17.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 38/16


Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

(2009/C 38/10)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”BŘEZNICKÝ LEŽÁK”

EY-nro: CZ-PGI-0005-0398-19.10.2004

SAN ( ) SMM (X)

Tämä yhteenveto eritelmän pääkohdista on laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksiin.

1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:

Úřad průmyslového vlastnictví

Osoite:

Antonína Čermáka 2a, 160 68 Praha 6, Česká republika

Puhelin:

+420 220383111

Faksi:

+420 224324718

Sähköposti:

posta@upv.cz

2.   Hakijaryhmittymä:

Nimi:

Pivovar Herold Březnice, a. s.

Osoite:

Pivovar Herold, 262 72 Březnice, Česká republika

Puhelin:

+420 318682047

Faksi:

+420 318682546

Sähköposti:

herold@heroldbeer.com

Kokoonpano:

Tuottaja/jalostaja ( X ) Muu ( )

Kyseessä on neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu poikkeus, koska alueella toimii vain yksi tuottaja. Komission asetuksen (EY) N:o 1898/2006 2 artiklassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät, koska hakija on maantieteellisen alueen ainoa tuottaja ja koska ”Březnický ležák”, johon käytetään kyseisen alueen erityislaatuista vettä, eroaa naapurialueiden oluista (ks. kohta 4.6).

3.   Tuotelaji:

Luokka 2.1: Olut

4.   Eritelmä:

(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan mukaisista vaatimuksista)

4.1   Nimi: ”Březnický ležák”

4.2   Kuvaus: ”Březnický ležák” on alhaisen tai keskisuuren käymisasteen olut, jolle on ominaista mieto mutta selkeän katkera maku, vahva täyteläisyys ja voimakkaan kullankeltainen väri, jonka EBC-arvo on 8–12,5. Sen aromi on raikas ja puhtaan humalainen ilman vieraita makuja, pH 4,41–4,74, kirkkaus 0,30–0,52 EBC, alkoholipitoisuus 4,69–5,53 ja kantavierre 11,00–12,99 %.

Raaka-aineet:

Perusraaka-aineet:

Mallasohrasta tuotettu mallas, jonka on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Muut perusraaka-aineet ovat Žatecký poloraný červeňák -lajiketta oleva murskattu humala, humalauute, sokerijuurikkaasta valmistettu sokeri sekä arteesisista ja porakaivoista saatava vesi. Muut raaka-aineet: oluthiiva, askorbiinihappo. Veden on oltava peräisin Březnicen kunnasta.

4.3   Maantieteellinen alue: Březnicen kunta.

4.4   Alkuperätodisteet: Tuottajat pitävät kirjaa kaikkien raaka-aineiden toimituksista ja toimittajista ja säilyttävät ne myöhempiä tarkastuksia varten. Kirjaa pidetään myös valmiiden tuotteiden vastaanottajista. Tuote-eritelmän noudattaminen tarkastetaan jokaisen oluterän yhteydessä, ja tarkastuksista pidetään kirjaa. Tarkastuksista huolehtivat panimohenkilöstö ja tarpeen mukaan ulkopuolinen laboratorio sekä tietenkin toimivaltainen valvontaelin nimeltä Státní zemědělská a potravinářská inspekce (Tšekin valtion maatalous- ja elintarvikevirasto).

Hyväksytty ulkopuolinen laboratorio tarkastaa oluen tuotannossa käytettävän veden. Sille tehdään mikrobiologisia, biologisia ja kemiallisia analyysejä. Rekisteröidyt kaivot, joista vesi otetaan, ovat tunnettuja vesilähteitä.

Kutakin erää valvotaan laadun ja tuote-eritelmän noudattamisen kannalta kaikissa tuotantoprosessin vaiheissa: maltaan laatu, keitettyyn vierteeseen sovellettavien vaatimusten noudattaminen, käymishuoneessa tapahtuva kehitys, kypsytystankkeja koskevat vaatimukset ja suodatuksen tulokset ovat kaikki seikkoja, jotka tarkastetaan.

4.5   Tuotantomenetelmä: ”Březnický ležák” tuotetaan käyttäen perinteistä tekniikkaa. Perusraaka-aineet ovat ohramallas (ominaisuudet täsmennetään kohdassa 4.2), käsitelty humala (ks. kohta 4.2), humalauute, juurikassokeri vesi, oluthiiva ja askorbiinihappo. Valmistusmenetelmä:

Maltaan tuotanto: mallas voidaan joko ostaa tai tuottaa panimossa, ja tuotannossa käytetään perinteistä menetelmää: ohran liotus (syvissä säiliöissä 72 tunnin ajan, kunnes kosteuspitoisuus on 45–46 %), idätys (idätyslaareissa 6–7 päivää, massan lämpötila 12–22 °C), kuivaus (kuivurissa 2 × 24 tuntia 25–85 °C:n lämpötilassa), puhdistus ja varastointi).

Maltaan käsittely: punnitus, rouhinta.

Panimo (aloitusraaka-aineet ovat rouhittu mallas ja vesi, panimo on yksinkertainen ja perinteinen kahden pannun mallinen, ja käytössä on 8–9 tunnin kaksivaiheinen keittomäskäys): sekoitus (20 minuuttia veden lämpötilan ollessa 37 °C, kuumennus 52 °C:een 20 minuutiksi), mäskäys (kaksivaiheinen keittomäskäys): ensimmäinen mäski viedään kattilaan (proteiinien hajoaminen 15 minuutissa 62–64 °C:ssa, sokeroituminen 30 minuutissa 72-74 °C:ssa, keittäminen 20 minuuttia, siirto saaviin, lämpötilan nostaminen 65 °C:een), toinen mäski viedään kattilaan (sokeroituminen 30 minuutissa 72-74 °C:ssa, keittäminen 25 minuuttia, mäskäys noin 200 minuutin ajan 75 °C:n lämpötilassa saavissa), siivilöinti (30 minuutin lepo); huuhtelu, ensimmäisen vierteen, päävierteen ja huuhteluveden erotus, yhteensä noin 130 minuuttia; keitetyn vierteen syntyminen, humalan keittäminen (humalan ja sokerin lisääminen, 90–120 minuuttia, humalointi kolmessa vaiheessa: 1. ensimmäisen vierteen valuttamisen alussa, 2. koko vierre, humalan keittämisen alussa, 3. 20 minuuttia ennen humalan keittämisen päättymistä).

Humaloidun vierteen jäähdytys: ruvan erotus ja poistaminen (whirlpoolissa), vierteen jäähdytys (6–9 °C:n käymislämpötilaan).

Käymishuone (käyminen avosäiliöissä 7–9 päivän ajan 6–11,5 °C:ssa niin kauan kuin pohjakäymiseen käytettävä oluthiiva on aktiivinen): oluthiivaviljelmä lisätään humaloituun vierteeseen (0,5 litraa hiivaa yhteen hehtolitraan vierrettä), pääkäyminen (huoneen lämpötila 10 °C).

Kypsytyskellari: stabilointiaineiden lisääminen, kyllästäminen hiilidioksidilla, jälkikäyminen (suljetuissa kypsytystankeissa 45–70 päivää, kellarin lämpötilan 2–4 °C).

Oluen suodatus: suodatus (piimaa-kynttiläsuodatin), jälkisuodatus (steriloiva levysuodatin).

Painetankit: lisätään antioksidantit ja hiilidioksidi.

Astiointi (pulloihin tai tynnyreihin), pakkaus, varastointi, lähetys.

Astiointi pulloihin (0,5 litran ja 0,335 litran pulloihin): pullojen pesu pullopesurissa, pullojen puhtauden tarkastaminen, pullojen täyttö, pastörointi, etiketöinti, pakkaaminen (koreihin tai pahvilaatikoihin), varastointi, lähetys.

Astiointi tynnyreihin (30 litran ja 50 litran tynnyreihin): pastörointi, tynnyrien täyttö, pakkaaminen, lähetys.

Oluen tuotannossa jälkikäyminen, suodatus ja painetankkeihin siirto on toteutettava maantieteellisellä alueella. Astiointi, pakkaaminen, varastointi ja lähetys voidaan suorittaa muualla.

4.6   Yhteys maantieteelliseen alkuperään: Varhaisin kirjallinen merkintä Březnicen panimosta on vuodelta 1506. 1700-luvulla rakennettiin uusi barokkityylinen panimo, jota on sittemmin entisöity ja laajennettu. Vuonna 1945 se siirtyi Tšekkoslovakian valtion omistukseen. Uraanin louhinta lisääntyi alueella vuoden 1960 tienoilla, mikä johti tuotannon suurimpaan kasvuun panimon historiassa. Uraanin louhinnan vähetessä oluen tuotanto laski ja näytti siltä, että panimon oli lopetettava toimintansa. Vuonna 1989 olut- ja mallasalan tutkimuslaitos (Výzkumný ústav pivovarský a sladařský) otti kuitenkin vastuulleen panimon toiminnan, kunnosti panimon ja elvytti perinteisen Březnice-oluen tuotannon. Kyseisen oluen ainoa tämänhetkinen tuottaja, Pivovar Herold Březnice a.s., on tuottanut sitä vuodesta 1999 alkaen.

Březnický ležák -oluen ja muiden Březnicen oluiden tuotantoon käytetään Březnicen kunnassa olevista suojelluista arteesisista ja porakaivoista pumpattua huippulaatuista lähdevettä. Kaivot ovat nykyisellään 14–16 metrin syvyisiä ja porakaivot 37,5 ja 61 metrin syvyisiä. Ne on kaivettu granodioriittiin, joka kuuluu hyvin eriytyneeseen ja vaihtelevaan kivimassaan, Keski-Böömin plutoniin. Březniceä ympäröivä alue koostuu geologisesti tarkasteltuna harmaansinisestä keskikarkeasta biotiitista ja amfibolisesta biotiitti-granodioriitista. Keski-Böömin plutonin ja Jílovskén selänteen metabasiittiien välinen raja sijaitsee lähistöllä. Kaivot ja porakaivot täyttyvät rakovedellä ja vedellä, joka on peräisin sekä Keski-Böömin plutonin että jossain määrin Jílovskén selänteen metabasiittiien rapautumisalueelta ja lähellä maanpintaa tapahtuvasta säröilystä. Pohjaveden kierto granodioriittien halkeamissa on suhteellisen nopeaa halkeamien suuresta määrästä johtuen, ja pohjavesi täydentyy vain osittain kallioperään suodattuvalla sadevedellä, sillä halkeamat eivät ole umpinaisia. Březnicen alueen ilmastoa voidaan pitää kohtuullisen lämpimänä ja sademäärää hieman tavanomaista alhaisempana. Oluen ominaismaku ja samasta teknisestä prosessista johtuvat suotuisat ravitsemukselliset vaikutukset eivät riipu ainoastaan raaka-aineista vaan myös veden koostumuksesta (pääasialliset ainesosat, hivenaineet ja prosentuaaliset osuudet). On käytännössä mahdotonta löytää toista aluetta, joilla voitaisiin kyseisen määritellyn alueen vettä käyttämättä tuottaa samanlaatuista ja -makuista olutta samaa teknologiaa käyttäen.

Alkuperänimitys ”Březnický ležák” vietiin 2. huhtikuuta 1984 numerolla 148 Tšekin tasavallan alkuperänimitysten rekisteriin.

4.7   Tarkastusviranomainen:

Nimi:

Státní zemědělská a potravinářská inspekce, Inspektorát v Praze

Osoite:

Za Opravnou 300/6, 150 00 Praha 5, Česká republika

Puhelin:

+420 257199512

Faksi:

+420 257199529

Sähköposti:

praha@szpi.gov.cz

4.8   Merkinnät: —


(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.