4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 295/43

A.

katsoo, että sosiaalistuminen (koulun, perheen ja sosiokulttuurisen ympäristön välityksellä) on prosessi, joka luo identiteettiä ja arvostuksia, uskomuksia ja asenteita, jotka antavat yksilölle paikan ja tehtävän yhteiskunnassa, jossa hän kasvaa aikuiseksi; samastuminen on avainkäsite tämän prosessin etenemisen ymmärtämisessä,

B.

katsoo, että koulussa ja kotona on tehtävä enemmän, jotta lapset ja nuoret oppivat varhaisessa vaiheessa käyttämään televisiota ja uutta tekniikkaa järkevällä ja vastuuntuntoisella tavalla;

C.

katsoo, että syrjivät ja/tai halventavat mainossanomat, jotka perustuvat sukupuoleen tai mihin tahansa sukupuolistereotypioihin, muodostavat esteen nykyaikaiselle ja tasa-arvoiselle yhteiskunnalle,

D.

katsoo, että stereotypiat voivat edistää tiettyjä käyttäytymismalleja, jotka toimivat samastumisen välineinä,

E.

katsoo, että mainonta ja markkinointi kuvastavat kulttuuria ja myös myötävaikuttavat sen luomiseen,

F.

katsoo, että mainonta on osa markkinataloutta ja yksi niistä realiteeteista, joita jokainen kohtaa jokapäiväisessä elämässä,

G.

katsoo, että mainoksissa voidaan toisinaan esittää karrikoitu todellisuus naisten ja miesten elämästä,

H.

toteaa, että sukupuoleen perustuva syrjintä on tiedotusvälineissä edelleen laajamittaista; katsoo, että mainoksissa ja tiedotusvälineissä esiintyviä sukupuolistereotypioita voidaan pitää osana tätä syrjintää,

I.

katsoo, että sukupuolistereotypioita sisältävä mainonta ilmentää eriarvoisia valtasuhteita,

J.

katsoo, että naisten ja miesten välisen tasa-arvon ja yhteistyön mahdollistamiseksi sekä yksityiselämässä että julkisessa elämässä on taisteltava sukupuolistereotypioita vastaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla,

K.

katsoo, että sukupuolistereotypiat saattavat edistää sukupuolten välistä syrjintää jo lapsen sosiaalis-tumisen ensimmäisistä vuosista, mikä vahvistaa naisten ja miesten välisen elinikäisen epätasa-arvon ylläpitämistä sekä sukupuolikliseiden syntymistä,

L.

katsoo, että sukupuolistereotypiat vaikuttavat kielteisesti ja edistävät työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan eri ammatteihin siten, että naisten ammateissa ansaitaan yleensä vähemmän kuin miesten,

M.

katsoo, että sukupuolistereotypioiden jatkumisen välttämiseksi koko yhteiskunnan on tultava asiaan mukaan; katsoo, että kyse on kaikkien kesken jaetusta vastuusta,

N.

katsoo, että on poistettava esteet, jotka haittaavat myönteisten kuvien välittämistä naisista ja miehistä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa,

O.

ottaa huomioon, että lapset ovat erityisen suojaton ryhmä; he uskovat paitsi auktoriteetteihin myös muun muassa satuhahmoihin, tv-ohjelmiin, kuvakirjoihin, oppimateriaali mukaan luettuna, tv-peleihin ja lelumainoksiin; lapset oppivat kokemuksistaan matkimalla ja jäljittelemällä; katsoo, että tästä syystä sukupuolistereotypioita sisältävä mainonta vaikuttaa yksilön kehitykseen ja korostaa käsitystä, jonka mukaan, että sukupuoli ratkaisee sen, mikä on mahdollista ja mikä ei,

P.

katsoo, että mainonta eri tiedotusvälineissä on osa arkipäiväämme; pitää erityisen tärkeänä, että tiedotusvälineiden kautta tapahtuvaan mainontaan sovelletaan voimassaolevia eettisesti ja/tai oikeudellisesti sitovia sääntöjä ja/tai käytännesääntöjä, jotka estävät mainonnan, joka antaa sellaisia syrjiviä tai halventavia viestejä, jotka perustuvat sukupuolistereotypioihin ja väkivallan lietsontaan,

Q.

katsoo, että vastuuntuntoisella mainonnalla voi olla myönteinen vaikutus yhteiskunnan käsitykseen siitä, mitä tarkoittavat esimerkiksi käsitteet ”kehokuva”, ”sukupuoliroolit” ja ”normaalius”; toteaa, että mainonta voi olla tehokas väline stereotypioiden kyseenalaistamisessa ja poistamisessa;

1.

korostaa, että on tärkeää antaa naisille ja miehille samat mahdollisuudet kehittyä yksilöinä;

2.

panee merkille, että stereotyyppisiä kuvia sukupuolesta esiintyy edelleen suuressa määrin, huolimatta erilaisista yhteisön ohjelmista, joilla on pyritty saavuttamaan sukupuolten välinen tasa-arvo;

3.

huomauttaa, että lisätutkimukset voisivat selkiyttää sukupuolistereotypioita sisältävän mainonnan ja sukupuolten välisen puutteellisen tasa-arvon välisiä yhteyksiä;

4.

kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään edellä mainittua tutkimusaluetta ja sen tuloksia – ja levittämään tietoa niistä;

5.

korostaa sen tärkeyttä, että jäsenvaltiot noudattavat edellä mainitun Euroopan tasa-arvosopimuksen nojalla tekemiään sitoumuksia;

6.

kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan suuntaviivoja, joita on hyväksytty erilaisten yhteisön ohjelmien, esimerkiksi Equal-ohjelman, yhteydessä, sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä koskevia suuntaviivoja;

7.

kehottaa neuvostoa ja komissiota valvomaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja vihan lietsontaa koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoa;

8.

kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan toimintaohjelmia kaikkialla EU:ssa tietoisuuden lisäämiseksi siitä, että sukupuoleen perustuvia loukkauksia ja naisten ja miesten halventamista mainonnassa ja markkinoinnissa on vastustettava;

9.

kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan ja raportoimaan naisten ja miesten antamasta kuvasta mainonnassa ja markkinoinnissa;

10.

korostaa, että lasten televisio-ohjelmien mainoksissa esiintyvät stereotypiat ovat varsinainen ongelma, koska ne voivat vaikuttaa sukupuoleen sosiaalistamiseen ja myöhemmin lasten näkemykseen itsestään, perheenjäsenistään ja ympäröivästä maailmasta;

11.

toteaa, että tiedotusvälineissä ja mainoksissa esiintyvien sukupuolistereotypioiden torjumiseksi toteutettaviin ponnisteluihin olisi liitettävä valistusstrategioita ja toimia tiedostamisen kehittämiseksi varhaisesta iästä alkaen sekä kriittisen ajattelun kehittämiseksi teini-iästä lähtien;

12.

korostaa koulujärjestelmän perustavanlaatuista merkitystä lapsen kriittisen ajattelun kehittymisessä kuvien ja yleensäkin tiedotusvälineiden suhteen sekä markkinoinnissa ja mainoksissa jatkuvasti esiintyvien sukupuolistereotypioiden vahingollisten vaikutusten ehkäisemisessä;

13.

toteaa, että on tarpeen kyseenalaistaa perinteiset sukupuoliroolit, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo voitaisiin saavuttaa;

14.

panee erityisesti merkille tarpeen poistaa oppikirjoista, leluista, video- ja tietokonepeleistä, Internetistä ja uusista tieto- ja viestintätekniikoista sekä erityyppisten tiedotusvälineiden kautta tapahtuvasta mainonnasta ihmisarvoa loukkaavat tai sukupuolistereotypioita välittävät viestit;

15.

panee hyvin huolestuneena merkille, että erilaisissa julkaisuissa, esimerkiksi paikallislehdissä, on seksipalveluja koskevia mainoksia, mikä vahvistaa stereotyyppistä kuvaa naisesta objektina, ja että tällainen mainonta on varsin helposti lasten nähtävissä ja saatavilla;

16.

toteaa, että on tarpeen toteuttaa tiedotusvälineiden ammattilaisia koskevia jatkokoulutustoimia yhteistyössä heidän kanssaan sekä valistaa yhteiskuntaa sukupuolistereotypioiden kielteisistä vaikutuksista;

17.

muistuttaa, että television ja uuden tekniikan käyttö lisääntyy lasten ja nuorten keskuudessa; toteaa, että tämä käyttö alkaa varsin varhaisessa iässä ja että television katselu ilman valvontaa on yhä yleisempää;

18.

huomauttaa, että markkinoinnin ja mainonnan välittämä kuva ihanteellisesta kehosta voi vaikuttaa haitallisesti naisten ja miesten, etenkin teini-ikäisten sekä syömishäiriöihin, kuten anoreksiaan ja bulimiaan, taipuvaisten naisten itsetuntoon; kehottaa etenkin mainostajia harkitsemaan tarkasti erittäin laihojen naisten käyttämistä tuotteiden mainonnassa;

19.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan asianmukaisin keinoin, että markkinoinnissa ja mainonnassa kunnioitetaan ihmisarvoa ja henkilökohtaista koskemattomuutta ja etteivät ne ole suoraan tai välillisesti syrjiviä taikka sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai elämänkatsomukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuvaa vihan lietsontaa, ja etteivät ne sisällä aineistoa, joka omassa yhteydessään arvioituna sallii naisiin kohdistuvan väkivallan tai edistää tai ihannoi sitä;

20.

arvostaa työtä, jonka tiettyjen jäsenvaltioiden viestintäviranomaiset ovat jo tehneet tutkiakseen sukupuolistereotypioiden vaikutuksia; kannustaa kaikkien jäsenvaltioiden viestintäviranomaisia vaihtamaan tietoja näitä kysymyksiä koskevista parhaista käytänteistä;

21.

muistuttaa komissiota siitä, että edellä mainittu direktiivin 2004/113/EY alkuperäinen komission ehdotus kattoi myös syrjinnän tiedotusvälineissä; kehottaa komissiota tehostamaan tällaisen syrjinnän vastaisia toimiaan;

22.

korostaa sukupuolinäkökulmasta katsoen myönteisien esimerkkien antamisen tarvetta viestimien ja mainonnan maailmassa, jotta osoitetaan muutoksen olevan mahdollinen ja toivottava; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön virallisia palkintoja, joita mainostajat antaisivat kollegoilleen ja suuri yleisö antaisi mainostajille sellaisen mainoksen palkitsemiseksi, joka murtaa parhaalla mahdollisella tavalla sukupuolistereotypioita ja antaa myönteisen tai arvostusta lisäävän kuvan naisista ja miehistä tai heidän välisestä suhteestaan;

23.

korostaa, että on tärkeää tiedottaa tasa-arvoa koskevista periaatteista tiedotusvälineissä erilaisten julkaisujen ja ohjelmien avulla, jotka on suunnattu eri ikäryhmille parhaiden käytänteiden tekemiseksi tutuksi ja sukupuolten välisten erojen kunnioittamiseksi;

24.

korostaa tarvetta käydä jatkuvaa vuoropuhelua markkinoinnista ja mainonnasta ja niiden roolista, mitä tulee sukupuolistereotypioiden tuottamiseen ja ylläpitämiseen;

25.

kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan ja käynnistämään koulutusta koskevia aloitteita, jotka on laadittu suvaitsevaisuuden hengessä ja jotka on tarkoitettu stereotypioiden välttämiseen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen;

26.

painottaa, että sukupuolistereotypioista on päästävä eroon;

27.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.