Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä sekä kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta”

Neuvosto päätti 19. tammikuuta 2009 EY:n perustamissopimuksen 71 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä sekä kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta

Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 26. kesäkuuta 2009. Esittelijä oli Anna Maria Darmanin.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 15.–16. heinäkuuta 2009 pitämässään 455. täysistunnossa (heinäkuun 16. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 75 ääntä puolesta 3:n pidättyessä äänestämästä.

1.1 ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä. Komitea toteaa, että kyseessä on laajasti käytetty liikennemuoto, joka tarjoaa matkustajille muita vaihtoehtoja edullisemman matkustusvaihtoehdon.

1.2 Ehdotuksessa mainitaan useita Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia, kuten ihmisten vapaa liikkuvuus, syrjimättömyys vammaisuuden perusteella sekä kuluttajansuoja. ETSK kannattaa siksi yleisesti komission ehdottamaa asetusta, mutta esittää siihen samalla parannuksia.

1.3 ETSK:n mielestä eräitä tekstikohtia olisi selvennettävä, koska ne saatetaan nykymuodossaan ymmärtää väärin. Selvennykset koskisivat seuraavia asioita:

1.4 ETSK panee merkille, että matkustajien oikeuksia koskevien määräysten laajentaminen kattamaan myös kaupunki- ja esikaupunkiliikenteen parantaisi palveluiden laatua ja alan imagoa. ETSK on kuitenkin tietoinen useista eroista kaupunkien linja-autoliikenteen ja kansainvälisen linja-autoliikenteen välillä ja yhtyy siksi näkemykseen, että saattaisi olla käytännöllisempää erottaa toisistaan matkustajien oikeudet näissä kahdessa eri kuljetusmuodossa ja laatia erilliset säännöt matkustajien oikeuksista kaikessa kaupunki- ja esikaupunkiliikenteessä. ETSK katsoo siksi, ettei ehdotetun asetuksen säännösten tulisi välttämättä koskea kaupunki- ja esikaupunkiliikennettä.

1.5 Henkilöstön kouluttaminen on oleellista, jotta voidaan turvata palveluiden tarjoaminen vammaisille. Sen vuoksi ETSK kannattaa varauksetta uutta 18 artiklaa, jossa määritetään, minkälaista koulutusta linja-autonkuljettajille olisi annettava.

2.1 Komissio käynnisti vuonna 2005 kuulemisen matkustajien oikeuksista kansainvälisessä linja-autoliikenteessä. Erityisorganisaatiot, kansalaisyhteiskunta, kansalliset virastot sekä jäsenvaltiot esittivät tässä yhteydessä laajasti näkemyksiään asiasta.

2.2 Komissio arvioi lisäksi vaihtoehtoisten poliittisten linjausten vaikutukset. Vaihtoehdot olivat seuraavat:

Tämän arvioinnin jälkeen suojaa koskevat eri näkökohdat yksilöitiin eri vaihtoehtoyhdistelmien perusteella.

2.3 Ehdotuksella pyritään ennen kaikkea vahvistamaan linja-automatkustajien oikeudet, jotta voitaisiin lisätä linja-autoliikenteen houkuttelevuutta ja parantaa luottamusta sitä kohtaan sekä turvata tasapuoliset toimintaolosuhteet eri jäsenvaltioista peräisin olevien liikenteenharjoittajien ja eri liikennemuotojen kesken.

3.1 ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksista. Nämä oikeudet ovat tähän asti vaihdelleet merkittävästi eri jäsenvaltioiden välillä. ETSK:n mielestä tarvitaan selviä linjauksia kyseistä liikennemuotoa käyttävien matkustajien oikeuksien turvaamiseksi etenkin kun otetaan huomioon, että useimmissa maissa linja-autoliikenne on kaikkein vähiten säädelty liikenteen ala.

3.2 ETSK on tyytyväinen tapaan, jolla ehdotuksessa vahvistetaan syrjimättömyyden periaatetta ja otetaan huomioon vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet. ETSK kehottaa kuitenkin tekemään komission ehdottamaan tekstiin eräitä selvennyksiä virhetulkinnat mahdollistavien epäselvien kohtien vähentämiseksi.

3.3 Koska eräät velvollisuudet ovat peräisin vammaisten oikeuksista tehdystä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta, jäsenvaltioiden olisi luotava seuraamusjärjestelmä, jota sovelletaan liikennöintiä harjoittaviin yrityksiin aina kun kyseisiä oikeuksia loukataan.

3.4 Komitea on vakuuttunut siitä, että enimmäissuojaan perustuva lähestymistapa on oikea vammaisten matkustajien oikeuksien suojelemiseksi. Kyseinen lähestymistapa varmistaa henkilöiden kunnian, arvokkuuden ja oikeuksien todellisen suojelemisen. Komitea on kuitenkin huolestunut kyseisten sääntöjen asianmukaisesta täytäntöönpanosta. On erittäin tärkeää, että tällaiset sääntelynormit pannaan täytäntöön mahdollisimman nopeasti ja että niiden noudattamista seurataan tiiviisti.

3.5 Ehdotukseen sisältyvät linja-autoliikennettä koskevat säännökset ovat asianmukaisia. Ehdotetun asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa taataan samantasoiset oikeudet kaikkialla unionissa. Tämä on toissijaisuusperiaatteen mukaista ja näin otetaan huomioon toisistaan poikkeavat tilanteet.

3.6 Käsiteltäessä linja-autoyritysten vastuuta matkustajista ja heidän matkatavaroistaan olisi tehtävä selväksi, että ehdotuksessa määritettyjen korvaustasojen tulisi olla sellaiset, etteivät ne estä asianomaisia matkustajia hakemasta tarvittaessa oikeudellista suojelua. Olisikin luotava samanlainen korvausjärjestelmä kuin on käytössä muissa liikennemuodoissa.

3.7 ETSK huomauttaa, että erittäin usein kyseistä rajatylittävää liikennemuotoa käyttävät kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat väestöryhmät. Sen vuoksi komitea on tyytyväinen komission ehdottamiin uusiin suojatoimiin.

3.8 ETSK:n mielestä olisi laadittava toimintasuunnitelmia sen varmistamiseksi, että liikuntarajoitteisille henkilöille tarjotaan linja-autoasemilla, pysäkeillä ja ajoneuvoissa heidän tarvitsemaansa apua. Vammaisten ja linja-autoyritysten edustajilla olisi oltava keskeinen rooli tässä prosessissa.

3.9 Koska komitean mielestä ensisijaisena tavoitteena olisi aina oltava matkustajille aiheutuvien haittojen minimoiminen, hyvityksiä ja korvauksia harkittaessa olisi otettava huomioon seuraavat näkökohdat:

3.10 Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa on kuitenkin ehdottomasti voitava osoittaa, että liikenteenharjoittaja on vastuussa tapahtuneesta. Lisäksi on varmistettava, ettei korvausvelvollisuus ole niin raskas, että liikenteenharjoittajan täytyisi sen vuoksi luopua liiketoiminnasta. Korvaustason tulisi siten olla realistinen ja korvausaikataulun sopiva sekä asiakkaalle että liikenteenharjoittajalle.

3.11 Korvauksen hakemisen tulisi olla helppoa, ja säännöksiin siitä, missä paikoissa hakemuksen voi tehdä, olisi sisällytettävä kaikki matkakohteina olevat jäsenvaltiot sekä matkustajan asuinmaa.

3.12 Koska tiedonsaanti on erittäin tärkeää, ETSK kannattaa enimmäissuojaan perustuvan lähestymistavan soveltamista tässä yhteydessä erityisesti siksi, että tiedottaminen on tärkein väline pyrittäessä vähentämään liikennepalveluita käyttäville kuluttajille aiheutuvia haittoja.

4.1.1 ETSK kannattaa komission ehdotusta, koska ehdotetun asetuksen soveltaminen tehostaa yleisesti sisämarkkinoiden toimintaa ja parantaa matkustajien oikeuksia. Erityisesti tämä koskee vammaisia matkustajia.

ETSK on tyytyväinen siihen, että jäsenvaltiot voivat jättää asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle lokakuun 23. päivänä 2007 hyväksytyn asetuksen (EY) N:o 1370/2007 piiriin kuuluvat kaupunki- ja esikaupunkiliikenteen sekä alueelliset liikennepalvelut.

ETSK katsoo kuitenkin, että kuluttajien suojeleminen ehdotetussa asetuksessa esitetyssä laajuudessa edellyttäisi lukuisten asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaisesti tehtyjen, julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tarkistamista. Vastaavasti kun otetaan huomioon suuret erot (asetuksen 1370/2007 piiriin kuuluvien) maanteiden liikennepalveluiden ja kansainvälisen linja-autoliikenteen vaatimien olosuhteiden, infrastruktuurien ja kaluston välillä, niitä ei voida todella verrata keskenään.

ETSK:n mielestä olisi parempi, että kaupunki- ja esikaupunkiliikenne sekä alueelliset liikennepalvelut jätettäisiin kokonaan ehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle ja että kyseisiä julkisen liikenteen muotoja käyttävien matkustajien oikeuksista säädettäisiin erillisessä asetuksessa.

4.2.1 ETSK pahoittelee, ettei ehdotuksessa käsitellä erityisesti eikä yksityiskohtaisemmin vammaisten tilannetta eikä esitetä pidemmälle meneviä standardeja vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi. On oleellista turvata kyseisten ryhmien mahdollisuudet käyttää liikennepalveluita.

Vammaisten oikeuksien turvaaminen käytännössä ei aiheuttaisi yrityksille uusia rasitteita, koska useimmat ehdotetussa asutuksessa asetettavat velvollisuudet perustuvat yhteisön muiden säädösten, kuten direktiivin 2001/85/EY (1) säännöksiin. Direktiivin 2001/85/EY johdanto-osan 11. perustelukappaleessa todetaan seuraavaa ”– on myös tarpeen antaa tekniset säännökset liikuntaesteisten henkilöiden pääsystä tässä direktiivissä tarkoitettuihin ajoneuvoihin yhteisön liikenne- ja sosiaalipolitiikkojen mukaisesti. Pääsyä kyseisiin ajoneuvoihin on pyrittävä kaikin mahdollisin tavoin parantamaan”.

4.2.2 Komitea katsoo siksi, että liikenteenharjoittajille asetettavia uusia velvollisuuksia olisi pidettävä julkisen palvelun velvoitteina ja että niiden hoitamisesta olisi saatava taloudellinen korvaus siten kuin rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista annetussa asetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään.

4.2.3 Tavoitteena on varmistaa liikuntarajoitteisten, näin ollen myös liikalihavuudesta kärsivien henkilöiden mahdollisuudet matkustaa linja-autolla samalla tavalla kuin muut kansalaiset. ETSK kannattaa siksi sääntöjä, joilla estetään syrjintä ja velvoitetaan antamaan kyseisille matkustajaryhmille apua matkan aikana asetusluonnoksessa – joskin puutteellisesti – esitettyjen linjausten mukaisesti. ETSK pitää sen vuoksi erittäin tärkeänä, että liikenteenharjoittajien järjestöt ja vammaisjärjestöt kokoontuvat yhteen määrittämään, minkälaista esteettömyyttä palveluntarjonnalta voidaan edellyttää.

4.2.4 Esteettömyydestä voidaan tinkiä pätevistä syistä, kuten tieliikenneturvallisuuden vuoksi. Pelkkien taloudellisten syiden ei kuitenkaan pitäisi voida olla ainoana esteenä kyseisten palveluiden tarjoamiselle. Kuljetuksesta voidaan kieltäytyä vain objektiivisista syistä, joihin ei liity syrjintää, jotka ovat oikeassa suhteessa aikaisemmin julkistettuihin tavoitteisiin ja joita sovelletaan rajallisesti, koska ne rajoittavat henkilöiden vapaata liikkuvuutta. Kyseiset oikeudet ovat loukkaamattomia, kuten ehdotetun asetuksen 5 artiklassa täysin perustellusti tehdään selväksi.

4.2.5 ETSK kehottaa komissiota käynnistämään menettelyn pyörätuolien ja niiden kiinnitysjärjestelmien standardoimiseksi, jotta niitä voidaan turvallisesti käyttää linja-autoissa.

4.2.6 ETSK kannattaa muun muassa tilauspohjaisia liikennepalveluita koskevia aloitteita. Tällaiset palvelut voivat usein olla hyvä vaihtoehto vammaiskuljetuksia järjestettäessä. Sen vuoksi komitea kehottaa sisällyttämään kyseiset palvelut liikennepalveluita koskeviin tarjouspyyntöihin.

4.2.7 Ehdotetun asetuksen III luvussa kielletään kuljettamisesta kieltäytyminen sekä säädetään oikeudesta avunsaantiin terminaalissa ja ajoneuvossa, avunannon edellytyksistä, tietojen välittämisestä sekä pyörätuolien ja liikkumisvälineiden korvaamisesta. Säännökset ovat asianmukaiset, mutta niissä on vielä parantamisen varaa. ETSK suosittaa vaatimukset ylittävien liikenteenharjoittajien palkitsemista vammaisystävällisten liikennepalveluiden todellisen tarjonnan edistämiseksi.

4.3.1 ETSK pitää koulutusta tärkeimpänä tekijänä pyrittäessä varmistamaan palveluiden tarjoaminen vammaisille. Komitea kannattaa näin ollen täysin 18 artiklan sisältöä. Komitea katsoo myös, että ehdotus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden edistää liikenteenharjoittajien järjestöjen ja vammaisjärjestöjen yhteistyötä siten, että viimeksi mainitut voisivat antaa kyseistä koulutusta.

4.4.1 ETSK toteaa, että ennakkokorvauksen maksaminen läheisensä liikenneonnettomuudessa menettäneille huollettaville saattaa nykyään kestää liian kauan. ETSK pitää toisaalta 15:ta päivää perusteltuna määräaikana ennakkomaksujen suorittamiselle vakavien onnettomuuksien uhrien perheille välittömien taloudellisten tarpeiden kattamiseksi sen perusteella, mitä vahinkoa ne ovat kärsineet, tai itse uhreille, jotka ovat saaneet ruumiinvamman tai henkisen vamman onnettomuuden seurauksena.

4.4.2 ETSK suosittaa siksi 8 artiklan tekstin selventämistä määrittelemällä erityisesti huollettavat siten, että huollettavia ovat alaikäiset, jotka ovat menettäneet elatuksestaan vastuussa olevat vanhemmat (tai vanhempien puuttuessa huoltajan).

4.5.1 ETSK:n mielestä matkustajien oikeudet olisi turvattava silloin kun heidän matkatavaransa varastetaan tai ne katoavat varmistamalla, että heillä on mahdollisuus korvaukseen. Linja-autoliikennöitsijöiden olisi oltava vastuussa niiden haltuun todella luovutettujen matkatavaroiden katoamisesta. Komission olisi siksi selvennettävä ehdotetun asetuksen 9 artiklan säännöksiä oikeusvarmuuden takaamiseksi, koska artiklan nykyinen sanamuoto on epäselvä ja tarjoaa eri ratkaisuja eri tilanteisiin.

4.5.2 ETSK täsmentää tässä yhteydessä, ettei liikenteenharjoittaja ole vastuussa matkatavaroiden rekisteröintipalvelun tarjoamisesta kuluttajille.

4.5.3 ETSK:n mielestä olisi lisäksi säädettävä erikseen tapauksista, joissa vammaisten käyttämiä apuvälineitä vahingoittuu tai katoaa.

4.6.1 ETSK:n mielestä on ryhdyttävä kaikkiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että matkustajille tiedotetaan ajoissa palvelun viivästymisestä tai keskeytymisestä. ETSK katsoo kuitenkin, että tällaisen tiedon välittäminen on toisinaan erittäin vaikeaa. Komitea pitää siksi 21 artiklaa epäkäytännöllisenä ja sen täytäntöönpanoa erittäin vaikeana linja-autopysäkkien luonteen vuoksi ja koska ne ovat yleensä miehittämättömiä.

4.6.2 ETSK ehdottaa, että komission tutkimus- ja kehitysmäärärahoilla tehtävät investoinnit olisi kohdistettava tieto- ja viestintäteknisten välineiden kehittämiseen ja käyttöönottoon, jotta voidaan luoda luotettavia, ajantasaista tietoa välittäviä ja linja-autopysäkeille helposti asennettavissa olevia tiedotusjärjestelmiä matkustajien tarpeita varten sekä kehittää kevyitä, sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä, jotka mahdollistavat matkojen hallinnan järkeistämisen (älykkäät liikennejärjestelmät [Intelligent Transport Systems, ITS]).

4.7.1 Ehdotuksessa viitataan useaan otteeseen linja-autoreiteillä sijaitseviin terminaaleihin. On syytä panna merkille, ettei tällaisia terminaaleja yleensä ole, ja siellä missä niitä on, rautatie- tai lentoasemat ovat useimmiten vastuussa niiden toiminnasta. Useimmissa muissa tapauksissa käytössä ei ole terminaaleja vaan ainoastaan miehittämättömiä pysäkkejä.

Bryssel 16. heinäkuuta 2009.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Mario SEPI