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaisesti on perusteltua suojella naisia heidän biologisen tilansa takia raskauden aikana ja sen jälkeen. Lisäksi sen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kaikki raskauteen tai äitiyteen liittyvä naisten epäsuotuisa kohtelu on välitöntä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. |
(20) |
Unionin tuomioistuin on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen pohjalta lisäksi vahvistanut naisten työsuhteeseen liittyvien oikeuksien suojelun, erityisesti oikeuden palata samaan tai vastaavanlaiseen tehtävään työehdoilla, jotka eivät ole heille aikaisempia epäedullisemmat, ja oikeuden saada edukseen kaikki työehtojen parannukset, joihin heillä olisi ollut oikeus poissaolonsa aikana. |
(21) |
”Vastaavanlaisella” tehtävällä olisi tarkoitettava tehtävää, joka sekä palkkaukseltaan että työtehtäviltään on sama kuin aiempi tehtävä, tai, ellei tämä ole mahdollista, samankaltaista tehtävää, joka vastaa työntekijän pätevyyksiä ja senhetkistä palkkaa. |
(22) |
Unionin väestönkehityksen huomioon ottaen on tarpeen edistää syntyvyyttä erityislainsäädännön sekä työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamista parantavien toimenpiteiden avulla. |
(23) |
Naisia olisi siksi suojeltava raskauteen tai äitiysvapaaseen perustuvalta syrjinnältä, ja heille olisi taattava riittävä oikeudellinen suoja , jotta turvataan heidän oikeutensa ihmisarvoisiin työoloihin sekä perhe- ja työelämän entistä parempaan yhteensovittamiseen . |
(24) |
Neuvoston sekä neuvostossa kokoontuneiden työ- ja sosiaaliministerien naisten ja miesten tasapuolisesta osallistumisesta työ- ja perhe-elämään 29 päivänä kesäkuuta 2000 antamassa päätöslauselmassa (7) jäsenvaltioita rohkaistaan tarkastelemaan, miten niiden oikeusjärjestyksissä voitaisiin taata työssä käyville miehille henkilökohtainen isyysloma, jota ei voida siirtää toiselle ja joka säilyttäisi heidän työhön liittyvät oikeutensa. |
(25) |
Jotta työntekijöitä autettaisiin sovittamaan yhteen työ- ja perhe-elämänsä, on tärkeää pidentää äitiyslomaa ja isyysvapaata myös tapauksissa, joissa on adoptoitu alle 12 kuukauden ikäinen lapsi. Työntekijällä, joka on adoptoinut alle 12 kuukauden ikäisen lapsen, olisi oltava samat oikeudet kuin biologisella vanhemmalla, ja hänen olisi voitava pitää äitiyslomaa tai isyysvapaata samoin edellytyksin. |
(26) |
Työntekijöiden auttamiseksi työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa ja todellisen miesten ja naisten välisen tasa-arvon kannalta on olennaisen tärkeää, että miehillä on oikeus palkalliseen isyysvapaaseen, joka myönnetään äitiysloman kaltaisten järjestelyjen mukaisesti sen kestoa lukuun ottamatta, jotta välttämättömät edellytykset voidaan luoda asteittain. Tämä oikeus olisi annettava myös avopareille. Jäsenvaltioita olisi rohkaistava tarkastelemaan, miten niiden oikeusjärjestyksissä voitaisiin taata työssä käyville miehille henkilökohtainen isyysvapaa, jota ei voida siirtää toiselle ja joka säilyttäisi heidän työhön liittyvät oikeutensa. |
(27) |
Kun otetaan huomioon unionin väestön ikääntyminen ja komission 12 päivänä lokakuuta 2006 päivätty tiedonanto ”Euroopan väestökehitys – haasteista mahdollisuuksiin”, on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan äitiyden ja isyyden tehokas suoja. |
(28) |
Komission vihreässä kirjassa ”Kohti väestörakenteen muutoksia – uusi solidaarisuus sukupolvien välillä” todetaan, että jäsenvaltioissa vallitsee alhainen syntyvyys, joka ei riitä väestön korvautumiseen. Sen vuoksi tarvitaan toimia, joilla parannetaan työntekijöiden työehtoja työpaikalla ennen raskautta, sen aikana ja sen jälkeen. On suositeltavaa noudattaa niiden jäsenvaltioiden hyviä käytäntöjä, joissa syntyvyys on korkea, jotta voidaan varmistaa naisten jatkuva osallistuminen työmarkkinoille. |
(29) |
Joulukuussa 2007 kokoontuneen työllisyyden, sosiaalipolitiikan, terveyden ja kuluttaja-asioiden neuvoston päätelmissä, jotka koskevat naisten ja miesten tasapainoisia rooleja työpaikkojen, kasvun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta, neuvosto totesi, että työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittaminen on sukupuolten tasa-arvon edistämisen kannalta keskeinen ala työmarkkinoilla. |
(30) |
Tämä direktiivi ei vaikuta miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY muuttamisesta 23 päivänä syyskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/73/EY (8) soveltamiseen; direktiivi sellaisena kuin se on uudelleenlaadittuna direktiivillä 2006/54/EY. |
(31) |
Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle olisi taattava suoja, eikä se saisi johtaa ristiriitaan miesten ja naisten yhdenvertaista kohtelua koskevissa direktiiveissä vahvistettujen periaatteitten kanssa. |
(32) |
Jotta voitaisiin tehostaa raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden suojelua, olisi mukautettava todistustaakkaa koskevia sääntöjä niissä tapauksissa, jolloin on ilmeistä, että tämän direktiivin mukaisesti myönnettyjä oikeuksia rikotaan. Jotta näitä oikeuksia voidaan toteuttaa tehokkaasti, todistustaakan olisi langettava vastaajalle, kun rikkomisesta on annettu näyttö. |
(33) |
Äitiyslomaa koskevalla säännöksellä ei ole vaikutusta, jollei siihen liitetä kaikkien työsopimuksessa olevien oikeuksien säilyttämistä, mukaan lukien täyden palkan jatkuminen ja oikeus samansuuruiseen korvaukseen. |
(34) |
Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tehokas täytäntöönpano edellyttää riittävää oikeudellista suojaa vastatoimenpiteiltä. |
(35) |
Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, joita sovelletaan, jos tämän direktiivin mukaisia velvoitteita ei noudateta. |
(36) |
Jäsenvaltioiden olisi otettava kansallisissa oikeusjärjestyksissään käyttöön toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että vahingot, joita työntekijälle aiheutuu tässä direktiivissä säädettyjen velvoitteiden rikkomisesta, tosiasiallisesti hyvitetään tai korvataan jäsenvaltioiden asianmukaisena pitämällä tavalla, joka on varoittava, tehokas ja oikeasuhteinen kärsittyyn vahinkoon nähden. |
(37) |
Kokemus osoittaa, että suojelua tämän direktiivin mukaisesti taattujen oikeuksien rikkomista vastaan voidaan tehostaa antamalla kussakin jäsenvaltiossa toimiville tasa-arvoelimille valtuudet analysoida asiaan liittyviä ongelmia, selvittää ratkaisumahdollisuuksia ja antaa uhreille käytännön apua. Tästä olisi sen vuoksi säädettävä tässä direktiivissä. |
(38) |
Syrjinnän kohteeksi joutuneille olisi taattava riittävä oikeudellinen suoja. Suojelun tehostamiseksi yhdistyksillä, järjestöillä ja muilla oikeushenkilöillä olisi oltava valtuudet aloittaa, jos jäsenvaltiot katsovat sen aiheelliseksi, menettely uhrin puolesta tai tämän tukemiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tuomioistuimissa edustamista ja puolustamista koskevien kansallisten menettelysääntöjen soveltamista. |
(39) |
Jäsenvaltioiden olisi rohkaistava ja edistettävä työmarkkinaosapuolten aktiivista osallistumista, jotta voidaan parantaa asianosaisten tiedonsaantia ja tehostaa järjestelyjä. Edistämällä vuoropuhelua edellä mainittujen tahojen kanssa jäsenvaltiot voivat saada entistä enemmän palautetta ja paremman käsityksen tämän direktiivin tosiasiallisesta täytäntöönpanosta sekä siihen liittyvistä mahdollisista ongelmista ja siten torjua syrjintää. |
(40) |
Tässä direktiivissä säädetään vähimmäisvaatimuksista ja annetaan siten jäsenvaltioille mahdollisuus ottaa käyttöön tai pitää voimassa edullisempia säännöksiä. Tämän direktiivin täytäntöönpanoa ei tulisi käyttää perusteena jäsenvaltiossa vallitsevan tilanteen heikentämiseksi eikä etenkään sellaisen kansallisen lainsäädännön heikentämiseksi, jossa säädetään vanhempainvapaan ja äitiysloman yhdistämisen yhteydessä äidille myönnettävästä, ennen synnytystä ja/tai sen jälkeen pidettävästä vähintään 20 viikon vapaasta, jolta maksetaan vähintään tässä direktiivissä säädetyn tasoista korvausta . |
(41) |
Jäsenvaltioiden olisi edistettävä vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten välillä ja kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta voidaan tiedostaa syrjinnän eri muodot ja torjua niitä. |
(42) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli parantaa raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden suojelun vähimmäistasoa sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteutumista, koska tarjottavan suojan taso vaihtelee, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Muutetaan direktiivi 92/85/ETY seuraavasti:
1) |
Lisätään 1 artiklaan kohta seuraavasti: ”1 a. Tällä direktiivillä pyritään myös parantamaan raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden työntekijöiden mahdollisuuksia pysyä työmarkkinoilla tai palata sinne sekä varmistamaan entistä parempi työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittaminen.” |
2) |
Korvataan 2 artikla seuraavasti: ”2 artikla Määritelmät Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
|
3) |
Korvataan 3 artikla seuraavasti: ”3 artikla Ohjeet 1. Komissio laatii työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavan komitean avustuksella ja jäsenvaltioita kuullen ohjeet, joiden pohjalta määritellään ne kemialliset, fyysiset ja biologiset tekijät ja teolliset prosessit, joiden katsotaan vaarantavan mies- ja naispuolisten työntekijöiden lisääntymisterveyden ja 2 artiklassa määriteltyjen työntekijöiden turvallisuuden tai terveyden. Ohjeita tarkistetaan ja päivitetään vuodesta 2012 alkaen vähintään joka viides vuosi. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen ohjeiden on myös katettava ne liikkeet ja asennot ja se henkinen ja fyysinen väsymys sekä muu fyysinen tai henkinen jännitys, joka liittyy 2 artiklassa mainittujen työntekijöiden työhön. 2. Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut ohjeet toimivat perustana 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle arvioinnille. Tässä tarkoituksessa jäsenvaltioiden on saatettava nämä ohjeet kaikkien työnantajien ja kaikkien mies- ja naispuolisten työntekijöiden ja/tai heidän edustajiensa sekä työmarkkinaosapuolten tietoon asianomaisessa jäsenvaltiossa.” |
4) |
Korvataan 4 artikla seuraavasti: ”4 artikla Arviointi, tiedottaminen ja kuuleminen 1. Työnantajan on sisällytettävä direktiivin 89/391/ETY mukaisesti toteutettavaan riskinarviointiin mies- ja naispuolisille työntekijöille aiheutuvien lisääntymisterveydellisten riskien arviointi. Työnantajan on arvioitava 2 artiklassa määriteltyihin työntekijöihin ja niihin työntekijöihin, jotka ovat mahdollisesti 2 artiklassa mainituissa tilanteissa, suoraan tai direktiivin 89/391/ETY 7 artiklassa mainitun suojelun ja ennalta ehkäisevän toiminnan kautta asianomaisessa yrityksessä ja /tai laitoksessa kohdistuvan altistumisen luonne, aste ja kesto kaikessa sellaisessa toiminnassa, jonka epäillään sisältävän erityisen vaaran altistua tekijöille, prosesseille ja työolosuhteille, joista on luettelo, joka ei ole tyhjentävä, liitteessä I, jotta:
2. Tämän direktiivin 2 artiklassa määritellyille yrityksen ja/tai laitoksen työntekijöille ja niille työntekijöille, jotka ovat mahdollisesti tämän direktiivin 2 artiklassa mainituissa tilanteissa, ja/tai heidän edustajilleen sekä asianomaisille työmarkkinaosapuolille on tiedotettava 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tuloksista sekä kaikista toteutettavista työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta direktiivin 89/391/ETY 10 artiklan soveltamiseen. 3. On toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yrityksen tai laitoksen työntekijät ja/tai heidän edustajansa voivat valvoa tämän direktiivin soveltamista tai osallistua sen soveltamiseen varsinkin 2 kohdassa mainittujen työnantajan määrittelemien toimenpiteiden osalta, sanotun vaikuttamatta työnantajan vastuuseen määritellä kyseiset toimenpiteet. 4. Työntekijöitä ja/tai heidän edustajiaan on kuultava ja heidän on voitava osallistua tämän direktiivin tarkoittamien asioiden käsittelyyn direktiivin 89/391/ETY 11 artiklan mukaisesti.” |
5) |
Korvataan 5 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti: ”2. Jos työntekijän työolojen ja/tai työaikojen muuttaminen ei ole teknisesti ja/tai objektiivisesti katsoen mahdollista, työnantajan on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet asianomaisen työntekijän siirtämiseksi toiseen tehtävään. 3. Jos työntekijän siirtäminen toiseen tehtävään ei ole teknisesti ja/tai objektiivisesti katsoen mahdollista asianomaiselle työntekijälle on kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti myönnettävä loma koko sille ajalle, joka on tarpeen työntekijän turvallisuuden tai terveyden suojelemiseksi.” |
6) |
Lisätään 6 artiklaan kohta seuraavasti:
|
7) |
Korvataan 7 artikla seuraavasti: ”7 artikla Yötyö ja ylityö 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei 2 artiklassa tarkoitettuja työntekijöitä velvoiteta suorittamaan yötyötä eikä tekemään ylityötä:
2. Toimenpiteisiin, joihin viitataan 1 kohdassa, on liityttävä kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti mahdollisuus:
3. Työntekijän, joka haluaa vapautuksen yötyöstä, on ilmoitettava siitä työnantajalleen jäsenvaltioissa annettuja sääntöjä noudattaen ja toimitettava työnantajalle lääkärintodistus 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa. 4. Yksinhuoltajien ja vaikeavammaisten lasten vanhempien kohdalla voidaan 1 kohdassa tarkoitettuja ajanjaksoja pidentää jäsenvaltioissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.” |
8) |
Korvataan 8 artikla seuraavasti: ”8 artikla Äitiysloma 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen 2 artiklassa mainituille työntekijöille oikeuden vähintään 20 viikon pituiseen yhtämittaiseen äitiyslomaan, joka ajoittuu ennen ja/tai jälkeen synnytyksen. 2. Kun on kyse 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson neljästä viimeisestä viikosta, kansallisella tasolla käytettävissä oleva perhevapaa voidaan katsoa tässä direktiivissä tarkoitetuksi äitiyslomaksi edellyttäen, että se tarjoaa 2 artiklassa tarkoitetuille työntekijöille yleisen suojelutason, joka vastaa tässä direktiivissä säädettyä tasoa. Tässä tapauksessa myönnetyn vapaan kokonaiskeston on ylitettävä UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n tekemästä vanhempainlomaa koskevasta puitesopimuksesta 3 päivänä kesäkuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/34/EY (9) säädetty vanhempainloman kesto. Näistä äitiysloman neljästä viimeisestä viikosta maksettava palkka ei saa olla pienempi kuin 11 artiklan 5 kohdassa säädetty korvaus tai vaihtoehtoisesti palkka voi olla samansuuruinen kuin 20 viikon äitiysloman ajan maksettava keskimääräinen korvaus, joka on vähintään 75 prosenttia viimeisimmästä kuukausipalkasta tai kansallisessa lainsäädännössä vahvistetusta keskikuukausipalkasta, ja kansallisessa lainsäädännössä voidaan säätää sille enimmäismäärä. Jäsenvaltiot voivat säätää ajanjaksosta, jonka perusteella keskikuukausipalkka lasketaan. Jos jäsenvaltiossa on säädetty vähintään 18 viikon äitiyslomasta, kyseinen jäsenvaltio voi päättää, että kaksi viimeistä viikkoa käytetään kansallisella tasolla käytettävissä olevana isyysvapaana, jonka ajalta maksetaan sama palkka. 3. Edellä 1 kohdassa säädettyyn äitiyslomaan , jonka ajalta maksetaan täyttä palkkaa, on sisällyttävä vähintään kuuden viikon pakollinen äitiysloma synnytyksen jälkeen , sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltamista, jossa säädetään pidemmästä pakollisesta äitiyslomasta ennen synnytystä . Kuuden viikon pakollista äitiyslomaa sovelletaan kaikkiin työntekijöihin ennen lapsen syntymää tehtyjen työpäivien määrästä riippumatta. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että 2 artiklassa tarkoitetuilla työntekijöillä on oikeus valita vapaasti, pitävätkö he äitiysloman ei-pakollisen osuuden ennen synnytystä vai sen jälkeen , sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisen kansallisen lainsäädännön ja/tai käytänteiden soveltamista, joka koskee synnytystä edeltävien viikkojen enimmäismäärää . 4. Tämä jakso voidaan vanhempien suostumuksella ja pyynnöstä jakaa isän kanssa asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. 5. Jäsenvaltioiden on äidin ja lapsen terveyden suojelemiseksi toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että työntekijät voivat vapaasti ja kenenkään pakottamatta päättää, pitävätkö he äitiysloman ei-pakollisen osuuden ennen synnytystä vai eivät. 6. Työntekijän on ilmoitettava valitsemastaan äitiysloman ei-pakollisesta osuudesta vähintään kuukausi ennen sen alkamisaikaa. 7. Jos lapsia syntyy useampia, 3 kohdassa tarkoitettua äitiysloman pakollista osuutta pidennetään kutakin ensimmäisen lapsen jälkeen syntynyttä lasta kohti kansallisen lainsäädännön mukaisesti. 8. Äitiysloman synnytystä edeltävää osuutta on jatkettava lasketusta ajankohdasta synnytyksen ajankohtaan lyhentämättä loman jäljelle jäävää osaa. 9. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että myönnetään lisälomaa, jonka ajalta maksetaan täyttä palkkaa, jos lapsi syntyy ennenaikaisesti, vastasyntynyt joutuu jäämään sairaalahoitoon, lapsi on vammainen , äiti on vammainen tai jos lapsia syntyy useampia. Lisäloman on oltava kestoltaan oikeasuhteinen äidin ja lapsen/lasten erityistarpeiden ottamiseksi huomioon. Äitiysloman kokonaiskestoa on pidennettävä vähintään kahdeksan viikkoa synnytyksen jälkeen, jos lapsi syntyy vammaisena. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava kuuden viikon lisäloma, jos lapsi syntyy kuolleena. 10. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että neljä viikkoa tai aiemmin ennen synnytystä myönnettävä sairausloma, jonka syynä on raskaudesta aiheutuva sairaus tai komplikaatio, ei vaikuta äitiysloman kestoon. 11. Jäsenvaltioiden on suojattava äidin ja isän oikeudet varmistamalla erityistyöehdot, jotka mahdollistavat vammaisten lasten vanhempien auttamisen. 12. Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että synnytyksen jälkeinen masennus tunnustetaan vakavaksi sairaudeksi, ja tuettava valistuskampanjoita, joiden tarkoituksena on levittää tätä sairautta koskevaa paikkansapitävää tietoa sekä torjua siihen yhä liittyvää ennakkoluuloa ja leimautumista. |
9. |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”8 a artikla Isyysvapaa 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen työntekijälle, jonka puoliso on äskettäin synnyttänyt, oikeuden vähintään kahden viikon yhtämittaiseen isyysvapaaseen, jonka ajalta maksetaan palkkaa, jota ei voida siirtää toiselle, joka myönnetään äitiysloman kaltaisten järjestelyjen mukaisesti sen kestoa lukuun ottamatta ja joka ajoittuu työntekijän aviopuolison tai kumppanin synnytyksen jälkeen ja äitiyslomajaksolle. Jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ottaneet käyttöön vähintään kahden viikon yhtämittaista isyysvapaata, jonka ajalta maksetaan palkkaa, jota ei voida siirtää toiselle, joka myönnetään äitiysloman kaltaisten järjestelyjen mukaisesti sen kestoa lukuun ottamatta ja joka ajoittuu työntekijän aviopuolison tai kumppanin synnytyksen jälkeen ja äitiyslomajaksolle, rohkaistaan voimakkaasti ottamaan se käyttöön, jotta voidaan edistää vanhempien tasapuolista osallistumista perhettä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien yhteensovittamiseen. 2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että työntekijälle, jonka kumppani on hiljattain synnyttänyt lapsen, myönnetään erityisloma, johon sisältyy käyttämätön osuus äitiyslomasta, jos äiti kuolee tai ei fyysisesti kykene huolehtimaan lapsesta. 8 b artikla Adoptiovapaa Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että äitiyslomaa ja isyysvapaata koskevia tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan myös alle 12 kuukauden ikäisten lasten adoptioihin.” |
10) |
Korvataan 10 artikla seuraavasti: ”10 artikla Irtisanomiskielto Jotta 2 artiklassa tarkoitetuille työntekijöille voidaan taata tämän artiklan mukaiset oikeudet terveyden ja turvallisuuden suojeluun, säädetään seuraavaa:
|
11) |
Korvataan 11 artikla seuraavasti: ”11 artikla Työhön liittyvät oikeudet Jotta 2 artiklassa määritellyille työntekijöille voidaan taata tämän artiklan mukaiset oikeudet terveyden ja turvallisuuden suojeluun, on säädettävä, että:
|
12) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”11 a artikla Poissaolo työstä imetyksen vuoksi 1. Lastaan imettävällä äidillä on oikeus työhön liittyviä etujaan menettämättä olla poissa työstä tätä tarkoitusta varten kaksi erillistä ajanjaksoa, jotka kestävät kumpikin yhden tunnin, ellei työnantajan kanssa ole sovittu toisenlaisesta järjestelystä. 2. Jos lapsia syntyy useampia, 1 kohdassa tarkoitettua poissaoloaikaa työstä pidennetään 30 minuutilla kutakin ensimmäisen lapsen jälkeen syntynyttä lasta kohti. 3. Osa-aikatyön ollessa kyseessä 1 kohdassa tarkoitettua poissaoloaikaa työstä lyhennetään suhteessa tavanomaiseen työaikaan, mutta se ei kuitenkaan saa olla lyhyempi kuin 30 minuuttia. 4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa poissaolo työstä myönnetään korkeintaan yhden tunnin ajaksi ja tarvittaessa toiseksi ajanjaksoksi jäljelle jäävää aikaa varten, ellei työnantajan kanssa ole sovittu toisenlaisesta järjestelystä. 11 b artikla Syrjinnän torjunta ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen Jäsenvaltioiden on kansallisten perinteidensä ja käytäntöjensä mukaisesti toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun edistämiseksi asianmukaisilla tasoilla sellaisten tehokkaiden toimenpiteiden käyttöön ottamiseksi, joilla estetään naisiin kohdistuva syrjintä raskauden, äitiysloman tai adoptiovapaan perusteella. Jäsenvaltioiden on kannustettava työehtosopimusten tai käytäntöjen avulla työnantajia toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla estetään naisiin kohdistuva syrjintä raskauden, äitiysloman tai adoptiovapaan perusteella. Jäsenvaltioiden on otettava aktiivisesti huomioon pyrkimys miesten ja naisten tasa-arvoon laatiessaan ja pannessaan täytäntöön lakeja, asetuksia, hallinnollisia määräyksiä, politiikkoja ja toimintaa tässä direktiivissä tarkoitetuilla aloilla.” ▐ |
13) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”12 a artikla Vastatoimenpiteet Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön kansallisessa oikeusjärjestelmässään tarvittavat toimenpiteet henkilöiden , myös todistajien, suojelemiseksi kaikelta epäsuotuisalta kohtelulta tai epäsuotuisilta seurauksilta, jotka johtuvat heidän esittämäänsä valitukseen tai vireille panemaansa oikeudelliseen menettelyyn, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tällä direktiivillä myönnettyjä oikeuksia noudatetaan. 12 b artikla Seuraamukset Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten määräysten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näitä seuraamuksia sovelletaan. Seuraamuksiin, joiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, saattaa kuulua korvausten maksaminen uhrille ▐. 12 c artikla Tasa-arvoelin Jäsenvaltioiden on varmistettava, että direktiivin 2006/54/EY 20 artiklan mukaisesti nimetyillä elimillä, joiden tehtävänä on edistää, analysoida, valvoa ja tukea kaikkien henkilöiden tasa-arvoisen, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä vapaan kohtelun toteuttamista, on toimivalta myös tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, kunhan ne liittyvät ensisijaisesti yhdenvertaiseen kohteluun eivätkä pelkästään työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen.” |
2 artikla
1. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat työntekijöille edullisempia kuin tämän direktiivin säännökset.
2. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa ehkäiseviä toimenpiteitä ja seurantatoimenpiteitä, joilla varmistetaan raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden työntekijöiden työsuojelu ja työturvallisuus.
3. Tämän direktiivin täytäntöönpano ei ole missään tapauksessa peruste heikentää suojan tasoa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.
4. Tämän direktiivin säännökset on sisällytettävä työehtosopimuksiin.
3 artikla
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään … (11). Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.
2. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
4 artikla
1. Jäsenvaltioiden ja kansallisten tasa-arvoelinten on ilmoitettava komissiolle viimeistään … (12) ja sen jälkeen kolmen vuoden välein kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi laatia Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin 92/85/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, soveltamisesta.
2. Komission kertomuksessa on otettava tarvittaessa huomioon työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien valtiosta riippumattomien järjestöjen näkemykset. Naisten ja miesten tasa-arvon huomioon ottamista kaikessa toiminnassa koskevan periaatteen mukaisesti kyseisessä kertomuksessa on muun muassa esitettävä arvio toimenpiteiden vaikutuksista naisiin ja miehiin. Siihen on lisäksi sisällyttävä vaikutustenarviointi, jossa analysoidaan äitiysloman keston pidentämisestä ja isyysvapaan käyttöönotosta unionille kokonaisuudessaan koituvia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Annettujen tietojen pohjalta kyseiseen kertomukseen on sisällytettävä tarvittaessa ehdotuksia direktiivin 92/85/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, tarkistamiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi.
5 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
6 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
(1) EUVL C 277, 17.11.2009, s. 102.
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 20. lokakuuta 2010.
(3) Kok. 2008, s. I-01017.
(4) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.
(5) EYVL L 348, 28.11.1992, s. 1.
(6) EYVL L 145, 19.6.1996, s. 4.
(7) EUVL C 218, 31.7.2000, s. 5.
(8) EYVL L 269, 5.10.2002, s. 15.
(9) EYVL L 145, 19.6.1996, s. 4.”
(10) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.”
(11) Kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen.
(12) Kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen.