[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 28.6.2006 KOM(2006) 333 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Kertomus Haagin ohjelman täytäntöönpanosta vuonna 2005 {SEC(2006) 813} {SEC(2006) 814} KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Kertomus Haagin ohjelman täytäntöönpanosta vuonna 2005 1. Tämä tiedonanto on vastaus neuvoston komissiolle osoittamaan pyyntöön esittää vuosittain kertomus Haagin ohjelman täytäntöönpanosta ("tulostaulu")[1], ja tämä vuotta 2005 koskeva kertomus on laatuaan ensimmäinen. Tämän kertomuksen laatimiseen valittua menetelmää käytetään myös laadittaessa seuraavat neljä vuosittaista kertomusta. 2. Aluksi tarkastellaan, kuten aikaisemmin tehtiin Tampereen työohjelman tulostaulussa, Haagin ohjelmassa mainittujen toimenpiteiden täytäntöönpanon etenemistä ennalta vahvistetun aikataulun mukaisesti. Toimenpiteisiin kuuluvat myös huumausaineita koskevassa toimintasuunnitelmassa, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ulkoista ulottuvuutta koskevassa strategiassa ja terrorismin vastaisessa toimintaohjelmassa kaavaillut toimenpiteet, jotka täydentävät Haagin ohjelmaa. Tässä tiedonannossa käydään läpi kaikki vuoden 2005 aikana toteutettaviksi suunnitellut toimenpiteet. Vuonna 2006 ja myöhemmin toteutettavia toimenpiteitä tarkastellaan seuraavissa vuosikertomuksissa (ensimmäinen osa ja liite 1). 3. Täytäntöönpanoprosessin seurannan ohella tässä tiedonannossa tarkastellaan nyt ensimmäistä kertaa oikeutta, vapautta ja turvallisuutta koskevan politiikan toteuttamista kansallisella tasolla (toinen osa ja liite 2). 1. HAAGIN OHJELMASSA VUONNA 2005 TOTEUTETTAVIKSI SUUNNITELTUJEN TOIMENPITEIDEN HYVÄKSYMINEN 4. Liitteenä olevassa taulukossa (1) esitetään tilanne kunkin Haagin ohjelman toimintasuunnitelman vuonna 2005 toteutettavaksi suunnitellun toimenpiteen osalta tai säännöllisen tai jatkuvan toimenpiteen osalta. Saatu tulos, jota jäljempänä esitetyt taulukot kuvaavat, on kokonaisuudessaan myönteinen, vaikka kaikilla aloilla ei ole saavutettu yhtä hyviä tuloksia. [pic][pic] 1.1. Yleiset suuntaviivat 1.1.1. Perusoikeuksien kunnioittaminen ja aktiivinen suojelu 5. Tällä alalla on edistytty kokonaisuudessaan tyydyttävästi. Suurin osa vuodeksi 2005 suunnitelluista toimenpiteistä on saatu toteutettua tai ne toteutetaan vuoden 2006 kuluessa. Poikkeuksen muodostaa Euroopan unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi). Tätä toimenpide-ehdotusta ei voitu toteuttaa, sillä se edellyttää Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen voimaantuloa. Komissio on tehnyt suunnitelmiensa mukaisesti ne ehdotukset, jotka liittyvät vuosien 2007 – 2013 rahoituskehyksestä tehtyyn yleiseen sopimukseen[2], ja niiden seuranta riippuu tämän yleissopimuksen kehittymisestä. 6. Komission ehdotus, joka tähtää Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen muuttamiseen Euroopan unionin perusoikeusvirastoksi sen toimivaltaa laajentamalla, on todellinen edistysaskel ja yksi Haagin ohjelman painopisteistä. 7. Tiedonannon antamista lasten oikeuksien suojaamisesta on lykätty heinäkuuhun 2006. Tämä johtuu valmistelutyön laajuudesta ja siitä, että halutaan varmistaa, että kaikkien osapuolten edut otetaan mahdollisimman hyvin huomioon. 8. Komissio on tehnyt puitepäätösehdotuksen, joka koskee tietosuojaa rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön yhteydessä; tavoitteena on täydentää nykyistä lainsäädäntöä. Ehdotus on välttämätön vastapaino muille ehdotuksille, joilla edistetään tietojen saatavuusperiaatteen käyttöönottoa ja eri jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välistä tietojenvaihtoa. 1.1.2. Euroopan unionin huumausainestrategia 9. Kuten toimintasuunnitelmassa Haagin ohjelman toteuttamiseksi edellytetään, Euroopan unioni hyväksyi joulukuussa 2004 huumausainestrategian vuosiksi 2005 – 2012 ja kesäkuussa 2005 huumausaineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2005 – 2008) . Toimintasuunnitelmassa vahvistetaan kaikille asianosaisille ensisijaiset tavoitteet, toteuttamisen yksityiskohtainen aikataulu sekä arviointivälineet ja konkreettiset indikaattorit kullekin noin kahdeksallekymmenelle toimenpide-ehdotukselle. Toimintasuunnitelman mukaan komissio vastaa suunnitelman seurannasta ja arvioinnista yhdessä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen sekä Europolin kanssa. Ensimmäinen vuosikertomus huumausaineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman toteuttamisesta esitetään syksyllä 2006. 1.1.3. Ulkosuhteet 10. Toimintasuunnitelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti Euroopan unioni laati joulukuussa 2005 vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ulkoista ulottuvuutta koskevan strategian , jonka tavoitteena on erityisesti edistää oikeusvaltion periaatetta, vakautta ja turvallisuutta EU:n rajojen ulkopuolella. 1.2. Vapauden vahvistaminen 1.2.1. Unionin kansalaisuus 11. Yksi Haagin ohjelman painopisteistä on direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpano. Direktiivi koskee Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Direktiivin täytäntöönpanoa arvioidaan myöhemmin, koska määräaika sen saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä on umpeutunut vasta hiljattain. 12. Kertomus eläkeläisten, opiskelijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien oleskeluoikeudesta annetun direktiivin soveltamisesta sekä kertomus äänioikeudesta Euroopan parlamentin vaaleissa annetun direktiivin soveltamisesta ovat parhaillaan viimeistelyvaiheessa. 1.2.2. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja rajapolitiikka 13. Komissio pyrkii parantamaan kansallisten politiikkojen koordinointia sekä lisäämään yhteistyötä ja säännöllistä tietojenvaihtoa sekä jäsenvaltioiden kesken että näiden ja komission välillä. Saavuttaakseen tämän tavoitteen komissio on tehnyt ehdotuksen keskinäiseksi maahanmuuttoasioita koskevaksi tiedotusjärjestelmäksi, jonka avulla jäsenvaltiot voisivat ilmoittaa toisilleen turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa toteuttamistaan toimenpiteistä . 14. Huomattavaa edistymistä on saatu aikaan tietojen keruussa, mikä on erittäin tärkeää, jotta pystytään parantamaan maahanmuuton analysointia. Komissio antoi 28. marraskuuta 2005 vihreän kirja Euroopan muuttoliikkeiden verkoston tulevaisuudesta , saadakseen asianosaisilta kannanottoja asiasta. Samaan aikaan komissio laati ehdotuksen maahanmuuttoa ja kansainvälistä suojelua koskevien tilastojen keräämistä koskevaksi asetukseksi . Ehdotuksen käsittely on edelleen kesken. 1.2.3. Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä 15. Tulokset tällä alueella jättävät toivomisen varaa. 16. Neljä vuotta kestäneiden keskustelujen päätteeksi annettiin 1. joulukuuta 2005 direktiivi pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista. Direktiivi merkitsi turvapaikkapolitiikan vahvistamisen ensimmäisen vaiheen päätepistettä. Tulevaisuudessa tällaisten toimenpiteiden hyväksymiseen ei periaatteessa enää vaadita yksimielisyyttä, vaan päätökset voidaan tehdä EY:n perustamissopimuksen 251 artiklassa[3] tarkoitetun menettelyn mukaisesti. 17. Komissio on aloittanut turvapaikkapolitiikan ensimmäisen vaiheen välineiden seurannan ja arvioinnin, mutta sen on ollut pakko lykätä vuoteen 2006 kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden pitkäaikaista oleskelulupaa koskevaa ehdotustaan, joka liittyy yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämisen toiseen vaiheeseen. Vuoden 2006 alussa julkaistiin myös tiedonanto jäsenvaltioiden turvapaikkayksiköiden välisen yhteistyön rakenteista. 18. Euroopan pakolaisrahastoa koskevan arvioinnin piti valmistua vuonna 2005, mutta se on siirretty vuoteen 2006. 1.2.4. Laillinen maahanmuutto ja maahanpääsymenettelyt 19. Vuodelle 2005 laadittua aikataulua noudatettiin sataprosenttisesti. 20. Taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskevan vihreän kirjan yhteydessä järjestetyn julkisen kuulemisen pohjalta komissio esitti joulukuussa 2005 laillista maahanmuuttoa ja maahanpääsymenettelyjä koskevan toimintapoliittisen suunnitelman, johon liittyy useita käytännön toimia ja lainsäädäntöehdotuksia, jotka on määrä panna täytäntöön vuosina 2006–2009. Toimenpiteet koskevat maahanpääsyn ja oleskelun edellytyksiä, tiedon levittämistä ja vaihtamista, kotouttamista ja alkuperämaiden kanssa toteutettavia toimia. 1.2.5. Kolmansien maiden kansalaisten kotouttaminen 21. Syyskuun 1. päivänä 2005 annettiin tiedonanto kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevista eurooppalaisista puitteista ja sitä koskeva yhteinen toimintasuunnitelma, jossa vahvistetaan ne yhteiset perusperiaatteet, joiden mukaan kotouttamista olisi toteutettava Euroopassa.[4] Nämä oikeus- ja sisäasiain neuvoston joulukuussa 2005 hyväksymät puitteet muodostavat pohjan EU:n tuleville aloitteille. 1.2.6. Laittoman maahanmuuton torjunta 22. Komissio teki syyskuussa 2005 päätöksen malleista, joiden mukaan raportoidaan maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden toiminnasta sekä vastaanottavan maan tilanteesta laittoman maahanmuuton osalta. Tarkoituksena on valmistella kumppanuustoimintaa kolmansien maiden kanssa. Päätös tukee huomattavasti asiaankuuluvissa kolmansissa maissa sijaitsevien maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostojen hallinnointia. 23. Vuosikertomus laitonta maahanmuuttoa koskevasta yhteisestä politiikasta, jonka oli määrä valmistua vuonna 2005, esitetään kesän 2006 kuluessa komission tämän alan ensisijaisia toimia koskevan tiedonannon liitteenä. 24. Hiljattain perustettu verkkoteknologiaan perustuva suojattu tietoverkosto maahanmuuton hallinnoinnista vastaavia jäsenvaltioiden viranomaisia varten (ICONET) on korvaamaton hallinnointiväline. Komissio järjestää koulutus- ja tiedotustilaisuuksia jäsenvaltioiden yhteysviranomaisille, jotta järjestelmä saadaan täysipainoisesti käyttöön. 25. Kaikki toimenpiteet tehokkaan, yhteisiin normeihin, läheiseen yhteistyöhön ja vastavuoroiseen tekniseen apuun perustuvan maastapoistamis- ja palauttamispolitiikan toteuttamiseksi on pantu täytäntöön. Komissio on esittänyt palauttamismenettelyjä koskevan lainsäädäntöehdotuksen . Valmistelutoimet palauttamisen hallinnointiin tarkoitettua taloudellista tukea varten on käynnistetty. 26. Takaisinottosopimukset Macaon, Hongkongin ja Sri Lankan kanssa ovat tulleet voimaan. Neuvottelut Venäjän kanssa saatiin päätökseen lokakuussa 2005. Albanian kanssa tulokseen päästiin EU:n puolesta marraskuussa 2005. Neuvottelut Ukrainan, Turkin, Marokon ja Pakistanin kanssa jatkuvat. 1.2.7. Turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden ulkoinen ulottuvuus 27. Tällä alalla tapahtui huomattavaa edistymistä vuonna 2005. 28. Kolmansien maiden kanssa maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden alalla tehtävässä yhteistyössä EU on hyväksynyt maahanmuuton hallinnointia kolmansien maiden kanssa ja ulkosuhteita koskevat päätelmät. Komission ehdotusten perusteella Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuun 2005 kokouksessaan kunnianhimoisen toimintasuunnitelman jäsenvaltioiden sekä Afrikan ja Välimerenmaiden yhteistyön lujittamiseksi. Se kehotti komissiota koordinoimaan näitä ensisijaisia toimia yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Komission on ilmoitettava asian etenemisestä vuoden 2006 lopulla kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle. 29. Komissio on ehdottanut puitteita EU:n alueellisten suojeluohjelmien kehittämiselle, minkä jäsenvaltiot ovat ottaneet suopeasti vastaan. Ensimmäisiä kokeellisia suojeluohjelmia Tansaniassa ja uusissa itsenäisissä valtioissa jouduttiin kuitenkin lykkäämään vuoteen 2006 Aeneas-ohjelman ehdotuspyyntöjen julkaisuaikataulun vuoksi. 1.2.8. Rajavalvonta, biometriikka, tietojärjestelmät ja viisumipolitiikka 30. Myös tällä alalla on edistytty huomattavasti. 31. Henkilötarkastusten poistamiseksi sisärajoilla ja odottaessaan vuodeksi 2006 luvattua arviointia siitä, miten muut kuin SIS II -järjestelmää koskevat säädökset on pantu täytäntöön uusissa jäsenvaltioissa, komissio teki laaditun aikataulun mukaisesti ehdotuksen SIS II -järjestelmää koskevista säädöksistä . 32. Ulkorajojen hallinnointia parantamaan 1. toukokuuta 2005 perustetun rajaturvallisuusviraston (FRONTEX) toimintamallin arviointiin perustuvia uusia ehdotuksia ei ole aihetta odottaa ennen vuotta 2007. Komissio on kuitenkin jo vahvistanut aikovansa esittää ehdotuksen kansallisten asiantuntijaryhmien perustamiseksi. Asiantuntijaryhmien tarkoituksena on antaa nopeasti teknistä ja operatiivista apua sitä pyytäville jäsenvaltioille. 33. Schengenin säännöstö (SIS) pantiin osittain täytäntöön Yhdistyneessä kuningaskunnassa 22. joulukuuta 2004. Neuvoston päätös, joka koskee Schengenin säännöstön osittaista täytäntöönpanoa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, tehdään sen jälkeen kun Yhdistyneessä kuningaskunnassa on toteutettu kaikki tarvittavat tekniset mukautukset. 34. Komission 24. marraskuuta 2005 antama tiedonanto Schengenin tietojärjestelmän (SIS II), viisumitietojärjestelmän (VIS) ja EURODAC-järjestelmän yhteentoimivuudesta on ratkaiseva askel kohti yhdenmukaista lähestymistapaa ja yhdenmukaistettujen ratkaisujen käyttöönottoa biometriikan alalla. Joulukuussa hyväksyttiin niin ikään toimintaa koskevat päätelmät kansallisia henkilötodistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten kehittämistä varten. Sen sijaan ehdotus yhteisen konsuliohjeiston muuttamiseksi biometristen tietojen keräämistä koskevien sääntöjen ja menettelyjen osalta lykkääntyy vuoteen 2006, sillä ennakkoedellytyksiä koskevat keskustelut ovat edelleen käynnissä. 1.2.9. Viisumipolitiikka ja viisumitietojärjestelmän (VIS) kehittäminen 35. Tiettyjen Haagin ohjelman ensisijaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa joudutaan lykkäämään vuoteen 2006. 36. Tämä koskee mm. komission ehdotusta viisumipolitiikan parantamiseksi tarvittavista muutoksista ja yhteisten viisumikeskusten perustamisesta sekä ehdotusta yhteisen konsuliohjeiston muuttamisesta viisumimaksujen osalta. 37. Kehitystä on kuitenkin saavutettu kauttakulun alalla sitä koskevan ehdotuksen ansiosta sekä paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn osalta, jota koskeva poliittinen yhteisymmärrys saavutettiin ensimmäisessä käsittelyssä helmikuussa 2006. 1.3. Turvallisuuden vahvistaminen 1.3.1. Terrorismi: sopivan tasapainon löytäminen yksityisyyden suojan ja turvallisuuden välillä lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välistä tietojenvaihtoa varten 38. Jo ensimmäisessä käsittelyssä saavutetun parlamentin ja neuvoston välisen yhteisymmärryksen ansiosta voitiin 21. helmikuuta 2006 antaa direktiivi sellaisten tietojen säilyttämisestä, joita käsitellään yleisten sähköisten viestintäpalvelujen yhteydessä, ja direktiivin 2002/58/EY muuttamisesta. Tämä tapahtui vain viisi kuukautta sen jälkeen, kun komissio oli esittänyt ehdotuksensa, mitä voidaan pitää osoituksena Euroopan unionin poliittisen tahdon toteutumisesta toimielinten yhteistyön avulla. 39. Samaan aikaan saatiin toteutettua suurin osa vuodelle 2005 suunnitelluista toimista tietojen saatavuusperiaatteen käyttöön ottamiseksi . Komissio esitti ehdotuksensa lainvalvontatoiminnan kannalta tärkeiden tietojen saatavuutta koskevan periaatteen käyttöön ottamiseksi sekä samanaikaisesti samansuuntaisen ehdotuksen henkilötietojen siirtoa koskevista riittävistä takeista ja tehokkaista oikeuskeinoista rikosasioissa tehtävää poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä varten, joka mainittiin jo aikaisemmin[5]. Se, että komissio esitti kokonaisvaltaisen ehdotuksen saatavuusperiaatteesta vaikutti kuitenkin niin, että erityisesti DNA:ta koskevan ehdotuksen hyväksymistä lykättiin vuoteen 2006. Joulukuussa 2005 päästiin Ruotsin aloitteesta sopimukseen puitepäätöksestä, joka koskee tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamista Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välillä. Komissio teki ehdotuksen lainvalvontaviranomaisten pääsystä viisumitietojärjestelmään (VIS). 40. Matkustajarekisteritietojen vaihtoa koskevan PNR-sopimuksen osalta komissio teki 16. kesäkuuta 2006 kaksi aloitetta, joiden avulla pyritään luomaan oikeudellisesti hyväksyttävät puitteet matkustajarekisteritietojen välittämiselle Yhdysvaltoihin. Nämä aloitteet ovat ensimmäiset EU:n toimenpiteet, joilla pyritään korjaamaan Yhdysvaltojen kanssa tehdyn matkustajarekisteritietoja koskevan PNR-sopimuksen oikeusperustaa, koska yhteisöjen tuomioistuin kumosi sopimuksen 30. toukokuuta 2006. 41. Euroopan unioni on yhdistänyt voimansa jatkaakseen terrorismin torjumiseen tähtäävän kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittämistä kaavaillun aikataulun mukaisesti. Komissio teki päätöksen terrorismin torjumiseksi käynnistetyn pilottiprojektin rahoittamisesta. Päätöksessä kaavaillaan erityisesti tiedotus- ja kriisikeskuksen perustamista oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosastoon. Komissio on myös tehnyt ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan räjähdysaineiden säilytyksen ja kuljetuksen turvallisuutta sekä varmistamaan teollisten ja kemiallisten lähtöaineiden jäljitettävyys. Joulukuussa 2005 määriteltiin väkivaltaista radikalisoitumista ja terroristien rekrytointia koskeva strategia suunnitelmien mukaisesti. 42. Yksikään jäsenvaltio ei onnistunut saattamaan terrorismia koskevaa puitepäätöstä kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöään annetussa aikataulussa, ja siksi ei ollut mahdollista aloittaa puitepäätöksen toimeenpanoa koskevaa toista kertomusta ja arviointia tai niihin liittyvää mukauttamista. 1.3.2. Järjestäytyneen rikollisuuden ehkäiseminen ja torjunta 43. Vaikka aikataulun mukaisesti hyväksytty komission tiedonanto järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan strategian kehittämisestä on tärkeä merkkipaalu, on kuitenkin todettava, että useita niistä toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan järjestäytyneen rikollisuuden tuntemusta ja syventämään käsitystä rikollisuuden vakavista ilmenemismuodoista, on jouduttu lykkäämään vuoteen 2006. Samoin jouduttiin tekemään tietojen keruun ja analysoinnin tehostamisen osalta. 44. Väärennösten torjuntaa koskevan lainsäädäntöpaketin hyväksymistä neuvostossa on myöhennetty. 45. Sen sijaan suunnitelma, jonka avulla laaditaan yhteiset normit, käytänteet ja mekanismit ihmiskaupan torjuntaa varten, saatiin aikaan suunniteltua aikataulua noudattaen. 1.3.3. Yhteistyö poliisi- ja tulliasioissa 46. Oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa jatketaan neuvotteluja pyrkimyksistä antaa Europolille sellaiset valmiudet, että se voi toimia keskeisenä tekijänä vakavan rajat ylittävän (järjestäytyneen) rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Nämä pyrkimykset ovat osoituksena halusta antaa uutta pontta lainvalvontayhteistyön operatiiviselle ulottuvuudelle. Tätä osoittavat myös Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) perustamisesta tehdyn päätöksen muutokset, keskustelujen aloittaminen Europolin turvallisuuskomitean (COSI) tehtävien määrittelystä ja sisäisen turvallisuuden alalla toimivien eri virastojen (ja yksiköiden) välisen yhteistyön käynnistäminen. 1.3.4. Kriisinhallinta Euroopan unionissa 47. Komissio antoi 17. marraskuuta 2005 vihreän kirjan elintärkeiden infrastruktuurien suojelemisesta. Lainsäädäntöehdotus, johon kuuluu elintärkeiden infrastruktuurien varoitusverkoston perustaminen (Critical Infrastructure Warning Information Network, CIWIN) annetaan vuonna 2006, jotta voidaan ottaa huomioon vihreään kirjaan saatu palaute. 1.3.5. Rikollisuuden ehkäiseminen yleisellä tasolla 48. Eurooppalaisen rikoksentorjuntaverkoston ( REPC ) organisoinnista vuonna 2005 käydyn mielipiteenvaihdon pohjalta tehdään vuonna 2006 aloite verkoston vahvistamisesta ja sen toiminnan vakiinnuttamisesta. 1.4. Oikeuden vahvistaminen 1.4.1. Keskinäisen luottamuksen ja ymmärtämyksen parantaminen 49. Syksyllä 2005 eri toimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella komissio antaa vuonna 2006 tiedonannon oikeusalan koulutuksesta EU:ssa. Tuomareille ja syyttäjille tarkoitettua vaihto-ohjelmaa kehitetään valmistelutoimen pohjalta vuonna 2006, ennen kuin se integroidaan oikeuden ja perusoikeuksien puiteohjelman rikosoikeudelliseen osioon. 1.4.2. Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa 50. Komissio on toteuttanut lupaamansa vastavuoroista tunnustamista rikosasioissa edistävät toimenpiteet kaavaillun aikataulun mukaisesti vuonna 2005. Näitä ovat tiedonanto vastavuoroisesta tunnustamisesta rikosasioissa, jossa uudistetaan yleiset puitteet, ehdotus annettujen tuomioiden huomioon ottamisesta uusissa rikosoikeudenkäyntimenettelyissä sekä ehdotus rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä jäsenvaltioiden välillä. Aikataulu piti myös laadittaessa kertomukset eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen täytäntöönpanosta. 51. Sitä vastoin huomattavasti myöhässä ollaan kahden tärkeän toimenpiteen hyväksymisessä : Eurooppalaista todisteiden luovuttamismääräystä koskevasta puitepäätöksestä saavutettiin poliittinen yksimielisyys vasta kesäkuussa 2006 ja puitepäätöksestä eräistä prosessuaalisista oikeuksista keskustellaan edelleen. Kumpaakaan näistä ei saatu hyväksyttyä vuonna 2005, vaikka näin oli suunniteltu Haagin ohjelmassa . 52. Lainsäädäntöjen lähentämisen osalta vihreä kirja toimivaltaristiriidoista ja ne bis in idem -periaatteesta hyväksyttiin joulukuussa 2005 ja se toimii pohjana keskustelulle, jossa arvioidaan Euroopan unionin tasolla toteutettavien toimien tarpeellisuutta, mutta vihreää kirjaa syyttömyysolettamasta on lykätty. Myöhempään ajankohtaan on siirretty myös toinen kertomus uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä tehdyn puitepäätöksen täytäntöönpanosta, koska jäsenvaltiot eivät ole kyenneet toimittamaan riittäviä tietoja. 1.4.3. Yhteistyö yksityisoikeuden alalla 53. Oikeudellisessa yhteistyössä yksityisoikeuden alalla on vuonna 2005 saavutettu erinomaisia tuloksia, sillä kaikki suunnitellut toimenpiteet on toteutettu. Erityisesti vastavuoroisen tunnustamisen alalla odotetaan kehitystä tulevina vuosina varsinkin perheoikeuden alalla. Tähän ovat vaikuttaneet vihreä kirja perintöoikeudesta ja vihreä kirja lainvalinnasta ja tuomioistuimen toimivallasta avioeroasioissa, sekä elatusvelvoitteita koskeva asetusehdotus, jota komissio ehdottaa hyväksyttäväksi yhteispäätösmenettelyllä. 2. KANSALLISEN TASON TÄYTÄNTÖÖNPANON SEURANTA 2.1. Valittu menetelmä 54. Seuranta keskittyy ensinnäkin direktiiveihin ja puitepäätöksiin, jotka jäsenvaltioiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kun otetaan huomioon tähän keskimääräisesti kuluva aika, ei ole vielä mahdollista seurata Haagin ohjelman toteuttamiseksi tehdyssä toimintasuunnitelmassa ehdotettujen säädösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, koska yhdenkään täytäntöönpanon määräaika ei ole mennyt umpeen tämän tiedonannon antamishetkellä[6]. Näyttää kuitenkin asianmukaiselta analysoida ja arvioida kokonaisuudessaan vuoden 2005 osalta oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden alalla hyväksyttyjen lainsäädäntövälineiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa tiettyyn määräaikaan mennessä. Tässä tiedonannossa määräpäiväksi valittiin 31. maaliskuuta 2006. 55. Liitteenä olevassa taulukossa 2 esitetään kaikki lainsäädäntövälineet, joiden osalta määräaika niiden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä on mennyt umpeen tämän tiedonannon antamishetkellä. Direktiivien ja puitepäätösten ohella siinä luetellaan myös sellaiset lainsäädäntövälineet, joita on seurattu kansallisella tasolla ja joiden soveltamisen/täytäntöönpanon määräaika on mennyt umpeen tämän tiedonannon antamishetkellä. Tällaisia ovat tietyt asetukset ja toimintasuunnitelmat, jotka on hyväksytty EY:n perustamissopimuksen perusteella, tai tietyt päätökset, jotka on hyväksytty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräysten perusteella. Taulukossa 2 viitataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 22 artiklaan, jonka soveltamisesta on julkaistu useita yksityiskohtaisia kertomuksia. 56. Kun hahmotellaan johdonmukaista menetelmää oikeus-, vapaus- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisen arvioimiseksi kansallisella tasolla, on otettava huomioon käytettävissä olevien tietojen monimuotoisuus, mihin vaikuttaa se, onko lainsäädäntöteksti hyväksytty EY:n perustamissopimuksen perusteella vai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräysten perusteella. 57. Yhteisenä tekijänä on kaikkien jäsenvaltioiden velvollisuus saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä direktiivit ja puitepäätökset panemalla täytäntöön niissä annetut toimenpiteet sekä ilmoittaa kansallisista täytäntöönpanotoimista säännöllisesti komissiolle ja/tai tapauskohtaisesti neuvoston pääsihteeristöön. Ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen otettiin yhdeksi keskeiseksi tekijäksi, jonka nojalla täytäntöönpanoa kansallisella tasolla arvioidaan. Oli kuitenkin luovuttava tavoitteesta tarkastaa, oliko tätä velvollisuutta noudatettu kyseisissä lainsäädäntövälineissä säädettyyn määräpäivään mennessä, sillä jäsenvaltiot noudattavat näitä määräaikoja puitepäätösten osalta vain harvoin. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö tätä kriteeriä voitaisi käyttää tulevaisuudessa, kun arvioidaan Haagin ohjelmassa/Haagin ohjelman toteuttamiseksi tehdyssä toimintasuunnitelmassa kaavailtujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa kansallisella tasolla. Tässä vaiheessa pitäydyttiin kuitenkin siinä, että arvioidaan, ovatko jäsenvaltiot noudattaneet velvollisuuttaan kansallisten täytäntöönpanotoimien ilmoittamisessa määräaikaan mennessä, jonka tässä tiedonannossa päätettiin olevan 31. maaliskuuta 2006. 58. Toinen yhteinen tekijä, joka täydentää jäsenvaltioiden velvollisuutta saattaa säädökset osaksi kansallista lainsäädäntöään ja ilmoittaa kansallisista täytäntöönpanotoimista, on se, että jäsenvaltioiden on saatettava Euroopan unionin lainsäädäntö osaksi kansallista lainsäädäntöään asianmukaisesti ja sovellettava sitä oikein . 59. Komissiolla on toisinaan mahdollisuus arvioida kansallisen täytäntöönpanon laatua, kun se laatii vastauksia unionin kansalaisten lähettämiin kirjeisiin, Euroopan parlamentin tekemiin kysymyksiin tai Euroopan parlamentille osoitettuihin vetoomuksiin. Koska nämä tietolähteet ovat hyvin monimuotoisia, ei ole mitenkään mahdollista laatia kattavaa luetteloa niistä, eikä niitä siten ole mainittu liitteenä olevassa taulukossa. Tätä kautta saadut tiedot on kuitenkin usein sisällytetty lainsäädäntövälinekohtaisiin kokonaisanalyyseihin kuten kertomuksiin säädösten täytäntöönpanosta. 60. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräysten perusteella hyväksyttyjen puitepäätösten osalta laaditaan ainakin komission kertomus ja sen pohjalta useimmiten neuvoston lopullinen kertomus, josta on harvoin tarpeen keskustella erikseen. Tietyistä puitepäätöksistä, joiden määräysten täytäntöönpanon määräajat on porrastettu, laaditaan useampia peräkkäisiä kertomuksia (esim. uhrin asemaa koskeva puitepäätös). Tämän lisäksi komissio on esittänyt uuden päivitetyn kertomuksen (esim. puitepäätös eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tai terrorismia koskeva puitepäätös) varsinkin, jos kertomus on laadittu ennen viimeisintä laajentumista (esim. puitepäätös rahanpesusta vuodelta 2001). Joissain tapauksissa komissio tekee aloitteen kertomuksen laatimisesta myös sellaisten lainsäädäntövälineiden osalta, joissa ei tästä velvollisuudesta erikseen määrätä (esim. Eurojust-päätös tai välineet taloudellisten etujen suojaamiseksi). Tällaisia aloitteita ei tehty ensimmäisten yhteisten toimien (esim. kuuluminen rikollisjärjestöön) osalta. Yhteisissä kannoissa, kuten puitepäätöksissäkin, määrätään kansallista täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen laatimisesta [7]. 61. Tilanne ei ole samanlainen niiden lainsäädäntövälineiden osalta, jotka annetaan EY:n perustamissopimuksen perusteella. Vaikka suurimmassa osassa niistä säädetään kansallista täytäntöönpanoa koskevan seurantakertomuksen laatimisesta, on oireellista, että näin ei ole laittoman maahanmuuton osalta. Tällä alalla on annettu neljä direktiiviä, joiden kaikkien kohdalla määräaika, jossa ne on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ja jossa kansallisista täytäntöönpanotoimista on ilmoitettava on sama eli 31. maaliskuuta 2006, mutta yhdessäkään näistä direktiiveistä ei säädetä kertomuksen laatimisesta. Sama koskee yksityisoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä, sillä oikeusavusta annetussa direktiivissä 2003/8/EY ei säädetä kertomuksen laatimisesta. 62. Kertomuksen puuttumisella ei kuitenkaan ole aina samoja vaikutuksia. Vaikutukset riippuvat siitä, onko lainsäädäntövälineet hyväksytty EY:n perustamissopimuksen perusteella vai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräysten perusteella. Täytäntöönpanoa koskevat kertomukset ovat ainoat indikaattorit, joilla voidaan mitata laatua poliisiasioissa tehtävässä yhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä käytettävien välineiden täytäntöönpanossa kansallisella tasolla. Niiden lainsäädäntövälineiden kohdalla, joiden osalta ei ole olemassa velvollisuutta ilmoittaa kansallisista täytäntöönpanotoimista, ei ole olemassa ainuttakaan mittaria, jolla voitaisiin arvioida hyväksytyn täytäntöönpanotoimen tehokkuutta. Sama pätee yhteiseen toimintaan, joka koskee osallistumista rikolliseen toimintaan. Juuri edellä mainituista syistä johtuen on päädytty ehdottamaan tämän välineen uudelleenlaatimista. 63. Tilanne on päinvastainen sellaisten yhteisön välineiden kohdalla, joiden osalta voidaan käynnistää rikkomisesta johtuva menettely. Se on silminnähtävästi tehokas keino vaikuttaa jäsenvaltioihin, jotka eivät ole hoitaneet velvoitteitaan, sillä negatiivinen julkisuus ja tarpeen vaatiessa uhkasakkojen asettaminen toimivat pelotteena. Tämä käy ilmi taulukossa 2, jossa esitetään täytäntöönpanotoimien laatua koskeva seuranta. 2.2. Eri politiikkojen seuranta[8] 2.2.1. Yleiset suuntaviivat 64. Perusoikeuksien alalta ainoastaan direktiivi 95/46/EY henkilötietojen suojasta on tällä hetkellä tarkastelun kohteena. Direktiivi on saavuttanut tavoitteensa, sillä se takaa kansalaisten oikeuden yksityisyyteen ja sen laadukkaan suojelun sekä poistaa henkilötietojen vapaan liikkuvuuden esteet Euroopan unionin alueella. Kaikki jäsenvaltiot ovat noudattaneet velvollisuuttaan saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Ensimmäisestä täytäntöönpanoa koskevasta kertomuksesta ilmenee, että tulos oli pääosiltaan tyydyttävä, vaikka täytäntöönpanossa havaittiin myös joitakin puutteita. 65. Vuonna 2004 komissio laati arvion vuosiksi 2000–2004 tehdystä huumausainetoimintasuunnitelmasta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen ja Europolin toimittamien tietojen pohjalta. Arvion mukaan huumausaineita koskevan strategian ja toimintasuunnitelman toteuttamisen tulokset kansallisella tasolla ovat epätasaiset. 2.2.2. Unionin kansalaisuus 66. Komission kertomuksista ja käynnistetyistä rikkomisesta johtuvista menettelyistä saadun kokemuksen perusteella voidaan olla tyytyväisiä EY:n perustamissopimuksen II osan määräysten soveltamisen tuloksiin. Kaikki jäsenvaltiot ovat noudattaneet velvollisuuttaan ilmoittaa kansallisista johdetun oikeuden täytäntöönpanotoimista määräpäivänä 31. maaliskuuta 2006. Eläkeläisten, opiskelijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien oleskeluoikeudesta annettujen direktiivien täytäntöönpano on sujunut tyydyttävästi. Samaa voidaan sanoa nykyisistä direktiiveistä, jotka koskevat oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, vaikka täytäntöönpano onkin joissakin tapauksissa osoittautunut puutteelliseksi. 67. Äänioikeudesta kuntavaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa annettujen direktiivien täytäntöönpano on edistynyt tyydyttävästi, vaikka kansalaiset eivät ole käyttäneet niitä täysimääräisesti hyväkseen. 2.2.3. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja rajapolitiikka 68. Sen lisäksi, että EURODAC-järjestelmän toiminta on osoittautunut komission raporttien mukaan hyvin tyydyttäväksi, arvioitavana on nyt yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämisen ensimmäinen vaihe . Kuten voidaan todeta liitteenä olevasta taulukosta 2, kansallisista täytäntöönpanotoimista ilmoittamisessa ilmenee laiminlyöntejä, ja tästä voidaan jo päätellä, että täytäntöönpano ei ole vielä toivotulla tasolla. 69. Koska laillista maahanmuuttoa koskeva EU:n politiikka on varsin uutta, siitä ei ole vielä mahdollista laatia kokonaisarviota. Voidaan kuitenkin päätellä, että täytäntöönpano on puutteellinen , sillä monet jäsenvaltiot eivät ole vielä ilmoittaneet kansallisista täytäntöönpanotoimista seuraavien direktiivien osalta: direktiivi oikeudesta perheenyhdistämiseen ja direktiivi jäsenvaltioiden alueella pitkäaikaisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten asemasta. Viimeksi mainitun osalta on käynnistetty rikkomisesta johtuva menettely. 70. Laittoman maahanmuuton osalta ei ole käytettävissä täytäntöönpanoa koskevaa kertomusta, mutta muut indikaattorit osoittavat, että täytäntöönpano on ollut suhteellisen tyydyttävää hieman vanhempien lainsäädäntötekstien osalta, lukuun ottamatta erästä tiettyä jäsenvaltiota. 2.2.4. Turvallisuus 71. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja yhteistyötä poliisi- ja tulliasioissa koskevien lainsäädäntövälineiden täytäntöönpanoa on (puitepäätöksiä lukuun ottamatta) vaikea arvioida, koska Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston perusteella tehdyissä sopimuksissa ja niiden pöytäkirjoissa ei velvoiteta ilmoittamaan täytäntöönpanotoimista tai laatimaan seurantakertomuksia täytäntöönpanosta kansallisella tasolla. Sopimusten ratifiointi mahdollisimman nopeasti on edelleenkin ensisijaisin tavoite. 2.2.5. Oikeus 2.2.5.1. Rikosoikeus 72. Vastavuoroisen tunnustamisen alalla tärkein lainsäädäntöväline on eurooppalainen pidätysmääräys . Huolimatta siitä, että puolet jäsenvaltioista oli aluksi myöhässä sen saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, eurooppalainen pidätysmääräys on nyt käytössä kaikkialla Euroopan unionin alueella. Tosin joidenkin jäsenvaltioiden on vielä tehtävä lainsäädäntöönsä joitakin mukautuksia. Lisäksi useissa jäsenvaltioissa on ilmennyt perustuslaillisia ongelmia. 73. Monet lainsäädäntöjen lähentämiseen tähtäävät lainsäädäntövälineet ovat erittäin hyödyllisiä terrorismin torjunnassa. Täytäntöönpanon kokonaisarviointi tuottaa kuitenkin pettymyksen, vaikka komissiolla on ollut tapana laatia peräkkäisiä täytäntöönpanoa koskevia seurantakertomuksia, joiden perusteella voitaisiin havaita positiivista kehitystä. Lainsäädäntövälineiden täytäntöönpano on usein puutteellista ja monissa jäsenvaltioissa se tapahtuu myöhässä. 74. Mikään näistä laiminlyönneistä ei ole antanut aihetta käynnistää perustamissopimuksen mukaista rikkomisesta johtuvaa menettelyä. 2.2.5.2. Yksityisoikeus 75. Kahden tähän alaan liittyvän direktiivin[9] arviointi osoittautui hankalaksi , koska toisen täytäntöönpanon määräaika ei ollut vielä mennyt umpeen tässä tiedonannossa päätettyyn määräaikaan mennessä, joka oli 31. maaliskuuta 2006, ja toisen osalta täytäntöönpanon määräaika oli juuri umpeutunut. Ainoa käytettävissä oleva täytäntöönpanoa koskeva kertomus on oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetun asetuksen täytäntöönpanosta ja siitä voidaan päätellä, että parannuksia tarvitaan. Tästä syystä komissio on tehnyt 15. heinäkuuta 2005 ehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta, ja se on tällä hetkellä neuvoston ja parlamentin tarkasteltavana. 2.3. Seuranta jäsenvaltioittain 76. Seuraavat kokonaistilannetta ja kaikkia lainsäädäntövälineitä koskevat tiedot on johdettu kahdesta indikaattorista[10], jotka esitetään liitteenä 2 olevassa taulukossa. Ensimmäisessä taulukossa esitetään kunkin jäsenvaltion kansallisten täytäntööpanotoimien komissiolle ilmoittamisen laiminlyöminen, toisessa taulukossa puutteellinen tai virheellinen täytäntöönpano ja kolmannessa täytäntöönpanovajeen kokonaistilanne jäsenvaltioittain näiden molempien indikaattorien perusteella. [pic] [pic] [pic] 3. PÄÄTELMÄT 77. Haagin ohjelman ensimmäisessä seurantakertomuksessa on silmiinpistävintä se kontrasti, joka vallitsee vuoden 2005 täytäntöönpanoaikataulussa saavutetun positiivisen tuloksen ja lainsäädäntövälineiden kansallista täytäntöönpanoa koskevasta seurannasta saatujen paljon heikompien tulosten välillä . 78. Haagin ohjelmassa mainittujen toimenpiteiden täytäntöönpanon etenemisestä vuonna 2005 voidaan todeta, että toimielinjärjestelmä toimii tyydyttävästi oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden niillä aloilla, jotka perustuvat EY:n perustamissopimukseen. Yhteistyö yksityisoikeuden alalla ja Euroopan unionin kansalaisuus ovat hyviä esimerkkejä saavutetusta edistyksestä. Mutta myös näillä aloilla yksimielisyyden vaatimus, silloin kun sitä sovelletaan, on täytäntöönpanoprosessia jarruttava tekijä, joka on osaltaan viivyttänyt Haagin ohjelmassa mainittujen ensisijaisten politiikkojen toteuttamista. Tämä koskee mm. eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää . Hedelmälliseksi on puolestaan osoittautunut toimielintenvälinen vuoropuhelu yhteispäätösmenettelyn puitteissa ja sen ansiosta on päästy muutamassa kuukaudessa sopimukseen tärkeistä lainsäädäntöteksteistä, joita ovat direktiivi tietojen säilyttämisestä , rajaturvallisuutta koskeva säännöstö ja asetus paikallista rajaliikennettä koskevasta järjestelystä . 79. Se sijaan niillä aloilla, joilla toiminta perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon , edistyminen on ollut hidasta monista syistä. P oliisiasioissa ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä sovellettava yksimielisyyden vaatimus on viivyttänyt joidenkin tärkeiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa, kuten todisteiden luovuttamismääräystä ja puitepäätöstä menettelyllisistä takeista. Jarruttava tekijä on ollut myös neuvoston epäröinti oikeusperustan valitsemiseen liittyvissä seikoissa, mikä on hidastanut täytäntöönpanoprosessia yhteisöjen tuomioistuimen 13. syyskuuta 2005 asiassa C-176/03 antamasta tuomiosta huolimatta. 80. Ensimmäinen arviointi, jossa seurataan oikeutta, vapautta ja turvallisuutta koskevan politiikan toteuttamista kansallisella tasolla, on hajanainen ja varmasti tässä vaiheessa riittämätön. Tämä toteamus ei millään muotoa vapauta jäsenvaltioita niiden laiminlyönteihin liittyvästä vastuusta. 81. Useat oikeutta, vapautta ja turvallisuutta koskevat politiikat ovat suhteellisen uusia ja tästä syystä useassa tapauksessa onkin liian aikaista arvioida politiikan toteuttamista kansallisella tasolla. Turvapaikkajärjestelmä, laiton maahanmuutto sekä vastavuoroinen tunnustaminen rikosasioissa ja yksityisoikeuden alalla ovat tällaisia aloja. Tilanne on sama myös huumeiden osalta, jossa asiaa seurataan yhdessä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen kanssa. 82. Kaikkein silmiinpistävintä ovat kuitenkin laiminlyönnit Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston perusteella hyväksyttyjen lainsäädäntövälineiden täytäntöönpanon määrässä ja laadussa . Esimerkiksi terrorismin torjunta, jonka seurantaa käsitellään tämän tiedonannon ensimmäisessä osassa, ei näytä toteutuvan kansallisella tasolla samalla päättäväisyydellä kuin unionin tasolla. 83. Tämä tiedonanto osoittaa, että nykyisiin puitteisiin on tehtävä parannuksia ja erityisesti niitä vaativat poliisiasioissa ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä tarvittavat päätöksentekomenettelyt. Tähän tähtää myös nykyisten perustamissopimusten puitteissa samanaikaisesti tämän tiedonannon kanssa annettava tiedonanto Haagin ohjelman täytäntöönpanosta ja tulevista toimista. [1] Haagin ohjelma: vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittaminen Euroopan unionissa (EUVL C 53, 3.3.2005, s. 1) ja neuvoston ja komission toimintasuunnitelma vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamiseen Euroopan unionissa tähtäävän Haagin ohjelman toteuttamiseksi (EUVL C 198, 12.8.2005, s. 1). [2] Kaksi erityisohjelmaehdotusta; ehdotus kansalaisuutta ja perusoikeuksia koskevasta erityisohjelmasta ja ehdotus väkivallan torjumista (Daphne) sekä huumetorjuntaa ja -valistusta koskevasta erityisohjelmasta (2005). [3] EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa määrätään siirtymisestä tähän menettelyyn ensimmäisen vaiheen päätyttyä. Yleisesti ottaen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn soveltamisesta tietyillä kyseisen perustamissopimuksen kolmannen osan IV osastoon kuuluvilla aloilla 22 päivänä joulukuuta 2004 tehty neuvoston päätös antaa periaatteellisen mahdollisuuden, Haagin ohjelman vaatimuksen mukaisesti,käyttää 251 artiklassa määrättyä menettelyä turvapaikka-, maahanmuutto- ja rajaturvallisuusasioita koskevien politiikkojen osalta. Näin ei kuitenkaan voida tehdä laillisen maahanmuuton alalla. [4] Erityisesti perusoikeuksien edistäminen, syrjimättömyys ja yhtäläiset mahdollisuudet, joille EU:n lainsäädäntö antaa vahvat puitteet. [5] Kohta 8. [6] Vasta kertomuksissa Haagin ohjelman täytäntöönpanosta vuosina 2007/2008 voidaan tarkastella ohjelman toimenpiteiden täytäntöönpanoa kansallisella tasolla. [7] Joidenkin tekstien osalta tehdään poikkeuksellisesti vertaisarviointi kansallisella tasolla vuoden 1997 yhteisen toiminnan mukaisesti. Tällainen arviointi on määrä laatia eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehdystä puitepäätöksestä vuoden 2006 aikana. Näitä arviointeja ei ole otettu huomioon tässä tiedonannossa, koska ne ovat joko vanhentuneita tai liian yleisluonteisia. [8] Johdonmukaisuuden varmistamiseksi käytetty nimikkeistö on sama kuin Haagin ohjelmassa. [9] Oikeusavusta annettu direktiivi 2003/8/EY ja rikoksen uhreille maksettavista korvauksista annettu direktiivi 2004/80/EY. [10] Tämän tiedonannon 57-63 kohdassa tarkoitetut indikaattorit.