11.4.2006 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 88/32 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Naisten edustus Euroopan unionin talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmien päätöksentekoelimissä”
(2006/C 88/09)
Euroopan parlamentti päätti 11. maaliskuuta 2003 Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 262 artiklan perusteella pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta Naisten edustus Euroopan unionin talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmien päätöksentekoelimissä.
Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat ja kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 24. tammikuuta 2006. Esittelijä oli Thomas Etty.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 14. ja 15. helmikuuta 2006 pitämässään 424. täysistunnossa (helmikuun 14. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 88 ääntä puolesta, 13 vastaan, ja 11 pidättyi äänestämästä.
1 Päätelmät ja suositukset
1.1 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea komitea yhtyy Euroopan parlamentin käsitykseen siitä, että naisten edustuksen lisääminen EU:n talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmien päätöksentekoelimissä on tärkeä kysymys. Komitea kannattaa asianomaisille kansallisille organisaatioille ja niiden eurooppalaisille liitoille sekä Euroopan komissiolle osoitettua Euroopan parlamentin kehotusta antaa tälle aiheelle enemmän huomiota ja entistä järjestelmällisellä tavalla. Parlamentti on kehottanut komissiota käynnistämään asianmukaiset toimet keräämällä tietoja ja perustamalla tietokanta naisten edustuksesta EU:n talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmien päätöksentekoelimissä. Komitea panee merkille, että tietojen keruu on jo aloitettu. Komitea katsoo, että Euroopan tasa-arvoinstituutti ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö voivat osallistua tähän merkittävällä tavalla. Indikaattoreihin liittyen komitea panee merkille, että komissio soveltaa nykyisin puheenjohtajavaltio Italian vuonna 2003 määrittelemää yhdeksää tekijää. |
1.2 |
Euroopan parlamentti on keskittynyt analyysissään ensisijaisesti työnantajajärjestöihin ja ammattiliittoihin. Ammattiliittojen kohdalla on kuitenkin ilmeisesti tapahtunut enemmän myönteistä kehitystä kuin parlamentin päätöslauselmasta ja mietinnöstä ilmenee. Toisaalta työnantajajärjestöjen ja muiden talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmien tilannetta ja kehitystä asianmukaisesti arvioidessa tulisi myös huomioida ja tiedostaa selkeämmin, että asianomaiset organisaatiot toimivat eri tavalla kuin luonnollisista henkilöistä koostuvat organisaatiot. |
1.2.1 |
Kaikilla ETSK:ssa edustettuina olevilla talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmillä on erityisominaisuutensa. Tiettyyn organisaatiotyyppiin myönteisesti vaikuttavilla strategioilla ei välttämättä ole vastaavia vaikutuksia muihin organisaatioihin. |
1.2.2 |
ETSK on tämän huomioon ottaen pannut mielenkiinnolla merkille EAY:n, UNICE/ UEAPME:n ja CEEP:n toimintapuitteet sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi, erityisesti niiden aiheelle ”naiset päätöksentekoprosessissa” osoittaman keskeisen merkityksen. Komitea odottaa julkaistavaksi luvattuja vuosittaisia kansallisia ja eurooppalaisia edistymisraportteja kiinnostuneena. |
1.3 |
ETSK tukee Euroopan parlamentin tavoin EU:n voimassa olevia strategioita miesten ja naisten edustuksen tasapainon varmistamiseksi päätöksentekoprosesseissa. ETSK yhtyy parlamentin kantaan siitä, että tarvitaan todellista poliittista tahtoa muutosten aikaansaamiseksi ja tasapainoisen edustuksen saavuttamiseksi. Tällaista tahtoa on osoitettu monissa organisaatioissa — myös muissa kuin työnantaja- ja työntekijäjärjestöissä. ETSK suosittelee, että kaikkien edustettuina olevien organisaatioiden tulisi raportoida säännöllisesti komissiolle pyrkimystensä tuloksista ja että komissio laajentaa tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisten liittojen kanssa asianomaista tietokantaa sekä määrittelee täydennykseksi Italian puheenjohtajuuskaudelta vuonna 2003 peräisin olevalle alkuperäiselle järjestelmälle sopivat indikaattorit naisten vaikutusvallan lisäämiseksi talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmien päätöksentekoelimissä. |
1.4 |
Sellaisissa organisaatioissa, jotka lähettävät edustajiaan kansallisiin tai kansainvälisiin foorumeihin ja mahdollisesti työmarkkinaosapuolten välisiin neuvotteluihin, on kiinnitettävä erityistä huomiota etenkin johtotasoon. Mikäli organisaatiot haluavat edistää naisten edustuksen lisäämistä, on kuitenkin otettava huomioon myös toimintalinjoja laativat tahot, joiden parista monet organisaatiot valitsevat jo nyt valtuutettuja edustajia. |
1.5 |
Eräissä organisaatioissa naisista koostuvat lisäjärjestöt ja jäsenorganisaatiot sekä naistyöntekijöiden ja -jäsenten verkostot ovat omilla toimillaan edistäneet merkittävästi konkreettisia muutoksia. Vaikka kyseiset välineet eivät tarjoakaan aina ja kaikkialla toimivaa ratkaisua, ETSK pitää kuitenkin järkevänä vahvistaa niitä ja laajentaa niiden tunnettuutta myös ajatellen naisten osuuden lisäämistä organisaation ulkoisessa edustamisessa. |
1.6 |
Vaikuttaa siltä, että naisten uraa kyseisissä organisaatioissa pystytään parhaiden edistämään jatkokoulutuksella sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista helpottavilla strategioilla. Olisi hyödyksi, jos komission toimivaltaiset yksiköt, jotka ovat kehittäneet syrjinnänvastaisia toimenpiteitä ja toimia naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien valtavirtaistamiseksi, tukisivat kyseisiä strategioita. Työnantajilla ja ammattiliitoilla on keskeinen rooli strategioiden toteuttamisessa. |
1.7 |
Monet asiantuntijat kannattavat kiintiöitä. Kiintiöjärjestelmät ovat joissakin maissa on osoittautunut toimivaksi politiikassa ja yhteiskuntaelämän organisaatioissa. Asianomaisten organisaatioiden ja komission tulisikin tarkastella niitä huolellisesti vaikutustapaa ja tuloksia ajatellen. |
1.8 |
ETSK olisi tyytyväinen, jos tavoitteeksi asetettaisiin, että vähintään 30 prosenttia niistä henkilöistä, jotka jäsenvaltiot (taloudellisten ja sosiaalisten eturyhmien ehdotuksesta) nimeävät ETSK:n jäsenehdokkaiksi toimikaudelle 2006–2010, olisi aliedustettuna olevan sukupuolen edustajia. Vuonna 2010 alkavaksi toimikaudeksi tavoite voitaisiin nostaa 40 prosenttiin. |
1.9 |
ETSK palaa vuosina 2006–2007 — uuden nelivuotisen toimikautensa alettua — nyt toteutettujen tutkimusten tuloksiin. Silloin selviää, eroavatko organisaatioiden strategiset ja käytännön toimet uusissa jäsenvaltioissa merkittävästi vanhojen jäsenvaltioiden organisaatioiden toimista. ETSK ehdottaa Euroopan parlamentille, että kyseisenä ajankohtana analysoidaan myös uudelleen senhetkinen tilanne parlamentin vuonna 2002 antaman päätöslauselman ja mietinnön pohjalta. |
2 Huomioita
2.1 Tausta
2.1.1 |
Euroopan parlamentti pyysi tammikuussa 2003 Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa antamaan lausunnon naisten edustuksesta talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmien (aiemmin 'työmarkkinaosapuolien, social partners') (1) päättävissä elimissä. Pyynnön tarkoituksena oli koota tilastotietoa, joka olisi parlamentin käytettävissä sen valmistellessa päätöslauselmaansa ja mietintöään aiheesta ”Naisten edustus Euroopan unionin työmarkkinaosapuolien piirissä” (2002/2026 (INI)), ja antaa suosituksia sellaisesta strategiasta, jota voitaisiin seurata naisten edustuksen lisäämiseksi talous- ja yhteiskuntaelämän etupiirien eri elimissä. |
2.1.2 |
Parlamentti oli omassa mietinnössään todennut, että naiset ovat aliedustettuna elimissä ja rakenteissa, joissa talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmät pitävät toisiinsa yhteyttä työmarkkina- ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä. Mietinnössä todettiin, että tarvitaan ohjelmia ja strategioita, jotta edustuksesta voitaisiin tehdä entistä tasapainoisempi. Siinä pyydettiin Euroopan komissiota sekä talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmiä kokoamaan systemaattisesti asiaankuuluvaa tietoa ja ryhtymään asianmukaisiin toimiin naisten edustuksen lisäämiseksi talous- ja yhteiskuntaelämän päättävissä elimissä paitsi niin, että kyseisissä elimissä edustusta parannettaisiin, myös niin, että niiden toimintaperiaatteisiin lisättäisiin sukupuoleen perustuva ulottuvuus. |
2.1.2.1 |
Tässä yhteydessä mietinnössä todettiin, että ei-sitovat aiejulistukset ovat riittämättömiä ja että organisaatioissa, joissa talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmät kokoontuvat, tarvitaan todellista poliittista tahtoa, jotta muutoksia voitaisiin panna toimeen ja että edustus olisi tasapainoisempaa. |
2.1.3 |
Parlamentti ei päätöslauselmassaan eikä mietinnössään kääntynyt ETSK:n puoleen. |
2.1.4 |
ETSK on EU:n talous- ja yhteiskuntaelämän etupiirien edustajien (järjestynyt kansalaisyhteiskunta) edustavin ryhmittymä. Vaikka katsottaisiinkin, että ETSK:n tehtävä ei ole neuvoa siinä edustettuina olevia organisaatioita niiden naisten edustusta koskevien toimintaperiaatteiden laatimisessa tai niiden tasa-arvopolitiikassa, ETSK:n koostumus voidaan varmasti nähdä kyseisten toimintaperiaatteiden heijastumana. Se on yksi parlamentin mainitsemista organisaatioista, jossa talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmät kohtaavat ja yksi elimistä ja rakenteista, jossa ne neuvottelevat keskenään työmarkkina- ja sosiaalipolitiikasta. Sen jäsenet ovat näin ollen sentyyppisen tiedon ja neuvojen hyvä lähde, joita parlamentti on pyytänyt. |
2.2 Yleishuomioita
2.2.1 |
ETSK on samaa mieltä parlamentin kanssa siitä, että naisten edustus EU:n talous- ja yhteiskuntaelämän etupiirien päättävissä rakenteissa on tärkeä kysymys. Komitea on myöskin yhtä mieltä siitä, että tilastotietopohjan parantaminen ja tiedon lisääminen kyseisten organisaatioiden vallitsevista toimintaperiaatteista ovat tärkeitä ennakkoedellytyksiä, jotta voitaisiin toteuttaa EU:n politiikkoja naisten ja miesten tasapainoisesta edustuksesta päätöksentekoprosessissa. |
2.2.1.1 |
Komitea toteaa, että Euroopan komissio on aloittanut asiaankuuluvan tiedon keräämisen. Tällä välin on myös ryhdytty perustamaan parlamentin esityksen mukaista tietokantaa ja laatimaan indikaattoreja naisten vaikutuksen lisäämiseksi EU:n talous- ja yhteiskuntaelämän päättävissä elimissä. Mainittakoon, että komissio on sitä mieltä, että asianomaisia eturyhmiä koskevien tietojen saanti on vaikeaa. Euroopan tasa-arvoinstituutti voi tässä asiassa antaa tulevaisuudessa toivottavasti yhtä hyödyllisen panoksen kuin nykyisin Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö. |
2.2.1.2 |
Edellä mainitun lisäksi komission pitäisi jatkaa sellaisten yleispolitiikkojen kehittämistä, jotka lisäävät naisten osallisuutta päätöksenteossa. Esimerkkinä mainittakoon työelämässä edelleen esiintyvän syrjinnän vastaiset toimet, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen EU:n jäsenvaltioissa, naisten ja miesten yhtenäinen kohtelu ja työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmat. |
2.2.2 |
ETSK tukee yleisesti parlamentin työnantajille, työntekijöille ja järjestäytyneelle kansalaisyhteiskunnalle esittämiä toiveita ja pyyntöjä. Parlamentti on tuonut niistä useimmat esille katsauksessaan, joka perustuu vuonna 2003 kaikille silloisille 222 jäsenelle lähetettyyn kiertokyselyyn (2). Kiertokyselyyn vastasi 107 jäsentä, joten vastausprosentti on noin 50 (3). |
2.2.2.1 |
Vastaukset jakaantuivat varsin tasaisesti ETSK:n kolmen ryhmän välille: 34 prosenttia saatiin ryhmä I:ltä, 31 prosenttia ryhmä II:lta ja 34 prosenttia ryhmä III:lta (muut eturyhmät). |
2.2.2.2 |
Naisten edustus ETSK:ssa oli tutkimuksen aikoihin 23 prosenttia (4). |
2.2.2.3 |
Oletettavasti organisaatiot, joissa naisten prosentuaalinen osuus on keskimääräistä suurempi, olivat vastaajien joukossa hieman yliedustettuina. Tästä seuraa, että vastausten luoma yleiskuva saattaa olla jonkin verran ”naisystävällisesti” värittynyt. |
2.2.3 |
Kiertokyselyssä kysyttiin ensin organisaation tyyppiä ja luonnetta ja seuraavaksi sen johtorakenteista, sen eritasoisesta edustuksesta eri organisaatioissa ja foorumeissa, naisten panoksesta ja tasa-arvopolitiikasta. |
2.2.4 |
Käsillä olevaa materiaalia tutkittiin edelleen asiantuntijoille järjestetyssä kuulemistilaisuudessa. Siinä katettiin Belgian, Espanjan ja Pohjoismaiden tilanteet ja näiden maiden sekä ETSK:n jäsenten kokemukset. Materiaali keskittyi pääsääntöisesti ammatillisiin organisaatioihin. Kuten parlamentinkin päätöslauselmassa ja mietinnössä oli nähtävissä, työnantajapuolen tilanteesta oli saatavilla vain hyvin vähän tietoja, ja muista organisaatioista saatu tieto jäi lähes olemattomaksi (5). |
2.2.5 |
Katsaus ja huomioon otettu lisämateriaali vahvistivat parlamentin päätöslauselmasta välittyneen ensivaikutelman: a) Tilastotietopohja on todella vähäinen. Ainoana poikkeuksena ovat ammatilliset organisaatiot, mutta tässä tapauksessa materiaalin pohjalta ei välity asiaankuuluvalla tavalla aivan viime vuosina tapahtunut positiivinen kehitys (6). b) Eri organisaatioista saatuja tietoja on vaikeaa, miltei mahdotonta vertailla keskenään. Esimerkkinä mainittakoon organisaatiot, jotka koostuvat fyysisistä henkilöistä (kuten ammattiliitot) ja toisaalta organisaatiot, joiden jäsenistö koostuu erilaisista organisaatioista (kuten yritykset). Organisaatioiden erilainen luonne (esim. maanviljelijöiden tai pk-yritysten organisaatiot) saattaa vaatia erilaista tapaa arvioida naisten ja miesten tasapainoista edustusta. Samoin on huomattava, että naisten vähäinen edustus päättävissä elimissä ei välttämättä todista, etteikö kyseisissä organisaatioissa sovellettaisi tasa-arvopolitiikkaa. |
2.2.6 |
Euroopan parlamentin päätöslauselmaa on kritisoitu mm. siitä, että siinä on keskitytty ainoastaan edustuksen määrään ja jätetty huomioimatta laadulliset näkökohdat sellaisten organisaatioiden päätöksenteossa, joissa naisilla saattaa olla merkittävämpi rooli kuin virallinen edustus antaa ymmärtää. ETSK on yhtä mieltä laadullisten näkökohtien tärkeydestä, mutta on päättänyt olla puuttumatta asiaan seikkaperäisesti. Komitea on kuitenkin ottanut huomioon naisten edustuksen toimintaperiaatteiden valmistelurakenteissa. Päätöksenteon laadullisiin näkökohtiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmissä ja niiden eurooppalaisissa liitoissa sekä myös Euroopan parlamentissa ja komissiossa. |
2.2.7 |
Tarkastellessaan talous- ja yhteiskuntaelämän etupiirien asiaankuuluvia toimintaperiaatteita ja käytänteitä ETSK on päättänyt arvioida edustuspolitiikkoja integroidulla tavalla (tarkastelemalla kansallista ja EU:n tasoa, mukaan lukien työmarkkinavuoropuhelu, ja kansainvälistä tasoa). |
2.2.7.1 |
Eurooppalaisia yritysneuvostoja ei ole sisällytetty tutkimukseen. Se olisi vaatinut laajaa, erillistä tutkimuspanostusta, ja sen pystyvät muut tahot tekemään paremmin kuin ETSK (7). |
2.2.8 |
ETSK viittaa EAY:n, UNICE/UEAPME:n ja CEEP:n 1. maaliskuuta 2005 julkistamiin toimintapuitteisiin sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi; niissä naisten osallisuuden edistäminen päätöksenteossa on yksi neljästä painopisteestä. |
2.3 Tutkimustuloksiin perustuvat erityishuomiot
2.3.1 |
Lähes puolessa ETSK:ssa edustettuina olevissa kahdessa perusorganisaatiotyypissä (yhtäältä erityyppiset katto-organisaatiot, toisaalta henkilöjäsenyyteen perustuvat organisaatiot) naisjäsenten osuus on suuri (40 prosenttia tai enemmän). Vain 10–15 prosenttia organisaatioista jää kategoriaan, jossa naisjäsenten määrä on vähäinen (0–19 prosenttia jäsenistä). Keskimääräisesti naisjäsenten määrä edustettuina olevissa organisaatioissa on 36 prosenttia (huom: kuten edellä mainittiin, ETSK:n naisjäsenten määrä oli tutkimuksen tekemisaikana 23 prosenttia). |
2.3.2 |
Mikäli mainituissa organisaatioissa on naisia, he kuuluvat useimmiten sen (ylempään) toimihenkilöstöön. Harvemmin heidät on valittu edustajakokoukseen tai he ovat johtoryhmän jäseniä, ja kaikkein poikkeuksellisimmin hallituselinten jäseniä. |
2.3.3 |
Tämä on oletettavasti yksi tärkeä selitys sille, että ETSK:ssa on prosentuaalisesti suhteellisen vähän naisjäseniä, sillä monet ETSK:n jäsenet ovat nimenomaan organisaatioiden hallituselimistä peräisin. |
2.3.4 |
Ne organisaatiot, jotka valitsevat usein naisia edustamaan itseään ETSK:ssa, rekrytoivat heitä todellakin organisaatioiden substanssitehtävistä vastaavan henkilöstön joukosta, tai ne soveltavat muunlaisia järjestelyjä (esim. sekajärjestelmiä) pikemmin kuin että ne valitsisivat edustajansa pelkästään korkeimman johtohenkilöstön joukosta. |
2.3.5 |
Järjestettäessä edustusta kansallisissa tai kansainvälisissä foorumeissa organisaatiot valitsevat ensisijaisesti sekajärjestelmän. Tällöin hallituselimen jäsenten valitseminen edustajiksi on toisella sijalla. |
2.3.6 |
Suuri osa ETSK:ssa edustettuina olevista organisaatioista ei osallistu työmarkkinavuoropuhelusta vastaavan komitean työhön (noin neljäsosa). Noin kolmasosa siihen osallistuvista organisaatioista soveltaa edustuksessaan sekajärjestelmää tai valitsee edustajansa hallituselimensä piiristä. |
2.3.7 |
Euroopan parlamentin mukaan yksi toimintalinjoista naisten edustuksen tasapainottamiseksi päätöksentekoelimissä on luoda organisaatioihin naisia varten tarkoitettuja rakenteita. Samalla parlamentti toteaa, että tällaiset rakenteet jäävät usein symbolisiksi eleiksi tai erillisiksi keskustelufoorumeiksi. Siksi parlamentti toteaa, että tällaiset rakenteet eivät saa eristää naisia päätöksentekoprosessista vaan niiden avulla tulee pikemminkin integroida heidät ja lisätä heidän osallistumistaan päätöksentekoprosesseihin. Komitea yhtyy tähän kantaan. |
2.3.7.1 |
Parlamentti toteaa myös, että mentorointi organisaatioiden sisällä sekä naisverkostojen luominen ovat tärkeitä menettelytapoja, joilla naisia voidaan valmentaa johtotehtäviin. |
2.3.8 |
Vain vähemmistöllä (33 prosenttia) niistä organisaatioista, joiden edustajat vastasivat ETSK:n kyselyyn, on erillinen naisille tarkoitettu lisäjärjestö tai jäsenorganisaatio. Lähes kaikissa tapauksissa kyseiset rakenteet ovat edustettuina organisaation johdossa. Lähes puolella on muita vaikutuskanavia organisaatiossa. Osassa organisaatioista (15 prosenttia) toimii substanssitehtävistä vastaavan naispuolisen henkilökunnan ja naisjäsenten verkosto, pienessä osassa (4 prosenttia) toimivat molemmat muodot (eli erilliset järjestöt/lisäjärjestöt ja verkostot). |
2.3.8.1 |
Erillisiä organisaatioita ja verkostoja esiintyy etenkin ryhmä II:n järjestöjen (ammattiliittojen) parissa (noin 50–75 prosenttia). Ryhmä III:ssa vastaava osuus on 19–39 prosenttia, ja ryhmä I:ssä kyseinen toimintamuoto on huomattavasti harvinaisempi (6–19 prosenttia). Lisäjärjestöt eivät maatalousalan organisaatioissa ole poikkeustapauksia (33 prosenttia). Kuluttaja- ja terveysorganisaatioissa niitä esiintyy harvemmin (noin 10 prosenttia). |
2.3.9 |
Vastanneista organisaatioista 46 prosentissa on käytössä strategioita naisten uran kehittämiseksi ja erityisesti johtotehtäviin valmentamiseksi. Jatkokoulutus on ensimmäisellä sijalla (26 prosenttia), sen jälkeen seuraavat työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista helpottavat strategiat/päivähoitotarjonta (22 prosenttia) sekä seuranta/vertailuanalyysit (19 prosenttia). Kyseisiä uran edistämisen muotoja esiintyy kuitenkin vain neljänneksellä organisaatioista. |
2.3.10 |
Merkki erityishuomion osoittamisesta naistyöntekijöille on myös tilastotietojen kerääminen naisten osuudesta organisaatioissa. Lähes puolet (48 prosenttia) organisaatioista ilmoittaa ylläpitävänsä kyseisenlaisia tilastoja, joista useimmat (67 prosenttia) saatetaan vuosittain ajan tasalle. |
2.3.10.1 |
Ryhmä II:n organisaatiot ovat tässä asiassa selkeästi aktiivisimpia (yli 50 prosenttia), ja seuraavana tulevat ryhmä III:n organisaatiot (noin 33 prosenttia). Ryhmä I:n parissa prosenttimäärä on suhteellisen alhainen. Tässä ilmenee huomionarvoinen ristiriita ilmoitettujen tilastotietojen vähyyden (1 prosenttia) ja ilmoitettujen urakehitystä edistävien strategioiden määrän (11 prosenttia) välillä. |
2.3.11 |
Naisten uraa edistävistä strategioista kerrottiin 61 tapauksessa, joista 75 prosenttia ilmoitettiin onnistuneiksi. 40 organisaatiolla on tasa-arvokysymyksistä vastaava yksikkö tai virkailija. Puolessa tapauksista kyse on täysipäiväisestä paikasta. |
2.3.11.1 |
Kyseisistä organisaatioista 49 prosenttia kertoo johtotehtävissä toimivien naisten määrän kasvusta ja 46 prosenttia ilmoittaa naisten määrän lisääntyneen johtoelimissä. |
2.3.12 |
Tasa-arvoaloitteita esiintyy useimmiten ammattiliittojen (ryhmä II:n) parissa (68 prosenttia). Ryhmä III:een kuuluvien organisaatioiden kohdalla osuus on 25 prosenttia ja ryhmä I:n kohdalla vain 5 prosenttia. |
2.3.13 |
Eräät organisaatiot (33 jäsentä) ilmoittavat, että naisten urakehitystä edistäviä strategioita ja tasa-arvoaloitteita koskevat kysymykset eivät koske heitä. |
2.3.14 |
Naisten ja miesten osuus talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmien edustuksessa ETSK:ssa vaikuttaa vastaavan suurin piirtein naisten ja miesten osuuksia kansainvälisen tason edustuksessa. Työmarkkinaosapuolten neuvotteluelimiin verrattuna on kuitenkin olemassa selkeä ero, ja kansallisiin foorumeihin verrattuna ero on huomattavan suuri. |
2.3.15 |
Kun otetaan huomioon, että ryhmä I:n antamien vastausten joukossa miesten ja naisten osuuksiksi organisaatioissa ilmoitettiin suunnilleen 70 ja 30 prosenttia, niin kyseisten organisaatioiden naisedustajien osuus ETSK:ssa on suhteellisen suuri (35 prosenttia). Tämä on myös huomattavasti korkeampi kuin ryhmä II:n vastaava luku (25 prosenttia ETSK:ssa, 60 ja 40 prosenttia organisaatioissa) sekä ryhmä III:n luku (27 prosenttia ETSK:ssa, 65 ja 35 prosenttia organisaatioissa). |
2.3.16 |
Miesten ja naisten keskinäinen osuus organisaatioiden johtotasolla osoittautui tutkimuksessa merkittäväksi edellytykseksi naisten suurelle osuudelle ETSK:hon lähetetyistä edustajista (ks. kohdat 2.3.2 ja 2.3.3). Euroopan parlamentti on kehottanut talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmiä ”tarkistamaan edustus- ja valintamenettelyjään ja asettamaan oikeudenmukaisen edustuksen keskeiselle sijalle toiminnassaan ja kirjaamaan sen säännöstöönsä” (8). |
2.3.16.1 |
ETSK tiedusteli kyselyssään miesten ja naisten osuuksiin päätöksentekoelimissä liittyen, millä tavoin uusi johtohenkilöstö nimitetään. Naisten kannalta erityisen kielteiseltä vaikutti menettely, jossa johtokunnan jäsenet valitsevat kollegansa itse, seuraavana olivat johtokunnat, joiden nimittäjinä toimivat jäsenorganisaatiot. Sellaisia menettelyitä, joiden vaikutuksia voitaisiin pitää myönteisempinä ei mainittu riittävän usein, jotta tietoja voitaisiin käyttää päätelmien perustana. |
2.3.17 |
Naisten urakehitystä edistävien strategioiden kohdalla ilmeni, että ainoastaan määrälliset tavoitteet vaikuttavat johtavan naisten osuuden kasvuun päätöksentekoelimissä. Kaksoishakua ja kiintiöitä, joilla on merkittävä rooli puolueiden strategioita EU:ssa koskevissa keskusteluissa, ei mainittu juuri ollenkaan. |
Bryssel 14. helmikuuta 2006
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean
puheenjohtaja
Anne-Marie SIGMUND
(1) Myöhemmin kävi ilmi, että termi social partners ei käsittänyt pelkästään työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä vaan myös muut ETSK:ssa edustetut talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmät.
(2) Ks. liite ”Report on balanced decision making in the EESC” (J. Oldersma, N. Lepeshko, A. Woodward), VUB Brussel/Universiteit van Leiden, syyskuu 2004. Saatavilla (vain englanniksi) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaoston verkkosivuilla osoitteessa http://www.esc.eu.int/sections/soc/docs/balanced_decisionmaking_eesc.pdf.
(3) Kahden tai useamman, samaa organisaatiota edustavan henkilön täyttäessä kyselylomakkeen heidän vastauksiaan on käsitelty yhtenä.
(4) Laajentumisen jälkeen (toukokuussa 2004) prosenttimäärä on hiukan noussut ja on nyt 26 prosenttia.
(5) UNICE antoi kahteen otteeseen vuonna 2002 parlamentin käyttöön enemmän tietoja kuin mietintöön lopuksi sisällytettiin.
(6) Esim. 1990-luvun ja 2000-luvun alussa naisedustajien määrä EAY:n edustajakokouksissa kohosi 10—12 prosentista 30 prosenttiin. EAY:n hallituksessa luku on nyt 25 prosenttia ja työvaliokunnassa 32 prosenttia. Jäsenorganisaatioissa on myös nähtävissä positiivisia muutoksia; useimmissa on nykyään mm. naisasiain osastot.
(7) Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö laati tutkimuksen eurooppalaisista yritysneuvostoista (”European Works Councils in Practice”, 2004). Kyseinen tutkimus sisältää joukon tapaustutkimuksia. Tutkimuksessa ilmeni, että muutamia pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta naisten edustus ei vastannut henkilöstön kokoonpanoa. Tämä johtuu luultavasti asianomaisten yritysten kansallisen tason yritysneuvostojen kokoonpanoista.
(8) PE 315.516, A5-0279/2002.
LIITE
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon
Seuraava erityisjaoston lausunnon tekstikohta korvattiin täysistunnon hyväksymillä muutosehdotuksilla, mutta se sai tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä.
Kohta 1.8
Monet asiantuntijat kannattavat kiintiöitä. Ei ole kuitenkaan varmaa, että kiintiöt soveltuvat talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatioille. Kyseinen väline, joka joissakin maissa on osoittautunut toimivaksi politiikassa, ansaitsee kuitenkin tarkempaa tarkastelua asianomaisten organisaatioiden ja komission taholta.
Äänestystulos
Puolesta 42
Vastaan 55
Pidättyi äänestämästä 8