[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 2.7.2008

KOM(2008) 373 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Kertomus Haagin ohjelman täytäntöönpanosta vuonna 2007

{SEC(2008) 2048} {SEC(2008) 2049}

(komission esittämä)

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Kertomus Haagin ohjelman täytäntöönpanosta vuonna 2007

1. Tämä tiedonanto on laadittu, koska Eurooppa-neuvosto on pyytänyt komissiota esittämään vuosittain kertomuksen Haagin ohjelman ja sen toteuttamista koskevan toimintasuunnitelman[1] täytäntöönpanosta. Tiedonannossa noudatetaan samaa metodologiaa kuin vuotta 2005 käsitelleessä ensimmäisessä kertomuksessa[2].

2. Tarkoituksena on seurata Haagin ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden hyväksymistä EU:n toimielimissä (I osa ja liite 1) sekä niiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa (II osa ja liite 2). Toimenpiteisiin kuuluvat huumausaineita koskeva toimintasuunnitelma, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ulkoista ulottuvuutta koskeva strategia sekä terrorismin vastainen toimintaohjelma. Nämä Haagin ohjelmaa täydentävät toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa sovitun aikataulun mukaisesti.

3. Tätä varten tarkastellaan kaikkia toimenpide-ehdotuksia, jotka oli suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2007, sekä niitä vuodesta 2005 alkaen esitettyjä ehdotuksia, joita ei ole edelleenkään hyväksytty. Tarvittaessa tiedonannossa viitataan myös eräisiin täydentäviin toimenpiteisiin. Vaikka niitä ei mainita Haagin toimintasuunnitelmassa, niillä on täydennetty Haagin ohjelman eri toimintalohkoilla toteutettuja toimia.

1. HAAGIN OHJELMASSA VUONNA 2007 TOTEUTETTAVIKSI SUUNNITELTUJEN TOIMENPITEIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANON SEURANTA

4. Yleisarviona voidaan todeta, että tilanne on varsin epätyydyttävä[3] . Huomattavan monista toimintasuunnitelmassa mainituista toimista (ks. erityisesti 1.3.3 ja 1.4.2 jakso) on joko luovuttu tai niitä on jouduttu lykkäämään siksi, että asioiden kehityskulku on tehnyt niistä tarpeettomia tai painopisteet ovat siirtyneet muille aloille. Lisäksi eräiden toimenpiteiden aikataulua on täytynyt muuttaa toimielinten menettelyihin liittyvistä syistä.

5. Vuoden 2007 kertomus osoittaa, että saavutetut tulokset (38 % toimenpiteistä toteutettu ) ovat heikommat kuin vuonna 2006 (53 % toimenpiteistä toteutettu). Lisäksi sellaisten toimenpiteiden määrä, joiden täytäntöönpanoa on jouduttu lykkäämään, on lisääntynyt merkittävästi, sillä niitä on nyt 41 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2006 oli 27 prosenttia.

6. Taulukossa 1 tarkastellaan tilannetta kunkin Haagin toimintasuunnitelmassa vuonna 2007 toteutettavaksi suunnitellun, toimielinten vastuualueeseen kuuluvan toimenpiteen (myös aiempina vuosina toteuttamatta jääneet toimenpiteet) tai jatkuvan toimenpiteen[4] osalta.

7. Tyydyttäviin tuloksiin päästiin lähinnä seuraavilla aloilla: maahanmuutto- ja rajapolitiikka, terrorismin torjunta, keskinäisen luottamuksen ja ymmärtämyksen parantaminen sekä oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla.

8. Tulokset olivat selvästi riittämättömiä seuraavilla aloilla: viisumipolitiikka, lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välinen tietojenvaihto, järjestäytyneen rikollisuuden ehkäiseminen ja torjunta, kriisinhallinta Euroopan unionissa, yhteistyö poliisi- ja tulliasioissa sekä oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa.

[pic]

[pic]

1.1. Yleiset suuntaviivat

1.1.1. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin

9. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin otti 1. maaliskuuta 2008 käyttöön uuden menettelyn, jonka ansiosta erittäin kiireelliset ennakkoratkaisupyynnöt voidaan käsitellä nopeammin . Menettely todettiin tarpeelliseksi Haagin ohjelmaa koskevien keskustelujen yhteydessä. Sen avulla voidaan nopeuttaa EY:n perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen IV osaston tulkintaa koskevien asioiden käsittelyä.

1.1.2. Euroopan unionin huumausainestrategia

10. Huumausaineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2005–2008) vuodelle 2007 suunnitellut toimenpiteet on toteutettu osittain .

11. Komissio antoi 10. joulukuuta 2007 tiedonannon huumausaineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2005–2008) täytäntöönpanon edistymistä koskevasta vuoden 2007 tilannekatsauksesta. Loppuarviointi ja ehdotus uutta toimintasuunnitelmaa varten esitetään vuoden 2008 kuluessa.

12. Vuonna 2007 oli tarkoitus julkaista kertomus huumausainekauppaa koskevan puitepäätöksen täytäntöönpanosta ja toiminnasta, mutta työ on viivästynyt. Komissio esittää kertomuksen toukokuussa 2009, koska on katsottu, että arvioinnista tulee parempi, jos noudatetaan puitepäätöksen 9 artiklan 2 kohdassa esitettyä aikataulua.

1.2. Vapauden vahvistaminen

1.2.1. Unionin kansalaisuus

13. Tällä alalla on tapahtunut jonkin verran edistystä . Komissio esitti 5. joulukuuta 2007 tiedonannon ”Konsuliviranomaisten tarjoama tehokas suojelu kolmansissa maissa”[5] vuonna 2006 julkaistun vihreän kirjan pohjalta. Vuodeksi 2007 suunniteltua eurooppalaista kansalaisaloitetta ei kuitenkaan voitu esittää, koska nykyisissä perussopimuksissa ei ole oikeusperustaa tällaisen aloitteen edellyttämien säännösten ja edellytysten vahvistamiselle.

1.2.2. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja rajapolitiikka – muuttoliikeilmiöiden kaikkien ulottuvuuksien yhteinen analysointi

14. Tällä alalla kehitys on ollut tyydyttävää . Komissio esitti ehdotuksen Euroopan muuttoliikeverkoston (EMV) perustamisesta 10. elokuuta 2007, ja oikeus- ja sisäasiain neuvostossa saatiin muodostettua yleisnäkemys verkoston perustamista koskevasta päätösehdotuksesta 6. joulukuuta 2007. Neuvosto tehnee verkoston perustamispäätöksen vuoden 2008 alkupuoliskon aikana.

1.2.3. Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä

15. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittäminen on edistynyt jonkin verran. Kokonaistulokset tällä alalla kuitenkin vaihtelevat .

16. Vuonna 2007 laadittiin arvio yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomisen ensimmäistä vaihetta koskevien säädösten saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden täytäntöönpanosta. (Arviointi kattoi myös maahanmuuttoa koskevat säädökset.) Lisäksi vuonna 2007 julkaistiin Dublinin järjestelmän ja vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin arviointikertomukset. Lopullisia tuloksia arvioidaan ja ne julkaistaan vuonna 2008 toimintasuunnitelman yhteydessä (ks. 17 kohta jäljempänä).

17. Vuonna 2007 julkaistiin vihreä kirja yhteisen turvapaikkajärjestelmän toisesta vaiheesta. Vuonna 2008 laaditaan laajan kuulemisen tulosten pohjalta turvapaikka-alan toimintasuunnitelma. Lisäksi esitettiin ehdotus pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annetun direktiivin[6] muuttamiseksi niin, että sen soveltamisalaan kuuluisivat myös kansainvälistä suojelua saavat henkilöt.

18. Selvityksiä turvapaikkahakemusten yhteiskäsittelystä oli tarkoitus käsitellä jo vuonna 2006, mutta toimenpidettä on lykätty.

1.2.4. Laillinen maahanmuutto

19. Laillisesta maahanmuutosta annettujen ensimmäisen vaiheen direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden täytäntöönpanoa on arvioitu ja seurattu (ks. 16 kohta edellä). Lisäksi vuonna 2007 toteutettiin useita aloitteita , jotka eivät sisältyneet toimintasuunnitelmaan. Näitä olivat muun muassa tiedonanto kiertomuutosta ja mobiliteettikumppanuuksista Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä[7]. Lisäksi 23. lokakuuta 2007 esitettiin kaksi merkittävää säädösehdotusta[8]. Moldovan ja Kap Verden kanssa on jo solmittu epäviralliset yhteydet mahdollista mobiliteettikumppanuutta varten.

1.2.5. Kolmansien maiden kansalaisten kotouttaminen

20. Syyskuussa 2007 komissio esitti muuttoliikettä ja kotouttamista käsittelevän kolmannen vuosikertomuksen . Kotouttamista käsittelevä internetsivusto oli alun perin tarkoitus laatia jo vuonna 2006, mutta toimenpidettä on lykätty. Sivut on tarkoitus avata vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

1.2.6. Laittoman maahanmuuton torjunta

21. Tällä alalla on tapahtunut jatkuvaa edistymistä. Johtoajatuksena on se, että ellei laitonta maahanmuuttoa pyritä torjumaan tehokkaasti, EU:n maahanmuuttopolitiikan uskottavuus murenee peruuttamattomasti. Tärkein aloite oli direktiiviehdotus maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavista seuraamuksista[9]. Toimenpiteet laitonta työntekoa vastaan eivät sisältyneet vuoden 2007 toimintasuunnitelmaan. Komissio päätti kuitenkin esittää ehdotuksen, koska se katsoo, että laiton työnteko on yksi tärkeimpiä laittoman maahanmuuton taustatekijöitä. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot ottavat käyttöön samanlaiset ehkäisevät toimenpiteet ja seuraamukset ja valvovat niiden täytäntöönpanoa tehokkaasti. On olennaisen tärkeää, että kaikki EU:n jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että oikeusvaltioperiaatetta noudatetaan kaikkialla EU:ssa.

22. Vuonna 2007 käynnistettiin myös eräitä lisätoimia, jotka liittyivät muun muassa mahdollisuuteen vahvistaa rajaturvallisuusvirasto FRONTEXin osallisuutta yhteyshenkilöiden verkoston kehittämisessä. Lisäksi julkaistiin toinen vuosikertomus laitonta maahanmuuttoa koskevasta yhteisestä politiikasta.

23. Vuoden 2007 loppuun mennessä neuvoteltiin ja tehtiin kuusi takaisinottosopimusta Ukrainan, Moldovan, Serbian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Bosnia ja Hertsegovinan sekä Montenegron kanssa. Kaikki sopimukset tulivat voimaan 1. tammikuuta 2008.

1.2.7. Rajaturvallisuus, biometriikka, tietojärjestelmät ja viisumipolitiikka

24. Tällä alalla edistyttiin hyvin .

25. Schengenin tietojärjestelmän arvioinnit suoritettiin syyskuussa 2007 asiaa koskevien menettelyjen mukaisesti. Niiden perusteella neuvosto teki 6. joulukuuta 2007 päätöksen tarkastusten lakkauttamisesta sekä vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välisillä että uusien valtioiden keskinäisillä maa- ja merirajoilla . Ilmarajoilla tehtävät tarkastukset lakkautettiin 31. maaliskuuta 2008. Joulukuussa 2007 Schengenin alueeseen liittyi yhdeksän uutta jäsenvaltiota (Tšekki, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovenia ja Slovakia).

26. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 11. heinäkuuta 2007 komission ehdotuksen nopeiden rajainterventioryhmien käyttöönotosta. Lisäksi 13. helmikuuta 2008 esitettiin arviointikertomus rajaturvallisuusviraston toiminnasta osana komission rajaturvallisuuspakettia, johon sisältyi myös kaksi tiedonantoa. Toinen niistä koskee rajaturvallisuuden uusia työvälineitä ja toinen Euroopan rajavalvontajärjestelmän kehittämistä.

27. Neuvoston asetus kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta annettiin 17. huhtikuuta 2008.

1.2.8. Viisumipolitiikka ja viisumitietojärjestelmän (VIS) kehittäminen

28. Tällä alalla tulokset ovat vaihtelevia .

29. Viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimus Venäjän kanssa tuli voimaan 1. kesäkuuta 2007. Lisäksi vuonna 2007 tehtiin ja allekirjoitettiin vastaavat sopimukset Ukrainan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Serbian, Montenegron, Bosnia ja Hertsegovinan, Albanian ja Moldovan kanssa. Sopimukset tulivat voimaan 1. tammikuuta 2008.

30. Komissio on jatkanut työtä sen varmistamiseksi, että kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset voivat matkustaa ilman lyhytaikaiseen oleskeluun myönnettävää viisumia kaikkiin kolmansiin maihin, joiden kansalaiset voivat matkustaa EU:hun ilman viisumia. Joidenkin kolmansien maiden kanssa onkin tässä suhteessa edistytty (Australia, Kanada), mutta on edelleen useita kolmansia maita, joiden kanssa kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten vastavuoroinen viisumivapaus ei ole edelleenkään toteutunut.

31. Viisumitietojärjestelmää (VIS) koskevasta säädöspaketista päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen kesäkuussa 2007. Hankkeen aikataulua on sen jälkeen tarkistettu, ja sen mukaan viisumitietojärjestelmän keskustietokannan pitäisi olla käyttövalmis toukokuun 2009 lopussa.

32. Haagin ohjelman mukaan olisi pitkällä aikavälillä otettava käyttöön yhteisiä viisumikeskuksia Euroopan ulkosuhdehallinnon luomista koskevien keskustelujen mukaisesti. Ensimmäisenä askeleena komissiota on pyydetty esittämään ehdotus yhteisten viisuminkäsittelykeskusten perustamisesta. Komissio esittikin vuonna 2006 ehdotuksen yhteisen konsuliohjeiston muuttamiseksi tätä varten. Ehdotus on parhaillaan neuvoston ja Euroopan parlamentin käsiteltävänä. Komissio on kuitenkin jo osallistunut valmisteluihin kahden ensimmäisen keskuksen perustamiseksi jäsenvaltioiden konsulaatteihin Moldovassa ja Montenegrossa.

1.3. Turvallisuuden vahvistaminen

1.3.1. Sopivan tasapainon löytäminen yksityisyyden suojan ja turvallisuuden välillä lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välistä tietojenvaihtoa varten

33. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden vahvistaminen edellyttää innovatiivista lähestymistapaa lainvalvontatietojen rajat ylittävään vaihtoon. Tällä alalla on tapahtunut jonkin verran edistystä .

34. Kesäkuussa 2007 saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys Saksan päätösaloitteesta, jolla pääosa Prümin sopimukseen kuuluvasta Schengenin ulkopuolisesta kolmannen pilarin osuudesta saatettaisiin osaksi Euroopan unionin toimielinjärjestelmää. Näitä asioita olisivat muun muassa sormenjäljet, DNA ja ajoneuvojen rekisteröintitiedot. Kun päätös on tehty, voidaan katsoa, että tietojen saatavuusperiaate on osittain toteutunut. Lokakuussa 2007 esitettiin myös muita täytäntöönpanosäädöksiä (ks. liite 1).

35. Jäsenvaltioiden sekä kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen laajan kuulemisen perusteella komissio esitti 6. marraskuuta 2007 ehdotuksen EU:n yhteisestä lähestymistavasta matkustajarekisteritietojen ( PNR-tiedot ) käyttöön terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa osana kattavaa terrorismintorjuntapakettia (ks. 41 kohta jäljempänä).

36. Lisäksi vireillä on edelleen SIS II -tietojärjestelmän ja Europolin tietojärjestelmän välisten linkkien luominen. Työ aloitettiin vuonna 2006. Europolilla on jo pääsy SISone4all-järjestelmään .

1.3.2. Terrorismi

37. Tällä alalla on tapahtunut huomattavaa edistymistä . Terrorismintorjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpano on jatkunut kaikilla neljällä osa-alueella (ennaltaehkäisy, varautuminen, syytetoimet ja reagointivalmius).

38. Komissio päätti luopua Euroopan lainvalvontaviranomaisten verkoston perustamisesta sen jälkeen kun tammikuussa 2008 saatiin päätökseen tiedonkeruu rajatylittäviä kriisejä käsittelevää jäsenvaltioiden verkostoa koskevaa selvitystä varten.

39. Neuvosto käsitteli neuvoston pääsihteeristön kertomusta vertaisarviointimekanismeista koko vuoden 2007 ajan. Kansallisia terrorismintorjuntajärjestelyjä koskevissa vertaisarvioinneissa esitettyjen suositusten perusteella yksilöitiin toimenpiteitä, joiden avulla kansallisia terrorismintorjuntavalmiuksia voitaisiin parantaa.

40. Komissio jatkaa työtä kemiallisten, biologisten ja ydinaseiden tuotannon ja levittämisen estämiseksi. Komissio aikoo esittää kesäkuussa 2009 kemiallisia, biologisia ja ydinaseita koskevan kattavan toimenpidepaketin , jonka valmisteluun osallistuvat kaikki näitä kysymyksiä käsittelevät komission yksiköt. Pakettiin sisältyvät kemiallisia, biologisia ja ydinaseita käsittelevä tiedonanto, biouhkiin varautumista koskeva toimintasuunnitelma, ydinuhkia koskeva toimintasuunnitelma, komission yksiköiden valmisteluasiakirja turvallisuutta ja terveyttä koskevista kysymyksistä sekä vihreä kirja kemiallisten uhkien rajoittamisesta.

41. Haagin toimintasuunnitelmassa hahmoteltujen toimenpiteiden lisäksi työlistalle on otettu muita aloitteita , kun 6. marraskuuta 2007 hyväksyttiin kattava terrorismintorjuntapaketti. Siihen sisältyy EU:n matkustajarekisteritietoja koskeva ehdotus (ks. 35 kohta edellä), räjähdysaineita koskeva toimintasuunnitelma ja ehdotus terrorismin torjuntaa koskevan puitepäätöksen tarkistamisesta (puitepäätöstä koskevan arviointikertomuksen perusteella). Viimeksi mainitun aloitteen osalta neuvosto sopi yhteisestä lähestymistavasta jo huhtikuussa 2008. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa kansallista lainsäädäntöä, joka koskee julkista yllytystä terrorismirikokseen, värväystä terrorismiin ja koulutusta terrorismiin, niin että tällaiset teot ovat rangaistavia kaikkialla EU:ssa, myös silloin kun ne on toteutettu internetin välityksellä. Lisäksi halutaan varmistaa, että terrorismirikoksiin nykyisin sovellettavia säännöksiä, jotka koskevat rangaistuksia, oikeushenkilöiden vastuuta, lainkäyttövaltaa ja syytetoimia, sovelletaan myös tällaisiin tekoihin.

1.3.3. Järjestäytyneen rikollisuuden ehkäiseminen ja torjunta

42. Tällä alalla on toteutettu useita toimia : on hyväksytty Europolin (kesäkuussa 2007) laatima järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva vuotuinen uhkakuva-arvio, perustettu talousrikosten tutkinnan ohjausryhmä, laadittu arvio ihmiskauppaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanosta ja kertomus rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisesta tehdyn puitepäätöksen täytäntöönpanosta sekä kertomus tulliyhteistyötä koskevasta työohjelmasta.

43. Kokonaisuutena edistyminen tällä alalla on kuitenkin jäänyt suurelta osin epätyydyttäväksi . Tämä johtuu ennen muuta siitä, että komissio totesi tarkastelunsa perusteella monet toimet sellaisiksi, että niitä ei enää voitu toteuttaa tai että niiden kehittämistä olisi parempi jatkaa jäsenvaltioiden tasolla. Tällaisia olivat muun muassa työasiakirjan laatiminen tiedustelutietoihin pohjautuvasta lainvalvonnasta, suositusten laatiminen rikollisuudelta suojaavien toimien tarpeellisuuden selvittämisessä noudatettavia menetelmiä varten sekä suositus ja/tai ehdotus oikeushenkilöiden läpinäkyvyyden lisäämiseksi, jotta voidaan vähentää niiden alttiutta joutua järjestäytyneiden rikollisjärjestöjen soluttautumisen kohteeksi.

44. Eräitä muita toimia on täytynyt lykätä . Näihin kuuluu kattavan kertomuksen laatiminen Euroopan rikollisuudesta, yhteisten normien laatiminen talousrikosten tutkintavalmiuksia varten (suunnitteilla vuodeksi 2009) sekä puitepäätöksen tekeminen rikollisjärjestön toimintaan osallistumisesta. Puitepäätöksestä päästiin jo poliittiseen yhteisymmärrykseen kesäkuun 2006 oikeus- ja sisäasiain neuvostossa, mutta sitä ei ole vielä virallisesti tehty eräässä jäsenvaltiossa esitetyn parlamentaarisen varauman vuoksi.

1.3.4. Yhteistyö poliisi- ja tulliasioissa

45. Tällä alalla ei ole tapahtunut riittävää edistystä . Tarkan harkinnan jälkeen komissio katsoo, että eräitä toimia ei voida enää toteuttaa (tiedonanto valtioiden rajat ylittävän laittoman kaupan torjunnasta, kun kyseisten tavaroiden kauppa on kielletty tai sitä on rajoitettu) tai että ne ovat käyneet tarpeettomiksi muiden toimenpiteiden vuoksi (muun muassa direktiiviehdotus liikenneturvallisuuden parantamisesta luomalla Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin perustuva oikeudellisen ja poliisiyhteistyön alue, sillä sen on korvannut jäljempänä 58 kohdassa mainittu aloite). Eräitä muita toimia on lykätty .

46. Vuonna 2007 neuvosto esitti kertomuksen tulliyhteistyön työohjelman täytäntöönpanosta ja arvioinnista kaudella 2004–2006.

47. Komission johdolla käydään edelleen keskusteluja yhteisten menetelmien kehittämisestä ja tullin ja poliisin lyhytkestoisten yhteistyöoperaatioiden ja/tai monialaisten yhteisten tutkintaryhmien perustamisesta.

48. Neuvosto pääsi kesäkuussa 2007 poliittiseen yhteisymmärrykseen Saksan ehdotuksesta perustaa eurooppalainen korruptiontorjuntaviranomaisten verkosto . Verkoston perustamista oli kuitenkin lykättävä, koska neuvosto hyväksynee ehdotuksen vuonna 2008, Euroopan parlamentin lausunnon saatuaan.

49. Järjestäytyneen rikollisuuden torjumisesta Länsi-Balkanilla vuonna 2004 annettujen neuvoston päätelmien täytäntöönpano etenee. Slovenian puheenjohtajakaudella on viimeistelty Kaakkois-Euroopan yhteistyöaloitteeseen liittyvää yleissopimusta, jonka perusteella voidaan tiivistää yhteistyötä Europolin kanssa.

1.3.5. Kriisinhallinta Euroopan unionissa

50. Komissio haluaa koordinoida jäsenvaltioissa tehtävää työtä ja varmistaa, että käytössä on tehokkaat varoitus- ja tietojärjestelmät elintärkeiden infrastruktuureiden tärkeimpien osien suojaamiseksi. Komission säädösehdotus elintärkeiden infrastruktuureiden varoitusjärjestelmän (CIWIN) perustamisesta oli alun perin tarkoitus antaa vuonna 2005. Sitä on kuitenkin jouduttu lykkäämään , ja se saatetaan esittää vuoden 2008 loppuun mennessä. Järjestelmän prototyyppi toimitettiin tammikuussa 2008 ja esiteltiin jäsenvaltioille.

1.3.6. Rikollisuuden ehkäiseminen yleisellä tasolla

51. Tällä alalla on tapahtunut jatkuvaa kehitystä . Useat asiantuntijaryhmät ovat kokoontuneet kahden viime vuoden aikana keskustelemaan eurooppalaisista välineistä, joiden avulla kerättäisiin, analysoitaisiin ja vertailtaisiin rikollisuutta ja uhriksi joutumista koskevia tietoja ottaen huomioon myös jäsenvaltioissa tällä alalla toteutetut toimet. Ryhmät selvittävät, olisiko tällä alalla mahdollista käyttää useita eri välineitä. Yksittäisiä toimenpiteitä onkin jo toteutettu erityisesti urheiluun liittyvän väkivallan (huliganismin) torjumiseksi: komissio järjesti 28. ja 29. marraskuuta 2007 asiaa käsittelevän korkean tason konferenssin ja osallistui aktiivisesti urheilutapahtumien turvallisuutta käsittelevien eri asiantuntijaryhmien työhön.

1.4. Oikeuden vahvistaminen

1.4.1. Keskinäisen luottamuksen ja ymmärtämyksen parantaminen

52. Tällä alalla on saavutettu tyydyttäviä tuloksia . Oikeudellista yhteistyötä voitaisiin edistää sekä rikos- että yksityisoikeuden alalla keskinäistä luottamusta vahvistamalla ja kehittämällä asteittain eurooppalaista oikeuskulttuuria, jossa yhdistyvät jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien monimuotoisuus ja unionin lainsäädännön mukanaan tuoma yhtenäisyys.

53. Euroopan juridinen koulutusverkko perustettiin virallisesti vuonna 2006 Belgian lainsäädännön mukaisesti. European Training Institute (ETI) ja juridinen koulutusverkko järjestävät säännöllisesti EU-aiheisia työpajoja, joiden tarkoituksena on edistää yhteistyötä oikeusalan ammattilaisten kesken ja luoda siten parhaita käytäntöjä.

54. Komissio esitti 4. helmikuuta 2008 tiedonannon EU:n oikeusalan politiikkaa ja käytänteitä käsittelevän keskustelufoorumin perustamisesta . Foorumi kokoaa yhteen oikeusalan ammattilaisia sekä tiedemaailman ja oikeudenhoidon edustajia, jotta he voivat antaa komissiolle palautetta ja ideoita arviointimekanismin laatimista varten.

1.4.2. Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa

55. Tällä toimintalohkolla saavutukset ovat jääneet melko vähäisiksi .

56. Useiden toimenpiteiden aikataulua oli tarkistettava, jotta voitaisiin ottaa huomioon toimielinten menettelyissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa ajokieltoja koskeva ehdotus, ehdotus eurooppalaisesta todisteiden luovuttamismääräyksestä sekä vihreä kirja todisteiden käsittelystä.

57. Muissa tapauksissa toimia ei ole toteutettu, koska niiden sijasta on toteutettu muita, soveltuvampina pidettyjä toimenpiteitä (muun muassa vihreä kirja ja ehdotus poissaolotuomioista Slovenian puheenjohtajakaudellaan esittämän säädösaloitteen perusteella). Edelleen eräissä tapauksissa katsottiin, ettei ollut suotavaa antaa lainsäädäntöä EU:n tasolla, koska siitä saatava lisäarvo olisi jäänyt vähäiseksi (esimerkiksi ehdotus oikeusviranomaisten kanssa yhteistyötä tekevien henkilöiden ja todistajien suojelusta).

58. Komissio antoi 19. maaliskuuta 2008 ehdotuksen direktiiviksi, jonka avulla pyritään helpottamaan liikennerikkomusten rajat ylittävää lainvalvontaa teknisin toimenpitein . Direktiivin nojalla EU:n autoilijat voitaisiin tunnistaa niin, että heitä voitaisiin rangaista myös sellaisista rikoksista, jotka on tehty muissa jäsenvaltioissa kuin ajoneuvon rekisteröintivaltiossa.

59. Komissio esitti 11. heinäkuuta 2007 toisen kertomuksen eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehdyn puitepäätöksen täytäntöönpanosta.

60. Kertomusta omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta vuonna 2003 tehdyn puitepäätöksen täytäntöönpanosta on lykätty vuoteen 2008, koska monet jäsenvaltiot eivät ole ilmoittaneet tarvittavia tietoja.

61. Komission ehdotus rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäisemistä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Varsovan yleissopimus) tekemisestä ja allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta ei ole edennyt neuvostossa jäsenvaltioiden välisten erimielisyyksien vuoksi, ja ehdotuksen hyväksyminen on lykkääntynyt.

62. Komission ehdotus Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirjan tekemiseksi ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumisesta on viivästynyt, koska on odotettava, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön asiaa koskevan lainsäädännön, muun muassa direktiivin 91/477/EY sekä käsiaseiden vienti- ja tuontilupaa koskevan asetusehdotuksen. Siksi tämä YK:n ampuma-asepöytäkirja voidaan ratifioida vasta sitten kun direktiivin säännökset on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä (vuoteen 2010 mennessä) ja asetus on annettu ja se on tullut voimaan (periaatteessa aikaisintaan vuoden 2009 lopussa).

1.4.3. Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa

63. Tällä alalla on tapahtunut huomattavaa edistystä .

64. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 11. heinäkuuta 2007 asetuksen sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (ns. Rooma II).

65. Komissio julkaisi 7. helmikuuta 2007 vihreän kirjan kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön tarkistamisesta. Toinen vihreä kirja, jonka aiheena on tuomioiden tehokas täytäntöönpano Euroopan unionissa, julkaistiin 6. maaliskuuta 2008.

66. Direktiivi eräistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla on tarkoitus antaa kesäkuuhun 2008 mennessä, sillä yhteisön lainsäätäjä on päässyt asiasta yhteisymmärrykseen toisessa käsittelyssä (Euroopan parlamentti hyväksyi neuvoston yhteisen kannan 23. huhtikuuta 2008).

67. Marraskuussa 2007 saavutettiin lopullinen yhteisymmärrys elatusvelvoitteita koskevasta yleissopimuksesta kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin XXI täysistunnossa (diplomaattikokous). Euroopan yhteisön sekä Norjan, Islannin ja Sveitsin välillä tehty uusi Luganon yleissopimus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla allekirjoitettiin 30. lokakuuta 2007. Komissio on jo esittänyt, että yhteisö ratifioi yleissopimuksen.

2. KANSALLISTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEIDEN SEURANTA

2.1. Menetelmät

68. Seuranta keskittyy ensinnäkin direktiiveihin ja puitepäätöksiin , jotka jäsenvaltioiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tässä kertomuksessa on otettu huomioon säädökset, jotka pitäisi saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 31. maaliskuuta 2008 .

69. Liitteessä 2 oleva taulukko kattaa kaikki säädökset, joiden osalta kyseinen määräaika on umpeutunut.

70. Tässä kertomuksessa sovelletaan samoja menetelmiä kuin Haagin ohjelman täytäntöönpanosta vuonna 2005 annetussa kertomuksessa.

2.2. Eri politiikkojen seuranta

2.2.1. Yleiset ohjeet

71. Perusoikeuksien alalla henkilötietojen suojelusta annettu direktiivi 95/46/EY on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole edelleenkään saattaneet eräitä tärkeitä direktiivin säännöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöään, ja eräissä jäsenvaltioissa kansallinen täytäntöönpano tai käytännön soveltaminen ei ole ollut direktiivin mukaista. Velvoitteiden noudattamatta jättämisen tai virheellisen täytäntöönpanon vuoksi on aloitettu useita rikkomisesta johtuvia menettelyjä. Yhtä jäsenvaltiota vastaan on nostettu kanne yhteisöjen tuomioistuimessa.

2.2.2. EU:n kansalaisuus

72. Keskeisellä direktiivillä 2004/38/EY koottiin yhteen ja ajantasaistettiin EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä vapaata liikkuvuutta koskevat oikeudet. Direktiivillä korvattiin ja kumottiin sen voimaantuloajankohdasta 30. huhtikuuta 2006 alkaen useita säädöksiä, jotka koskivat EU:n ja kolmansien maiden kansalaisten oikeutta liikkua vapaasti. Aluksi direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sujui hitaasti, mutta on sittemmin alkanut edetä vauhdikkaammin. Monet jäsenvaltiot ovat kuitenkin täyttäneet tiedottamisvelvollisuutensa vain osittain. Tämän seurauksena on edelleen vireillä useita rikkomisesta johtuvia menettelyjä, ja eräiden jäsenvaltioiden osalta asia on edennyt tuomioistuimeen asti[10].

73. Henkilöiden oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen koskeva aiempi yhteisön lainsäädäntö on konsolidoitu direktiivillä 2004/38/EY. Velvoitteiden noudattamatta jättämisen tai virheellisen täytäntöönpanon vuoksi aloitettuja rikkomisesta johtuvia menettelyjä on edelleen vireillä kolmen jäsenvaltion osalta. Kaikki asiat ovat edenneet yhteisöjen tuomioistuimeen asti. Joissain on jo annettu EY:n perustamissopimuksen 228 artiklan mukainen perusteltu lausunto.

2.2.3. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja rajapolitiikka

74. Turvapaikkapolitiikan alalla kansallisista täytäntöönpanotoimista ilmoittaminen on ollut yleensä ottaen varsin hidasta . Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevista vähimmäisvaatimuksista annettu direktiivi on useimmissa jäsenvaltioissa saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä tyydyttävästi. Yhdeksän jäsenvaltiota ei kuitenkaan ole vielä täyttänyt tiedonantovelvollisuutta, josta säädetään pakolaisasemaa tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitsevan henkilön asemaa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa direktiivissä. Kolmetoista jäsenvaltiota ei ole vielä täyttänyt turvapaikkamenettelyistä annetun uudemman direktiivin mukaista tiedonantovelvollisuutta.

75. Laillisen maahanmuuton alalla on pyritty tehostamaan tiedonantotoimenpiteitä, jotka liittyvät perheenyhdistämisestä annetun direktiivin ja pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annetun direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Ensiksi mainitun direktiivin osalta yksi jäsenvaltio ja jälkimmäisen direktiivin osalta kolme jäsenvaltiota eivät edelleenkään ole täyttäneet tiedonantovelvollisuuttaan, vaikka täytäntöönpanon määräaika päättyi jo yli kaksi vuotta sitten. Tuomioistuin on antanut useimmille näistä jäsenvaltioista tuomion tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi. Kolmen kolmansien maiden kansalaisiin liittyvän direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on viivästynyt seuraavasti: direktiivi kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn edellytyksistä opiskelua ja muita vastaavia tarkoituksia varten on viivästynyt kolmessa jäsenvaltiossa, direktiivi kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn edellytyksistä tieteellistä tutkimustyötä varten on viivästynyt kymmenessä jäsenvaltiossa ja direktiivi ihmiskaupan tai laittomassa maahanmuutossa avustamisen kohteeksi joutuneista kolmansien maiden kansalaisista on viivästynyt kahdessa jäsenvaltiossa.

76. Laittoman maahanmuuton alalla on tapahtunut edistymistä kolmen vanhimman direktiivin[11] saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Uudempien säädösten osalta täytäntöönpano on edennyt vaihtelevasti . Kolmella jäsenvaltiolla näyttää olevan erityisen suuria vaikeuksia saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöään avunannosta kauttakulkutilanteissa lentoteitse tapahtuvien palauttamistoimenpiteiden yhteydessä annettu direktiivi, ja tuomioistuin on antanut niille tuomion tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi. Kaksi jäsenvaltiota on edelleen myöhässä liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun direktiivin täytäntöönpanolle asetetusta määräajasta.

2.2.4. Turvallisuus

77. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja yhteistyötä poliisi- ja tulliasioissa koskevien säädösten täytäntöönpanoa on vaikea arvioida, koska Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston perusteella tehdyissä sopimuksissa ja niiden pöytäkirjoissa ei velvoiteta ilmoittamaan täytäntöönpanotoimista tai laatimaan seurantakertomuksia täytäntöönpanosta kansallisella tasolla. Sopimusten ratifiointi mahdollisimman nopeasti on edelleenkin ensisijainen tavoite .

78. On myös erittäin vaikea arvioida terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta annettujen säädösten noudattamista ja/tai soveltamista jäsenvaltiotasolla, sillä usein näiden säädösten osalta ei ole edellytetty raportointia eikä jäsenvaltioilla ole myöskään velvollisuutta ilmoittaa kansallisista toimenpiteistä. Rahanpesun selvittelykeskusten välistä yhteistyötä koskevan puitepäätöksen osalta voidaan katsoa, että useimmat jäsenvaltiot noudattavat lainsäädännössään sen keskeisiä vaatimuksia.

79. Poliisi- ja tulliasioissa tehtävän yhteistyön alalla on tapahtunut edistystä Napoli II -tulliyhteistyösopimuksen ratifioinnissa. Eräiltä jäsenvaltioilta odotetaan kuitenkin lisäpanostusta, jotta tietojenvaihtoa Interpolin kanssa koskeva yhteinen kanta voidaan saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä.

2.2.5. Oikeus

2.2.5.1. Rikosoikeus

80. Samoin kuin turvallisuusasioiden alalla (2.2.4 kohta edellä), myös rikosoikeuden alalla on vaikea arvioida kansallista täytäntöönpanoa. Tämä johtuu paitsi asianomaisten säädösten luonteesta myös siitä, että komission ja yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta on tällä alalla suppeampi.

81. Vastavuoroisen tunnustamisen alalla eurooppalainen pidätysmääräys on nyt käytössä kaikissa jäsenvaltioissa, joskin puitepäätöksen kaikkien säännösten noudattaminen tuotti vaikeuksia huomattavan monissa jäsenvaltioissa.

82. Omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta tehdyn puitepäätöksen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on sujunut edelleen valitettavan heikosti. Yli kahden vuoden kuluttua täytäntöönpanomääräajan päättymisestä 12 jäsenvaltiota on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa joko kokonaan tai osittain.

83. Taloudellisia seuraamuksia koskevan puitepäätöksen täytäntöönpanosta ei ole vielä saatavilla tietoja.

84. Rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla annetuista lainsäädännön lähentämistä koskevista säädöksistä julkaistiin tämän tiedonannon kattamana ajanjaksona vain muutamia komission kertomuksia. Euron suojaamista väärentämiseltä, korruptiota yksityisellä sektorilla sekä rikoksentekovälineitä ja rikoksen tuottamaa hyötyä koskevista säädöksistä laaditut kertomukset osoittavat, että niiden saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on sujunut tarkastelun kohteena olleissa jäsenvaltioissa yleensä ottaen epätyydyttävästi. Niiden jäsenvaltioiden määrä, jotka eivät ole vielä täyttäneet tiedonantovelvollisuuttaan, vaihtelee niin ikään, mutta on silti keskimäärin suuri.

85. Sen sijaan kaikki jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet terrorismin torjumisesta tehtyä puitepäätöstä koskevat kansalliset täytäntöönpanotoimenpiteensä. Joistakin puutteista huolimatta puitepäätöksen keskeisten säännösten täytäntöönpanoa voidaan pitää tyydyttävänä.

86. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen ratifiointi on edennyt neljässä uudessa jäsenvaltiossa[12]. Valitettavasti toinen pöytäkirja ei ole vielä tullut voimaan, koska yksi jäsenvaltio ei ole ratifioinut sitä.

2.2.5.2. Yksityisoikeus

87. Oikeusapua ja rikoksen uhreille maksettavia korvauksia koskevien kahden direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on edennyt. Yhdellä jäsenvaltiolla näyttää kuitenkin olevan tässä suhteessa erityisiä vaikeuksia.

88. Kahden asetuksen (asetus jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa ja asetus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla) soveltamista voidaan pitää tyydyttävänä.

2.3. Seuranta jäsenvaltioittain

89. Seuraavat kokonaistilannetta ja kaikkia lainsäädäntövälineitä koskevat tiedot on johdettu kahdesta indikaattorista, jotka esitetään liitteessä 2 olevassa taulukossa. Ensimmäiset kaksi taulukkoa kuvaavat täytäntöönpanotoimien tiedoksiannon laiminlyömistä sekä puutteellista tai virheellistä täytäntöönpanoa jäsenvaltioittain. Kolmas taulukko kuvaa kokonaistilannetta molempien ryhmien perusteella.

[pic]

[pic]

[pic]

3. PÄÄTELMÄT

90. Haagin toimintasuunnitelman kolmas vuotuinen seurantakertomus vahvistaa pääpiirteissään edellisissä kertomuksissa todetut suuntaukset.

91. Samoin kuin vuosina 2005 ja 2006, edistyminen on jäänyt riittämättömäksi erityisesti kolmanteen pilariin liittyvillä aloilla , joihin kuuluvat muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden ehkäiseminen ja torjunta, poliisi- ja tulliyhteistyö sekä oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa. Ainoa kolmanteen pilariin kuuluva ala, jolla on tapahtunut selvää edistymistä, on terrorismintorjunta , joka onkin edelleen oikeus- ja sisäasioiden keskeisiä poliittisia painopistealoja.

92. Kuten vuosina 2005 ja 2006, täytäntöönpanoaste on korkein ensimmäiseen pilariin liittyvillä aloilla. Selvää edistymistä tapahtui niillä aloilla, jotka on otettu poliittisiksi painopistealoiksi, kuten maahanmuutto, rajaturvallisuus ja oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa.

93. EY:n perustamissopimuksen IV osaston soveltamisalaan kuuluvien säädösten ja kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevan tiedoksiannon osalta on tapahtunut huomattavaa edistystä eräiden jäsenvaltioiden (mm. Saksan ja Italian) osalta, jos verrataan tilannetta edelliseen kertomukseen. Sen sijaan tilanne on edelleen epätyydyttävä monissa jäsenvaltioissa, jotka eivät ole noudattaneet kansalliselle täytäntöönpanolle asetettua määräaikaa. Viivästykset ovat monissa tapauksissa venyneet yli vuoden ja toisinaan jopa usean vuoden mittaisiksi.

94. EU:sta tehdyn sopimuksen VI osaston soveltamisalaan kuuluvien säädösten osalta olisi lisättävä panostusta nopean ja kattavan täytäntöönpanon saavuttamiseksi. Vaikka jäsenvaltiot ovat tarkasteluajanjakson aikana edistyneet eräiden säädösten täytäntöönpanossa, puitepäätösten täytäntöönpanotoimenpiteiden tiedoksiantamisessa on pitkiä viiveitä. Viivästykset ovat monissa tapauksissa useiden vuosien mittaisia, ja EU:n säädösten täytäntöönpanon laiminlyönti kansallisella tasolla on johtanut siihen, että rikosasioissa tehtävän poliisi- ja oikeusviranomaisten yhteistyön alalla lainsäädäntöpuitteet ovat jääneet pelkästään virtuaaliselle tasolle. Lisäksi täytäntöönpano on tarkastelluissa jäsenvaltioissa usein puutteellista tai virheellistä.

95. Vaikka tulosten heikentymiseen vuonna 2007 on monia eri syitä, hidas edistyminen EU:sta tehdyn sopimuksen VI osaston soveltamisalaan kuuluvissa asioissa vahvistaa komission aiemmissa kertomuksissaan esittämät huolenaiheet ja osittaa, että on tarpeen kehittää päätöksentekoa näillä aloilla.

96. Jotta EU:n toiminnalle voidaan antaa uutta pontta erityisesti niillä aloilla, joilla edistyminen on jäänyt viime vuosina vähäiseksi, komissio aikoo esittää vuonna 2009 tiedonannon vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevien toimintalinjojen tulevaisuudesta . Tiedonanto tarjoaa pohjan keskustelulle ja valmistaa tietä vuosia 2010–2014 koskevalle vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan uudelle monivuotiselle ohjelmalle, josta tulee Tampereen ja Haagin ohjelmien seuraaja.

97. M aahanmuuttoa koskeva tiedonanto ja turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelma , jotka hyväksyttiin 17. kesäkuuta 2008, tarjoavat kehyksen keskustelulle tämän alan tulevasta kehityksestä. Keskustelun tulokset otetaan huomioon uutta monivuotista ohjelmaa koskevassa tiedonannossa, joka esitetään vuonna 2009.

[1] Haagin ohjelma: vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittaminen Euroopan unionissa (EUVL C 53, 3.3.2005, s. 1), ja neuvoston ja komission toimintasuunnitelma vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamiseen Euroopan unionissa tähtäävän Haagin ohjelman toteuttamiseksi (EUVL C 198, 12.8.2005, s. 1).

[2] KOM(2006) 333 lopullinen.

[3] Saavutettujen tulosten tason arvioinnissa tarkastellaan sekä komission esittämiä ehdotuksia ja aloitteita että neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksymiä toimenpiteitä.

[4] Samoin kuin aiempina vuosina, jatkuvat toimenpiteet eivät sisälly kaavioihin. Niitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot ovat kuitenkin saatavilla liitteissä ja tiedonannon tekstiosuudessa.

[5] Konsuliviranomaisten tarjoama tehokas suojelu kolmansissa maissa: Euroopan unionin panos - Toimintasuunnitelma 2007–2009 (KOM(2007) 767 lopullinen).

[6] KOM(2007) 298 lopullinen.

[7] KOM(2007) 248 lopullinen.

[8] Ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten (KOM(2007) 637 lopullinen) ja ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (KOM(2007) 638 lopullinen, 23.10.2007).

[9] KOM(2007) 249 lopullinen.

[10] Vaikka aiemmat vapaata liikkuvuutta koskevat säädökset eivät enää ole voimassa, niiden säännökset on sisällytetty ja koonnettu direktiiviin 2004/38/EY.

[11] Direktiivi kolmansien maiden kansalaisia koskevien maastapoistamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta, direktiivi Schengenin yleissopimuksen 26 artiklan määräysten täydentämiseksi ja direktiivi laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisesta.

[12] Tällä tarkoitetaan niitä 12 jäsenvaltiota, jotka liittyivät EU:hun vuosina 2004 ja 2007.