52007DC0014

Komission tiedonanto neuvostolle neuvottelujen aloittamisesta Fidžin kanssa Cotonoun sopimuksen 96 artiklan nojalla


[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 17.1.2007

KOM(2007) 14 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

neuvottelujen aloittamisesta Fidžin kanssa Cotonoun sopimuksen 96 artiklan nojalla

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

neuvottelujen aloittamisesta Fidžin kanssa Cotonoun sopimuksen 96 artiklan nojalla

I. Taustaa

Muistettakoon, että toukokuussa 2000 tapahtuneen vallankaappauksen ja panttivankien ottamisen jälkeen komissio ehdotti saman vuoden kesäkuussa Cotonoun sopimuksen 96 artiklan nojalla neuvottelujen avaamista, ja heinäkuussa neuvosto hyväksyi tämän yksimielisesti. Neuvottelut käynnistettiin lokakuussa 2000. Niiden tuloksena tehtiin vuonna 2001 päätös kehitysyhteistyön osittaisesta keskeyttämisestä; viimeiset pakotteet poistettiin 7. marraskuuta 2003. Neuvotteluihin yhdistettyä kehitysyhteistyön osittaista keskeyttämistä pidettiin hyödyllisenä tapahtumien myönteiselle kehitykselle Fidžin saarivaltiossa. Kun Fidži nyt, kuusi vuotta myöhemmin, on taas kokenut sotilaallisen vallankaappauksen, on kuitenkin selvää, että demokraattiset instituutiot ja demokraattinen toimintakulttuuri eivät ole riittävän vahvoja. Tämän vuoksi tarvitaan nyt toisenlainen lähestymistapa.

Kun hallituksen ja Fidžin asevoimien väliset jännitteet olivat kestäneet lähes kaksi kuukautta, asevoimat kaappasivat vallan pääministeri Laisenia Qarasen johtamalta demokraattisesti valitulta hallitukselta 5. joulukuuta 2006 sotilaskomentaja Voreqe Bainimaraman johdolla. Sotilaiden johtama vallankaappaus oli aluksi ilmeisesti veretön. Se oli neljäs sotilasvallankaappaus Fidžin saarivaltiossa vuoden 1987 jälkeen.

On tärkeää huomata, että Qarasen johtama hallitus valittiin suoralla kansanvaalilla toukokuussa 2006. EU:n uuden, Tyynenmeren saarien kanssa vahvistetun kumppanuuden mukaisesti unioni lähetti Fidžiin kokonaisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan, jota johti Unkarin entinen ministeri ja europarlamentaarikko Istvan Szent-Ivanyi. EU:n vaalitarkkailijat pitivät vaaleja luotettavina. Niinpä onkin täysin selvää, että Qarasen johtama hallitus oli täysin demokraattisesti valittu ja että sillä oli parlamentissa suuri enemmistö.

Sotilaskomentaja Bainimarama anasti toimeenpanovallan presidentti Iloilolta, erotti pääministeri Qarasen, julisti hätätilan ja on vähitellen lujittanut asevoimien valtaa. Lukuisa joukko avainhenkilöitä pidätettiin voimatoimin. Heitä kuulusteltiin, ja useimmat vapautettiin myöhemmin ja korvattiin tehtävissään toisilla henkilöillä; näihin kuuluvat varapresidentti, väliaikainen poliisikomentaja sekä valtionvarainministeriön toimeenpaneva johtaja, joka on myös Euroopan kehitysrahaston valtuuttama kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä Fidžin saarivaltiossa.

Valittiin tilapäinen ”pääministeri”, 77-vuotias entinen sotilaslääkäri ja diplomaatti. Hänen ensimmäisenä tehtävänään oli kehottaa sotilaskomentaja Bainimaramaa hajottamaan parlamentti, minkä tämä tekikin. Tilapäinen ”pääministeri erosi 4. tammikuuta 2007. ”Pääministeri Qarase kuitenkin pitää kiinni siitä, että hän on Fidžin laillinen pääministeri.

II. Tämänhetkinen tilanne

Tilanne ei ole täysin vakaa ja muuttuu jatkuvasti. Asevoimat toimittivat paikallisiin sanomalehtiin ilmoituksia, joilla haettiin ehdokkaita ministeritehtäviin. Suuri heimopäälliköiden neuvosto, joka Fidžin perustuslain mukaan nimittää presidentin ja varapresidentin, kokoontui 20.-22. joulukuuta 2006 ja suositti erilaisia toimenpiteitä, muun muassa asevoimien vetäytymistä kasarmeihinsa. Sotilaskomentaja Bainimarama arvosteli suurten heimopäälliköiden neuvostoa ja ilmoitti, että tulevaisuudessa sen sallitaan kokoontua vain hänen luvallaan. Tammikuun 2007 alussa tilanne vaikeutui, kun presidentti ilmoitti tukevansa asevoimia ja nimitti Bainiraman väliaikaiseksi pääministeriksi. Lisäksi oikeuslaitosta painostettiin. Fidžin tiedotusvälineet uutisoivat 5. tammikuuta 2007, että eräs mies oli kuollut asevoimien suorittamissa kuulusteluissa.

Vallankaappausta kohtaan oli merkittävää vastustusta. Vallankaappauksen tapahtumapäivänä presidentti Iloilo julisti, että hän ei kannattanut eikä suvainnut asevoimien toimia, mutta hän muutti kantaansa 4. tammikuuta 2007. Perinteiset heimopäälliköt ja kirkkokunnat ovat tuominneet vallankaappauksen, tuomarit ovat ilmoittaneet ylläpitävänsä oikeusvaltiota ja perustuslakia ja Fidžin väliaikainen poliisikomentaja nimitti vallankaappausta maanpetokseksi, minkä jälkeen asevoimat siirsivät hänet pois tehtävästään. Tiedotusvälineet ovat ilmaisseet mielipiteensä suoraan, mutta asevoimat painostavat niitä välttämään ”yllyttämistä”. Passiivista vastarintaa ja kansalaistottelemattomuutta on esiintynyt runsaasti, mutta asevoimien vastustaminen ei näytä olevan johdettua tai järjestelmällistä. Lisäksi asevoimat pyrkivät pelottelulla tukahduttamaan sisäisen vastustuksen ja erimielisyyden. Asevoimien toiminnasta riippuen kansalaisten turhautuminen voi puhjeta toiminnaksi eikä väkivaltaisuuksia voi sulkea pois.

Tämä viimeisin sotilasvallankaappaus näyttää olevan perustavasti erilainen aikaisemmista, koska siinä ei ole kyse alkuperäisten fidžiläisten ja Fidžin intialaisten välisistä jännitteistä vaan ennemminkin alkuperäisten fidžiläisten keskinäisistä kiistoista, joilla on kuitenkin merkittäviä seurauksia maan kahden tärkeimmän yhteisön kannalta.

Sotilaskomentaja Bainimaraman ennen vallansiirtoa antamat julistukset, joista monilla voi olla melkoinen kannatus fidžiläisten keskuudessa, heijastavat monia merkittäviä poliittisia epäkohtia. Esille tuli syytöksiä rotusyrjinnästä, josta kertoo yksinomaan alkuperäisiä fidžiläisiä suosiva lainsäädäntöluonnos, hyvin läheisiä yhteyksiä vuoden 2000 vallansiirtoon osallistuneisiin henkilöihin ja näiden merkittäviä tehtäviä koskeva arvostelu sekä toteennäyttämättömiä väitteitä korruptiosta ja nepotismista. Bainimaraman kanta kuvastaa jossain määrin vastustusta perinteisiä fidžiläisiä vallanpitäjiä, erityisesti heimopäälliköitä ja kirkkokuntia, kohtaan, joiden asemaa nykyaika murentaa. Bainimaraman ja pääministeri Qarasen huonot suhteet näyttävät voimistaneen sotilaskomentajan torjuvaa suhtautumista hallitukseen.

Uusi-Seelanti pyrki sovittelemaan ulkoministeri Winston Petersin johdolla pääministeri Qarasen ja Bainimaraman välejä. Ponnistelut johtivat pääministerin tekemiin merkittäviin myönnytyksiin, joita Bainimarama ei kyennyt tai halunnut hyväksyä ja jotka hän totesi riittämättömiksi.

Sotilasvallankaappaus ei ollut lainmukainen tai perustuslaillinen ja merkitsee Fidžin demokratialle huomattavaa askelta taaksepäin. Kaappaus on yleisesti tuomittu myös EU:n taholta, joka totesi 11. joulukuuta 2006 seuraavasti: Neuvosto tuomitsee Fidžillä tapahtuneen sotilasvallankaappauksen ja demokraattisesti valitun hallituksen erottamisen ja paheksuu sotilaskomentaja Bainimaraman ja Fidžin tasavallan asevoimien (RFMF) toimia pääministerin syrjäyttämisessä ja toimeenpanovallan ottamisessa maassa omiin käsiin. Neuvosto vetoaa demokratian pikaisen ja täydellisen palauttamisen sekä mahdollisimman nopean siviilihallintoon paluun puolesta . Euroopan parlamentti tuomitsi voimakkaasti asevoimien tekemän vallankaappauksen 14. joulukuuta 2006, kuten teki myös vaalien päätarkkailija ja europarlamentaarikko Istvan Szent-Ivanyi erillisessä lausunnossa. Lisäksi parlamentti vetosi komissioon ja jäsenvaltioihin kaiken Fidžille annetun ei-humanitaarisen avun keskeyttämiseksi välittömästi lukuun ottamatta kansalaisjärjestöjen toteuttamia koulutusohjelmia. AKT-valtioiden valtion- ja hallitusten päämiehet tuomitsivat voimakkaasti laillisen ja demokraattisesti valitun hallituksen kaatamisen 8. joulukuuta 2006 antamassaan lausunnossa. Myös YK:n turvallisuusneuvosto antoi asiasta julkilausuman. Fidžin kansainvälinen eristyneisyys kasvaa, ja se on erotettu Tyynenmeren foorumin puheenjohtajuudesta. Sen osanotto kansainyhteisön neuvostoihin on keskeytetty.

Fidžin kumppanit mukaan luettuina Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat keskeyttäneet sotilaallisen yhteistyön. Useat maat, kuten Ranska, Australia ja Uusi-Seelanti, ovat asettaneet kohdennettuja pakotteita, ja jotkut Fidžin kansainvälisistä kumppaneista ovat parhaillaan arvioimassa ja vähentämässä kehitysyhteistyötä.

III. Ehdotus

Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun ja Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005 tarkistetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa määritetään kumppanuuden olennaiset osat. Demokratian periaatteiden, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen muodostavat sopimuspuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja ovat sopimuksen olennaisia osia. Tämän artiklan perusteella ja ottaen huomioon olosuhteet, joissa Fidžin poliittinen muutos tapahtui, komissio pitää tarpeellisena uusien vallanpitäjien kanssa käytävää vuoropuhelua seuraavien seikkojen selkiyttämiseksi:

1. välitön ja rauhanomainen paluu demokratiaan olemassaolevan laillisuuden puitteissa, ja perustuslakia täysin kunnioittaen,

2. sellaisen hallituksen luominen, jolla on maan parlamentilta saatu valtuutus ja parlamentin enemmistön tuki toukokuun 2006 vapaissa ja oikeudenmukaisissa vaaleissa, tai ennenaikaisten ja oikeudenmukaisten vaalien järjestäminen välttäen muodostamasta pitkäaikaista ”tilapäishallitusta”,

3. tavoitesuunnitelma ja arviointikriteerit sekä aikataulu kaikelle edellä mainitulle,

4. ihmisoikeuksien täysi kunnioittaminen painottaen erityisesti ilmaisunvapautta, sekä

5. oikeusvaltion täysi kunnioittaminen.

Vuoropuhelu antaisi Fidžin uusille vallanpitäjille mahdollisuuden ilmaista kantansa edellä mainituista kohdista ja sen avulla EU voisi arvioida, voiko se tältä pohjalta tukea maan pyrkimyksiä parantaa tarkistetun Cotonoun sopimuksen olennaisten tekijöiden noudattamista, tai ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin 96 artiklan mukaisesti. EU pitää asianomaiset kumppanit ja sidosryhmät ajan tasalla.

Johtuen olosuhteista, joissa vallanvaihto Fidžillä tapahtui, ja uusien hallitsijoiden luoman poliittisen organisaation muodosta, komissio arvioi tilanteen erityisen kiireelliseksi myös sen tosiasian valossa, että ratkaisevina viikkoina ennen sotilasvallankaappausta EU varoitti asevoimia kahdesti unionin puheenjohtajavaltion antamissa lausumissa siitä, että demokratiassa asevoimilla ei ole minkäänlaista poliittista tehtävää.

Tarkistetun Cotonoun sopimuksen 96 artiklan 1a kohdan mukaisesti ei sen vuoksi ole tarpeellista käydä loppuun mainitun sopimuksen 8 artiklassa määriteltyä poliittista vuoropuhelua. Voidaan havaita, että pikaisen ratkaisun saavuttamiseksi ja ottaen huomioon kaupan ja avun merkityksen EU:n ja Fidžin suhteissa 8 artiklan mukainen tehostettu vuoropuhelu jatkuu. Euroopan komissio kuitenkin toivoo virallisia neuvotteluja uusien vallanpitäjien kanssa keskustellakseen näiden sitoumuksista ennen kuin se päättää asianmukaisista toimenpiteistä.

Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että neuvosto kutsuu Fidžisaarten tasavallan neuvotteluihin tarkistetun Cotonoun sopimuksen 96 artiklan nojalla oheisen kirjeluonnoksen mukaisesti.

Komissio ehdottaa, että keskeneräistä, erityisesti seitsemännestä, kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta yhteistyötä jatketaan neuvottelujen aikana sillä edellytyksellä, että rahoitussopimuksia noudatetaan. Lisäksi ehdotetaan, että jatketaan yhteistyötä, joka voisi helpottaa demokratiaan palaamista ja hallintotavan parantamista.

Ottaen huomioon sokeriteollisuuden merkityksen Fidžin taloudelle, työllisyydelle ja köyhyystilanteelle komissio ehdottaa myös, että vuoden 2006 talousarviossa hyväksytyillä sokerialan uudistuksen liitännäistoimenpiteillä rahoitettavia valmistelutoimia jatketaan neuvottelujen aikana edellyttäen, että komissio katsoo olosuhteiden sallivan sen.

LIITE

Interim Prime Minister of the Republic of Fiji IslandsSuvaFiji

KIRJELUONNOS

Arvoisa väliaikainen pääministeri,

Euroopan unionin neuvosto antoi seuraavat päätelmät 11. joulukuuta 2006: Neuvosto tuomitsee Fidžillä tapahtuneen sotilasvallankaappauksen ja demokraattisesti valitun hallituksen erottamisen ja paheksuu sotilaskomentaja Bainimaraman ja Fidžin tasavallan asevoimien (RFMF) toimia pääministerin syrjäyttämisessä ja toimeenpanovallan ottamisessa maassa omiin käsiinsä. Neuvosto vetoaa demokratian pikaisen ja täydellisen palauttamisen sekä mahdollisimman nopean siviilihallintoon paluun puolesta . Myös Euroopan parlamentti tuomitsi voimakkaasti asevoimien tekemän vallankaappauksen 14. joulukuuta 2006.

Johtuen olosuhteista, joissa vallanvaihto Fidžillä tapahtui, ja uusien hallitsijoiden luoman poliittisen organisaation muodosta, EU katsoo, että tarkistettua Cotonoun sopimusta on rikottu olennaisilta osilta. Lisäksi EU katsoo, että kyseessä on erityisen kiireellinen tapaus. Tarkistetun Cotonoun sopimuksen 96 artiklan 1a kohdan mukaisesti ei sen vuoksi ole tarpeellista käyttää loppuun mainitun sopimuksen 8 artiklan mukaista tehostettua vuoropuhelua.

Euroopan unioni toivoo tästä huolimatta virallisia neuvotteluja hallituksen kanssa ennen kuin asianmukaisista toimenpiteistä päätetään. Yhteisön ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden puolesta kutsumme teidän maanne tarkistetun Cotonoun sopimuksen 96 artiklan nojalla neuvotteluihin tarkoituksena tehdä perusteellinen analyysi tilanteesta ja tarvittaessa ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.

EU osallistuu omalta osaltaan näihin neuvotteluihin rakentavassa ja avoimessa hengessä.

Neuvottelujen tulisi suoda Fidžille mahdollisuus selventää käsitystään välittömästä ja rauhanomaisesta paluusta demokratiaan olemassa olevan laillisuuden puitteissa ja perustuslakia täysin kunnioittaen.

Ehdotamme näiden neuvottelujen käymistä lähitulevaisuudessa osapuolille sopivana ajankohtana Euroopan unionin neuvoston tiloissa Brysselissä.

Kunnioittavasti

Neuvoston puolesta Komission puolesta