[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 2.7.2008

KOM(2008) 420 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Syrjimättömyys ja yhtäläiset mahdollisuudet: uusi sitoutuminen{SEC(2008) 2172}

1. JOHDANTO

Euroopan unioni perustuu vapauden, demokratian sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yhteisiin periaatteisiin. Kaikissa EU-maiden yhteiskunnissa tunnustetaan ehdottomasti, että kaikki ihmiset ovat saman arvoisia ja kaikilla olisi oltava yhtäläinen mahdollisuus hyödyntää elämän tarjoamia tilaisuuksia. Syrjintä horjuttaa näitä yhteisiä arvoja.

EU on jo pitkään toiminut ihmisten tasa-arvon hyväksi. Amsterdamin sopimuksessa EU sai uusia valtuuksia torjua toimillaan sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Kaikkiin näihin syihin perustuva syrjintä on kielletty työssä ja ammattiin liittyvissä asioissa. Syrjinnän kieltäminen rodun, etnisen alkuperän tai sukupuolen perusteella kattaa monia aloja työelämän lisäksi.

Euroopan unionin nykyinen syrjimättömyyslainsäädäntö on maailman edistyksellisimpiä. Edistystä on siis tapahtunut, mutta monien eurooppalaisten mielestä syrjintää esiintyy yhä paljon: 15 prosenttia sanoo kokeneensa henkilökohtaisesti syrjintää viimeisen vuoden aikana ja 29 prosenttia sanoo joutuneensa todistamaan sitä[1].

Tiedonannossaan Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa [2], johon tämä tiedonanto liittyy, komissio pitää edelleen kiinni siitä, että kaikille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet kehittää itseään.

Tämä tiedonanto tukeutuu vuoden 2005 syrjinnän torjumista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevan puitestrategian[3] onnistuneeseen täytäntöönpanoon ja Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoteen 2007 sekä EU:n toimielimien, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten panoksiin, ja siinä esitellään kattava malli, jolla pyritään vauhdittamaan syrjinnän vastaista toimintaa ja edistämään yhtäläisiä mahdollisuuksia.

Ennen kaikkea tähän tiedonantoon liittyy ehdotus uudeksi direktiiviksi, jolla kielletään ikään, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon tai vakaumukseen perustuva syrjintä työelämän ulkopuolella. Tämä historiallinen ehdotus avaa tien Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklassa tarkoitetun kaikenlaisen syrjinnän vastaisia Euroopan laajuisia toimia koskevan lainsäädäntökehyksen loppuun saattamiselle.

Samalla, kun parannetaan oikeudellista suojaa syrjintää vastaan, on otettava käyttöön aktiivinen syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisstrategia. Tässä tiedonannossa ehdotetaan siksi myös toimia, joilla annetaan uutta pontta syrjimättömyyspolitiikasta käytävälle vuoropuhelulle ja hyödynnetään tehokkaammin nykyisiä välineitä sekä yleisellä tasolla että etenkin aivan erityisistä syrjintäongelmista kärsivien romanien yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämiseksi.

2. SYRJINNÄN TORJUNNAN TEHOSTAMINEN

Syrjinnän vastaista taistelua ei voiteta pelkästään säätämällä lakeja. Kaikkein tärkeintä on asenteiden ja käyttäytymisen muuttaminen. Ei kuitenkaan ole epäilystäkään siitä, etteikö tehokas ja asianmukaisesti täytäntöön pantu syrjinnän kieltävä lainsäädäntö, joka takaa syrjinnän uhreille tehokkaat oikeuskeinot, olisi todellisen muutoksen olennainen edellytys. Komissio pitää tärkeänä, että nykyistä lainsäädäntöä noudatetaan, mutta toteaa myös, että uusi lainsäädäntö on tarpeen oikeudellisen suojan ulottamiseksi kaikkeen syrjintään kaikilla elämän alueilla.

2.1 Nykyisen lainsäädännön täytäntöönpano

EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan täytäntöönpanemiseksi on jo annettu kolme direktiiviä[4]. Artiklan mukaisesti EU voi toteuttaa toimenpiteitä sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Direktiiveissä kielletään ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen, uskontoon tai vakaumukseen perustuva syrjintä työssä, ammatissa ja ammatillisessa koulutuksessa, kun taas suoja rotuun ja sukupuoleen perustuvalta syrjinnältä ulottuu työelämän ulkopuolelle ja kattaa myös sosiaaliturvan sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuuden.

Komissio pyrkii aktiivisesti varmistamaan näiden direktiivien asianmukaisen täytäntöönpanon. Kaikkiaan tilanne on hyvä. Direktiivit on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, millä on ollut kouraantuntuva vaikutus syrjinnän torjuntaan. Monet jäsenvaltiot ovat jo säätäneet laajemmasta syrjintäsuojasta kuin EU:n direktiiveissä edellytetään. Komissio antoi vuosina 2006[5] ja 2008[6] kertomukset rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää sekä syrjintää työssä ja ammatissa koskevien direktiivien täytäntöönpanosta. Jos komissio on katsonut, ettei jäsenvaltio ole täyttänyt velvoitteitaan asianmukaisesti, se on käynnistänyt rikkomismenettelyn. Menettelyt koskevat noin puolta jäsenvaltioista. Ongelmana on yleensä se, ettei kaikkia direktiivien piiriin kuuluvia ihmisiä tai aloja ole katettu, että syrjinnän määritelmät poikkeavat direktiiveissä olevista määritelmistä tai että syrjinnän uhrien auttamista koskevissa säännöksissä on epäyhtenäisyyttä. Komissio on parhaillaan tarkastamassa myös sitä, ovatko jäsenvaltiot panneet asianmukaisesti täytäntöön vuoden 2004 direktiivin sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa. Komissio esittää direktiivin täytäntöönpanosta kertomuksen vuonna 2010 ja saattaa liittää siihen tarvittaessa muutosehdotuksia, kuten direktiivissä säädetään.

EU:n sääntöjen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ei kuitenkaan vielä riitä. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että sekä uhreille tarkoitetut oikeussuojajärjestelmät että tiedotustoimet ovat tehokkaat ja toimivat[7]. Ihmisten on tunnettava oikeutensa ja kyettävä käyttämään niitä.

Direktiivien mukaisesti perustetuilla kansallisilla tasa-arvoelimillä, joiden tehtävänä on edistää yhdenvertaista kohtelua ja torjua rotuun, etniseen alkuperään tai sukupuoleen perustuvaa syrjintää, on tärkeä tehtävä, sillä ne avustavat syrjinnän uhreja tarjoamalla tietoa ja tukea syrjintävalituksia tutkittaessa. Ne voivat neuvoa palveluntarjoajia ja muita asiaankuuluvia tahoja velvoitteiden täyttämisessä sekä edistää sovittelun ja vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttämistä. Tämän seurauksena valitukset voidaan usein ratkaista ilman oikeudenkäyntiä. Komissio tukee Progress-ohjelmasta[8] tasa-arvoelimien keskinäisen yhteistyön tehostamista ja niiden valmiuksien kehittämistä Equinet-verkoston[9] kautta.

Komissio järjestää myös säännöllistä tietojenvaihtoa tasa-arvoelimien kanssa ajankohtaisesta lainsäädäntötilanteesta ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää koskevista yhteisistä ongelmista. Komissio selvittää tämän perusteella kansallisten seuraamusten tehokkuutta ja määräaikoja, joihin mennessä asiat on vietävä kansallisiin tuomioistuimiin. Nämä kaksi seikkaa vaikuttavat olennaisesti syrjivän käyttäytymisen ehkäisemiseen ja uhreille tarjottaviin tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Komissio tekee näiden elinten kanssa yhteistyötä myös sen arvioimiseksi, kuinka tehokkaasti samapalkkaisuuslainsäädännöllä pystytään kuromaan umpeen yhä jatkuvaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa.

2.2 Lainsäädännön kehittäminen edelleen

Näistä saavutuksista huolimatta EU:n syrjintälainsäädäntö ei vielä ole täydellinen. Vaikka osa jäsenvaltioista on toteuttanut toimia ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen, uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän kieltämiseksi työelämän ulkopuolella, Euroopan unionissa ei ole yhtenäistä vähimmäissuojaa tällaisen syrjinnän uhreille.

Syrjintä näillä perusteilla on kuitenkin kiistatta yhtä väärin työelämän ulkopuolella kuin työelämässäkin. Suojelu syrjintää vastaan ei voi olla eritasoista eri elämänaloilla. Komissio on siksi ilmoittanut vuoden 2008 lainsäädäntö- ja työohjelmassaan, että se aikoo ehdottaa uusia aloitteita lainsäädännön täydentämiseksi. Aloitteet perustuvat laajan julkisen kuulemisprosessin tuloksiin. Taustalla on myös se, että neuvosto on toistuvasti kehottanut komissiota selvittämään, onko yhteisön nykyisessä syrjimättömyyslainsäädännössä aukkoja. Myös Euroopan parlamentti on useaan otteeseen pyytänyt, että lainsäädäntöä laajennetaan.

Direktiiviehdotus, joka liittyy tähän tiedonantoon, tekee mahdolliseksi EU:n syrjimättömyyslainsäädännön loppuun saattamisen. Direktiivillä varmistetaan, että kaikenlainen ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen taikka uskontoon tai vakaumukseen perustuva syrjintä häirintää myöten kielletään EU:n kaikissa 27 jäsenvaltiossa ja että syrjinnän uhreilla on käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot. Kun direktiivi on annettu, EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan täytäntöönpanoprosessi on saatettu päätökseen. Kaikkiin syihin perustuva syrjintä kielletään ja hankkiudutaan eroon käsityksestä, jonka mukaan suojelu voi olla eritasoista syrjinnän perusteista tai alasta riippuen.

Tämä kunnianhimoinen tavoite edellyttää toimia, jotka ovat soveltamisalueeltaan laajat mutta realistiset ja jotka kuvastavat kyseisten alojen erityispiirteitä. Eri maiden perinteet ja lähestymistavat terveydenhuollon, sosiaaliturvan ja koulutuksen kaltaisilla aloilla eroavat yleensä toisistaan enemmän kuin työelämään liittyvillä aloilla. Näille aloille ovat ominaisia kansalliseen toimivaltaan kuuluvat, oikeutetut yhteiskunnalliset valinnat.

Euroopan yhteiskuntien moninaisuus on yksi sen vahvuuksista, ja sitä on kunnioitettava toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Koulutuksen järjestämisestä ja sisällöstä, siviilisäädyn tai perheaseman tunnustamisesta, adoptiosta, lisääntymisoikeuksista ja muista sen kaltaisista kysymyksistä on paras päättää kansallisella tasolla. Direktiiviehdotuksessa ei näin ollen edellytetä minkään jäsenvaltion muuttavan näitä asioita koskevia nykyisiä lakejaan tai käytäntöjään. Sillä ei liioin vaikuteta kansallisiin sääntöihin, jotka koskevat kirkkoja ja muita uskonnollisia järjestöjä ja niiden suhdetta valtioon. Jäsenvaltiot voivat siis edelleen itse päättää esimerkiksi siitä, sallitaanko valikoiva kouluun pääsy, tunnustetaanko avioliitot samaa sukupuolta olevien välillä tai mikä on järjestäytyneen uskonnon ja valtion välinen suhde.

Syrjinnän eri perusteet poikkeavat toisistaan huomattavasti ja vaativat omat räätälöidyt vastatoimensa. Kyse ei ole perusteiden asettamisesta tärkeysjärjestykseen, vaan parhaan mahdollisen suojan tarjoamisesta kutakin vastaan.

On tilanteita, joissa pelkkään ikään perustuva erilainen kohtelu voi olla perusteltua yleisen edun vuoksi. Esimerkkeinä voidaan mainita koulutukseen pääsylle ja tiettyjen tuotteiden ja palvelujen saatavuudelle asetetut vähimmäisikärajat taikka tietyille ikäryhmille tarjottavat edullisemmat hinnat julkisissa liikennevälineissä tai museoissa. Myöskään silloin, kun vakuutuslaitokset ja pankit käyttävät ikää laskennallisena tekijänä arvioidessaan asiakkaiden riskiprofiilia, kyseessä ei välttämättä ole syrjintä, mutta tekijää olisi käytettävä vain silloin kun se on aiheellinen ja perustuu objektiiviseen näyttöön. Sama pätee vammaisuuteen. Komissio aikoo käynnistää vuoropuhelun rahoituspalvelujen tarjoajien ja muiden sidosryhmien kanssa parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja edistämiseksi.

Vammaisuus edellyttää myös omanlaisiaan, yksilöllisiä vastatoimia. Monissa jäsenvaltioissa vammaisia suojellaan jo syrjinnältä lainsäädännöllä, mutta tarjotun suojan luonteessa ja kattavuudessa on huomattavia eroja. Vammaisten oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa, jonka Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat yhdessä allekirjoittaneet, kehotetaan lisäksi noudattamaan yhteisiä vaatimuksia, kun sopimuksen mukaisia oikeuksia saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Vammaisille ei voida turvata todellista tasa-arvoa vain kieltämällä syrjintä. On toteutettava positiivisia erityistoimia, joilla tarkoitetaan muun muassa vammaisten tarpeiden huomioon ottamista. Yhä harvemmassa eurooppalaisessa yhteiskunnassa hyväksytään enää ympäristön esteellisyys. Siitä, että vammaisille tehdään mahdolliseksi osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan, on todellista taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä. Kuten työelämään liittyvässä vuoden 2000 direktiivissä, vammaisten tarpeet huomioon ottavien mukautustoimenpiteiden olisi oltava kohtuullisia ja oikeasuhteisia sekä asiakkaan tai käyttäjän tarpeisiin nähden että kyseiselle elimelle tai yritykselle aiheutuviin kustannuksiin nähden. Jäsenvaltiot voivat edelleen tarjota vammaisille koulutusta joko yleisessä tai erityisopetuksessa.

Uutta direktiiviä sovelletaan tulevaisuudessa hyvin erilaisissa tilanteissa eri puolilla Euroopan unionia. Jäsenvaltioille on siksi syytä jättää liikkumavaraa. Jotkin neutraaleilta vaikuttavat säännöt voivat esimerkiksi käytännössä vaikuttaa haitallisesti tiettyyn ihmisryhmään, mutta kuitenkin olla hyväksyttäviä, jos ne ovat kohtuullisia ja niiden tarkoitusperä on oikeutettu. Seuratessaan direktiivin soveltamista komissio aikoo kiinnittää erityistä huomiota tämän mahdollisuuden käyttämiseen.

Direktiiviluonnosta sovelletaan kaikkien tavaroiden ja palvelujen tarjontaan. Olisi kohtuutonta vaatia, että pelkästään yksityishenkilön ominaisuudessa toimivat henkilöt noudattavat kaikkia direktiivin vaatimuksia. Ehdotus perustuu siksi useiden jäsenvaltioiden käytäntöihin ja sisältää säännöksiä, joissa sen soveltaminen rajoitetaan tavaroiden ja palvelujen kaupalliseen tarjontaan. Yksityishenkilöitä se koskee ainoastaan silloin, kun he harjoittavat kaupallista toimintaa.

Direktiivissä käytetään samoja hyväksi havaittuja pääkäsitteitä ja -mekanismeja kuin jo voimassa olevissa direktiiveissä. Direktiivin määritelmissä, jotka koskevat välitöntä ja välillistä syrjintää, häirintää ja käskyä tai ohjetta syrjiä henkilöitä, kuvastuu näin ollen nykyinen lainsäädäntö. Säännökset, jotka koskevat tasa-arvoelinten tehtävää ja jäsenvaltioiden velvoitetta taata riittävät oikeudet aloittaa kansallinen tuomioistuinmenettely syrjintätapauksissa, ovat samat kuin nykyisessä lainsäädännössä. Nämä käsitteet ja mekanismit ovat siten jo tuttuja jäsenvaltioiden julkisille ja yksityisille organisaatioille, minkä vuoksi uuden direktiivin täytäntöönpano ja soveltaminen todennäköisesti helpottuu. Koska ehdotettu lähestymistapa perustuu nykyisten direktiivien täydentämiseen, ei myöskään tarvitse käynnistää uudelleen keskustelua tai luoda olemassa olevaa lainsäädäntöä koskevaa epävarmuutta.

Komissio uskoo, että ehdotus tarjoaa tasapainoisen ja realistisen tavan täydentää EU:n syrjinnänvastaista lainsäädäntöä, ja kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia käsittelemään sitä ensi tilassa.

3. VAHVEMPIA POLITIIKAN VÄLINEITÄ TASA-ARVON AKTIIVISEKSI EDISTÄMISEKSI

SYRJIMÄTTÖMYYDEN JA TASA-ARVON EDISTÄMINEN KAIKKIEN PERUSTEIDEN OSALTA EDELLYTTÄÄ VANKAN LAINSÄÄDÄNTÖPOHJAN LISÄKSI ERILAISIA POLITIIKAN VÄLINEITÄ. NÄITÄ OVAT MUUN MUASSA TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN, VALTAVIRTAISTAMINEN, TIEDONKERUU JA positiiviset erityistoimet. Neuvoston päätöslauselmassa Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 seurannasta korostetaan, kuinka tärkeää on ottaa täysimääräisesti huomioon nämä välineet ja kehittää niitä edelleen.

3.1 Politiikan välineiden vahvistaminen

Syrjimättömyyden valtavirtaistaminen

Kaikkiin EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa tarkoitettuihin syrjintäperusteisiin on sovellettava valtavirtaistamisperiaatteita, jos halutaan vähentää kaikkiin ryhmiin kohdistuvaa eriarvoisuutta ja syrjintää. EU on jo perustanut kahta perustetta koskevat erityiset välineet, jotka sisältävät kattavan valikoiman valtavirtaistamistoimia. Ensinnäkin EU:n vammaisstrategia perustuu vammaistoimintasuunnitelmaan 2003–2010 ja tarkemmin eurooppalaiseen toimintasuunnitelmaan 2008–2009[10]. Alan tiiviimpi yhteistyö perustuu siihen, että yhteisö ja jäsenvaltiot panevat täytäntöön YK:n yleissopimuksen vammaisten oikeuksista. Toiseksi naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelma 2006–2010[11] tarjoaa puitteet sukupuolten tasa-arvoa koskeville toimille. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon ehdotetuissa toimissa.

Komissio aikoo näiden saavutusten pohjalta edistää kaikkia 13 artiklassa tarkoitettuja perusteita koskevien syrjimättömyys- ja tasa-arvonäkökohtien järjestelmällistä sisällyttämistä kaikkiin politiikan lohkoihin erityisesti työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja koulutusta koskevien, olemassa olevien koordinointimenetelmien kautta. Omalta osaltaan komissio aikoo tehostaa uusien ehdotustensa vaikutustenarviointia syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa koskevien asioiden osalta ja rohkaista sellaisia kansalaisjärjestöjä osallistumaan kuulemisiin, joilla on kokemusta erityisistä syrjimättömyyden muodoista.

Se kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään jo käytettävissä olevia yhteisön ja jäsenmaiden erilaisia valtavirtaistamisvälineitä, hyviä käytäntöjä ja menetelmiä[12]. Suunnitteilla olevassa, sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja koskevassa oppaassa käsitellään yhtäläisiä mahdollisuuksia, syrjimättömyyttä ja esteettömyysvaatimuksia. Tarkoituksena on lisätä jäsenvaltioissa tietoisuutta siitä, miten hankintapolitiikalla ja -käytännöillä voidaan edistää syrjimättömyyttä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia.

Komissio aikoo myös edelleen edistää syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien arvoja muissa politiikoissaan, kuten lasten oikeuksia[13] ja unionin laajentumista koskevissa politiikoissaan, ja yleisemmin EU:n ulkosuhteissa, myös monenvälisellä tasolla. Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisten ihmisten oikeuksiin, jotka kuuluvat EU:n ulkopuolisten maiden vähemmistöihin.

Syrjinnän mittaaminen ja edistymisen arviointi

Todellisen syrjinnän laajuuden ja luonteen arvioimiseksi ja politiikan suunnittelemiseksi, mukauttamiseksi, seuraamiseksi ja arvioimiseksi tarvitaan paikkansapitäviä ja tarkkoja tietoja. Kaikista syrjintäperusteista kaivataan kuumeisesti tietoja. Käytettävissä olevat tiedot vaihtelevat huomattavasti sekä perusteittain että jäsenvaltioittain[14], mikä tekee tietojen vertailemisesta vaikeaa ellei mahdotonta.

Yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevassa lainsäädännössä asetetaan tietojen keräämistä ja käsittelemistä koskevat edellytykset[15]. Kaikkiaan eurooppalaiset ovat valmiita kertomaan nimettömänä henkilökohtaisia tietoja tutkimuksissa, kun kyseessä on syrjinnän torjuminen[16]. Komissio perehtyy parhaillaan seuraaviin mahdollisuuksiin: i) kerätään yhteisön tilasto-ohjelman puitteissa yhteistyössä jäsenvaltioiden tilastoviranomaisten kanssa säännöllisesti tilastotietoja syrjinnän laajuudesta ja vaikutuksista, erityisesti rotuun ja etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen ja sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvasta syrjinnästä, sillä sitä koskevasta tiedosta on edelleen puutetta, ja ii) otetaan käyttöön syrjintää koskeva EU:n tutkimusmalli. Se tekee myös tiivistä yhteistyötä Equinetin kanssa kehittääkseen järjestelmän tietojen keräämiseksi kansallisten tasa-arvoelimien käsittelemistä valituksista.

Positiiviset erityistoimet

Yhtäläinen kohtelu saattaa johtaa muodolliseen tasa-arvoon, mutta pelkästään sen avulla ei saavuteta käytännön tasa-arvoa. EU:n syrjimättömyyslainsäädäntö ei estä jäsenvaltioita käyttämästä tai hyväksymästä erityisiä toimenpiteitä, joilla estetään tai korvataan lainsäädännössä kiellettyihin syihin perustuvaan syrjintään liittyvät haitat.

Se, että positiivisilla erityistoimilla voidaan tehokkaasti korvata yhteiskunnasta puuttuva todellinen tasa-arvo, ymmärretään yhä paremmin[17]. Joissakin jäsenvaltioissa[18] on otettu käyttöön säännöksiä, joissa viranomaiset velvoitetaan edistämään tasa-arvoa kaiken toimintansa keskeisenä tavoitteena. Komissio aikoo jäsenvaltioiden kanssa käymässään pysyvässä vuoropuhelussa edistää positiivisten erityistoimien tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä erityisesti koulutukseen ja työelämään pääsyssä sekä asuntojen ja terveydenhuollon saatavuudessa.

Tiedotus ja koulutus

Jotta mahdolliset uhrit voisivat vedota lainsäädäntöön ja jotta työnantajat, palvelujen tarjoajat ja viranomaiset voisivat tiedostaa velvoitteensa, lainsäädännöstä on tiedotettava. Syrjimättömyyslainsäädäntö tunnetaan kuitenkin huonosti, kuten aiemmin todettiin[19]. Jos halutaan saavuttaa edistystä, suurimmat – ja vaikeimmin saavutettavat – muutokset edellyttävät kaikenlaisten stereotypioiden ja ennakkoluulojen murtamista. EU:n tiedotuskampanjaa Moninaisuuden puolesta. Syrjintää vastaan jatketaan läheisessä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan, viranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien edustajista koostuvien kansallisten työryhmien kanssa. Komissio aikoo myös edelleen tukea nykylainsäädäntöä koskevia koulutustoimia, jotka on tarkoitettu tasa-arvoelimille, tuomareille, juristeille, kansalaisjärjestöille, työmarkkinaosapuolille ja muille keskeisille sidosryhmille.

Työpaikan monimuotoisuuden hyötyjen korostaminen

Komissio[20] ja jäsenvaltiot[21] katsovat, että lainsäädäntö on tehokkaampaa, jos siihen liittyy edistyksellisiä ja innovatiivisia strategioita, joilla työnantajat johtavat yhä monimuotoisempaa työvoimaa, ja antavat siksi tukensa monimuotoisuusjohtamisen kehittämiselle sekä suurissa että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä[22].

Neuvosto on kehottanut jäsenvaltioita ja komissiota jatkamaan työvoiman moninaisuuden edistämistä ja asiaan liittyvien liiketoiminnan välineiden, kuten vapaaehtoisten peruskirjojen, kehittämisen kannustamista[23]. Komissio aikoo tätä varten tukea liike-elämän ja työnantajajärjestöjen tuella vapaaehtoisia EU:n laajuisia aloitteita. Lisäksi se edistää yritysten, kauppakorkeakoulujen ja yliopistojen välistä, monimuotoisuustutkimusta ja -koulutusta koskevaa yhteistyötä sen tiivistämiseksi. Se aikoo niin ikään edistää monimuotoisuutta ja monimuotoisuusjohtamisen parantamista julkisessa hallinnossa sekä EU:ssa että kansallisella tasolla.[24]

3.2 Syrjimättömyyttä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan vuoropuhelun kehittäminen

Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi 2007 avasi uusia mahdollisuuksia edistää syrjimättömyyttä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia ottamalla mukaan kaikki toimijat EU:n ja jäsenvaltioiden tasoiseen vuoropuheluun kaikista syrjintäperusteista. Jäsenvaltiot ja kansalaisyhteiskunta ovat todenneet, että vuoropuhelulle kannattaa antaa pysyvämmät puitteet. Keskustelut perustuvat vuosittaisiin yhdenvertaisuutta käsitteleviin huippukokouksiin, joissa korkeimman tason sidosryhmät arvioivat tilannetta, antavat uusia virikkeitä ja näyttävät uusia suuntia.

Komissio on perustanut jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan ryhmän[25] käsittelemään syrjimättömyyttä ja perehtymään jäsenvaltioiden ja EU:n syrjimättömyystoimenpiteiden vaikutuksiin, validoimaan hyviä käytäntöjä vertaisoppimisen kautta sekä kehittämään vertailukohtia, joiden avulla syrjimättömyyspolitiikan tehokkuutta voidaan arvioida. Komissio aikoo tämän työryhmän avulla esimerkiksi työstää edelleen Euroopan unionin perusoikeusviraston suorittaman, homofobiaa ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää EU:ssa koskevan vertailevan tutkimuksen tuloksia. Ryhmä tapaa säännöllisesti kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten ja Equinetin edustajia. Yhteisö voisi tukea Progress-ohjelmasta innovatiivisten käytäntöjen etsimistä tämän prosessin avulla. Komissio raportoi yhdenvertaisuutta käsitteleville huippukokouksille tämän työn tuloksista.

Komissio aikoo käyttää näitä uusia hallintomekanismeja puuttuakseen moniperusteiseen syrjintään. Se tukeutuu joissakin jäsenvaltioissa vakiintuneeseen käytäntöön, jonka mukaan tällainen syrjintä voidaan käsitellä ja valitukset esittää yhdessä ainoassa oikeusmenettelyssä ja jossa todisteita siitä, että syrjintää on harjoitettu useilla perusteilla, pidetään raskauttavana tekijänä. Komissio lisää tietoisuutta moniperusteisesta syrjinnästä rahoitustoimilla ja rahoittamalla moniperusteisen syrjinnän uhreja edustavien pienempien kansalaisjärjestöjen verkostoja.

3.3 Parempia välineitä romanien sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi

Syrjinnän vastainen lainsäädäntö ja poliittiset välineet hyödyttävät kaikkia potentiaalisia sidosryhmiä, mutta on tärkeää myös puuttua yksittäisten ryhmien erityisongelmiin. Romanien tilanne on tällä hetkellä erityisen huolestuttava, sillä sille ovat ominaisia jatkuva yksilöihin kohdistuva ja institutionaalinen syrjintä sekä laaja sosiaalinen syrjäytyminen. Miljoonien ihmisten syrjäytymistä on mahdotonta hyväksyä etenkään tasa-arvon ja ihmisoikeuksien aidon toteutumisen kuten ei myöskään sosiaalisen yhteenkuuluvuuden näkökulmasta. Unohtaa ei sovi myöskään sitä, että laajalle levinnyt työttömyys ja köyhyys näin suuressa ihmisryhmässä on taloudellisesti katsottuna tuhlausta. Tämän kipeän ongelman ratkaiseminen on niin Euroopan unionin kuin sen jäsenvaltioidenkin tehtävä.

Komissio on useaan otteeseen tuominnut kaikki mustalaisvastaisuuden ilmenemismuodot erityisenä rasismin muotona, joka on vastoin EU:n periaatteita. EU:n syrjimättömyyslainsäädännön soveltaminen jäsenvaltioissa on romanien yhteiskuntaan integroitumisen välttämätön lähtökohta. Komissio pysyy tällä alalla valppaana ja tehostaa työtään kansallisten tasa-arvoelimien kanssa parantaakseen niiden valmiuksia puuttua romaneihin kohdistuviin syrjintätapauksiin. Komissio tukee edelleen romanien kansalaisyhteiskunnan valmiuksien parantamista ja edistää niiden osallistumista politiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon kaikilla tasoilla.

Eurooppa-neuvosto on tunnustanut romanien tilanteen. Se pyysi joulukuussa 2007 komissiota ”tutkimaan nykyisiä politiikkoja ja ohjauskeinoja ja raportoimaan neuvostolle edistymisestä”. Tähän tiedonantoon liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa vastataan tähän kehotukseen. Siitä ilmenee, että käytettävissä on vahvoja lainsäädännöllisiä ja rahoituksellisia välineitä sekä politiikan koordinointivälineitä ja että näitä käytetään lisääntyvässä määrin, mutta niiden tehokkuudessa on vielä parantamisen varaa. Jotta nämä välineet todella vaikuttaisivat ruohonjuuritasolla, jäsenvaltioiden on kuitenkin sitouduttava niihin ja kaikkien alan toimijoiden on hyödynnettävä niitä täysimääräisesti. Eurooppa-neuvosto pyysi kesäkuussa 2008 neuvostoa käsittelemään asiaa kiireellisesti. Komissio tukee tätä prosessia kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla ja toivoo Eurooppa-neuvostolta selkeää sitoutumista Ranskan puheenjohtajakauden lopulla.

Komissio haluaa tukea ja edistää jäsenvaltioiden, EU:n toimielimien ja kansalaisyhteiskunnan yhteistä sitoutumista asiaan ja järjestää siksi kaikille sidosryhmille tarkoitetun romaniväestöä käsittelevän EU-tason huippukokouksen syyskuussa 2008 Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden yhteydessä. Huippukokouksen päätelmät luovutetaan puheenjohtajavaltio Ranskalle, jotta niitä voidaan käsitellä ministerineuvostossa ennen joulukuussa 2008 kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa. Komissio aikoo lisäksi käynnistää jo suoritettuun laajan tutkimukseen perustuvan kattavan selvityksen nykyisistä politiikoista ja institutionaalisista mekanismeista sekä niiden yhteyksistä romaneja koskeviin ohjelmiin ja hankkeisiin tarkoituksena siirrettävissä olevien, toimivien käytäntöjen löytäminen ja siten yhteisön ja jäsenvaltioiden välineiden tehokkaampi hyödyntäminen.

4. PÄÄTELMÄT

Komissio on lujasti sitoutunut torjumaan kaikkia EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa tarkoitettuja syrjinnän muotoja ja aikoo edelleen seurata tarkasti nykyisten direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. EU:n lainsäädännön täydentämiseksi se esittää ehdotuksen uudeksi direktiiviksi, jolla kielletään ikään, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon tai vakaumukseen perustuva syrjintä työelämän ulkopuolella. Komissio kehottaa neuvostoa ja parlamenttia käsittelemään ehdotusta ensi tilassa.

Yksilön oikeuksia voidaan suojata oikeudellisesti vain, jos samalla aktiivisesti edistetään syrjimättömyyttä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia. Komissio on sitoutunut saavuttamaan edistystä EU:ssa ja jäsenvaltioissa avainalueilla, joita ovat muun muassa tiedotus, syrjimättömyyden valtavirtaistaminen, positiiviset erityistoimet ja tiedonkeruu. Syrjimättömyyspolitiikan vankempi hallinnoiminen todennäköisesti helpottaa hyvien käytäntöjen vaihtamista, vertaisoppimista ja vertailukohtien laatimista jäsenvaltioiden välillä ja edistää uusien suhtautumistapojen kehittämistä esimerkiksi moniperusteiseen syrjintään.

Komissio seuraa tässä tiedonannossa esitettyjen aloitteiden täytäntöönpanoa yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Se arvioi tiettyjen toimien edistymistä ja vaikutusta.[pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic]

[1] Erityinen Eurobarometri-tutkimus 296 (2008).

[2] KOM(2008) 412 lopullinen.

[3] KOM(2005) 224 lopullinen.

[4] Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/43/EY (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22), yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16) ja miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annettu neuvoston direktiivi 2004/113/EY (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).

[5] KOM(2006) 643 lopullinen.

[6] KOM(2008) 225 lopullinen.

[7] Eurobarometri-tutkimuksen mukaan vain 33 prosenttia eurooppalaisista tietää, mitä oikeuksia heillä on, jos he joutuvat syrjinnän kohteiksi. Ks.http://ec.europa.eu/employment_social/fundamental_rights/public/pubst_en.htm.

[8] Päätös N:o 1672/2006/EY, tehty 24. lokakuuta 2006, EUVL L 315, 15.11.2006, s. 1.

[9] European Network of Equality Bodies: http://www.equineteurope.org.

[10] KOM(2007) 738 lopullinen.

[11] KOM(2006) 92 lopullinen.

[12] Non-discrimination mainstreaming: instruments, case studies and the way forwards , Euroopan komissio, huhtikuu 2007.

[13] Tiedonanto "Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia" (KOM(2006) 367 lopullinen).

[14] Katso Conceptual Framework Study Report , Euroopan komissio, tammikuu 2008:http://ec.europa.eu/employment_social/fundamental_rights/pdf/pubst/stud/measprog08_en.pdf.

[15] Katso Measuring discrimination: Data collection and EU equality law , syrjimättömyyttä käsittelevä oikeudellisten asiantuntijoiden eurooppalainen verkosto, helmikuu 2007:http://ec.europa.eu/employment_social/fundamental_rights/pdf/legnet/07measdis_en.pdf.

[16] 75 prosenttia eurooppalaisista on valmis ilmoittamaan rotutaustansa, 74 prosenttia uskontonsa ja 65 prosenttia sukupuolisen suuntautumisensa. Katso erityinen Eurobarometri 263, tammikuu 2007.

[17] Beyond Formal Equality: Positive Action under Directives 2000/43/EC and 2000/78/EC , Euroopan komissio, lokakuu 2007: http://ec.europa.eu/employment_social/fundamental_rights/pdf/legnet/bfe07_en.pdf.

[18] Yhdistynyt kuningaskunta ja Suomi.

[19] Erityinen Eurobarometri 263 / TNS Opinion and Social.

[20] The Business Case for Diversity – Good practices in the workplace , Euroopan komissio, 2005: http://ec.europa.eu/employment_social/fundamental_rights/pdf/events/busicase_en.pdf.

[21] Ranska, Belgia (Brysselin pääkaupunkialue) ja Saksa.

[22] Moninaisuus työelämässä: 8 askelta pienille ja keskisuurille yrityksille , Euroopan komissio, 2007: http://ec.europa.eu/employment_social/fundamental_rights/pdf/pubst/broch/8steps07_fi.pdf.

[23] Neuvoston päätöslauselma 2007/C 308/01, annettu 5. joulukuuta 2007.

[24] Esimerkiksi kartoittamalla julkissektorin työnantajien menettelyjä, joilla torjutaan syrjintää ja edistetään monimuotoisuutta.

[25] K(2008) 3261.