11.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 218/36

1.1

ETSK tukee komission aloitetta ISA-ohjelman käynnistämiseksi, koska ETSK on vakuuttunut siitä, että ohjelmalla voidaan tosiasiallisesti ja tehokkaasti varmistaa EU:n yhtenäismarkkinoiden monimutkaisten uusien järjestelmien yhteentoimivuus sekä parantaa sitä.

1.2

ETSK:n mielestä on välttämätöntä panna yhteentoimivuusmekanismit kokonaisuudessaan täytäntöön niin, että niistä hyötyvät paitsi julkinen hallinto ja hallintoelimet myös kansalaiset, yritykset ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta yleisesti, jotta varmistetaan EY:n perustamissopimuksessa vahvistettujen vapauksien tosiasiallinen toteutuminen.

1.3

On selvää, että tarvitaan erityinen henkilö- ja taloudellisten tietojen turvallisuuteen tähtäävä strategia, kuten komitea on jo useaan otteeseen lausunnoissaan todennut: ”tietoturva on välttämättä nivottava henkilötietojen suojan vahvistamiseen ja vapauksien suojeluun, sillä ne ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taattuja oikeuksia” (1).

1.4

Komitea korostaa käyttäjien tarvitsevan yhteenliitettäviä järjestelmiä, joihin on jo myytäessä liitetty takuu joko yksityishenkilöiden, teollisuuden tai hallinnon tietosuojasta. On tarpeen luoda pikaisesti eurooppalainen oikeudellinen järjestelmä, jonka kautta verkkojen ja tietojen väärinkäytöstä voidaan syyttää ja rangaista. Tämä edellyttää työskentelyä unionin oikeudellisten menettelyjen yhteentoimivuuden parantamiseksi.

1.5

ETSK katsoo, että tähän asti toteutetut toimet eivät riitä estämään markkinoiden pirstaloitumista tai varmistamaan, että yhteenliitetyt interaktiiviset ja saatavilla olevat julkishallinnot olisivat luonteeltaan todella yleiseurooppalaisia.

1.6

ETSK toivoo, että ISA-ohjelmaehdotukseen liitetään vahva yhteisöaloite, johon osallistuvat jäsenvaltiot ja komissio ja joka koskee sitovia välineitä, joilla lisätään yhteentoimivuusstrategian ja yhteisten yhteentoimivuusperiaatteiden varmuutta ja luodaan niihin uutta pontta.

1.7

On tärkeää, että uudessa eurooppalaisessa sähköisen hallinnon yhteentoimivuusstrategiassa määritellään yhteisten toimintapuitteiden avulla yhteisön politiikan eri osa-alueiden painopistealueet, jotka edellyttävät toiminnan tehostamista yhteisten välineiden, toimintapuitteiden ja palvelujen edistämiseksi. Lisäksi tulee laatia selkeä talousarvio.

1.8

ETSK katsoo, että tarvitaan digitaalista yhdentymistä, joka takaa

Näin voidaan välttää digitaaliseen syrjäytymiseen liittyvät ilmiöt ja varmistaa korkeatasoinen käyttövarmuus ja luottamus palvelujen käyttäjien ja tarjoajien välillä

1.9

ETSK:n mielestä on tarpeen parantaa koordinaatiota ja yhteistyötä muiden sellaisten yhteisön ohjelmien kanssa, joilla edistetään yleiseurooppalaista yhteentoimivuutta koskevien uusien ideoiden ja ratkaisujen syntymistä.

1.10

ETSK muistuttaa avointen ohjelmistojen tärkeydestä erityisesti sähköisessä hallinnossa, jotta varmistetaan ohjelmistojen turvallisuus ja kestävyys sekä tietojen tai maksujen luottamuksellisuus ja jotta lähdekoodi voidaan tunnistaa. Siksi ETSK:n mukaan on syytä edistää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä, koska siten voidaan tarkastella, korvata, välittää ja uudelleenkäyttää ohjelmistoratkaisuja, joista julkishallinnolle on merkittävää hyötyä.

1.11

ETSK:n mukaan monialainen näkökulma vaatii vahvistamaan yhteentoimivuutta koskevaa eurooppalaista viitekehystä, johon sisällytetään yhteisen vision mukaiset poliittiset näkökohdat ja yhteiset painopistealueet, lainsäädännön yhdenmukaistamista koskevat oikeudelliset kysymykset sekä tekniset, semanttiset ja organisatoriset näkökohdat.

1.12

ETSK:n mukaan julkishallinnossa on tarpeen kehittää julkishallinnon tarjoamien yhteentoimivien PEGS-palvelujen kustannushyötysuhteen eurooppalainen laskentamalli.

1.13

ETSK katsoo, että aloitteen onnistuminen edellyttää tiedotus- ja valistuskampanjaa. Lisäksi tarvitaan Euroopan tasolla käytävää työmarkkina- ja kansalaisvuoropuhelua sekä sitä, että Euroopassa järjestetään säännöllisesti sähköisiä palveluja käsitteleviä kokouksia, jotta voidaan yhteisissä kehityspuitteissa levittää, tukea ja ohjata eri maiden julkishallintojen työtä.

—

eurooppalaisten aloitteiden vahvistamista niin, että niistä hyötyvät paitsi julkinen hallinto ja hallintoelimet myös kansalaiset, yritykset ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta yleisesti

—

eurooppalaisen sertifiointiviranomaisen roolin merkitystä, jotta tiedonkäytössä ja tiedonvaihdossa voidaan varmistaa riittävä turvallisuuden taso

—

mahdollisimman avoimien, helposti saatavilla olevien ja yhteensopivien verkkojen takaamista loppukäyttäjille

—

tarvetta tukea käyttäjien jatkokoulutuksen varmistavia aloitteita ja mahdollistaa edellä mainittujen verkkoinfrastruktuurien käyttö myös jatkokoulutuksessa

—

tarvetta varmistaa korkea tietoverkkojen turvallisuustaso asianmukaisia turvavälineitä ja tarvittaessa varmistetun tiedonsiirron menetelmiä hyödyntämällä sekä keskitetysti että jäsenvaltioissa, kun otetaan huomioon käsiteltävien tietojen arkaluonteisuus.

3.1

Komission ehdotuksella pyritään helpottamaan ISA-ohjelman (yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille) avulla eurooppalaisten julkishallintojen tehokasta ja tuloksellista sähköistä vuorovaikutusta valtioiden ja hallinnonalojen rajojen yli niin, että mahdollistetaan yhteisön politiikkaa ja toimintaa tukevien sähköisten julkisten palvelujen tarjonta. Pääpaino on yhtenäismarkkinoissa, joita vahvistetaan ehkäisemällä niiden toimintaa haittaavien ”sähköisten esteiden” syntymistä jäsenvaltioissa.

3.2

ISA-ohjelmalla tuetaan ja edistetään

3.3

ISA-ohjelman vahvistettu rahoitus kaudelle 2010–2015 on 164,1 miljoonaa euroa, joista 103,5 miljoonaa euroa on varattu 31. joulukuuta 2013 päättyvälle kaudelle ajanjakson 2007–2013 rahoitussuunnitelman mukaisesti. Jäljelle jäävä 60,6 miljoonaa euroa on tarkoitettu kahdelle viimeiselle vuodelle 2014 ja 2015.

4.1

ETSK tukee päättäväisesti aloitteita, joilla halutaan varmistaa laajentuneen EU:n yhtenäismarkkinoiden optimaalinen ja tehokas toiminta. ETSK:n mielestä onkin tärkeää panna kokonaisvaltaisesti täytäntöön yhteentoimivuusmekanismit niin, että niistä hyötyvät paitsi julkishallinto ja hallintoelimet myös kansalaiset, yritykset ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta yleisesti. Näin varmistetaan EY:n perustamissopimuksessa vahvistettujen vapauksien tosiasiallinen toteutuminen.

4.2

ETSK katsoo, että perättäisten monivuotisten ohjelmien (IDA I, IDA II ja IDABC) toteutuksesta huolimatta tähän asti toteutetut toimet eivät riitä estämään markkinoiden pirstaloitumista. Ne eivät myöskään riitä varmistamaan, että toisiinsa kytketyt julkishallinnot ovat luonteeltaan todella yleiseurooppalaisia, jotta palveluja voitaisiin tarjota esteettä ja syrjimättömästi, kun tavoitteena on säilyttää markkinoiden yhtenäisyys sekä varmistaa yhteisön kansalaisten ja yritysten mahdollisuus hyödyntää täysivaltaisesti oikeuksiaan kaikkialla unionissa.

4.3

ETSK tukee komission esittämää ISA-ohjelman käynnistysaloitetta edellyttäen, ettei ISA-ohjelma rajoitu pelkästään vuodesta 1993 alkaen käynnistettyjen ohjelmien jatkamiseen ja uudelleen rahoittamiseen vaan että kyseisellä ohjelmalla taataan todellinen ja tehokas ”Euroopan yhteentoimivuusstrategia” sekä ”eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet” (10). Nämä kaksi tekijää ovat välttämättömiä integroituneille yhtenäismarkkinoille sekä kilpailukykyiselle ja kestävälle Euroopan taloudelle uudistetun Lissabonin strategian puitteissa.

4.4

ETSK toivoo, että ISA-ohjelmaehdotukseen liitetään vahva yhteisöaloite, johon osallistuvat jäsenvaltiot ja komissio ja joka koskee sitovia välineitä, joilla lisätään yhteentoimivuusstrategian ja yhteisten yhteentoimivuusperiaatteiden varmuutta ja luodaan niihin uutta pontta, jotta julkiset ja yksityiset toimijat sekä kansallinen ja ylikansallinen asiakaskunta voivat hyötyä varmoista ja avoimista palveluista.

4.5

ETSK:n mielestä on välttämätöntä, että uudessa sähköisen hallinnon yhteentoimivuusstrategiassa määritellään yhteisten toimintapuitteiden avulla yhteisön politiikan eri osa-alueiden painopisteet valmisteilla olevien direktiivi- ja asetusehdotusten tehokkaan soveltamisen takaamiseksi.

4.6

ETSK:n mielestä vielä ei ole tehty tarpeeksi muiden sellaisten yhteisön ohjelmien välisen koordinaation ja yhteistyön parantamiseksi, joilla edistetään yleiseurooppalaista yhteentoimivuutta koskevien uusien ideoiden ja ratkaisujen syntymistä. Tämä pätee erityisesti kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan (tieto- ja viestintätekniikoiden strateginen tukiohjelma) sekä tutkimuksen ja kehityksen seitsemänteen puiteohjelmaan. ETSK kehottaa perustamaan yhteisön ohjelmien koordinaatiokomitean, joka kokoaisi yhteen eri ohjelmien hallinnoinnista vastaavat tahot valmistelemaan yhdessä ehdotuspyyntöjä.

4.7

ETSK pitää tarpeellisena varmistaa jo julkishallintojen toimintapuitteiden suunnitteluvaiheessa, että toiminta on täysin yleiseurooppalaisen yhteentoimivuuden periaatteen mukaista. Tämä voidaan varmistaa hyödyntämällä ennakkoilmoittamisen mekanismeja, joita on otettu käyttöön esimerkiksi uusien teknisten ja lainsäädännöllisten normien laadinnassa (11). Suurin este liittyy toimintakulttuureihin: kaikki hallinnot eivät ole vieläkään vakuuttuneita tarpeesta hyväksyä yhteentoimivuutta palvelevia teknisesti uusia ja avoimia ratkaisuja tai valmiita omaksumaan niitä.

4.8

ETSK katsoo, että aloitteen onnistuminen edellyttää tiedotus- ja valistuskampanjaa, samoin kuin sitä, että Euroopassa järjestetään säännöllisesti sähköisiä palveluja käsitteleviä kokouksia, joiden tavoitteena on julkishallintojen eri tasojen toimintakyvyn vertailuarviointien avulla varmistaa ohjelman säännöllinen tarkistaminen ja ohjaus.

4.9

Digitalisoituminen edellyttää laitteistojen, foorumien ja palvelujen yhteensopivuutta, turvallisuutta ja käyttövarmuutta sekä henkilötietojen ja oikeuksien hallintaa (12) samoin kuin saatavuutta ja helppokäyttöisyyttä. Käytettävien IT-järjestelmien ja teknisten rakenteiden tulee lisäksi olla kielellisesti neutraaleja. Sosiaalisen syrjäytymisen välttämiseksi tarvitaan myös ponnekkaita pyrkimyksiä jatkuvan koulutuksen tarjoamiseksi koko käyttäjäkunnalle ja erityisesti niille, joiden osaaminen on heikointa.

4.10

ETSK muistuttaa avointen ohjelmistojen tärkeydestä erityisesti sähköisessä hallinnossa, jotta varmistetaan ”ohjelmistojen turvallisuus ja kestävyys sekä tietojen tai maksujen luottamuksellisuus”, ja jotta ”koodin ylläpito, vakaus ja turvallisuus voidaan taata myös silloin, kun tuottaja katoaa markkinoilta” (13).

4.11

ETSK:n mukaan julkishallinnossa on tarpeen kehittää yhteentoimivien PEGS-palvelujen (14) kustannushyötysuhteen eurooppalainen laskentamalli, jossa otetaan huomioon paitsi investoinneista saadut voitot sekä hyödyt omaisuudesta, joustavuudesta ja hallintokustannusten alenemisesta myös ennen kaikkea se, miten yhtenäismarkkinoiden toimintakyky ja luotettavuus hyödyttävät kokonaisuudessaan kansalaisia ja yrityksiä.

4.12

ETSK:n mukaan monialainen näkökulma vaatii vahvistamaan yhteentoimivuutta koskevaa eurooppalaista viitekehystä, johon sisällytetään yhteisen vision mukaiset poliittiset näkökohdat ja yhteiset painopistealueet, lainsäädännön yhdenmukaistamista koskevat oikeudelliset kysymykset sekä tekniset, semanttiset ja organisatoriset näkökohdat.

4.13

ETSK katsoo, että olisi hyvän sosiaalisen käytännön mukaista, että jäsenvaltioiden viranomaiset käynnistäisivät EUPAN- ja TUNED-verkostojen (15) käymän epävirallisen vuoropuhelun yhteydessä euroopanlaajuisen vuoropuhelun asianomaisten viranomaisten edustajien kanssa, jotta kansalaisille voitaisiin antaa tarvittavaa tietoa ja heidän osallistumistaan voitaisiin vahvistaa.

4.14

Komission ja jäsenvaltioiden laatimaan julkisten palvelujen yleiseen käsitemalliin (16) sisältyvien nykyisten yleisten välineiden ja uusien välineiden suhteen on tarpeen

4.15

ETSK:n mielestä asiaa koskevia avoimia teknisiä ja lainsäädännöllisiä standardeja, joiden laadinnasta vastaavat CEN, CENELEC ja ETSI, varten on tarpeen määritellä yhteinen kehys, jonka ansiosta standardeja voidaan soveltaa kaikkiin sidosryhmiin.

4.16

ETSK:n mukaan on myös tarpeen edistää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä silloin, kun niiden avulla voidaan tarkastella, korvata, välittää ja uudelleenkäyttää ohjelmistoratkaisuja, joista on merkittävää hyötyä julkishallinnolle paitsi kustannustehokkuudessa myös tarkistettaessa standardien soveltamista, toimittaessa lisenssien ja tekijänoikeuksien määrittämien rajojen ulkopuolella ja pyrittäessä varmistamaan valittujen ratkaisujen pitkäaikainen hyödynnettävyys sekä sopeutumiskelpoisuus paikallisiin vaatimuksiin.