19.11.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 279/1

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 158 artiklan,

—

ottaa huomioon rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöistä 21. kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 (1),

—

ottaa huomioon rakennerahastojen päämääristä ja tehokkuudesta ja niiden toiminnan yhteensovittamisesta keskenään ja Euroopan investointipankin toiminnan sekä muiden rahoitusvälineiden kanssa annetun asetuksen (ETY) N:o 2052/88 muuttamisesta 20. heinäkuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/93 (2),

—

ottaa huomioon asetuksen (ETY) N:o 2052/88 soveltamisesta rakennerahastojen toiminnan yhteensovittamisen osalta toisaalta keskenään ja toisaalta Euroopan investointipankin toiminnan ja muiden rahoitusvälineiden kanssa annetun asetuksen (ETY) N:o 4253/88 muuttamisesta 20. heinäkuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2082/93 (3),

—

ottaa huomioon yhteisön rahoitustuesta Irlannin kansainväliselle rahastolle 24. tammikuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 214/2000 (4),

—

ottaa huomioon yhteisön rahoitustuesta Irlannin kansainväliselle rahastolle (2003–2004) 10. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2236/2002 (5),

—

ottaa huomioon rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1260/1999 muuttamisesta 26. toukokuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1105/2003 (6),

—

ottaa huomioon rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1260/1999 muuttamisesta PEACE-ohjelman jatkamisen ja uusien maksumäärärahojen myöntämisen osalta 24. tammikuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 173/2005 (7),

—

ottaa huomioon yhteisön rahoitustuesta Irlannin kansainväliselle rahastolle (2005–2006) 24. tammikuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 177/2005 (8),

—

ottaa huomioon yhteisön rahoitustuesta Irlannin kansainväliselle rahastolle (2007–2010) 21. joulukuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1968/2006 (9),

—

ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 (10),

—

ottaa huomioon erityisestä tukiohjelmasta rauhan ja sovinnon aikaansaamiseksi Pohjois-Irlannissa annetun komission tiedonannon (KOM(1994)0607),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”neuvoston asetuksen (EY) N:o 177/2005 5 artiklan mukainen kertomus Irlannin kansainvälisestä rahastosta” (KOM(2006)0563),

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 7/2000 Irlannin kansainvälisestä rahastosta sekä erityisestä tukiohjelmasta rauhan ja sovinnon aikaansaamiseksi Pohjois-Irlannissa ja Irlannin raja-alueiden kreivikunnissa vuosina 1995–1999 sekä komission vastaukset (58 kohta) (11),

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan 20. marraskuuta 2007 järjestämän julkisen kuulemisen PEACE-ohjelman arvioinnista ja tulevaisuuden strategioista,

—

ottaa huomioon Euroopan komission puheenjohtajan Barroson Belfastiin toukokuussa 2007 tekemän vierailun jälkeen perustetun Pohjois-Irlannin työryhmän (Task Force for Northern Ireland, TFNI),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

—

ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A6-0133/2008),

A.

ottaa huomioon, että EU:n PEACE I- ja PEACE II-ohjelmilla, joita rahoitettiin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1105/2003 ja asetuksen (EY) N:o 173/2005 nojalla, pyrittiin turvaamaan rauha ja että niissä oli kaksi keskeistä osaa: rauhasta koituvien mahdollisuuksien käyttäminen ja selkkausten ja väkivallan seurausten käsittely,

B.

katsoo, että EU:n osallistuminen PEACE-ohjelmiin vaikutti ja vaikuttaa hyvin myönteisesti ja että EU:n osallistuminen tällaisiin rauhanrakentamishankkeisiin on tarjonnut rahoitusvälineen ja on lisäksi osoittanut EU:n merkityksen puolueettomana auktoriteettina, jolla on ohjelman suunnittelussa tarvittavaa asiantuntemusta ja pitkäaikaista näkemystä,

C.

ottaa huomioon, että sovintoprosessi toimii eri tasoilla ja että sitä on aktiivisesti kannustettava mutta sitä ei voida määrätä pakolliseksi (12),

D.

ottaa huomioon, että rauhanrakentaminen ja sovinto ovat pohjimmiltaan epävarmoja prosesseja, mutta ne ovat keskeisiä alueen poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi, ja että siksi luottamuksen rakentamiseen tähtäävissä hankkeissa olisi annettava tilaa kokeiluille ja innovoinnille niiden käynnistämisen helpottamiseksi,

E.

ottaa huomioon, että Pohjois-Irlannin konfliktin yhteydessä luotiin erilliset yhteisöt, mikä johti syviin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja poliittisiin jakolinjoihin,

F.

katsoo, että yhteyksien ja luottamuksen rakentaminen voi muuttaa kielteisiä näkemyksiä, ja katsoo, että nuorten ihmisten keskinäisen ymmärryksen edistäminen auttaa tulevia johtajia ymmärtämään molempien yhteisöjen historiaa ja kulttuuria,

G.

katsoo, että vaikka kumppanuudet paikallisyhteisöjen kanssa voivat viedä enemmän aikaa, koska niissä on mukana enemmän osallistujia ja menettelytapoja, on kuitenkin selvää, että niistä saatavat lisähyödyt ovat olennaisia, koska hallinnon siirtäminen alemmalle tasolle ja osallistumisen lisääminen parantavat tietoisuutta sekä ohjelmasta että EU:sta,

H.

katsoo, että konfliktista ja väkivallasta suuresti kärsineille syrjäytyneille ryhmille ja ihmisille annettiin PEACE-ohjelmien puitteissa uusia mahdollisuuksia edistää aktiivisesti rauhanrakentamista; katsoo, että PEACE-ohjelmiin kuuluvat hankkeet hyödyttävät yhteiskunnan syrjäytyneimpiä ryhmiä, sillä niissä kehitetään toimintaa yksilöille ja ryhmille, kuten konfliktin uhreille, iäkkäille ja heikommassa asemassa oleville ihmisille, vammaisille, perheväkivallan uhreille, entisille vangeille ja työttömille nuorille (13),

I.

ottaa huomioon, että monet rauhanrakentamis- ja sovintohankkeissa työskennelleet ihmiset ovat olleet vapaaehtoisia,

J.

pitää äärimmäisen tärkeänä, että rauhanrakentamisohjelmille, erityisesti sellaisille, joihin osallistuu kansalais- ja vapaaehtoisryhmiä, myönnetään edelleen taloudellista tukea, kun PEACE-rahoitus päättyy,

K.

ottaa huomioon, että vapaaehtois- ja yhteisösektorin saavutukset ovat tunnetusti hyviä sosiaalisen taantumisen ja köyhyyden torjunnassa ja että ne ovat hyvässä asemassa välttämättömimpien palvelujen kehittämisessä ja tarjoamisessa yhteiskunnan vähäosaisimmille, ja katsoo, että naisilla on hyvin myönteinen rooli rauhanrakentamisessa,

L.

ottaa huomioon, että PEACE-ohjelmilla on tuettu heikommassa asemassa olevien alueiden taloudellisten hankkeiden kehittämistä perustamalla uusia yrityksiä,

M.

ottaa huomioon, että monet PEACE II -ohjelmasta tukea saaneet kansalais- ja vapaaehtoisryhmien aloitteet toimivat jatkuvasti ja tarjoavat tärkeitä yhteiskunnallisia palveluita erityisesti syrjäytyneille ryhmille sekä odottavat rahoituksen vahvistamista voidakseen jatkaa näiden palvelujen tarjoamista,

N.

ottaa huomioon, että PEACE-ohjelmista myönnetyn tuen tuloksena käynnistyneen talouskehityksen yksi näkökohta on se, että se hyödytti sekä kaupunkeja että maaseutua,

O.

katsoo, että Irlannin kansainvälisen rahaston (International Fund for Ireland, IFI), rahoitus on usein täydentävää ja että molempien ohjelmien (IFI ja PEACE) ansiosta hankkeet saatiin sellaiseen vaiheeseen, että ne voivat saada muuta EU:n rahoitusta, esimerkiksi Interreg-ohjelman nojalla,

P.

katsoo, että useat PEACE-ohjelman alaohjelmien, IFI-ohjelmien ja yhteisön Interreg-aloitteen toimista ovat osoittautuneet hyvin samankaltaisiksi ja että joillakin aloilla niissä on ollut jonkin verran päällekkäisyyksiä,

Q.

katsoo, että vastuuvelvollisuus ja avoimuus, osallistuminen, kaikkien ihmisten keskinäisen riippuvuuden tunnustaminen, epätasa-arvon onnistunut poistaminen, monimuotoisuuden edistäminen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien huomioon ottaminen sekä yhtäläiset mahdollisuudet ovat tärkeitä tekijöitä rauhanrakentamisessa ja sovinnossa,

R.

ottaa huomioon väkivallan uhrien tilannetta käsittelevän Pohjois-Irlannin viranomaisen (Interim Commissioner for Victims and Survivors) raportin (14), jossa todetaan, että uhrien ja eloonjääneiden tukiryhmät ovat riippuvaisia PEACE-ohjelman kertaluonteisesta rahoituksesta ja että on epäselvää, kuinka uhreja ja eloonjääneitä koskevat hankkeet etenisivät, kun PEACE-ohjelman rahoitusta ei enää olisi käytettävissä, ja ottaa huomioon, että Pohjois-Irlannin pääministeri ja ensimmäinen varapääministeri nimittivät äskettäin neljä uutta uhrien tilannetta käsittelevää viranomaista,

S.

katsoo, että ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen ovat olennainen osa rauhanrakentamista ja konfliktin jälkeisten yhteiskuntien jälleenrakentamista;

1.

korostaa, että paikallisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen on olennainen osa rauhanrakentamista ja että kansalaisyhteiskunnan osallistuminen parantaa päätöksentekoa ja yhteiskunnan hallintoa;

2.

huomauttaa, että erilaisten täytäntöönpanomekanismien kehittäminen vapaaehtoissektorin, valtiosta riippumattomien järjestöjen ja paikallisten viranomaisten kanssa on antanut laaja-alaista kokemusta EU:n rahoituksen käsittelystä; toivoo, että tällaisia alhaalta ylöspäin suuntautuvia rahoitusmenetelmiä voitaisiin käyttää myös muiden rahoitusohjelmien toteutuksessa;

3.

pitää myönteisenä PEACE- ja IFI-ohjelmien osuutta taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä; huomauttaa, että köyhälle alueelle ennen IFI:n täytäntöönpanoa perustettu yrityskeskus kehittyi IFI:n ja paikallishallinnon tuella 32 yrityskeskuksen verkostoksi, millä edistettiin luottamusta ja annettiin toivoa asianomaisille tahoille;

4.

korostaa, että PEACE- ja IFI-ohjelmista rahoitettuihin ohjelmiin osallistuvien yhteistyön ei pitäisi päättyä, kun ohjelmat loppuvat; kehottaa hallituksen osastoja jatkamaan tehokkaaksi osoittautunutta työtä, jotta varmistetaan yleisen rahoituksen jatkuminen tälle korvaamattomalle työlle, kun kaikki PEACE-ohjelman mukainen rahoitus loppuu;

5.

kehottaa sekä Yhdistyneen kuningaskunnan että Irlannin hallituksia perustamaan kansalais- ja vapaaeh-toisryhmille väliaikaiset rahoitusjärjestelyt erityisesti PEACE II -rahoitusohjelmien päättymisen ja PEACE III -rahoitusohjelmien käynnistymisen välisen aukon täyttämiseksi;

6.

kehottaa komissiota ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin hallituksia pyrkimään yhdessä uhrien tilannetta käsittelevän Pohjois-Irlannin viranomaisen kanssa löytämään keinon, jolla uhrien ja eloonjääneiden tukiryhmät saavat rahoitustukea kaiken PEACE-rahoituksen päätyttyä;

7.

kehottaa komissiota käyttämään uudelleen PEACE I- ja PEACE II-ohjelmien aktiivista kansalaisuutta koskevaa lähestymistapaa TFNI:n puitteissa, kun suunnitellaan tulevia aloitteita; muistuttaa, että tasapainoinen aluekehitys ja huomion kiinnittäminen infrastruktuuriin, joka on alikehittynyt verrattuna muihin EU:n alueisiin, on tärkeää rauhanprosessin vakauttamiseksi, ja kehottaa TFNI:tä toimimaan positiivisemmin, kun se tukee infrastruktuurin parantamista;

8.

kehottaa kehittämään edelleen rajatylittävää työtä ja katsoo, että rajaylittävä työ on ollut keskeistä alueen kaupunki- ja maaseutuyhteisöjen elpymiselle; vaatii kehittämään edelleen paikallisten kauppakamarien ja julkisen sektorin elinten välistä yhteistyötä sekä molemmin puolin rajaa toimivan vapaaehtois- ja yhteisösektorin ja jo nyt kansainvälisesti toimivien vapaaehtoisorganisaatioiden foorumeita;

9.

kehottaa Irlannin hallitusta panemaan välittömästi täytäntöön asetuksen (EY) N:o 1082/2006;

10.

kehottaa kuulemaan rahoitusohjelmissa laajalti eri tahoja sekä laajamittaisesti että pienimuotoisesti ja paikallisesti ja korostaa, että on turvattava järjestelmät, joiden nojalla voidaan hyväksyä pienet avustukset, joilla voidaan rahoittaa lyhyellä varoitusajalla tarvittavaa työtä ja työtä, jonka tuloksia on vaikea ilmoittaa määrällisesti, sekä järjestelmät, joilla voidaan varmistaa kestävyys pitkällä aikavälillä ja auttaa paikallisyhteisöjä;

11.

kehottaa vähentämään byrokratiaa, jotta voidaan varmistaa, että pienet hankkeet eivät ylikuormitu;

12.

tunnustaa, että rauhanrakentaminen on pitkäaikainen ja kehittyvä prosessi ja että pysyvä kehitys rauhaan ja sovintoon vie aikaa; kehottaa asettamaan yksittäisiä määrärahoja varten pidemmät aikataulut hankkeiden todellisen vaikutuksen varmistamiseksi; myöntää, että taloudellisten aloitteiden lisäksi kulttuuri- ja urheilualoitteilla on merkittävä osuus rauhan ja sovinnon saavuttamisessa, ja siksi niitä olisi edelleen tuettava;

13.

huomauttaa, että yhteisötalouden sektori on vapaaehtoissektorin ja yhteisösektorin alasektori ja että sen kuuleminen on tärkeää paikallisten strategioiden ja alueiden kehittämiseksi; katsoo, että muut paikalliset liikeyritykset ovat myös vaikutusvaltaisia osallistujia;

14.

korostaa, että maaseudun kehitys edellyttää aiempaa parempaa vuorovaikutusta maatalouden, maaseudun ja alueellisen kehityksen rahoituksen välillä sekä luonnonsuojelun, ekologisen matkailun ja uusiutuvan energian tuotannon ja käytön välillä;

15.

korostaa, että PEACE I- ja PEACE II-ohjelmista sekä IFI-ohjelmasta rahoitettuja onnistuneita hankkeita koskevien tietojen pitäisi olla helposti yleisön saatavilla; katsoo, että tällaisista hankkeista saadut kokemukset olisi jaettava muihin kansainvälisiin rauhanrakentamishankkeisiin osallistuvien kanssa; kehottaa tässä yhteydessä perustamaan tietokannan, jota voidaan käyttää rauhan ja sovinnon hyväksi tehtävän työn koulutusvälineenä kotimaassa ja ulkomailla; kehottaa lisäksi ottamaan mukaan kaikki osallistumistasot alue- ja kaupunkiverkostoja perustettaessa;

16.

suosittaa ottamaan käyttöön kokonaisvaltaiset strategiat, jotta varmistetaan hyviä käytäntöjä koskevien esimerkkien saatavuus sekä se, että niitä käytetään hankkeen elinkaaren kaikissa vaiheissa eli hankkeen suunnittelussa, täytäntöönpanossa, valvonnassa ja arvioinnissa;

17.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, alueiden komitealle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.