23.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 318/117

1.1

ETSK ottaa huomioon Euroopan unionin kalastusalan taloudellisen ja sosiaalisen merkityksen, jonka vaikutukset ovat alan suoraa BKT-osuutta (1) laajemmat, ja yhtyy arvioon, jonka komissio esittää tiedonannossaan (2) yhteisön kalastusalan vaikeasta taloustilanteesta. Komitea katsoo, että toimet tilanteen kohentamiseksi ovat tarpeen, mutta pitää ehdotettuja toimenpiteitä alan pelastamiseksi kriisistä epärealistisina ja riittämättöminä. ETSK:n mielestä toimenpiteet eivät ole realistisia, sillä suurin osa yrityksistä on perheyrityksiä, joilla on yksi ainoa alus ja jotka harjoittavat toimintaansa kalavaroiltaan niukoilla pyyntipaikoilla, pienellä miehistöllä ja kalastuksenhoitoa koskevien tiukkojen sääntöjen alaisina. Niillä on hyvin vähän liikkumavaraa, jotta ne voisivat toteuttaa rakenneuudistustoimia ja toimia yrityksen kannattavuuden takaamiseksi lyhyellä aikavälillä.

1.2

Koska ei myöskään ole olemassa KOR:n/EKTR:n (3) ulkopuolisia yhteisön muita uusia määrärahoja, käytännön mahdollisuudet toteuttaa uusia toimenpiteitä ovat hyvin suppeat. ETSK katsoo sen vuoksi, että käsillä olevalla tiedonannolla ei juuri ole käytännön vaikutuksia suurimpaan osaan yrityksistä.

1.3

Komitea katsoo kuitenkin, että yrityksille, jotka voivat kokonsa puolesta pyrkiä osallisiksi pelastamis- ja rakenneuudistustuista, komission tulisi tarjota

1.4

Komitea katsoo, että taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten pelastamis- ja rakenneuudistustukien lisäksi on ryhdyttävä myös muihin toimenpiteisiin, jotta voitaisiin lieventää korkeiden polttoainehintojen kalastusyrityksille ja niiden miehistölle aiheuttamia vakavia seurauksia. ETSK esittää komissiolle ja neuvostolle erityisesti seuraavien toimenpiteiden hyväksymistä:

2.1

Sen lisäksi että kalatalousala tuottaa huomattavan osan ihmisravinnoksi tarvittavasta proteiinista, sillä on myös merkittävä vaikutus monien rannikkoyhteisöjen taloudellisen ja sosiaalisen rakenteen kehityksessä eri puolilla EU:ta. Komission julkaisemista tiedoista (5) ilmenee, että laajentuneen Euroopan unionin (EU-25:n) osuus maailman kalatalouden kokonaistuotannosta on noin 5 %, minkä johdosta EU on 7 293 101 tonnin tuotannollaan (pyynti ja vesiviljely) Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin tuottaja. Kalastuslaivasto koostuu vajaasta 90 000 kalastusaluksesta, jotka työllistävät 229 702 henkeä.

2.2

Alalla kohdataan vaikeuksia, joihin ovat johtaneet useimpien pyyntialueiden kalakantojen pieneneminen, joissakin jopa ehtyminen, sekä epäsuotuisa markkinatilanne. Komission tiedonannon mukaan tärkeimpiä pohjakalalajeja (turskaa, koljaa, valkoturskaa, seitiä ja kummeliturskaa) ja bentaalisia lajeja (punakampelaa, kielikampelaa, merikrottia ja keisarihummeria) Länsi-Euroopassa kalastaville aluksille myönnetyt kiintiöt ovat pienentyneet 1990-luvun puolivälistä lähtien.

2.3

Vaikka vuonna 2002 toteutettu yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) uudistus on käynnistänyt Euroopan unionin kalastuksenhoidon ajanmukaistamisen, jonka tavoitteena on kalastuksenhoidon kestävyys, uudistukseen sisältyy toimenpiteitä, esimerkiksi elvytyssuunnitelmia, jotka rajoittavat kalastajien saaliita ja aiheuttavat näin tuoton voimakkaan vähenemisen. Tilanne jatkuu tällaisena vielä tulevaisuudessakin.

2.4

Tämä tilanne yhdessä tavanomaisen ja jatkuvan toimintakustannusten nousun ja polttoainehintojen tuntuvan nousun kanssa on johtanut siihen, että monien alusten toiminta tuottaa huomattavia tappioita.

2.5

Komission tiedonannossa luetellaan syitä, jotka yhdessä ovat ajaneet ison osan yhteisön kalastuslaivastosta tähän taloudelliseen tilanteeseen, ja ehdotetaan ratkaisuja tilanteesta selviämiseksi.

3.1

Komission tiedonannossa mainitaan vaikeuksiin johtaneiden syiden joukossa kaksi hyvin ymmärrettävää tekijää:

3.1.1

Tulojen pienenemisen syitä ovat seuraavat:

3.1.2

Alusten toimintakustannukset, jotka normaalistikin kasvavat vuosi vuodelta, ovat vuodesta 2003 lähtien kasvaneet räjähdysmäisesti polttoaineen hinnannousun johdosta. Kustannusten nousu on vaikuttanut kaikkiin kalastuslaivastoihin mutta erityisesti pohjatroolareihin, jotka muodostavat ylivoimaisesti suurimman osan kalastuslaivastosta ja joiden toiminta on tappiollista.

4.1

Kalastusalan nykyisten taloudellisten vaikeuksien voittamiseksi on komission mukaan toteutettava

4.1.1.1

Konkurssin partaalla tai ilmeisissä taloudellisissa vaikeuksissa olevien kalastusalan yritysten pelastamiseksi ja uudistamiseksi tiedonannossa pohditaan mahdollisuutta soveltaa nykyisiä välineitä sekä nykyistä valtiontukijärjestelmää, joka perustuu valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettuihin yhteisön suuntaviivoihin (6) sekä kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskeviin suuntaviivoihin (7). Lisäksi siinä käsitellään joitakin poikkeuksia, jotka ulottuvat pidemmälle kuin kyseiset suuntaviivat (ks. jäljempänä kohdat 4.1.1.5 ja 4.1.1.6).

4.1.1.2

Pelastamistukea voidaan myöntää takaisin maksettavana lainana tai takauksena enintään kuudeksi kuukaudeksi. Tuen tavoitteena on, että kalastusyritykset pystyvät sopeutumaan polttoainehintojen nousun aiheuttamaan uuteen tilanteeseen. Tämä koskee erityisesti vedettävillä pyydyksillä pohjakalalajeja kalastavia aluksia. Jos pelastamistukea saanut yritys laatii hyväksyttävän rakenneuudistussuunnitelman, pelastamistuki voidaan maksaa takaisin yrityksen saamasta rakenneuudistustuesta.

4.1.1.3

ETSK katsoo, että ollakseen todellakin tehokas pelastamistuen tulee takaisin maksettavan lainan sijaan olla avustusta, jota ei tarvitse maksaa takaisin, sillä siten se tuottaisi lisäarvoa, jonka ansiosta se voisi olla yrityksille houkuttelevampi vaihtoehto. Muutoin tavallista takaisin maksettavaa lainaa voisi hakea mistä tahansa rahoituslaitoksesta ilman että siihen tarvitaan Euroopan komission lupaa.

4.1.1.4

Tuen saaminen kalastusyritysten rakenteelliseen uudistamiseen taloudellisen kannattavuuden palauttamiseksi edellyttää usein investointeja kalastusaluksiin tehtäviin muutoksiin. Kalastusalan valtiontuista annetuissa suuntaviivoissa määritellään muun muassa säännöt, joiden mukaan tukea voidaan myöntää kalastusalusten nykyaikaistamiseen ja varusteluun kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä annetussa asetuksessa (8) säädettyjen sääntöjen mukaisesti. Ehdot, jotka koskevat kansallisen tuen myöntämistä näihin tarkoituksiin, ovat sen vuoksi samat kuin KOR-asetuksen mukaiseen yhteisön tukeen sovellettavat ehdot. (9)

4.1.1.5

Komissio suunnittelee, että tietyntyyppiseen alusten nykyaikaistamiseen tarkoitetut kansalliset tuet, jotka eivät kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä annetun asetuksen mukaan ole sallittuja, voitaisiin poikkeuksellisesti sallia, jos ne on tarkoitettu kalastusyritysten rakenneuudistukseen osana kansallisia pelastamis- ja rakenneuudistusohjelmia. Näiden kansallisten ohjelmien hyväksymiseksi komissio arvioi suunnitelmat yhteisön suuntaviivojen perusteella ja edellyttää, että yritysten rakenneuudistusohjelmat perustuvat taloudellisille oletuksille, jotka ovat nykyisessä tilanteessa realistisia, kun myös pyynnin kohteena olevien kantojen tila ja mahdollinen kehitys otetaan huomioon, ja että yrityksen kannattavuus turvataan alentamalla toimintakustannuksia lisäämättä kuitenkaan kokonaispyyntiponnistusta ja -kapasiteettia.

4.1.1.6

Komissio sallisi poikkeuksellisesti kansallisten pelastamis- ja rakenneuudistusohjelmien puitteissa myönnetyt valtiontuet seuraaviin investointeihin:

4.1.1.7

Jos on kyse kansallisista ohjelmista, joihin hyväksytään useita kokonaispituudeltaan yli 12 metrin aluksia käyttävien yksittäisten yritysten rakenneuudistussuunnitelmat, komissio voisi hyväksyä, että edellä kohdan 4.1.1.6 c alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa mainittua konetehon vähennystä sovelletaan ”kokonaisvaltaisesti” yritystasolla. Myös ilman julkista tukea tapahtuva aluksen kalastuskäytöstä poistaminen voidaan lukea vaadittuun vähennysmäärään.

4.1.1.8

Periaatetta voitaisiin soveltaa myös kansallisissa ohjelmissa, joihin hyväksytään pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) ryhmien esittämät rakenneuudistusohjelmat. Tällaisessa tapauksessa ryhmän joidenkin jäsenten kannattavuutta voitaisiin parantaa muiden toteuttamilla toimilla, kuten alusten kalastuskäytöstä poistamisella.

4.1.1.9

Sinä aikana, jolloin yritys joutuu keskeyttämään tilapäisesti toiminnan hyväksyttyjen investointien tekemisen vuoksi, se voi hakea kyseiseksi ajaksi valtiontukea, jos tuki myönnetään osana pelastamis- ja rakenneuudistusohjelmaa.

4.1.1.10

Kaikki muut vaikeuksissa olevalle yritykselle myönnetyt julkiset tuet, yhteisön tuki mukaan luettuna, on otettava huomioon rakenneuudistussuunnitelmien ja pitkän aikavälin kannattavuuden kokonaisarvioinnissa.

4.1.1.11

Jäsenvaltioiden on annettava kansalliset pelastamis- ja rakenneuudistusohjelmat ja tarvittaessa isompia yrityksiä koskevat yksittäiset suunnitelmat komissiolle tiedoksi kahden vuoden kuluessa tämän lausunnon perustana olevan tiedonannon julkaisemisesta. Jäsenvaltioiden on julkaistava rakenneuudistussuunnitelmia koskevat hallinnolliset päätökset kahden vuoden kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt tiedoksi annetun ohjelman.

4.1.1.12

Koska nykyiset taloudelliset vaikeudet koskettavat erityisesti vedettäviä pyydyksiä käyttäviä aluksia, komissio katsoo, että rakenneuudistustuki olisi kohdistettava ensisijaisesti troolareille.

4.1.1.13

Komissio tarkastelee tiedonannossaan nykytilannetta, jossa korkeat polttoainehinnat nostavat kustannuksia, ja torjuu kaikkinaiset toimet kyseisen kustannusten nousun korvaamiseksi julkisen suoran toimintatuen turvin, sillä tällainen tuki olisi perustamissopimuksen vastaista.

4.1.1.14

Vaihtoehdoksi suoralle tuelle komissio voisi hyväksyä takausohjelman, jota kalastusala on esittänyt ja jossa alan hyvinä aikoina maksamat rahat voitaisiin maksaa takaisin korvauksina, jos polttoainehinnat yhtäkkiä nousevat. Komissio voisi hyväksyä tällaisen ohjelman vain, jos sen tarkoituksena olisi antaa takeet kaiken julkisen tuen takaisinmaksamisesta markkinaehdoin.

4.1.1.15

ETSK yhtyy arvioon, jonka komissio esittää tiedonannossaan yhteisön kalastusalan vaikeasta taloudellisesta tilanteesta, mutta katsoo, että ehdotetut toimenpiteet alan pelastamiseksi kriisistä eivät ole realistisia eivätkä riittäviä. ETSK ei pidä toimenpiteitä realistisina, sillä suurin osa yrityksistä on perheyrityksiä, joilla on yksi ainoa alus ja jotka harjoittavat toimintaansa kalavaroiltaan niukoilla pyyntipaikoilla, pienellä miehistöllä ja kalastuksenhoitoa koskevien tiukkojen sääntöjen alaisina. Niillä on hyvin vähän liikkumavaraa, jotta ne voisivat toteuttaa rakenneuudistustoimia sekä toimia yrityksen kannattavuuden takaamiseksi lyhyellä aikavälillä. Koska ei ole olemassa uusia, muita kuin KOR/EKTR-määrärahoja, käytännön mahdollisuudet toteuttaa uusia toimenpiteitä ovat hyvin suppeat. ETSK katsoo sen vuoksi, että käsillä olevalla tiedonannolla ei juuri ole käytännön vaikutuksia suurimpaan osaan yrityksistä.

4.1.1.16

Komitea katsoo kuitenkin, että yrityksille, jotka voivat kokonsa puolesta pyrkiä osallisiksi pelastamis- ja rakenneuudistustuista, komission tulisi tarjota

4.1.1.17

ETSK muistuttaa komissiota siitä, että vähämerkityksiset tuet voivat olla tehokas lyhyen aikavälin ratkaisu. Komitea pitää kuitenkin nykyisessä lainsäädännössä säädettyä enimmäismäärää (3 000 euroa yritystä kohden kolmen vuoden aikana) erittäin alhaisena eikä katso sen vastaavan todellisuutta etenkään, kun otetaan huomioon, että enimmäismäärä on EU:n muilla aloilla, maataloutta lukuun ottamatta, 100 000 euroa. Kalastusalan vähämerkityksisiä tukia säätelevää lainsäädäntöä tulisi sen vuoksi komitean mielestä kiireesti tarkistaa ja enimmäismäärä tulisi nostaa muiden alojen tasolle eli 100 000 euroon. ETSK on esittänyt tämän näkemyksen jo aiemmin antamassaan lausunnossa aiheesta ”Valtiontuen toimintasuunnitelma — Valtiontukien vähentäminen ja tarkempi kohdentaminen: suunnitelma valtiontuen uudistamiseksi vuosina 2005–2009” (10).

4.1.1.18

Toinen mahdollinen toimi, joka voisi olla yrityksille ja miehistölle erittäin hyödyllinen, on se, että kalastusalan vakava taloudellinen tilanne katsotaan KOR-asetuksen 16 artiklan tarkoittamaksi ”odottamattomaksi olosuhteeksi”. Kyseisen artiklan nojalla kalastajille ja alusten omistajille voidaan maksaa korvauksia toiminnan tilapäisestä lopettamisesta, joka johtuu mainitunlaisista olosuhteista.

4.1.1.19

Toisaalta komitea ehdottaa komissiolle, että lyhyellä aikavälillä perustetaan yhteisön rahasto romuttamistoimia varten, jotta kalastusalusten kapasiteetti voitaisiin mukauttaa nopeasti kalavarojen tilanteeseen. Rahastoa varten tulisi varata ylimääräinen budjetti, jota jäsenvaltioiden olisi käytettävä yksinomaan sellaisten yritysten tukemiseksi, jotka haluavat romuttaa aluksiaan. Rahaston toiminnassa voitaisiin antaa etusija eniten vaikeuksista kärsiville kalastuslaivaston osille.

4.1.1.20

Komitea katsoo niin ikään, että komission tulisi tarkistaa lyhyellä aikavälillä kalastusalan valtiontukia koskevia direktiivejä, jotta jäsenvaltiot voisivat perustaa erityisiä kalastusalusrekisterejä, joiden avulla voitaisiin parantaa yhteisön aluevesien ulkopuolella kalastavan pitkän matkan laivaston kilpailukykyä samaan tapaan kuin toimittiin 1990-luvulla kauppalaivaston suhteen.

4.1.1.21

Komitea katsoo, että myös polttoainehintojen äkillisen nousun korvaava takausjärjestelmä on yhdenlainen tukimuoto, joka voi edistää kalastusalusten työpaikkojen säilyttämistä nykyisessä vaikeassa tilanteessa. Komitea kannattaa niin ollen järjestelmää, vaikkakin pitää sen soveltamista komission vaatimin ehdoin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa epätodennäköisenä. Komitea katsoo sen vuoksi, että komission tulisi sallia, että jäsenvaltiot korvaavat osittain tai kokonaan sellaisten vakuutusturvasopimusten vakuutusmaksut, joita alan organisaatiot saattavat tehdä taatakseen polttoaineille tietyksi ajaksi enimmäishinnan, maatalousalan vakuutusten tapaan.

4.1.1.22

Toisaalta komitea pitää aiheellisena myös rannikkokalastusalusten verotuksen tarkistamista. Käytännössä komitea katsoo, että tukkukauppiaat voitaisiin vapauttaa yhtiöverotuksesta niiden tulojen osalta, joita ne saavat osallistumisestaan kalan ensimmäiseen myyntiin, ja arvonlisäveroa voitaisiin vähentää niiden toimien osalta, joissa tukkukauppias toimii välittäjänä.

4.1.2.1

Kalastusalan pitkän aikavälin näkymistä voidaan odottaa positiivisia ainoastaan, mikäli kalakannat korjaantuvat ja mikäli harjoitetaan kestävää kalastusta. Tiedonannossa ehdotetaan seuraavia toimia:

4.1.2.2

Komitea katsoo, että kaikki nämä pitkän aikavälin toimet on jo otettu huomioon uudessa YKP:ssa. Se halua kuitenkin tähdentää komissiolle, että uhatuimpien kalakantojen elvytys- ja hoitosuunnitelmien toteuttamisen jälkeen tarvitaan uusia käytännön ideoita, jotta onnistutaan luomaan kestävän enimmäistuoton antava kalastuksenhoitojärjestelmä.

4.1.2.3

ETSK antaa täyden tukensa komission pyrkimyksille valvoa, että yhteisen kalastuspolitiikan säännöt pannaan asianmukaisesti täytäntöön koko unionissa. Komitea korostaa toistamiseen, että komission tulee tehdä aukotonta yhteistyötä kalastuksenvalvontaviraston kanssa, kuten komissio itsekin tiedonannossaan toteaa, ja että kyseiselle virastolle tulee myöntää riittävät henkilöstö- ja taloudelliset resurssit, jotta se pystyy hoitamaan sille uskottua äärettömän tärkeää tehtävää.

4.1.2.4

ETSK kehottaa komissiota tehostamaan toimintaa laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjumiseksi ja toteaa, että asiaan voitaisiin vaikuttaa ratkaisevasti sulkemalla yhteisön markkinat kyseisenlaisilta saaliilta, sillä suurin osa laittomista kalastustuotteista päätyy juuri yhteisön markkinoille. Myös avomerellä tapahtuvien saaliinsiirtojen kieltäminen on komitean mielestä tehokas toimi laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjumiseksi.

4.1.2.5

Komitea pitää tarpeellisena komission ehdottamaa kalastustuotteiden markkinajärjestelyn arviointia. Yritysten taloudellisen tuoton sekä kalan ja kalatuotteiden myynnin parantamiseksi voi olla hyödyllistä käyttää uusia välineitä, joiden avulla tuottajat voivat nostaa tuotteiden lisäarvoa ensimyynnissä sekä osallistua markkinointiprosessiin. Komitea uskoo, että tuottajajärjestöillä voi olla tässä asiassa merkittävä tehtävä, ja katsoo niin ollen, että niiden toimintaa tulee tukea. Tavoitteen saavuttamiseksi komission ja jäsenvaltioiden tulisi toiminnallaan pyrkiä muuttamaan kalastajien suhtautumista näihin kysymyksiin.

4.1.2.6

ETSK kannattaa komission ehdotusta laatia Euroopan unionin alueella käytävää kalakauppaa koskevat toimintaohjeet ja tukea ympäristömerkkijärjestelmää asiasta käytävän keskustelun päätyttyä. Komitea on jo ilmaissut kantansa aiheesta äskettäin antamassaan lausunnossa.

4.1.2.7

Komission tiedonannossaan ehdottama viimeinen pitkän aikavälin toimenpide eli vähemmän polttoainetta kuluttavia ja ympäristöystävällisempiä kalastusmenetelmiä koskevan tutkimuksen edistäminen on komitean mielestä erittäin tärkeä. Komitea toivookin, että rahoitustakeet, jotka komissio mainitsee tiedonannossaan, toteutuvat ja että kalastusalaa edustavien organisaatioiden esittämille hankkeille sekä kalastusalan teknologiayhteisöjen kehittämiselle annetaan mahdollisimman laaja tuki.

4.1.2.8

ETSK katsoo, että nykyisessä korkeiden polttoainehintojen tilanteessa, joka vaikuttaa peruuttamattomalta, on ensisijaisen tärkeää tehdä tutkimusta kaikilla tiedonannossa mainituilla aloilla. Erityisen tärkeänä komitea pitää uusiutuvien energiamuotojen tuotannon ja etenkin uudentyyppisten biopolttoaineiden kehittämisen ja demonstroinnin tutkimista sekä energiatehokkuuden parantamista. Komitea kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan taloudellisesti kalastusalan organisaatioiden esittämiä hankkeita.