52007DC0541




[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 17.9.2007

KOM(2007) 541 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kohti turvallisempaa, puhtaampaa ja älykkäämpää Euroopan laajuista liikkuvuutta:Ensimmäinen raportti älyautoaloitteesta

1. Johdanto

Tehokkaat kuljetuspalvelut ovat Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn elinehto. Liikenne tuo huomattavan panoksensa taloudelliseen kasvuun, mutta se aiheuttaa samalla ympäristöön liittyviä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia. Esimerkiksi liikenteen ympäristökustannuksiksi on arvioitu 1,1 prosenttia Euroopan BKT:sta[1]. Tieliikenteen ruuhkat pahenevat koko ajan, mikä vie edelleen 1 prosentin BKT:sta. Tieliikenneturvallisuuden osalta Euroopan kunnianhimoisena tavoitteena on puolittaa kuolonuhrien määrä vuoden 2001 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Tavoite esitettiin liikennepolitiikkaa koskevassa valkoisessa kirjassa[2]. Turvallisuus on sittemmin parantunut huomattavasti; silti on edelleen mahdotonta hyväksyä tilannetta, jossa liikenteessä kuolee vuodessa 41 600 ja loukkaantuu 1,7 miljoonaa ihmistä (2005)[3]. Valkoisen kirjan tavoite oli yli 4 000 kuolonuhria vähemmän.

Komissio ehdotti tammikuussa 2007 kokonaisvaltaista energia- ja ilmastopakettia, jossa asetettiin kasvihuonekaasupäästöjä ja uusiutuvia energialähteitä koskevia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi. Tältä pohjalta EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet vahvistivat kevään 2007 Eurooppa-neuvostossa vakaan tavoitteen vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä[4]. Saksan isännöimä G8-huippukokous asettui tukemaan tavoitetta kesäkuussa 2007 ja korosti ilmastonmuutoksen torjumisen kiireellisyyttä. Tieliikenteen osalta komission tavoitteena on ollut yltää keskimäärin 120 g/km hiilidioksidipäästöihin uusissa henkilöautoissa ja kevyissä hyötyajoneuvoissa vuoteen 2012 mennessä. Tässä sovelletaan yhdistettyä toimintamallia, jossa 130 g/km hiilidioksidipäästöt saavutetaan moottoriteknologian keinoin ja loput 10 g muilla teknologisilla keinoilla ja biopolttoaineiden käyttöä lisäämällä[5].

Älykkäät liikennejärjestelmät (ITS) tuovat tieto- ja viestintäteknologian liikenteen infrastruktuureihin ja ajoneuvoihin. Niillä pyritään hallitsemaan tekijöitä, jotka ovat tyypillisesti ristiriidassa keskenään, kuten ajoneuvoja, kuormia ja reittejä, ja sitä kautta parantamaan turvallisuutta ja vähentämään ruuhkautumista, kuljetusaikoja ja polttoaineen kulutusta. Tieto- ja viestintäteknologioiden ja älykkäiden liikennejärjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia korostetaan liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan väliarvioinnissa ja energiapolitiikkaa koskevassa komission tiedonannossa[6]. Tieto- ja viestintäteknologiat ovat osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jota sovelletaan sekä tieliikenneturvallisuuteen että puhtaampaan liikkuvuuteen. Lähestymistavan tarkoituksena on päästä tavoitteisiin sellaisilla toimenpiteillä, jotka täydentävät olemassa olevia toimenpiteitä ja integroituvat niihin. Liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan väliarvioinnissa vuodelta 2006 (”Kestävää liikkuvuutta Eurooppaan”) annetaan seuraava vuotta 2008 koskeva sitoumus:

”Merkittävän ohjelman käynnistäminen älykkäiden tieliikennejärjestelmien tuomiseksi markkinoille ja infrastruktuurin valmistelemiseksi yhteistoiminnallisia järjestelmiä varten”.

Koska aikaisemmat yritykset älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton vauhdittamiseksi eivät olleet tarpeeksi laajamittaisia eivätkä johtaneet odotettuihin tuloksiin, on käynnistetty uusi ja mittava Euroopan komission vetämä aloite, joka perustuu kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Aloitteen tavoitteena on julkaista kesällä 2008 etenemissuunnitelma kohti älykkään ajoneuvon ja älykkään infrastruktuurin integroivien älykkäiden liikennejärjestelmien laajamittaista käyttöönottoa. Sidosryhmiä on tarkoitus kuulla asiasta tämän vuoden syksyllä. Etenemissuunnitelma perustuu työhön, jota on tehty i2010-aloitteeseen kuuluvassa ns. älyautoaloitteessa.

Älyautoaloite[7] luotiin vuonna 2006 poliittiseksi kehykseksi komission ja muiden sidosryhmien toiminnalle tällä alalla, ja siinä käsitellään monia älykkäisiin ajoneuvoihin liittyviä näkökohtia. Aloite perustuu kehittyneisiin tieto- ja viestintäteknologioihin tieliikenteen turvallisuuden, puhtauden ja älykkyyden parantamiseksi. Älyautoaloite on yksi i2010-aloitteen[8] lippulaivahankkeista. i2010 on Euroopan komission strateginen poliittinen kehys tietoyhteiskuntaa ja viestimiä varten vuoteen 2010 asti.

Älyautoja koskevassa komission tiedonannossa ehdotettiin kahtatoista erityistoimenpidettä kolmessa eri osiossa, jotka ovat: sidosryhmien toiminnan koordinointi ja tuki eSafety-foorumin kautta; tutkimus ja teknologian kehittäminen; tiedottaminen. Näillä toimilla pyritään vauhdittamaan tieto- ja viestintäteknologioihin perustuvien älykkäiden ajoneuvojärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa Euroopassa.

Kaikilla kolmella toimialueella on saavutettu huomattavaa edistymistä, ja älyautoaloite on jo referenssialoitteen asemassa Euroopassa ja se on tunnustettu kansainvälisestikin. Tässä tiedonannossa raportoidaan näiden toimien edistymisestä, ehdotetaan uusia toimia ja haetaan jäsenvaltioiden ja teollisuuden tuen jatkumista niiden pikaiseksi toteuttamiseksi. Toimilla pyritään täydentämään muita näkökulmia turvallisuus- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista koskevaan kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Ennen muuta käsitellään infrastruktuuriin ja kuljettajien käyttäytymiseen liittyviä toimia.

2. Turvallisempia, puhtaampia ja älykkäämpiä ajoneuvoja Eurooppaan

Jo nykyisin saatavilla olevilla älykkäillä ajoneuvojärjestelmillä voidaan vähentää kuolonuhrien määrää, helpottaa ruuhkia kaupungeissa ja niitä yhdistävillä väylillä sekä vähentää merkittävästi saastumista ja kasvihuonekaasupäästöjä. Älyautoaloitteen kolmessa osiossa jatketaan älykkään liikkuvuuden toteuttamista tukevia toimia Euroopassa.

2.1. Turvallisempia ajoneuvoja

2.1.1 Yleiseurooppalaisen eCall-järjestelmän käyttöönotto täydessä laajuudessa vuoteen 2010 mennessä

Yksi eSafety-foorumin päätavoitteista on eCallin[9] eli yleiseurooppalaisen ajoneuvojen hätäviestijärjestelmän käyttöönotto täydessä laajuudessa vuoteen 2010 mennessä. Onnettomuuden sattuessa eCall-järjestelmä ottaa automaattisesti yhteyden pelastuspalveluihin ja ilmoittaa ajoneuvon tarkan sijainnin sekä muuta tietoa onnettomuudesta ja ajoneuvon matkustajista. Täydessä käyttölaajuudessa eCall voi pelastaa jopa 2 500 henkeä Euroopassa joka vuosi.

Euroopan parlamentti on antanut eCallille täyden tukensa[10] ja pyytänyt kaikkia sidosryhmiä ryhtymään viipymättä toimiin järjestelmän toteuttamiseksi. Yksi näistä toimista on eCall-yhteistoimintamuistion allekirjoittaminen. Yhteistoimintamuistion allekirjoittaminen on vapaaehtoista ja se antaa selkeän sitoumuksen ja tuen eCallin pikaiselle toteuttamiselle. Yhteistoimintamuistion on allekirjoittanut yhdeksän jäsenvaltiota ja kolme assosioitunutta valtiota[11], ja useat muut maat ovat valmistelemassa allekirjoittamista. Ottaen huomioon jäsenvaltioiden sitoutumisen eCall-järjestelmään komissio aikoo aloittaa vuoden 2007 jälkipuoliskolla neuvottelut vapaaehtoisesta sopimuksesta asentaa eCall vakiovarusteeksi kaikkiin uusiin ajoneuvoihin vuodesta 2010 alkaen. Niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet yhteistoimintamuistiota, tulisi kiirehtiä asian hoitamista. Prosessin edistymisestä riippuen eCallin toteuttamisen edellyttämiä sääntelytoimia voitaisiin kaavailla vuodelle 2008.

eCall-ohjausryhmä (Driving Group)[12] on antanut lopulliset suosituksensa, jotka eSafety-foorumi vahvisti toukokuussa 2006. Suosituksiin sisältyy vaatimuksia eCallin standardoinnista. Asia on kuitenkin edistynyt ETSIssä[13] erittäin hitaasti, koska avoimen eurooppalaisen standardin vaihtoehdoksi on ehdotettu valmistajakohtaista ratkaisua.

Sijaintitiedoilta vaadittava tarkkuus ja kattamisalueen laajuus edellyttävät GNSS-satelliittinavigointijärjestelmän käyttöä, jossa sovelletaan GPS-paikannusta ja lähitulevaisuudessa eurooppalaista Galileo-satelliittinavigointijärjestelmää[14], joka on vieläkin tarkempi ja kattavampi kuin GPS.

2.1.2. ESC-järjestelmä yleisesti saataville uusiin autoihin

Ajonvakautusjärjestelmä (ESC) on ajoneuvojen turvallisuusteknologia, joka vähentää ajoneuvon ajautumista luisuun, mikä on ensisijainen syy vähintään 40 prosentissa kuolonuhreja vaativista onnettomuuksista. EuroNCAP:n[15] mukaan Euroopan teillä säästyisi vuosittain 4 000 henkeä ja vältettäisiin 100 000 vakavaa onnettomuutta, jos kaikissa autoissa olisi ajonvakautusjärjestelmä[16]. Euroopan haasteena tällä hetkellä on, että järjestelmän saatavuus uusissa autoissa on edelleen alhainen eli 40 prosenttia EU-25-maissa vuonna 2005. Lisäksi saatavuus vaihtelee huomattavasti markkinakohtaisesti (85 prosenttia Ruotsissa, 31 prosenttia Italiassa), mikä johtuu valmistajien erilaisista kaupallisista strategioista ja vaihtelevasta viranomaistuesta. Silloin kun ajonvakautusjärjestelmää tarjotaan uuden auton lisävarusteena, se on usein osa laajempaa ja kalliimpaa lisävarustepakettia. Tällä useiden autonvalmistajien harjoittamalla kaupallisella käytännöllä on taipumus rajoittaa ajonvakautusjärjestelmän yleistymistä pienemmissä autoissa.

Yhdysvaltain liikenneturvallisuusvirasto (National Highway Traffic Safety Administration) ehdotti syyskuussa 2006 määräystä, jolla kaikki valmistajat velvoitettaisiin varustamaan henkilöajoneuvot ESC-järjestelmällä alkaen vuosimallista 2009. Vuosimallista 2012 lähtien järjestelmä tulee pakolliseksi kaikissa uusissa autoissa Yhdysvaltain markkinoilla.

Myös Euroopan tavoitteena on saavuttaa ajonvakautusjärjestelmän 100-prosenttinen saatavuus alkaen vuosimallista 2012. Euroopassa on tähän asti ajettu vapaaehtoisuuteen perustuvaa lähestymistapaa, jossa erityisesti käyttäjäkysyntää pidetään nopeampana tienä markkinoille. Yhdysvallat osallistuu neuvotteluihin maailmanlaajuista teknistä sääntöä koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta, joka kattaa ESC-järjestelmän tekniset vaatimukset. Tämä on osa valmisteluvaihetta järjestelmän asentamiseksi uusiin henkilöautoihin. Raskaiden ajoneuvojen osalta on ehdotettu, että ajonvakautusjärjestelmää koskevat määräykset toteutetaan UNECE:n[17] säännössä nro 13, joka mitä todennäköisimmin tulee voimaan syksyllä 2008. eSafetyAware![18] on tiedotuselin, joka pyrkii edistämään älyautoteknologioiden tuomista markkinoille järjestämällä tiedotuskampanjoita ja loppukäyttäjätapahtumia. Se on riippumattomien jäsenten muodostama foorumi, jonka puheenjohtajana toimii FIA-säätiö[19] ja jonka rahoitukseen Euroopan komissio osallistuu. eSafetyAware!:n ensimmäinen hanke on parhaillaan meneillään ja sen aiheena on ESC. Kampanja avattiin virallisesti Roomassa toukokuussa 2007.

Komissio järjestää vuoden 2007 kuluessa internet-kuulemisen siitä, kuinka ESC-järjestelmän saatavuutta voitaisiin nopeuttaa muissakin ajoneuvotyypeissä. Se haluaa kuulla sidosryhmien mielipiteitä muun muassa siitä, pitäisikö järjestelmän olla pakollinen.

2.1.3 Onnettomuuksien ehkäisemisjärjestelmien (ADAS) käyttöönoton nopeuttaminen

Tieto- ja viestintäteknologiat ovat ennalta ehkäisevien ja aktiivisten turvallisuusjärjestelmien keskeisiä komponentteja. Tällaiset järjestelmät antavat kuljettajalle tosiaikaista tukea, jonka avulla voidaan välttää onnettomuuksia ja vähentää niiden seurauksia.

Esimerkiksi eräässä äskettäisessä tutkimuksessa todettiin, että jos henkilöautojen kuljettajilla olisi 0,5 sekuntia lisää varoitusaikaa, noin 60 prosenttia peräänajoista voitaisiin välttää. Yksi sekunti lisää varoitusaikaa voisi estää noin 90 prosenttia peräänajoista. Saman valmistajan simulaattoripohjaisessa tutkimuksessa[20] todettiin, että 80 km/h nopeudella tapahtuvia peräänajoja voitaisiin vähentää 75 prosenttia käyttämällä hätäjarrutustehostinta[21] ja onnettomuuksien ehkäisemisteknologiaa. Komissio aikoo järjestää vuonna 2007 kuulemisen ehdotuksista tehdä hätäjarrutustehostimen ja onnettomuuksien ehkäisemisteknologian yhdistelmästä pakollinen varuste autoihin. Ruotsissa julkaistun tutkimuksen[22] mukaan mukautuvilla ajovaloilla varustetuilla näkyvyyden parantamisjärjestelmillä[23] voitaisiin vähentää jalankulkijoiden kuolleisuutta 30 prosenttia ja pyöräilijöiden kuolleisuutta 15 prosenttia.

Tästä suuresta potentiaalista huolimatta eSafety-foorumin etenemissuunnitelmaa käsittelevän työryhmän ( Implementation Road Map Working Group) [24] tulokset ja eIMPACT-hankkeen[25] alustavat tulokset osoittavat, että mikäli mitään ei tehdä, älyautojärjestelmien ja -sovellusten yleistyminen jää vaatimattomaksi niiden henkiä pelastavaan potentiaaliin nähden. eSafety-foorumi on vahvistanut kaikille sidosryhmille suunnatut suositukset onnettomuuksien ehkäisemisteknologioiden käyttöönoton vauhdittamiseksi. Sen tulisi aktiivisesti edistää näiden suositusten kehittämistä realistiseksi käyttöönottosuunnitelmaksi vuoden 2008 loppuun mennessä.

2.1.4 Markkinoille tuomisen pullonkaulojen poistaminen

Yksi älyautoaloitteen ensimmäisen toimintaosion keskeisistä tapahtumista vuonna 2007 oli Saksan isännöimä eSafety Workshop Berliinissä 5–6. kesäkuuta 2007. Tämän workshopin päätelmät antavat arvokasta osviittaa tosiaikaisten liikenne- ja matkatietopalvelujen (RTTI) sekä eCall-palvelujen Euroopan tason toteuttamiselle ja ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen (HMI) liittyvien ja oikeudellisten kysymysten ratkaisemiselle[26].

eSafety-foorumi vahvisti RESPONSEn[27] laatimat eurooppalaiset käytännesäännöt kehittyneiden kuljettajan apujärjestelmien (ADAS) kehittämistä ja testausta varten. ADAS-järjestelmät tukevat kuljettajia ja auttavat heitä välttämään onnettomuuksia tai vähentämään niiden seurauksia. Valitettavasti monet oikeudelliset esteet, kuten vastuukysymykset, hidastavat niiden yleistymistä. RESPONSE-hankkeessa laadittiin käytännesäännöt ADAS-järjestelmien markkinoille saattamisen nopeuttamista varten. Ne auttavat valmistajia tuottamaan uusia turvallisuussovelluksia, joissa inhimilliset, järjestelmään liittyvät ja oikeudelliset näkökohdat on otettu kokonaisvaltaisesti huomioon. Nämä käytännesäännöt ovat parhaillaan autoteollisuuden hyväksyttävänä.

Tietosuojamääräysten asianmukainen noudattaminen on varmistettava, jotta käyttäjät voivat luottaa ajoneuvoihin asennettaviin telemaattisiin järjestelmiin. Komissio järjesti helmikuussa 2007 eurooppalaisten tietosuojaviranomaisten kanssa workshopin. eSafety-foorumi aikoo laatia workshopin pohjalta käytännesäännöt vuonna 2007.

eSafety-foorumi perusti tammikuussa 2007 uuden eSecurity -työryhmän selvittääkseen ajoneuvoihin asennettavien valvonta- ja viestintäjärjestelmien turvallisuustarpeita. Sen tavoitteena on antaa suosituksia verkkoja, arkkitehtuuria, järjestelmiä, komponentteja sekä niiden vuorovaikutusta koskevista tutkimustarpeista sekä tarkastella oikeudellisten määräysten ja standardoinnin tarvetta.

Älyautotiedonannossa viitattiin kannustimiin mahdollisena keinona nopeuttaa älykkäiden ajoneuvojärjestelmien käyttöönottoa. Tieliikenneturvallisuuden eurooppalaisen toimintaohjelman väliarvioinnista antamassaan mietinnössä[28] Euroopan parlamentti kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kannustimet eivät rajoitu pelkästään päästöjen vähentämiseen vaan ne ulotetaan myös ajoneuvojen turvallisuusominaisuuksiin. eSafety-foorumi on tutkinut, voitaisiinko kansallisella tasolla perustaa kannustinjärjestelmiä kehittyneillä turvallisuusominaisuuksilla varustettujen ajoneuvojen ostamisen tukemiseksi. Selvityksissä on käynyt ilmi, että kansallisella tasolla voidaan ottaa käyttöön verokannustimia yhteisön valtiontukilainsäädäntöä rikkomatta, ja tällä voitaisiin nopeuttaa ihmishenkiä pelastavan teknologian tuomista markkinoille. Koska tällaisilla järjestelyillä on huomattavaa potentiaalia, komissio tarkastelee konkreettisia ehdotuksia niiden toteuttamiseksi älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton etenemissuunnitelman puitteissa.

Tähän mennessä tieto- ja viestintäteknologiapohjaisten järjestelmien teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia on testattu demonstraatioiden avulla, mutta näiden laajuus on usein ollut rajallinen. Tarvittaisiin analysointeja ja arviointeja todellisessa ympäristössä tavallisten kuljettajien kanssa riittävän pitkältä aikajaksolta, jotta tietoja voitaisiin kerätä ja käsitellä tilastollisesti luotettavalla tavalla. Tämä on toiminnallisten kenttäkokeiden idea. Seitsemännessä puiteohjelmassa on jo julkaistu ensimmäinen ehdotuspyyntö toiminnallisten kenttäkokeiden lisäämiseksi, ja muita ehdotuspyyntöjä on luvassa.

Yhtenä pääsyynä älykkäiden ajoneuvojärjestelmien hitaalle yleistymiselle on pidetty kuluttajakysynnän puutetta. Siksi komissio aikoo tehostaa älyautoaloitteen tiedotusosiota tekemällä yhteistyötä eSafetyAware!:n kanssa uusien kampanjoiden parissa, perustamalla aiheelle omistetun verkkosivuston ja edistämällä kohdennettujen dokumenttien ja muiden tiedotustoimien tuottamista seitsemännen puiteohjelman soveltuvien tukimekanismien avulla.

AJONEUVOJEN TURVALLISUUTTA PARANTAVIA TOIMIA

1. Niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet eCall-yhteistoimintamuistiota, pitäisi saattaa allekirjoitusprosessi loppuun vuoden 2007 loppuun mennessä.

2. Jäsenvaltioiden pitäisi järjestää eCallin pilottitestejä vuosina 2007–2008 ja varustaa pelastuspalvelujensa infrastruktuurit eCall-valmiudella vuoteen 2010 mennessä.

3. Eurooppalaisten standardointijärjestöjen (ETSI ja CEN[29]) pitäisi saada yleiseurooppalaisen eCall-järjestelmän käyttöönoton edellyttämä standardointityö valmiiksi vuoden 2008 puoliväliin mennessä. Jäsenvaltioiden pitäisi toimia yhdessä teollisuuden kanssa näiden standardien toteuttamiseksi tässä määräajassa.

4. Euroopan komissio aloittaa suunnitellusti neuvottelut ACEAn[30], JAMAn[31] ja KAMAn[32] kanssa eCall-laitteen vapaaehtoisesta asentamisesta vakiovarusteeksi kaikkiin uusiin ajoneuvoihin vuodesta 2010 alkaen; se raportoi neuvottelujen tuloksista vuoden 2008 puoliväliin mennessä.

5. Edellä mainittujen toimien edistymisestä riippuen eCallin toteuttamisen edellyttämiä uusia sääntelytoimia voitaisiin kaavailla vuodelle 2008.

6. Komissio järjestää vuoden 2007 kuluessa kuulemisen siitä, kuinka ESC-järjestelmän saatavuutta voitaisiin nopeuttaa eri ajoneuvotyypeissä. Se haluaa kuulla sidosryhmien mielipiteitä muun muassa siitä, pitäisikö järjestelmän olla pakollinen.

7. Komissio vahvistaa – osana älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton etenemissuunnitelmaa – vuoden 2008 puoliväliin mennessä älykkäiden ajoneuvojärjestelmien kannustimia koskevat suuntaviivat, joissa selvitetään jäsenvaltioiden mahdollisuuksia ottaa käyttöön verotusjärjestelyjä ja esitetään suunnitelma kannustinjärjestelmien toteuttamiselle verotusta ja valtiontukea koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

8. Komissio käynnistää seitsemännessä puiteohjelmassa toiminnallisia kenttäkokeita vuoden 2008 puoliväliin mennessä. Komissio varmistaa, että toiminnallisten kenttäkokeiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin sovelletaan Euroopassa yhtenäistä lähestymistapaa ja että toimintaa koordinoidaan jäsenvaltioiden kanssa.

9. Komissio valmistelee eSafetyAware!:n kanssa uusia kampanjoita ChooseESC!-kampanjan jälkeen, perustaa älyautoaiheisen verkkosivuston ja edistää älykkäitä ajoneuvojärjestelmiä koskevien kohdennettujen dokumenttien tuottamista.

2.2. Puhtaampia ajoneuvoja

2.2.1 Tieto- ja viestintäteknologioiden roolin arviointi suhteessa yhteisön ilmastonmuutostavoitteisiin

Lisääntyvä liikkuvuus on haaste EU:n ympäristöpolitiikoille.

Merkittävää edistystä on kuitenkin saavutettu. Esimerkiksi tieliikenteen haitalliset päästöt ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina. Auton käyttö on kuitenkin edelleen merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde, joka muodostaa noin 12 prosenttia EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä[33]. Energian kulutuksen osalta liikenne muodostaa 30 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja 71 prosenttia kaikesta öljyn kulutuksesta EU:ssa, mistä tieliikenteen osuus on 60 prosenttia[34].

Komissio vahvisti helmikuussa 2007 tarkistetun strategian[35] saavuttaakseen EU:n pitkäaikaisen tavoitteen 120 g CO2/km kokonaisvaltaisen lähestymistavan kautta. Ehdotetussa sääntelykehyksessä[36] keskitytään hiilidioksidipäästöjen pakollisiin vähennyksiin, jotta voidaan saavuttaa uuden autokannan keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä koskeva tavoite 130 g/km ajoneuvojen moottoritekniikkaan tehtävien parannusten avulla sekä lisätavoite 10 g/km (tai vastaava mikäli se on teknisesti tarpeen) muiden teknisten parannusten (alhaisen vierintävastuksen renkaat ja rengaspaineiden seuranta, ilmastointi, vaihteen vaihdon ilmaisimet, kevyet hyötyajoneuvot) ja biopolttoaineiden käytön lisäämisen avulla.

Ajoneuvojen parannuksiin tähtäävän EU-strategian lisäksi älyautoaloitteessa pyritään eSafety-foorumin kautta parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään päästöjä uusin tavoin. Tässä lähestymistavassa otetaan ajoneuvon lisäksi huomioon koko tieliikennejärjestelmä. Vuonna 2006 eSafety-foorumiin perustettiin uusi työryhmä, joka käsittelee puhdasta ja tehokasta liikkumista tukevia tieto- ja viestintäteknologioita ( Working Group on ICT for Clean and Efficient Mobility) . Sen keskeisenä tavoitteena on auttaa komissiota tämän laatiessa metodologiaa, jonka avulla voidaan kvantifioida tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksia tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tämän jälkeen voitaisiin tarpeen mukaan arvioida tieto- ja viestintäteknologioiden ja älyautojen roolia suhteessa yhteisön ilmastonmuutostavoitteisiin.

2.2.2 Suunnitelmat tehokkaimpia puhtaisiin ajoneuvoihin liittyviä teknologioita varten

Useissa tutkimushankkeissa on jo osoitettu, että tieto- ja viestintäteknologiapohjaisilla järjestelmillä voidaan huomattavasti parantaa liikkuvuuden puhtautta ja tehokkuutta, ja niistä voi tulla lisäkeino hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen EU:ssa. Esimerkiksi ACC-järjestelmä (Adaptive Cruise Control, mukautuva vakionopeussäädin) vähentää polttoaineen kokonaiskulutusta 3 prosenttia[37]. Eräässä toisessa tutkimuksessa todettiin, että polttoaineen kulutus aleni 8,5 prosenttia ja epäpuhtauspäästöt 8–18 prosenttia jo kun 10 prosenttia ajoneuvoista oli varustettu ACC-järjestelmällä, ilman että liikenteen sujuvuus olisi häiriintynyt[38]. Uudenaikaisilla kaupunkien liikenteenohjausjärjestelmillä voidaan vähentää viivästymisiä jopa 30 prosenttia ja lisätä ajoneuvojen keskinopeutta jopa 13 prosenttia. Tällainen tehokkaampi liikenteenhallinta vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä[39].

Kun tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin mittaava metodologia on kehitetty, Euroopan komissio kehittää – sidosryhmiä kuullen – tehokkaimpia tieto- ja viestintäteknologioita koskevan täytäntöönpanosuunnitelman, joka koskee niin ajoneuvoja, tieinfrastruktuureja kuin IT-infrastruktuurejakin.

AJONEUVOJEN PUHTAUTTA PARANTAVIA TOIMIA

10. Puhdasta ja tehokasta liikkumista tukevia tieto- ja viestintäteknologioita käsittelevän työryhmän tulisi osallistua komission työhön yksilöimällä tieto- ja viestintäteknologiajärjestelmien mahdollisia hyötyjä ihmisten ja tavaroiden puhtaammalle ja energiatehokkaammalle liikkumiselle Euroopassa ja ehdottamalla vuoden 2008 loppuun mennessä metodologiaa, jolla voidaan mitata tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

11. Tämän pohjalta komissio tulee muiden sidosryhmien avustamana ehdottamaan parasta etenemistapaa tehokkaimpien vähähiilidioksidipäästöisten tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöön ottamiseksi. Suunnitelma koskee sekä ajoneuvoja että infrastruktuureja. Tulokset otetaan huomioon vuoden 2008 älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton etenemissuunnitelmassa.

2.3. Älykkäämpiä ajoneuvoja

2.3.1 ”Nomadilaitteiden” [40] turvallisen käytön ja standardoitujen rajapintojen varmistaminen

Ajoneuvoihin sijoitettujen tieto- ja viestintäjärjestelmien on oltava luotettavia, helppokäyttöisiä ja turvallisia. Niissä on myös noudatettava tietosuojamääräyksiä. Yksi älyautoaloitteen keskeisistä elementeistä on ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen parantaminen. Joulukuussa 2006 komissio vahvisti ajoneuvoihin asennettavia tieto- ja viestintäjärjestelmiä koskevat ajantasaistetut eurooppalaiset periaatteet[41]. Komissio tulee seuramaan tiiviisti niiden toteuttamista vuosina 2006–2008.

Navigointilaitteet ovat viime vuosina yleistyneet Euroopassa. Auton kiinteiden navigointilaitteiden markkinat kasvavat vakaasti. Henkilökohtaisten navigointilaitteiden ja navigointiominaisuuksilla varustettujen älypuhelinten markkinat ovat puolestaan kasvaneet räjähdysmäisesti; markkinat kasvoivat vuoden 2005 3,8 miljoonasta laitteesta vuonna 2006 yli 9 miljoonaan laitteeseen. Tämän yleistymisen takana on EU:n puiteohjelmien tutkimusrahoitus.

Tämä kehitys on periaatteessa suotuisaa, mutta se tuo mukanaan kaksi haastetta:

- jälkiasennettavien laitteiden turvallinen käyttö ja kiinnitys ajoneuvossa

- rajapinta ajoneuvon sisäisten järjestelmien kanssa.

Komissio tulee tekemään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa näiden haasteiden ratkaisemiseksi ja tällaisten laitteiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi liikennepoliittisten tavoitteiden mukaisesti.

2.3.2 Yhteistoiminnalliset järjestelmät liikenteen turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi

Yhteistoiminnalliset järjestelmät perustuvat ajoneuvojen väliseen (V2V) ja ajoneuvon ja infrastruktuurin väliseen (V2I) tosiaikaiseen viestintään. Ne tuonevat merkittäviä parannuksia liikennejärjestelmän tehokkuuteen, kaikkien tienkäyttäjien turvallisuuteen ja liikkumisen miellyttävyyteen. Yhteistoiminnallisia järjestelmiä alettiin kehittää Euroopassa viidennessä ja kuudennessa puiteohjelmassa. Teollisuus on perustanut Car2Car-konsortion[42], joka edistää teollisuuden yhteistä lähestymistapaa. Keskeisiä edellytyksiä ja komission tärkeimpiä tavoitteita ovat yhdenmukaistetun ja yhteentoimivan järjestelmäarkkitehtuurin kehittäminen, yhteinen viestintäarkkitehtuuri julkisen ja yksityisen sektorin tarpeisiin sekä riittävä määrä taajuuksia. Tätä varten kuudennessa puiteohjelmassa rahoitetussa COMeSafety[43]-tukitoimessa on perustettu viestintäarkkitehtuurin erityistyöryhmä. Tämä erityistyöryhmä koordinoi ja yhdistää eurooppalaisissa ja kansallisissa hankkeissa sekä muissa avainaloitteissa tehtävää työtä ja toimii rajapintana ISOssa ja muissa standardointielimissä meneillään olevalle standardointityölle.

Yhteistoiminnalliset järjestelmät edellyttävät lisää tutkimusinvestointeja. eSafety-foorumi hyväksyi joulukuussa 2006 ERTRACin strategisia tutkimuslinjauksia[44] mukailevat strategiset tutkimuslinjaukset tieto- ja viestintäteknologian soveltamiseksi liikkuvuuteen. Kyseisissä linjauksissa korostetaan näitä t&k-tarpeita ja luodaan pohja alan tulevalle tutkimukselle.

Yhteistoiminnalliset järjestelmät edellyttävät taajuuksia lyhyen kantaman ja lyhyen vasteajan viestintään. Teollisuus on pyytänyt taajuuskaistaa 5,9 GHz:n taajuusalueelta. Tästä keskustellaan parhaillaan radiotaajuuskomiteassa[45]. Komissio tukee teollisuuden pyyntöjä yhteistoiminnallisten järjestelmien sosioekonomisten hyötyjen takia.

AJONEUVOJEN ÄLYKKYYTTÄ PARANTAVIA TOIMIA

12. Komissio kannustaa sidosryhmiä kehittämään yhteistyössä ehdotuksia nomadilaitteiden turvallista käyttöä ja asennusta varten sekä standardoidun rajapinnan luomiseksi ajoneuvojen kiinteiden laitteiden ja jälkiasennettavien laitteiden välille. Saatujen ehdotusten perusteella komissio määrittelee tarvittavat toimenpiteet vuoden 2008 älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton etenemissuunnitelmassa.

13. Sidosryhmien tulisi pyrkiä kohti avointa, yleiseurooppalaista, standardoitua ja yhteentoimivaa viestintäarkkitehtuuria yhteistoiminnallisille järjestelmille Euroopassa.

14. Komissio jatkaa yhteistoiminnallisten järjestelmien t&k-toimien tukemista puiteohjelman tieto- ja viestintätekniikkaosiossa vuosina 2009–2010.

15. Komissio jatkaa yhteistyötään radiotaajuuskomitean kanssa ratkaistakseen jäljellä olevat kysymykset, joita liittyy älykkäissä liikennejärjestelmissä käytettävien taajuuksien yhdenmukaistamiseen ja varaamiseen yhteistoiminnallisille järjestelmille 5,9 GHz:n taajuusalueella.

3. Päätelmät ja seuraavat toimet

Älyautoaloitteella edistetään älykkäitä ajoneuvojärjestelmiä ja se jakautuu kolmeen osioon: eSafety-foorumi, t&k-toimet ja tiedotus. Älyautoaloitteen ensimmäisen vuoden aikana on edistytty huomattavasti kaikilla kolmella alueella. Tällä tiedonannolla lujitetaan i2010-lippulaiva-aloitteena toimivaa älyautoaloitetta kertaamalla toimet, joita sidosryhmät, jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat ajoneuvojen ja liikkuvuuden turvallisuuden, puhtauden ja älykkyyden lisäämiseksi Euroopassa. Komissio seuraa jatkossakin näiden toimenpiteiden toteuttamista ja tekee niistä säännöllisiä tilannekatsauksia.

Ajoneuvot ja infrastruktuurit integroivien älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton etenemissuunnitelmasta tulee merkittävä komission vetämä aloite. Sillä pyritään luomaan yhteisymmärrystä sidosryhmien välille, jotta älykkäitä liikennejärjestelmiä voitaisiin ottaa käyttöön liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan vuonna 2006 tehdyssä väliarvioinnissa kuvatulla tavalla. Etenemissuunnitelma julkaistaan kesällä 2008, mitä ennen sidosryhmiä on tarkoitus kuulla tämän vuoden syksyllä.

[1] KOM(2006) 314.

[2] KOM(2001) 370.

[3] KOM(2006) 74.

[4] http://ec.europa.eu/energy/energy_policy/index_en.htm

[5] KOM(2007) 19 ja KOM(2007) 22.

[6] KOM(2007) 1.

[7] KOM(2006) 59.

[8] KOM(2007) 146.

[9] KOM(2005) 431 ja KOM(2006) 723.

[10] Euroopan parlamentin mietintö: Tieliikenteen turvallisuus: eCall kansalaisten käyttöön, A6-0072/2006.

[11] Suomi, Ruotsi, Kreikka, Italia, Liettua, Kypros, Slovenia, Saksa, Itävalta, Sveitsi, Norja, Islanti (tilanne elokuun lopussa 2007).

[12] http://ec.europa.eu/information_society/activities/esafety/forum/ecall/index_en.htm

[13] Euroopan telealan standardointilaitos.

[14] http://ec.europa.eu/dgs/energy_transport/galileo/index_en.htm

[15] European New Car Assessment Programme, http://www.euroncap.com

[16] http://www.chooseesc.eu/en/media/information_about_the_campaign_/

[17] YK:n Euroopan talouskomission liikennejaosto, työryhmä 29.

[18]www.esafetyaware.eu/

[19] www.fiafoundation.com

[20] Daimler-Chrysler Hightech Report, nro 2/2005.

[21] Ajoneuvon jarrutuspotentiaalin maksimointi, jolla lyhennetään jarrutusmatkaa.

[22] Short descriptions of ITS safety applications and their potential safety benefits, Lind et al. 2003.

[23] Parantaa ajoneuvon reitin näkyvyyttä heijastamalla paremman näkymän näkökentästä.

[24]www.esafetysupport.org/en/esafety_activities/esafety_working_groups/implementation_road_map.htm

[25]www.eimpact.info

[26] www.esafetysupport.org

[27] www.prevent-ip.org

[28] http://ec.europa.eu/transport/transport_policy_review/index_en.htm

[29] Euroopan standardointikomitea.

[30] European Automobile Manufacturers Association.

[31] Japanese Automobiles Manufacturers Association.

[32] Korean Automobile Manufacturers Association.

[33] KOM(2007) 22 ja KOM(2007) 19.

[34] KOM(2006) 314.

[35] KOM(2007) 22.

[36] KOM(2007) 19.

[37] G. Bootsma; L. Dekker, Rijkswaterstaat, NL, Road to the Future, huhtikuu 2007.

[38] http://repositories.cdlib.org/its/path/reports/UCB-ITS-PRR-2001-13/

[39] http://www.smart-nets.napier.ac.uk/finalbrochure_120804.pdf

[40] Kannettavia laitteita, joita kuljettaja käyttää erilaisiin tuki- ja neuvontatoimintoihin, viestintään tai viihteeseen.

[41] Suositus 2007/78/EY, annettu 22 päivänä joulukuuta 2006.

[42] www.car-to-car.org

[43] www.comesafety.org

[44] www.ertrac.org

[45] http://ec.europa.eu/information_society/policy/radio_spectrum/activities/rsc_work/index_en.htm