8.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 184/79

A.

ottaa huomioon, että antamalla 2. joulukuuta 2008 asetuksen (EY) N:o 332/2002 muuttamisesta asetuksen (EY) N:o 1360/2008 (5), neuvosto on jo kaksinkertaistanut keskipitkän ajan rahoitustuen enimmäismäärän alkuperäisestä 12 000 000 000 eurosta 25 000 000 000 euroon perustamissopimuksen 119 ja 308 artiklan nojalla,

B.

ottaa huomioon, että yhteisö myönsi samanaikaisesti muiden kansainvälisten rahoituslaitosten toteuttamien järjestelyjen kanssa Unkarille 6 500 000 000 sekä Latvialle 3 100 000 000 euron lainan ja että eräät yksittäiset jäsenvaltiot ovat lisäksi sitoutuneet myöntämään Latvialle 2 200 000 000 euroa luottoa,

C.

ottaa huomioon, että yhteisö on päättänyt myöntää Romanialle keskipitkän ajan rahoitustukea enintään 5 000 000 000 euroa maailmanlaajuisen rahoituskriisin Romanian talous- ja rahoitustilanteelle aiheuttamien kielteisten vaikutusten johdosta,

D.

katsoo, että on suositeltavaa omaksua tapauskohtainen lähestymistapa jäsenvaltioille myönnettävään keskipitkän ajan rahoitustukeen, jotta kunkin jäsenvaltion erityiset olosuhteet voidaan ottaa huomioon,

E.

katsoo, että nykyisen maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vaikutukset olisi otettava huomioon,

F.

katsoo, että Euroopan unioniin hiljattain liittyneitä jäsenvaltiota kohtaan on oltava tinkimättömän solidaarisia,

G.

katsoo, että on tarpeen laatia politiikkoja kyseisten jäsenvaltioiden erityisten ongelmien ratkaisemiseksi maailmanlaajuinen rahoituskriisi ja Euroopan unionissa leviävä taantuma mielessä pitäen,

1.

pitää nykytilannetta uutena osoituksena euron merkityksestä euroalueen jäsenvaltioiden suojelemisessa ja kehottaa muita jäsenvaltioita liittymään euroalueeseen heti kun ne täyttävät Maastrichtin sopimuksen kriteerit;

2.

vaatii komissiota noudattamaan Euroopan parlamentin aikaisempia kehotuksia laatia arvio niiden pankkien toimien vaikutuksista, jotka siirsivät varansa pois äskettäin unioniin liittyneistä jäsenvaltioista;

3.

kehottaa komissiota välittämään kyseisen selvityksen tulokset mahdollisimman pian Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnalle;

4.

katsoo, että asetuksessa (EY) N:o 332/2002 vahvistettua jäsenvaltioille myönnettyjen lainojen enimmäismäärää on tarpeen korottaa merkittävästi nykyisen maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin johdosta ottaen asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin vaalikauden aikataulun; korostaa, että kyseinen korotus lisäisi myös yhteisön kykyä vastata joustavammin tuleviin keskipitkän ajan rahoitusta koskeviin pyyntöihin;

5.

suhtautuu myönteisesti pankkien ja hiljattain Euroopan unioniin liittyneiden jäsenvaltioiden välisiin vapaaehtoisiin sopimuksiin, joiden mukaisesti nämä pankit pidättäytyvät luotonannon vähentämisestä (esimerkiksi Romanian tapaus ja Wienin sopimus), ja rohkaisee tekemään lisää tämäntapaisia aloitteita;

6.

toteaa, että tämä lainojen enimmäismäärän huomattava nostaminen mahdollistaa sen, että komission mahdollisuudet ottaa lainaa pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta maksimoidaan; toteaa myös, että ei ole olemassa mitään nimenomaista oikeusperustaa sille, että yhteisö laskee liikkeelle joukkovelkakirjoja maailmanmarkkinoilla, mutta että komissio tekee valmistelevaa työtä sen mahdollistamiseksi, että kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio voi yhdessä laskea liikkeelle euromääräisiä joukkovelkakirjoja;

7.

kehottaa komissiota tutkimaan yhdessä Euroopan investointipankin kanssa, miten reaalitalouden ”luottolama” voidaan ratkaista uusien innovatiivisten rahoitusinstrumenttien avulla; huomauttaa, että useita rahoitusinstrumentteja voitaisiin käyttää jäsenvaltioiden maksutaseille myönnettävää keskipitkän ajan rahoitustukea koskevan järjestelyn joustavuuden varmistamiseen;

8.

toteaa, että lainojen enimmäismäärän korottamisella ei olisi talousarviovaikutuksia, koska yhteisö hankkisi lainat rahoitusmarkkinoilta ja lainoja vastaanottaneilta jäsenvaltioilta edellytettäisiin, että ne maksavat luotot takaisin; korostaa, että luottojen enimmäismäärän nostaminen voi aiheuttaa seurauksia talousarviolle vain siinä tapauksessa, että jäsenvaltio jättää saamansa luoton hoitamatta;

9.

pitää myönteisenä edellä mainitussa komission ehdotuksessa Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimelle tarvittaessa osoitettavaa tehtävää;

10.

katsoo, että rahoitustuen myöntämiseen liittyvien ehtojen olisi oltava sopusoinnussa julkisten menojen laatua, kestävää kasvua ja kestäviä sosiaaliturvajärjestelmiä, täystyöllisyyttä, ilmastonmuutoksen torjumista ja energiatehokkuutta koskevien yhteisön tavoitteiden kanssa ja edistettävä niiden saavuttamista;

11.

muistuttaa, että perustamissopimuksen 100 artiklaa sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin, ja kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen asetukseksi kyseisen määräyksen täytäntöönpanon edellytysten määrittämisestä; palauttaa mieleen perustamissopimuksen 103 artiklan, jossa määrätään, että ”yhteisö ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi” ja että ”neuvosto voi 252 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen tarvittaessa täsmentää 101 artiklassa ja tässä artiklassa tarkoitettujen kieltojen soveltamiseksi tarvittavat määritelmät”;

12.

pyytää, että Euroopan parlamentille tiedotetaan komission ja asianomaisten jäsenvaltioiden välillä tehdyistä yhteisymmärryspöytäkirjoista, joissa esitetään lainaehdot;

13.

pyytää komissiota varmistamaan yhteisönlaajuisen talouspolitiikan koordinoinnin talouden laskusuhdanteiden aikana ja asettamaan yhdessä Euroopan parlamentin kanssa asiantuntijaryhmän ja valmistelemaan puitteet ja suuntaviivat komission ja asianomaisten jäsenvaltioiden välillä tehtäville yhteisymmärryspöytäkirjoille, joissa esitetään lainaehdot;

14.

muistuttaa, että Euroopan parlamentti pyysi edellä mainituissa 6. syyskuuta 2001 ja 20. marraskuuta 2008 ottamissaan kannoissa neuvostoa tarkastelemaan joka toinen vuosi komission kertomuksen perusteella ja parlamenttia kuultuaan sekä talous- ja rahoituskomitean annettua asiasta lausunnon, täyttääkö perustettu järjestely edelleen ne tarpeet, jotka johtivat sen luomiseen; tiedustelee neuvostolta ja komissiolta, onko kyseisiä kertomuksia laadittu asetuksen (EY) N:o 332/2002 hyväksymisen jälkeen;

15.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan keskuspankille, euroryhmälle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.