15.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/48

—

korostaa, että maahanmuuttajanaisten ja -miesten optimaalisella kotouttamisella on keskeinen merkitys, kun otetaan huomioon heidän kasvatuksellisen roolinsa ja näin ollen myös maahanmuuttajaperheiden toisen ja kolmannen sukupolven tehokas kotouttaminen ja naisten rooli yhteiskunnan kehittämisessä.

—

korostaa, että kotouttamiseen sisältyy Euroopan oikeusperintöön kuuluvien perusihmisoikeuksien ja niihin liittyvien velvollisuuksien hyväksyminen ja kunnioittaminen.

—

painottaa julkisten palvelujen keskeistä roolia etenkin paikallis- ja aluetasolla sekä niiden kykyä luoda palvelujen sekä paikallisyhteisöjen, maahanmuuttajanaisten järjestöjen ja vapaaehtoisjärjestöjen välisiä verkostoja.

—

on huolissaan maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten heikosta koulumenestyksestä ja korkeasta koulun keskeyttämisasteesta sekä siitä, että he ovat koulutusta ja ammattia valitessaan heikossa asemassa ja että heidän valinnanmahdollisuuksiaan saattavat joskus kaventaa kulttuuristen ennakkoluulojen tai taloudellisten vaikeuksien lisäksi myös perheen asettamat rajoitukset. Komitea katsoo, että maahanmuuttajaperheiden tyttöjen (ja poikien) tasa-arvon saavuttaminen koulutuksessa edellyttää, että vanhemmat perehdytetään koulutusjärjestelmään. Tällä tavoin he voivat tehdä lastensa ja erityisesti tytärtensä koulutuksesta tietoisia päätöksiä lasten yksilöllisten kykyjen ja toiveiden mukaisesti sukupuolistereotypioista välittämättä. Komitea pitää tarpeellisina kaikkiin osapuoliin kohdennettuja valveuttamis- ja osallistamistoimia todellisten sukupuolten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi.

Esittelijä

:

Reggio Emilian maakunnanvaltuuston puheenjohtaja Sonia MASINI (IT, PSE)

1.

on tyytyväinen, että komissio on pyytänyt sitä laatimaan suuntaa-antavan lausunnon. Pyyntö liittyy myös yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoteen sekä kulttuurien välisen vuoropuhelun teemavuoteen 2008.

2.

vahvistaa, että tarvitaan johdonmukaista unionin maahanmuuttopolitiikkaa, johon sisältyy jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueyhteisöjen kesken koordinoituja välineitä sekä lailliseen maahanmuuttoon liittyviä yhtenäisiä toimia. Tavoitteena on edistää vastaanottajamaiden lakeja noudattavien maahanmuuttajien kotouttamista sekä vahvistaa laittoman maahanmuuton ja sääntöjenvastaisuuksien torjuntaa.

3.

muistuttaa, että komission tiedonannon ”Yhteinen toimintasuunnitelma kotouttamiselle” mukaan kaikissa toimissa on otettava huomioon sukupuolinäkökulma sekä kiinnitettävä erityistä huomiota maahanmuuttajanuorten ja -lasten tilanteeseen.

4.

korostaa, että maahanmuuttajanaisten ja -miesten optimaalisella kotouttamisella on keskeinen merkitys, kun otetaan huomioon heidän kasvatuksellisen roolinsa ja näin ollen myös maahanmuuttajaperheiden toisen ja kolmannen sukupolven tehokas kotouttaminen ja naisten rooli yhteiskunnan kehittämisessä.

5.

muistuttaa tuoneensa aiheesta ”Laillista maahanmuuttoa koskeva toimintapoliittinen suunnitelma” antamassaan lausunnossa esiin paikallis- ja alueviranomaisten huolen sukupuoliulottuvuudesta, sillä on otettava huomioon sukupuoleen, etniseen ja maantieteelliseen alkuperään sekä muihin EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa mainittuihin syihin perustuva naisten mahdollinen syrjintä.

6.

muistuttaa, että on varmistettava tehokas oikeudellinen suoja syrjintää vastaan, arvioitava nykyistä lainsäädäntöä täydentäviä tulevia toimia, integroitava syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteet unionin politiikkoihin, edistettävä innovointia ja hyviä käytänteitä, edistettävä asianomaisten tahojen ja vastaanottajamaan väestön valveuttamista sekä niiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja puututtava useiden etnisten vähemmistöjen kohtaamaan syrjintään ja sosiaaliseen syrjäytymiseen.

7.

painottaa, että kotoutuminen on kahdensuuntainen prosessi, johon osallistuvat vastaanottajayhteisö ja maahanmuuttajanaiset itse sekä yksilöinä että kansallisten yhteisöjen jäseninä, ja että tietämystä olisi lisättävä sekä maahanmuuttajien keskuudessa että vastaanottajayhteisöissä.

8.

korostaa, että kotouttamiseen sisältyy perusihmisoikeuksien ja niihin liittyvien velvollisuuksien hyväksyminen ja kunnioittaminen. Ne ovat osa Euroopan oikeusperintöä, ja ne tunnustetaan Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksessa, jäsenvaltioiden yhteisissä valtiosääntöperinteissä, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa.

9.

panee merkille, että etenkin maahanmuuttajanaisilla saattaa erilaisten yksilön oikeuksien sekä kulttuuriseen ja uskonnolliseen identiteettiin liittyvän oikeuden välille syntyä konfliktitilanteita. Komitea katsoo, että kulttuuriseen ja uskonnolliseen identiteettiin liittyvä oikeus on suojelun arvoinen edellyttäen, että käyttäytyminen, jonka avulla kyseistä identiteettiä ilmaistaan, ei loukkaa laillisia perusoikeuksia ja että se perustuu naisten vapaasti ja tietoisesti — eikä suvun tai oman ja/tai alkuperämaan yhteisön painostuksesta — tekemään valintaan.

10.

toteaa, että alue- ja paikallisviranomaisille on kertynyt huomattavaa kokemusta vastaanottoa, sovittelua, työmarkkinoille pääsyä ja sosiaaliturvaa koskevista maahanmuuttajanaisiin kohdennetuista toimista sekä hyväksikäytön ja väkivallan eri muotojen torjumisesta. Kyseisistä toimista saattaa olla hyötyä laadittaessa uusia unionin strategioita ja ohjelmia. Toimivien strategioiden ja ohjelmien kehittämiseksi on välttämätöntä käynnistää jatkuva vuoropuhelu alue- ja paikallisviranomaisten sekä maahanmuuttajanaisten järjestöjen ja muiden maahanmuuttajaryhmien naisedustajien kesken ja huolehtia siitä, että nämä ryhmät ovat hallinnossa edustettuina.

11.

kehottaakin Euroopan parlamentin tavoin jäsenvaltioita ja Euroopan unionia tukemaan kyseisiä toimia sekä tarvittavan rahoituksen ja henkilöstöresurssien että tietojen ja hyvien käytänteiden vaihdon avulla.

12.

suhtautuu erittäin myönteisesti yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan puiteohjelman hyväksymiseen ja etenkin Euroopan kotouttamisrahaston perustamiseen. Kotouttamisrahastosta tuettavissa toimissa on otettava huomioon sukupuoliulottuvuus sekä kaikenikäisten maahanmuuttajanaisten, -nuorten ja -lasten optimaalinen kotouttaminen.

13.

vahvistaa aiheesta ”Laillista maahanmuuttoa koskeva toimintapoliittinen suunnitelma” antamassaan lausunnossa esittämänsä toivomuksen, jonka mukaan Euroopan kotouttamisrahaston hallinnoinnissa olisi otettava huomioon paikallis- ja alueviranomaisten tarpeet ja että paikallis- ja alueviranomaisten tulisi aktiivisesti ja rakentavasti osallistua kansallisista ohjelmista ja toimintasuunnitelmista käytäviin neuvotteluihin.

14.

korostaa maahanmuuttajanaisten järjestäytyneiden yhteisöjen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen keskeistä panosta.

15.

painottaa naisten oikeuksien edistämistä silmällä pitäen alkuperämaiden kanssa toteutettujen toimien merkitystä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan alue- ja paikallisviranomaisten sekä alkuperämaiden ja niiden alue- ja paikallisviranomaisten yhteistyössä toteuttamia toimia asianmukaisten indikaattorien määrittelemiseksi.

16.

muistuttaa sukupuolitietoisen kielenkäytön tärkeästä merkityksestä.

17.

korostaa, ettei Euroopan unionissa ole täsmällisiä tilastotietoja maahanmuutosta. Tämä koskee erityisesti laitonta maahanmuuttoa ja kaikentyyppisiä työelämän väärinkäytöksiä.

18.

pitää välttämättömänä, että tietojen keruussa otetaan huomioon velvoittamattomat sukupuolimuuttujat ja että laaditaan sukupuolten epätasa-arvoa osoittavat indikaattorit.

19.

painottaa alue- ja paikallistasolla laadittujen tilastojen tarjoamia arviointimahdollisuuksia, sillä ne ovat välttämättömiä hajautetun politiikan toteuttamiseksi ja maahanmuuttoon sovellettavan laadullisen lähestymistavan varmistamiseksi.

20.

toteaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö on usein maahanmuuttajan ensimmäinen kosketus vastaanottavan yhteiskunnan julkisiin palveluihin ja sääntöihin. Komitean mielestä on ehdottomasti poistettava nykyiset syrjinnän muodot terveydenhuollossa ilmenevän epätasa-arvon lopettamiseksi.

21.

korostaa, että koko maahanmuuttajaväestö tulee saada asianmukaisten terveydenhuoltopalvelujen toteuttamien tarkastusten ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon piiriin. Lisäksi komitea korostaa, että on laadittava ja rahoitettava asianmukaisia sosiaali- ja terveysohjelmia, jotka perustuvat terveyden erityisongelmien objektiivisiin tutkimuksiin ja joiden avulla voidaan torjua maahanmuuttajaväestön keskuudessa yleisiä sairauksia.

22.

korostaa, että on vahvistettava ulkomaalaistaustaisille henkilöille ja etenkin maahanmuuttajanaisille suunnattua asianmukaista tiedotusta sekä terveys- ja muuta valistusta. Komitean mielestä on tärkeää luoda osallistumismuotoja, joissa otetaan nykyistä enemmän huomioon yksilölliset ja kulttuuriset erityispiirteet. Tässä yhteydessä tulisi hyödyntää ymmärrystä edistäviä kielellisiä ja kulttuurisia välineitä sekä vuoropuhelua, jota käydään paitsi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien myös järjestöjen kanssa. Tällaisen kulttuurierojen huomioon ottamisen on kuitenkin perustuttava terveydenhuoltoa ja itsemääräämisoikeutta koskeviin naisten perusoikeuksiin etenkin terveyden ja seksuaalisuuden aloilla.

23.

kannattaa näin ollen kohdennettujen tiedotus-, ehkäisy-, tuki- ja valveuttamistoimien toteuttamista tavoitteena torjua kaikenlaiset syrjivät ja/tai halventavat käytänteet tai perinteet sekä hyödyntää sellaisia tehokkaita ja korkealaatuisia ehkäisy- ja tukitoimia EU:n jäsenvaltioissa ja alue- ja paikallistasolla, jotka toimivat siltana tai edistävät vuoropuhelua ja jotka ovat monialaisia ja monikulttuurisia (esimerkiksi kielellis-kulttuurinen sovittelu, synnytysvalmennuskurssit, maahanmuuttajanaisten yhteiskunnallista osallistumista edistävät aloitteet ja monikulttuuriset neuvottelumallit).

24.

painottaa julkisten palvelujen keskeistä roolia kyseisellä alalla etenkin paikallis- ja aluetasolla (esimerkiksi perheneuvojat) sekä niiden kykyä luoda palvelujen sekä paikallisyhteisöjen, maahanmuuttajanaisten järjestöjen, vapaaehtoisjärjestöjen ja osuus- ja yhteisötalouden välisiä verkostoja.

25.

pitää tärkeänä lisätä hyvien käytänteiden edistämistä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla sekä perustaa todellinen eurooppalainen rekisteri kyseisellä alalla toteutettuja parhaita toimia ja hyviä käytänteitä varten.

26.

painottaa, että nuoret sukupolvet ovat ratkaiseva tekijä kotouttamisnäkymien kannalta, sillä heillä on keskeinen rooli ympäröivän yhteiskunnan ja oman perheen välisinä sovittelijoina.

27.

korostaa, että etenkin oleskelun alkuaikana on toteutettava asianmukaisia erityistoimia, jotta varmistetaan maahanmuuttajien täysi integroituminen vastaanottajamaan koulutusjärjestelmään (ensi sijassa kielikoulutus).

28.

vahvistaa, että on laadittava monimuotoisuutta heijastavia opetusohjelmia.

29.

muistuttaa, kuten jo aiheesta ”Laillista maahanmuuttoa koskeva toimintapoliittinen suunnitelma” antamassaan lausunnossa, maahanmuuttajataustaisten nuorten heikosta koulumenestyksestä muutamissa jäsenvaltioissa sekä ehdotuksestaan perustaa erityisiä rahoitus- ja toimintavälineitä kyseisten ongelmien ratkaisemiseksi. Komitea korostaa erityisesti, että kaikille nuorille tulisi taata mahdollisuus toteuttaa toiveensa ja hyödyntää mahdollisuuksiaan, ja toteaa, että tyttöjen koulumenestykseen ja koulutusmahdollisuuksiin on kiinnitettävä erityishuomiota. Opettajien ja vanhempien tiiviin yhteydenpidon ja koulutusjärjestelmää koskevan laajan tiedotuksen avulla tulee taata, että tyttöjen yksilölliset kyvyt havaitaan ja että niitä kehitetään heidän toiveidensa ja tarpeidensa mukaisesti.

30.

painottaa kaikenikäisten mutta erityisesti nuorten maahanmuuttajataustaisten naisten erityistilannetta, sillä he elävät toisinaan perheen kautta välittyvän kulttuuri-identiteetin ja ympäröivän yhteiskunnan tarjoamien uudenlaisten identiteettien ristitulessa. Komitea korostaa, että heihin tulee kiinnittää erityishuomiota, sillä nuoret naiset saattavat olla uudenlaisen Euroopan todellisia voimanlähteitä.

31.

on huolissaan maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten heikosta koulumenestyksestä ja korkeasta koulun keskeyttämisasteesta sekä siitä, että he ovat koulutusta ja ammattia valitessaan heikossa asemassa ja että heidän valinnanmahdollisuuksiaan saattavat joskus kaventaa kulttuuristen ennakkoluulojen tai taloudellisten vaikeuksien lisäksi myös perheen asettamat rajoitukset. Komitea katsoo, että maahanmuuttajaperheiden tyttöjen (ja poikien) tasa-arvon saavuttaminen koulutuksessa edellyttää, että vanhemmat perehdytetään koulutusjärjestelmään. Tällä tavoin he voivat tehdä lastensa ja erityisesti tytärtensä koulutuksesta tietoisia päätöksiä lasten yksilöllisten kykyjen ja toiveiden mukaisesti sukupuolistereotypioista välittämättä. Komitea pitää tarpeellisina kaikkiin osapuoliin kohdennettuja valveuttamis- ja osallistamistoimia todellisten sukupuolten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi.

32.

suhtautuu myönteisesti naisten maahanmuuttoa käsittelevässä Euroopan parlamentin päätöslauselmassa esitettyyn kehotukseen, jonka mukaan tulisi edistää nuorten maahanmuuttajanaisten osallistumista elinikäisen oppimisen integroituun toimintaohjelmaan (2007–2013).

33.

katsoo, että nuorisopolitiikkaa laadittaessa on kehitettävä toimia, joilla otetaan huomioon maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuurinen monimuotoisuus sekä sukupuoliulottuvuus, hyödynnetään kyseisiä nuoria kulttuurien välisen yhteisymmärryksen resursseina sekä edistetään kulttuurien välisten kohtauspaikkojen perustamista ja naisten järjestäytymisen kehittämistä.

34.

korostaa tiedonannon tavoin, että usein median välityksellä tapahtuvalla viestinnällä on ratkaiseva rooli maahanmuuttajanaisten kotouttamisessa, ja kehottaa edistämään viestimiin kohdennettuja toimia kyseisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, niin maahanmuuttaja- kuin vastaanottajayhteisöjen tietojen parantamiseksi sekä stereotypioiden ja kielteisten ennakkoluulojen poistamiseksi.

35.

vahvistaa tässä yhteydessä, kuten komission tiedonannosta ”Yhteinen toimintasuunnitelma kotouttamiselle” antamassaan lausunnossa, että on edistettävä yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa (vapaaehtoisten journalistin ohjeiden käyttöönotto).

36.

vahvistaa, että on edistettävä maahanmuuttajanaisten pääsyä työhön ja ammattikoulutukseen etenkin myönteisin toimin, joilla pyritään torjumaan syrjintä ja poistamaan yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumista haittaavat esteet.

37.

muistuttaa, että maahanmuuttajanaiset tekevät usein alhaista ammattitaitoa edellyttävää ja matalapalkkaista määräaikaistyötä harmaan talouden aloilla tai laittomasti. Komitea vaatii siksi komissiota tekemään tutkimuksen, jossa tarkastellaan tätä ongelmaa ja jossa annetaan suosituksia siitä, miten se voidaan parhaiten ratkaista.

38.

korostaa naisten alkuperämaassaan saavuttaman ammattipätevyyden tai suorittamien tutkintojen ja osaamisen tunnustamiseen tähtäävien toimien merkitystä.

39.

vahvistaa tukevansa komission tavoitetta laatia yleinen puitedirektiivi EU:n jäsenvaltiossa laillisesti työskentelevien unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten oikeuksista sekä tarkastella tässä yhteydessä kysymystä tutkintojen ja ammattipätevyyden tunnustamisesta.

40.

toteaa, että etenkin eräissä jäsenvaltioissa maahanmuuttajanaiset työskentelevät laajalti hoiva- ja kodinhoitoalalla ja että tilanne on muuttamassa eurooppalaisen hyvinvointijärjestelmän edellytyksiä. Komitea kehottaa komissiota tutkimaan ilmiötä ja harkitsemaan erityisvälineiden luomista.

41.

painottaa voimakkaasti, että naisten itsenäisyyttä ja yrittäjyyttä on niin alkuperä- kuin vastaanottajamaissa edistettävä myös talouden alalla erityistoimien, esimerkiksi mikroluottojen avulla.

42.

suhtautuu myönteisesti siihen, että kotouttamiskäsikirjan toisessa painoksessa on kiinnitetty huomiota maahanmuuttajien yrittäjyyttä tukeviin toimiin. Komitea pitää keskeisinä kyseisiä toimia, joiden avulla voidaan edistää naisten tosiasiallista riippumattomuutta, ja kehottaa komissiota tukemaan ammatti- ja kielikoulutuksen kaltaisia aloitteita alkuperämaissa.

43.

korostaa työssä olevien perheellisten maahanmuuttajanaisten erityisongelmia sekä siten työ- ja perhe-elämän yhdistämistä edistävien toimien tarvetta. Komitea painottaa, että alue- ja paikallistasolla on toteutettu merkittäviä aloitteita myös yhteistyössä nais- tai vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, ja kehottaa komissiota tukemaan kyseisiä aloitteita.

44.

panee merkille, että alkuperäyhteisön asettamien kulttuuristen rajoitusten vuoksi naisten oikeuksien toteutumista haittaavat usein naisten huomattavat vaikeudet liikkua itsenäisesti. Komitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan itsenäisen liikkuvuuden mahdollistamia keinoja (esimerkiksi ajokortin suorittamista).

45.

muistuttaa, että pimeä työ edistää naisten hyväksikäyttöä, ja kannattaa toimia, joilla estetään ja torjutaan pimeä työ.

46.

korostaa, että on laadittava asianmukaisia toimia laittoman työnteon torjumiseksi sekä kohdeltava oikeudenmukaisesti kyseisen tilanteen uhreja. Komitea panee merkille komission äskettäin tekemän ehdotuksen direktiiviksi, jolla on tarkoitus ottaa käyttöön yhtenäisiä seuraamuksia maassa laittomasti oleskelevia maahanmuuttajia palkkaaville tai maassa laillisesti oleskelevia maahanmuuttajia laittomasti palkkaaville työnantajille.

47.

toistaa aiheesta ”Laillista maahanmuuttoa koskeva toimintapoliittinen suunnitelma” antamansa lausunnon mukaisesti komissiolle ja jäsenvaltioille suunnatun kehotuksen hyväksyä toimia, joilla helpotetaan maahanmuuttajien rahalähetyksiä kotimaahansa ja kannustetaan niiden käyttämistä tuottaviin investointeihin alkuperämaissa.

48.

toteaa, että osa maahanmuuttajanaisista saattaa olla erityisen suojattomia hyväksikäyttöä, perusoikeuksien loukkaamista sekä fyysistä ja psyykkistä pakottamista vastaan. Komitea on samaa mieltä Euroopan parlamentin kanssa siitä, etteivät kyseiset käytänteet ole millään tavoin oikeutettuja eikä niitä voida hyväksyä kulttuurisista tai uskollisista syistä.

49.

yhtyy Euroopan parlamentin jäsenvaltioille suuntaamaan kehotukseen puuttua välittömästi kaikenlaiseen naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja torjua se tehokkaasti kansallisten lainsäädäntöjen sekä kansainvälisten ja Euroopan unionin normien mukaisesti. Komitean mielestä on erittäin tärkeää tiedottaa lainsäädännöstä ja normeista kattavasti, jotta maahanmuuttajat myös ovat tietoisia niistä.

50.

kehottaa komissiota tukemaan alue- ja paikallisyhteisöjen toteuttamia kyseisiä toimia ja ponnisteluja.

51.

toteaa kotiväkivallan olevan erityisen yleinen ilmiö ja kehottaa komissiota tutkimaan ja ehdottamaan viipymättä tehokkaita ehkäisy- ja torjuntatoimia, jotta ne voidaan sisällyttää EU:n lainsäädäntöön. Kunniarikokset ovat erityinen perheväkivallan muoto, ja niihin on kiinnitettävä erityishuomiota.

52.

korostaa, että eri kansalaisuutta olevien henkilöiden avio- tai avoliitot kuuluvat kansalaisoikeuksiin ja että ne voivat edistää erilaisten kulttuurien, näkökantojen, uskontojen ja lakien myönteistä integrointia. Komitea korostaa kuitenkin, että naisten ja alaikäisten lasten perusoikeuksien varmistaminen ei saa olla riippuvaista lainsäädännöllisen vastavuoroisuuden olemassaolosta.

53.

muistuttaa, että perheenyhdistäminen on yhä useammin tapahtuva myönteinen ilmiö, jonka avulla voidaan edistää kotouttamista ja joka on keskeinen tekijä suojeltaessa oikeutta perhe-elämään. Komitea on samaa mieltä Euroopan parlamentin kanssa siitä, ettei direktiiviä 2003/86/EY ole vielä sovellettu tyydyttävästi kaikissa jäsenvaltioissa.

54.

painottaa, että perheenyhdistämisissä on noudatettava kaikkien perheenjäsenten henkilökohtaisia oikeuksia ja taattava naisille mahdollisuus vapaaseen valintaan.

55.

tuomitsee pakkoavioliitot ja käytänteet, jotka eivät ole eurooppalaisen lainsäädännön mukaisia (esimerkiksi naisten ympärileikkaus ja moniavioisuus), ja kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään viipymättä asianmukaisiin toimiin sen varmistamiseksi, että tällaiset käytännöt kieltävät lait pannaan täysimääräisesti täytäntöön.

56.

vahvistaa laittoman maahanmuuton torjunnasta antamansa lausunnon mukaisesti suosituksensa toteuttaa ensisijaisina kaikki tarvittavat toimet ihmiskaupan lopettamiseksi, sillä ihmiskaupan uhreja ovat etenkin naiset, sekä ihmiskauppaa harjoittavien organisaatioiden ja kaikenlaisten — usein myös lapsia ja nuoria koskevien — orjuuden muotojen lakkauttamiseksi. Tätä varten on hyväksyttävä asianmukaiset normit ja erityiset toimintaohjelmat. Komitea kehottaa myös tunnustamaan ihmiskaupan uhrien erityisaseman, vaikka eräät uhreista ovatkin laittomia maahanmuuttajia, sekä sen seikan, että mikäli uhrit karkotetaan ja palautetaan alkuperämaahan, he saattavat joissain tapauksissa joutua äärimmäisen väkivallan uhreiksi tai heitä saattaa odottaa jopa kuolema.

57.

suhtautuu myönteisesti Euroopan parlamentin päätöslauselmassaan naisten maahanmuutosta jäsenvaltioille esittämään kehotukseen tiedostaa etenkin kysymys, joka koskee maahanmuuttajanaisten kannustamista osallistumaan sosiaaliseen ja poliittiseen elämään kansallisen lainsäädännön mukaisesti.