3.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 27/7

1.1

ETSK katsoo, että komitean itsensä useaan otteeseen peräämä pienyrityksiä koskeva eurooppalainen säädös (Small Business Act for Europe, SBAE) merkinnee mahdollisuutta antaa uutta tuulta pienyritysten eurooppalaisen peruskirjan purjeisiin ja tarjoaa erinomaisen tilaisuuden kehittää pienyritysten potentiaalia. Se testaa samalla toimielinten ja jäsenvaltioiden todellista halukkuutta sitoutua tukemaan pk-yrityksiä ja kaikkein pienimpiä yrityksiä varsinaisen aktiivisen, pysyvän politiikan avulla.

1.2

Politiikkaa tarvitaan muulloinkin kuin taloudellisesti vaikeina aikoina, jolloin poliittiset piirit löytävät uudelleen pk-yritysten ja kaikkein pienimpien yritysten vetovoiman työpaikkapulan lievittäjinä ja työttömyystilastojen silottajina. Toiminnan on oltava perinpohjaisesti harkittua ja sillä on tuettava pitkällä aikavälillä pk-yritysten kilpailukykyä.

1.3

ETSK suosittaa kymmentä perusluonteista pk-yritysten tuki- ja kehittämistoimenpidettä, joilla yrityksille luodaan todella suotuisa toimintaympäristö, sekä tehokasta pienyrityksiä koskevaa eurooppalaista säädöstä, jossa edetään pelkkää poliittista julistusta pidemmälle.

1.4

ETSK katsoo, että SBAE on saatettava voimaan kaikilla tasoilla oikeudellisesti sitovan välineen muodossa.

1.5

Komitea katsoo lisäksi, että SBAEn avulla on pystyttävä rohkaisemaan pk-yritysten työmarkkinaosapuolia vuoropuheluun, tavoitteena luoda mahdollisimman hyvä työympäristö luovuudelle ja innovaatioille myös työoloissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työpaikkojen turvallisuuden parantamiseen ja niissä piilevien mahdollisten vaarojen analysointiin.

2.1

Kaikki myöntävät pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) merkityksen Euroopan unionin taloudelle. Ne ovat keskeisiä tekijöitä EU:n kasvun ja työllisyyden kannalta samoin kuin vastattaessa maailmanlaajuistumisen uusiin haasteisiin. Arvioitaessa vuosina 2005–2007 toteutetun pk-yrityspolitiikan tuloksia havaitaan, että asiassa on edistytty huomattavasti sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla, kun on noudatettu ”pienet ensin” -periaatetta.

2.2

Euroopan komissio on korostanut tarvetta vapauttaa pk-yritysten koko kasvu- ja työllisyyspotentiaali ja hyödyntää kaikilta osin niiden innovointikykyä. Suuntaus käy ilmi 11. joulukuuta 2007 hyväksytystä Lissabonin uutta kasvu- ja työllisyysstrategiaa koskevasta selvityksestä. Sen yhteydessä tuotiin esiin ajatus pienyrityksiä koskevasta eurooppalaisesta säädöksestä (SBAE). Sen pääasiallisena tavoitteena on määritellä periaatteet ja konkreettiset toimenpiteet eurooppalaisten pk-yritysten toimintaympäristön parantamiseksi ottamalla kaikilta osin huomioon yritysten monimuotoisuus. Aloite sai myönteisen vastaanoton joulukuussa 2007 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa, ja komission tavoitteena on nyt tehdä asiasta ehdotus kesäkuuhun 2008 mennessä.

2.3

Tässä yhteydessä muistutettakoon, että ETSK on hiljattain antanut tai valmistelee parhaillaan useita muitakin pk-yrityspolitiikka käsitteleviä lausuntoja. Esimerkkejä:

2.4

Neuvoston puheenjohtajana toimiva Slovenia on pyytänyt ETSK:ta tekemään poliittisluonteisia ehdotuksia pk-yritysten kasvun tukemiseksi. ETSK:n ei siis odoteta laativan uutta luetteloa teknisistä toimenpiteistä pk-yritysten yksittäisen kasvun edistämiseksi vaan ehdottavan nykyistä järjestelmällisempiä poliittisia puitteita ja pk-yritysten innovointia vauhdittavia toimenpiteitä.

2.5

Puheenjohtajavaltio Slovenia keskittyy ensisijaisesti mm. etenkin kahteen seikkaan:

2.6

Puheenjohtajavaltio Slovenian ETSK:lle esittämän lausuntopyynnön taustalla on myös pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen säädöksen (SBAE) valmistelu.

3.1

ETSK on aiemmissa lausunnoissaan selvittänyt pk-yritysten hyväksi toteutetun toiminnan merkittävää edistymistä, jota on tapahtunut varsinkin rahoituksen saatavuudessa ja hallinnon yksinkertaistamisessa. ETSK on iloinen voidessaan korostaa unionin toimielinten kannoissa tapahtunutta erittäin voimakasta kehittymistä pienyrityksiä suosivaan suuntaan ja toivoo, ettei kehitys johdu pelkästään nykyisestä vaikeasta taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kontekstista. Asian kiistattomasta edistymisestä huolimatta viime vuosina käynnistettyjä toimintalinjoja leimaavat kuitenkin vielä useat puutteet.

3.2

ETSK katsoo ennen kaikkea, ettei pienyritysten eurooppalaisella peruskirjalla ole saavutettu sille asetettuja strategisia tavoitteita, koska se ei ole oikeudellisesti sitova ja se on useimmiten jäänyt pelkäksi poliittiseksi julistukseksi. Peruskirjan täytäntöönpanoa on lujitettava jäsenvaltioissa ja aluetasolla, ja sitä on ryhdyttävä arvioimaan ja antamaan jäsenvaltioille vuosittain suosituksia.

3.3

On usein mainittu, että erilaisten pk-yritysten kanssa käytäviä yhteisneuvotteluja voitaisiin vielä parantaa tuntuvasti. ETSK katsoo, että unioni-, jäsenvaltio- ja aluetasolla on ryhdyttävä käymään uudenlaista vuoropuhelua, joilla toimielinten ja pk-yritysten erilaisia toimintaympäristöjä edustavien välittäjäorganisaatioiden välisiä yhteisneuvotteluja voidaan tiivistää ja ne voidaan vakiinnuttaa.

4.2.1

On tunnettava pk-yritysten eri kategorioiden realiteetit ja tehtävä niitä tunnetuksi. Kaikkien yhteisön toimintaperiaatteiden on pohjauduttava selkeään tietämykseen eri tilanteista. Käsite ”pk-yritykset” kattaa hyvin erilaisia realiteetteja, kategorioita tai muotoja (yhden hengen yritykset tai yhtiömuotoiset yritykset, yritykset, joissa ei ole palkattuja työntekijöitä tai joissa on jopa 250 työntekijää, käsiteollisuusyritykset, kaupat, osuus- ja yhteisötalouden yritykset tai vapaiden ammattien harjoittajien perustamat yritykset). Ne toimivat omilla aloillaan hyvin erilaisissa tilanteissa ja niillä on toisistaan suuresti poikkeavia tarpeita. Pk-yritysten eri kategorioista ei useinkaan ole saatavilla täydellisiä tietoja, jos tietoja ylipäätään on kerätty. Pk-yritysten eurooppalainen seurantakeskus analysoi aikoinaan tilannetta ja tuotti usein olennaista tietoa. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että yritystoiminnan pääosasto käynnistää seurantakeskuksen toiminnan uudelleen, ja kehottaa sitä

4.2.2

Pk-yritykset on sisällytettävä kaikkiin yhteisön politiikkoihin. ETSK:n on todettava, että pienyrityksiä tukevista poliittisista julistuksista huolimatta lainsäätäjät ovat kaikilla tasoilla edelleen erittäin taipuvaisia — joko tietämättömyydestä tai yksinkertaisuuden vuoksi — turvautumaan järjestelmällisesti suuryhtiöiden malliin ja soveltamaan nk. bonsai-periaatetta: heidän mielestään se, mikä on hyväksi suuryhtiöille, on myös pienyritysten edun mukaista. Tämä teoreettinen yhden ainoan taloudellisen mallin lähestymistapa on ristiriidassa erilaisten yritysmuotojen ja yrityskulttuurien monimuotoisen todellisuuden kanssa ja johtaa käytännössä siihen, että 90 % eurooppalaisista yrityksistä tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja laiminlyödyksi yhteisön politiikoissa. ETSK kiinnittää yhteisön toimielinten ja EU:n jäsenvaltioiden huomion siihen tosiseikkaan, että vaikka pienet ja mikroyritykset ovat merkittävä voima yhteisön taloudessa ja työmarkkinoilla, niistä on vaarassa tulla sen heikkous — ei omasta syystään, vaan sen vuoksi, että viranomaiset eivät millään tasolla kiinnitä niihin riittävästi huomiota. ETSK kehottaa hyödyntämään vihdoin pienyrityksiä koskevaa eurooppalaista säädöstä ja ryhtymään käytännön toimiin. Komitea toivoo, että erilaisten pk-yritysten tarpeet ja erityispiirteet otetaan ehdottomasti huomioon kaikissa politiikoissa, ohjelmissa ja neuvotteluissa, myös sosiaalidialogissa ja kansainvälisissä suhteissa niin yhteisö- kuin jäsenvaltio- ja aluetasolla.

4.2.3

On jatkettava hallinnon yksinkertaistamista. ETSK kannustaa komissiota lämpimästi ponnistelemaan kaikilla rintamilla yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamiseksi. Komitea kehottaa ennen kaikkea yhteisön toimielimiä ja jäsenvaltioita käynnistämään nykyistä tehokkaamman yksinkertaistamispolitiikan, joka koostuu viidestä osasta:

4.2.4

On tuettava välittäjäorganisaatioiden harjoittamaa oheistoimintaa ja neuvontaa. Erilaisia pk-yrityksiä edustavat välittäjäorganisaatiot ovat yhteisön politiikkojen onnistumisen kannalta olennainen ratas, koska ne tarjoavat kaikille pk-yrityksille erityisosaamista edellyttäviä teknisen avun palveluita, joista uusi eurooppalainen yritysverkosto EEN (Enterprise Europe Network) ei kykene huolehtimaan. Kyseisillä organisaatioilla on korvaamaton tehtävä välitettäessä yrityksille tietoa ja annettaessa niille apua, sillä niiden ansiosta on ennen kaikkea mahdollista mukauttaa lainsäädäntö tapauskohtaisesti kunkin yrityksen tilanteeseen sekä siirtää säädökset mikrotalouden tasolle ja paikallistasolle, lähimmäksi kaikkein pienintä yritystä. ETSK:n mielestä on olennaista, että viranomaiset sitoutuvat kaikilla tasoilla tukemaan aktiivisesti pk-yritysten edustusorganisaatioiden toimintaa ja että pk-yrityksiä sivuaviin yhteisön politiikkoihin sisällytetään nimenomaisesti kyseisille organisaatioille tarkoitettuja tukitoimenpiteitä. Komitea kehottaa lisäksi komissiota, jäsenvaltioita ja alueita panemaan täytäntöön Stuttgartissa pidetyssä käsityöläis- ja pienyritysten neljännessä eurooppalaisessa konferenssissa annetut päätelmät.

4.2.5

On käynnistettävä uudelleen yritysten yhteistyöohjelmat ja organisaatioiden tiedonvaihto-ohjelmat. ETSK kehottaa komissiota käynnistämään uudelleen alueidenväliset yritysten yhteistyöohjelmat, jotka ovat aiempina vuosina osoittautuneet tehokkaiksi. Lisäksi on tuettava välittäjäorganisaatioiden toteuttamia toimia tai mahdollistettava tällaista yhteistyötä edistävien elinten perustaminen.

4.3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti neuvoston ja komission kantaan puoltaa pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen säädöksen laatimista, varsinkin kun komitea on itse useaan otteeseen ajanut kyseisen säädöksen aikaan saamista (1). Jotta pienyrityksiä koskeva eurooppalainen säädös on tehokas, sen on komitean mielestä täytettävä useita ehtoja:

4.3.1.1

Sen tarkoituksena tulee olla luoda mahdollisimman hyvä toimintaympäristö pk-yrityksille ja mikroyrityksille kaikilla tasoilla ja antaa konkreettinen vastaus haasteisiin, joita pk-yritykset kohtaavat koko elinkaarensa aikana, etenkin omistajanvaihdosten ja yritysostojen yhteydessä. Pienyrityksiä koskeva eurooppalainen säädös ei saa johtaa pk-yritysten työntekijöiden työolojen heikentymiseen: sen puitteissa tehtävien aloitteiden on päinvastoin tehtävä mahdolliseksi heidän tilanteensa huomioiminen entistä paremmin.

4.3.1.2

Sen on tuotettava todellista lisäarvoa, eikä siinä pidä rajoittua ainoastaan kokoamaan yhteen nykyiset ohjelmat eikä pelkästään koordinoimaan meneillään olevia toimenpiteitä.

4.3.1.3

Se ei saa olla pelkkä uusi aiejulistus, jollaiseksi pienyritysten eurooppalainen peruskirja on valitettavasti jäänyt, eikä sen pidä olla pelkästään yhteisön toimielinten ja jäsenvaltioiden poliittinen sitoumus. Eurooppalaiset pk-yritykset ja mikroyritykset ansaitsevat tätä paremman säädöksen. ETSK katsoo, että oikeudellisen arvon antaminen pienyrityksiä koskevalle yhteisön säädökselle on osoitus EU:n tahdosta parantaa pk-yrityksille ja mikroyrityksille suunnattua toimintaansa ja vakiinnuttaa se.

4.3.1.4

Sen on oltava kaikilta osin velvoittava ja se on pantava täytäntöön kaikilla tasoilla: unionissa, jäsenvaltioissa ja alueilla. Se on osoitettava kaikille viranomaistasoille, mutta sen täytäntöönpano on jätettävä jäsenvaltioiden tehtäväksi (2).

4.3.1.5

Sitä on sovellettava kaikkiin yhteisön politiikkoihin sisällyttämällä pk-yritykset kaikkiin yhteisön toimintaperiaatteisiin ja kehittämällä kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa kaikki poliittiset näkökohdat ja uusista säännöistä erilaisille pk-yrityksille aiheutuvat seuraukset otetaan asianmukaisesti huomioon.

4.3.2

ETSK kehottaa sisällyttämään pienyrityksiä koskevaan eurooppalaiseen säädökseen viisi keskeistä poliittista toimenpidettä, joilla voidaan varmistaa, ettei lainsäädännöllä rajoiteta erilaisten pk-yritysten kehittämistä eikä kilpailukykyä.

4.3.2.1

On varmistettava, että lainsäädäntö on laadittu ottamalla kaikilla tasoilla huomioon erilaisten pk-yritysten erityistilanne ja -tarpeet ja että lainsäädännössä sovelletaan ”pienet ensin” -periaatetta. On hyvä sopia kaikkia päätöksentekotasoja sitovasta perussäännöstä, jonka mukaan säädösehdotukset on laadittava tiedostamalla pk-yritysten sekä varsinkin kaikkein pienimpien yritysten tarpeet ja odotukset, ja sitouttamalla noudattamaan pienet ensin -periaatetta. Erityishuomiota on kiinnitettävä itsenäisiin ammatinharjoittajiin, joita on yli puolet eurooppalaisista yrityksistä. Tämä edellyttää aivan erityisesti sitä, että pk-yrityksiä edustavia organisaatioita kuullaan järjestelmällisesti ja että näiden organisaatioiden asiantuntijoita kuuluu kaikkiin alueellisiin, valtakunnallisiin ja yhteisön laajuisiin neuvoa-antaviin komiteoihin, joissa käsitellään pk-yrityksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja. Etenkin kilpailukykyneuvosto on 13. maaliskuuta 2006 pitämässään kokouksessa esittänyt tämänsuuntaisen kehotuksen.

ETSK kehottaa nimeämään komission kuhunkin pääosastoon pk-yritysten vastuuhenkilön, jonka tehtävänä olisi valvoa, että kyseisen pääosaston vastuualaan kuuluviin lainsäädäntötoimenpiteisiin ja sen hallinnoimiin ohjelmiin sisällytetään pk-yritysten ja mikroyritysten prioriteetit ja odotukset.

4.3.2.2

On varmistettava, että lainsäädännössä noudatetaan perusperiaatteita. ETSK:n mielestä kaikentasoisen lainsäädännön sekä pk-yrityksiä tukevien ohjelmien tai yhteisten ja yksittäisten toimenpiteiden tehokkuus riippuu neljästä periaatteesta, jotka komitea toivoo sisällytettävän pienyrityksiä koskevaan eurooppalaiseen säädökseen ja joita se toivoo noudatettavan järjestelmällisesti kaikilla tasoilla: unionissa, jäsenvaltioissa ja alueilla.

ETSK korostaa lisäksi, että hallintomenettelyjen on ehdottomasti oltava täysin avoimia ja että pk-yrityksillä on oltava mahdollisuus tutustua kaikkiin niitä koskeviin hallinnollisiin tietoihin sekä korjata ne tarpeitaan vastaaviksi.

4.3.2.3

On ryhdyttävä harjoittamaan laajennettua ja johdonmukaista innovointipolitiikkaa. ETSK kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja aluetasoa tukemaan muutakin kuin huipputeknologian innovointia ja toteuttamaan nykyistä aktiivisempaa politiikkaa sisällyttämällä ohjelmiin nimenomaisia perus- ja keskiasteen teknologisen innovoinnin tukitoimenpiteitä sekä pk-yrityksissä ja erityisesti kaikkein pienimmissä yrityksissä tavanomaisen, muun kuin teknologisen innovoinnin edistämiseksi.

Neuvonantotehtävistä huolehtiva uusi eurooppalainen verkosto EEN ei missään tapauksessa pysty yksin toimimaan tehokkaasti kaikkien innovaatiopotentiaalia omaavien yritysten hyväksi. ETSK kehottaakin asettamaan pienyrityksiä koskevan yhteisön säädöksen ensisijaiseksi tavoitteeksi

4.3.2.4

On laajennettava mahdollisuutta hyödyntää yhteisön ohjelmia. ETSK katsoo, että monimutkainen hallinto ja erilaiset vaatimukset hankaloittavat entisestään pienyritysten osallistumista yhteisön ohjelmiin ja tekevät sen jopa mahdottomaksi. Tämä johtaa paradoksaaliseen tilanteeseen, jossa välittäjäorganisaatiot menettävät kiinnostuksensa ohjelmia kohtaan. Nykyisten oikeudellisten rajoitusten vuoksi ei esimerkiksi ole mahdollista toteuttaa innovaatiotoimia tai tukea kokeiluhankkeita, joten EU menettää useita innovatiivisia ehdotuksia. ETSK katsoo, että periaatteita ja välineitä olisi tarkistettava. Työsaran laajuuden huomioon ottaen tarvittavia muutoksia ei tässä lausunnossa voida esitellä tarkemmin, vaan ETSK kehottaa komissiota käymään pk-yrityksiä edustavien organisaatioiden kanssa todellisia neuvotteluja laadittaessa pienyrityksiä koskevaa eurooppalaista säädöstä ja määrittelemään näin uudet perusteet ohjelmien laatimiselle ja niihin osallistumiselle eri territoriaalisilla tasoilla.

Tässä yhteydessä on tarpeen, että pk-yritysten pääsyä julkisten hankintojen markkinoille voidaan tukea rakennerahastovaroin varsinkin muita heikoimmin kehittyneillä alueilla (3).

4.3.2.5

On tuettava ja kannustettava omistajanvaihdoksia ja yritysostoja. ETSK korostaa erityisesti, että varsinkin kaupungeissa ja maaseudulla toimivien tuotanto- ja palvelualan pienyritysten omistajanvaihdokset ja yritysostot ovat tärkeä valttikortti. Niiden ennustetulla, joskaan ei väistämättömällä katoamisella on huomattavia kielteisiä vaikutuksia toiminnan ja työpaikkojen säilymiseen kyseisillä alueilla. On aiheellista tukea ostajia ja myyjiä toisiinsa lähentävien järjestelmien käyttöönottoa sekä rahoitukseen ja verotukseen liittyviä aloitteita ja kannustaa yrittäjiä tehostamaan pääomarahoitustaan säilyttääkseen omaisuutensa arvon.

On kehiteltävä innovatiivisia tapoja selviytyä yrittäjien erityistilanteista tietyillä alueilla, kuten maaseudulla, esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden avulla.

4.4.1

Jotta pienyrityksiä koskeva eurooppalainen säädös (SBAE) voi toimia todella tehokkaasti, ETSK kehottaa neuvostoa ja parlamenttia hyväksymään toimenpiteet oikeudellisesti velvoittavana säädöksenä, jota on noudatettava unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden päätöksentekotasoilla.

4.4.2

Tässä yhteydessä ETSK kehottaa laatimaan vuosittain selvityksen pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen säädöksen sekä pk-yrityksiä koskevien muiden politiikkojen täytäntöönpanosta ja saavutetuista edistysaskelista EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Vuotuinen selvitys on liitettävä omaksi erilliseksi osakseen Lissabonin strategian täytäntöönpanoraporttia.

4.4.3

Komission on voitava edellä mainittujen selvitysten pohjalta antaa suosituksensa säädöksen täytäntöönpanosta sekä jäsenvaltioille että alueille. Komitea haluaa myös antaa näistä oman lausuntonsa.

4.4.4

ETSK kehottaa tarvittaessa mukauttamaan tai tarkistamaan pienyrityksiä koskevaa yhteisön säädöstä ja pk-yrityksiä koskevia muita politiikkoja vuosittain tehtävien selvitysten pohjalta.

4.4.5

ETSK suosittaa komissiolle ja neuvostolle lämpimästi, että ne kytkevät erilaisia pk-yrityksiä edustavat organisaatiot kiinteästi pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen säädöksen valmistelutyöhön ja sen täytäntöönpanoon.