Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

(2009/C 73/07)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”ČERNÁ HORA”

EY-numero: CZ-PGI-0005-0409-19.10.2004

SAN ( ) SMM ( X )

Tässä yhteenvedossa esitetään tuote-eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.

1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

2.   Ryhmittymä:

Kyseessä on asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu poikkeus, koska alalla toimii vain yksi tuottaja. Komission asetuksen (EY) N:o 1898/2006 2 artiklan vaatimukset täyttyvät.

3.   Tuotelaji

Ryhmä 2.1: Oluet

4.   Tuote-eritelmä:

(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan mukaisista vaatimuksista)

4.1   Nimi

”Černá Hora”

4.2   Kuvaus

Vaalea olut: käymisaste keskisuuresta korkeaan, väri kullankeltaisesta kullanruskeaan, hyvä vaahtoavuus, maun voimakkuus suuri, täyteläisyys keskivahvasta vahvaan, puhdas maltaan ja humalan maku, humalan aromi. Maun täytetäisyys johtuu etupäässä käymättömästä jäännösuutteesta, joka liittyy näennäisen ja todellisen käymisasteen väliseen eroon. Vaaleassa oluessa sallitaan hyvin heikko hiivainen tai hedelmäinen (esterien) maku ja aromi. Heikompi kokonaisaromi johtuu siitä, että käymisen haitallisia sivutuotteita syntyy suhteellisen vähän. Katkeruus vaihtelee keskitasolta voimakkaaseen, ja siihen liittyy miedosta keskivahvaan vaihteleva karkeus ja pitempi jälkimaku.

Tumma olut: käymisaste keskisuuresta korkeaan, väri punertavasta punaruskeaan, hyvä vaahtoavuus, miellyttävä humalan maku ja aromi. Maun voimakkuus on keskivahva. Tummalle oluelle on tyypillistä voimakas täyteläisyys, joka johtuu näennäisen ja todellisen käymisasteen välisestä merkittävästä erosta ja raaka-aineiden sisältämistä käymiskelvottomista aineksista. Sivumakuina sallitaan karamellimainen ja makeahko.

Olutlajit ja niiden aistinvaraiset ominaisuudet:

Vaalea lagerolut: käymisaste keskisuuresta korkeaan, väri kullankeltaisesta kullanruskeaan, hyvä vaahtoavuus, maun voimakkuus suuri, täyteläisyys keskivahva, puhdas maltaan ja humalan maku, humalan aromi. Vaaleassa lageroluessa sallitaan hyvin heikko hiivainen tai hedelmäinen (esterien) maku ja aromi. Katkeruus on keskivahva, ja siihen liittyy mieto karkeus ja pitempi jälkimaku.

Vaalea hanaolut: käymisaste keskisuuresta korkeaan, väri kullankeltaisesta kullanruskeaan, hyvä vaahtoavuus, maun voimakkuus suuri, vahva täyteläisyys, puhdas maltaan maku, humalan aromi. Vaaleassa hanaoluessa sallitaan hyvin heikko hiivainen tai hedelmäinen (esterien) maku ja aromi. Katkeruus on vahvempi, ja siihen liittyy kohtalaisen voimakas karkeus ja pitempi jälkimaku.

Suodattamaton hanaolut: hyvä vaahtoavuus, väri kullankeltaisesta kullanruskeaan, vahva maun voimakkuus ja täytetäisyys, tyypillinen hiivainen sivumaku ja -tuoksu. Kohtalaisen vahva humalan katkeruus, joka jättää jälkimakuna hitaasti häviävän miellyttävän katkeruuden ilman karkeaa tai pistävää makuvaikutelmaa.

Tumma lagerolut: ylimääräistä karamellimaista ja värillisten maltaiden makua, käymisaste keskisuuri, väri granaatinpunaisesta punaruskeaan, maku karamellimaisesta makeahkoon, mieto katkeruus.

Puolitumma hanaolut: käymisaste keskisuuresta korkeaan, väri punertavasta granaatinpunaiseen, maun voimakkuus vahva, miellyttävä humalan ja miedosti karamellimainen maku ja aromi, hyvä vaahtoavuus.

Kaikki ”Černá Hora” -olutlajit valmistetaan pohjahiivakäymisellä, ja niille ovat leimallisia erityiset aistinvaraiset ominaisuudet, ennen muuta ainutlaatuinen maku ja aromi sekä vahva maun voimakkuus.

Vaalea olut — laatuparametrit:

Tumma olut, puolitumma olut — laatuparametrit:

Raaka-aineet:

Ohramallas

”Tšekkiläisenä maltaana” tunnettu vaalea mallas, joka on valmistettu kaksirivisestä kevätohrasta. Tälle ohramaltaalle on tyypillistä vähäisempi liukeneminen ja alhaisempi käymisaste.

Seuraavassa taulukossa mainitaan ohramaltaasta valmistetun vierteen arvot:

Humala

Käytetty humalalajike on Žatecký poloraný červeňák. Kyseinen humala on erikoislaatuinen ja poikkeaa muista humalalajikkeista erityisesti alfa- ja betahappojen keskinäisen suhteen sekä beta-farneseenin pitoisuuden vuoksi. Valmistuksessa käytetään joko kuivattua humalaa tai humalauutteita. (Jätetään alkuperäinen teksti, koska oluen valmistuksessa ei käytettävä lajike ei ole SAN Žatecký chmel vaan Žatecký poloraný červeňák).

Vesi

”Černá Hora” -oluen valmistuksessa käytetään paikallisista lähteistä saatavaa vettä. Veden kovuus vaihtelee pehmeästä puolikovaan.

Oluthiiva

”Černá Hora” -oluen valmistuksessa käytetään pelkästään nk. pohjakäymiseen käytettäviä hiivakantoja (Saccharomyces cerevisiae subsp. uvarum), joiden tuloksena on eritelmän mukainen ero näennäisen ja todellisen käymisasteen välillä.

4.3   Maantieteellinen alue

Černá Horan kunta Etelä-Määrin läänissä Tšekin tasavalassa.

4.4   Alkuperätodisteet

”ČERNÁ HORA” -alkuperänimityksen hakija pitää kirjaa raaka-aineiden toimittajista ja valmiiden tuotteiden vastaanottajista. Jokaisessa tuotteessa mainitaan vaaditut tiedot valmistajasta (muun muassa osoite), mikä mahdollistaa tuotteiden jäljitettävyyden.

Koko oluenvalmistusteknologia on jatkuvan valvonnan alainen. Valvonnasta ja sen tuloksista pidetään jatkuvasti kirjaa. Samoin valvotaan kaikkien oluen valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden laatua. Veden laatua valvotaan säännöllisesti mikrobiologiselta kannalta. Kaikista tarkastuksista pidetään pysyvästi kirjaa. Kirjaa pidetään myös yksittäisten raaka-aine-erien käytöstä yksittäisten tuote-erien valmistukseen.

Eritelmään liittyvästä valvonnasta huolehtii valtion maatalous- ja elintarvikevirasto (Státní zemědělská a potravinářská inspekce).

4.5   Valmistusmenetelmä

”Černá Hora” -olut valmistetaan aina kaksikeittomäskäyksellä (dekoktio). Vierre keitetään periaatteessa olueen kantavierrevahvuuteen. Pääkäyminen tapahtuu erillään kypsytyksestä. Kyse on perinteisestä valmistamisesta ilman nopeuttavia tekniikoita.

Valmistus alkaa sekoittamalla rouhittu mallas veteen, minkä jälkeen kolmasosa massasta kuumennetaan vähitellen. Tällöin tärkkelys ja muut mallasuutteen ainekset liukenevat ja tärkkelys hajoaa. Tämä mäskäysprosessi suoritetaan kahdesti, ja kumpikin osamäski keitetään erikseen. Ulosmäskäyksen jälkeen mäskistä erotetaan rapa, ja näin saadaan vierre. Rapaa huuhdellaan kuumalla vedellä ja huuhteluvesi sekoitetaan vierteeseen. Näin saatua vierrettä keitetään 80–120 minuuttia annostellun humalan tai humalatuotteiden kera, jolloin syntyy humaloitu vierre. Kukin erä keitetään vierrepitoisuuteen, joka vastaa oluelta vaadittua kantavierrevahvuutta. Tämä tarkoittaa, että valmistuksen myöhemmissä vaiheissa kantavierrevahvuus ei enää muutu.

Humaloitu vierre jäähdytetään käymislämpötilaan. Siihen lisätään oluthiiva pohjakäymistä varten, mitä seuraa ensimmäinen käymisvaihe eli pääkäyminen. Pääkäyminen tapahtuu perinteisissä avoimissa käymisastioissa. Pääkäymisen lämpötila on enintään 9,5 °C, ja se kestää kantavierrevahvuudesta riippuen 6–12 päivää.

Pääkäymistä seuraa jälkikäyminen ja kypsytys alemmissa lämpötiloissa (noin 0 °C:n saakka) suljetuissa tankeissa, joissa on lievä ylipaine. Jälkikäyminen kestää kantavierrevahvuudesta riippuen 21–60 päivää. Jälkikäymisen aikana olut kirkastuu, kyllästyy hiilidioksidilla ja sen maku täydellistyy. Tämän myötä olut saa voimakkaan makunsa sekä sakean ja vahvan vaahtokruunun. Jälkikäymisen yhteydessä runsas hiivainen maku ja tuoksu häviävät, katkeruus miedontuu ja kullekin olutlajille ominainen aromi syntyy. Kypsytyksen jälkeen olut suodatetaan muuttamatta kantavierrevahvuutta ja lasketaan pulloihin, tölkkeihin, tynnyreihin tai kuljetustankkeihin. Olut voidaan valmistaa myös suodattamattomana. Lopputuotteen on oltava kohdassa 4.2 mainittujen laatuparametrien mukainen.

4.6   Yhteys maantieteelliseen alkuperään

Olutta, jolle ”ČERNÁ HORA” alkuperänimitystä haetaan, on valmistettu Černá Horan kunnan alueella jatkuvasti 1200-luvulta lähtien. Ensimmäinen kirjallinen maininta Černá Horan panimosta on vuodelta 1530.

Černá Horaan on kehittynyt rikas panimo- ja oluthistoria. Omistajat ovat vaihtuneet usein, mutta Černá Horan oluen laatu on vähitellen jatkuvasti parantunut. Vuonna 1949 panimo kansallistettiin, ja se toimi ajan myötä osana eri valtionyhtiöitä. Černá Horan oluen valmistus jatkui kuitenkin keskeytymättä perinteisiä menetelmiä ja tuotantovaiheita noudattaen. Yksityistämisen yhteydessä vuonna 1996 panimosta tuli itsenäinen yritys.

Černá Horan rikkaasta panimo- ja oluenvalmistushistoriasta on mainintoja useissa Määrin valtionarkistoon tallennetuissa asiakirjoissa, joista mainittakoon Černá Horan maaomaisuutta koskevat veroasiakirjat, keisari Joosef II:n maarekisteri Černá Horan ja Bořitovin kunnissa sekä Černá Horan ja Bořitovin maantuottorekisteri. Tästä historiasta todistavat myös panimon (Černá Hora, a.s. -yrityksen) oman arkiston dokumentit.

Panimon kehittyessä ja tuotannon ja myynnin kasvaessa toimintaa, rakennuksia ja tuotantovälineitä uudenaikaistettiin ja laajennettiin. Nämä muutokset vaikuttivat kuitenkin vain vähän Černá Horan oluen ainutlaatuisuuteen. Černá Hora -olut on pohjimmiltaan monisatavuotiseen perinteeseen perustuva juoma. Černá Horan oluenpanijat ovat jatkuvasti pyrkineet säilyttämään vanhan Černá Hora -oluen ominaislaadun, johon aika on vaikuttanut vain vähän.

Černá Horan oluen laadusta ja suosiosta todistavat myös monet tunnustukset, joita olut on saanut kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa ja näyttelyissä. Sen saamiin palkintoihin kuuluvat muun muassa Táborský palcát, Cena českých sládků (Tšekin mallastajien palkinto), Pivo spanilých jízd, Zlatý pohár Pivex (”Pivexin kultamalja”) ja Česká pivní pečeť (Tšekkiläinen olutsinetti).

Černá Hora -oluen maineesta ja suosiosta kertoo sekin, että Černá Horan kunnassa on jo kymmenen vuoden ajan järjestetty joka kevät ja syksy laaja yhteisöllinen kulttuuritapahtuma, jossa esitellään kunnassa valmistettavaa olutta. Huhtikuussa järjestetään kevättapahtuma ”Vítání jara (APRÝLES)” ja syyskuussa olutmessut ”Pivní pouť”. Nämä tapahtumat houkuttelevat säännöllisesti useita tuhansia kävijöitä, Černá Horan lisäksi myös kaikkialta muualta maasta sekä myös ulkomailta.

Černá Horan olut mainitaan useissa ensyklopedioissa (esim. Verhoef, Berry: The Complete Encyclopedia of Beer, tšek. Velká encyklopedie piva, Čestlice, Rebo Productions, 2002; Jackson, Michael: Great Beer Guide, tšek. Pivo — průvodce světem piva pro laiky i odborníky, Fortuna Print, 2001.) Siitä on myös julkaistu useita artikkeleita valtakunnallisissa ja paikallisissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Černá Horan oma Černohorský máz -julkaisu tiedottaa muun muassa Černá Hora -oluen menestyksestä eri kilpailuissa ja näyttelyissä.

Černá Hora -oluesta julkaistiin vuonna 1995 teos nimeltä V ČERNÉ HOŘE PIVA MOŘE — z historie černohorského pivovarnictví (Černá Horan olutmeri — Černá Horan oluenvalmistuksen historiaa), tekijänä Brnossa toimiva historiankirjoittaja Leoš Vašek.

4.7   Valvontaelin

4.8   Merkinnät

—

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.