25.7.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 172/1

Neuvoston päätelmät eurooppalaisesta kielitaitoindikaattorista

(2006/C 172/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon

—

23. ja 24. maaliskuuta 2000 Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston Euroopan unionille asettaman strategisen päämäärän, jonka Tukholmassa 23. ja 24. maaliskuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti ja jonka mukaan EU:sta on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta

—	Lissabonin Eurooppa-neuvoston koulutusneuvostolle antaman tehtävän aloittaa laaja keskustelu koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista keskittyen yhteisiin huolenaiheisiin ja prioriteetteihin ja ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet (1)

—

kielellisen monimuotoisuuden ja kielten oppimisen edistämisestä 14 päivänä helmikuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman (2), jossa korostetaan muun muassa, että

—	kielitaito on yksi perustaidoista, jotka jokaisen kansalaisen on hankittava, jotta hän kykenisi osallistumaan tehokkaasti eurooppalaiseen tietoyhteiskuntaan, ja se edistää sekä siten yhteiskuntaan sopeutumista että sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja että

—	kaikki Euroopan kielet ovat kulttuurin kannalta yhdenvertaisia ja samanarvoisia ja ne ovat erottamaton osa eurooppalaista kulttuuria ja sivistystä

ja jossa jäsenvaltioita kehotettiin luomaan kielitaidon arviointia varten järjestelmiä, jotka perustuvat Euroopan neuvoston laatimaan yhteiseen eurooppalaiseen kieliä koskevaan viitekehykseen

—

15. ja 16. maaliskuuta 2002 Barcelonassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät (3), joissa:

—	hyväksyttiin koulutusjärjestelmien tavoitteiden seurantaa koskeva yksityiskohtainen työohjelma (4)

—	vaadittiin lisätoimia perustaitojen hallinnan parantamiseksi erityisesti opettamalla vähintään kahta vierasta kieltä hyvin varhaisesta iästä lähtien ja

—	vaadittiin kielitaitoa osoittavan indikaattorin käyttöönottoa vuonna 2003

—	neuvoston toukokuussa 2005 annetut päätelmät uusista koulutusindikaattoreista (5)

—	komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle eurooppalaisesta kielitaitoindikaattorista (6),

—	ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista (7), jossa määritellään vierailla kielillä tapahtuva viestintä avaintaidoksi

—	komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle — Uusi monikielisyyden puitestrategia (8)

VAHVISTAA, että

—	vieraiden kielten taito ja kansojen välisen keskinäisen ymmärryksen edistäminen on työvoiman liikkuvuuden edellytys ja myötävaikuttaa Euroopan unionin talouden kilpailukykyyn

—

säännöllinen suoritusten ja edistymisen seuranta indikaattoreita ja viitearvoja käyttäen on olennainen osa Lissabonin prosessia, ja sen avulla voidaan määritellä hyviä käytäntöjä sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia koskevan strategisen opastuksen ja ohjauksen antamiseksi Koulutus 2010 -työohjelmaa varten,

TOTEAA, että

—	tarvitaan toimia, joilla korjataan tämänhetkinen vieraiden kielten opetus- ja oppimistuloksia koskevien luotettavien vertailutietojen puute

—	tällaisten toimien on perustuttava tietojen keräämiseen objektiivisten kielitaitotestien avulla; nämä testit on kehitettävä ja järjestettävä siten, että varmistetaan tietojen luotettavuus, tarkkuus ja paikkansapitävyys

—	tällaisten tietojen avulla voidaan helpommin tunnistaa ja jakaa kielipolitiikan ja kieltenopetusmenetelmien hyviä käytäntöjä vaihtamalla tehokkaammin tietoja ja kokemuksia

—	jäsenvaltiot tarvitsevat selkeämmän kuvan niistä käytännön järjestelyistä ja rahoitusjärjestelyistä, joita ne kukin tarvitsevat pannakseen eurooppalaisen kielitaitoindikaattorin täytäntöön

KOROSTAA, että

—	indikaattorin kehittämisessä olisi täysin kunnioitettava jäsenvaltioiden toimivaltaa oman koulutusjärjestelmänsä järjestämisessä, eikä sen pitäisi aiheuttaa kyseisille elimille kohtuutonta hallinnollista tai taloudellista rasitetta

—	tietojenkeruumenetelmässä olisi otettava huomioon kansainvälisellä, unionin ja jäsenvaltioiden tasolla aikaisemmin tehty työ ja se olisi suunniteltava ja pantava täytäntöön kustannustehokkaasti

—

eurooppalainen kielitaitoindikaattori olisi toteutettava mahdollisimman pian seuraavan toimintamallin mukaisesti:

—

Olisi kerättävä tietoja ensimmäisen ja toisen vieraan kielen taidosta

—	kunkin jäsenvaltion kohdeväestöä koskevalle edustavalle otokselle tehdyn yhteisen testisarjan avulla

—	edustavasta otoksesta oppilaita, jotka osallistuvat koulutukseen ISCED-luokituksen tason 2 lopussa.

—	jos toista vierasta kieltä ei opeteta ennen ISCED-luokituksen tason 2 loppua, jäsenvaltiot voivat ensimmäisellä tiedonkeruukierroksella päättää kerätä toista vierasta kieltä koskevat tiedot ISCED-luokituksen tasolla 3 olevista oppilaista

—	niistä kielistä, joiden osalta tietyn jäsenvaltion oppilaista on olemassa sopiva edustava otos.

—	Testitulosten olisi perustuttava yhteisen eurooppalaisen kieliviitekehyksen mukaisiin asteikkoihin. (9)

—

Koska kielellisen monimuotoisuuden kunnioittaminen on Euroopan unionin perusarvoja, indikaattorin olisi perustuttava tietoihin, jotka koskevat kaikkia unionissa vieraina kielinä opetettavia Euroopan unionin virallisia kieliä. Käytännön syistä olisi kuitenkin suositeltavaa, että ensimmäisellä tiedonkeruukierroksella testit tehdään jäsenvaltioissa yleisimmin opetetuissa Euroopan unionin virallisissa kielissä, edellyttäen että ne mahdollistavat riittävän laajan opiskelijaotoksen.

—	Jäsenvaltioiden on itse määritettävä, mitkä kyseisistä virallisista kielistä testataan.

—

Indikaattorin olisi arvioitava neljää kielen tuottamis- ja vastaanottamistaitoa, mutta käytännön syistä olisi kuitenkin suositeltavaa, että ensimmäisellä tiedonkeruukierroksella testattaisiin kolme helpoiten arvioitavaa kielitaidon osa-aluetta (kuullunymmärtäminen, luetunymmärtäminen ja kirjoittaminen).

—	Testausmenetelmät olisi saatettava niiden jäsenvaltioiden käyttöön, jotka haluavat käyttää niitä omaa muunkielisten testien kehittämistä varten.

—	Olisi myös kerättävä asiaankuuluvia taustatietoja asiaan liittyvien tekijöiden arvioimiseksi.

PYYTÄÄ komissiota

—

perustamaan mahdollisimman pian kunkin jäsenvaltion edustajasta ja Euroopan neuvoston edustajasta koostuvan neuvottelukunnan (EILC-neuvottelukunnan), jonka tehtävänä on neuvoa komissiota teknisissä asioissa, kuten

—	testausvälineiden suunnittelua koskevan tarjouspyynnön määrittelemisessä

—	toimeksisaajan työn arvioinnissa

—	tarkoituksenmukaisten järjestelyjen, standardien ja teknisten yhteyskäytäntöjen valinnassa jäsenvaltioiden tiedonkeruutoimia varten ottaen huomioon, että jäsenvaltioille ei saa aiheutua liiallista hallinnollista ja taloudellista taakkaa

—

jäsenvaltioiden auttamiseksi määrittämään niille aiheutuvat organisatoriset ja voimavaroja koskevat vaikutukset antamaan neuvottelukunnalle ensi tilassa tehtäväksi laatia työskentelyaikataulu ja yksityiskohtaisempi kuvaus testien rakenteesta ja hallinnoinnista, mukaan lukien

—	otoksen koko

—	parhaana pidetty testausmenetelmä ja

—	parhaina pidetyt testien hallinnointijärjestelyt ottaen huomioon mahdollisuudet tietotekniikkaa hyödyntävään testaukseen

—	otoksen vähimmäiskoko, jonka perusteella määritetään, olisiko jonkin tietyn kielen testi saatettava jäsenvaltioiden käyttöön

—	raportoimaan neuvostolle kirjallisesti vuoden 2006 loppuun mennessä työskentelyn edistymisestä ja tarvittaessa ratkaisematta olevista kysymyksistä

KEHOTTAA jäsenvaltioita

—	toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet EILC-neuvottelukunnan perustamisen edistymiseksi.

(1) Asiak. SN 100/1/00 REV 1, kohta 27.

(2) EYVL C 50, 23.2.2002, s. 1.

(3) SN 100/1/02 REV 1.

(4) Hyväksyttiin koulutusneuvostossa 14.2.2002 (EYVL C 142, 14.6.2002, s. 1)

(5) EUVL L 141, 10.6.2005, s. 7.

(6) Asiak. 11704/05 — KOM(2005) 356 lopullinen.

(7) Asiak. 13425/05 — KOM(2005) 548 lopullinen.

(8) Asiak. 14908/05 — KOM(2005) 596 lopullinen.

(9) ”Common European Framework of Reference for Languages: Learning, teaching, assessment”, sellaisena kuin Euroopan neuvosto on sen laatinut.