[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 24.4.2008

KOM(2008) 215 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun asetuksen (EY) N:o 1606/2002 toteutumisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. OIKEUSPERUSTA

Heinäkuun 19. päivänä 2002 annetun asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (IAS-asetus)[1] 10 artiklassa edellytetään, että komissio tarkastelee kyseisen asetuksen toteutumista ja raportoi siitä Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1. päivään heinäkuuta 2007 mennessä.

2. IAS-asetuksen toteutuminen

2.1. IAS-asetuksen tärkeimmät säännökset

IAS-asetuksessa velvoitetaan eurooppalaiset yritykset, joiden arvopapereilla voidaan käydä kauppaa EU:n säännellyillä markkinoilla, valmistelemaan konsernitilinpäätöksensä 1. päivästä tammikuuta 2005 alkaen International Accounting Standards Boardin (IASB) antamien ja EU:n hyväksymien IAS/IFRS-standardien[2] ja SIC/IFRIC-tulkintojen[3] mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat sallia tai vaatia näiden tilinpäätöspuitteiden soveltamista myös sellaisten yritysten konsolidoituihin tilinpäätöksiin, joiden arvopapereilla ei voida käydä kauppaa EU:n säännellyillä markkinoilla, ja/tai vuotuisiin (yksittäisiin) tilinpäätöksiin riippumatta siitä, voidaanko yrityksen arvopapereilla käydä kauppaa EU:n säännellyillä markkinoilla. Seuraavassa taulukossa esitetään IAS-asetuksen 5 artiklassa vahvistettujen vaihtoehtojen käyttö jäsenvaltioissa[4].

IAS-asetuksessa vahvistettujen vaihtoehtojen käyttö jäsenvaltioissa

Yritykset | Julkisesti noteeratut yritykset | Muut kuin julkisesti noteeratut yritykset |

Jäsenvaltioille annettiin myös mahdollisuus siirtää näiden puitteiden soveltamisen aloittaminen 1. päivään tammikuuta 2007 niiden yritysten osalta, jotka ovat laskeneet liikkeeseen vain velkakirjoja, joilla voidaan käydä kauppaa EU:n säännellyillä markkinoilla, ja niiden yritysten osalta, joiden arvopapereilla voidaan käydä kauppaa EU:n ulkopuolella ja joissa on siitä syystä käytetty kansainvälisesti hyväksyttyjä standardeja jo ennen IAS-asetuksen julkaisemista.

IAS-asetuksen soveltamiseksi hyväksytään ainoastaan IASB:n ja sen edeltäjän IASC:n (International Accounting Standards Committee) laatimat ja julkaisemat kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat. Komissio hyväksyy ne komiteamenettelyllä. Ensiksi komission olisi saatava hyväksymiseen liittyvät tekniset neuvot tilinpäätöskysymysten eurooppalaiselta asiantuntijakomitealta (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG)[5] ja sen jälkeen lausunto standardeja käsittelevältä neuvoa-antavalta tarkasteluryhmältä (Standards Advisory Review Group, SARG)[6], joka arvioi, ovatko EFRAGin tekniset neuvot puolueettomia ja tasapainoisia. Tämän jälkeen komissio päättää, ehdottaako se standardin/tulkinnan hyväksymistä. Tilinpäätöskysymysten sääntelykomiteassa (Accounting Regulatory Committee, ARC)[7] järjestetyn äänestyksen jälkeen hyväksymiselle tarvitaan Euroopan parlamentin vahvistus. Jos kaikki nämä vaiheet sujuvat hyvin, komissio tekee päätöksen standardin/tulkinnan hyväksymisestä ja julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.2. Kertomuksen tähän osaan käytetyt tärkeimmät tietolähteet

Komissio on hankkinut tätä kertomusta varten tietoja useista lähteistä. Jäsenvaltioita on kuultu tilinpäätöskysymysten sääntelykomiteassa kertomuksen tärkeimmistä seikoista. IFRS-standardien johdonmukaista soveltamista EU:ssa käsittelevä ns. pyöreän pöydän ryhmä (Roundtable)[8] oli toinen arvokas tietolähde. Asiaa käsittelevät komission yksiköt ovat myös pitäneet säännöllisesti yhteyttä sidosryhmiin IFRS-standardeja EU:hun sisäänajettaessa.

Saadakseen täydellisen teknisen analyysin IFRS-standardien täytäntöönpanosta komission yksiköt ovat myös käyneet läpi useita eri organisaatioiden ja yritysten laatimia raportteja, jotka koskevat IFRS-standardien noudattamista vuonna 2005[9].

Komission kertomuksessa otetaan huomioon myös Euroopan arvopaperivalvojien komitean (Committee of European Securities Regulators, CESR) raportti ” CESR’s views of the implementation and enforcement of IFRS in the EU ”[10], muista tutkimuksista saatuja tuloksia ja saatavilla olevaa kirjallisuutta IFRS-standardien soveltamisen alkuvaiheista EU:ssa.

2.3. IFRS-standardien käyttö EU:ssa

Vuonna 2005 niiden IFRS-standardit käyttöön ottaneiden yritysten määrä, joiden arvopapereilla voitiin käydä kauppaa EU:n säännellyillä markkinoilla, oli 7 365, joista 5 534 oli laskenut liikkeeseen oman pääoman ehtoisia arvopapereita.

Ote CESR:n raportin lisäyksestä 1: Niiden IFRS-standardit käyttöön ottaneiden yritysten määrä, jotka on listattu EU:n säännellyillä markkinoilla jäsenvaltioittain (sekä oman pääoman ehtoisten arvopapereiden että velkakirjojen liikkeeseenlaskijat).

CESR:n jäsenet | Oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskijat | Velkakirjojen liikkeeseenlaskijat [11] | Yhteensä |

Itävalta | 72 | 11 | 83 |

Belgia | 144 | 2 | 146 |

Bulgaria | 369 | 60 | 429 |

Kypros | 141 | 0 | 141 |

Tšekki | 66 | 24 | 90 |

Tanska | 140 | 8 | 148 |

Viro | 16 | 6 | 22 |

Suomi | 135 | 15 | 150 |

Ranska | 680 | 200 | 880 |

Saksa | 768 | 172 | 940 |

Kreikka | 356 | 0 | 356 |

Unkari | 34 | 1 | 35 |

Islanti | 23 | 8 | 31 |

Irlanti | 43 | 40 | 83 |

Italia | 288 | 65 | 353 |

Latvia | 13 | 4 | 17 |

Liettua | 43 | 4 | 47 |

Luxemburg | 35 | 200 | 235 |

Malta | 15 | 19 | 34 |

Norja | 188 | 0 | 188 |

Puola | 197 | 0 | 197 |

Portugali | 50 | 28 | 78 |

Romania | N/C | N/C | N/C |

Slovakia | N/C | N/C | N/C |

Slovenia | 60 | 6 | 66 |

Espanja | 190 | 120 | 310 |

Ruotsi | 350 | 35 | 385 |

Alankomaat | 165 | 25 | 190 |

Yhdistynyt kuningaskunta | 953 | 778 | 1 731 |

YHTEENSÄ | 5 534 | 1 831 | 7 365 |

N/C: Vastausta ei ole annettu |

Joulukuun 31. päivään 2005 mennessä on hyväksytty seuraavat standardit ja tulkinnat: IAS 1-41, IFRS 1–6, SIC 7–32 ja IFRIC 1–5; näihin eivät sisälly ennen mainittua päivää tai sen jälkeen korvatut tai kumotut tulkinnat ja standardit[12]. Lisää standardeja ja tulkintoja hyväksyttiin vuonna 2006 (IFRS 7 ja IFRIC 6–9) ja vuonna 2007 (IFRS 8 ja IFRIC 10–11), ja joitakin aikaisemmin hyväksyttyjä standardeja muutettiin. Joitakin vuonna 2005 hyväksyttyjä standardeja (IFRS 6), standardien muutoksia (IAS 39) ja tulkintoja (IFRIC 4 ja 5) voi soveltaa 1. päivästä tammikuuta 2006. Vuotta 2005 koskeviin tilinpäätöksiin oli myös mahdollista soveltaa IFRS 7:ää, IFRIC 6:ta ja 11. päivänä tammikuuta 2006 hyväksyttyjä, joihinkin standardeihin tehtyjä muutoksia.

CESR:n jäsenet ovat tehneet täyden katsauksen 1 410 yhtiön vuotta 2005 koskeviin IFRS-tilinpäätöksiin ja temaattisen katsauksen vielä 920 muun yrityksen vuotta 2005 koskeviin IFRS-tilinpäätöksiin. He perustivat tietokannan, johon on elokuun 2007 loppuun mennessä viety 85 täytäntöönpanopäätöstä.

2.4. IFRS-standardien johdonmukainen soveltaminen EU:ssa

Edellä 2.2 luvussa mainituista lähteistä kerättyjen tietojen perusteella komissio analysoi hyväksyttyjen standardien/tulkintojen soveltamisen johdonmukaisuutta EU:ssa tilikaudella 2005. Komissio tuli seuraavaan johtopäätökseen:

- Yleisesti ottaen IFRS-standardien soveltaminen on ollut haaste kaikille asianosaisille, mutta se on toteutettu aiheuttamatta häiriöitä markkinoille tai raportointijaksoihin. Tämä on suuri saavutus: onhan pidettävä mielessä, että IFRS-standardien soveltaminen on tarkoittanut EU:ssa IAS-asetuksen soveltamisalaan kuuluvien yritysten kirjanpitopuitteiden yleistä muutosta. Siirtyminen IFRS-standardien käyttöön on vaatinut kyseisiltä yrityksiltä, erityisesti pienemmiltä listatuilta yrityksiltä, kovaa työtä ja merkittäviä resursseja[13].

- Tilinpäätösten laatijoiden, tilintarkastajien, sijoittajien ja täytäntöönpanon valvojien keskuudessa vallitsee yleinen käsitys siitä, että IFRS on parantanut tilinpäätösten vertailtavuutta ja laatua sekä avoimuutta.

- IAS-asetuksen soveltamisalan laajentamiselle annetut vaihtoehdot on pantu täytäntöön eri tavoin eri jäsenvaltioissa (katso kohta 2.1. edellä), kussakin niiden omien taloudellisten ja oikeudellisten ympäristöjen mukaisesti. Tämä joustava lähestymistapa on mahdollistanut täytäntöönpanon mukauttamisen kunkin jäsenvaltion kirjanpitoympäristön erityispiirteisiin, erityisesti kirjanpidon ja verotussääntöjen ja yhtiölain välisiin yhteyksiin. IFRS:ien pakollista käyttöä ei näyttäisi yleisesti laajennettaneen koskemaan listaamattomia yrityksiä ja/tai yksittäisiä tilinpäätöksiä.

- Useimmat sidosryhmät uskovat, että tilinpäätösten ymmärrettävyys on yleisesti ottaen parantunut, paitsi tietyillä alueilla, joilla näyttäisi vielä olevan parantamisen varaa: rahoitusvälineissä, liiketoimintojen yhdistämisessä ja osakeperusteisissa maksuissa.

- Kansalliset tilinpäätösperinteet vaikuttavat IFRS-tilinpäätöksissä edelleen. Yhtenä syynä tälle on kokemuksen ja kirjanpitodoktriinin puute. Käytännössä joissakin jäsenvaltioissa haasteena on ollut tämän periaatteisiin perustuvan kirjanpitolähestymistavan käyttöönotto, joka vaatii huomattavaa ammatillista varmuutta. Valmistelijoiden ja tilintarkastajien tutustuttua IFRS:iin paremmin alussa kohdatut soveltamisongelmat on kuitenkin ratkaistu.

- IFRS:n kirjaamis- ja arvostussääntöjä näyttäisi sovellettaneen johdonmukaisemmin ja selkeämmin kuin tiettyjä tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia. Parantamisen varaa on erityisesti yleisiä kirjanpitoperiaatteita koskevien tietojen esittämisessä tilinpäätöksessä. Arvopaperivalvojat ovat kiinnittäneet huomiota näihin seikkoihin mutta tulleet johtopäätökseen, että ne eivät yleisellä tasolla ole murentaneet IFRS:ien noudattamista.

- Yritykset ovat käyttäneet eri tavoin IFRS:issä annettuja valinnanmahdollisuuksia, muun muassa työsuhde-etuuksia, vieraan pääoman menoja ja yhteisyrityksiä koskevia valinnanmahdollisuuksia. IFRS:eissä tarjottua mahdollisuutta aloittaa soveltaminen aikaisemmin on myös käytetty laajalti. Kuitenkaan mahdollisuutta laajentaa käypään arvoon arvostamisen soveltamista ei ole paljon käytetty, ja IAS 39:n leikatun ( carve-out ) version käyttö rajoittui vain muutamaan pankkiin. Täytäntöönpanon valvojat ovat ilmaisseet huolensa IFRS:eissä tarjottujen valinnanmahdollisuuksien määrästä ja toivovat, että sitä vähennettäisiin jatkossa.

- CESR on yksilöinyt erityisiä huolenaiheita joillakin alueilla, kuten liiketoimintojen yhdistämisessä (liikearvo sekä de facto ja yhteinen määräysvalta), rahoitusvälineissä (arvon alentuminen), pitkäaikaisissa varoissa, kirjanpitoperiaatteita koskevien tietojen esittämisessä tilinpäätöksessä, arvioissa ja oletuksissa. Täytäntöönpanon valvojat myös suosittelevat, että parannetaan eläkejärjestelmiä ja osakeperusteisia maksuja koskevien tietojen esittämistä tilinpäätöksissä ja virtaviivaistetaan taseen ja tuloslaskelman muotoa.

- Muutamia teknisiä kirjanpitokysymyksiä on viety ns. pyöreän pöydän neuvonantajille IFRS:ien soveltamiseksi johdonmukaisesti EU:ssa. IFRIC:ille tulkittaviksi lähetettyjen kysymysten määrä on myös vähentynyt. Tämä näyttäisi osoittavan, että periaatteisiin pohjautuva lähestymistapa on yleisesti ottaen ollut toimiva.

- Tutkijat ovat alkaneet analysoida IFRS:ien käyttöönoton vaikutuksia arvopaperimarkkinoihin, mutta on vielä liian aikaista tehdä tuloksista johtopäätöksiä. Alustavien tutkimusten mukaan IFRS-tilinpäätöksen tehneille yrityksille koituvat pääomakustannukset ovat kuitenkin yleisesti ottaen alentuneet.

2.5. Hyväksymisprosessin toimivuus ja siihen liittyvät hallinnolliset vaatimukset

Kertomuksen tässä osassa tarkastellaan hyväksymisprosessin toimivuutta, mukaan luettuina tekninen analyysi, poliittisten päätösten valmistelu ja tätä sivuavat hallinnolliset ja käytännön toimet. Kertomus kattaa pääasiassa ajanjakson 1. päivään heinäkuuta 2007 saakka, mutta siihen on lisätty täydennykseksi myös myöhäisempiä elementtejä.

Komissio haluaa esittää seuraavat huomiot hyväksymisprosessin eri vaiheista:

- Tekninen analyysi ja hyväksymistä koskevat neuvot: Tilinpäätöskysymysten eurooppalainen asiantuntijakomitea EFRAG on toimittanut oikea-aikaisia, korkealaatuisia analyyseja ja hyväksymistä koskevia neuvoja komissiolle. Nämä neuvot ovat olleet tarvittavana teknisenä taustana päätöksenteolle tilinpäätöskysymysten sääntelykomiteassa ja Euroopan parlamentissa. Kaikissa hyväksymistä koskevissa neuvoissa IAS 39:ää lukuun ottamatta on esitetty selkeä kanta siihen, olisiko kyseinen standardi hyväksyttävä vai ei. Ajan myötä EFRAG on parantanut antamiensa neuvojen rakennetta, ja nykyisin sen neuvot ovat säännöllisesti pohjana johtopäätöksille. EFRAGin tekninen asiantuntijaryhmä (Technical Expert Group, TEG) pitää kolmipäiväisen kokouksen joka kuukausi.

- Standardeja tarkastelevan neuvoa-antavan tarkasteluryhmän (SARG) työ: SARG perustettiin varmistamaan, että EFRAGilta saadut hyväksymistä koskevat neuvot ovat tasapainoisia ja neutraaleja. Se on ottanut käyttöön tehokkaat työmenettelyt ja toimittanut arviointinsa oikea-aikaisesti. Ryhmällä oli kolme kokousta vuonna 2007.

- Hyväksymis- ja komiteamenettelyt: Hyväksymismenettely on toiminut hyvin, ja useimmat standardit ja tulkinnat on hyväksytty ajoissa. Standardien/tulkintojen hyväksymisessä IAS-asetuksen mukaisesti on noudatettu nykyisiä komiteamenettelyjä[14]. Näitä menettelyjä tullaan muuttamaan[15] siten, että annetaan enemmän painoarvoa tarkastelulle Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Parlamentti seuraa tiiviisti kirjanpitoalan kehitystä ja osallistuu aktiivisesti hyväksymisprosessiin. Parlamentti on myös pyytänyt, että hyväksymisprosessiin sisällytettäisiin vaikutusanalyysi.

- Tarve analysoida uusien standardien/tulkintojen käyttöönoton vaikutuksia : Vaikutustenarvioinnit ovat olleet jo usean vuoden ajan olleet olennainen osa yleistä lainsäädäntöprosessia EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa. Komissio liittää tällaiset arvioinnit kaikkiin uusiin lainsäädäntöehdotuksiin. Tarve analysoida tilinpäätösstandardien vaikutuksia on käymässä ilmeiseksi. Vaikutustenarvioinnit tai vaikutusanalyysit olisi tehtävä standardien laadintaprosessin aikaisessa vaiheessa, ja komissio onkin pyytänyt IASB:tä tekemään sellaiset osana uusien standardien laadintaprosessia. Kansainvälisen tilinpäätösstandardikomitean säätiö International Accounting Standards Committee Foundation (IASCF)[16] on sitoutunut tekemään sen tulevien standardien osalta. Siihen saakka komissio – Euroopan parlamentin kanssa keskusteltuaan – suostuu siihen, että tällaiset analyysit tulevien uusien standardien ja tulkintojen osalta tehdään EU:n tasolla. Asiaa käsittelevät komission yksiköt ovat saaneet valmiiksi IFRS 8:aa (Toiminnalliset segmentit) koskevan vaikutusanalyysin ja aikovat valmistella vastaavat analyysit IFRIC 12:sta (Palvelutoimilupajärjestelyt) ja IAS 23:sta (Vieraan pääoman menot). Näiden jälkeen laadittavien standardien osalta EFRAG – tiiviissä yhteistyössä asiaa käsittelevien komission yksiköiden kanssa – osallistuu tällaisten analyysien tekoon osana hyväksymistä koskevien neuvojensa valmistelua.

- Hyväksynnät ja joidenkin kohtien "pois leikkaaminen" (carve-out) : IAS-asetuksen perusajatuksena on, että IFRS:ien ja IFRIC:ien olisi oltava korkealaatuisia ja niiden olisi saatava niin laaja yleinen tuki, että ne voidaan hyväksyä EU:ssa. Kaikki standardit ja tulkinnat joitakin IAS 39:n osia lukuun ottamatta on hyväksytty. IAS 39:n hyväksymisen yhteydessä todettiin nimenomaisesti, että IAS 39:n osien "pois leikkaamisen" ( carve-out ) olisi oltava ajallisen keston ja laajuuden osalta rajattu. Käypään arvoon liittyviä valinnanmahdollisuuksia koskevan ensimmäisen "carve-outin" osalta IASB esitti pankkivalvojia ja keskuspankkeja kuultuaan pian uutta ratkaisua, joka sittemmin hyväksyttiin EU:ssa. Toinen carve-out koski tiettyjä suojaussääntöjä ( hedging rules ), ja sitä on ollut vaikeampi ratkaista. IASB:n ja pankkisektorin kovista ponnisteluista huolimatta ratkaisua ei ole vielä löytynyt. Komissio on kehottanut molempia osapuolia ehdottamaan uusia ratkaisuja tähän kysymykseen.

- IFRS:ien konsolidointi ja kääntäminen: Kukin yksittäinen IFRS on hyväksytty EU:n asetuksella. Tämä tarkoittaa, ettei ole olemassa täydellistä konsolidoitua versiota hyväksytyistä IFRS:eistä. Lisäksi jäsenvaltiot ja sidosryhmät ovat kyseenalaistaneet hyväksyttyjen IFRS:ien joidenkin kieliversioiden laadun. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi asiasta vastaavat komission yksiköt ovat käynnistäneet suuren konsolidointihankkeen, jonka yhteydessä käydään myös hyväksyttyjen standardien ja tulkintojen kukin kieliversio yksityiskohtaisesti läpi.

- Hyväksymisprosessin kokonaiskesto: Standardin julkaisemisesta IASB:ssä sen hyväksymiseen EU:ssa kuluu keskimäärin 8–10 kuukautta. Päätös suorittaa vaikutusanalyysit EU:n tasolla todennäköisesti pidentää tätä prosessia kuudella kuukaudella. Tulevaisuudessa tällaiset analyysit kuitenkin suoritetaan osana IASB:n standardienlaadintaprosessia, jolloin hyväksyminen EU:ssa kestänee 8–10 kuukautta. Kiireellisissä tapauksissa jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti ovat osoittaneet joustavuutta mahdollistaakseen nopeat hyväksymispäätökset: näin tapahtui esimerkiksi IFRS 7:n (Rahoitusvälineet: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot) tapauksessa. Hyväksymisprosessin sujuvoittaminen on kaikkien yhteinen etu. IFRS 7:n ja IFRS 8:n osalta useat pörssilistatut yritykset olivat yhteydessä komissioon ja pyysivät kyseisten standardien ripeää hyväksymistä, jotta niiden soveltaminen voisi alkaa varhaisessa vaiheessa.

3. PÄÄTELMÄT

Ensimmäinen vuosi IFRS:ien pakollista soveltamista EU:ssa on ollut yleisesti ottaen myönteinen, vaikka sääntelyn muutokset ja kokemuksen puute ovatkin olleet ensikertalaisille haastavia. Toimitettujen tilinpäätöstietojen arvo on kasvanut, ja IFRS:iä on yleisesti ottaen sovellettu johdonmukaisesti EU:ssa. IFRS-tilinpäätösten keskinäinen johdonmukaisuus todennäköisesti paranee ajan myötä, kun niiden laatijoiden ja tilintarkastajien kokemus uusien tilinpäätöspuitteiden soveltamisesta karttuu.

EU:n hyväksymisprosessi itsessään varmistaa teknisen laadun, poliittisen oikeutuksen ja tarkoituksenmukaisuuden liiketoiminnan kannalta. Järjestelmä on toiminut hyvin ja standardit on hyväksytty oikea-aikaisesti. Hyväksymisjärjestelmä on joustava, ja sitä on jo muutettukin sisällyttämällä siihen SARG, uudet EFRAGin työskentelymenetelmät, uudet komiteamenettelysäännöt, vaikutusselvitykset jne. Nettotuloksena on saatu aikaan tehokas ja oikeutettu rakenne.

Jotta IFRS:ien hyväksyntä voitaisiin pitää nykyisellä korkealla tasollaan EU:ssa, on tärkeää, että sidosryhmien mielestä IASB:n työohjelmassa käsitellään oikeita kysymyksiä ja että tulevissa standardeissa/tulkinnoissa annetaan soveltuvia tilinpäätösratkaisuja. Jotkin sidosryhmät ovat ilmaisseet epäilynsä joistakin IASB:ssä parhaillaan valmisteltavista tilinpäätöskysymyksiin liittyvistä hankkeista. Näin ollen on ratkaisevaa, että EU:n toimielimet, jäsenvaltiot ja sidosryhmät pääsevät osallistumaan standardien laadintaprosessiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa – tämä parantaa työn laatua ja lisää tulevien standardien/tulkintojen oikeutusta ja hyväksyntää. IASB:n tapaa suorittaa vaikutustenarvioinnit tulevaisuudessa tullaan myös seuraamaan tiiviisti.

Tulevien IFRS:ien ja IFRIC:ien yleisen laadun varmistamiseksi on myös tärkeää, että IASB:llä/IASCF:llä on soveltuva hallintorakenne ja turvattu rahoitus. Asiaa käsittelevät komission yksiköt arvioivat säännöllisesti IASB:n/IASCF:n rakennetta ja rahoitusta ja julkaisevat kertomuksia, jotka voi ladata komission internetsivustoilta[17].

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (EYVL L 243, 11.9.2002 s. 1).

[2] Ensimmäiset kansainväliset tilinpäätösstandardit (International Accounting Standards, IAS-standardit) laati International Accounting Standards Committee (IASC), International Accounting Standards Boardin (IASB) edeltäjä. IASB laatii uudet kansainväliset tilinpäätösstandardit eli IFRS-standardit (International Financial Reporting Standards).

[3] Pysyvä tulkintakomitea ”Standard Interpretations Committee” (SIC) oli tilinpäätöskysymysten kansainvälisen tulkintakomitean ”International Financial Reporting Interpretations Committeen” (IFRIC) edeltäjä.

[4] Tiedot on saatu komission teettämästä selvityksestä EU Implementation of IFRS and the Fair Value Directive , jonka teki Institute of Chartered Accountants in England and Wales , 2007, s. 24.

[5] Lisätietoja: efrag.org

[6] Lisätietoja: http://ec.europa.eu/internal_market/accounting/ias_en.htm#standards

[7] Lisätietoja: http://ec.europa.eu/internal_market/accounting/committees_en.htm#arc

[8] Lisätietoja: http://ec.europa.eu/internal_market/accounting/ias_en.htm#060609

[9] Erityisesti alaviitteessä 4 mainittu raportti. Kyseisessä raportissa on kattava luettelo muista tehdyistä selvityksistä.

[10] Tämä tarkastelu julkaistiin asiakirjanumerolla CESR/07-352 7. marraskuuta 2007, ja se on saatavilla CESR:n internetsivustolta osoitteessa:

http://www.cesr-eu.org/index.php?page=contenu_search_res&doconly=all&searchdatefromday=1&searchdatefrommonth=1&searchdatefromyear=1970&searchdatetoday=29&searchdatetomonth=2&searchdatetoyear=2008&searchkeyword=07-352

[11] Jotkin velkakirjojen liikeeseenlaskijat ovat voineet siirtää IFRS-standardien soveltamisen aloittamisajankohdan vuoteen 2007 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 9 artiklan mukaisessti.

[12] IAS 3–6, IAS 9, IAS 13–15, IAS 22, IAS 25, IAS 30, IAS 35, IFRIC 3, SIC 1–6, SIC 8–9, SIC 11, SIC 14, SIC 16–20, SIC 22–24, SIC 26, SIC 28, SIC 30 ja SIC 33.

[13] ICAEWin selvityksessä (katso alaviite 4) tehty täytäntöönpanokustannusten ja täytäntöönpanosta johtuvien toistuvien soveltamiskustannusten analyysi osoittaa, että ne ovat korkeammat pienille yrityksille (liikevaihto alle 500 miljoonaa euroa). Täytäntöönpanokustannukset ovat noin 0,31 prosenttia liikevaihdosta ja jatkuvasta soveltamisesta aiheutuvat kustannukset 0,06 prosenttia liikevaihdosta, mikä on hyväksyttävällä tasolla. Pienet pörssilistatut yritykset ovat myös resurssipulan ja aikaisemman kokemuksen puutteen vuoksi kohdanneet enemmän vaikeuksia IFRS:ien soveltamisessa.

[14] Neuvoston päätös 1999/468/EY, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (EYVL L 184, 17. heinäkuuta 1999, s. 23).

[15] Neuvoston päätös 2006/512/EY, tehty 17 päivänä heinäkuuta 2006, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehdyn päätöksen 1999/468/EY muuttamisesta (EUVL L 200, 22. heinäkuuta 2006, s. 11).

Viimeisin kehitys: ”Euroopan ja parlamentin asetus kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1606/2002 muuttamisesta komissiolle siirretyn täytäntöönpanovallan osalta” on hyväksytty ja julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 9. huhtikuuta 2008.

[16] IASCF on säätiö IASB:n taustalla.

[17] Lisätietoja: http://ec.europa.eu/internal_market/accounting/ias_en.htm#070112