[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 3.12.2008 KOM(2008) 820 lopullinen 2008/0243 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (Uudelleenlaadittu toisinto) {SEK(2008) 2962}{SEK(2008) 2963} PERUSTELUT EHDOTUKSEN TAUSTA - Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Tällä ehdotuksella laaditaan uudelleen niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 18 päivänä helmikuuta 2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 343/2003[1], jäljempänä ’Dublin-asetus’. Komission 6. kesäkuuta 2007 antamassa kertomuksessa Dublinin yleissopimukseen perustuvan järjestelmän arvioinnista[2], jäljempänä ’Dublin-järjestelmän arviointikertomus’, sekä kommenteissa, joita eri sidosryhmät toimittivat vihreään kirjaan[3] perustuvan kuulemismenettelyn yhteydessä, on tuotu esiin useita puutteita nykyiseen säädöskehykseen perustuvassa järjestelmässä. Puutteet liittyvät lähinnä järjestelmän tehokkuuteen ja kansainvälistä suojelua hakeville Dublin-menettelyjen perusteella myönnettävän suojelun tasoon. Tämän vuoksi komissio haluaa muuttaa Dublin-asetusta, jotta voidaan ensinnäkin parantaa järjestelmän toimivuutta ja toiseksi varmistaa, että kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden tarpeet otetaan hakemuksen käsittelyvastuun määrittämismenettelyissä kattavasti huomioon. Lisäksi ehdotuksen tarkoituksena on turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelman[4] mukaisesti puuttua niihin tilanteisiin, joissa jäsenvaltioiden vastaanottokyky ja turvapaikkajärjestelmät joutuvat erityisen paineen alaisiksi tai joissa kansainvälistä suojelua hakeville tarjotun suojan taso on riittämätön. Turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelman mukaisesti tämä ehdotus on osa ensimmäistä ehdotuspakettia, jolla pyritään lisäämään yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän yhdenmukaisuutta ja parantamaan suojelunormeja. Se hyväksytään samaan aikaan kuin uudelleen laaditut Eurodac-asetus[5] ja vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi[6]. Vuonna 2009 komissio tekee ehdotukset aseman määrittelyä koskevan direktiivin[7] ja turvapaikkamenettelyjä koskevan direktiivin[8] muuttamisesta. Lisäksi komissio esittää vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä ehdotuksen turvapaikka-asioiden eurooppalaisen tukiviraston perustamisesta. Viraston tehtävänä on antaa jäsenvaltioille käytännön tukea turvapaikkahakemuksia koskevien päätösten tekemisessä. Lisäksi tukivirasto avustaa yhteisön lainsäädännön vaatimusten noudattamisessa niitä jäsenvaltioita, joiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu huomattavia paineita erityisesti niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi, antamalla asiantuntija-apua ja käytännön tukea. - Yleinen tausta Koska jäsenvaltioiden sisärajoilla ei enää tehdä tarkastuksia, tarvitaan järjestelmä, jonka avulla määritetään, mikä jäsenvaltio on vastuussa jossakin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Järjestelmän avulla voidaan ensinnäkin varmistaa, että hakijat pääsevät tehokkaasti mukaan pakolaisaseman määrittelyä koskeviin menettelyihin ilman että tavoite turvapaikkahakemusten nopeasta käsittelystä vaarantuu. Toiseksi voidaan estää turvapaikkamenettelyjen väärinkäyttö siten, että sama henkilö hakee turvapaikkaa useammasta jäsenvaltiosta vain voidakseen pidentää oleskeluaan jäsenvaltioiden alueella. Turvapaikkahakemuksen käsittelyvastuun määrittäminen hoidettiin alun perin hallitustenvälisen Schengenin yleissopimuksen puitteissa. Sittemmin nämä järjestelyt korvattiin Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta tehdyllä Dublinin yleissopimuksella[9]. Dublinin yleissopimuksen tueksi annettiin 11 päivänä joulukuuta 2000 neuvoston asetus (EY) N:o 2725/2000 Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi[10], jäljempänä ’Eurodac-asetus’. (Kyseessä on yhteisönlaajuinen järjestelmä turvapaikanhakijoiden sormenjälkitietojen vertailua varten). EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 1 kohdan a alakohdassa edellytetään, että Dublinin yleissopimus korvataan yhteisön säädöksellä. Tämän määräyksen täytäntöönpanemiseksi ja lokakuussa 1999 Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä esitetyn kehotuksen perusteella annettiin helmikuussa 2003 ns. Dublin-asetus. Dublin-asetusta pidetään yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän ensimmäisenä kulmakivenä. Se paransi huomattavasti Dublinin yleissopimusta, sillä siihen sisältyy useita uusia ominaisuuksia. Se perustuu kuitenkin samoihin perusperiaatteisiin, joista tärkein on se, että turvapaikkahakemuksen käsittelyvastuun tulisi kuulua ensisijaisesti sille jäsenvaltiolle, jolla on ollut merkittävin osuus hakijan tulossa jäsenvaltioiden alueelle ja oleskelussa siellä. Periaatteesta voidaan poiketa tietyissä tilanteissa perheen yhtenäisyyden suojaamiseksi. Haagin ohjelmassa komissiota kehotettiin saattamaan päätökseen ensimmäisen vaiheen turvapaikkasäädösten arviointi ja esittämään toisen vaiheen välineitä ja toimenpiteitä koskevat ehdotukset neuvostolle ja Euroopan parlamentille niin, että ne voitaisiin hyväksyä vuoden 2010 loppuun mennessä. Dublin-järjestelmän arviointikertomuksessa katsotaan, että järjestelmän tärkeimmät yleistavoitteet, erityisesti selkeän ja toimivan menettelyn käyttöönotto turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämistä varten, on suurelta osin saavutettu. Jäljellä on kuitenkin tiettyjä ongelmia, jotka liittyvät sekä järjestelmän käytännön soveltamiseen että sen tehokkuuteen. Lisäksi vihreän kirjan perusteella saaduissa vastauksissa mainittiin useita puutteita, jotka liittyvät kansainvälistä suojelua hakeville Dublin-asetuksen perusteella myönnettävän suojelun tasoon. Tämä Dublin-asetuksen muuttamista koskeva ehdotus onkin vastaus Haagin ohjelmassa esitettyyn kehotukseen. Ehdotuksen avulla on tarkoitus korjata Dublin-asetuksen täytäntöönpanossa havaitut puutteet. Ehdotuksen tarkoituksena on myös varmistaa EU:n turvapaikkasäädösten keskinäinen johdonmukaisuus. Näitä säädöksiä ovat erityisesti turvapaikkamenettelyjä koskeva direktiivi, aseman määrittelyä direktiivi ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annettu neuvoston direktiivi 2003/9/EY[11], jäljempänä ’vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi’. Yksityiskohtainen analyysi tähän asetukseen liittyvistä ongelmista ja sen tarkistamisen valmistelusta sekä eri toimintavaihtoehtoja koskevat ehdotukset ja parhaaksi arvioitu toimintavaihtoehto esitetään tämän ehdotuksen liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa. - Voimassa olevat säännökset Ns. Dublin-järjestelmä muodostuu Dublin- ja Eurodac-asetuksista ja niiden kahdesta täytäntöönpanoasetuksesta, jotka ovat niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 soveltamista koskevista säännöistä annettu komission asetus (EY) N:o 1560/2003[12], jäljempänä ’Dublin-asetuksen täytäntöönpanoasetus’, ja tietyistä säännöistä Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailemista varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2725/2000 täytäntöönpanemiseksi 28 päivänä helmikuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 407/2002[13]. Eräiden perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisten säädösten mukauttamisesta neuvoston päätökseen 1999/468/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY, valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn osalta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella[14] mukautettiin myös useita Dublin-asetuksen säännöksiä valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn osalta. Kyseiset muutokset on sisällytetty tähän ehdotukseen. - Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Tämä ehdotus on täysin vuonna 1999 pidetyn Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien ja yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän osalta vuonna 2004 hyväksytyn Haagin ohjelman mukainen. Siinä otetaan myös täysimääräisesti huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirja erityisesti siltä osin kuin se koskee henkilötietojen suojaa ja oikeutta turvapaikkaan. INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN Komissio on arvioinut Dublin-järjestelmän toimintaa sekä tekniseltä kannalta että toimintalinjojen osalta. Tekninen arviointi (Dublin-järjestelmän arviointikertomus) perustui jäsenvaltioiden laajaan osallistumiseen, joka käsitti muun muassa vastaukset komission heinäkuussa 2005 lähettämään yksityiskohtaiseen kyselyyn sekä säännöllisesti pidettävissä asiantuntijakokouksissa käydyt keskustelut ja tilastotiedot. Lisäksi arvioinnissa otettiin tarkkaan huomioon muilta sidosryhmiltä, kuten YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulta ja kansalaisyhteiskunnan eri organisaatioilta saadut kommentit. Toimintalinjojen arviointi puolestaan perustui yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuutta koskevan vihreän kirjan pohjalta käynnistettyyn kuulemiseen. Julkisen kuulemisen perusteella saatiin 89 kannanottoa monenlaisilta sidosryhmiltä. Kuulemisen yhteydessä esiin tuodut kysymykset ja ehdotukset muodostavat pohjan turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelmalle, jossa määritetään tulevien vuosien etenemissuunnitelma ja esitetään toimenpiteet, joita komissio aikoo ehdottaa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen loppuun saattamiseksi, mihin myös Dublin-asetuksen tarkistamista koskeva ehdotus liittyy. Komission yksiköt neuvottelivat tämän ehdotuksen suurista linjoista jäsenvaltioiden kanssa epävirallisesti maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden komiteassa 5. maaliskuuta 2008. Lisäksi lokakuun 2007 ja heinäkuun 2008 välisenä aikana järjestettiin asiantuntijakokouksia jäsenvaltioiden, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun ja kansalaisjärjestöjen edustajien, lakimiesten ja tuomarien sekä Euroopan parlamentin jäsenten kanssa, jotta saataisiin heidän näkemyksensä siitä, miten Dublin-asetusta olisi parannettava. Kuulemisen yhteydessä tuli esiin, että valtaosa jäsenvaltioista kannattaa Dublin-asetuksen perusperiaatteiden säilyttämistä. Samalla ne ovat sitä mieltä, että asetusta olisi parannettava tietyiltä osin erityisesti sen tehokkuuden lisäämiseksi. Toisaalta monet kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu ovat aivan eri linjoilla: niiden mukaan vastuu olisi osoitettava sinne, missä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus tehdään. Koska poliittista tahtoa tällaisen muutoksen tekemiseen ei kuitenkaan ole, ne vaativat, että kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden suojelutarpeet on otettava asetuksessa paremmin huomioon. Euroopan parlamentti ehdotti 2. syyskuuta 2008 hyväksymässään Dublin-järjestelmän arviointia koskevassa mietinnössä[15] useita parannuksia nykyiseen järjestelmään. Useimmat niistä koskevat suojeluun liittyviä näkökohtia. Komission ehdotuksessa otetaan huomioon kaikkien sidosryhmien esiin tuomat ongelmat. Komissio katsoo, että vaikka Dublin-asetuksen perusperiaatteet ovat säilyttämisen arvoiset, tässä ehdotuksessa on erityisen tärkeää pyrkiä parantamaan sekä asetuksen tehokkuutta että suojelunäkökohtia. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT - Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Ehdotuksen päätavoitteena on tehostaa järjestelmää ja varmistaa, että Dublin-menettelyn piiriin kuuluville henkilöille myönnettävän suojelun tasoa kohennetaan. Toisaalta ehdotuksella pyritään parantamaan sellaisten tilanteiden käsittelyä, jotka aiheuttavat jäsenvaltioiden vastaanottokyvylle ja turvapaikkajärjestelmille ylikuormitusta. Ehdotuksessa pitäydytään samoihin perusperiaatteisiin kuin nykyisessä Dublin-asetuksessa. Tärkein niistä on se, että kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyvastuu kuuluu ensisijaisesti sille jäsenvaltiolle, jolla on ollut merkittävin osuus hakijan tulossa jäsenvaltioiden alueelle ja oleskelussa siellä. Periaatteesta voidaan poiketa perheen yhtenäisyyden suojaamiseksi. Ehdotuksessa myös säilytetään pääpiirteittäin säädöksen luonne, jonka mukaisesti siinä säädetään ennen muuta jäsenvaltioiden keskinäisistä velvollisuuksista. Lisäksi asetuksella säännellään jäsenvaltioiden velvollisuuksia Dublin-menettelyn piiriin kuuluvia turvapaikanhakijoita kohtaan, mutta vain siltä osin kuin kyseiset säännökset vaikuttavat menettelyn kulkuun jäsenvaltioiden välillä tai ovat tarpeen siksi, että voidaan varmistaa niiden yhdenmukaisuus muiden turvapaikkasäädösten kanssa. Tämän lisäksi ehdotetaan voimassa olevien menettelyllisten takeiden lujittamista, jotta voidaan varmistaa suojelun korkeampi taso, ja uusia oikeudellisia takeita, jotta voidaan paremmin vastata Dublin-menettelyn piiriin kuuluvien henkilöiden erityistarpeisiin. Samalla pyritään korjaamaan heidän suojeluunsa liittyvät mahdolliset puutteet. Ehdotuksessa käsitellään seuraavia seikkoja: 1. Asetuksen soveltamisala ja yhdenmukaisuus turvapaikkasäännöstön kanssa Ehdotuksella laajennetaan asetuksen soveltamisalaa niin, että se kattaa myös toissijaista suojelua hakevat (ja saavat) henkilöt. Muutos on katsottu tarpeelliseksi, jotta voidaan varmistaa uuden säädöksen yhdenmukaisuus EU:n turvapaikkasäännöstön eli ns. aseman määrittelyä koskevan direktiivin kanssa; kyseisellä direktiivillä otettiin käyttöön toissijaisen suojelun käsite. Lisäksi ehdotuksella yhdenmukaistetaan asetuksen terminologia ja määritelmät muiden turvapaikkasäännösten kanssa. 2. Järjestelmän tehokkuus Vastuun määrittämistä koskevan menettelyn toimivuutta pyritään parantamaan muun muassa seuraavilla muutoksilla: - Takaisinottopyynnöille asetetaan määräajat, ja tietopyyntöihin vastaamiselle annettua määräaikaa lyhennetään; humanitaarisista syistä tehtäviin pyyntöihin vastaamiselle asetetaan määräaika, minkä lisäksi täsmennetään, että tällaisia pyyntöjä voidaan esittää milloin tahansa. Muutoksilla pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan vastuun määrittämistä koskevaa menettelyä; - Vastuun lakkaamista koskevia lausekkeita on selkeytetty. Muutokset koskevat erityisesti lausekkeiden soveltamisolosuhteita ja vastuun lakkaamisen seurauksia sekä sitä, mille jäsenvaltiolle todistustaakka kuuluu. Muutoksilla pyritään yhdenmukaistamaan asetuksen soveltamista ja vähentämään jäsenvaltioissa esiintyviä tulkintaeroja, jotka saattavat vaikeuttaa tai viivyttää vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä; - Harkintavaltalausekkeita (humanitaariset syyt ja suvereniteetti) soveltamisolosuhteita ja -menettelyjä on selkeytetty. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja tehostaa asetuksen soveltamista jäsenvaltioissa. Näihin lausekkeisiin tehtyjä muutoksia tarkastellaan lähemmin 4. kohdassa; - Hakijoiden siirtämistä koskevissa uusissa säännöissä käsitellään virheellisiä siirtoja ja siirroista aiheutuvia kustannuksia. Uutena säännöksenä ehdotetaan myös asian kannalta olennaisten tietojen vaihtoa ennen siirtojen toteuttamista (asiasta lähemmin 5. kohdassa). Tarkoituksena on muun muassa helpottaa siirtojen toteuttamista koskeviin käytännön järjestelyihin liittyvää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä; - Nykyinen Dublin-asetuksen täytäntöönpanoasetukseen perustuva riidanratkaisumekanismi koskee ainoastaan humanitaarisen lausekkeen soveltamisesta aiheutuvia jäsenvaltioiden välisiä erimielisyyksiä. Sen soveltamisalaa ehdotetaan nyt laajennettavaksi niin, että se kattaa koko asetuksen soveltamisen; - Ehdotukseen sisältyy säännös, jossa velvoitetaan järjestämään hakijalle puhuttelu. Tarkoituksena on antaa viranomaisille mahdollisuus kerätä kaikki vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi tarvittavat tiedot. Tarvittaessa puhuttelussa voidaan myös antaa hakijalle suullisesti tietoa asetuksen soveltamisesta. Näin pyritään sekä tehostamaan järjestelmää helpottamalla sen soveltamista että antamaan kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille asianmukaiset oikeusturvatakeet. 3. Dublin-menettelyn piiriin kuuluvien henkilöiden oikeusturvatakeet Ehdotus sisältää useita muutoksia, joilla pyritään lujittamaan kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden oikeusturvatakeita niin, että he voivat paremmin puolustaa oikeuksiaan: - Asetuksessa täsmennetään, mitä tietoja kansainvälistä suojelua hakeville olisi annettava, sekä se, missä muodossa ja milloin tiedot olisi annettava. Lisäksi ehdotetaan, että kaikissa jäsenvaltioissa käytettäisiin tähän tarkoitukseen yhteistä tiedotetta. Kun kansainvälistä suojelua hakeville annetaan enemmän tietoa Dublin-asetuksen vaikutuksista, he oppivat samalla tuntemaan paremmin vastuun määrittämismenettelyn. Tämä puolestaan saattaa osaltaan vähentää hakijoiden liikkumista jäsenvaltiosta toiseen; - Ehdotuksessa esitetään myös, että siirtopäätökseen olisi voitava hakea muutosta ja että toimivaltaisten viranomaisten olisi päätettävä siirtopäätöksen täytäntöönpanon mahdollisesta keskeyttämisestä ja siitä, voiko hakija jäädä jäsenvaltion alueelle odottamaan kunnes tällainen päätös tehdään. Lisäksi selkeytetään oikeutta oikeusapuun ja/tai oikeudelliseen edustajaan ja tarvittaessa kielelliseen apuun. Myös tiedoksiantamismenettelyä selkeytetään edelleen, jotta voidaan varmistaa oikeussuojakeinojen tehokkuus; - Ehdotukseen sisältyy uusi säännös, jossa muistutetaan periaatteesta, jonka mukaan ketään ei tule ottaa säilöön pelkästään sen vuoksi, että hän hakee kansainvälistä suojelua. Tämä periaate tukee säilöönottoa koskevaa EU:n säännöstöä, erityisesti turvapaikkamenettelyjä koskevaa direktiiviä, ja takaa yhdenmukaisuuden EU:n perusoikeuskirjan ja tiettyjen kansainvälisten ihmisoikeusvälineiden kuten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen ja kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen kanssa. Jotta voitaisiin varmistaa, että Dublin-menettelyn piiriin kuuluvia turvapaikanhakijoita ei oteta säilöön sattumanvaraisesti, esitetään lisäksi joitakin erityisiä syitä, joiden nojalla säilöönotto voidaan sallia. Dublin-tapauksiin on sovellettava samanlaista kohtelua kuin muihinkin säilöönotettuihin turvapaikanhakijoihin, joiden säilöönottoa säännellään vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin muutosehdotuksella. Kuten turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin muutosehdotuksessa, alaikäisten ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten erityistilanne on otettu huomioon laatimalla erityisesti heihin sovellettavia sääntöjä. Koska tämä säännös koskee ainoastaan Dublin-menettelyn piiriin kuuluvien henkilöiden säilöönottoon sovellettavia rajoitettuja perusteita, on loogista sisällyttää se tähän asetukseen eikä vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin muutosehdotukseen; - Useita säännöksiä on selkeytetty sen varmistamiseksi, että periaatetta turvapaikkamenettelyn piiriin pääsystä noudatetaan. 4. Perheen yhtenäisyys, suvereniteettilauseke ja humanitaarinen lauseke Jotta voitaisiin lujittaa oikeutta perheen yhtenäisyyteen ja selkeyttää suvereniteettilausekkeen ja humanitaaristen lausekkeiden keskinäistä vuorovaikutusta, ehdotuksessa - laajennetaan oikeutta perheenyhdistämiseen niin, että se kattaa myös ne perheenjäsenet, jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa toissijaisen suojeluaseman perusteella; - säädetään, että perheenyhdistäminen on hyväksyttävä, kun kyseessä ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa olevat henkilöt (esimerkiksi sukulainen, joka on riippuvainen hakijasta, tai hakija, joka on riippuvainen sukulaisestaan) ja ilman huoltajaa olevat alaikäiset, joista heidän sukulaisensa voivat huolehtia. Tämä toteutetaan lähinnä siten, että näitä kahta kysymystä koskevat voimassa olevat säännökset siirretään humanitaarisesta lausekkeesta vastuun määrittämistä koskevien velvoittavien perusteiden joukkoon; - laajennetaan ’perheenjäsenen’ määritelmää alaikäisten osalta niin, että lapsen etu voidaan suojata paremmin; - estetään mahdollisuus käännyttää takaisin hakija, johon voidaan hänen viimeisimmän hakemuksensa tekoajankohtana soveltaa jotakin perheenyhdistämistä koskevaa perustetta, edellyttäen että jäsenvaltio, jossa ensimmäinen hakemus on tehty, ei ole vielä tehnyt asian sisältöä koskevaa päätöstä ensimmäisessä käsittelyssä. Tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että jäsenvaltio, jonka alueella turvapaikanhakija on, voi ottaa tämän perhetilanteeseen mahdollisesti liittyvät uudet tekijät asianmukaisesti huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa vahvistettujen velvoitteiden mukaisesti; - suvereniteettilausekkeet ja humanitaariset lausekkeet on selkeyden vuoksi yhdistetty samaan lukuun, jonka otsikkona on ”harkintavaltalausekkeet”, ja niitä on tarkistettu. Ehdotuksen mukaan suvereniteettilauseketta sovellettaisiin lähinnä tapauksiin, joihin liittyy inhimillisiä ja myötätuntoa herättäviä syitä. Humanitaarista lauseketta ehdotetaan sovellettavan yleislausekkeena, johon jäsenvaltiot voisivat vedota silloin kun velvoittavien perusteiden tiukka tulkinta johtaisi perheenjäsenten tai muiden sukulaisten erottamiseen toisistaan; - Ehdotuksessa selkeytetään myös useita harkintavaltalausekkeiden soveltamismenettelyihin liittyviä näkökohtia. Jotta voitaisiin varmistaa, ettei suvereniteettilauseketta sovelleta hakijan edun vastaisella tavalla, on säilytetty velvollisuus saada toimille hakijan suostumus. 5. Ilman huoltajaa olevat alaikäiset ja muut erityisryhmät Jotta Dublin-menettelyssä voitaisiin ottaa paremmin huomioon ilman huoltajaa olevien alaikäisten etu, ehdotuksessa selkeytetään ja laajennetaan alaikäisiä koskevien nykyisten säännösten soveltamisalaa ja säädetään heitä suojaavista lisätakeista: - Alaikäisiä koskevassa uudessa säännöksessä luetellaan muun muassa perusteet, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon, kun ne arvioivat lapsen etua, ja mainitaan erikseen oikeus saada edustaja; - Ilman huoltajaa oleville alaikäisille myönnettävää suojelua laajennetaan niin, että perheenyhdistäminen voidaan hyväksyä paitsi ydinperheen kanssa myös muiden toisessa jäsenvaltiossa oleskelevien sukulaisten kanssa, jotka voivat pitää alaikäisistä huolta siten kuin edellä jo mainittiin. Lisäksi täsmennetään, että jos alaikäisellä ei ole perheenjäsentä tai muuta sukulaista, hänen hakemuksensa käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa hakija on tehnyt viimeisimmän hakemuksensa, edellyttäen että se on alaikäisen edun mukaista. Muita heikommassa asemassa olevien erityisryhmien suojelusta Dublin-menettelyssä yleensä: Ensisijaisena tavoitteena on varmistaa hakijoille Dublin-menettelyn mukaisesti tarjottavan suojelun jatkuvuus huolimatta siitä, että hakijoita joudutaan siirtämään hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon. Ehdotuksessa säädetään mekanismista, joka koskee tietojenvaihtoa ennen siirtojen toteuttamista. 6. Erityiset paineet tai riittämätön suojelun taso Jotta voidaan välttää se, että tietyille erityisen paineen kohteena oleville jäsenvaltioille, joiden vastaanottokyky ja -valmiudet ovat rajalliset, aiheutuisi Dublin-asetuksen perusteella tehtävistä siirroista ylimääräistä rasitusta, asetukseen lisätään uusi menettely, jonka nojalla Dublin-asetukseen perustuvat siirrot voidaan tällaisessa tapauksessa keskeyttää, vaikka hakemusten käsittelyvastuu kuuluukin kyseiselle jäsenvaltiolle. Menettelyä voidaan käyttää myös silloin kun epäillään, että siirtojen toteuttaminen Dublin-asetuksen perusteella saattaisi johtaa siihen, että hakijoille heidän hakemuksensa käsittelystä vastuussa olevassa jäsenvaltiossa tarjottavan suojelun taso ei ole riittävä erityisesti vastaanotto-olosuhteiden ja turvapaikkamenettelyyn pääsyn osalta. - Kielelliset korjaukset Ehdotuksen italiankieliseen toisintoon oli tehtävä yksi kielellinen korjaus: 3 artiklan 3 kohdassa lisättiin ilmauksen ’maa’ edelle ilmaus ’kolmas’. Näin asetuksen (EY) N:o 343/2003 3 artiklan 3 kohdan italiankielinen toisinto on yhdenmukainen asetuksen muiden kielitoisintojen kanssa. Korjaus on tarpeen kyseisen artiklan tulkintaan liittyvien riskien välttämiseksi. Muitakin kielellisiä korjauksia saattaa sisältyä asetuksen muihin kieliversioihin. - Oikeusperusta Ehdotuksella muutetaan asetusta (EY) N:o 343/2003, jonka kanssa sillä on sama oikeusperusta: Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 63 artiklan 1 kohdan a alakohta. EY:n perustamissopimuksen IV osastoa ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eikä Irlantiin, paitsi jos nämä maat ilmoittavat päinvastaisesta päätöksestään perustamissopimuksiin liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti. Asetus (EY) N:o 343/2003 sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia sen jälkeen kun nämä valtiot ilmoittavat haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen edellä mainitun pöytäkirjan mukaisesti. Näiden jäsenvaltioiden suhde voimassa olevaan asetukseen ei vaikuta niiden mahdolliseen osallistumiseen muutettuun asetukseen. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä se siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta siihen. Koska Tanska kuitenkin soveltaa voimassa olevaa Dublin-asetusta EY:n kanssa vuonna 2006 tekemänsä kansainvälisen sopimuksen[16] seurauksena, sen on kyseisen sopimuksen 3 artiklan mukaan ilmoitettava komissiolle, aikooko se panna muutetun asetuksen sisällön täytäntöön. - Ehdotuksen vaikutus Dublin-järjestelmään liittyneisiin EU:n ulkopuolisiin valtioihin Samalla kun useat EU:n ulkopuoliset valtiot liittyivät Schengenin säännöstöön, yhteisö teki, tai on parhaillaan tekemässä, useita sopimuksia näiden maiden liittymisestä myös Dublin- ja Eurodac-säännöstöön: - Islannin ja Norjan kanssa sopimus tehtiin vuonna 2001[17]; - Sveitsin kanssa sopimus tehtiin 28. helmikuuta 2008[18]; - asiaa koskeva pöytäkirja Liechtensteinin kanssa tehtiin 28. helmikuuta 2008[19]; Jotta Tanskan – joka osallistuu Dublin- ja Eurodac-säännöstöön kansainvälisen sopimuksen välityksellä, kuten edellä mainittiin – ja edellä mainittujen maiden välille voidaan luoda oikeuksia ja velvollisuuksia, yhteisön ja järjestelmään liittyneiden maiden välillä on tehty kaksi muutakin välinettä[20]. Järjestelmään liittyneiden maiden on edellä mainittujen sopimusten mukaisesti hyväksyttävä Dublin- ja Eurodac-säännöstö ja niiden muutokset poikkeuksetta. Ne eivät osallistu Dublinin säännöstöä muuttavien tai siihen tukeutuvien säädösten (joihin myös tämä ehdotus kuuluu) antamiseen, mutta niiden on ilmoitettava komissiolle määrätyn ajan kuluessa, aikovatko ne hyväksyä säädöksen sisällön, kun neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat sen hyväksyneet. Jos Norja, Islanti, Sveitsi tai Liechtenstein ei hyväksy Dublinin säännöstöä tai Eurodac-säännöstön muuttamisesta annettua tai niihin tukeutuvaa säädöstä, sovelletaan ns. giljotiinilauseketta ja kyseisten sopimusten voimassaolo lakkaa, ellei sopimuksilla perustettu yhteiskomitea/sekakomitea tee yksimielisesti päinvastaista päätöstä. - Toissijaisuusperiaate EY:n perustamissopimuksen IV osasto koskee viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa sekä muuta henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvää politiikkaa. Tiettyjä näihin kysymyksiin liittyviä toimivaltuuksia on siirretty tämän osaston määräyksillä Euroopan yhteisölle. Tätä toimivaltaa on käytettävä EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisesti eli vain siinä tapauksessa ja vain siinä laajuudessa kuin suunnitellun toiminnan tavoitetta ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden tasolla, ja se voidaan siten suunnitellun toiminnan vaikutukset ja laajuus huomioon ottaen paremmin saavuttaa yhteisön tasolla. Nykyinen oikeusperusta yhteisön toimille, jotka liittyvät niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamiseen, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, on EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 1 kohdan a alakohta. Turvapaikanhakuun liittyvien ongelmien ylirajaisen luonteen vuoksi EU voi hyvin ehdottaa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän puitteissa ratkaisuja edellä esitettyihin, Dublin-asetuksen soveltamista koskeviin ongelmiin. Vaikka vuonna 2003 annettu asetus merkitsikin huomattavaa yhdenmukaistamista tällä alalla, EU:n toimia tarvitaan edelleen sen varmistamiseksi, että Dublin-järjestelmä voi toimia tehokkaammin ja tarjota paremman suojelun. - Suhteellisuusperiaate Dublin-asetuksen muuttamista koskevassa vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin huolellisesti havaittujen ongelmien eri ratkaisuvaihtoehtoja, jotta kustannukset ja hyöty olisivat oikeassa suhteessa. Päätelmä oli, että tässä ehdotetuilla EU:n toimilla ei ylitetä sitä, mikä on ongelmien ratkaisemiseksi tarpeen. - Vaikutus perusoikeuksiin Ehdotuksen sisältöä on tutkittu yksityiskohtaisesti, jotta säännökset ovat täysin yhteensopivia yhteisön lainsäädännön yleisperiaatteisiin kuuluvien perusoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden kanssa. Erityisesti korostettiin tarvetta lujittaa Dublin-menettelyn piirissä oleville henkilöille annettavia oikeudellisia ja menettelyllisiä takeita, niin että he voisivat paremmin puolustaa oikeuksiaan, sekä tarvetta varmistaa perheen yhtenäisyyttä koskevan oikeuden parempi noudattaminen ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien ja erityisesti ilman huoltajaa olevien alaikäisten tilanteen parantaminen, niin että heidän erityistarpeisiinsa voidaan vastata nykyistä paremmin. Dublin-menettelyn piirissä olevien henkilöiden suojelun tason parantaminen vaikuttaa turvapaikanhakijoihin perusoikeuksiin yleensä ottaen erittäin myönteisesti. Erityisesti on parannettava turvapaikanhakijoille annettavaa tietoa tämän asetuksen soveltamisesta sekä heidän siihen perustuvista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, sillä näin he voivat ensinnäkin paremmin puolustaa oikeuksiaan. Toisaalta näin voidaan myös vähentää turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltiosta toiseen, kun he ovat halukkaampia noudattamaan järjestelmää. Oikeutta oikeussuojakeinojen käyttöön parannetaan erityisesti seuraavin toimin: siirtopäätökseen on voitava hakea muutosta ja hakijan on voitava odottaa päätöstä siitä, voidaanko siirron täytäntöönpano keskeyttää, tulematta siirretyksi; kun siirtopäätös on annettu asianomaiselle tiedoksi, hänelle olisi myönnettävä kohtuullinen aika käyttää oikeussuojakeinoja; hakijalla on oltava oikeus oikeudeusapuun ja/tai oikeudelliseen edustajaan. Turvapaikkamenettelyyn pääsyä koskevaa periaatetta , joka liittyy oikeuteen saada turvapaikka , lujitetaan selkeyttämällä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion velvollisuutta suorittaa kattava arviointi sen alueelle Dublin-menettelyn nojalla siirrettyjen turvapaikanhakijoiden suojelun tarpeesta. Oikeutta vapauteen ja vapaaseen liikkuvuuteen lujitetaan säätämällä, että Dublin-menettelyn piirissä olevien henkilöiden säilöönotto pitäisi sallia ainoastaan asetuksessa säädetyissä poikkeustilanteissa ja vain jos se on tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden periaatteiden mukaista. Alaikäisten tilanne on otettava huomioon asianmukaisella tavalla; heidät voidaan ottaa säilöön vain jos se on heidän etunsa mukaista, ja ilman huoltajaa olevia alaikäisiä ei pidä milloinkaan ottaa säilöön. Oikeutta perheenyhdistämiseen lujitetaan huomattavasti etenkin laajentamalla asetuksen soveltamisalaa niin, että se kattaa myös toissijaista suojelua hakevat ja saavat henkilöt, tekemällä perheenyhdistäminen pakolliseksi silloin kun osapuolet ovat toisistaan riippuvaisia, ja kieltämällä tietyin edellytyksin sellaisen hakijan käännyttäminen, johon voidaan viimeksi tehdyn hakemuksen yhteydessä soveltaa jotakin perheenyhdistämistä koskevaa perustetta. Nämä takeet parantavat turvapaikanhakijoiden suojelun tasoa, minkä lisäksi ne vähentävät turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltiosta toiseen, kun jokaisen hakijan henkilökohtainen tilanne otetaan huomioon hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisessä. Muita heikommassa asemassa olevien ryhmien erityistilanne otetaan entistä paremmin huomioon erityisesti lujittamalla ilman huoltajaa olevien alaikäisten oikeuksia muun muassa määrittelemällä paremmin lapsen etu ja ottamalla käyttöön tietojenvaihtomekanismi, joka koskee erityisesti siirrettävän henkilön terveydentilaa koskevia tietoja. Ensisijaisena tavoitteena on turvata näille henkilöille myönnetyn suojelun ja oikeuksien jatkuvuus. Jäsenvaltioiden on sovellettava tämän asetuksen säännöksiä perusoikeuksia täysimääräisesti noudattaen. Asetuksessa säädetään seurantaa ja arviointia koskevasta vaatimuksesta. Seurannan tulee kattaa myös ne säännökset, joilla on vaikutuksia perusoikeuksiin. ê 343/2003/EY ðuusi 2008/0243 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen ?tai kansalaisuudettoman henkilön ⎪ johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOTKA ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan ensimmäisen kohdan 1 kohdan a alakohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[21], ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[22], noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[23], sekä katsovat seuraavaa: ∫ uusi 1. Niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 18 päivänä helmikuuta 2003 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 343/2003[24] olisi tehtävä useita aineellisia muutoksia. Mainittu asetus olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 1 kappale 2. Turvapaikka-asioita koskeva yhteinen politiikka, johon sisältyy yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, on olennainen osa Euroopan unionin tavoitetta muodostaa asteittain vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, joka on avoin henkilöille, jotka olosuhteiden pakosta joutuvat oikeutetusti hakemaan suojelua yhteisöstä. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 2 kappale 3. Eurooppa-neuvosto päätti Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetyssä erityisistunnossaan pyrkiä kohti yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, joka perustuu 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, täysimääräiseen ja kokonaisvaltaiseen soveltamiseen, varmistaen, ettei ketään palauteta vainottavaksi ja pitämällä siten voimassa palauttamatta jättämisen periaatteen. Tältä osin ja vaikuttamatta tässä asetuksessa säädettyjen vastuuperusteiden soveltamiseen, jäsenvaltioita, jotka kaikki noudattavat palauttamiskiellon periaatetta, pidetään kolmansien maiden kansalaisille turvallisina maina. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 3 kappale 4. Lisäksi Tampereen päätelmissä todetaan, että tällaiseen järjestelmään olisi lyhyellä aikavälillä sisällyttävä selkeä ja toimiva menettely turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämiseksi. ê 343/2003/EY johdanto-osan 4 kappale ðuusi 5. Tällaisen menettelyn perusteiden olisi sekä jäsenvaltioiden että asianomaisten henkilöiden kannalta oltava puolueettomat ja oikeudenmukaiset. Menettelyn mukaisesti olisi erityisesti voitava määrittää nopeasti turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, jotta voidaan taata turvapaikanhakijoille pääsy pakolaisaseman ?kansainvälisen suojeluaseman ⎪ määrittämistä koskeviin menettelyihin ja jotta ei vaaranneta turvapaikkahakemusten ? kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten ⎪ käsittelyn nopeutta koskevan tavoitteen saavuttamista. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 5 kappale Luotaessa asteittain yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, jonka olisi viime kädessä johdettava yhteiseen turvapaikkamenettelyyn ja yhdenmukaiseen turvapaikan saaneiden asemaan koko unionissa, on saatuihin kokemuksiin perustuvien parannusten ohella tässä vaiheessa asianmukaista vahvistaa periaatteet, joihin Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta tehty, Dublinissa 15 päivänä kesäkuuta 1990 allekirjoitettu yleissopimus(4), jäljempänä "Dublinin yleissopimus" perustuu, ja jonka täytäntöönpano on edistänyt turvapaikkapolitiikkojen yhdenmukaistamista. òuusi 6. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomisen ensimmäinen vaihe on nyt saatettu päätökseen, ja pidemmällä aikavälillä tuloksena pitäisi olla yhteinen turvapaikkamenettely ja turvapaikan saaneille yhtenäinen asema koko unionissa. Eurooppa-neuvoston 4 päivänä marraskuuta 2004 hyväksymässä Haagin ohjelmassa asetetaan tavoitteet, jotka vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella on tarkoitus toteuttaa vuosina 2005–2010. Tätä varten Haagin ohjelmassa kehotetaan Euroopan komissiota saattamaan päätökseen ensimmäisen vaiheen säädösten arviointi ja esittämään toisen vaiheen välineitä ja toimenpiteitä koskevat ehdotukset neuvostolle ja Euroopan parlamentille niin, että ne voidaan hyväksyä ennen vuotta 2010. 7. Arviointien tulosten perusteella on tässä vaiheessa asianmukaista vahvistaa periaatteet, joihin asetus (EY) N:o 343/2003 perustuu, ja tehdä samalla kokemusten perusteella tarvittavat parannukset, jotta voidaan lisätä järjestelmän ja kansainvälistä suojelua hakeville tämän menettelyn mukaisesti myönnettävän aseman vaikuttavuutta. 8. Tämän asetuksen soveltamisala olisi ulotettava koskemaan toissijaista suojelua hakevia ja saavia henkilöitä, jotta voidaan varmistaa kaikkien kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien yhtäläinen kohtelu ja taata johdonmukaisuus EU:n voimassa olevan turvapaikkasäännöstön kanssa, erityisesti kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY[25] kanssa. 9. Jotta voitaisiin taata kaikkien turvapaikanhakijoiden yhtäläinen kohtelu, olisi menettelyssä, jossa määritetään tämän asetuksen nojalla vastuussa oleva jäsenvaltio, sovellettava turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annettua direktiiviä […/…/EY][26]. 10. Lapsen oikeuksista vuonna 1989 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi tätä asetusta soveltaessaan otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Lisäksi olisi säädettävä erityisistä menettelyä koskevista takeista ilman huoltajaa olevia alaikäisiä varten heidän erityisen haavoittuvan asemansa vuoksi. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 6 kappale Perheiden yhtenäisyys olisi säilytettävä sikäli kuin se on sovitettavissa yhteen niiden muiden tavoitteiden kanssa, joihin turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä koskevien perusteiden ja menettelyjen vahvistamisella pyritään. ∫ uusi 11. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi tätä asetusta soveltaessaan otettava ensisijaisesti huomioon perheen yhtenäisyyden säilyttämisen periaate. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 7 kappale ? uusi 12. Saman perheen jäsenten turvapaikkahakemusten ?kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten ⎪ käsittely samassa jäsenvaltiossa mahdollistaa, että ne tutkitaan perusteellisesti ja että heitä koskevat päätökset ovat johdonmukaisia ? ja että perheenjäseniä ei eroteta toisistaan ⎪. ∫ uusi 13. Jotta voidaan varmistaa, että perheen yhtenäisyyttä ja lapsen etua koskevia periaatteita noudatetaan täysimääräisesti, olisi raskaudesta tai äitiydestä taikka asianomaisten terveydentilasta tai korkeasta iästä johtuvasta hakijan ja hänen sukulaisensa riippuvuussuhteesta tehtävä velvoittava vastuuperuste. Kun hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, velvoittavana vastuuperusteena olisi pidettävä myös sitä, että hänellä on toisen jäsenvaltion alueella sukulainen, joka voi huolehtia hänestä. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 7 kappale ? uusi 14. Jäsenvaltioiden Jokaisen jäsenvaltion olisi voitava poiketa vastuun määrittämisperusteista jos tämä tekee mahdolliseksi perheenjäsenten yhteensaattamisen, mikäli tämä on tarpeen humanitaarisista syistä ? erityisesti inhimillisistä syistä ja myötätunnosta ja käsitellä sille tai jollekin toiselle jäsenvaltiolle esitetty kansainvälistä suojelua koskeva hakemus siinäkin tapauksessa, ettei se tässä asetuksessa määriteltyjen velvoittavien perusteiden mukaan ole vastuussa hakemuksen käsittelystä, jos asianomainen jäsenvaltio ja hakija suostuvat siihen. ⎪ ∫ uusi 15. Hakijalle olisi järjestettävä henkilökohtainen puhuttelu, jotta voidaan helpottaa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä ja tarvittaessa antaa hakijalle suullisesti tietoa tämän asetuksen soveltamisesta. 16. Erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti olisi otettava käyttöön oikeudelliset takeet ja tehokkaat oikeussuojakeinot, jotka koskevat päätöksiä siirtää hakija hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon, jotta voidaan taata asianomaisten henkilöiden oikeuksien tehokas suojelu. 17. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti näiden tehokkaiden oikeussuojakeinojen tulisi kattaa sekä tämän asetuksen soveltamisen tarkastelu että oikeudellisen ja tosiseikkoihin perustuvan tilanteen tarkastelu siinä jäsenvaltiossa, johon hakija siirretään, jotta voidaan varmistaa, että kansainvälistä oikeutta noudatetaan. 18. Turvapaikanhakijoiden säilöönotossa olisi noudatettava periaatetta, jonka mukaan ketään ei pidä ottaa säilöön pelkästään sen vuoksi, että hän hakee kansainvälistä suojelua. Turvapaikanhakijoiden säilöönotossa on noudatettava erityisesti Geneven yleissopimuksen 31 artiklaa ja [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetussa direktiivissä […/…/EY] säädettyjä selkeästi määriteltyjä poikkeuksellisia olosuhteita ja takeita. Lisäksi olisi rajoitettava säilöönottoa, joka toteutetaan henkilön siirtämiseksi hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon, ja siinä olisi noudatettava oikeasuhteisuuden periaatetta käytettyihin keinoihin ja tavoitteisiin nähden. 19. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 soveltamista koskevista säännöistä 2 päivänä syyskuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1560/2003[27] mukaisesti siirrot hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon voidaan toteuttaa vapaaehtoiselta pohjalta, valvottuna lähtönä tai saattajan kanssa. Jäsenvaltioiden tulisi kannustaa vapaaehtoiseen siirtymiseen ja varmistaa, että valvottu lähtö tai saattajan kanssa tapahtuva siirtyminen toteutetaan inhimillisesti, perusoikeuksia ja ihmisarvoa täysimääräisesti kunnioittaen. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 8 kappale 20. Sellaisen alueen asteittain luominen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten mukaisesti sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulolle ja alueella oleskelulle asetettavia ehtoja koskevan yhteisön politiikan vahvistaminen, mukaan lukien yhteiset ponnistelut ulkorajojen hallinnoimiseksi, tekee välttämättömäksi löytää tasapaino vastuuta koskevien perusteiden kesken yhteisvastuullisuuden hengessä. ∫ uusi 21. Tämän asetuksen soveltamisesta saattaa tietyissä olosuhteissa aiheutua lisärasitusta jäsenvaltioille, jotka ovat erityisen kiireellisiä toimia vaativassa tilanteessa, jossa niiden vastaanottokapasiteettiin, turvapaikkajärjestelmään tai infrastruktuuriin kohdistuu poikkeuksellisen suuri paine. Tällaisten olosuhteiden varalta on tarpeen säätää tehokkaasta menettelystä, jonka avulla voidaan väliaikaisesti keskeyttää siirrot asianomaiseen jäsenvaltioon ja antaa taloudellista apua voimassa olevien EU:n rahoitusvälineiden mukaisesti. Dublin-asetuksen mukaisten siirtojen väliaikainen keskeyttäminen voi siten osaltaan edistää solidaarisuutta niitä jäsenvaltioita kohtaan, joiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu erityisiä paineita erityisesti niiden maantieteellisen aseman tai väestörakenteen vuoksi. 22. Siirtojen keskeyttämismekanismia olisi sovellettava myös silloin kun komissio katsoo, että kansainvälistä suojelua hakevien saaman suojelun taso ei jossakin jäsenvaltiossa ole yhteisön turvapaikkalainsäädännön mukainen erityisesti vastaanotto-olosuhteiden ja turvapaikkamenettelyyn pääsyn osalta; näin voidaan varmistaa, että kaikkien kansainvälistä suojelua hakevien saaman suojelun taso on asianmukainen kaikissa jäsenvaltioissa. 23. Jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti toteuttamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY[28]. 24. Vaihtamalla ennen siirron toteuttamista hakijan henkilötietoja, muun muassa terveyttä koskevia arkaluonteisia tietoja, on tarkoitus varmistaa, että toimivaltaiset turvapaikkaviranomaiset pystyvät antamaan hakijoille asianmukaista apua ja turvaamaan näille myönnetyn suojelun ja oikeuksien jatkuvuuden. Olisi säädettävä erityisesti tällaisessa tilanteessa olevia hakijoita koskevasta tietosuojasta direktiivin 95/46/EY mukaisesti. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 9 kappale 25. Tämän asetuksen täytäntöönpanoa voidaan helpottaa ja tehostaa jäsenvaltioiden välillä sovittavin kahdenvälisin järjestelyin, joilla parannetaan toimivaltaisten yksiköiden välisiä yhteyksiä, lyhennetään asioiden käsittelyssä noudatettavia määräaikoja, yksinkertaistetaan vastaanotto- ja takaisinottopyyntöjen käsittelyä ja joilla vahvistetaan siirtojen toteuttamista koskevia menettelytapoja. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 10 kappale (mukautettu) 26. Olisi varmistettava turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä koskevan järjestelmän jatkuvuus siirryttäessä Dublinin yleissopimuksen √ asetuksen (EY) N:o 343/2003 ∏ soveltamisesta tämän asetuksen soveltamiseen. Olisi myös varmistettava tämän asetuksen ja [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublininyleissopimuksen[29]√ -asetuksen ∏ tehokkaaksi soveltamiseksi] 11 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2725/2000 [.../...] välinen yhteensopivuus. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 11 kappale (mukautettu) ð uusi 27. √ [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublin-asetuksen tehokkaaksi soveltamiseksi] ∏ annetulla Asetuksella asetuksella (EY) N:o 2725/2000 [.../...] perustetun Eurodac-järjestelmän toiminnalla sekä erityisesti sen 4 6 ja 8 10 artiklan soveltamisella täytäntöönpanolla helpotetaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa √ soveltamista ∏ . ∫ uusi 28. Viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 767/2008[30] perustetun viisumitietojärjestelmän toiminnalla sekä erityisesti sen 21 ja 22 artiklan täytäntöönpanolla helpotetaan tämän asetuksen soveltamista. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 12 kappale 29. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden osalta jäsenvaltioita sitovat sellaisten kansainvälisen oikeuden välineiden mukaiset velvollisuudet, joiden osapuolia ne ovat. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 13 kappale 30. Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[31] mukaisesti. ⎢ 1103/2008/EY, liitteessä olevan 3 kohdan ensimmäinen alakohta (mukautettu) ? uusi 31. Asetuksen (EY) N:o 343/2003 osalta komissiolle Komissiolle olisi Ö erityisesti Õ siirrettävä toimivalta hyväksyä humanitaarisen lausekkeen ? ilman huoltajaa olevia alaikäisiä ja hakijasta riippuvaisten sukulaisten yhteensaattamista koskevien säännösten ⎪ täytäntöönpanoa koskevat edellytykset ja menettelyt sekä vahvistaa siirtojen suorittamiseksi tarvittavat perusteet. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa √ tätä ∏ asetusta (EY) N:o 343/2003 täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. ∫ uusi 32. Asetuksen (EY) N:o 343/2003 täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet on annettu asetuksella (EY) N:o 1560/2003. Eräät asetuksen (EY) N:o 1560/2003 säännökset olisi sisällytettävä tähän asetukseen joko selkeyden vuoksi tai siksi, että niillä voi olla yleistä merkitystä. Sekä jäsenvaltioiden että asianomaisten turvapaikanhakijoiden kannalta on suotavaa erityisesti, että käytössä on yleinen menettely sellaisen tilanteen ratkaisemiseksi, jossa kaksi jäsenvaltiota on eri mieltä jonkin tämän asetuksen säännöksen soveltamisesta. Sen vuoksi on perusteltua sisällyttää asetukseen (EY) N:o 1560/2003 perustuva humanitaarisen lausekkeen soveltamista koskevien erimielisyyksien ratkaisemista koskeva mekanismi tähän asetukseen ja laajentaa sen soveltamisala kattamaan tämä asetus kokonaisuudessaan. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 14 kappale (mukautettu) ? uusi 33. Tämän asetuksen soveltamista soveltamisen ? valvonnan tehokkuutta ⎪ olisi √ on ∏ arvioitava säännöllisin väliajoin. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 15 kappale (mukautettu) ? uusi 34. Tässä asetuksessa noudatetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa[32] tunnustetut periaatteet. Sen √ Tämän asetuksen ∏ tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että perusoikeuskirjan 18 artiklassa säädettyä oikeutta turvapaikkaan noudatetaan täysimääräisesti ?ja että mainitun perusoikeuskirjan 1, 4, 7, 24 ja 47 artiklan soveltamista edistetään, ja se on pantava täytäntöön niiden mukaisesti. ⎪ ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 16 kappale ? uusi 35. Koska suunnitellun toiminnan tavoitetta, joka on kolmannen maan kansalaisen ?tai kansalaisuudettoman henkilön ⎪ johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisessä noudatettavien perusteiden ja menettelyjen vahvistaminen, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, se voidaan suunnitellun toiminnan vaikutukset ja laajuus huomioon ottaen saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistettujen toissijaisuusperiaatteiden vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Samassa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi, ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 17 kappale (mukautettu) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat 30 päivänä lokakuuta 2001 päivätyillä kirjeillä ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen. ⎢ 343/2003/EY johdanto-osan 18 kappale (mukautettu) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä se siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta siihen. ⎢343/2003/EY johdanto-osan 19 kappale (mukautettu) Dublinin yleissopimus jää voimaan ja sitä sovelletaan edelleen Tanskan ja niiden jäsenvaltioiden välillä, jota tämä asetus sitoo, kunnes on päästy sopimukseen siitä, että Tanska voi osallistua tähän asetukseen, ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN: I LUKU KOHDE JA MÄÄRITELMÄT 1 artikla √ Kohde ∏ Tässä asetuksessa vahvistetaan ne perusteet ja menettelyt, joiden mukaisesti määritellään kolmannen maan kansalaisen ? tai kansalaisuudettoman henkilön ⎪ johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen ?kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio. 2 artikla √ Määritelmät ∏ Tässä asetuksessa tarkoitetaan: (a) ”’kolmannen maan kansalaisella”’ henkilöä, joka ei ole Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Euroopan unionin kansalainen ? eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006[33] 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu yhteisön vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluva henkilö ⎪ ; (b) ”Geneven yleissopimuksella” Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehtyä pakolaisten oikeusasemaa koskevaa yleissopimusta, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla; (c) "turvapaikkahakemuksella" kolmannen maan kansalaisen tekemää hakemusta, joka voidaan ymmärtää pyynnöksi saada kansainvälistä suojelua jostakin jäsenvaltiosta Geneven yleissopimuksen mukaisesti. Kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevia hakemuksia pidetään aina turvapaikkahakemuksina, jollei asianomainen kolmannen maan kansalainen nimenomaisesti pyydä muunlaista suojelua, jota on mahdollista hakea erikseen; ∫ uusi (b) ’kansainvälistä suojelua koskevalla hakemuksella’ direktiivin 2004/83/EY 2 artiklan g alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta; ⎢ 343/2003/EY ? uusi (c)(d) ”’hakijalla”’ tai ”’turvapaikanhakijalla”’ kolmannen maan kansalaista ?tai kansalaisuudetonta henkilöä ⎪ , joka on tehnyt turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ , jonka johdosta ei vielä ole tehty lopullista päätöstä; (d)(e) ”’turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelyllä”’ toimivaltaisten viranomaisten kansallisen lainsäädännön ? neuvoston direktiivin 2005/85/EY[34] ⎪ mukaisesti suorittamaa turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelyä tai niiden tekemää sitä koskevaa päätöstä tai määräystä, lukuun ottamatta menettelyjä, joiden mukaisesti määritetään turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä vastaava valtio tämän asetuksen ? ja direktiivin 2004/83/EY ⎪ mukaisesti; (e)(f) ”’turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ peruuttamisella”’ toimia, joilla turvapaikanhakija ? hakija ⎪ päättää turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ esittämisellä aloittamansa menettelyt joko erityisin toimin tai hiljaisella hyväksynnällä kansallisen lainsäädännön ? direktiivin 2005/85/EY ⎪ mukaisesti; (f)(g) ”’pakolaisella ? kansainvälistä suojelua saavalla henkilöllä ⎪ ”’ kolmannen maan kansalaista ? tai kansalaisuudetonta henkilöä, jonka on tunnustettu tarvitsevan direktiivin 2004/83/EY 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua ⎪ jolle on myönnetty Geneven yleissopimuksessa määritelty asema ja jolla sillä perusteella on oikeus oleskella jonkin jäsenvaltion alueella; ∫ uusi (g) ’alaikäisellä’ alle 18-vuotiasta kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä; ⎢ 343/2003/EY ? uusi (h) ”’ilman huoltajaa tulevalla olevalla alaikäisellä”’ naimattomia alle 18-vuotiaita henkilöitä ?alaikäistä ⎪ , jotka saapuvat joka saapuu jäsenvaltioiden alueelle ilman heistä hänestä joko lain tai vakiintuneen käytännön mukaisesti vastuussa olevaa aikuista, niin kauan kuin he eivät hän ei tosiasiallisesti ole tällaisen henkilön huostassa; tämä tarkoittaa myös alaikäisiä, jotka jäävät ilman huoltajaa sen jälkeen, kun he ovat saapuneet jäsenvaltioiden alueelle; (i) ”’perheenjäsenillä”’, jos perhe on jo ollut olemassa lähtömaassa, seuraavia hakijan perheenjäseniä, jotka oleskelevat jäsenvaltioiden alueella: (i) turvapaikanhakijan aviopuoliso tai vakituinen avopuoliso, jos asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön tai käytännön mukaan avopuolisot rinnastetaan sen ulkomaalaisia koskevassa lainsäädännössä aviopuolisoihin; (ii) edellä i alakohdassa tarkoitettujen puolisoiden tai hakijan alaikäiset lapset, jos nämä ovat naimattomia, ja kyseisen henkilön huollettavina riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella tai onko heidät otettu ottolapsiksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti; ∫ uusi (iii) edellä i alakohdassa tarkoitettujen puolisoiden tai hakijan naimisissa olevat alaikäiset lapset riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella tai onko heidät otettu ottolapsiksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jos on heidän etunsa mukaista asua hakijan kanssa; ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi (iv) (iii) √ hakijan ∏ isä, äiti tai holhooja, jos hakija tai pakolainen on alaikäinen ja naimaton;, ? tai jos hän on alaikäinen ja naimisissa, mutta on hänen etunsa mukaista asua isänsä, äitinsä tai holhoojansa kanssa ⎪; ∫ uusi (v) hakijan alaikäiset naimattomat sisarukset, kun hakija on alaikäinen ja naimaton, tai kun hakija tai hänen sisaruksensa ovat alaikäisiä ja naimisissa, mutta yhdelle tai useammalle heistä on etua siitä, että he asuvat yhdessä. ⎢ 343/2003/EY ? uusi (j) ”’oleskeluluvalla”’ jäsenvaltioiden viranomaisten antamaa asiakirjaa, jonka perusteella kolmannen maan kansalaisella ?tai kansalaisuudettomalla henkilöllä ⎪ on oikeus oleskella kyseisen jäsenvaltion alueella, mukaan luettuina asiakirjat, joilla tilapäistä suojelua koskevien järjestelyjen nojalla tai siihen asti, kunnes maastapoistamisen täytäntöönpanon esteenä olevat olosuhteet ovat poistuneet, on myönnetty oikeus oleskella jäsenvaltion alueella, ei kuitenkaan viisumeja ja oleskelulupia, jotka on myönnetty vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti tarvittavana aikana tai turvapaikka- ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ tai oleskelulupahakemuksen käsittelyn kuluessa; (k) ”’viisumilla”’ jäsenvaltion myöntämää lupaa tai sen tekemää päätöstä, joka vaaditaan kauttakulkua varten tai maahantuloon kyseisessä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa aiottua oleskelua varten. Viisumin luonne määräytyy seuraavien määritelmien mukaisesti: (i) ”’pitkäaikaista oleskelua varten myönnetty viisumi”’: jäsenvaltion myöntämä lupa tai sen tekemä päätös, joka vaaditaan maahantuloon yli kolme kuukautta kestävää oleskelua varten kyseisessä jäsenvaltiossa; (ii) ”’lyhytaikaista oleskelua varten myönnetty viisumi”’: jäsenvaltion myöntämä lupa tai sen tekemä päätös, joka vaaditaan maahantuloon kokonaiskestoltaan enintään kolmen kuukauden oleskelua varten kyseisessä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa; (iii) ”’kauttakulkuviisumi”’: jäsenvaltion myöntämä lupa tai sen tekemä päätös, joka oikeuttaa maahantuloon kauttakulkua varten kyseisen yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta, lentokentän kautta kulkua lukuun ottamatta; (iv) ”’lentokentän kauttakulkuviisumi”’: lupa tai päätös, jonka perusteella kolmannen maan kansalainen, jolta nimenomaan vaaditaan tällainen viisumi, voi kulkea kansainvälisen lennon välilaskun tai kahden tällaisen lennon välisen siirtymisen aikana lentokentän kansainvälisen alueen kautta poikkeamatta kyseisen maan kansallisella alueella; ∫ uusi (l) ’pakenemisen riskillä’ sellaisia yksittäiseen tapaukseen liittyviä olosuhteita, jotka perustuvat laissa määriteltyihin objektiivisiin kriteereihin ja joiden nojalla voidaan katsoa, että hakija tai kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö, josta on tehty siirtopäätös, saattaa paeta viranomaisia. ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi II LUKU YLEISET PERIAATTEET √ JA TAKEET ∏ 3 artikla √ Pääsy kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelymenettelyyn ∏ 1. Jäsenvaltioiden on käsiteltävä kenen tahansa √ jokaisen ∏ kolmannen maan kansalaisen ?tai kansalaisuudettoman henkilön ⎪ minkä tahansa jäsenvaltion rajalla tai alueella √ tai kauttakulkualueella ∏ esittämä turvapaikkahakemus ? kansainvälistä suojelua koskeva hakemus ⎪ . Turvapaikkahakemuksen käsittelee yksi ainoa jäsenvaltio. Tämä jäsenvaltio on se, joka √ tämän asetuksen ∏ III luvussa esitettyjen perusteiden mukaisesti on vastuussa hakemuksen käsittelystä. ⎢ 343/2003/EY 13 artikla ? uusi 2. Jollei turvapaikkahakemuksen ?kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä vastuussa olevaa jäsenvaltiota voida määrittää tässä asetuksessa lueteltujen perusteiden mukaisesti, käsittelystä vastaa ensimmäinen jäsenvaltio, jossa turvapaikkahakemus ? kansainvälistä suojelua koskeva hakemus ⎪ on tehty. ⎢ 343/2003/EY ? uusi 3. Jokainen jäsenvaltio säilyttää kansallisen lainsäädännön mukaisen oikeutensa lähettää turvapaikanhakija ?turvalliseen ⎪ kolmanteen maahan Geneven yleissopimuksen ? direktiivissä 2005/85/EY säädettyjen sääntöjen ja takeiden ⎪ mukaisesti. ⎢343/2003/EY 3 artiklan 4 kohta (mukautettu) ? uusi 4 artikla √ Tiedonsaantioikeus∏ 41. ?Heti kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava ⎪ Turvapaikanhakijalle turvapaikanhakijalle on ilmoitettava kirjallisesti ja käyttäen kieltä, jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän, tämän asetuksen soveltamisesta, siinä vahvistetuista määräajoista ja sen vaikutuksista √ ja erityisesti seuraavista seikoista ∏ : ∫ uusi (a) tämän asetuksen tavoitteista ja siitä, mitä seuraa toisen hakemuksen tekemisestä toisessa jäsenvaltiossa; (b) hakemuksen käsittelyvastuun määrittämisessä sovellettavista perusteista ja niiden soveltamisjärjestyksestä; (c) yleisestä menettelystä ja määräajoista, joita jäsenvaltioiden on noudatettava; (d) menettelyn mahdollisista tuloksista ja niistä aiheutuvista seurauksista; (e) mahdollisuudesta hakea siirtopäätökseen muutosta; (f) siitä, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtaa keskenään häntä koskevia tietoja ainoastaan tähän asetukseen perustuvien velvoitteidensa täytäntöönpanoa varten; (g) siitä, että hakijalla on oikeus tutustua häntä itseään koskeviin tietoihin ja oikeus pyytää, että häntä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan tai että häntä koskevat sääntöjenvastaisesti käsitellyt tiedot poistetaan, sekä oikeus saada tietoa näiden oikeuksien käyttämisestä ja niiden kansallisten tietosuojaviranomaisten yhteystiedot, jotka käsittelevät henkilötietojen suojaa koskevat kantelut. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava kirjallisesti kielellä, jota hakijan voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän. Jäsenvaltioiden on käytettävä tätä varten 3 kohdan mukaisesti laadittua yhteistä tiedotetta. Tarvittaessa tiedot on annettava myös suullisesti 5 artiklan mukaisesti järjestettävässä puhuttelussa, jotta voidaan varmistaa, että hakija ymmärtää ne. Jäsenvaltioiden on annettava tiedot hakijan iän kannalta asianmukaisella tavalla. 3. Laaditaan 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti yhteinen tiedote, joka sisältää vähintään 1 kohdassa tarkoitetut tiedot. 5 artikla Henkilökohtainen puhuttelu 1. Sen jäsenvaltion, jossa menettely tämän asetuksen mukaisesti vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi toteutetaan, on annettava hakijoille mahdollisuus henkilökohtaiseen puhutteluun, jonka suorittajalla on oltava tällaisen puhuttelun suorittamiseen tarvittava kansallisen lainsäädännön mukainen pätevyys. 2. Henkilökohtaisen puhuttelun tarkoituksena on helpottaa vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä erityisesti antamalla hakijalle mahdollisuus esittää asiaa koskevat tiedot, joiden perusteella vastuussa oleva jäsenvaltio voidaan määrittää oikein, ja antaa hakijalle suullisesti tietoa tämän asetuksen soveltamisesta. 3. Henkilökohtainen puhuttelu on suoritettava kohtuullisessa ajassa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tekemisen jälkeen ja joka tapauksessa ennen kuin 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdään päätös hakijan siirtämisestä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon. 4. Henkilökohtainen puhuttelu on suoritettava kielellä, jota hakijan voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän ja jolla hän pystyy kommunikoimaan. Tarvittaessa jäsenvaltioiden on osoitettava tulkki, jonka välityksellä hakija ja henkilökohtaisen puhuttelun suorittaja pystyvät kommunikoimaan keskenään asianmukaisella tavalla. 5. Henkilökohtainen puhuttelu on suoritettava olosuhteissa, jotka takaavat asiaankuuluvan luottamuksellisuuden säilymisen. 6. Henkilökohtaisen puhuttelun suorittamisesta vastaavan jäsenvaltion on laadittava lyhyt kirjallinen seloste, joka sisältää tärkeimmät hakijan puhuttelussa antamat tiedot ja josta toimitetaan hakijalle jäljennös. Seloste on liitettävä kaikkiin 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtäviin siirtopäätöksiin. 6 artikla Alaikäisille myönnettävät takeet 1. Jäsenvaltioiden on otettava kaikkien tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen soveltamisessa ensisijaisesti huomioon lapsen etu. 2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ilman huoltajaa olevilla alaikäisillä on edustaja, joka edustaa ja/tai avustaa heitä kaikissa tässä asetuksessa säädetyissä menettelyissä. Tämä edustaja voi olla myös [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetun direktiivin […/…/EY] 23 artiklassa tarkoitettu edustaja. 3. Arvioidessaan lapsen etua jäsenvaltioiden on tehtävä keskenään tiivistä yhteistyötä ja otettava huomioon erityisesti seuraavat tekijät: (a) mahdollisuudet perheenyhdistämiseen; (b) alaikäisen hyvinvointi ja sosiaalinen kehitys erityisesti tämän etninen, uskonnollinen, kulttuurinen ja kielellinen tausta huomioon ottaen; (c) turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvät näkökohdat, erityisesti jos on olemassa vaara, että lapsi on ihmiskaupan uhri; (d) alaikäisen näkemykset hänen ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti. 4. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä kansalliseen lainsäädäntöönsä menettelyt, joiden avulla voidaan jäljittää ilman huoltajaa olevien alaikäisten jäsenvaltioiden alueella oleskelevat perheenjäsenet tai muut sukulaiset. Niiden on aloitettava ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsenten tai muiden sukulaisten jäljittäminen mahdollisimman pian sen jälkeen kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty ja suojattava samalla lapsen etua. 5. Jäljempänä 33 artiklassa tarkoitettujen, ilman huoltajaa olevien alaikäisten hakemuksia käsittelevien toimivaltaisten viranomaisten on saatava alaikäisten erityistarpeita koskeva asianmukainen koulutus. ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi III LUKU PERUSTEIDEN ETUSIJAJÄRJESTYS √ VASTUUSSA OLEVAN JÄSENVALTION MÄÄRITTÄMISPERUSTEET ∏ 5 7 artikla √ Perusteiden etusijajärjestys∏ 1. Perusteita, joiden mukaan turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään, sovelletaan siinä järjestyksessä kuin ne on esitetty tässä luvussa. 2. Näiden √ Tässä luvussa esitettyjen ∏ perusteiden mukaisesti hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio jäsenvaltio määritetään sen tilanteen mukaan, joka oli vallalla turvapaikanhakijan tehdessä ensimmäisen kerran ?kansainvälistä suojelua koskevan ⎪ hakemuksensa jossakin jäsenvaltiossa. ∫ uusi 3. Edellä olevan 2 kohdan säännöksistä poiketen on jäljempänä 8–12 artiklassa säädettyjen perusteiden nojalla vastuussa oleva jäsenvaltio määritettävä perheenyhdistämistä ja lapsen etua koskevan periaatteen noudattamiseksi niiden olosuhteiden perusteella, jotka vallitsivat silloin kun turvapaikanhakija teki viimeisimmän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa. Tätä kohtaa sovelletaan edellyttäen, että turvapaikanhakijan aiemmista hakemuksista ei ole vielä tehty itse asian osalta päätöstä ensimmäisessä käsittelyssä. ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi 6 8 artikla √ Ilman huoltajaa olevat alaikäiset∏ 1. Jos turvapaikanhakija ? hakija ⎪ on ilman huoltajaa tuleva oleva alaikäinen, turvapaikkahakemuksen ?kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa joku hänen perheenjäsenensä laillisesti oleskelee, mikäli tämä on alaikäisen edun mukaista. ⎢343/2003/EY 15 artiklan 3 kohta (mukautettu) ? uusi 23. Jos √ Kun ∏ turvapaikanhakija ? hakija ⎪ on ilman huoltajaa tuleva oleva alaikäinen, jolla on toisessa jäsenvaltiossa yksi tai useampi ?laillisesti oleskeleva ⎪ sukulainen, joka voi huolehtia hänestä, √ kyseinen ∏ jäsenvaltioiden on, mikäli mahdollista, saatettava alaikäinen yhteen sukulaisensa kanssa, jollei ? vastuussa hakemuksen käsittelystä, edellyttäen että tämä ⎪ ole ? on ⎪ alaikäisen edun vastaista mukaista. ∫ uusi 3. Kun hakijan perheenjäseniä tai muita sukulaisia oleskelee laillisesti useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään sen perusteella, mikä on alaikäisen edun mukaista. ⎢ 343/2003/EY ? uusi 4. Jollei alaikäisellä ole perheenjäsentä perheenjäseniä ð tai muita sukulaisia ï , turvapaikkahakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa alaikäinen on tehnyt ð viimeisimmän ï turvapaikkahakemuksensa ð kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa, edellyttäen että tämä on alaikäisen edun mukaista. ï ⎢1103/2008/EY, liitteessä olevan 3 kohdan 1 kohta ? uusi 5. Komissio hyväksyy tämän artiklan 2 ? ja 3 kohdan ⎪ täytäntöönpanoa koskevat edellytykset ja menettelyt, mukaan luettuina tarvittaessa sovittelumenettelyt, joiden mukaan ratkaistaan jäsenvaltioiden väliset erimielisyydet kyseisten henkilöiden yhteensaattamisen tarpeellisuudesta tai siitä, missä tämä olisi toteutettava. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, hyväksytään 2740 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi 79 artikla √ Kansainvälistä suojelua saavat perheenjäsenet∏ Jos turvapaikanhakijalla on perheenjäsen, jonka on sallittu oleskella jäsenvaltiossa pakolaisena ? kansainvälistä suojelua saavana henkilönä ⎪ , ja riippumatta siitä, oliko perhe ollut olemassa jo lähtömaassa, tämä jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä, mikäli asianomaiset henkilöt √ ilmoittavat ∏ √ kirjallisesti ∏ sitä haluavat haluavansa. 810 artikla √ Kansainvälistä suojelua hakevat perheenjäsenet ∏ Jos turvapaikanhakijalla on jossakin jäsenvaltiossa perheenjäsen, jonka turvapaikkahakemuksesta ? kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta ⎪ ei ensimmäisessä käsittelyssä ole vielä tehty itse asian osalta päätöstä √ tuossa jäsenvaltiossa ∏ , mainittu ? kyseinen ⎪ jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksen √ kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ∏ käsittelystä, mikäli asianomaiset henkilöt √ ilmoittavat ∏ kirjallisesti sitä haluavat haluavansa. 1511 artikla √ Hakijasta riippuvaiset sukulaiset∏ 21. √ Kun ∏ Tapauksissa, joissa asianomainen henkilö √ turvapaikanhakija ∏ on riippuvainen toisen √ sukulaisen ∏ avusta raskauden, vastasyntyneen lapsen, vakavan sairauden, vammaisuuden tai korkean ikänsä vuoksi, tai √ kun sukulainen on riippuvainen turvapaikanhakijan avusta ∏ ? samasta syystä, hakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jonka katsotaan parhaiten soveltuvan pitämään heidät yhdessä tai saattamaan heidät yhteen, ⎪ jäsenvaltioiden on yleensä pidettävä turvapaikanhakija yhdessä jonkin jäsenvaltion alueella oleskelevan sukulaisensa kanssa tai saattaa hänet yhteen tämän kanssa edellyttäen, että perhesiteet olivat olemassa jo lähtömaassa ja asianomaiset ? henkilöt ilmoittavat kirjallisesti sitä haluavansa ⎪ . ? Soveltuvimman jäsenvaltion määrittämisessä otetaan huomioon asianomaisten henkilöiden etu, esimerkiksi hakijasta riippuvaisen henkilön kyky matkustaa. ⎪ ⎢1560/2003 11 artiklan 1 kohta (mukautettu) On sovellettava asetuksen (EY) N:o 343/2003 15 artiklan 2 kohtaa sekä silloin, kun turvapaikanhakija on riippuvainen jäsenvaltion alueella oleskelevan sukulaisen avusta että silloin, kun jäsenvaltion alueella oleskeleva sukulainen on riippuvainen turvapaikanhakijan avusta. ⎢1103/2008/EY, liitteessä olevan 3 kohdan 1 kohta 2.5 Komissio hyväksyy tämän artiklan 1 kohdan täytäntöönpanoa koskevat edellytykset ja menettelyt, mukaan luettuina tarvittaessa sovittelumenettelyt, joiden mukaan ratkaistaan jäsenvaltioiden väliset erimielisyydet kyseisten henkilöiden yhteensaattamisen tarpeellisuudesta tai siitä, missä tämä olisi toteutettava. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, hyväksytään 2740 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi 14 12 artikla √ Perhemenettely∏ Jos useat saman perheen jäsenet tekevät turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ samassa jäsenvaltiossa samanaikaisesti tai niin läheisinä ajankohtina, että hakemusten käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä koskeva menettely voidaan toteuttaa samanaikaisesti, ja jos tässä asetuksessa vahvistettujen perusteiden soveltaminen johtaisi siihen, että heidät erotettaisiin toisistaan, hakemusten käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään seuraavien säännösten perusteella: (a) kaikkien perheenjäsenten turvapaikkahakemusten ? kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten ⎪ käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, joka vastuun määräytymisperusteiden mukaan on velvollinen ottamaan vastaan suurimman määrän kyseisen perheen jäseniä; (b) muussa tapauksessa käsittelystä on vastuussa jäsenvaltio, joka määräytymisperusteiden mukaan on vastuussa vanhimman perheenjäsenen hakemuksen käsittelystä. 913 artikla √ Oleskelulupien tai viisumien myöntäminen ∏ 1. Jos turvapaikanhakijalla on voimassa oleva oleskelulupa, on luvan myöntänyt jäsenvaltio vastuussa turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä. 2. Jos turvapaikanhakijalla on voimassa oleva viisumi, on viisumin myöntänyt jäsenvaltio vastuussa turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä, paitsi jos viisumi on myönnetty toisen jäsenvaltion puolesta tai sen kirjallisella luvalla. Tällöin on viimeksi mainittu jäsenvaltio vastuussa turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä. Jos jäsenvaltio erityisesti turvallisuussyistä ensin neuvottelee toisen jäsenvaltion keskusviranomaisen kanssa, ei viimeksi mainitun antama vastaus ole tässä säännöksessä tarkoitettu kirjallinen lupa. 3. Jos turvapaikanhakijalla on hallussaan useampia eri jäsenvaltioiden myöntämiä voimassa olevia oleskelulupia tai viisumeja, jäsenvaltiot ovat vastuussa turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä seuraavassa järjestyksessä: (a) jäsenvaltio, joka on myöntänyt pisimpään oleskeluun oikeuttavan oleskeluluvan, tai jos lupien voimassaoloajat ovat samat, se jäsenvaltio, joka on myöntänyt oleskeluluvan, jonka voimassaolo päättyy viimeisenä; (b) jäsenvaltio, joka on myöntänyt viisumin, jonka voimassaolo päättyy viimeisenä, jos viisumit ovat samantyyppisiä; (c) jos viisumit ovat erilaisia, jäsenvaltio, joka on myöntänyt pisimpään voimassa olevan viisumin, tai mikäli voimassaoloajat ovat yhtä pitkiä, jäsenvaltio, joka on myöntänyt viisumin, jonka voimassaolo päättyy viimeisenä. 4. Jos turvapaikanhakijalla on vain yksi tai useampi oleskelulupa, jonka voimassaolo on päättynyt alle kaksi vuotta aiemmin, tai yksi tai useampi viisumi, jonka voimassaolo on päättynyt alle kuusi kuukautta aiemmin, ja jokin kyseisistä asiakirjoista on oikeuttanut hänet saapumaan jonkin jäsenvaltion alueelle, 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan, kunnes hakija on poistunut jäsenvaltioiden alueelta. Jos turvapaikanhakijalla on yksi tai useampi oleskelulupa, jonka voimassaolo on päättynyt yli kaksi vuotta aiemmin, tai yksi tai useampi viisumi, jonka voimassaolo on päättynyt yli kuusi kuukautta aiemmin, ja jokin kyseisistä asiakirjoista on oikeuttanut hänet saapumaan jonkin jäsenvaltion alueelle, ja jollei hän ole poistunut jäsenvaltioiden alueelta, se jäsenvaltio, jossa ? kansainvälistä suojelua koskeva hakemus ⎪ on tehty, on vastuussa hakemuksen käsittelystä. 5. Se seikka, että oleskelulupa tai viisumi on myönnetty keksityn tai väärän henkilöllisyyden tai väärien, väärennettyjen tai mitättömien asiakirjojen perusteella, ei estä kohdistamasta vastuuta hakemuksen käsittelystä sille jäsenvaltiolle, joka on asiakirjan antanut. Jäsenvaltio, joka on myöntänyt oleskeluluvan tai viisumin, ei kuitenkaan ole vastuussa hakemuksen käsittelystä, jos se voi osoittaa, että petollinen menettely on tapahtunut asiakirjan antamisen jälkeen. 1014 artikla √ Maahantulo ja/tai oleskelu∏ 1. Jos 1822 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa kahdessa luettelossa selostettujen todisteiden tai aihetodisteiden, myös √ [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublin-asetuksen tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun ∏ asetuksen (EY) N:o 2725/2000 [.../...] III luvussa tarkoitettujen tietojen, perusteella voidaan todeta, että turvapaikanhakija on ylittänyt jäsenvaltion rajan luvattomasti maitse, meritse tai lentoteitse kolmannesta maasta käsin, on turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä vastuussa se jäsenvaltio, johon hän on tällä tavoin tullut. Tämä vastuu päättyy 12 kuukauden kuluttua päivästä, jona luvaton rajan ylittäminen tapahtui. 2. Jos jäsenvaltion ei ollenkaan tai ei enää voida katsoa olevan tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vastuussa ja jos 1822 artiklan 3 kohdassa mainituissa kahdessa luettelossa selostettujen todisteiden tai aihetodisteiden perusteella voidaan todeta, että turvapaikanhakija, joka on tullut jäsenvaltioiden alueelle laittomasti tai jonka tuloon liittyviä olosuhteita ei voida selvittää, on ennen √ kansainvälistä suojelua koskevan ∏ hakemuksen tekoa oleskellut yhtäjaksoisesti vähintään viiden kuukauden ajan jossakin jäsenvaltiossa, tämä jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä. Jos hakija on asunut vähintään viiden kuukauden jaksoja useissa jäsenvaltioissa, se jäsenvaltio, jossa hakija on viimeksi asunut, on vastuussa ? kansainvälistä suojelua koskevan ⎪ hakemuksen käsittelystä. 1115 artikla √ Viisumivapaa maahantulo∏ 1. Jos kolmannen maan kansalainen ? tai kansalaisuudeton henkilö ⎪ saapuu sellaisen jäsenvaltion alueelle, jossa häntä koskeva viisumipakko on poistettu, kyseinen jäsenvaltio on vastuussa hänen turvapaikkahakemuksensa ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa ⎪ käsittelystä. 2. Edellä 1 kohdassa esitettyä periaatetta ei sovelleta, jos kolmannen maan kansalainen ? tai kansalaisuudeton henkilö ⎪ tekee turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ jossakin toisessa jäsenvaltiossa, jossa häntä koskeva viisumipakko on myös poistettu. Tällöin on viimeksi mainittu jäsenvaltio vastuussa turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä. 1216 artikla √ Hakemuksen esittäminen lentokentän kansainvälisellä kauttakulkualueella∏ Jos kolmannen maan kansalainen ? tai kansalaisuudeton henkilö ⎪ tekee turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ jäsenvaltion lentokentän kansainvälisellä kauttakulkualueella, on kyseinen jäsenvaltio vastuussa hakemuksen käsittelystä. IV LUKU HUMANITAARINEN LAUSEKE √ HARKINTAVALTALAUSEKKEET ∏ 1517 artikla √ Harkintavaltalausekkeet∏ ⎢343/2003/EY 3 artiklan 2 kohta (mukautettu) ? uusi 1. 2.Edellä olevasta 3 artiklasta 1 kohdasta poiketen kukin jäsenvaltio voi ? erityisesti inhimillisistä syistä ja myötätunnosta ⎪ √ päättää ∏ käsitellä kolmannen maan kansalaisen ? tai kansalaisuudettoman henkilön ⎪ sille esittämän turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ siinäkin tapauksessa, ettei se tässä asetuksessa määriteltyjen perusteiden mukaan ole vastuussa hakemuksen käsittelystä, ð jos hakija suostuu siihen ï. Tällöin jäsenvaltiosta tulee asetuksessa tarkoitettu turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, ja sen on otettava vastatakseen kaikista tähän vastuuseen liittyvistä velvollisuuksista. Sen on tarvittaessa ilmoitettava tästä aiemmin vastuussa olleelle jäsenvaltiolle tai jäsenvaltiolle, joka toteuttaa menettelyä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi, tai jäsenvaltiolle, jolle on esitetty hakijaa koskeva vastaanotto- tai takaisinottopyyntö ? , asetuksen (EY) N:o 1560/2003 18 artiklalla perustetun sähköisen DubliNet-viestintäverkon välityksellä ⎪ . Kun vastuu siirtyy jäsenvaltiolle tämän kohdan nojalla, sen on viipymättä ilmoitettava muille jäsenvaltioille myös siitä, että se hyväksyy vastuun, käyttäen [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublin-asetuksen tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun asetuksen (EY) N:o [.../...] 17 artiklan 6 kohdalla perustettua mekanismia . ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi 2. 1 Jäsenvaltio voi, vaikkei se tässä asetuksessa määriteltyjen perusteiden mukaan olisi vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä, √ Jäsenvaltio, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty ja joka toteuttaa menettelyn hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion määrittämiseksi, ∏ voi ? milloin tahansa pyytää toista jäsenvaltiota vastaanottamaan hakijan, niin että ⎪ saattaa erityisesti perhesyihin tai kulttuurillisiin näkökohtiin perustuvista humanitaarisista syistä yhteen perheenjäsenet sekä muut hakijasta riippuvaiset sukulaiset voidaan saattaa erityisesti perhesyihin tai kulttuurillisiin näkökohtiin perustuvista humanitaarisista syistä yhteen, ? vaikka viimeksi mainittu jäsenvaltio ei olisi tämän asetuksen 8–12 artiklassa säädettyjen perusteiden nojalla vastuussa hakemuksen käsittelystä ⎪ . Tämä jäsenvaltio käsittelee tällöin asianomaisen henkilön turvapaikkahakemuksen toisen jäsenvaltion pyynnöstä. Henkilöiden, joita asia koskee, on annettava tähän √ ilmaistava ∏ suostumuksensa √ kirjallisesti ∏ . ⎢1560/2003 13 artiklan 2 kohta Pyynnön esittävän valtion on mainittava vastaanottopyynnössä kaikki hallussaan olevat tiedot, joiden perusteella vastaanottopyynnön saanut valtio voi arvioida tilannetta. ⎢1560/2003 13 artiklan 3 kohta ? uusi Vastaanottopyynnön saaneen valtion on suoritettava tarvittavat tarkistukset varmistaakseen, liittyykö tapaukseen erityisesti perhesyihin tai kulttuurillisiin näkökohtiin perustuvia humanitaarisia syitä tai onko asianomainen henkilö riippuvainen toisen avusta tai onko tällä toisella henkilöllä edellytykset tai halua antaa toivottua apua ?selvittääkseen, liittyykö tapaukseen edellä mainittuja humanitaarisia syitä, ja sen on tehtävä päätös vastaanottopyynnön johdosta kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos se kieltäytyy vastaanottamasta hakijaa, päätös on perusteltava. ⎪ ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi 4. Jos √ pyynnön vastaanottanut ∏ jäsenvaltio, jonka puoleen on käännytty, suostuu pyyntöön, siirtyy vastuu hakemuksen käsittelystä tälle valtiolle. ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi V LUKU VASTAANOTTO JA TAKAISINOTTO √ VASTUUSSA OLEVAN JÄSENVALTION VELVOLLISUUDET ∏ 1618 artikla √ Vastuussa olevan jäsenvaltion velvollisuudet∏ 1. Jäsenvaltio, joka on tämän asetuksen perusteella vastuussa turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä, on velvollinen: (a) ottamaan 2117-19, 22 ja 28 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti vastaan turvapaikanhakijan, joka on tehnyt hakemuksen toisessa jäsenvaltiossa; (b)(c) ottamaan 20 23, 24 ja 28 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti takaisin hakijan, jonka hakemusta käsitellään ja joka ? on tehnyt hakemuksen toisessa jäsenvaltiossa tai joka ⎪ oleskelee ilman lupaa ? oleskelulupaa ⎪ toisessa jäsenvaltiossa; (c)(d) ottamaan 20 23, 24 ja 28 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti takaisin hakijan, joka on käsittelyn kuluessa peruuttanut hakemuksensa ja tehnyt hakemuksen toisessa jäsenvaltiossa; (d)(e) ottamaan 20 23, 24 ja 28 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti takaisin kolmannen maan kansalaisen ? tai kansalaisuudettoman henkilön ⎪ , jonka hakemuksen se on hylännyt hakemus on hylätty ja joka ? on tehnyt hakemuksen toisessa jäsenvaltiossa tai joka ⎪ oleskelee ilman lupaa ? oleskelulupaa ⎪ toisessa jäsenvaltiossa. Ö 2. Jäsenvaltio, joka on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä, onÕ ? kaikissa 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa ⎪ velvollinen ?käsittelemään hakijan esittämän ⎪ turvapaikkahakemuksen ?kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen 2 artiklan d alakohdassa tarkoitetulla tavalla ⎪ tai saattamaan päätökseen turvapaikkahakemuksen käsittelyn. Jos vastuussa oleva jäsenvaltio oli lopettanut hakemuksen käsittelyn siksi, että hakija oli peruuttanut sen, jäsenvaltion on kumottava kyseinen päätös ja saatettava hakemuksen käsittely päätökseen 2 artiklan d alakohdassa tarkoitetulla tavalla. 19 artikla √ Vastuun lakkaaminen ∏ 1. 2.Jos jäsenvaltio myöntää hakijalle oleskeluluvan, 18 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvollisuudet siirtyvät tälle jäsenvaltiolle. 2. 3.Edellä 18 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvollisuudet kuitenkin lakkaavat, jos ? hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio voi osoittaa, silloin kun sitä pyydetään ottamaan vastaan tai takaisin hakija tai muu 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu henkilö, että ⎪ kolmannen maan kansalainen √ asianomainen henkilö ∏ on poistunut jäsenvaltioiden alueelta vähintään kolmen kuukauden ajaksi, jollei kolmannen maan kansalaisella √ hänellä ∏ ole hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion myöntämää voimassa olevaa oleskelulupaa. ∫ uusi Tällaisen poissaolon jälkeen jätettyä hakemusta pidetään uutena hakemuksena, jonka osalta aloitetaan uusi menettely sen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi. ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi 3. 4.Edellä 18 artiklan 1 kohdan c d ja d e alakohdassa säädetyt velvollisuudet lakkaavat olemasta voimassa myös siinä tapauksessa, että √ , kun ∏ turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio ?voi osoittaa, kun sitä pyydetään ottamaan takaisin hakija tai muu 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu henkilö, että ⎪ on hakemuksen peruuttamisen tai hylkäämisen jälkeen hyväksynyt ja pannut tosiasiallisesti täytäntöön toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä, ennen kuin kolmannen maan kansalainen voidaan palauttaa lähtömaahansa tai toiseen maahan, johon hän voi laillisesti saapua ? asianomainen henkilö on poistunut jäsenvaltioiden alueelta palauttamispäätöksen tai maastapoistamispäätöksen nojalla, jonka se on antanut hakemuksen peruuttamisen tai hylkäämisen jälkeen ⎪ . ∫ uusi Toimeenpannun maastapoistamisen jälkeen jätettyä hakemusta pidetään uutena hakemuksena, jonka osalta aloitetaan uusi menettely sen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi. ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi VI LUKU √ VASTAANOTTO- JA TAKAISINOTTOMENETTELYT ∏ √ I jakso: Menettelyn aloittaminen∏ 420 artikla √ Menettelyn aloittaminen ∏ 1. Menettely tämän asetuksen mukaisesti turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä vastaavan jäsenvaltion määrittämiseksi alkaa heti kun turvapaikkahakemus on ensimmäisen kerran jätetty johonkin jäsenvaltioon. 2. Turvapaikkahakemus ? Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus ⎪ katsotaan tehdyksi, kun asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat saaneet turvapaikanhakijan hakijan esittämän hakemuksen tai viranomaisten suorittaman hakemuksen kirjaamisen. Jos hakemusta ei ole tehty kirjallisesti, on aikeesta ilmoittamisen ja hakemuksen kirjaamisen välisen ajan oltava mahdollisimman lyhyt. 3. Jos turvapaikanhakijan mukana on alaikäinen lapsi, joka täyttää 2 artiklan i alakohdassa olevan perheenjäsenen määritelmän vaatimukset, lapsen tilannetta ei tätä asetusta sovellettaessa saa käsitellä erillään hänen vanhempansa tai holhoojansa tilanteesta, vaan se kuuluu kyseisen vanhemman tai holhoojan turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion vastuulle myös siinä tapauksessa, että lapsi ei itse ole turvapaikanhakija ? , edellyttäen että se on lapsen edun mukaista ⎪ . Samoin on kohdeltava lapsia, jotka ovat syntyneet sen jälkeen, kun turvapaikanhakija on saapunut jäsenvaltioiden alueelle, ilman että on tarpeen aloittaa uutta menettelyä lasten vastaanottamiseksi. 4. Jos jäsenvaltion alueella oleskeleva turvapaikanhakija hakija jättää turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ toisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, on sen jäsenvaltion, jonka alueella turvapaikanhakija hakija oleskelee, määritettävä, mikä jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Hakemuksen vastaanottaneen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava asiasta jäsenvaltiolle, jossa turvapaikanhakija hakija oleskelee, ja viimeksi mainittua jäsenvaltiota on sen jälkeen tätä asetusta sovellettaessa pidettävä jäsenvaltiona, jossa ? kansainvälistä suojelua koskeva hakemus ⎪ on tehty. Hakijalle on ilmoitettava kirjallisesti tästä vastuun siirtymisestä ja päivämäärä, jona se on tapahtunut. 5. Jotta turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä koskeva menettely voidaan saattaa päätökseen, on jäsenvaltion, jossa turvapaikkahakemus ? kansainvälistä suojelua koskeva hakemus ⎪ on √ ensin ∏ tehty, otettava 20 23, 24 ja 28 artiklassa säädetyin edellytyksin takaisin toisessa jäsenvaltiossa oleskeleva hakija, joka on siellä tehnyt uuden turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ sen jälkeen kun hän on ensin peruuttanut √ toisessa jäsenvaltiossa tekemänsä ensimmäisen ∏ hakemuksensa hakemuksen sen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä koskevan menettelyn kuluessa. Tämä velvollisuus lakkaa, ? kun jäsenvaltio, jota on pyydetty saattamaan päätökseen menettely hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi, toteaa, että ⎪ jos turvapaikanhakija on turvapaikkahakemusten teon välisenä aikana poistunut jäsenvaltioiden alueelta vähintään kolmeksi kuukaudeksi tai jos jokin √ toinen ∏ jäsenvaltio on myöntänyt hänelle oleskeluluvan. ∫ uusi Tällaisen poissaolon jälkeen jätettyä hakemusta pidetään uutena hakemuksena, jonka osalta aloitetaan uusi menettely sen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi. ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi √ II jakso: Vastaanottopyyntöjä koskevat menettelyt∏ 1721 artikla √ Vastaanottopyynnön esittäminen ∏ 1. Jos jäsenvaltio, jossa turvapaikkahakemus ? kansainvälistä suojelua koskeva hakemus ⎪ on tehty, katsoo, että toinen jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä, se voi mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa 420 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta hakemuksen tekopäivästä pyytää toista jäsenvaltiota ottamaan hakijan vastaan. Jollei hakijan vastaanottoa koskevaa pyyntöä ole tehty kolmen kuukauden kuluessa, vastuu ? kansainvälistä suojelua koskevan ⎪ hakemuksen käsittelystä säilyy sillä jäsenvaltiolla, jossa hakemus on tehty. 2. Vastaanottoa pyytänyt jäsenvaltio voi pyytää kiireellistä vastausta, jos turvapaikkahakemus ? kansainvälistä suojelua koskeva hakemus ⎪ on tehty maahantulo- tai oleskeluluvan epäämisen, luvattomasta oleskelusta johtuvan pidätyksen tai maastapoistamistoimenpiteestä ilmoittamisen tai sen toteuttamisen jälkeen ja/tai jos turvapaikanhakijaa pidetään säilössä. Pyynnössä on esitettävä syyt siihen, miksi kiireellinen vastaus on tarpeen, ja aika, jonka kuluessa vastausta pyydetään. Tämän ajan on oltava vähintään yksi viikko. 3. Molemmissa tapauksissa toisen jäsenvaltion on tehtävä vastaanottoa koskeva pyyntö vakiolomakkeella, jonka mukaan on liitettävä 1822 artiklan 3 kohdassa mainittujen kahden luettelon mukaiset todisteet tai aihetodisteet ja/tai asiaa koskevat turvapaikanhakijan antamat tiedot, joiden perusteella sen jäsenvaltion viranomaiset, jolle pyyntö on esitetty, voivat tarkistaa, onko kyseinen jäsenvaltio tässä asetuksessa vahvistettujen perusteiden mukaisesti vastuussa hakemuksen käsittelystä. Pyyntöjen laatimista ja esittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään 2740 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 1822 artikla √ Vastaanottopyyntöön vastaaminen ∏ 1. Pyynnön saanut jäsenvaltio suorittaa tarvittavat tarkistukset, ja sen on tehtävä päätös hakijan vastaanottoa koskevan pyynnön johdosta kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. 2. Tässä asetuksessa säädetyssä menettelyssä, jolla turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään, käytetään todisteita ja aihetodisteita. 3. Jäljempänä 2740 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistetaan kaksi samaa menettelyä noudattaen säännöllisesti tarkistettavaa luetteloa, joissa osoitetaan todisteet ja aihetodisteet seuraavien perusteiden mukaisesti: (a) Todisteet: (i) Tällä tarkoitetaan muodollisia todisteita, joiden perusteella tämän asetuksen mukainen vastuu määräytyy, jollei niitä kumota vastakkaisella näytöllä. (ii) Jäsenvaltioiden on toimitettava 2740 artiklassa säädetylle komitealle eri tyyppisten hallinnollisten asiakirjojen malleja muodollisia todisteita koskevassa luettelossa esitetyn luokituksen mukaisesti. (b) Aihetodisteet: (i) Tällä tarkoitetaan aihetodisteita, jotka, vaikka ne ovat kumottavissa, voivat todistusvoimansa mukaisesti olla tietyissä tapauksissa riittäviä. (ii) Niiden todistusvoimaa suhteessa turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelyä koskevaan vastuuseen harkitaan tapauskohtaisesti. 4. Todisteita ei olisi vaadittava enempää kuin tämän asetuksen asianmukainen soveltaminen edellyttää. 5. Jollei muodollista näyttöä ole, vastaanottopyynnön saaneen jäsenvaltion on tunnustettava olevansa vastuussa hakemuksen käsittelystä, jos aihetodisteet ovat keskenään yhdenmukaisia, todennettavia ja riittävän yksityiskohtaisia vastuun määrittämiseksi. 6. Jos vastaanottopyynnön esittävä jäsenvaltio vetoaa asian kiireellisyyteen 1721 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti, pyynnön saaneen jäsenvaltion on tehtävä parhaansa noudattaakseen pyydettyä määräaikaa. Poikkeustapauksissa, joissa voidaan osoittaa, että hakijan vastaanottoa koskevan pyynnön tutkiminen on erityisen ongelmallista, pyynnön saanut jäsenvaltio voi vastata pyydetyn määräajan jälkeen, mutta joka tapauksessa yhden kuukauden kuluessa. Tällöin on pyynnön saaneen jäsenvaltion alun perin pyydetyn määräajan kuluessa ilmoitettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle päätöksestään lykätä vastauksen antamista. 7. Jollei vastausta anneta 1 kohdassa mainitun kahden kuukauden ja 6 kohdassa mainitun yhden kuukauden määräajan kuluessa, vastaanottopyyntö katsotaan hyväksytyksi, ja tämä tuo mukanaan velvoitteen ottaa henkilö vastaan, mihin kuuluvat kuuluu asiaan liittyvät √ velvoite huolehtia ∏ turvapaikanhakijan vastaanottoa koskevat järjestelyt koskevista järjestelyistä. √ III jakso. Takaisinottopyyntöjä koskevat järjestelyt∏ 20 23 artikla √ Takaisinottopyynnön esittäminen ∏ ê 343/2003/EY ? uusi 1. Turvapaikanhakija on otettava takaisin ?Jos jäsenvaltio, jossa kansainvälistä suojelua koskeva myöhempi hakemus on tehty tai jonka alueella hakija tai muu 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu henkilö oleskelee ilman oleskelulupaa, katsoo, että jokin toinen jäsenvaltio on vastuussa ⎪ 420 artiklan 5 kohdan ja 1618 artiklan 1 kohdan cb, dc ja ed alakohdan mukaisesti, ? se voi pyytää tuota toista jäsenvaltiota ottamaan kyseisen henkilön takaisin ⎪. ∫ uusi 2. Jos kyseessä on myöhemmin tehty kansainvälistä suojelua koskeva hakemus, pyyntö ottaa asianomainen henkilö takaisin on esitettävä mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailemista varten Dublin-asetuksen tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun asetuksen (EY) N:o [.../...] 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun Eurodac-osuman saamisesta. Jos pyyntö ottaa takaisin hakija, joka on tehnyt myöhemmän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, perustuu muihin todisteisiin kuin Eurodac-järjestelmästä saatuihin tietoihin, se on lähetettävä vastaanottavalle jäsenvaltiolle kolmen kuukauden kuluessa 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tekopäivästä. 3. Jos hakija ei ole tehnyt kansainvälistä suojelua koskevaa myöhempää hakemusta ja jos pyynnön esittänyt jäsenvaltio päättää tehdä Eurodac-järjestelmässä haun [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublin-asetuksen tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun asetuksen (EY) N:o [.../...] 13 artiklan mukaisesti, pyyntö ottaa asianomainen henkilö takaisin on esitettävä mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa Eurodac-osuman saamisesta kyseisen asetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Jos pyyntö ottaa asianomainen henkilö takaisin perustuu muihin todisteisiin kuin Eurodac-järjestelmästä saatuihin tietoihin, se on lähetettävä vastaanottavalle jäsenvaltiolle kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona pyynnön esittävä jäsenvaltio on tullut tietoiseksi siitä, että jokin toinen jäsenvaltio saattaa olla vastuussa asianomaisesta henkilöstä. 4. Jollei pyyntöä ottaa takaisin hakija tai muu 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu henkilö tehdä 2 ja 3 kohdassa säädetyissä määräajoissa, vastuu kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä säilyy sillä jäsenvaltiolla, jossa myöhempi hakemus on tehty tai jonka alueella henkilö oleskelee ilman oleskelulupaa. ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi 5. (a) takaisinottopyynnössä Pyyntö ottaa √ hakija tai muu 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu henkilö takaisin ∏ ? on esitettävä vakiolomakkeella, jonka mukaan on liitettävä todisteet tai aihetodisteet ja/tai asiaa koskevat henkilön antamat tiedot, ⎪ on oltava tiedot, joiden perusteella jäsenvaltio √ sen jäsenvaltion viranomaiset, ∏ jolle pyyntö on esitetty, voivat tarkistaa, että se on √ onko kyseinen jäsenvaltio vastuussa hakemuksen käsittelystä ∏ . 3. Todisteita ja aihetodisteita sekä niiden tulkintaa koskevat säännöt sekä pyyntöjen laatimista ja esittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään 2740 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 24 artikla √ Takaisinottopyyntöön vastaaminen ∏ (b)1. jäsenvaltion Jäsenvaltion, jolta hakijan takaisinottoa on pyydetty, on suoritettava tarvittavat tarkistukset ja vastattava sille esitettyyn √ tehtävä päätös ∏ √ asianomaisen henkilön takaisinottoa koskevasta ∏ pyyntöön pyynnöstä mahdollisimman nopeasti eikä se saa missään olosuhteissa ylittää √ ja joka tapauksessa viimeistään ∏ pyynnön esittämisestä laskettavaa kuukauden kuluttua √ pyynnön vastaanottamisesta ∏ määräaikaa. Jos pyyntö perustuu Eurodac-järjestelmästä saatuihin tietoihin, tämä määräaika rajoitetaan kahteen viikkoon;. (c)2. jos jäsenvaltio, jolta takaisinottoa on pyydetty, ei ilmoita päätöstään √ Jollei vastausta anneta ∏ 1 b alakohdassa mainitussa kuukauden tai kahden viikon määräajassa, √ pyyntö katsotaan hyväksytyksi, ∏ ? ja tämä aiheuttaa velvoitteen ⎪ katsotaan, että se on suostunut ottamaan ottaa kolmannen maan kansalaisen √ asianomainen henkilö ∏ takaisin, ? mikä käsittää asiaan liittyvät vastaanottoa koskevat järjestelyt ⎪. (d) jäsenvaltion, joka suostuu ottamaan turvapaikanhakijan takaisin, on sallittava hänen paluunsa alueelleen. Turvapaikanhakijan siirto tapahtuu takaisinottoa pyytäneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti sen jälkeen kun asianomaiset jäsenvaltiot ovat päässeet asiasta yhteisymmärrykseen ja heti kun se on käytännössä mahdollista, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio on hyväksynyt takaisinottopyynnön tai, jos niillä on lykkäävä vaikutus, muutoksenhaun tai uudelleen käsittelyn johdosta annetun päätöksen tekemisestä; (e) takaisinottoa pyytäneen jäsenvaltion on ilmoitettava turvapaikanhakijalle päätöksestä, joka koskee hänen takaisinottoaan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion toimesta. Päätös on perusteltava. Päätöksessä on ilmoitettava myös siirron toteuttamista koskevat määräajat sekä tarvittaessa maininta paikasta ja ajankohdasta, jona hakijan on ilmoittauduttava hakemuksen käsittelystä vastuussa olevassa jäsenvaltiossa, jos hän siirtyy sinne omin neuvoin. Päätöksen osalta voidaan hakea muutosta tai sen uudelleen käsittelyä. Päätöstä koskeva muutoksenhaku tai sen uudelleen käsittely ei vaikuta lykkäävästi siirtopäätöksen täytäntöönpanoon, jolleivat tuomioistuimet tai toimivaltaiset elimet kansallisen lainsäädännön perusteella tapauskohtaisesti toisin päätä. Pyynnön esittänyt jäsenvaltio myöntää tarvittaessa turvapaikanhakijalle kulkuluvan, joka on 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksytyn mallin mukainen. Hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle tapauksen mukaan joko turvapaikanhakijan perille saapumisesta tai siitä, ettei tämä ole ilmoittautunut viranomaisille annetussa määräajassa. 2. Jos siirtoa ei toteuteta kuuden kuukauden määräajan kuluessa, vastuu säilyy sillä jäsenvaltiolla, jossa turvapaikkahakemus on tehty. Määräaikaa voidaan jatkaa enintään yhteen vuoteen, jos siirtoa tai hakemuksen käsittelyä ei voida suorittaa turvapaikanhakijan vangitsemisen vuoksi, tai enintään kahdeksaantoista kuukauteen, jos turvapaikanhakija on paennut viranomaisia. 3. Todisteita ja aihetodisteita sekä niiden tulkintaa koskevat säännöt sekä pyyntöjen laatimista ja esittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 4. Siirtojen suorittamista koskevia muita sääntöjä voidaan tarvittaessa vahvistaa 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. √ IV jakso. Menettelylliset takeet ∏ 1925 artikla √ Siirtopäätöksestä ilmoittaminen ∏ 1. Jos √ pyynnön vastaanottanut ∏ jäsenvaltio hyväksyy sille esitetyn vastaanottopyynnön, √ suostuu ottamaan vastaan tai takaisin hakijan tai muun 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun henkilön, ∏ on sen √ pyynnön esittäneen ∏ jäsenvaltion, jossa turvapaikkahakemus on tehty, ilmoitettava hakijalle √ asianomaiselle henkilölle ∏ päätöksestään päätöksestä olla käsittelemättä hänen hakemustaan ja velvoitteesta siirtää hänet hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon √ ja tarvittaessa siitä, että se ei itse käsittele hänen kansainvälistä suojelua koskevaa hakemustaan ∏ . ? Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti kielellä, jota asianomaisen henkilön voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän, viimeistään viidentoista työpäivän kuluttua pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion antaman vastauksen saamisesta. ⎪ 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu päätös on perusteltava ? , ja siinä on esitettävä tärkeimmät päätöksentekoa edeltävät menettelyvaiheet. Siinä on oltava tiedot käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista ja niiden käyttöön sovellettavista määräajoista sekä tiedot henkilöistä tai yksiköistä, jotka voivat antaa erityistä oikeudellista apua ja edustaa asianomaista henkilöä ⎪ . Päätöksessä on ilmoitettava myös siirron toteuttamista koskevat määräajat sekä tarvittaessa maininta paikasta √ , jossa, ∏ ja ajankohdasta, jona hakijan √ asianomaisen henkilön ∏ on ilmoittauduttava hakemuksen käsittelystä vastuussa olevassa jäsenvaltiossa, jos hän siirtyy sinne omin neuvoin. ? Määräaika siirron toteuttamiselle on asetettava niin, että henkilöllä on kohtuullisesti aikaa oikeussuojakeinojen käyttöön 26 artiklan mukaisesti. ⎪ Päätöksen osalta voidaan hakea muutosta tai sen uudelleen käsittelyä. Päätöstä koskeva muutoksenhaku tai sen uudelleen käsittely ei vaikuta lykkäävästi siirtopäätöksen täytäntöönpanoon, jolleivat tuomioistuimet tai toimivaltaiset elimet kansallisen lainsäädännön perusteella tapauskohtaisesti toisin päätä. ∫ uusi 26 artikla Oikeussuojakeinot 1. Hakijalla tai muulla 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetulla henkilöllä on oltava oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin niin, että hänellä on sekä tosiasiallinen että oikeudellinen mahdollisuus hakea 25 artiklassa tarkoitetun siirtopäätöksen muuttamista tai uudelleentarkastelua tuomioistuimessa. 2. Jäsenvaltioiden on säädettävä kohtuullisesta määräajasta, jonka aikana asianomainen henkilö voi käyttää oikeuttaan tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin 1 kohdan mukaisesti. 3. Jos 25 artiklassa tarkoitettuun siirtopäätökseen haetaan muutosta tai uudelleentarkastelua, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viranomaisen on viran puolesta tehtävä mahdollisimman pian tai viimeistään seitsemän päivän kuluttua muutoksenhakua tai uudelleentarkastelua koskevan hakemuksen tekemisestä päätös siitä, voiko asianomainen henkilö jäädä kyseisen jäsenvaltion alueelle, kunnes muutoksenhaun tai uudelleentarkastelun tulos on selvillä. 4. Siirtoa ei saa toteuttaa ennen kuin 3 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty. Päätös, jossa asianomaista henkilöä kielletään jäämästä kyseisen jäsenvaltion alueelle, kunnes muutoksenhaun tai uudelleentarkastelun tulos on selvillä, on perusteltava. 5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaisella henkilöllä on mahdollisuus oikeusapuun ja/tai oikeudelliseen edustajaan ja tarvittaessa kielelliseen apuun. 6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeusapu ja/tai oikeudellinen edustaja myönnetään maksutta, jos asianomaisella ei ole varaa maksaa siitä aiheutuvia kustannuksia. Näissä tapauksissa sovellettavista oikeusavun ja/tai oikeudellisen edustajan saatavuutta koskevista menettelyistä säädetään kansallisessa lainsäädännössä. V jakso. Säilöönotto siirtämistä varten 27 artikla Säilöönotto 1. Jäsenvaltiot eivät saa ottaa ketään säilöön pelkästään sen vuoksi, että hän hakee kansainvälistä suojelua direktiivin 2005/85/EY mukaisesti. 2. [Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetun direktiivin […/…/EY] 8 artiklan 2 kohdan soveltamista rajoittamatta jäsenvaltiot voivat tarvittaessa ja kunkin tapauksen yksilöllisen arvioinnin pohjalta, jos muita vähemmän pakottavia keinoja ei voida soveltaa tehokkaasti, ottaa säilöön erityisiin tiloihin turvapaikanhakijan tai muun 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun henkilön, joka on päätetty siirtää hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon, vain jos on olemassa huomattava riski, että hän yrittää paeta viranomaisia. 3. Arvioidessaan muiden, lievempien keinojen soveltamista 2 kohdassa esitettyä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden on otettava huomioon säilöönoton vaihtoehdot, kuten säännöllinen ilmoittautuminen viranomaisille, rahavakuuden asettaminen, velvollisuus pysytellä tietyssä paikassa tai muut toimenpiteet pakenemisen riskin vähentämiseksi. 4. Edellä 2 kohdassa tarkoitettua säilöönottoa voidaan soveltaa vasta siitä alkaen, kun päätös siirtämisestä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon on annettu tiedoksi asianomaiselle henkilölle 25 artiklan mukaisesti, siihen asti että henkilö on siirretty hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon. 5. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu säilöönotto on määrättävä mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Sitä ei saa soveltaa pidempään kuin on kohtuudella tarpeen siirron täytäntöönpanoa varten tarvittavien hallinnollisten menettelyjen toteuttamiseen. 6. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun säilöönoton on perustuttava oikeusviranomaisten määräykseen. Kiireellisissä tapauksissa myös hallintoviranomaiset voivat antaa säilöönottomääräyksen, mutta silloin oikeusviranomaisten on vahvistettava säilöönottomääräys 72 tunnin kuluessa säilöönoton alkamisesta. Jos oikeusviranomaiset katsovat, että säilöönotto on lainvastainen, asianomainen on vapautettava välittömästi. 7. Edellä 2 kohdassa tarkoitetusta säilöönotosta on annettava kirjallinen määräys, jossa esitetään perusteena olevat tosiseikat ja lainkohdat ja mainitaan erityisesti syyt, joiden vuoksi katsotaan, että on olemassa huomattava riski, että asianomainen henkilö pakenee viranomaisia, sekä säilöönoton kesto. Säilöönotetuille on välittömästi ilmoitettava säilöönoton syyt, säilöönoton suunniteltu kesto ja kansallisen lainsäädännön menettelyt, joiden mukaan päätökseen voi hakea muutosta, kielellä, jota heidän voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän. 8. Aina kun henkilö on otettu säilöön 2 kohdan mukaisesti, oikeusviranomaisen on tarkasteltava säilöönoton jatkamista uudelleen säännöllisin väliajoin joko asianomaisen pyynnöstä tai viran puolesta. Säilöönottoa ei saa milloinkaan aiheettomasti pitkittää. 9. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaisella on 2 kohdassa tarkoitetuissa säilöönottotilanteissa oikeus maksuttomaan oikeusapuun ja/tai oikeudelliseen edustajaan, jos hänellä ei ole varaa maksaa siitä aiheutuvia kustannuksia. Näissä tapauksissa sovellettavista oikeusapua ja/tai oikeudellisen edustajan saatavuutta koskevista menettelyistä säädetään kansallisessa lainsäädännössä. 10. Alaikäisiä ei saa ottaa säilöön, paitsi jos se on heidän etunsa mukaista, kuten säädetään tämän asetuksen 7 artiklassa, ja [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetun direktiivin […/…/EY] 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti suoritettavan, heidän tilannettaan koskevan yksilöllisen arvioinnin perusteella. 11. Ilman huoltajaa olevia alaikäisiä ei milloinkaan saa ottaa säilöön. 12. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan mukaisesti säilöön otetuilla turvapaikanhakijoilla on samantasoiset säilöönotettuja hakijoita koskevat vastaanotto-olosuhteet kuin ne, joista säädetään erityisesti [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetun direktiivin […/…/EY] 10 ja 11 artiklassa. ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi √ VI jakso: Siirrot ∏ 1928 artikla √ Yksityiskohtaiset säännöt ja määräajat ∏ 13. Turvapaikanhakijan √ tai muun 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun henkilön ∏ siirto √ pyynnön esittäneestä ∏ jäsenvaltiosta, jossa turvapaikkahakemus on tehty, jäsenvaltioon, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä, tapahtuu ensiksi mainitun √ pyynnön esittäneen ∏ jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja sen jälkeen kun asianomaiset jäsenvaltiot ovat päässeet asiasta yhteisymmärrykseen ja heti kun se on käytännössä mahdollista, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa vastaanottopyynnön hyväksymisestä √ siitä kun toinen jäsenvaltio on suostunut pyyntöön ottaa asianomainen henkilö takaisin tai vastaan ∏ tai, jos sillä on lykkäävä vaikutus, muutoksenhaun tai uudelleen käsittelyn johdosta annetun ? lainvoimaisen ⎪ päätöksen tekemisestä, jos sillä on lykkäävä vaikutus ? 26 artiklan 3 kohdan nojalla ⎪ . Pyynnön esittänyt jäsenvaltio myöntää tarvittaessa turvapaikanhakijalle kulkuluvan, joka on 2740 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksytyn mallin mukainen. Hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle tapauksen mukaan joko turvapaikanhakijan √ asianomaisen henkilön ∏ perille saapumisesta tai siitä, ettei tämä ole ilmoittautunut viranomaisille annetussa määräajassa. 24. Jos siirtoa ei toteuteta kuuden kuukauden määräajan kuluessa, ? hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio vapautuu velvoitteestaan ottaa asianomainen henkilö vastaan tai takaisin, ja vastuu siirtyy pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle ⎪vastuu säilyy sillä jäsenvaltiolla, jossa turvapaikkahakemus on tehty. Määräaikaa voidaan jatkaa enintään yhteen vuoteen, jos siirtoa tai hakemuksen käsittelyä ei voida suorittaa turvapaikanhakijan √ asianomaisen henkilön ∏ vangitsemisen vuoksi, tai enintään kahdeksaantoista kuukauteen, jos turvapaikanhakija √ asianomainen henkilö ∏ on paennut viranomaisia. ∫ uusi 3. Jos henkilön siirtämisessä on tapahtunut virhe tai siirtopäätös on kumottu muutoksenhaun perusteella siirron toteuttamisen jälkeen, siirron toteuttaneen jäsenvaltion on viipymättä otettava asianomainen henkilö takaisin. ⎢1103/2008/EY, liitteessä olevan 3 kohdan 2 ja 3 kohta 45. Komissio voi tarvittaessa vahvistaa siirtojen suorittamista koskevia muita sääntöjä. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, hyväksytään 2740 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. ∫ uusi 29 artikla Siirtojen kustannukset 1. Siirron toteuttava jäsenvaltio vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat hakijan tai muun 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun henkilön siirtämisestä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon. 2. Jos asianomainen henkilö on palautettava johonkin jäsenvaltioon siksi, että siirrossa on tapahtunut virhe tai että siirtopäätös on kumottu muutoksenhaun perusteella siirron toteuttamisen jälkeen, siirron alun perin toteuttanut jäsenvaltio vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat asianomaisen henkilön siirtämisestä takaisin sen alueelle. 3. Tämän asetuksen nojalla siirrettäviä henkilöitä ei saa vaatia maksamaan siirroista aiheutuvia kustannuksia. 4. Lähettävän jäsenvaltion velvollisuudesta maksaa siirrosta aiheutuvat kustannukset voidaan antaa täydentäviä sääntöjä 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. 30 artikla Tarvittavien tietojen vaihto ennen siirtojen toteuttamista 1. Siirron toteuttavan jäsenvaltion on kaikkien siirtojen yhteydessä ilmoitettava vastaanottavalle jäsenvaltiolle, onko asianomainen henkilö siinä kunnossa, että hänet voidaan siirtää. Vain sellaiset henkilöt siirretään, jotka kestävät siirron. 2. Siirron toteuttavan jäsenvaltion on ilmoitettava hakemuksen käsittelystä vastaavalle jäsenvaltiolle siirrettävää hakijaa koskevat, asian käsittelyn kannalta asianmukaiset, olennaiset ja ainoastaan tarpeelliset henkilötiedot, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, että hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion toimivaltaiset turvapaikkaviranomaiset pystyvät tarjoamaan hakijalle asianmukaisen vastaanoton, mihin sisältyy tarvittava sairaanhoito, ja turvaamaan tällä asetuksella ja [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetulla direktiivillä […/…/EY] myönnetyn suojelun ja oikeuksien jatkuvuuden. Kyseiset tiedot on toimitettava hyvissä ajoin ja viimeistään seitsemän työpäivää ennen siirron toteuttamista, paitsi jos jäsenvaltio saa tiedon siirrosta myöhemmin. 3. Jäsenvaltioiden on vaihdettava erityisesti seuraavia tietoja: (a) vastaanottavassa jäsenvaltiossa mahdollisesti oleskelevien perheenjäsenten tai muiden sukulaisten yhteystiedot; (b) alaikäisten osalta tiedot heidän koulutustasostaan; (c) hakijan ikä; (d) muut tiedot, joiden lähettävä jäsenvaltio katsoo olevan tarpeen hakijan oikeuksista ja erityistarpeista huolehtimista varten. 4. Lähettävän jäsenvaltion on toimitettava yksinomaan tarvittavan hoidon antamista varten tiedot siirrettävien hakijoiden erityistarpeista, jotka yksittäisessä tapauksessa voivat koskea siirrettävän hakijan fyysistä ja mielenterveyttä, erityisesti kun kyseessä ovat vammaiset, vanhukset, raskaana olevat naiset, alaikäiset ja henkilöt, jotka ovat joutuneet kidutuksen, raiskauksen tai muun vaikean psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion on varmistettava, että nämä erityistarpeet otetaan asianmukaisesti huomioon, etenkin jos kyseessä on välittömästi tarvittava sairaanhoito. 5. Edellä 4 artiklassa tarkoitetut tiedot toimitetaan siirron toteuttavasta jäsenvaltiosta hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon vasta kun siihen on saatu hakijan ja/tai hänen edustajansa nimenomainen suostumus, tai jos tietojen toimittaminen on tarpeen asianomaisen tai jonkun toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi, jos hän on fyysisesti tai oikeudellisesti kykenemätön antamaan suostumustaan. Siirron toteuttava jäsenvaltio tuhoaa nämä tiedot välittömästi siirron toteuttamisen jälkeen. 6. Terveyttä koskevia henkilötietoja saa käsitellä vain terveydenhuollon ammattihenkilö, jota koskee salassapitovelvollisuus kansallisen lainsäädännön tai toimivaltaisten kansallisten viranomaisten asettamien sääntöjen nojalla, tai muu henkilö, jolla on vastaava velvoite. Näillä terveydenhuollon ammattihenkilöillä ja muilla näitä tietoja vastaanottavilla ja käsittelevillä henkilöillä on oltava asianmukainen lääketieteellinen koulutus sekä koulutus, joka koskee terveyttä koskevien arkaluonteisten henkilötietojen asianmukaista käsittelyä. 7. Tähän artiklaan perustuvaa tietojenvaihtoa on toteutettava ainoastaan niiden viranomaisten välillä, jotka on ilmoitettu komissiolle 33 artiklan mukaisesti, käyttäen asetuksen (EY) N:o 1560/2003 18 artiklan mukaisesti perustettua sähköistä DubliNet-viestintäverkkoa. Tämän asetuksen 33 artiklan mukaisesti ilmoitettujen viranomaisten olisi myös yksilöitävä ne terveydenhuollon ammattihenkilöt, joilla on valtuudet käsitellä 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Vaihdettuja tietoja saa käyttää ainoastaan tämän artiklan 2 ja 4 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin. 8. Jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon helpottamiseksi hyväksytään 40 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti vakiolomake tämän artiklan nojalla tarvittavien tietojen toimittamista varten. 9. Tämän artiklan nojalla tapahtuvaan tietojenvaihtoon sovelletaan 32 artiklan 8–12 kohdassa vahvistettuja sääntöjä. VII jakso: Siirtojen väliaikainen keskeyttäminen 31 artikla 1. Kun hakemuksen käsittelystä vastaava jäsenvaltio on erityisen kiireellisiä toimia vaativassa tilanteessa, jossa sen vastaanottokapasiteettiin, turvapaikkajärjestelmään tai infrastruktuuriin kohdistuu poikkeuksellisen suuri rasitus ja kun kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden siirtäminen kyseiseen jäsenvaltioon tämän asetuksen mukaisesti voisi lisätä tuota rasitusta, kyseinen jäsenvaltio voi pyytää tällaisten siirtojen keskeyttämistä. Pyyntö on osoitettava komissiolle. Siinä on mainittava pyynnön perusteena olevat syyt ja erityisesti seuraavat seikat: (a) yksityiskohtainen kuvaus erityisen kiireellisiä toimia vaativasta tilanteesta, jonka vuoksi pyynnön esittäneen jäsenvaltion vastaanottokapasiteettiin, turvapaikkajärjestelmään tai infrastruktuuriin kohdistuu poikkeuksellisen suuri rasitus, sekä asiaa koskevat tilastotiedot ja todisteet; (b) perusteltu ennuste tilanteen todennäköisestä kehittymisestä lyhyellä aikavälillä; (c) perusteltu selvitys lisärasituksesta, jota kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden siirto kyseiseen jäsenvaltioon tämän asetuksen mukaisesti aiheuttaisi pyynnön esittävän jäsenvaltion vastaanottokapasiteetille, turvapaikkajärjestelmälle tai infrastruktuurille, sekä asiaa koskevat tilastotiedot ja muut todisteet. 2. Kun komissio katsoo, että jossakin jäsenvaltiossa vallitsevat olosuhteet saattavat johtaa siihen, että kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden suojelun taso ei vastaa yhteisön lainsäädännössä ja erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa direktiivissä […/…/EY] ja direktiivissä 2005/85/EY asetettuja vaatimuksia, se voi päättää 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, että kaikki tämän asetuksen mukaiset hakijoiden siirrot kyseiseen jäsenvaltioon keskeytetään. 3. Kun jäsenvaltio katsoo, että jossakin toisessa jäsenvaltiossa vallitsevat olosuhteet saattavat johtaa siihen, että kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden suojelun taso ei vastaa yhteisön lainsäädännössä ja erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa direktiivissä […/…/EY] ja direktiivissä 2005/85/EY asetettuja vaatimuksia, se voi pyytää, että kaikki tämän asetuksen mukaiset hakijoiden siirrot kyseiseen jäsenvaltioon keskeytetään. Pyyntö on osoitettava komissiolle. Siinä on mainittava pyynnön perusteena olevat seikat ja erityisesti yksityiskohtaiset tiedot asianomaisen jäsenvaltion tilanteesta, jossa yhteisön lainsäädännön ja erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin […/…/EY] ja direktiivin 2005/85/EY vaatimukset mahdollisesti eivät täyty. 4. Komissio voi 1 tai 3 kohdassa tarkoitetun pyynnön saatuaan tai 2 kohdan mukaisesti omasta aloitteestaan päättää, että kaikki tämän asetuksen mukaiset hakijoiden siirrot kyseiseen jäsenvaltioon keskeytetään. Tällainen päätös on tehtävä mahdollisimman pian ja viimeistään kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Siirtojen keskeyttämistä koskevassa päätöksessä on mainittava sen perusteet ja erityisesti seuraavat seikat: (a) selvitys kaikista asiaan vaikuttavista olosuhteista siinä jäsenvaltiossa, johon tehtävät siirrot mahdollisesti keskeytetään; (b) selvitys siirtojen keskeyttämisen mahdollisista vaikutuksista muihin jäsenvaltioihin; (c) ehdotus päivämäärästä, jona siirtojen keskeyttäminen tulisi voimaan; (d) keskeyttämiseen mahdollisesti liittyvät ehdot. 5. Komissio ilmoittaa neuvostolle ja jäsenvaltioille päätöksestä keskeyttää kaikki tämän asetuksen mukaiset hakijoiden siirrot kyseiseen jäsenvaltioon. Mikä tahansa jäsenvaltio voi saattaa komission päätöksen neuvoston käsiteltäväksi kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin kuukauden kuluessa siitä kun jäsenvaltio on saattanut asian sen käsiteltäväksi. 6. Sen jälkeen kun komissio on tehnyt päätöksen johonkin jäsenvaltioon tehtävien siirtojen keskeyttämisestä, keskeytettyjen siirtojen kohteena olevien hakijoiden kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä ovat vastuussa ne jäsenvaltiot, joissa nämä henkilöt oleskelevat. Kun tehdään päätös keskeyttää siirrot johonkin jäsenvaltioon, on otettava asianmukaisella tavalla huomioon tarve varmistaa alaikäisten ja perheen yhtenäisyyden suojelu. 7. Päätöksessä keskeyttää siirrot johonkin jäsenvaltioon 1 kohdan nojalla on perusteltava tuen myöntäminen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 573/2007/EY[35] 5 artiklassa säädettyjä hätätoimenpiteitä varten asianomaisen jäsenvaltion esittämän avunpyynnön perusteella. 8. Siirrot voidaan keskeyttää enintään kuuden kuukauden ajaksi. Jos toimenpiteiden perusteet ovat edelleen voimassa kuuden kuukauden jälkeen, komissio voi 1 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan päättää jatkaa niiden soveltamista vielä kuuden kuukauden ajan. Sovelletaan 5 kohtaa. 9. Mitään tässä artiklassa ei saa tulkita jäsenvaltioille myönnetyksi luvaksi poiketa niiden yleisestä velvoitteesta ryhtyä kaikkiin tarvittaviin yleisiin tai erityisiin toimenpiteisiin niiden yhteisön turvapaikkalainsäädäntöön perustuvien velvoitteiden täyttämiseksi, jotka jäsenvaltioille on asetettu erityisesti tällä asetuksella, turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetulla direktiivillä […/…/EY] ja direktiivillä 2005/85/EY. ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi VIVII LUKU HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ 2132 artikla √ Tietojenvaihto∏ 1. Kunkin jäsenvaltion on annettava toiselle jäsenvaltiolle tämän sitä pyytäessä turvapaikanhakijasta asian käsittelyn kannalta asianmukaiset, olennaiset ja ainoastaan tarpeelliset henkilötiedot, joita tarvitaan: (a) turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi; (b) turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelyä varten; (c) tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksien täytäntöönpanemiseksi. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot saavat koskea ainoastaan: (a) hakijan ja tarvittaessa hänen perheenjäsentensä henkilötietoja (suku- ja etunimi sekä tarvittaessa entinen nimi, lisä- tai salanimet, nykyinen ja aiempi kansalaisuus, syntymäaika ja -paikka); (b) henkilö- ja matkustusasiakirjoja (asiakirjan numero, voimassaolo, antopäivä, asiakirjan antanut viranomainen, myöntämispaikka jne.); (c) muita tietoja, jotka ovat tarpeen hakijan henkilöllisyyden toteamiseksi, mukaan luettuina √ [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublin-asetuksen tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun ∏ asetuksen (EY) N:o 2725/2000 [.../...] mukaisesti käsitellyt sormenjäljet; (d) oleskelupaikkoja ja käytettyjä matkareittejä; (e) jäsenvaltion myöntämiä oleskelulupia tai viisumeja; (f) paikkaa, jossa hakemus on tehty; (g) mahdollisen aikaisemman turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ tekopäivää, vireillä olevan turvapaikkahakemuksen tekopäivää, hakemuksen käsittelyvaihetta ja päätöstä, mikäli sellainen on tehty. 3. Hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio voi lisäksi pyytää toista jäsenvaltiota ilmoittamaan, mitä syitä turvapaikanhakija on esittänyt hakemuksensa perusteeksi, ja mahdolliset hakijaa koskevan päätöksen perustelut, jos se on tarpeen turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelyä varten. Jäsenvaltio, jolta tietoja on pyydetty, voi kieltäytyä vastaamasta sille esitettyyn pyyntöön, jos tietojen toimittaminen voisi vaarantaa tämän jäsenvaltion olennaisia etuja tai vahingoittaa asianomaisen henkilön tai muiden henkilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojaa. Turvapaikan ? Kansainvälisen suojelun ⎪ hakijalta on joka tapauksessa saatava ? sen jäsenvaltion toimesta, jolta tietoja pyydetään, ⎪ kirjallinen suostumus, ennen kuin pyydettyjä tietoja voidaan luovuttaa. √Tässä tapauksessa hakijan on tiedettävä, mitä tietoja hänen suostumuksensa koskee. ∏ 4. Kaikki tietojen saantia koskevat pyynnöt on perusteltava, ja ? Tietopyyntöjä voidaan esittää ainoastaan yksittäisten kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhteydessä. ⎪ mikäli Mikäli niiden pyynnön tarkoituksena on tarkistaa sellaisen vastuun määräytymisperusteen olemassaolo, joka todennäköisesti aiheuttaa vastuun syntymisen jäsenvaltiolle, jolle pyyntö esitetään, on pyynnössä mainittava, mihin todisteeseen, mukaan lukien asiaan vaikuttavat luotettavista lähteistä saadut tiedot siitä, miten turvapaikanhakijat tulevat jäsenvaltioiden alueelle, tai hakijan lausumaan sisältyvään yksityiskohtaiseen ja todennettavissa olevaan osaan se perustuu. Tällaiset luotettavista lähteistä saadut asiaan vaikuttavat tiedot eivät yksinään riitä määrittämään asetuksen mukaista jäsenvaltion vastuuta ja toimivaltaa, mutta ne voivat vaikuttaa muiden yksittäistä turvapaikanhakijaa koskevien tietojen arviointiin. 5. Jäsenvaltio, jolta tietoja on pyydetty, on velvollinen vastaamaan pyyntöön kuuden ? neljän ⎪ viikon kuluessa. ? Jos pyynnön saaneen ja määräajan ylittäneen jäsenvaltion suorittamissa tutkimuksissa tulee esiin tietoja, jotka osoittavat sen olevan vastuussa hakemuksen käsittelystä, kyseinen jäsenvaltio ei voi käyttää 21 ja 23 artiklassa mainittua määräajan ylittymistä perusteena kieltäytyä hyväksymästä vastaanotto- tai takaisinottopyyntöä. ⎪ 6. Tämä tietojen vaihto tapahtuu jäsenvaltion pyynnöstä ja ainoastaan sellaisten viranomaisten kesken, jotka kukin jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle ? 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti ⎪ , joka ilmoittaa ne edelleen muille jäsenvaltioille. 7. Vaihdettuja tietoja saadaan käyttää ainoastaan 1 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin. Kussakin jäsenvaltiossa tietoja voidaan toimittaa niiden luonteen ja vastaanottavan viranomaisen toimivallan mukaan ainoastaan niille viranomaisille ja tuomioistuimille, joiden tehtävänä on: (a) turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittäminen; (b) turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittely; (c) tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksien täytäntöönpano. 8. Tiedot antavan jäsenvaltion on varmistettava, että ne ovat oikeat ja ajan tasalla. Jos ilmenee, että jäsenvaltio on antanut virheellisiä tietoja tai tietoja, joita ei olisi pitänyt antaa, asiasta on välittömästi ilmoitettava vastaanottaville jäsenvaltioille. Näiden on oikaistava kyseiset tiedot tai poistettava ne. 9. Turvapaikanhakijalla on oikeus saada pyynnöstä tieto siitä, mitä häntä koskevia tietoja on käsitelty. Jos hän toteaa, että kyseisiä tietoja on käsitelty tämän asetuksen tai yksilöiden suojasta henkilötietojen käsittelystä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY(8) säännösten vastaisesti, erityisesti niiden puutteellisuuden tai virheellisyyden vuoksi, hänellä on oikeus vaatia tietojen oikaisemista, √ tai ∏ poistamista tai niiden suojaamista tietokannassa. Viranomaisen, joka suorittaa tietojen oikaisemisen, √ tai ∏ poistamisen tai niiden suojaamisen tietokannassa, on ilmoitettava tästä tapauksen mukaan joko tiedot lähettävälle tai ne vastaanottavalle jäsenvaltiolle. ∫ uusi Turvapaikanhakijalla on oltava oikeus nostaa kanne tai esittää kantelu toimivaltaisille viranomaisille tai tuomioistuimille siinä jäsenvaltiossa, joka on evännyt häneltä oikeuden tutustua häntä itseään koskeviin tietoihin tai oikaista tai poistaa ne. ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi 10. Kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa on vaihdettujen tietojen vastaanottaminen ja lähettäminen kirjattava asianomaisen henkilön henkilökansioon ja/tai erilliseen rekisteriin. 11. Vaihdettuja tietoja ei saa säilyttää pitempään kuin on tarpeen niiden päämäärien saavuttamiseksi, joiden vuoksi tietoja on vaihdettu. 12. Jos tietoja ei käsitellä automaattisesti tai jos ne eivät muodosta eikä niistä ole tarkoituskaan muodostaa rekisteriä, kunkin jäsenvaltion olisi ? on ⎪ toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla tämän artiklan noudattaminen varmistetaan tehokkain valvontatoimin. 2233 artikla √ Toimivaltaiset viranomaiset ja niiden resurssit ∏ 1. √ Kunkin ∏ Jäsenvaltioiden jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ? viipymättä ⎪ tästä asetuksesta johtuvien velvollisuuksien täytäntöönpanosta vastaavat ?toimivaltaiset ⎪ viranomaiset ? ja niitä koskevat muutokset ⎪. √ Niiden on ∏ ja varmistettava, että kyseisillä viranomaisilla on riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen ja erityisesti vastatakseen säädetyissä määräajoissa tietojen antamista koskeviin sekä vastaanottoa ja takaisinottoa koskeviin pyyntöihin. ∫ uusi 2. Komissio julkaisee kootun luettelon 1 kohdassa tarkoitetuista viranomaisista Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Jos luetteloon tehdään muutoksia, komissio julkaisee päivitetyn luettelon kerran vuodessa. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille on annettava tämän asetuksen soveltamista varten tarvittava koulutus. ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi 24. Säännöt, jotka koskevat suojattujen sähköisten tiedonsiirtokanavien perustamista 1 kohdassa mainittujen viranomaisten välille pyyntöjen ? , vastausten ja kaiken kirjallisen kirjeenvaihdon ⎪ välittämistä varten ja sen varmistamiseksi, että pyyntöjä lähettävät saavat automaattisesti sähköisen todisteen pyynnön vastaanottamisesta, vahvistetaan 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 2334 artikla √ Hallinnolliset järjestelyt∏ 1. Jäsenvaltiot voivat kahdenvälisesti sopia kahdenvälisistä hallinnollisista järjestelyistä, jotka koskevat tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia yksityiskohtaisia käytännön sääntöjä, jotta sen täytäntöönpanoa voidaan helpottaa ja tehostaa. Nämä järjestelyt voivat koskea: (a) yhteyshenkilöiden vaihtoa; (b) menettelyjen yksinkertaistamista ja siirtoihin sekä vastaanottoa tai takaisinottoa koskevien pyyntöjen toimittamiseen ja käsittelyyn sovellettavien määräaikojen lyhentämistä. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista järjestelyistä on ilmoitettava komissiolle. Komissio varmistaa, että ? vahvistaa ⎪ 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut järjestelyt √ varmistettuaan, että ne ∏ eivät ole tämän asetuksen säännösten vastaisia. ⎢1560/2003 (mukautettu) ? uusi √ VIII LUKU ∏ Sovittelu 1435 artikla √ Sovittelu ∏ 1. Kun jäsenvaltiot eivät pääse sopimukseen siirron tai asetuksen (EY) N:o 343/2003 15 artiklan perusteella toteutettavan yhteensaattamisen tarpeellisuudesta tai siitä, missä jäsenvaltiossa yhteensaattaminen olisi toteutettava ? jostakin tämän asetuksen soveltamiseen liittyvästä asiasta, ⎪ ne voivat turvautua tämän artiklan 2 kohdan mukaiseen sovittelumenettelyyn. 2. Sovittelumenettely aloitetaan siten, että yksi erimielisyyden osapuolista esittää tätä koskevan pyynnön asetuksen (EY) N:o 343/2003 2740 artiklalla perustetun komitean puheenjohtajalle. Hyväksyessään sovittelumenettelyn aloittamisen asianomaiset jäsenvaltiot sitoutuvat ottamaan ratkaisuehdotuksen huomioon mahdollisimman pitkälle. Komitean puheenjohtaja nimeää kolme komitean jäsentä, jotka edustavat kolmea erimielisyyden ulkopuolista jäsenvaltiota. Heille toimitetaan erimielisyyden osapuolten perustelut joko kirjallisesti tai suullisesti, ja keskusteltuaan niistä he esittävät ratkaisuehdotuksensa kuukauden määräajan kuluessa, tarvittaessa äänestyksen jälkeen. Asian käsittelyä johtaa komitean puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hän voi esittää kantansa mutta ei osallistu äänestykseen. Ratkaisuehdotus on lopullinen eikä sitä voida ottaa uudelleen käsiteltäväksi riippumatta siitä, hyväksyvätkö osapuolet sen. ⎢ 343/2003/EY VIIIX LUKU SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET ∫ uusi 36 artikla Seuraamukset Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viisumitietojärjestelmän tietojen väärinkäyttäminen on rangaistavaa seuraamuksin, kansallisen lainsäädännön mukaiset hallinnolliset ja/tai rikosoikeudelliset seuraamukset mukaan lukien, ja että seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. ⎢343/2003/EY (mukautettu) 2437 artikla √ Siirtymäsäännökset ∏ 1. Tällä asetuksella korvataan Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta tehty yleissopimus, joka on allekirjoitettu Dublinissa 15 päivänä kesäkuuta 1990 (Dublinin yleissopimus). 2. Jotta voidaan varmistaa turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi sovellettavan järjestelmän jatkuvuus tilanteissa Tilanteissa, joissa turvapaikkahakemus on tehty 2944 artiklan toisessa kohdassa mainitun päivän jälkeen, otetaan jäsenvaltion vastuun syntymiseen tämän asetuksen säännösten nojalla todennäköisesti vaikuttavat seikat huomioon myös tätä päivää edeltävän ajan osalta, lukuun ottamatta 1014 artiklan 2 kohdassa mainittuja seikkoja. 3. Asetuksessa (EY) N:o 2725/2000 olevia viittauksia Dublinin yleissopimukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen. 2538 artikla √ Määräaikojen laskeminen ∏ 1. Kaikki tässä asetuksessa säädetyt määräajat lasketaan seuraavasti: (a) Jos jos päivinä, viikkoina tai kuukausina ilmoitettu määräaika lasketaan alkavaksi jonkin tapahtuman tai toiminnan toteuttamisen hetkestä, tapahtumapäivän tai toiminnan toteuttamispäivän ei katsota sisältyvän tähän määräaikaan; (b) Viikkoina viikkoina tai kuukausina ilmaistu määräaika päättyy määräajan viimeisen viikon tai kuukauden sen päivän päätyttyä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sen tapahtuman tai toiminnan toteuttamispäivää, josta määräaika on laskettava. Jos kuukausina ilmaistun määräajan viimeisessä kuukaudessa ei ole päivää, jona määräajan tulisi päättyä, määräaika päättyy tuon kuukauden viimeisen päivän päättyessä; (c) Lauantait lauantait, sunnuntait ja kaikkien kyseisten jäsenvaltioiden yleiset vapaapäivät sisältyvät määräaikoihin. 2. Pyynnöt ja vastaukset on toimitettava mitä tahansa sellaista menetelmää käyttäen, jossa on mahdollista saada todiste vastaanottamisesta. 2639 artikla √ Alueellinen soveltamisala ∏ Ranskan tasavallan osalta tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan ainoastaan sen Euroopassa olevaan alueeseen. 2740 artikla √ Komitea∏ 1. Komissiota avustaa komitea. 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä. Päätöksen N:o 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi. ⎢1103/2008/EY, liitteessä olevan 3 kohdan 4 kohta 3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. ⎢ 343/2003/EY (mukautettu) 2841 artikla √ Seuranta ja arviointi∏ Komissio antaa viimeistään kolmen vuoden kuluttua 2944 artiklan ensimmäisessä kohdassa mainitusta päivästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamiseksi. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tämän kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot viimeistään kuusi kuukautta ennen kertomuksen laatimiselle asetetun määräajan päättymistä. Tämän kertomuksen esittämisen jälkeen komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta samanaikaisesti niiden Eurodac-järjestelmän täytäntöönpanoa koskevien kertomusten kanssa, joista säädetään √ [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublin-asetuksen tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun ∏ asetuksen (EY) N:o [.../...] 2725/2000 4 artiklan 5 kohdassa 28 artiklassa. ∫ uusi 42 artikla Tilastot Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostat) tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 1560/2003 soveltamista koskevat tiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007[36] 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti. ⎢ 43 artikla Kumoaminen Kumotaan asetus (EY) N:o 343/2003. Kumotaan komission asetuksen (EY) N:o 1560/2003 11 artiklan 1 kohta sekä 13, 14 ja 17 artikla. Viittauksia kumottuun asetukseen tai kumottuihin artikloihin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti. ⎢343/2003/EY (mukautettu) ? uusi 2944 artikla √ Voimaantulo ja soveltaminen∏ Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Sitä sovelletaan turvapaikkahakemuksiin ? kansainvälistä suojelua koskeviin hakemuksiin ⎪ , jotka tehdään sen voimaantuloa seuraavan kuudennen kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen, ja mainitusta päivästä alkaen sitä sovelletaan kaikkiin pyyntöihin, jotka koskevat turvapaikanhakijoiden vastaanottoa tai takaisinottoa, riippumatta siitä, minä päivänä turvapaikkahakemus on tehty. Ennen tätä päivää tehtyjen turvapaikkahakemusten ? kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten ⎪ käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään Dublinin yleissopimuksessa √ asetuksessa (EY) N:o 343/2003 ∏ vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti. Tehty [...] Euroopan parlamentin puolesta Puhemies […] Neuvoston puolesta Puheenjohtaja […] ⎡ LIITE I (43 ARTIKLASSA TARKOITETTU) KUMOTTU ASETUS Neuvoston asetus (EY) N:o 343/2003 (EUVL L 50, 25.2.2003) Komission asetuksen (EY) N:o 1560/2003 11 artiklan 1 kohta sekä 13, 14 ja 17 artikla (EUVL L 222, 5.9.2003) ⎡ LIITE II VASTAAVUUSTAULUKKO Asetus (EY) N:o 343/2003 | Tämä asetus | 1 artikla | 1 artikla | 2 artiklan a alakohta | 2 artiklan a alakohta | 2 artiklan b alakohta | poistettu | 2 artiklan c alakohta | 2 artiklan b alakohta | 2 artiklan d alakohta | 2 artiklan c alakohta | 2 artiklan e alakohta | 2 artiklan d alakohta | 2 artiklan f alakohta | 2 artiklan e alakohta | 2 artiklan g alakohta | 2 artiklan f alakohta | - | 2 artiklan g alakohta | 2 artiklan h–k alakohta | 2 artiklan h–k alakohta | - | 2 artiklan l kohta | 3 artiklan 1 kohta | 3 artiklan 1 kohta | 3 artiklan 2 kohta | 17 artiklan 1 kohta | 3 artiklan 3 kohta | 3 artiklan 3 kohta | 3 artiklan 4 kohta | 4 artiklan 1 kohta, johtolause | - | 4 artiklan 1 kohdan a–g alakohta | - | 4 artiklan 2 ja 3 kohta | 4 artiklan 1–5 kohta | 20 artiklan 1–5 kohta | - | 20 artiklan 5 kohdan kolmas alakohta | - | 5 artikla | - | 6 artikla | 5 artiklan 1 kohta | 7 artiklan 1 kohta | 5 artiklan 2 kohta | 7 artiklan 2 kohta | - | 7 artiklan 3 kohta | 6 artiklan ensimmäinen kohta | 8 artiklan 1 kohta | - | 8 artiklan 3 kohta | 6 artiklan toinen kohta | 8 artiklan 4 kohta | 7 artikla | 9 artikla | 8 artikla | 10 artikla | 9 artikla | 13 artikla | 10 artikla | 14 artikla | 11 artikla | 15 artikla | 12 artikla | 16 artikla | 13 artikla | 3 artiklan 2 kohta | 14 artikla | 12 artikla | 15 artiklan 1 kohta | 17 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta | 15 artiklan 2 kohta | 11 artiklan 1 kohta | 15 artiklan 3 kohta | 8 artiklan 2 kohta | 15 artiklan 4 kohta | 17 artiklan 2 kohdan neljäs alakohta | 15 artiklan 5 kohta | 8 artiklan 5 kohta ja 11 artiklan 2 kohta | 16 artiklan 1 kohdan a alakohta | 18 artiklan 1 kohdan a alakohta | 16 artiklan 1 kohdan b alakohta | 18 artiklan 2 kohta | 16 artiklan 1 kohdan c alakohta | 18 artiklan 1 kohdan b alakohta | 16 artiklan 1 kohdan d alakohta | 18 artiklan 1 kohdan c alakohta | 16 artiklan 1 kohdan e alakohta | 18 artiklan 1 kohdan d alakohta | 16 artiklan 2 kohta | 19 artiklan 1 kohta | 16 artiklan 3 kohta | 19 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta | - | 19 artiklan 2 kohdan toinen alakohta | 16 artiklan 4 kohta | 19 artiklan 3 kohta | 19 artiklan 3 kohdan toinen alakohta | 17 artikla | 21 artikla | 18 artikla | 22 artikla | 19 artiklan 1 kohta | 25 artiklan 1 kohta | 19 artiklan 2 kohta | 25 artiklan 2 kohta ja 26 artiklan 1 kohta | - | 26 artiklan 2–6 kohta | 19 artiklan 3 kohta | 28 artiklan 1 kohta | 19 artiklan 4 kohta | 28 artiklan 2 kohta | - | 28 artiklan 3 kohta | 19 artiklan 5 kohta | 28 artiklan 4 kohta | 20 artiklan 1 kohta, johtolause | 23 artiklan 1 kohta | - | 23 artiklan 2 kohta | - | 23 artiklan 3 kohta | - | 23 artiklan 4 kohta | 20 artiklan 1 kohdan a alakohta | 23 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta | 20 artiklan 1 kohdan b alakohta | 24 artiklan 1 kohta | 20 artiklan 1 kohdan c alakohta | 24 artiklan 2 kohta | 20 artiklan 1 kohdan d alakohta | 28 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta | 20 artiklan 1 kohdan e alakohta | 25 artiklan 1 ja 2 kohta, 26 artiklan 1 kohta, 28 artiklan 1 kohdan toinen ja kolmas alakohta | 20 artiklan 2 kohta | 28 artiklan 2 kohta | 20 artiklan 3 kohta | 23 artiklan 5 kohdan toinen alakohta | 20 artiklan 4 kohta | 28 artiklan 4 kohta | - | 27 artikla | - | 29 artikla | - | 30 artikla | - | 31 artikla | 21 artiklan 1–9 kohta | 32 artiklan 1–9 kohta, 9:nnen kohdan 1–3 alakohdat mukaan lukien | 32 artiklan 9 kohdan neljäs alakohta | 21 artiklan 10–12 kohta | 32 artiklan 10–12 kohta | 22 artiklan 1 kohta | 33 artiklan 1 kohta | - | 33 artiklan 2 kohta | - | 33 artiklan 3 kohta | 22 artiklan 2 kohta | 33 artiklan 4 kohta | 23 artikla | 34 artikla | 24 artiklan 1 kohta | poistettu | 24 artiklan 2 kohta | 37 artikla | 24 artiklan 3 kohta | poistettu | 25 artiklan 1 kohta | 38 artikla | 25 artiklan 2 kohta | poistettu | 26 artikla | 39 artikla | 27 artiklan 1 ja 2 kohta | 40 artiklan 1 ja 2 kohta | 27 artiklan 3 kohta | poistettu | 28 artikla | 41 artikla | 29 artikla | 44 artikla | - | 35 artikla | - | 36 artikla | - | 42 artikla | - | 43 artikla | Asetus (EY) N:o 1560/2003 | Tämä asetus | 11 artiklan 1 kohta | 11 artiklan 1 kohta | 13 artiklan 1 kohta | 17 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta | 13 artiklan 2 kohta | 17 artiklan 2 kohdan toinen alakohta | 13 artiklan 3 kohta | 17 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta | 13 artiklan 4 kohta | 17 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta | 14 artikla | 35 artikla | 17 artiklan 1 kohta | 9 ja 10 artikla ja 17 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta | 17 artiklan 2 kohta | 32 artiklan 3 kohta | [1] EUVL L 50, 25.2.2003, s. 1. [2] Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle - Dublinin yleissopimukseen perustuvan järjestelmän arviointi (KOM(2007) 299 lopullinen, SEC(2007) 742. Ns. Dublin-järjestelmän tarkoituksena on määrittää, mikä jäsenvaltio on vastuussa kolmannen maan kansalaisen jossakin jäsenvaltiossa esittämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Järjestelmän muodostavat Dublin- ja Eurodac-asetukset. [3] Vihreä kirja – Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuus (KOM(2007) 301). [4] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - Turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelma – EU:n yhdennetty lähestymistapa suojeluun (KOM(2008) 360, 17.6.2008). [5] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten [kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta] annetun asetuksen (EY) N:o […/…] tehokkaaksi soveltamiseksi, KOM(2008) 825. [6] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista, KOM(2008) 815. [7] Neuvoston direktiivi 2004/83/EY kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä, EUVL L 304, 30.9.2004, s. 12. [8] Neuvoston direktiivi 2005/85/EY pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista, EUVL L 326, 13.12.2005, s. 13. [9] EYVL C 254, 19.8.1997, s. 1. Yleissopimus tuli voimaan kahdentoista alkuperäisen allekirjoittajavaltion osalta 1. syyskuuta 1997, Itävallan ja Ruotsin osalta 1. lokakuuta 1997 ja Suomen osalta 1. tammikuuta 1998. [10] EYVL L 316, 15.12.2000, s. 1. [11] EUVL L 31, 6.2.2003, s. 18. [12] EUVL L 222, 5.9.2003, s. 3. [13] EYVL L 62, 5.3.2002, s. 1. [14] EUVL L 304, 14.11.2008, s. 80. [15] P6_TA-PROV(2008)0385. [16] Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi, EUVL L 66, 8.3.2006, s. 38. [17] Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, EYVL L 93, 3.4.2001, s. 40. [18] Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, EUVL L 53, 27.2.2008, s. 5. [19] Pöytäkirja Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio (KOM(2006) 753, asian käsittely on kesken). [20] Neuvoston päätös Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä (2006/0257 CNS, tehty 24.10.2008, ei vielä julkaistu EUVL:ssä), ja Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, tehtyyn sopimukseen liitettävä pöytäkirja (EUVL L 57, 28.2.2006, s. 16). [21] EUVL C […], […], s. […]. [22] EUVL C […], […], s. […]. [23] EUVL C […], […], s. […]. [24] EUVL L 50, 25.2.2003, s. 1. [25] EUVL L 304, 30.9.2004, s. 12. [26] EUVL C […], […], s. […]. [27] EUVL L 222, 5.9.2003, s. 3. [28] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31. [29] EYVL L 316, 15.12.2000, s. 1 [30] EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60. [31] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. [32] EYVL L 364, 18.12.2000, s. 1. [33] EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1. [34] EUVL L 326, 13.12.2005, s. 13. [35] EUVL L 144, 6.6.2007, s. 1. [36] EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23.