[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 10.5.2007 KOM(2007) 242 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Tiedonanto kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta {SEK(2007) 570} KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Tiedonanto kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta ”Kulttuuria ovat kaikki ne unelmat ja ponnistelut, jotka kehittävät ihmisyyttä. Kulttuuri edellyttää paradoksaalista yhteyttä: yhtenäisyyden lähtökohtana on oltava moninaisuus ja eroavaisuuksien tutkiskelu on tarpeen, mutta ei erottelemaan vaan tekemään kulttuurista entistä voimakkaampaa. Eurooppalaisuus on kulttuuri tai sitä ei ole. ” Denis de Rougemont 1. Johdanto Kulttuuri on keskeinen tekijä ihmisen kehityksessä ja sivistyksessä. Kulttuuri antaa ihmisille toiveita ja unelmia stimuloimalla aistejamme ja tarjoamalla uusia näkökulmia todellisuuden tarkastelemiseen. Kulttuuri tuo ihmiset yhteen, sillä se herättää keskustelua ja nostattaa innostusta tavalla, joka pikemminkin yhdistää kuin erottaa. Kulttuuri olisi nähtävä joukkona henkisiä ja aineellisia erityispiirteitä, jotka ovat ominaisia tietylle yhteiskunnalle ja yhteiskuntaryhmälle. Siihen kuuluvat kirjallisuus ja kuvataiteet samoin kuin elämäntavat, arvojärjestelmät, perinteet ja uskomukset. Kuten Dario Fo on osuvasti sanonut, ” jo ennen kuin Eurooppa oli yhdentynyt talouselämän tasolla ja talous- ja kauppaedut olivat toteutuneet, kaikkia Euroopan maita yhdisti kulttuuri. Taiteet, kirjallisuus ja musiikki ovat Euroopan yhdistävä voima .” Eurooppalaisten kulttuuriperintö on yhteinen vuosisatojen mittaisen luovan toiminnan, muuttovirtojen ja erilaisten vaihtojen tuloksena. Eurooppalaiset arvostavat rikasta ja monipuolista kulttuurista ja kielellistä ympäristöään, josta myös monet maat ympäri maailmaa ovat ennen ja nyt saaneet innoitusta. Euroopan unionin omaleimaisuuden ja menestyksekkyyden selitys on sen kyky kunnioittaa jäsenvaltioiden erilaisia ja toisiinsa sidoksissa olevia kieliä, kulttuureja ja historiaa samalla kun pyritään yhteisymmärrykseen ja luodaan sääntöjä, jotka ovat taanneet rauhan, vakauden, hyvinvoinnin ja solidaarisuuden – sekä valtavan määrän kulttuuriperintöä ja luovuutta, joita peräkkäiset laajentumiset ovat entisestään rikastuttaneet. Tämän moninaisuuden kautta syntyvän yhtenäisyyden ansiosta kulttuurien ja kielten monimuotoisuuden arvostaminen ja yhteisen kulttuuriperinnön edistäminen ovat Euroopan yhdentymisen ytimessä. Globalisaation aikoina tämä on välttämättömämpää kuin koskaan aikaisemmin. Nykypäivän Euroopassa kulttuurivaihto on ennennäkemättömän vilkasta ja voimakasta. EY:n perustamissopimuksen takaama liikkumisvapaus on helpottanut huomattavasti kulttuurivaihtoa ja vuoropuhelua yli valtioiden rajojen. Kulttuuritoiminta ja kulttuurituotteiden kysyntä kasvaa, ja uusien viestintävälineiden ansiosta niiden saavutettavuus on parempi kuin koskaan ennen. Samaan aikaan globaalistuminen on tuonut lähemmäksi yhä useampia kulttuureita eri puolilta maailmaa. Se on lisännyt uteliaisuuttamme ja mahdollisuuksiamme tutustua vieraisiin kulttuureihin ja hyötyä niistä, mikä on osaltaan edistänyt yhteiskuntiemme monimuotoisuutta. Tämä on kuitenkin myös herättänyt kysymyksiä Euroopan identiteetistä ja sen kyvystä huolehtia yhteiskuntien monikulttuurisuudesta ja yhtenäisyydestä. Kulttuurien monimuotoisuudesta ja kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta on tullut kaikkialla maailmassa suuria haasteita globaalille järjestykselle, joka perustuu rauhaan, keskinäiseen ymmärrykseen ja yhteisten arvojen kunnioittamiseen. Näitä arvoja ovat muun muassa ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen ja kielten suojelu. Tältä osin kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan Unescon yleissopimuksen voimaantuloa 18. maaliskuuta 2007 voidaan pitää merkittävänä askeleena, jonka ottamiseen EU on vaikuttanut merkittävästi. Euroopan kulttuurien runsaudella ja moninaisuudella on selkeä yhteys sen maailmanlaajuiseen rooliin ja vaikutusvaltaan. Euroopan unioni ei ole pelkästään taloudellinen hanke tai kauppavoima, vaan se käsitetään jo laajalti – ja oikeutetusti – ennen näkemättömän menestyksekkääksi yhteiskunta- ja kulttuurihankkeeksi. EU on ja sen on pyrittävä olemaan entistäkin parempi malliesimerkki ”pehmeästä vallankäytöstä”, jonka perustavia normeja ja arvoja ovat ihmisarvo, solidaarisuus, suvaitsevaisuus, sananvapaus, monimuotoisuuden kunnioittaminen ja kulttuurienvälinen vuoropuhelu. Jos nämä arvot säilytetään ja niitä edistetään, ne voivat viitoittaa maailman tulevaisuutta. Euroopan monimuotoisuudesta johtuva kulttuurien runsaus on myös merkittävä ja kasvava etu aineettomuuden ja tiedon varassa toimivassa maailmassa. Eurooppalainen kulttuuriala on jo nykyisin hyvin dynaaminen taloudellisen toiminnan ja työpaikkojen synnyttäjä koko EU:n alueella. Kulttuuritoiminta edistää osaltaan myös yhteiskunnan osallistavuutta sekä ehkäisee ja vähentää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Kuten keväällä 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään, luovien alojen yritykset ja vireä kulttuuriteollisuus ovat ainutlaatuinen innovaatioiden lähde tulevaisuutta varten. Tällaiset voimavarat on tunnistettava ja hyödynnettävä entistä paremmin. Tiedonannon tarkoitus EU:ssa tiedostetaan entistä paremmin sen ainutlaatuinen tehtävä monien eri kulttuuriensa edistäjänä sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Myös se tunnustetaan, että kulttuuri on välttämätön edellytys EU:n strategisten tavoitteiden – hyvinvoinnin, solidaarisuuden ja turvallisuuden – saavuttamiselle ja samalla EU:n kansainvälisen näkyvyyden lisäämiselle. Tämä tiedonanto pohjautuu laajoihin kuulemisiin[1], ja siinä tarkastellaan Euroopan suhdetta kulttuuriin globalisaation edetessä sekä esitetään ehdotuksia EU:n uuden kulttuuriohjelman tavoitteiksi. Kaikkien sidosryhmien (komission, jäsenvaltioiden yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä Euroopan parlamentin) on määrä osallistua toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Siksi komissio haluaa myös luoda niiden välille uusia kumppanuuksia ja yhteistyömuotoja. 2. EU:N KULTTUURIPANOS[2] ’KULTTUURIN’ MÄÄRITTELEMINEN ON TUNNETUSTI VAIKEAA. TERMILLÄ VOIDAAN TARKOITTAA TAITEITA, JOLLOIN SIIHEN SISÄLTYVÄT ERILAISET TAIDETEOKSET SEKÄ KULTTUURITUOTTEET JA -PALVELUT. ’KULTTUURILLA’ ON MYÖS ANTROPOLOGINEN MERKITYS. SE ON PERUSTANA SYMBOLISELLE MAAILMALLE JA MERKITYKSILLE, USKOMUKSILLE, ARVOILLE JA PERINTEILLE, JOITA KIELET, TAITEET, USKONNOT JA MYYTIT ILMENTÄVÄT. NÄIN OLLEN SILLÄ ON PERUSTAVANLAATUINEN OSA IHMISEN KEHITYKSESSÄ SEKÄ YKSILÖIDEN JA YHTEISÖJEN IDENTITEETIN JA TAPOJEN MONISYISEN RAKENTEEN MUOVAAMISESSA. Tässä tiedonannossa tarkastellaan pääasiassa kulttuurin eri puolien merkitystä kehitettäessä sekä EU:n sisäisiä että kolmansien maiden kanssa sovellettavia strategioita. EU:n kulttuurialan toiminta pohjautuu perustamissopimukseen, jonka 151 artiklassa säädetään seuraavaa: ”Yhteisö myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä.” ”Yhteisö pyrkii toiminnallaan rohkaisemaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemaan ja täydentämään niiden toimintaa…” ”Yhteisö ja jäsenvaltiot suosivat yhteistyötä kolmansien maiden sekä kulttuurin alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston kanssa.” ”Yhteisö ottaa kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon muiden tämän sopimuksen määräysten mukaisessa toiminnassaan, erityisesti kulttuuriensa monimuotoisuuden vaalimiseksi ja edistämiseksi.” | Päävastuu kulttuuriasioista on ja pysyy näin ollen jäsenvaltioilla. Joissakin maissa kulttuuriasioista huolehditaan laajalti alue- tai paikallistasolla. Perustamissopimuksen 151 artiklassa ei säädetä esimerkiksi jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhtenäistämisestä. EU:n tason toiminta on toteutettava kaikilta osin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. EU:n tehtävänä on siten täydentää, ei korvata, jäsenvaltioiden toimia ja niiden moninaisuutta kunnioittaen virittää vaihtotoimintaa, vuoropuhelua ja parantaa niiden keskinäistä ymmärrystä. 2.1. EU:n sisäpolitiikan ja siihen kuuluvien ohjelmien tehtävä EU edistää jo nykyisin kulttuuritoimintaa Euroopassa ohjelmillaan ja politiikallaan monin eri tavoin: - Yhteisön kulttuuriohjelmat ovat olleet erittäin tuloksekkaita. Uusi Kulttuuri-ohjelma (2007–2013)[3] edistää entistäkin paremmin keskinäistä ymmärrystä, luovuuden viriämistä ja kulttuuriemme vastavuoroista rikastumista. Sen avulla tuhannet kulttuuriorganisaatiot voivat kehittää ja toteuttaa kulttuuri- ja taidehankkeita, joilla parannetaan ja levitetään Euroopan kulttuuriperinnön tuntemusta ja edistetään kulttuurivaihtoa, taiteellista ja kirjallista ilmaisua sekä kirjallisuuden kääntämistä. Ohjelmasta tuetaan myös Euroopan tasolla toimivia kulttuurielimiä ja annetaan tunnustusta Euroopan merkittäville kulttuurisaavutuksille myöntämällä eurooppalaisia palkintoja arkkitehtuurin, kulttuuriperinnön ja musiikin saralla. Lisäksi ohjelmasta tuetaan Euroopan kulttuuripääkaupungit -hanketta. - Monilla muillakin ohjelmilla on erittäin paljon myönteistä vaikutusta kulttuuriin joko erityisten kulttuurihankkeiden, ohjelmilla edistettävän vieraiden kielten käytön, opiskelun ja kulttuurin välisen yhteyden tai henkilökohtaisten kulttuurikokemusten ansiosta. Näitä ohjelmia ovat muun muassa ”Kansalaisten Eurooppa” (2007–2013)[4], joka sekin pohjautuu perustamissopimuksen kulttuuriartiklaan ja jolla edistetään Euroopan kansalaisuutta, sekä elinikäistä oppimista (mm. Erasmus ja Erasmus Mundus), monikielisyyttä ja nuorisovaihtoa tukevat ohjelmat. - Elokuva- ja audiovisuaalialalla on ollut toiminnassa vuodesta 1991 Media-ohjelma[5], jolla pyritään parantamaan Euroopan audiovisuaalisen teollisuuden kilpailukykyä. Sen tarkoituksena on myös edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua, lisätä eurooppalaisten tietoisuutta omista kulttuureistaan ja kasvattaa kulttuuripotentiaalia. 16. marraskuuta 2005 annettiin lisäksi elokuvaperintöä ja siihen liittyvän teollisen toiminnan kilpailukykyä koskeva suositus, jossa esitellään elokuvaperinnön alalla toteutettavia konkreettisia toimia. - Kulttuuria tuetaan useista muistakin yhteisön rahoitusohjelmista. Koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan tuella voidaan edistää esimerkiksi kulttuuriperintökohteiden entistämistä ja luovien alojen teollisuutta ja parantaa siten alueiden houkuttelevuutta tai tukea kulttuurin ammattilaisten koulutusta. Tämä koskee myös tietoyhteiskunnan kehittämistä (esimerkiksi digitaalisia kirjastoja koskeva aloite, jolla pyritään parantamaan Euroopan monimuotoisen kulttuuri- ja tiedeperinnön saatavuutta tietoverkossa) sekä tutkimustoimintaa (tutkimuksen puiteohjelmat). Eräät yhteisön toimintalinjat vaikuttavat nekin merkittävästi kulttuurialan sääntelykehykseen. Perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohtaan perustuvassa yhteisön toiminnassa on usein hankaluutena pitää tasapainossa erilaiset oikeutetut yleispoliittiset tavoitteet, joihin kuuluu myös kulttuurisen monimuotoisuuden vaaliminen. - Kulttuurin ja luovuuden edistäminen on voimakkaasti sidoksissa tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia koskevaan EU-lainsäädäntöön, joka turvaa kirjailijoiden, tuottajien ja taiteilijoiden oikeuden saada asianmukainen korvaus työstään ja mahdollistaa samalla suojattujen teosten laajan levittämisen. Tällä tavalla kansalaisilla on enemmän mahdollisuuksia tutustua Euroopan rikkaaseen ja monipuoliseen kulttuuriperintöön. - Vuonna 1989 annettu ”Televisio ilman rajoja” -direktiivi, jossa vahvistetaan valtioiden rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevat edellytykset Euroopan sisämarkkinoilla, on luonut oikeudelliset puitteet eurooppalaisen audiovisuaalisen sisällön vapaalle liikkumiselle EU:n alueella. Sillä on ollut huomattava vaikutus tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistumiseen. Kulttuurista monimuotoisuutta vaalitaan myös edistämällä eurooppalaista ja riippumatonta tuotantoa. - Maastrichtin sopimukseen sisällytetyn 87 artiklan 3 kohdan d alakohdan[6] mukaan kulttuurinäkökohdat vaikuttavat myös valtion tukiin. Kyseisen säännöksen nojalla komissio on hyväksynyt suuren määrän kansallisia toimenpiteitä, joilla on tuettu monenlaisia kohteita kuten museoita, kansallisperintöä, teatteri- ja musiikkituotantoja, kulttuurialan painotuotteita sekä elokuva- ja audiovisuaalialaa. - Vuosi 2008 on nimetty EU:ssa Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi.[7] Sen tarkoituksena on esitellä ja antaa näkyvyyttä kulttuurienväliseen vuoropuheluun liittyville parhaille toimintatavoille ja menetelmille ja luoda kestävä strategia vuodesta 2008 eteenpäin. Erityistä huomiota kiinnitetään tämän vuoropuhelun monikielisyyteen. - Lisäksi komissio haluaa yhteisön nykyisten rahoitusohjelmien puitteissa tehdä vuodesta 2009 Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden, jossa koulutuksen ja kulttuurin avulla lisätään yleistä tietoisuutta, edistetään poliittista keskustelua jäsenvaltioiden välillä ja vaalitaan luovuutta, innovointia ja monikulttuurista osaamista. Viime vuosina jäsenvaltioissa on etsitty uusia joustavia yhteistyömuotoja, jotta työskentely yhteisten tavoitteiden hyväksi olisi tiiviimpää. Neuvosto on sopinut monivuotisesta työsuunnitelmasta vuosiksi 2005–2007[8], ja joustavia yhteistyömuotoja on kehitetty tiettyihin erityistarkoituksiin, kuten museokokoelmien liikkuvuutta varten. Myös säännöllisesti järjestetyissä ministerikokouksissa on jaettu parhaita toimintatapoja ja käyty vuoropuhelua toimintalinjoista. Euroopan parlamentti on usein vaatinut mietinnöissään ja suosituksissaan[9] yhteistyön vahvistamista. Sen lisäksi talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea ovat korostaneet järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan sekä paikallis- ja alueviranomaisten merkitystä. Mainittujen seikkojen sekä tämän tiedonannon valmistelemiseksi toteutetun laajan kuulemisprosessin tulosten pohjalta komissio on päätellyt, että nyt on oikea aika kulttuuria koskevalle yhteiselle toimintasuunnitelmalle ja jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja kolmansien maiden välisten uusien kumppanuuksien ja yhteistyömuotojen kehittämiselle. 2.2. EU:n ulkosuhteet Kulttuurilla on tunnustetusti merkittävä osa EU:n tärkeimmissä yhteistyöohjelmissa ja -välineissä[10] sekä unionin kolmansien maiden kanssa tekemissä kahdenvälisissä sopimuksissa. Kulttuuri on keskeistä myös Euroopan neuvoston kanssa kehitetyssä yhteistyössä, jonka turvin on voitu yhdessä toteuttaa Euroopan kulttuuriperintöpäivät sekä joitakin toimia Länsi-Balkanilla. Useita erilaisia kulttuurihankkeita ja -ohjelmia on jo vuosien ajan toteutettu unionin rahoitustuen ja teknisen avun puitteissa kehitysalueilla ympäri maapallon. Näillä kulttuurialan toimilla pyritään säilyttämään ja entistämään kulttuuriperintökohteita, tuottamaan ja levittämään taideteoksia, perustamaan ja korjaamaan museoita, parantamaan paikallisten kulttuuritoimijoiden ja taiteilijoiden kapasiteettia ja järjestämään merkittäviä kulttuuritapahtumia. Komissiolla on käytössään myös rahastoja ja toimia, joilla se voi tukea kulttuuriteollisuuden syntymistä ja vahvistumista kumppanimaissa erityisesti elokuva- ja audiovisuaalialalla sekä edistää paikallista kulttuuritarjontaa ja kulttuurien monimuotoisuutta kolmansissa maissa. Tähän liittyy kiinteästi unionin kasvava pyrkimys edistää ihmisoikeuksia, mikä käsittää myös sivistyksellisten oikeuksien ja alkuperäiskansojen sekä vähemmistöihin kuuluvien ja yhteiskunnasta syrjäytyneiden henkilöiden oikeuksien suojelun ja edistämisen. Vuoropuhelu kulttuurien välillä on yksi tärkeimmistä rauhan säilyttämisen ja konfliktineston välineistä, ja siksi se luonnollisesti kuuluu kyseessä olevien toimien ensisijaisiin tavoitteisiin. Siihen tähtääviä ensisijaisia toimia on käynnistetty komission puheenjohtajan perustaman neuvoa-antavan ryhmän tukemana, ja on muun muassa perustettu Alexandriaan Anna Lindh -säätiö Euroopan ja Välimeren maiden välistä kulttuurivuoropuhelua varten sekä aloitettu erilliset kulttuurikeskustelut osana monien kolmansien maiden kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua. Komissio on myös viime aikoina alkanut tehostaa diplomaattista toimintaansa muun muassa kulttuuritapahtumien avulla. Niiden puitteissa tehdään usein yhteistyötä jäsenvaltioiden kulttuurilaitosten kanssa ja niiden kesken, jotta kolmansille maille voidaan levittää tärkeää tietoa Euroopasta, sen identiteetistä ja siellä saaduista kokemuksista yhteyksien rakentamisessa eri kulttuurien välille. Yleisemmällä tasolla komissio on esittänyt vuosien 2007–2013 rahoituskehykseen monivuotisia temaattisia ohjelmia, joilla rahoitettaisiin sekä yhteisön toimia kehitysmaissa ja -alueilla että kansainvälisiä toimia. Temaattisilla ohjelmilla ”Investoiminen ihmisiin” ja ”Valtiosta riippumattomien toimijoiden ja paikallisviranomaisten rooli kehityksessä” voidaan täydentää maantieteellistä yhteistyötä kulttuurialan maakohtaisten strategia-asiakirjojen avulla. Tuoreet mielipidetutkimukset osoittavat selvästi, että globalisaatiopaineiden keskellä valtaenemmistö Euroopan kansalaisista – samoin kuin valtioiden ja hallitusten päämiehet kesäkuussa 2006 hyväksymässään ehdotuksessa[11] – haluaa, että Euroopalla on näkyvämpi asema maailmannäyttämöllä ja että eurooppalaiset arvot näkyvät sen harjoittamassa ulkopolitiikassa. Tässä monenkeskisessä ja yhteisymmärrystä rakentavassa lähestymistavassa kulttuurilla on tietenkin keskeinen osa. Kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan Unescon yleissopimuksen nopea voimaantulo kuvastaa kulttuurisen monimuotoisuuden uutta asemaa kansainvälisellä tasolla. Sopimuksen osapuolina yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet vahvistamaan kansainvälisen hallinnon ja kestävän kehityksen uutta kulttuuripilaria erityisesti lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä. 3. Kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman tavoitteet Vuonna 2006 toteutettu laajamittainen kuulemisprosessi antoi komissiolle käsityksen vahvasta yhteisymmärryksestä kulttuuria koskevan Euroopan uuden toimintasuunnitelman suhteen. Näin ollen voidaan jatkaa aiempien saavutusten pohjalta ja tehostaa käynnissä olevaa toimintaa. Toimintasuunnitelma rakentuu seuraavien kolmen toisiinsa sidoksissa olevan tavoitekokonaisuuden varaan: - Edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua. - Tuetaan kulttuuria kasvuun ja työllisyyteen tähtäävässä Lissabonin strategiassa edellytetyn luovuuden lisäämiseksi. - Edistetään kulttuuria unionin kansainvälisiin suhteisiin olennaisesti kuuluvana tekijänä. Nämä tavoitteet ohjaisivat EU:n toimintaa tulevaisuudessa. Kaikkia toimijoita kehotettaisiin osallistumaan toimintaan noudattaen toissijaisuusperiaatetta kaikilta osin. - Jäsenvaltioille ja niiden eri alueille se merkitsisi yhteisten tavoitteiden huomioon ottamista alan politiikan kehittämisessä, pyrkimystä ohjata yhteisiä toimia muun muassa avoimen koordinointimenetelmän avulla sekä EU:n tarjoamien rahoitusmahdollisuuksien selvittämistä. - Kulttuurin alalla toimiville sidosryhmille, kuten ammatillisille järjestöille, kulttuurilaitoksille, kansalaisjärjestöille, eurooppalaisille verkostoille ja säätiöille se merkitsisi tiiviin vuoropuhelun käymistä EU:n toimielinten kanssa ja EU:n uusien poliittisten linjausten ja toimien kehittämisen tukemista sekä vuoropuhelun virittämistä sidosryhmien välillä. - Komissiolle se merkitsisi sisä- ja ulkopolitiikan sekä yhteisön rahoitusohjelmien mobilisointia, uudistunutta roolia kannustajana, hyvien toimintatapojen vaihtoa ja vuoropuhelua kaikkien alan toimijoiden kanssa. - Kaikille toimijoille se merkitsisi kumppanuuden merkityksen uudistumista ja EU:n tason toiminnan hyödyntämistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Seuraavassa jaksossa selvitetään kaikkia näitä laajoja tavoitteita yksityiskohtaisemmin. 3.1. Kulttuurien monimuotoisuus ja kulttuurienvälinen vuoropuhelu ” Taide voi jäsentää nuorten persoonallisuutta tehden heistä avarakatseisempia ja iskostaen heidän mieliinsä toisten kunnioittamisen ja rauhantahdon periaatteet .” Yehudi Menuhin Jäsenvaltioiden kulttuurien kukoistus niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta kunnioittaen on EY:n perustamissopimukseen kirjattu tärkeä EU:n tavoite. Jotta voisimme samalla tuoda esille yhteistä kulttuuriperintöämme ja ymmärtää kaikkien yhteiskuntaamme kuuluvien kulttuurien siihen antaman panoksen, kulttuurien monimuotoisuutta on vaalittava avoimuudella ja kulttuurivaihdolla. Koska yhteiskuntamme monikulttuurisuus kasvaa koko ajan, meidän on lisättävä kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja kehitettävä monikulttuurisia taitojamme. Ne ovat olennaisen tärkeitä myös globaalitalouden kannalta, kun on kyse taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden työllistyvyyden, mukautumiskyvyn ja liikkuvuuden parantamisesta sekä taideteosten liikkuvuudesta. Kansalaiset hyötyvät kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntymisestä eniten, joten heidän mahdollisuuksiaan tutustua kulttuuriin ja kulttuuriteoksiin on parannettava. Erityistavoitteina olisi oltava - edistää taiteilijoiden ja kulttuuri-alan ammattilaisten liikkuvuutta ja taideilmaisun tuotosten levittämistä yli valtioiden rajojen: - ottaa käyttöön julkiset ja yksityiset voimavarat taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden liikkuvuuden tukemiseksi EU:n alueella, - edistää taideteosten ja muiden taiteellisen ilmaisun tuotosten liikkuvuutta, - parantaa kulttuurialan työntekijöiden liikkuvuuteen vaikuttavien tekijöiden koordinointia Euroopan tasolla, jotta jäsenvaltioiden väliseen lyhytaikaiseen ja toistuvaan liikkuvuuteen liittyvät tarpeet voitaisiin ottaa huomioon - edistää ja vahvistaa monikulttuurisia taitoja ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua erityisesti kehittämällä ”tietoisuutta kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodoista”, ”sosiaalisia ja kansalaistaitoja” ja ”viestintää vierailla kielillä”, jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2006 määrittelemiä elinikäisen oppimisen avaintaitoja[12]. 3.2. Kulttuuri kasvuun ja työllisyyteen tähtäävässä Lissabonin strategiassa edellytetyn luovuuden lisääjänä “ Äly on ohjelmoitu synnyttämään eroja .” Francesco Alberoni Kulttuuriteollisuus ja luovat alat antavat merkittävän panoksensa Euroopan bruttokansantuotteeseen, kasvuun ja työllisyyteen. Sen osoittaa komission toimeksiannosta äskettäin tehty riippumaton tutkimus, jossa arvioitiin kulttuurialalla työskennelleen vuonna 2004 yli 5 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa 3,1 prosenttia työssäkäyvästä väestöstä EU25:n alueella. Kulttuurialan osuus EU:n BKT:sta oli vuonna 2003 noin 2,6 prosenttia, ja sen kasvu oli vuosina 1999–2003[13] huomattavasti yleistä talouskasvua nopeampaa. Kulttuuriteollisuus ja sen aikaansaama luovuus ovat Euroopalle merkittävä talous- ja kilpailuvaltti maailman kansainvälistyessä. Kulttuurin asemaa luovuuden ja innovoinnin tukemisessa ja vaalimisessa on tutkittava ja edistettävä. Luovuus on yhteiskunnallisen ja teknologisen innovoinnin kulmakivi ja siten kasvun, kilpailukyvyn ja työpaikkojen synnyttäjä EU:ssa. Erityistavoitteina olisi oltava - edistää luovuutta koulutuksessa ottamalla kulttuuriala mukaan kehittämään kulttuurin tarjoamia konkreettisia sisältöjä ja välineitä elinikäiseen oppimiseen sekä edistää kulttuuria ja taiteita epävirallisessa ja virallisessa oppimisessa (kieltenopetus mukaan luettuna) - parantaa kulttuurialan valmiuksia tukemalla alan johtamistaito- ja yrittäjyyskoulutusta, parantamalla eurooppalaisen ulottuvuuden ja eurooppalaisten markkinoiden tuntemusta sekä kehittämällä innovatiivisia rahoituslähteitä, myös sponsorointia, ja parantamalla rahoituksen saatavuutta - kehittää luovia kumppanuuksia kulttuurialan ja muiden alojen (tieto- ja viestintätekniikka, tutkimus, matkailu, työmarkkinat jne.) välille, jotta voidaan vahvistaa kulttuuriin ja luovuuteen investoimisen vaikutusta yhteiskuntaan ja talouselämään ja etenkin kasvuun ja työllisyyteen sekä alueiden ja kaupunkien kehitykseen ja houkuttelevuuteen. 3.3. Kulttuuri olennaisena osana kansainvälisiä suhteita ”Kaikki kulttuurit syntyvät sekoittumisesta, vuorovaikutuksesta ja vastakkainasettelusta. Eristyksissä sivilisaatio sen sijaan kuolee.” Octavio Paz Kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan Unescon yleissopimuksen osapuolina yhteisö ja jäsenvaltiot ovat vahvistaneet sitoumuksensa kehittää Euroopalle uusi ja aktiivisempi kulttuurinen rooli sen kansainvälisten suhteiden yhteydessä sekä sisällyttää kulttuuriulottuvuus olennaiseksi osaksi Euroopan kanssakäyntiä kumppanimaiden ja -alueiden kanssa. Tämä on omiaan lisäämään eurooppalaisten kulttuurien tuntemusta ja niiden ymmärtämistä kaikkialla maailmassa. Jotta tällainen integraatio olisi mahdollista, on välttämättä kehitettävä aktiivista kulttuurienvälistä vuoropuhelua kaikkien maiden ja alueiden kanssa ja hyödynnettävä siinä esimerkiksi Euroopan kielellisiä yhteyksiä moniin maihin. On myös tärkeää edistää kumppanien kulttuurista monimuotoisuutta, vahvistaa paikallisia identiteettejä, parantaa paikallisväestöjen mahdollisuuksia tutustua kulttuuriin ja kehittää taloudellisia voimavaroja, joilla voi olla suora vaikutus sosiaalis-taloudelliseen kehitykseen. Tästä syystä EU:n toimintamallissa noudatetaan seuraavia periaatteita: - Kulttuuri eri osatekijöineen sisällytetään järjestelmällisesti ulkosuhde- ja kehityspolitiikkaan ja niihin liittyviin hankkeisiin ja ohjelmiin – sen avulla kohennetaan EU:n diplomaattisten toimien laatua ja kaikkien yhteistyötoimien elinkelpoisuutta ja kestävyyttä. - Tuetaan erityisiä kulttuuritoimia ja -tapahtumia. Kulttuuri itsessään on voimavara, ja kulttuurin saavutettavuuden olisi oltava yksi kehitysyhteistyöpolitiikan painopisteistä. Erityistavoitteina olisi oltava seuraavat: - Kehitetään edelleen kulttuuria koskevaa poliittista vuoropuhelua kaikkien maiden ja alueiden kanssa sekä edistetään EU:n ja kolmansien maiden ja alueiden välistä kulttuurivaihtoa. - Edistetään kehitysmaista tulevien kulttuurituotteiden ja -palvelujen pääsyä Euroopan ja muiden maiden markkinoille sekä kohdennetuilla toimilla että sopimuksilla, joilla myönnetään etuuskohteluita tai kauppaan liittyviä tukitoimenpiteitä. - Käytetään ulkosuhde- ja kehityspolitiikkaa välineenä kulttuurisen monimuotoisuuden vaalimiseen ja edistämiseen tukemalla rahallisesti ja teknisesti kulttuuriperinnön suojelemista ja sen saavutettavuuden parantamista sekä aktiivisen kulttuuritoiminnan kannustamista ja edistämistä kaikkialla maailmassa. - Huolehditaan siitä, että kaikissa yhteistyöohjelmissa ja -hankkeissa niiden suunnitteluvaiheesta toteutukseen asti otetaan täysimääräisesti huomioon paikallinen kulttuuri ja parannetaan kulttuurin saavutettavuutta ja kulttuuri-ilmaisumahdollisuuksia, henkilöiden väliset suorat kontaktit mukaan luettuina. Koulutus on erityisen tärkeää, ja on pyrittävä muun muassa sisällyttämään kulttuuri kaikkien koulutasojen opetusohjelmiin kehitysmaissa. - Edistetään EU:n aktiivista osallistumista kulttuurialan kansainvälisten organisaatioiden toimintaan sekä Yhdistyneen Kansakunnan Alliance of Civilisations -hankkeeseen. 4. UUDET KUMPPANUUDET JA TYÖSKENTELYMENETELMÄT Kulttuuria koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen edellyttää Euroopalta tukeutumista kaikkien toimijoiden väliseen lujaan kumppanuuteen, jolla on neljä perusulottuvuutta. 4.1. Kehitetään edelleen vuoropuhelua kulttuurialan kanssa Komissio aikoo vakaasti jatkaa suunnitelmallista vuoropuhelua alan kanssa ja luoda näin puitteet näkemysten ja parhaiden toimintatapojen säännölliselle vaihtamiselle, politiikan valmisteluun osallistumiselle sekä seurannalle ja arvioinnille. Asianmukaisuuden nimissä kulttuurialan olisi jatkettava mahdollisimman tehokasta järjestäytymistä, jotta löydettäisiin edustavat vuoropuhelukumppanit. Komissio on tyytyväinen, että alan asteittainen järjestäytyminen on alkanut ja että joitakin etujärjestöjä samoin kuin kulttuurienväliseen vuoropuheluun tarkoitetun kansalaisyhteiskunnan foorumin kaltaisia yhteistyörakenteita on jo perustettu. Komissio on toki tietoinen alan erityisluonteesta ja nimenomaan sen heterogeenisuudesta (ammatilliset järjestöt, eriasteisesti itsenäiset kulttuurilaitokset, kansalaisjärjestöt, eurooppalaiset sekä muut verkostot, säätiöt jne.), kulttuuriteollisuuden ja muiden kulttuuritoimijoiden välisen kommunikaation vähäisyydestä menneisyydessä ja haasteista, joita kyseiset seikat asettavat alan paremmalle jäsentymiselle. Sen seurauksena kulttuurisektorin äänivalta Euroopan tasolla on jäänyt vähäiseksi. Kulttuurialan eri toimijoiden kanssa käymänsä vuoropuhelun tehostamiseksi komissio ehdottaa seuraavaa: - Toteutetaan alan kartoitus, jotta kaikista sen sidosryhmistä saadaan parempi käsitys. - Perustetaan ”kulttuurifoorumi” sidosryhmien kuulemista varten ja edistetään itsenäisesti organisoituvan foorumin tai useiden sidosryhmäfoorumien syntymistä. - Kannustetaan yksittäisiä taiteilijoita ja intellektuelleja ilmaisemaan edustavia näkemyksiä Euroopan tasolla (”kulttuurilähettiläät”) ja tutkitaan, voitaisiinko toteuttaa eurooppalainen virtuaalinen verkkofoorumi, joka mahdollistaisi mielipiteiden vaihdon, taideilmaisun levittämisen ja yhteyden kansalaisiin. - Kannustetaan kulttuurialojen työmarkkinaosapuolia kehittämään edelleen riippumatonta keskinäistä vuoropuheluaan perustamissopimuksen 138 ja 139 artiklan mukaisesti. Alakohtaisia neuvottelukomiteoita on jo perustettu kyseisten artiklojen perusteella esittävän taiteen alalla ja audiovisuaalialalla. - Tuodaan kulttuuriulottuvuus mukaan eurooppalaiseen julkiseen keskusteluun komission edustustojen välityksellä. Kiinnittämällä huomiota kulttuuriin voimistetaan vuoropuhelua ja saavutetaan uusia kohderyhmiä. 4.2. Otetaan käyttöön avoin koordinointimenetelmä Kuten aiemmin todettiin, jäsenvaltiot hyväksyivät neuvostossa yhteisen työsuunnitelman vuosiksi 2005–2007. Työsuunnitelma on nyt tarpeen uudistaa, ja komissio uskoo jäsenvaltioiden olevan valmiita tiivistämään yhteistyötään kumppanuushengessä käyttämällä siihen avointa koordinointimenetelmää. Avoin koordinointimenetelmä tarjoaa sopivat puitteet jäsenvaltioiden väliselle kulttuuriyhteistyölle. Kyseessä on ei-sitova hallitustenvälinen kehys toimintalinjoja koskevaa tiedonvaihtoa ja yhteistä toimintaa varten, ja se sopii hyvin tälle alalle, jolla tärkein toimivalta on jäsenvaltioilla. Menetelmään kuuluu yhteisistä tavoitteista päättäminen, niiden saavuttamisessa tapahtuvan edistyksen säännöllinen seuranta sekä parhaiden toimintatapojen ja muiden asiaankuuluvien tietojen vaihto vastavuoroista oppimista varten. Avoin koordinointimenetelmä on käytössä työllisyyden, sosiaalisen suojelun, koulutuksen ja nuorisopolitiikan aloilla. Kyseisillä aloilla avoimella koordinointimenetelmällä on pystytty vahvistamaan jäsenvaltioiden politiikantekoa, sillä säännöllinen osallistuminen Euroopan tason hankkeeseen nostaa kyseisen politiikan profiilia kansallisella tasolla ja antaa sille lisäpontta. Jäsenvaltiot voivat myös oppia toinen toisiltaan. Lisäksi näiden politiikanalojen toimijat saavat äänensä kuuluviin Euroopan tasolla, mikä ei muuten olisi mahdollista. On kuitenkin tärkeää ottaa kulttuurialan erityispiirteet täysimääräisesti huomioon suunniteltaessa alan avointa koordinointimenetelmää. Jäsenvaltioiden kanssa toteutettavissa kumppanuuksissa on luonteenomaista joustava lähestymistapa, johon kuuluvat yleiset tavoitteet ja kevyt säännöllisen raportoinnin järjestelmä. Komissio esittää, että ministerineuvosto hyväksyy tämän tiedonannon mukaiset, edellä esitetyt tavoitteet, määrittää painopisteet ja sopii seurannan toteuttamisesta joka toinen vuosi. Tähän liittyen komissio laatii jäsenvaltioiden korkean tason edustajien kanssa joka toinen vuosi yhteisen kertomuksen, johon kootaan keskeiset kysymykset ja kehityssuuntaukset ja jossa tarkastellaan yhteisten tavoitteiden suuntaista edistystä eri jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan seurantaan mukaan paikallis- ja alueviranomaisia ja kulttuurialan kansallisia sidosryhmiä ja kertomaan niiden osallistumisesta kansallisissa raporteissaan. Komissio ottaa EU:n tasolla sidosryhmät mukaan prosessiin edellä mainitun kulttuurifoorumin puitteissa. Kertomuksen julkaisemista edeltävän vuoden aikana komissio järjestää tapaamisen, jossa kerätään tietoa kansalaisyhteiskunnan toimista. Euroopan parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean olisi osallistuttava prosessiin. Ulkosuhdepolitiikan tavoitteiden mukaiseen toimintaan osallistuisivat tarvittaessa kulloisessakin tilanteessa toimivaltaiset EU:n tahot ulkoministereitä myöten. Komissio pyrkisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa lisäämään kulttuuriyhteistyöhön liittyvien toimien koordinointia koko EU:ssa. Tähän liittyen kartoitettaisiin parhaat toimintatavat ja vaihdettaisiin niitä koskevaa tietoa. Maakohtaisten strategia-asiakirjojen ja yhteisten avustusstrategioiden valmistelu olisi edelleen keskeistä koordinointi- ja yhdenmukaistamistyössä. 4.3. Tuetaan tosiseikkoihin perustuvaa politiikantekoa Komission tehtävänä on tukea ja koordinoida tarvittaessa edellä mainittuihin tavoitteisiin ja ehdotettuun avoimeen koordinointimenetelmään liittyviä toimia. Mainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi on parannettava ymmärrystä siitä, millainen vaikutus kulttuurialalla on Lissabonin toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen, jotta tosiasioihin perustuva politiikanteko helpottuu. Siihen kuuluu nykyisten tietojen jakaminen, tapaustutkimukset ja yhteistyö arviointimenetelmien ja vaikutustenarvioinnin kehittämiseksi. Se edellyttää myös sitä, että kansallisia tilastojärjestelmiä arvioidaan uudelleen ja tarvittaessa parannetaan ja että Eurostatin koordinoimien kansallisten tilastotietojen paremmasta vertailukelpoisuudesta huolehditaan. Komissio käynnistää joukon tutkimuksia, jotka tukevat ehdotettuja tavoitteita sekä tosiasioihin perustuvaa politiikantekoa ja toimintaa, sekä asiaa koskevan toimielinten välisen yhteistyön. Lisäksi se tukee niiden toimijoiden verkottumista, jotka osallistuvat vaikutustenarviointiin ja kulttuuripolitiikan arviointiin Euroopan, jäsenvaltioiden ja paikallistasolla. 4.4. Sisällytetään kulttuurinäkökohdat kaikkien asiaankuuluvien alojen politiikkaan EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdassa kehotetaan yhteisöä ottamaan kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon muiden sopimuksen määräysten mukaisessa toiminnassa, erityisesti yhteisön kulttuurien monimuotoisuuden vaalimiseksi ja edistämiseksi. Hoitaakseen tämän tehtävänsä entistä paremmin komissio vahvistaa koordinaatiota omien yksiköidensä välillä ja tarkastelee syvällisemmin kulttuurisen monimuotoisuuden ja muiden yhteisön toimintalinjojen välisiä liittymäkohtia. Komissio haluaa tällä tavalla pitää sääntelyä tai rahoitusta koskevia päätöksiä ja ehdotuksia tehdessään tasapainossa erilaiset oikeutetut yleispoliittiset tavoitteet, joihin myös kulttuurisen monimuotoisuuden vaaliminen kuuluu. Komissio on muun muassa perustanut äskettäin tätä tarkoitusta varten uuden yksiköidenvälisen työryhmän. Ulkosuhteissa kiinnitetään huomiota erityisesti monikulttuuriseen sekä kulttuurien ja uskontojen väliseen vuoropuheluun, edistetään EU:n ja sen kansainvälisten kumppaneiden keskinäistä ymmärrystä ja luodaan yhteyksiä laajempiin kohderyhmiin kumppanimaissa. Tältä osin koulutuksella ja erityisesti ihmisoikeuksia koskevalla opetuksella on merkittävä tehtävä, samoin kuin uudella Erasmus Mundus -ohjelmalla. Komissio tukee vuoropuhelua ja kulttuuriin liittyviä toimia Euroopan naapuruspolitiikan puitteissa, Investoiminen ihmisiin -ohjelmalla, Euro-Välimerialueen Anna Lindh -säätiön kaltaisten instituutioiden avulla sekä YK:n Alliance of Civilisations -hankkeella. Joidenkin naapuruspolitiikan piiriin kuuluvien tai esimerkiksi Aasian maiden kanssa on perustettu erityisiä kulttuuriyhteistyöohjelmia (kuten Intian kulttuurirahasto). Nämä toimet ovat sidoksissa toisiinsa. Voidakseen tukea tehokkaasti kulttuurialan erityistoimia AKT-maissa Euroopan komissio ehdottaa EU–AKT-kulttuurirahaston perustamista. Rahasto olisi yhteiseurooppalainen hanke, jolla tuetaan AKT-maiden kulttuurituotteiden levittämistä ja joissakin tapauksissa niiden tuottamista. Rahasto tukee paikallisten markkinoiden ja teollisuuden syntymistä ja helpottaa siten paikallisten asukkaiden mahdollisuuksia hyödyntää kulttuuritarjontaa sekä innostaa kulttuuriin ja kulttuuri-ilmaisun eri muotoihin tutustumiseen. Se myös parantaa AKT-maiden kulttuurituotteiden pääsyä Euroopan markkinoille helpottamalla niiden pääsyä EU:n jakeluverkkoihin ja -foorumeille. Rahaston aloitusvarat saadaan kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta, ja rahastoa kartutetaan EU:n jäsenvaltioiden osallistumismaksuilla. 5. PÄÄTELMÄ ” Kulttuuri ei ole ylellisyyttä, vaan välttämättömyys. ” Gao Xingjian Komissio katsoo, että nyt on oikea aika uudelle eurooppalaiselle kulttuuria koskevalle toimintasuunnitelmalle, jossa otetaan huomioon globalisaation leimaaman nykymaailman realiteetit. Tässä tiedonannossa esitetään konkreettisia ehdotuksia sekä yhteisiksi tavoitteiksi että uusiksi menetelmiksi, joilla tiivistetään EU:n kulttuuriyhteistyötä. Euroopan parlamenttia, neuvostoa, alueiden komiteaa sekä talous- ja sosiaalikomiteaa pyydetään esittämään tätä tiedonantoa koskevat huomautuksensa. Neuvostoa pyydetään toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet päättääkseen yhteisistä tavoitteista sekä ehdotetun avoimen koordinointimenetelmän mukaisesta asianmukaisesta raportointijärjestelmästä, ja Eurooppa-neuvostoa pyydetään hyväksymään ne päätelmissään.[pic][pic][pic] [1] Ks. http://ec.europa.eu/culture/eac/communication/consult_en.html jahttp://ec.europa.eu/development/body/theme/human_social/pol_culture1_en.htm. [2] Tarkempia tietoja on liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ” Inventory of Community actions in the field of culture ”. [3] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1855/2006/EY, tehty 12. joulukuuta 2006 (EUVL L 372, 27.12.2006). [4] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1904/2006/EY, tehty 12. joulukuuta 2006 (EUVL L 378, 27.12.2006). [5] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1718/2006/EY, tehty 15. marraskuuta 2006 (EUVL L 327, 24.11.2006). [6] ”Tukea kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin ja kilpailun edellytyksiä yhteisössä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla” voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana. [7] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1983/2006/EY, tehty 18. joulukuuta 2006 (EUVL L 412, 30.12.2006). [8] Marraskuun 15. ja 16. päivänä 2004 pidetyn koulutus-, nuoriso- ja kulttuurineuvoston 2616. istunnon päätelmät. [9] Ks. kulttuuriyhteistyötä Euroopan unionissa koskeva mietintö, Giorgio Ruffolo, A5-0281/2001. [10] Esimerkiksi Cotonoun sopimus Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden kanssa, naapuruus- ja kumppanuusohjelma naapurimaiden ja Venäjän kanssa sekä Aasiaa, Keski-Amerikkaa ja Latinalaista Amerikkaa koskeva kehitysyhteistyöväline. [11] Eurooppa-neuvosto antoi tukensa komission tiedonannolle ”Euroopan unioni maailmassa – Käytännön ehdotuksia toiminnan johdonmukaisuuden, vaikuttavuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi”, KOM(2006) 278. [12] Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/962/EY, annettu 18. joulukuuta 2006, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.). [13] Katso KEA:n vuonna 2006 Euroopan komission toimeksiannosta tekemä Euroopan kulttuuritaloutta koskeva tutkimus verkko-osoitteessa http://ec.europa.eu/culture/eac/sources_info/studies/studies_en.html.