22.12.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 326/1

YHTEINEN KONSULIOHJEISTO DIPLOMAATTI- JA KONSULIEDUSTUSTOILLE

(2005/C 326/01)

SISÄLLYS

I	Yleiset määräykset

1.	Soveltamisala

2.	Määritelmät ja viisumityypit

2.1.	Yhtenäinen viisumi

2.1.1.

Lentokentän kauttakulkuviisumi

2.1.2.

Kauttakulkuviisumi

2.1.3.

Viisumi lyhytaikaista oleskelua varten tai toistuvaisviisumi: viisumi useita maahantulokertoja varten

2.1.4.

Ryhmäviisumi

2.2.	Viisumi pitkäaikaista oleskelua varten

2.3.	Alueellisesti rajoitettu viisumi

2.4.	Rajatarkastuksen yhteydessä myönnettävä viisumi

2.5.	Asiakirjat, joilla on sama merkitys kuin viisumilla ja jotka oikeuttavat ylittämään ulkorajat: FTD ja FRTD

II	Toimivaltainen diplomaatti- tai konsuliedustusto

1.	Toimivaltaisen valtion määrittely

1.1.	Valtio, joka on toimivaltainen tekemään päätöksen viisumihakemuksesta

1.2.	Toimivaltaista valtiota edustava valtio

2.	Kansallisen keskusviranomaisen tai yhden tai usean muun sopimuspuolen keskusviranomaisen kuuleminen 17 artiklan 2 kappaleen mukaisesti

2.1.	Kansallisen keskusviranomaisen kuuleminen

2.2.	Yhden tai usean sopimusosapuolen keskusviranomaisten kuuleminen

2.3.	Kuulemismenettelyt edustustapauksissa

3.	Muualla kuin asuinvaltiossa tehdyt viisumihakemukset

4.	Valtuuttaminen yhtenäisen viisumin myöntämiseen

III	Hakemuksen vastaanottaminen

1.	Viisumihakemuslomakkeet — lomakkeiden määrä

2.	Liiteasiakirjat

3.	Hakijan uskottavuus paluun ja toimeentulovarojen takaamisen osalta

4.	Hakijan henkilökohtainen haastattelu

IV	Oikeusperusta

V	Hakemuksen käsittely ja siitä päättäminen

Hakemusten käsittelyssä noudatettavat yleiset arviointiperusteet

1.	Viisumihakemusten käsittely

1.1.	Viisumihakemuksen tarkastaminen

1.2.	Hakijan henkilöllisyys varmennetaan

1.3.	Matkustusasiakirjan tarkastaminen

1.4.	Muiden hakemukseen liitettävien asiakirjojen tarkastaminen

—	Matkan tarkoitukseen liittyvät selvitykset

—	Kulkuneuvoihin ja paluumatkaan liittyvät selvitykset

—	Toimeentuloon liittyvät selvitykset

—	Majoitukseen liittyvät selvitykset

—	Muut tarvittaessa vaadittavat asiakirjat

1.5.	Hakijan rehellisyyden tutkiminen

2.	Menettely viisumihakemuksista päättämiseksi

2.1.	Viisumilajin ja maahantulokertojen vahvistaminen

2.2.	Käsittelevän viranomaisen vastuu

2.3.	Menettely tapauksissa, joissa on kuultava etukäteen muiden sopimuspuolten keskusviranomaisia

Menettely

b)	Hakemuksen toimittaminen kansalliselle keskusviranomaiselle

c)	Keskusviranomaisille välitettävät tiedot

d)	Lausuntopyynnön toimittaminen keskusviranomaisten kesken

e)	Vastauksen määräaika ja pyyntö sen pidentämiseksi

f)	Kuulemisen tulosten mukainen päätös

g)	Erityisten liiteasiakirjojen toimittaminen

2.4.	Kieltäytyminen hakemuksen käsittelystä tai viisumin myöntämisestä

3.	Alueellisesti rajoitetut viisumit

VI	Viisumitarran täyttäminen

1.	Yhteiset merkinnät (alue 8)

1.1.	Kenttä ”Voimassa”

1.2.	Kenttä ”Alkaen … asti”

1.3.	Kenttä ”Saapumisten lukumäärä”

1.4.	Kenttä ”Oleskelun kesto … päivää”

1.5.	Kenttä ”Myönnetty … pvm”

1.6.	Kenttä ”Passin numero”

1.7.	Kenttä ”Viisumiluokka”

1.8.	Kenttä ”Etu- ja sukunimet”

2.	Kansalliset merkinnät (Huomautuksia) (alue 9)

3.	Alue valokuvan liittämistä varten

4.	Koneellisesti luettava kenttä (alue 5)

5.	Muita viisumitarran täyttämiseen liittyviä tärkeitä ohjeita

5.1.	Viisumin allekirjoittaminen

5.2.	Täytetyn viisumitarran mitätöinti

5.3.	Viisumin kiinnittäminen passiin

5.4.	Passit ja muut matkustusasiakirjat, joihin yhtenäinen viisumi voidaan myöntää

5.5.	Viisumin myöntävän diplomaatti- tai konsuliedustuston leima

VII	Hallinnollisten asioiden hoito ja järjestäminen

1.	Viisumipalveluiden järjestäminen

2.	Hakemusten arkistointi

3.	Viisumirekisteri

4.	Viisumihakemusten käsittelyn hallinnollisista kuluista perittävät maksut

VIII	Paikallinen konsuliyhteistyö

1.	Paikallisen konsuliyhteistyön tavoite

2.	Useiden tai heti hylkäämisen jälkeen tehtyjen uusien hakemusten estäminen

3.	Hakijoiden rehellisyyden tutkiminen

4.	Tilastotietojen vaihto

5.	Hallinnollisia asioita hoitavien yksityisten toimistojen, matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien hoitamat viisumihakemukset

5.1.	Välitysorganisaatiotyypit

5.2.	Yhteistyön yhdenmukaistaminen hallinnollisia asioita hoitavien yksityisten toimistojen, matkatoimistojen, matkanjärjestäjien ja niiden jälleenmyyjien kanssa

YHTEISEN KONSULIOHJEISTON LIITTEET

—	Yhteinen luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaativat viisumin jäsenvaltiot, joita asetuksilla (EY) N:o 2414/2001 ja (EY) N:o 453/2003 muutettu asetus (EY) N:o 539/2001 sitoo

—	Yhteinen luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilta eivät vaadi viisumia jäsenvaltiot, joita asetuksilla (EY) N:o 2414/2001 ja (EY) N:o 453/2003 muutettu asetus (EY) N:o 539/2001 sitoo

2.	Diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassin sekä eräiden kansainvälisten hallitustenvälisten järjestöjen virkamiehilleen myöntämien kulkulupien haltijoiden matkustamista koskevat säännöt

3.	Yhteinen luettelo valtioista, joiden kansalaisilta vaaditaan lentokentän kauttakulkuviisumi silloin, kun viisumipakko koskee myös henkilöitä, joiden matkustusasiakirja on kyseisten valtioiden myöntämä

4.	Luettelo asiakirjoista, jotka oikeuttavat maahantuloon ilman viisumia

5.	Luettelo viisumihakemuksista, joista täytyy neuvotella ennen viisumin myöntämistä kansallisten tai jonkun muun/joidenkin muiden valtioiden keskusviranomaisten kanssa 17 artiklan 2 kappaleen mukaisesti

6.	Luettelo kunniakonsuleista, joilla on poikkeustapauksissa tilapäinen oikeus myöntää yhtenäisiä viisumeita

7.	Kansallisten viranomaisten vuosittain vahvistamat ohjeelliset rahamäärät rajojen ylityksiä varten

8.	Yhtenäisen viisumitarran malli sekä sen tekniset ja turvaominaisuudet

9.	Tiedot, jotka sopimuspuolet merkitsevät tarvittaessa ”huomautuksia”-kenttään

10.	Koneellisesti luettavan kentän täyttöohjeet

11.	Matkustusasiakirjat, joihin viisumi voidaan myöntää

12.	Viisumihakemuksen käsittelyn hallinnollisista kuluista euroina perittävät maksut

13.	Viisumitarran täyttöohjeet

14.	Sopimuspuolten ilmoittamisvelvoitteet alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntämisen, yhtenäisen viisumin peruutuksen, kumoamisen ja voimassaoloajan lyhentämisen sekä kansallisten oleskelulupien myöntämisen osalta

15.	Sopimuspuolien laatima yhdenmukainen lomakemalli kutsun, ylläpitositoumuksen tai vastaanottoilmoituksen todisteeksi

16.	Vakiolomakkeen malli yhtenäisen viisumin hakemista varten

17.	Kauttakulkua helpottava asiakirja (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottava asiakirja (FRTD)

18.	Taulukko yhtenäisiä viisumeita myöntävistä edustustoista

Schengenin yleissopimuksen sopimuspuolten

YHTEINEN KONSULIOHJEISTO

diplomaatti- ja konsuliedustustoille

ASIA: Kaikkien Schengenin yleissopimuksen sopimuspuolten alueella voimassa olevan yhtenäisen viisumin myöntämistä koskevat edellytykset

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1. Soveltamisala

Seuraavat yhteiset määräykset perustuvat tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyyn yleissopimukseen (jäljempänä ’yleissopimus’), joka allekirjoitettiin Schengenissä 19. kesäkuuta 1990 ja johon Italia, Espanja, Portugali, Kreikka ja Itävalta liittyivät myöhemmin, ja erityisesti sen 3 luvun l ja 2 jakson määräyksiin. Yhteisiä määräyksiä sovelletaan tutkittaessa hakemuksia, jotka koskevat kaikkien yleissopimuksen sopimuspuolten alueella voimassa olevia viisumeita enintään kolmen kuukauden oleskelua tai kauttakulkua varten. (1)

Yli kolmen kuukauden oleskeluun tarkoitetut viisumit, jotka ovat voimassa vain kansallisella alueella, myönnetään edelleen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tällaisen viisumin haltijat voivat kuitenkin kulkea muiden sopimuspuolten alueen kautta päästäkseen viisumin myöntäneen sopimuspuolen alueelle, paitsi jos haltija ei täytä yleissopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen a, d ja e alakohdassa tarkoitettuja maahantuloedellytyksiä tai jos hänet on merkitty sen sopimuspuolen kansalliseen maahantulokieltoluetteloon, jonka alueen kautta hän aikoo kulkea.

2. Määritelmät ja viisumilajit

2.1. Yhtenäinen viisumi

Passiin, matkustusasiakirjaan tai muuhun voimassa olevaan, rajanylitykseen oikeuttavaan asiakirjaan kiinnitetty yhtenäinen viisumi on osoitus sopimuspuolen myöntämästä luvasta tai sen tekemästä päätöksestä. Viisumin saatuaan viisumivelvollinen ulkomaalainen voi ilmoittautua viisumin myöntäneen sopimuspuolen tai toisen sopimuspuolen ulkorajan ylityspaikalla kauttakulkua tai oleskelua varten viisumilajin mukaan, jos hän täyttää kauttakulun tai maahantulon muut edellytykset. Yhtenäisen viisumin hallussapito ei merkitse peruuttamatonta maahantulo-oikeutta.

2.1.1. Lentokentän kauttakulkuviisumi

Ulkomaalainen, jolta vaaditaan tämä viisumi, voi kulkea kansainvälisen lennon välilaskun tai sen kahden vaiheen välisen siirtymisen aikana lentokentän kansainvälisen alueen kautta poikkeamatta kyseisen maan kansallisella alueella. Tämä viisumipakko on poikkeus yleiseen oikeuteen kulkea edellä mainitun kansainvälisen alueen kautta ilman viisumia.

Lentokentän kauttakulkuviisumi vaaditaan liitteessä 3 mainittujen maiden kansalaisilta sekä niiltä henkilöiltä, jotka eivät ole näiden maiden kansalaisia mutta joilla on näiden maiden viranomaisten myöntämä matkustusasiakirja.

Poikkeuksista lentokentän kauttakulkuviisumia koskevaan velvoitteeseen määrätään liitteessä 3 olevassa III osassa.

2.1.2. Kauttakulkuviisumi

Ulkomaalainen voi kauttakulkuviisumin avulla kulkea sopimuspuolten alueen kautta päästäkseen kolmannesta maasta toiseen kolmanteen maahan.

Tämä viisumi voidaan myöntää kerran, kaksi kertaa tai poikkeuksellisesti useita kertoja sopimuspuolten alueen kauttakulkemista varten siten, että yhden kauttakulkumatkan kesto on enintään viisi päivää.

2.1.3. Viisumi lyhytaikaista oleskelua varten tai toistuvaisviisumi: viisumi useita maahantulokertoja varten

Ulkomaalainen, jolle myönnetään tämä viisumi, voi päästä sopimuspuolten alueelle muita tarkoituksia kuin maahanmuuttoa varten. Viisumi on tarkoitettu keskeytymättömään oleskeluun tai useisiin peräkkäisiin oleskeluihin, joiden kokonaiskesto on enintään kolme kuukautta kutakin puolen vuoden pituista jaksoa kohti ensimmäisestä maahantulon päivämäärästä lukien. Tämä viisumi voidaan myöntää yleensä yhtä tai useampaa maahantuloa varten.

Niille ulkomaalaisille, joiden on päästävä usein yhteen tai useaan sopimusvaltioon esimerkiksi liikematkojen vuoksi, viisumi lyhytaikaista oleskelua varten voidaan myöntää useaa maahantulokertaa varten siten, että oleskelulupien kokonaiskesto on enintään kolme kuukautta kutakin puolen vuoden pituista jaksoa kohti. Tällaisen useita maahantulokertoja varten myönnettävän viisumin voimassaoloaika voi olla yksi vuosi tai poikkeuksellisesti joidenkin henkilöiden kohdalla pidempi kuin yksi vuosi. (ks. V jakson 2 kohdan 2.1 alakohta)

2.1.4. Ryhmäviisumi

Ryhmäviisumi on kauttakulkuviisumi tai enintään 30 päivää kestävää oleskelua varten myönnettävä viisumi, joka voidaan kiinnittää ulkomaalaisryhmälle myönnettyyn seuruepassiin, ellei kansallinen lainsäädäntö määrää toisin. Ryhmän on oltava koossa jo ennen matkustamispäätöksen tekemistä. Viisumi myönnetään sillä ehdolla, että ryhmän jäsenet tulevat sopimuspuolten alueelle, oleskelevat alueella ja lähtevät sieltä yhtenäisenä ryhmänä.

Ryhmäviisumi myönnetään ryhmille, joissa on 5–50 henkilöä. Ryhmällä on oltava vähintään yksi ryhmänjohtaja, jolla on henkilökohtainen passi ja tarvittaessa henkilökohtainen viisumi.

Edellä olevasta poiketen merimiehille voidaan myöntää ryhmäviisumi kauttakulkua varten viisumien myöntämisestä rajalla, mukaan lukien tällaisten viisumien myöntäminen kauttakulkumatkalla oleville merimiehille, 27 päivänä helmikuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 415/2003 (2) säännösten mukaisesti.

2.2. Viisumi pitkäaikaista oleskelua varten

Viisumi yli kolme kuukautta kestävää oleskelua varten on kansallinen viisumi, jonka kukin jäsenvaltio myöntää oman lainsäädäntönsä mukaisesti.

Tätä viisumia voidaan kuitenkin käyttää samanaikaisesti enintään kolmen kuukauden ajan sen ensimmäisestä voimassaolopäivästä yhtenäisenä viisumina, joka kelpaa yhteen tai useampaan maahantuloon edellyttäen, että se on myönnetty yleissopimuksen 3 luvun 1 jakson asiaankuuluvissa määräyksissä tai niiden nojalla annettuja yhteisiä edellytyksiä ja perusteita noudattaen ja edellyttäen, että sen haltija täyttää yleissopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen a, c, d ja e kohdassa tarkoitetut ja tämän ohjeiston IV jaksossa olevat maahantulon edellytykset. Päinvastaisessa tapauksessa tämän viisumin haltijalla on lupa kulkea muiden jäsenvaltioiden alueen kautta päästäkseen viisumin myöntäneen jäsenvaltion alueelle, paitsi jos hän ei täytä 5 artiklan 1 kappaleen a, d ja e kohdassa tarkoitettuja maahantulon edellytyksiä tai jos hänet on merkitty sen jäsenvaltion kansalliseen maahantulokieltoluetteloon, jonka alueen kautta hän haluaa kulkea.

2.3. Alueellisesti rajoitettu viisumi

Tämä sopimuspuolen poikkeustapauksissa myöntämä viisumi kiinnitetään passiin, matkustusasiakirjaan tai muuhun rajanylitykseen oikeuttavaan asiakirjaan, ja se oikeuttaa oleskeluun ainoastaan yhden tai joidenkin sopimuspuolten kansallisella alueella. Alueelle tulon ja alueelta lähdön on myös tapahduttava kyseisen sopimuspuolen tai kyseisten sopimuspuolten alueen kautta (vrt. ohjeiston V jakson 3 kohta).

2.4. Rajatarkastuksen yhteydessä myönnettävä viisumi (3)

2.5. Asiakirjat, joilla on sama merkitys kuin viisumilla ja jotka oikeuttavat ylittämään ulkorajat: FTD ja FRTD

Kauttakulkua helpottava asiakirja (FTD) tai rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottava asiakirja (FRTD) voidaan myöntää neuvoston asetusten (EY) N:o 693/2003 (4) ja (EY) N:o 694/2003 (5) mukaisesti (ks. liite 17).

II TOIMIVALTAINEN DIPLOMAATTI- TAI KONSULIEDUSTUSTO

Viisumivelvollisten ulkomaalaisten (ks. liite 1), jotka haluavat päästä jonkin yleissopimuksen sopimuspuolen alueelle, on otettava yhteyttä toimivaltaisen diplomaatti- tai konsuliedustuston viisumiosastoon.

1. Toimivaltaisen valtion määrittely

1.1. Valtio, joka on toimivaltainen tekemään päätöksen viisumihakemuksesta

Yhtenäisiä lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja tai kauttakulkuviisumeja koskevien hakemusten käsittelystä vastaavat jäljempänä mainitut sopimuspuolet:

—

Sopimuspuoli, jonka alueella matkan kohde tai matkan pääasiallinen kohde sijaitsee. Sopimuspuolta, jonka kautta kuljetaan, ei voida missään tapauksessa pitää pääasiallisena kohteena.

Diplomaatti- tai konsuliedustusto, jolle hakemus esitetään, määrittelee tapauskohtaisesti, minkä sopimuspuolen alueella matkan pääasiallinen kohde sijaitsee, ottaen arviossaan huomioon kaikki asiaan liittyvät seikat, erityisesti matkan tarkoituksen, matkareitin ja oleskelun tai oleskelujen keston. Näitä asioita tutkiessaan edustusto ottaa pääasiassa huomioon hakijan hakemuksensa tueksi esittämät asiakirjat.

—	Edustusto tekee päätöksen matkan keskeisen syyn tai tarkoituksen perusteella, jos yhteen tai useampaan matkakohteeseen matkustetaan jonkin toisen kohteen takia tai sen lisäksi.

—	Siinä tapauksessa, että mihinkään kohteeseen ei tulla toisen kohteen takia tai sen lisäksi, edustusto tekee päätöksen pisimmän oleskelun perusteella. Jos oleskelut eri kohteissa kestävät yhtä kauan, ratkaisu tehdään ensimmäisen kohteen perusteella.

—	Sopimuspuoli, jonka alueelle saavutaan ensin, jos ei pystytä määrittelemään sopimuspuolta, jossa matkan pääkohde sijaitsee. Sopimuspuolena, jonka alueelle saavutaan ensin, pidetään valtiota, jonka ulkorajan kautta viisumin hakija saapuu Schengen-alueelle asiakirjojen tarkistuksen jälkeen.

—

Jos sopimuspuoli, jonka alueelle viisumin hakija saapuu ensimmäiseksi, ei edellytä hakijalta viisumia, ei sen ole pakko myöntää viisumia. Se voi kuitenkin myöntää viisumin vapaaehtoisesti hakijan suostumuksella. Muussa tapauksessa toimivalta siirretään ensimmäiselle viisumia edellyttävälle määrävaltiolle tai ensimmäiselle viisumia edellyttävälle kauttakulkuvaltiolle.

—	Alueellisesti rajoitettua (yhden sopimuspuolen tai Benelux-valtioiden alueella voimassa olevaa) viisumia koskevien hakemusten käsittely ja viisumien myöntäminen kuuluvat kyseis(t)en sopimuspuol(t)en toimivaltaan.

1.2. Toimivaltaista valtiota edustava valtio

Jos viisumihakemuksen käsittelystä vastaavalla valtiolla ei ole jossakin valtiossa diplomaatti- tai konsuliedustustoa, yhtenäisen viisumin voi myöntää sen valtion edustusto, joka edustaa toimivaltaista valtiota. Viisumi myönnetään edustetun valtion nimissä tämän etukäteisellä luvalla ja kun asiasta on tarvittaessa neuvoteltu keskusviranomaisten kesken. Jos jollakin Benelux-valtiolla on edustusto maassa, se edustaa periaatteessa viran puolesta muita Benelux-valtioita, paitsi jos kyseisellä Benelux-valtiolla ei ole aineellisia edellytyksiä vastata muiden Benelux-valtioiden edustamisesta, jolloin nämä voivat pyytää jotakin toista sopimusvaltiota edustamaan niitä viisumiasioissa kyseisessä kolmannessa valtiossa.

Vaikka valtiolla olisi diplomaatti- tai konsuliedustusto kolmannessa maassa, se voi pyytää, että sitä edustaa toinen valtio, jolla on konsuliedustusto kyseisessä kolmannessa maassa. Yhtenäinen viisumi myönnetään edustetun valtion nimissä tämän etukäteisellä luvalla ja kun asiasta on tarvittaessa neuvoteltu keskusviranomaisten kesken.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetusta edustamisesta yhtenäisten viisumien myöntämisessä on tehtävä edustettavan valtion tai edustettavien valtioiden ja edustavan valtion välillä sopimus, jossa täsmennetään:

—	edustamisen kesto ja sen irtisanomisen edellytykset; ja

—

b alakohdan soveltamisen osalta edustamisen yksityiskohtaiset täytäntöönpanosäännöt, kuten edustavan valtion tilojen käyttöä koskevat ehdot, edustavan ja edustetun valtion henkilöstön käyttöön asettamisen ehdot ja edustetun valtion mahdollinen osallistuminen kuluihin, joita edustavalle valtiolle aiheutuu viisumien myöntämisestä.

d)	Edellä a ja b alakohdassa tarkoitettu edustaminen yhtenäisten viisumien myöntämisessä otetaan huomioon liitteessä 18 olevassa taulukossa edustamisesta yhtenäisten viisumien myöntämisessä.

Kun on kyse a ja b alakohdassa tarkoitetusta edustamisesta, Schengen-viisumien myöntämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita:

—

Viisumihakemusten käsittelyä varten sovittavaa edustusta koskevat säännöt koskevat yleissopimuksen puitteissa ja yhteisen konsuliohjeiston mukaisesti lentokentän kauttakulkua, kauttakulkua ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä yhtenäisiä viisumeja. Edustava valtio on velvoitettu toimimaan yhteisen konsuliohjeiston määräysten mukaisesti yhtä nopeasti kuin samantyyppisiä ja kestoltaan yhtä pitkiä omia viisumeja myöntäessään.

—

Edustusta koskevat säännöt eivät koske viisumeja, jotka myönnetään korvausta vastaan tehtävää ansiotoimintaa tai sellaista toimintaa varten, jonka edellytyksenä on sen valtion etukäteen antama lupa, jossa toimintaa harjoitetaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sitä, mitä kahdenvälisissä sopimuksissa on nimenomaisesti sovittu. Tällaista viisumia hakevien on otettava yhteyttä sen valtion akkreditoituun konsuliedustustoon, jossa kyseistä toimintaa on tarkoitus harjoittaa.

—

Schengen-valtiot eivät ole velvoitettuja järjestämään itselleen viisumien myöntämistä varten erikseen edustusta kaikissa kolmansissa maissa. Ne voivat päättää, että viisumihakemukset tietyissä kolmansissa maissa tai tietynlaista viisumia koskevat hakemukset on osoitettava sen valtion konsuli- tai diplomaattiedustustoon, joka on matkan pääsiallinen kohde.

—	Viisumin hakemiseen liittyvän laittoman maahanmuuton riskin arvioiminen on täysin diplomaatti- ja konsuliedustuston vastuulla.

—	Edustettu sopimusvaltio vastaa sellaisen viisumin haltijoiden jättämien turvapaikkahakemusten käsittelystä, jonka — kuten viisumin nimenomaisesta merkinnästä käy ilmi — edustava sopimusvaltio on myöntänyt edustetun sopimusvaltion puolesta.

—

Poikkeustapauksissa voidaan kahdenvälisissä sopimuksissa sopia, että edustavat valtiot osoittavat tietyistä kolmansien maiden ryhmistä tulevat viisumihakemukset sen edustetun valtion viranomaisille, jossa matkan pääasiallinen kohde sijaitsee, tai ohjaavat hakemukset käsiteltäviksi kyseisen valtion pysyvässä konsuliedustustossa. Kyseiset valtioryhmät on määriteltävä (tarvittaessa kutakin diplomaatti- tai konsuliedustustoa varten) kirjallisesti. Yleisenä lähtökohtana on, että myönnettäessä viisumi edustetun sopimusvaltion luvalla noudatetaan yleissopimuksen 30 artiklan 1 kappaleen a alakohtaa.

—

Kahdenvälisiä sopimuksia voidaan mukauttaa edustavan valtion myöntämän viisumin haltijoiden tietyn ajanjakson kuluessa tekemiä turvapaikkahakemuksia koskevien kansallisten päätösten perusteella sekä muiden viisumien myöntämiseen kuuluvien olennaisten seikkojen perusteella. Kokemusten perusteella lisäksi voidaan sopia, että tietyissä diplomaatti- ja konsuliedustustoissa (mahdollisesti myös tiettyjen kansallisuuksien osalta) ei noudateta edustusta koskevia sääntöjä.

—

Edustus koskee ainoastaan viisumien myöntämistä. Jos ulkomaalainen ei voi hakea viisumia siitä syystä, että hän ei voi todistaa riittävällä tavalla täyttävänsä tarvittavia edellytyksiä, hänelle on kuitenkin tiedotettava mahdollisuudesta esittää viisumihakemus sen Schengen-valtion pysyvälle diplomaatti- tai konsuliedustustolle, jossa hänen pääasiallinen matkakohteensa sijaitsee.

—	Edustusta koskevia sääntöjä voidaan hioa edelleen sellaisten atk-ohjelmistojen kehityksen myötä, joiden avulla viisumin myöntämisessä edustavat diplomaatti- tai konsuliedustustot voivat vaivattomasti kuulla edustetun valtion keskusviranomaisia.

—	Paikallistasolla diplomaatti- tai konsuliedustustot varmistavat paikallisen konsuliyhteistyön puitteissa, että asianmukaiset tiedot a ja b alakohdan mukaisesta edustamisesta johtuvasta toimivallasta ovat viisuminhakijoiden saatavilla.

2. Kansallisen keskusviranomaisen tai yhden tai usean muun sopimuspuolen keskusviranomaisen kuuleminen 17 artiklan 2 kappaleen mukaisesti

2.1. Kansallisen keskusviranomaisen kuuleminen

Hakemuksen käsittelystä vastaavan diplomaatti- tai konsuliedustuston on pyydettävä keskusviranomaisensa lupa, kuultava tätä ja annettava tälle tiedoksi asiassa suunniteltu päätös kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti kutakin tapausta varten määrättyjen menettelytapojen ja määräaikojen mukaan. Tapaukset, joissa kansallista keskusviranomaista kuullaan, on lueteltu liitteessä 5 olevassa A-osassa.

2.2. Yhden tai usean sopimusosapuolen keskusviranomaisten kuuleminen

Diplomaatti- tai konsuliedustuston, jolle hakemus on esitetty, on pyydettävä lupaa omalta keskusviranomaiseltaan, jonka on puolestaan välitettävä hakemus yhden tai usean sopimuspuolen toimivaltaisille keskusviranomaisille (vrt. V jakson 2 kohdan 2.3. alakohta). Siihen saakka, kunnes toimeenpaneva komitea laatii lopullisen luettelon tapauksista, joissa muita keskusviranomaisia on kuultava, voimassa on tämän konsuliohjeiston liitteessä 5 olevan B-osan luettelo.

2.3. Kuulemismenettelyt edustustapauksissa

a)	Jos kyseessä on liitteessä 5 olevassa C-osassa tarkoitettua kansalaisuutta olevan henkilön sellaisen Schengen-valtion diplomaatti- tai konsuliedustustoon tekemä viisumihakemus, joka käsittelee hakemuksen jonkin toisen Schengen-valtion puolesta, kuullaan edustettua valtiota.

b)	Näistä viisumihakemuksista vaihdetaan samat tiedot kuin ne, jotka nyt toimitetaan liitteessä 5 olevan B-osan mukaisen kuulemisen yhteydessä. Lomakkeeseen on kuitenkin varattava pakollinen tila edustetun valtion alueeseen tehtävää viittausta varten.

c)	Määräaikojen, niiden pidentämisen ja vastaustavan osalta sovelletaan nykyisiä yhteisen konsuliohjeiston määräyksiä.

d)	Liitteessä 5 olevassa B-osassa tarkoitetun kuulemisen toteuttaa edustettu valtio.

3. Muualla kuin asuinvaltiossa tehdyt viisumihakemukset

Kun hakemus tehdään valtiossa, jossa hakija ei asu, ja jos hakijan todellisista aikeista on epäilyjä (erityisesti jos on osoitusta laittomasta maahanmuutosta), viisumi voidaan myöntää vasta sen jälkeen, kun on kuultu hakijan kotimaassa sijaitsevaa diplomaatti- tai konsuliedustustoa ja/tai kansallisia toimivaltaisia keskusviranomaisia.

4. Valtuuttaminen yhtenäisen viisumin myöntämiseen

Ainoastaan sopimuspuolten diplomaatti- ja konsuliedustustot ovat valtuutettuja myöntämään yhtenäisen viisumin lukuun ottamatta liitteessä 6 mainittuja tapauksia.

III HAKEMUKSEN VASTAANOTTAMINEN

1. Viisumihakemuslomakkeet — lomakkeiden lukumäärä

Ulkomaalaisen on myös täytettävä yhtenäisen viisumin hakemuslomake. Yhtenäistä viisumia on haettava liitteessä 16 olevan mallin mukaisella yhdenmukaisella lomakkeella.

Viisumihakemuslomake on täytettävä vähintään yhtenä kappaleena, jota voidaan käyttää muun muassa keskusviranomaisia kuultaessa. Sopimuspuolet voivat pyytää hakemuksen useampana kappaleena, jos kansalliset määräykset sitä edellyttävät.

2. Liiteasiakirjat

Ulkomaalaisen on liitettävä hakemukseen seuraavat asiakirjat:

a)	voimassa oleva matkustusasiakirja, johon viisumi voidaan myöntää (ks. liite 11)

tarvittaessa asiakirjat, jotka osoittavat suunnitellun oleskelun tarkoituksen ja olosuhteet.

Jos diplomaatti- tai konsuliedustuston käytettävissä olevista tiedoista ilmenee, että hakija toimii vilpittömässä mielessä, viisumien myöntämisestä vastaavat voivat vapauttaa hakijan edellä mainittujen asiakirjojen esittämisestä.

3. Hakijan uskottavuus paluun ja toimeentulovarojen takaamisen osalta

Hakijan on vakuutettava hakemusta käsittelevä diplomaatti- tai konsuliedustusto siitä, että hänellä on toimeentuloon tarvittavat varat ja että paluumatka lähtömaahan on varmistettu.

4. Hakijan henkilökohtainen haastattelu

Hakija on yleensä kutsuttava henkilökohtaisesti edustustoon esittämään suullisesti hakemuksensa perusteet, erityisesti silloin kun on syytä epäillä oleskelun varsinaista tarkoitusta tai hakijan aikomusta palata lähtömaahan.

Tästä periaatteesta voidaan poiketa hakijan tunnettuuden tai sen välimatkan perusteella, jonka hakija joutuu matkustamaan saapuakseen diplomaatti- tai konsuliedustustoon, jollei hakijan vilpitöntä mieltä ole syytä epäillä, tai jos kyseessä on ryhmämatka, josta vastaa tunnettu ja luotettava organisaatio, joka pystyy takaamaan matkaan osallistuvien henkilöiden vilpittömän tarkoituksen.

VIII jakson 5 kohdassa on yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat hallinnollisia asioita hoitavien yksityisten toimistojen, matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien käsittelemiä viisumihakemuksia.

IV OIKEUSPERUSTA

Yhtenäinen viisumi voidaan myöntää, mikäli yleissopimuksen 15 ja 5 artiklan mukaiset maahantuloedellytykset täyttyvät.

15 artikla

Edellä 10 artiklassa mainittu viisumi voidaan myöntää ainoastaan, jos ulkomaalainen täyttää 5 artiklan 1 kappaleen a, c, d ja e kohdassa tarkoitetut maahantuloedellytykset.

5 artikla

Ulkomaalaisen maahantulo sopimuspuolten alueelle enintään kolmen kuukauden oleskelua varten voidaan sallia, jos hän täyttää seuraavat edellytykset:

a)	hänellä on voimassaoleva, rajanylitykseen oikeuttava toimeenpanevan komitean hyväksymä rajanylitykseen oikeuttava asiakirja,

b)	hänellä on voimassa oleva viisumi, mikäli se vaaditaan,

hän esittää tarvittaessa asiakirjat, joilla osoitetaan suunnitellun oleskelun tarkoitus ja edellytykset, ja hänellä on toimeentuloon tarvittavat varat ottaen huomioon sekä suunnitellun oleskelun keston että lähtömaahan paluun tai kauttakulkumatkan sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on taattu, tai hän kykenee hankkimaan laillisesti nämä varat.

d)	häntä ei ole määrätty maahantulokieltoon ja

e)	hänen ei katsota voivan vaarantaa jonkin sopimuspuolen yleistä järjestystä, kansallista turvallisuutta tai kansainvälisiä suhteita.

Pääsy sopimuspuolten alueelle on evättävä ulkomaalaiselta, joka ei täytä kaikkia näitä edellytyksiä, paitsi jos jokin sopimuspuoli katsoo tarpeelliseksi poiketa tästä periaatteesta humanitaarisista syistä, kansallisen edun vuoksi tai kansainvälisten velvoitteiden takia. Tässä tapauksessa pääsy rajoittuu kyseisen sopimuspuolen alueelle, ja tämän on ilmoitettava siitä etukäteen muille sopimuspuolille.

Nämä säännöt eivät estä turvapaikkaoikeuteen liittyvien erityismääräysten tai 18 artiklan määräysten soveltamista.

Viisumi voidaan myöntää alueellisesti rajoitettuna ainoastaan, jos yleissopimuksen 11 artiklan 2 kappaleen, 14 artiklan 1 kappaleen ja 16 artiklan yhdessä 5 artiklan 2 kappaleen kanssa (ks. V jakson 3 kohta) mukaiset edellytykset täyttyvät.

11 artiklan 2 kappale

2.	Edeltävän l kappaleen määräykset eivät estä sopimuspuolta myöntämästä tarvittaessa kyseisen puolivuotisjakson kuluessa uutta viisumia, jonka voimassaolo rajoittuu sen alueelle.

14 artiklan 1 kappale

1.	Matkustusasiakirjaan, jota mikään sopimuspuoli ei hyväksy, ei saa myöntää viisumia. Jos ainoastaan yksi tai useampi sopimuspuoli hyväksyy matkustusasiakirjan, siihen myönnetty viisumi on rajoitettava koskemaan tätä sopimuspuolta tai näitä sopimuspuolia.

16 artikla

Jos sopimuspuoli katsoo jostakin 5 artiklan 2 kappaleessa luetellusta syystä tarpeelliseksi poiketa 15 artiklassa määritellystä perusteesta myöntäessään viisumin ulkomaalaiselle, joka ei täytä kaikkia 5 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuja maahantuloedellytyksiä, viisumin voimassaolo rajoittuu kyseisen sopimuspuolen alueelle. Sen on ilmoitettava tästä etukäteen muille sopimusosapuolille.

V HAKEMUKSEN KÄSITTELY JA SIITÄ PÄÄTTÄMINEN

Aluksi diplomaatti- tai konsuliedustusto tarkastaa esitetyt asiakirjat (1.) ja ratkaisee sitten viisumihakemuksen näiden asiakirjojen perusteella (2.).

Hakemusten käsittelyssä noudatettavat yleiset arviointiperusteet

Viisumihakemusten käsittelyssä on otettava huomioon seuraavat keskeiset näkökohdat: sopimuspuolten turvallisuus, laittoman maahanmuuton torjunta sekä muut kansainvälisiin suhteisiin liittyvät näkökohdat. Maasta riippuen jokin näkökohdista voi korostua, mutta yhtäkään ei tule jättää huomiotta.

Turvallisuuden kannalta on syytä varmistaa, että tarvittavat tarkastukset on suoritettu: kysely Schengenin tietojärjestelmän tiedostoissa maahantulokieltoon määrätyistä henkilöistä sekä neuvottelut keskusviranomaisten kanssa niiden maiden osalta, joissa neuvotteluja edellytetään.

Maahanmuuttoriskin todennäköisyyden arviointi on täysin diplomaatti- tai konsuliedustuston vastuulla. Viisumihakemusten käsittelyn yhteydessä pyritään toteamaan, aikooko hakija päästä jäsenvaltioiden alueelle sellaisen viisumin avulla, joka on myönnetty matkailua, liikematkaa, opiskelua, työskentelyä tai sukulaisvierailua varten, ja asettua sinne asumaan. Tätä varten on syytä harjoittaa erityistä valppautta ”erittäin riskialttiin väestön”, kuten työttömien ja vailla säännöllisiä tuloja olevien henkilöiden, suhteen. Lisäksi hakijan haastattelulla, jolla pyritään varmistamaan matkan tarkoitus, on erityisen suuri merkitys. Tässä yhteydessä voidaan myös pyytää paikallista konsuliyhteistyötä mahdollisesti hyväksi käyttäen määritettyjä lisätodisteita. Diplomaatti- tai konsuliedustuston on myös hyödynnettävä paikallista konsuliyhteistyötä vahvistaakseen valmiuksiaan löytää joidenkin viisumihakemusten tueksi esitetyt väärät tai väärennetyt asiakirjat. Mikäli asiakirjojen tai esitettyjen todistusten aitoudesta, niiden sisällön todenperäisyydestä tai haastattelussa saatujen lausuntojen luotettavuudesta on epäilyksiä, diplomaatti- tai konsuliedustusto ei myönnä viisumia.

Tarkastusta lievennetään sen sijaan sellaisten hakijoiden osalta, joita konsuliyhteistyön puitteissa vaihdettujen tietojen perusteella pidetään tunnetusti rehellisinä (”bona fide”).

1. Viisumihakemusten käsittely

1.1. Viisumihakemuksen tarkastaminen

—	Haetun oleskeluajan pituuden on vastattava matkan tarkoitusta.

—	Hakemuslomakkeessa annettujen vastausten on oltava täydellisiä ja johdonmukaisia. Hakemukseen on liitettävä hakijan valokuva. Hakemuksesta on myös mahdollisuuksien mukaan käytävä ilmi matkan pääkohde.

1.2. Hakijan henkilöllisyys varmennetaan ja varmistetaan, onko hakijasta tehty ilmoitus maahantulokieltoa varten Schengenin tietojärjestelmään (SIS) tai onko hänestä muuta uhkaa (turvallisuudelle), mikä estäisi viisumin myöntämisen. On myös tutkittava, onko hakijan laiton maahanmuutto todennäköistä sen perusteella, että hän on ylittänyt sallitun oleskeluajan aikaisemman oleskelun yhteydessä.

1.3. Matkustusasiakirjan tarkastaminen

—	Matkustusasiakirjan säännönmukaisuuden tarkastaminen: asiakirjan täytyy olla täydellinen, eikä sitä saa olla muutettu, väärennetty tai jäljennetty.

—	Matkustusasiakirjan kelpoisuusalueen tarkastaminen: asiakirjan täytyy olla voimassa sopimuspuolten alueelle tuloa varten.

—	Matkustusasiakirjan voimassaoloajan tarkastaminen: voimassaoloajan tulisi olla kolme kuukautta viisumin voimassaoloaikaa pidempi (yleissopimuksen 13 artiklan 2 kappale).

—

Pakottavista humanitaarisista syistä tai kansallisten etujen tai kansainvälisten velvoitteiden takia on kuitenkin mahdollista poikkeustapauksissa myöntää viisumi sellaisiin matkustusasiakirjoihin, joiden voimassaoloaika on lyhyempi kuin edellä mainittu määräaika (kolme kuukautta), edellyttäen kuitenkin, että matkustusasiakirja on voimassa pidempään kuin viisumi ja että sen avulla voi vielä palata alkuperämaahan.

—	Sopimuspuolten alueella tapahtuneiden hakijan aikaisempien oleskelujen keston tarkastaminen.

1.4. Muiden hakemukseen liitettävien asiakirjojen tarkastaminen

Selvitysten lukumäärä ja luonne riippuvat mahdollisesta laittoman maahanmuuton todennäköisyydestä ja paikallisesta tilanteesta (esim. voidaanko valuuttaa vaihtaa vai ei), ja ne voivat vaihdella maakohtaisesti. Selvitysten arvioinnin osalta diplomaatti- tai konsuliedustustot voivat sopia keskenään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvasta menettelytavasta.

Kyseisistä asiakirjoista on käytävä ilmi matkan tarkoitus, kulkuneuvot ja paluu sekä toimeentulovarat ja majoitusjärjestelyt:

—

Matkan tarkoitukseen liittyvät selvitykset, esimerkiksi:

—	yksityiset kutsukirjeet

—	viralliset kutsut

—	valmismatkaan osallistuminen.

—

Kulkuneuvoihin ja paluumatkaan liittyvät selvitykset, esimerkiksi:

—	matkalippu (edestakainen lippu)

—	valuuttaa polttoainetta tai ajoneuvovakuutusta varten.

—

Toimeentuloon liittyvät selvitykset:

Selvityksinä toimeentuloon tarvittavista varoista voidaan hyväksyä: vaihdettava käteinen raha, matkasekit, valuuttatilin sekkivihko, luottokortit tai mikä tahansa muu väline, jolla voidaan osoittaa, että hakijalla on käytössään valuuttavaroja.

Toimeentuloon tarvittavien varojen määrän on oltava riittävä suhteessa oleskelun kestoon ja tarkoitukseen sekä elinkustannuksiin matkan kohteena olevassa Schengen-valtiossa tai kohteena olevissa Schengen-valtioissa. Tätä varten sopimuspuolten kansalliset viranomaiset vahvistavat vuosittain ulkorajojen ylittämistarkoitukseen vaadittavan ohjeellisen määrän (ks. liite 7) (6).

Lisäksi hakijan on lyhytaikaista viisumia tai toistuvaisviisumia koskevan hakemuksen tueksi osoitettava, että hänellä on riittävä voimassaoleva henkilökohtainen tai ryhmämatkavakuutus, joka kattaa lääketieteellisistä syistä kotimaahan palauttamisesta, hätätilanteessa annettavasta lääkehoidosta ja/tai erityisestä sairaalahoidosta mahdollisesti aiheutuvat kulut.

Hakijoiden olisi periaatteessa otettava vakuutus omassa asuinvaltiossaan. Jos tämä ei ole mahdollista, vakuutus olisi pyrittävä hankkimaan jostain toisesta maasta. Jos kutsun esittäjä ottaa hakijalle vakuutuksen, vakuutus olisi otettava kutsun esittäjän asuinvaltiossa.

Vakuutuksen on oltava voimassa kaikkialla Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavien jäsenvaltioiden alueella ja koko sen ajan, jonka kyseinen henkilö alueella oleskelee. Vakuutuksen vähimmäismäärän on oltava 30 000 euroa.

Todiste vakuutuksesta on periaatteessa esitettävä viisumin luovuttamisen yhteydessä.

Viisumihakemuksen käsittelystä vastaava diplomaatti- tai konsuliedustusto voi päättää, että tämä vaatimus täyttyy tapauksissa, joissa todetaan, että viisuminhakijan ammatillisen tilanteen voidaan olettaa takaavan riittävän vakuutusturvan.

Viisumihakemusta käsittelevät diplomaatti- tai konsuliedustustot voivat tapauskohtaisesti päättää vapauttaa kyseisestä velvollisuudesta diplomaatti-, virka- tai muun virkakäyttöön tarkoitetun passin haltijat tai jos vapautus suojaa kansallista etua ulkopolitiikan, kehityspolitiikan tai muulla yleisen edun kannalta erittäin tärkeällä alalla.

Matkavakuutuksen todistamisvaatimusta koskevista poikkeuksista voidaan säätää myös silloin, kun paikallisen konsuliyhteistyön puitteissa todetaan, että tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten on mahdotonta hankkia kyseistä vakuutusta.

Arvioitaessa, onko vakuutus riittävä, jäsenvaltiot voivat selvittää, ovatko vakuutusyhtiön vastaiset vaateet perittävissä jossain jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai Liechtensteinissa.

—

Majoitukseen liittyvät selvitykset:

Muun muassa seuraavat asiakirjat voidaan hyväksyä selvityksinä majoituksesta:

a)	Hotelliin tai muuhun vastaavaan majoituslaitokseen tehdyt varaukset.

b)	Asiakirjat, jotka todistavat, että hakijan nimellä on olemassa vuokrasopimus tai omistuskirja oleskelun kohteena olevassa sopimusvaltiossa sijaitsevaan asuntoon.

Siinä tapauksessa, että ulkomaalainen ilmoittaa asuvansa yksityishenkilön asunnossa tai majoittuu muuten yksityisesti, diplomaatti- tai konsuliedustustojen on tarkastettava, voiko ulkomaalainen todellakin majoittua ilmoittamaansa paikkaan:

—	joko neuvottelemalla kansallisten viranomaisten kanssa, jos se osoittautuu välttämättömäksi;

—	tai siten, että hakija esittää majoituksesta todistuksen täyttämällään yhdenmukaisella lomakkeella, jonka sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen tarkastaa kansallisen lainsäädännön määräysten mukaisesti. Toimeenpaneva komitea voi laatia kyseisen vakiolomakkeen mallin;

—	tai siten, että hakija esittää majoituksesta sellaisen virallisen tai julkisen todistusasiakirjan, joka on laadittu sopimuspuolen määräysten mukaisesti ja joka tarkastetaan kyseisen sopimuspuolen kansallisen lain mukaisesti.

Majoitukseen liittyvien todistusasiakirjojen esittäminen, jota tarkoitetaan edellä olevissa kahdessa luetelmakohdassa, ei merkitse lisäehtoa viisumin myöntämiselle. Kyseisten asiakirjojen on katsottava olevan käytännön apuvälineitä, joiden tarkoituksena on osoittaa majoituksen saatavuus sekä tarvittaessa toimeentulovarat. Jos jokin sopimuspuoli käyttää tällaista asiakirjaa, asiakirjassa on joka tapauksessa oltava merkittynä majoittajan sekä majoitettavan tai majoitettavien nimet, majoituspaikan osoite, oleskelun kesto ja tarkoitus, mahdollinen sukulaisuussuhde sekä osoitus majoittajan oleskelun laillisuudesta.

Kun viisumi on myönnetty, diplomaatti- tai konsuliedustusto lisää leimansa ja merkitsee viisumin numeron asiakirjaan, jotta estettäisiin asiakirjan käyttö toistamiseen.

Näiden tarkastusten tarkoituksena on estää lumekutsut, vilpilliset kutsut tai muut kutsut, jotka ovat peräisin laittomassa tai turvattomassa asemassa olevalta ulkomaalaiselta.

Hakija voidaan vapauttaa velvoitteesta toimittaa majoitukseen liittyvä selvitys yhtenäisen viisumin hakemisen yhteydessä, jos hän voi todistaa, että hänellä on käytössään riittävät varat huolehtiakseen ylläpidosta ja majoituksesta aiheutuvista kustannuksista siinä Schengen-valtiossa tai niissä Schengen-valtioissa, jossa tai joissa hänen on tarkoitus vierailla.

—

Muut tarvittaessa vaadittavat asiakirjat, esimerkiksi:

—	selvitykset asuinpaikasta ja siteistä asuinmaahan,

—	vanhempien lupa alaikäisiltä,

—	selvitykset hakijan sosiaalisesta ja ammatillisesta tilanteesta.

Schengen-valtioissa, joiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti vaaditaan todiste yksityishenkilön esittämästä kutsusta tai liikematkustajien osalta ylläpitositoumuksesta tai todistus majoituksesta, käytetään yhdenmukaista asiakirjalomaketta.

1.5. Hakijan rehellisyyden tutkiminen

Hakijan rehellisyyden arvioimiseksi tarkastetaan, kuuluuko hakija paikan päällä tapahtuvan konsuliyhteistyön puitteissa tunnustettuihin rehellisiin henkilöihin.

Lisäksi tutkitaan edustustojen kesken vaihdettuja tietoja (ks. VIII jakson 3 kohta).

2. Menettely viisumihakemuksista päättämiseksi

2.1. Viisumilajin ja maahantulokertojen vahvistaminen

Yhtenäinen viisumi voi olla 11 artiklan mukaisesti

—	viisumi, joka oikeuttaa yhteen tai useampaan maahantulokertaan. Yhden keskeytymättömän oleskelun kesto tai perättäisten oleskelujen kokonaiskesto voi kuuden kuukauden aikana olla enintään kolme kuukautta ensimmäisestä maahantulosta lukien;

—

yhden vuoden voimassaoleva viisumi, joka oikeuttaa kuuden kuukauden aikana kolmen kuukauden oleskeluun sekä useampiin maahantulokertoihin; tällainen viisumi voidaan myöntää henkilöille, joilla on osoittaa tarvittavat takeet ja joista on sopimuspuolelle erityistä etua. Viisumi, joka on voimassa yli vuoden mutta kuitenkin enintään viisi vuotta, voidaan poikkeuksellisesti myöntää tietyille henkilöryhmille useita maahantulokertoja varten;

—

kauttakulkuviisumi, jonka haltija voi kulkea kerran, kaksi kertaa tai poikkeuksellisesti useampia kertoja sopimuspuolten alueen kautta päästäkseen kolmannen maan alueelle. Yksi kauttakulkumatka voi kestää kerrallaan viisi päivää, ja ulkomaalaisen pääsy matkan kohteena olevan kolmannen maan alueelle on oltava etukäteen turvattu ja tavanomaisen reitin on kuljettava sopimuspuolten alueiden kautta.

2.2. Käsittelevän viranomaisen vastuu

Diplomaattiedustaja tai konsuliosaston päällikkö kantaa kansallisen toimivaltansa mukaisesti täyden vastuun edustustonsa viisuminmyöntämiseen liittyvistä käytännön menettelytavoista, ja nämä sopivat asiasta keskenään.

Diplomaatti- tai konsuliedustusto tekee päätöksensä käytettävissään olevien tietojen perusteella ja ottaen huomioon kunkin hakijan konkreettisen tilanteen.

2.3. Menettely tapauksissa, joissa on kuultava etukäteen muiden sopimuspuolten keskusviranomaisia

Sopimuspuolet ovat päättäneet luoda järjestelmän keskusviranomaisten kuulemiseksi. Koska järjestelmä ei ole vielä valmis, sopimuspuolet voivat väliaikaisesti ja tapauksesta riippuen soveltaa seuraavia toimenpiteitä:

—	Rajoitetaan kuuleminen vain välttämättömiin tapauksiin.

—	Hyödynnetään asianosaisten sopimuspuolten suurlähetystöjen ja konsulaattien paikallisverkostoa kuulemisten ohjaamiseksi.

—	Hyödynnetään niitä sopimuspuolten suurlähetystöjä, jotka sijaitsevat a) maassa, joka esittää kuulemispyynnön, b) maassa, jota halutaan kuulla.

—	Käytetään tavanomaisia viestintäjärjestelmiä yhteyspaikkojen välillä: telekopio, puhelin jne.

—	Tehostetaan valvontaa yhteisen edun hyväksi.

Kun on kyse hakijaryhmistä, jotka luetellaan liitteessä 5 olevassa B-osassa ja joiden osalta on kuultava etukäteen keskusviranomaisia — ulkoasiainministeriötä tai muuta laitosta — (yleissopimuksen 17 artiklan 2 kappale), yhtenäisen viisumin ja sellaisen pitkäaikaista oleskelua varten myönnetyn viisumin, jota voidaan käyttää samanaikaisesti viisumina, joka kelpaa yhteen tai useampaan maahantuloon, myöntäminen suoritetaan seuraavan menettelyn mukaisesti:

Diplomaatti- tai konsuliedustuston, jolle johonkin näihin ryhmiin kuuluvan henkilön hakemus on esitetty, on Schengenin tietojärjestelmää tutkimalla ensiksi varmistettava se, ettei hakijasta ole tehty ilmoitusta maahantulokieltoa varten.

Tämän jälkeen noudatetaan seuraavaa menettelyä:

a)	Menettely Jäljempänä b kohdassa tarkoitettua menettelyä ei noudateta silloin, kun viisumin hakijasta on tehty Schengenin tietojärjestelmään ilmoitus maahantulokieltoa varten.

Hakemuksen toimittaminen kansalliselle keskusviranomaiselle

Niissä tapauksissa, joissa edellytetään etukäteistä kuulemista, diplomaatti- tai konsuliedustusto toimittaa viisumihakemuksen viipymättä maansa keskusviranomaiselle.

—	Jos keskusviranomainen tekee kieltävän päätöksen hakemuksesta, jonka osalta se on toimivaltainen, kuulemismenettelyä ei ole tarpeellista aloittaa tai jatkaa sitä pyytäneen sopimuspuolen tai pyytäneiden sopimuspuolten keskusviranomaisten kanssa.

—

Jos kyseinen keskusviranomainen käsittelee hakemuksen jonkun muun toimivaltaisen valtion edustajana, se toimittaa hakemuksen kyseisen toimivaltaisen valtion keskusviranomaiselle. Jos edustetun maan keskusviranomainen tai edustavan maan keskusviranomainen — sikäli kuin tästä on ennalta sovittu edustusta koskevissa sopimuksissa — päättää hylätä viisumihakemuksen, kuulemismenettelyä ei ole välttämätöntä aloittaa tai jatkaa sitä pyytäneiden sopimuspuolten keskusviranomaisten kanssa.

Keskusviranomaisille välitettävät tiedot

Keskusviranomaisia kuultaessa hakemuksen käsittelystä vastaava diplomaatti- tai konsuliedustusto välittää kansallisille keskusviranomaisilleen seuraavat tiedot:

1.	Diplomaatti- tai konsuliedustusto, jolle viisumihakemus on jätetty

2.	Hakijan/hakijoiden suku- ja etunimi(-nimet), syntymäpaikka ja -aika sekä hakijan/hakijoiden vanhempien nimet, sikäli kuin ne ovat tiedossa

3.	Hakijan/hakijoiden kansalaisuus ja aikaisemmat kansalaisuudet, sikäli kuin ne ovat tiedossa

4.	Matkustusasiakirjan/-kirjojen laji ja numero sekä niiden myöntämispäivä ja voimassaoloaika

5.	Suunnitellun oleskelun kesto ja tarkoitus

6.	Todennäköinen matkustusajankohta

7.	Viisumin hakijan kotipaikka, ammatti ja työnantaja

8.	Sopimuspuolten ilmoitukset erityisesti aiemmista hakemuksista ja aiemmista oleskeluista sopimuspuolten alueella

9.	Raja, jonka kautta hakijan on aikomus tulla Schengen-alueelle

10.	Muut nimet (alkuperäinen sukunimi tai tarvittaessa avioliiton kautta tullut nimi, jotta henkilöllisyyden tunnistaminen varmistetaan sopimuspuolten kansallisen lain vaatimusten mukaisesti sekä sen valtion kansallisen lain mukaisesti, jonka kansalainen hakija on)

11.	Muut diplomaatti- tai konsuliedustuston hyödyllisiksi katsomat tiedot kuten hakijan passiin merkityt, hakijan mukana matkustavat henkilöt (aviopuoliso, alaikäiset lapset), hakijalle aikaisemmin myönnetyt viisumit sekä viisumihakemukset, jotka koskevat samaa matkakohdetta.

Nämä tiedot otetaan viisumihakemuslomakkeesta siinä järjestyksessä kuin ne ovat kyseisessä lomakkeessa.

Keskusviranomaiset aloittavat keskinäiset neuvottelut näiden tietojen pohjalta. Tietojen toimittamistavan määrittää periaatteessa se sopimuspuoli, joka esittää lausuntopyynnön. Joka tapauksessa on voitava osoittaa lausuntopyynnön toimittamispäivämäärä ja -aika sekä ajankohta, jona pyyntö on saapunut vastaanottaville keskusviranomaisille.

Lausuntopyynnön toimittaminen keskusviranomaisten kesken

Sen valtion keskusviranomainen, jonka edustustolle hakemus on esitetty, toimittaa lausuntopyynnön sen sopimuspuolen tai niiden sopimuspuolten keskusviranomaisille, joka on pyytänyt tai jotka ovat pyytäneet kuulemista. Keskusviranomaisia ovat ne viranomaiset, jotka sopimuspuolet nimeävät tätä tehtävää hoitamaan.

Kun asianmukaiset tarkastukset on tehty, kyseiset viranomaiset toimittavat arvionsa viisumihakemuksesta sille keskusviranomaiselle, joka on pyytänyt heiltä lausuntoa.

Vastauksen määräaika ja pyyntö sen pidentämiseksi

Määräaika vastauksen toimittamiseksi lausuntoa pyytäneelle keskusviranomaiselle on korkeintaan seitsemän kalenteripäivää. Seitsemän kalenteripäivän määräaika alkaa, kun keskusviranomainen, joka aloittaa kuulemisen, toimittaa hakemuksen muille neuvottelujen osapuolena oleville keskusviranomaisille.

Jos näiden seitsemän päivän aikana yksi niistä keskusviranomaisista, joilta on pyydetty lausuntoa, esittää pyynnön määräajan pidentämiseksi, määräaikaa voidaan pidentää seitsemällä päivällä.

Poikkeustapauksissa keskusviranomainen, jolta on pyydetty lausuntoa, voi esittää perustellun pyynnön määräajan pidentämiseksi yli seitsemällä päivällä.

Viranomaisten, joilta on pyydetty lausuntoa, on huolehdittava siitä, että kiireellisissä tapauksissa vastaus toimitetaan mahdollisimman pian.

Jos vastausta ei ole annettu alkuperäisen määräajan tai mahdollisesti pidennetyn määräajan kuluessa, katsotaan, ettei sopimuspuolella tai sopimuspuolilla, joilta lausuntoa on pyydetty, ole huomauttamista asiassa eikä viisumin myöntämiselle ole mitään estettä.

Kuulemisen tulosten mukainen päätös

Sen sopimuspuolen keskusviranomainen, jolle viisumihakemus on jätetty, voi tämän jälkeen valtuuttaa diplomaatti- tai konsuliedustuston myöntämään yhtenäisen viisumin.

Jos kansallinen keskusviranomainen ei ole tehnyt nimenomaista päätöstä, viisumin käsittelystä vastaava diplomaatti- tai konsuliedustusto voi myöntää viisumin 14 päivän kuluttua siitä, kun keskusviranomainen, jonka tehtävänä on toteuttaa kuuleminen, on toimittanut hakemuksen. Jokaisen keskusviranomaisen tehtävänä on antaa diplomaatti- tai konsuliedustustolleen tiedoksi kunkin kuulemismenettelyn alkamisajankohta.

Jos lausuntoa pyytävältä keskusviranomaiselta on pyydetty määräajan poikkeuksellista pidennystä, se ilmoittaa siitä hakemusta käsittelevälle diplomaatti- tai konsuliedustustolle; kyseinen edustusto voi ratkaista hakemuksen vasta sitten, kun kansallinen keskusviranomainen on antanut sille selkeät ohjeet.

Erityisten liiteasiakirjojen toimittaminen

Lähetystö, jolle hakemus on esitetty, voi poikkeustapauksissa toimittaa pyynnöstä viisumihakemuslomakkeen (sekä valokuvan) sen valtion konsuliedustustolle, jolta lausuntoa pyydetään yleissopimuksen 17 artiklan mukaisesti.

Tätä menettelyä sovelletaan vain niillä paikkakunnilla, joilla sijaitsee sekä lausuntoa pyytäneen että lausunnon antavan valtion tai valtioiden diplomaatti- tai konsuliedustustot, ja vain liitteessä 5 olevassa B-osassa tarkoitettujen kansalaisuusryhmien osalta.

Vastausta tai määräajan pidentämispyyntöä ei voida missään tapauksessa toimittaa paikallisella tasolla paitsi sellaisen kuulemisen yhteydessä, joka toteutetaan paikallisella tasolla yhteisen konsuliohjeiston liitteen 5 B-osan voimassa olevien määräysten mukaisesti. Keskusviranomaisten välistä tietojenvaihtoa varten on tarkoitus perustaa kuulemisverkosto.

2.4. Kieltäytyminen hakemuksen käsittelystä tai viisumin myöntämisestä

Jos sopimuspuolen diplomaatti- tai konsuliedustusto kieltäytyy yhtenäistä viisumia koskevan hakemuksen käsittelystä tai viisumin myöntämisestä, menettelytavan ja mahdollisten valitusten osalta sovelletaan kyseisen sopimuspuolen kansallista lainsäädäntöä.

Jos viisumia ei myönnetä ja kansallisen lainsäädännön mukaan hylkäämiselle on olemassa perusteet, hylkääminen on ilmoitettava seuraavan tekstin mukaisesti:

”Viisumihakemuksenne on hylätty Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen 15 artiklan perusteella yhdessä 5 artiklan kanssa, koska Te ette täytä 5 artiklan 1 kappaleen a, c, d ja e alakohdan mukaisia edellytyksiä (osoitetaan asiaankuuluvat edellytykset). Yleissopimuksen mukaan … (lisätään tarkoitetun edellytyksen tai edellytysten teksti).”

Tätä tekstiä voidaan tarvittaessa täydentää lisätiedoilla tai siinä voidaan antaa muita tietoja Schengen-valtioiden kansalliseen lainsäädäntöön sisältyvien vaatimusten mukaisesti.

Jos jokin diplomaatti- tai konsuliedustusto, joka käsittelee hakemusta jonkin toisen Schengen-valtion edustajana, joutuu keskeyttämään viisumihakemuksen käsittelyn, hakijalle ilmoitetaan asiasta ja annetaan tiedoksi, että hän voi kääntyä hakemuksen käsittelyn osalta toimivaltaisen valtion diplomaatti- tai konsuliedustuston puoleen.

3. Alueellisesti rajoitetut viisumit

Viisumi voidaan myöntää rajoitettuna yhden tai useamman sopimuspuolen kansalliseen alueeseen:

1)	silloin kun diplomaatti- tai konsuliedustusto katsoo tarpeelliseksi poiketa yleissopimuksen 15 artiklassa määritellystä perusteesta jostakin 5 artiklan 2 kappaleessa luettelusta syystä (humanitaariset syyt, kansallinen etu tai kansainväliset velvoitteet) (16 artikla),

yleissopimuksen 14 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa:

”1.	Matkustusasiakirjaan, jota mikään sopimuspuoli ei hyväksy, ei saa myöntää viisumia. Jos ainoastaan yksi tai useampi sopimuspuoli hyväksyy matkustusasiakirjan, siihen myönnetty viisumi on rajoitettava koskemaan tätä sopimuspuolta tai näitä sopimuspuolia.

2.	Jos yksi tai useampi sopimuspuoli ei hyväksy matkustusasiakirjaa, viisumi voidaan myöntää viisumin korvaavana lupana.”

3)	silloin kun diplomaatti- tai konsuliedustusto ei pakottavista syistä (humanitaaristen syiden, kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden takia) kuule keskusviranomaista, tai silloin, kun keskusviranomaiset ovat kuulemismenettelyssä vastustaneet myöntämistä,

silloin kun diplomaatti- tai konsuliedustuston on välttämättä myönnettävä hakijalle uusi viisumi saman kuuden kuukauden aikana tapahtuvaa oleskelua varten, jonka kuluessa hakija on jo käyttänyt kolme kuukautta voimassa olevaa viisumia.

Voimassaolo voidaan rajoittaa koskemaan yhden sopimuspuolen, Benelux-maiden tai kahden Benelux-maan aluetta 1, 3 ja 4 kohtien mukaisissa tapauksissa, sekä yhden tai useamman sopimuspuolen, Benelux-maiden tai kahden Benelux-maan aluetta 2 kohdan mukaisessa tapauksessa.

Muiden sopimuspuolten diplomaatti- tai konsuliedustustoille on ilmoitettava näiden viisumien myöntämisestä.

VI VIISUMITARRAN TÄYTTÄMINEN

Liitteissä 8 ja 13 esitetään viisumitarran malli sekä teknisiä ja turvaominaisuuksia koskevia tietoja.

1. Yhteiset merkinnät — alue 8

1.1. Kenttä ”VOIMASSA”

Tähän kenttään merkitään alue, jolla viisumi on voimassa.

Tämä kenttä voidaan täyttää vain neljällä tavalla:

a)	Schengen-valtiot,

b)	Schengen-valtio tai Schengen-valtiot, joiden alueelle viisumin voimassaolo rajoittuu (tässä kohdassa käytetään seuraavia maatunnuksia: A Itävalta, F Ranska, D Saksa, E Espanja, GR Kreikka, P Portugali, I Italia, L Luxemburg, NL Alankomaat ja B Belgia),

c)	Benelux-maat,

d)	Schengen-valtio (käyttäen b-kohdan maatunnuksia), joka on myöntänyt kansallisen viisumin pitkäaikaista oleskelua varten + ”Schengen-valtiot”.

—

Kun viisumitarraa käytetään yhtenäisen viisumin myöntämiseen yleissopimuksen 10 ja 11 artiklan mukaisesti tai sellaisen viisumin myöntämiseen, jonka voimassaoloa ei ole rajoitettu viisumin myöntävän sopimuspuolen alueeseen, tähän kenttään merkitään ”Schengen-valtiot” viisumin myöntävän sopimuspuolen kielellä.

—	Kun viisumitarralla myönnetään viisumi, joka rajoittaa maahantulon, oleskelun ja maastalähdön vain yhden valtion alueeseen, tähän kenttään merkitään kansallisella kielellä sen sopimuspuolen nimi, jonka alueelle viisuminhaltijan maahantulo, oleskelu ja maastalähtö on rajoitettu.

—

Kun viisumitarralla myönnetään pitkäaikaista oleskelua varten tarkoitettu kansallinen viisumi, jota voidaan käyttää samanaikaisesti enintään kolmen kuukauden ajan ensimmäisestä voimassaolopäivästä lukien lyhytaikaiseen oleskeluun myönnettynä yhtenäisenä viisumina, tässä kentässä mainitaan ensin pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetun kansallisen viisumin myöntänyt jäsenvaltio ja sen jälkeen ”Schengen-valtiot”.

—

Yleissopimuksen 14 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa alueellisesti rajoitettu voimassaolo voi koskea usean jäsenvaltion aluetta. Tässä tapauksessa ja riippuen kenttään merkittävien jäsenvaltioiden tunnuksista seuraavat vaihtoehdot ovat olemassa:

a)	Kenttään merkitään asianomaisten jäsenvaltioiden tunnukset.

b)	Kenttään merkitään maininta ”Schengen-valtiot” viisumin myöntävän jäsenvaltion kielellä, minkä jälkeen seuraa suluissa miinusmerkki ja niiden jäsenvaltioiden tunnukset, joiden alueella viisumi ei ole voimassa.

—	Alueellisesti rajoitettu voimassaolo ei voi koskea sopimuspuolen aluetta pienempää maantieteellistä aluetta.

1.2. Kenttä ”ALKAEN ... ASTI”

Tähän kenttään merkitään ajanjakso, jonka viisumi on voimassa.

”ALKAEN” -sanan jälkeen merkitään päivämäärä, josta lähtien viisuminhaltija voi saapua alueelle, jota viisumin voimassaolo koskee. Tämä merkintä tehdään seuraavasti:

—	päivä kaksinumeroisena, joista numeroista ensimmäinen on nolla päivien 1–9 osalta

—

väliviiva

—	kuukausi kaksinumeroisena, joista numeroista ensimmäinen on nolla kuukausien 1–9 osalta

—

väliviiva

—	vuosi kaksinumeroisena, jotka numerot vastaavat vuosiluvun kahta viimeistä numeroa

—	esimerkki: 15-04-94 = 15. huhtikuuta 1994.

”ASTI” -sanan jälkeen merkitään viisumin viimeinen voimassaolopäivä. Viisuminhaltijan on poistuttava viisumin oikeuttamalta alueelta kyseisenä päivänä klo 24.00. mennessä.

Tämä päivämäärä merkitään samalla tavalla kuin ensimmäinen voimassaolopäivä.

1.3. Kenttä ”SAAPUMISTEN LUKUMÄÄRÄ”

Tähän kenttään merkitään, kuinka monta kertaa viisuminhaltija voi saapua alueelle, jolla viisumi on voimassa, eli niiden oleskelujaksojen lukumäärä, joille viisuminhaltija voi jakaa kentässä 1.4 ilmoitetut viisumin oikeuttamat päivät.

Maahantulokertoja voi olla yksi, kaksi tai useampi ilman tarkempaa määrittelyä. Nämä tiedot merkitään valmiiksi painetun tekstin oikealle puolelle numeroiden ”01” tai ”02” avulla, tai lyhenteen ”MULT” avulla silloin, kun viisumi oikeuttaa useampaan kuin kahteen maahantuloon.

Kauttakulkuviisumiin ei voida myöntää kuin yksi tai kaksi maahantuloa (merkitään numeroin ”01” tai ”02”). Useampi kuin kaksi maahantulokertaa voidaan sallia vain poikkeustapauksissa yhdessä viisumitarrassa (merkintä ”MULT”).

Jos viisuminhaltijan alueelta poistumisten yhteenlaskettu määrä on sama kuin sallittujen maahantulokertojen lukumäärä, viisumin voimassaolo päättyy, vaikka viisuminhaltija ei olisikaan käyttänyt kaikkia viisumin oikeuttamia päiviä.

1.4. Kenttä ”OLESKELUN KESTO ... PÄIVÄÄ”

Tähän kenttään merkitään niiden päivien lukumäärä, joiden aikana viisuminhaltija saa oleskella alueella, jolla viisumi on voimassa (7). Tämä oleskelu voi olla yhtäjaksoinen tai sallittujen päivien lukumäärän voi jakaa osiin useammalle ajanjaksolle, jotka sisältyvät kentässä 1.2. mainittujen päivämäärien väliseen ajanjaksoon ottamalla huomioon kentän 1.3 mukaiset sallitut maahantulokerrat.

Sanojen ”OLESKELUN KESTO” ja ”PÄIVÄÄ” väliseen tyhjään tilaan merkitään sallittujen oleskelupäivien lukumäärä kahden numeron avulla, joista ensimmäinen on nolla, jos kyseisten päivien lukumäärä on alle kymmenen.

Tähän kenttään merkittävä päivien lukumäärä voi olla korkeintaan 90 päivää puolta vuotta kohti.

1.5. Kenttä ”MYÖNNETTY ... PVM”

Tähän kohtaan merkitään viisumin myöntävän sopimuspuolen kielellä sen kaupungin nimi, jossa viisumin myöntävä diplomaatti- tai konsuliedustusto sijaitsee. Kaupungin nimi merkitään sanojen ”MYÖNNETTY” ja ”PVM” väliin. Myöntämispäivä merkitään lyhenteen ”PVM” jälkeen.

Myöntämispäivä merkitään samalla tavalla kuin kohdassa 1.2. tarkoitettu päivämäärä.

Viisumin myöntänyt viranomainen voidaan tunnistaa kenttään 4 lyötävän leiman perusteella.

1.6. Kenttä ”PASSIN NUMERO”

Tähän kenttään merkitään sen passin numero, johon viisumi myönnetään. Numeron jälkeen merkitään tieto niiden passiin merkittyjen alaikäisten lasten lukumäärästä ja mahdollisesti aviopuolisosta, jotka matkustavat viisuminhaltijan mukana (lasten lukumäärän jälkeen merkitään kirjain X-esimerkiksi: 1X = yksi alaikäinen lapsi, 3X = 3 alaikäistä lasta — ja aviopuoliso merkitään kirjaimella Y).

Jos matkustusasiakirjan haltijan matkustusasiakirjaa ei tunnusteta ja sen vuoksi viisumiin käytetään yhtenäisen kaavan mukaista lomaketta, viisumin myöntävä diplomaatti- tai konsuliedustusto voi halutessaan käyttää samaa lomaketta ulottaakseen viisumin koskemaan lomakkeenhaltijan mukana matkustavia lomakkeenhaltijan puolisoa ja alaikäisiä lapsia tai se voi laatia erilliset lomakkeet lomakkeenhaltijalle, hänen puolisolleen ja kullekin hänen huollettavanaan olevalle henkilölle ja kiinnittää viisumin kullekin lomakkeelle erikseen.

Passin numero on se sarjanumero, joka on valmiiksi painettu tai lävistetty kaikkiin tai melkein kaikkiin passin sivuihin.

Yhtenäisen kaavan mukaiseen lomakkeeseen kiinnitettävän viisumin tälle alueelle painettava numero ei ole passin numero vaan sama kuin lomakkeessa oleva numero. Siinä on kuusi numeroa ja mahdollisesti viisumin myöntäneen jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden ryhmän tunnuksena oleva kirjain tai kirjaimia.

1.7. Kenttä ”VIISUMILUOKKA”

Jotta valvontaviranomaiset voisivat nopeasti tunnistaa viisumilajin, tässä kentässä täsmennetään käyttämällä merkintöjä A, B, C ja D, mistä viisumilajista myönnetyn yhtenäisen viisumin kohdalla on kyse.

A	:	lentokentän kauttakulkuviisumi
B	:	kauttakulkuviisumi
C	:	viisumi lyhyttä oleskelua varten
D	:	kansallinen viisumi pitkää oleskelua varten
D+C	:	kansallinen viisumi pitkäaikaista oleskelua varten, jota voidaan käyttää samanaikaisesti viisumina, joka kelpaa yhteen tai useampaan maahantuloon

Alueellisesti rajoitetuissa viisumeissa ja ryhmäviisumeissa käytetään tapauksesta riippuen kirjaimia A, B tai C.

1.8. Kenttä ”ETU- JA SUKUNIMET”

Merkitään tässä järjestyksessä viisuminhaltijan passissa tai matkustusasiakirjassa otsakkeen ”Etunimi (-nimet)” alla oleva ensimmäinen sana ja sen jälkeen otsakkeen ”Sukunimi (-nimet)” alla oleva ensimmäinen sana. Diplomaatti- tai konsuliedustuston on tarkistettava, että passissa tai matkustusasiakirjassa ja viisumihakemuksessa olevat etu- ja sukunimet vastaavat toisiaan, samoin kuin nimet, jotka merkitään viisumitarran tähän kenttään ja koneellisesti luettavaan vyöhykkeeseen.

2. Kansalliset merkinnät (”HUOMAUTUKSIA”) — alue 9

Toisin kuin alue 8 (yhteiset, pakolliset merkinnät), tämä alue on varattu mahdollisille kansallisten määräysten edellyttämille merkinnöille. Sopimuspuolet voivat periaatteessa vapaasti merkitä tähän asianmukaisiksi katsomansa tiedot; niistä on kuitenkin tiedotettava muille osapuolille, jotta merkinnät tulkitaan oikein (ks. liite 9).

3. Alue valokuvan liittämistä varten

Viisuminhaltijan värivalokuva kiinnitetään valokuvalle varattuun tilaan liitteessä 8 esitetyn mukaisesti. Viisumitarraan kiinnitettävän valokuvan osalta noudatetaan seuraavia sääntöjä.

Pään koon leuasta päälakeen on oltava 70–80 prosenttia valokuvan alasta pystysuunnassa.

Resoluution vähimmäisvaatimukset:

—	skannaus 300 ppi (pixels per inch) pakkaamatta,

—	väripainatus 720 dpi (dots per inch) painetussa valokuvassa.

Jos valokuvaa ei ole, tähän alueeseen on pakollisesti merkittävä maininta ”voimassa ilman valokuvaa” kahdella tai kolmella kielellä (viisumin myöntäneen jäsenvaltion kieli, englanti ja ranska). Maininta lisätään pääsääntöisesti painatuksena ja poikkeuksellisesti erityisen leiman avulla. Leiman on ulotuttava myös osalle syväpainatukselle varattua aluetta, joka kehystää valokuvalle varattua aluetta sen vasemmalla ja oikealla puolella.

4. Koneellisesti luettava kenttä — alue 5

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) vahvisti Schengen-valtioiden ehdotuksen perusteella viisumitarran ja koneellisesti luettavan kentän muodon. Kenttä muodostuu kahdesta 36 merkin rivistä (OCR B-10 cpi). Liitteessä 10 esitetään tarkemmin, miten tämä alue täytetään.

5. Muita viisumitarran täyttämiseen liittyviä tärkeitä ohjeita

5.1. Viisumin allekirjoittaminen

Jos sopimuspuolen lainsäädäntö tai kansallinen käytäntö edellyttävät käsinkirjoitettua allekirjoitusta, passin sivuun kiinnitetyn viisumitarran allekirjoittaa tehtävään valtuutettu henkilö.

Allekirjoitus merkitään alueen ”HUOMAUTUKSET” oikeaan reunaan. Allekirjoituksen on ulotuttava osittain viisumin reunan yli passin tai matkustusasiakirjan sivulle mutta ei kuitenkaan koneellisesti luettavaan kenttään.

5.2. Täytetyn viisumitarran mitätöinti

Viisumitarraan ei saa tehdä korjauksia eikä yliviivauksia. Jos viisumitarraa täytettäessä tehdään virhe, viisumitarra on mitätöitävä seuraavalla tavalla:

—	Jos virhe havaitaan viisumitarrassa, jota ei ole vielä kiinnitetty passiin, viisumitarra täytyy tuhota tai leikata vinosti halki.

—	Jos virhe havaitaan silloin, kun viisumitarra on jo kiinnitetty matkustusasiakirjaan, viisumitarran päälle on tehtävä vinoristi punaisella musteella, minkä jälkeen kiinnitetään uusi viisumitarra.

5.3. Viisumin kiinnittäminen passiin

Viisumitarra täytetään ennen kuin se kiinnitetään passiin. Leima ja allekirjoitus merkitään passiin tai matkustusasiakirjaan kiinnitettyyn viisumitarraan.

Kun viisumitarra on asianmukaisesti täytetty, se kiinnitetään ensimmäiselle sellaiselle sivulle, jossa ei ole muita merkintöjä tai leimoja kuin viisumihakemuksen tunnistamiseksi merkitty leima. Viisumia ei myönnetä passeihin, joissa ei ole riittävästi tilaa viisumitarran kiinnittämiseksi, vanhentuneisiin passeihin eikä sellaisiin passeihin, jotka eivät oikeuta haltijaansa poistumaan alueelta ennen viisumin voimassaolon päättymistä tai palaamaan alkuperämaahansa tai siirtymään kolmanteen maahan (vrt. yleissopimuksen 13 artikla).

5.4. Passit ja muut matkustusasiakirjat, joihin yhtenäinen viisumi voidaan myöntää

Yleissopimuksen 17 artiklan 3 kappaleen a alakohdan mukaiset kriteerit, joiden perusteella viisumi voidaan matkustusasiakirjaan myöntää, esitetään liitteessä 11.

Yleissopimuksen 14 artiklan mukaisesti viisumitarraa ei voida kiinnittää matkustusasiakirjaan, joka ei ole voimassa minkään sopimuspuolen osalta. Mikäli matkustusasiakirja on voimassa vain yhden sopimuspuolen tai joidenkin sopimuspuolten osalta, myös viisumin voimassaolo on rajoitettava koskemaan kyseisen sopimuspuolen tai kyseisten sopimuspuolten aluetta.

Jos yksi tai useampi jäsenvaltio ei tunnusta matkustusasiakirjan kelpoisuutta, viisumi myönnetään alueellisesti rajoitettuna. Jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliedustuston on käytettävä yhtenäisen kaavan mukaista lomaketta myöntääkseen viisumin sellaiseen matkustusasiakirjaan, jota lomakkeen laativa jäsenvaltio ei tunnusta. Tällainen viisumi myönnetään alueellisesti rajoitettuna.

5.5. Viisumin myöntävän diplomaatti- tai konsuliedustuston leima

Viisumin myöntävän diplomaatti- tai konsuliedustuston leima merkitään ”HUOMAUTUKSIA” -alueelle siten, että leimaus ei estä tietojen lukemista. Leiman on ulotuttava tarran ulkopuolelle passin tai matkustusasiakirjan sivulle. Vain siinä tapauksessa, että koneellisesti luettavaa aluetta ei voida täyttää, leima voidaan lisätä tälle alueelle sen mitätöimiseksi. Kukin jäsenvaltio päättää omalta osaltaan leiman koon ja tekstin sekä käytettävän mustetyypin.

Sen välttämiseksi, että yhtenäisen kaavan mukaiseen lomakkeeseen kiinnitettyä viisumitarraa käytettäisiin toistamiseen, lomakkeen oikealle puolelle lyödään sekä tarraan että lomakkeeseen ulottuva viisumin myöntävän diplomaatti- tai konsuliedustuston leima, joka ei saa vaikeuttaa otsakkeiden ja täytettyjen tietojen lukemista eikä ulottua koneellisesti luettavalle alueelle, jos se on täytetty.

VII HALLINNOLLISTEN ASIOIDEN HOITO JA JÄRJESTÄMINEN

1. Viisumipalveluiden järjestäminen

Kukin sopimuspuoli vastaa viisumipalveluidensa järjestämisestä.

Diplomaatti- tai konsuliedustustojen päälliköiden on huolehdittava siitä, että viisumien myöntämisestä vastaava osasto on organisoitu niin, että kaikenlaiset varkauksia ja väärennöksiä helpottavat huolimattomuudet vältetään.

—	Viisumien myöntämiseen valtuutettu henkilökunta ei saa missään tapauksessa joutua paikallisen painostuksen alaiseksi.

—	Virkailijoita on kierrätettävä säännöllisesti, jotta vältetään valppautta mahdollisesti heikentävien käytäntöjen syntyminen.

—	Viisumitarrojen säilytyksessä ja käytössä on noudatettava samoja turvallisuusvaatimuksia, jotka koskevat muitakin suojeltavia asiakirjoja.

2. Hakemusten arkistointi

Kunkin sopimuspuolen on huolehdittava viisumihakemusten arkistoimisesta ja myös hakijan valokuvan arkistoimisesta niiden hakemusten osalta, jotka edellyttävät keskusviranomaisten kuulemista.

Viisumihakemuksia on säilytettävä vähintään yksi vuosi, kun on kyse myönnetyistä viisumeista, ja vähintään viisi vuotta, kun on kyse evätyistä viisumeista.

Kuulemispyynnöissä ja -vastauksissa on etsinnän helpottamiseksi mainittava tiedostojen ja arkistojen asiakirjanumero.

3. Viisumirekisteri

Jokainen sopimuspuoli rekisteröi myönnetyt viisumit kansallisen käytäntönsä mukaisesti. Myös mitätöidyistä viisumitarroista on pidettävä rekisteriä.

4. Viisumihakemusten käsittelyn hallinnollisista kuluista perittävät maksut

Viisumihakemusten käsittelyn hallinnollisista kuluista perittävät maksut on esitetty liitteessä 12.

Hallinnollisista kuluista ei kuitenkaan peritä maksua kolmansien maiden sellaisten kansalaisten viisumihakemuksista, jotka ovat unionin kansalaisen perheenjäseniä tai Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolena olevan valtion kansalaisen perheenjäseniä ja jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen.

VIII PAIKALLINEN KONSULIYHTEISTYÖ

1. Paikallisen konsuliyhteistyön tavoite

Paikallisessa konsuliyhteistyössä keskitytään maahanmuuton todennäköisyyden arviointiin yleensä. Sen tarkoituksena on erityisesti määritellä yhteiset kriteerit viisumihakemusten tutkinnalle sekä vaihtaa tietoja väärennettyjen asiakirjojen käytöstä, mahdollisista ihmisten salakuljetusreiteistä ja viisumin epäämisistä sellaisissa tapauksissa, joissa hakemukset ovat selvästi perusteettomia tai vilpillisiä. Konsuliyhteistyön tarkoituksena on myös mahdollistaa tietojen vaihto rehellisistä hakijoista ja kehittää yleisölle annettavaa yhteistä valistusta Schengen-viisumin myöntämisen edellytyksistä.

Paikallisessa konsuliyhteistyössä otetaan huomioon paikalliset hallinnolliset olosuhteet ja sosioekonomiset rakenteet.

Diplomaatti- tai konsuliedustustot järjestävät säännöllisesti kokouksia olosuhteiden mukaan ja sopivaksi katsominsa väliajoin ja raportoivat näistä kokouksista kansallisille keskusviranomaisille. Puheenjohtajavaltio voi pyytää, että puolivuosittain esitetään yleiskertomus.

2. Useiden tai heti hylkäämisen jälkeen tehtyjen uusien hakemusten estäminen

Edustustojen välisellä tietojen vaihdolla ja viisumihakemusten tunnistamisella leiman avulla tai muulla tavoin pyritään estämään se, että sama hakija esittää useita tai peräkkäisiä viisumihakemuksia joko samaan diplomaatti- tai konsuliedustustoon tai eri edustustoihin, kun yhden hakemuksen käsittely on vielä kesken tai heti hakemuksen hylkäämisen jälkeen.

Riippumatta mahdollisesti käymistään keskinäisistä neuvotteluista ja vaihtamistaan tiedoista edustustot merkitsevät jokaisen hakijan passiin leiman, jossa on merkintä ”Viisumia haettu …, ….”. Kenttään ennen pilkkua merkitään kuusi merkkiä, kaksi päivälle, kaksi kuukaudelle ja kaksi vuodelle; pilkun jälkeen yksilöidään sopimuspuolen diplomaatti- tai konsuliedustusto. Samoin merkitään sen viisumilajin koodi, jota hakemus koskee.

Viisumihakemuksen vastaanottanut diplomaatti- tai konsuliedustusto päättää harkintansa mukaan leiman merkitsemisestä diplomaatti- ja virkapasseihin.

Leima voidaan merkitä samalla tavoin myös haettaessa viisumia pitkäaikaista oleskelua varten.

Silloin, kun viisumi myönnetään toisen sopimuspuolen edustajana, leimaan lisätään haetun viisumilajin koodin jälkeen merkki ”R”, minkä jälkeen merkitään edustetun valtion tunnus.

Jos viisumi myönnetään, viisumitarra kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan tunnistamisleiman päälle.

Poikkeustapauksissa, jos passin leimaaminen osoittautuu mahdottomaksi, puheenjohtajavaltion diplomaatti- tai konsuliedustusto ilmoittaa asiasta toimivaltaiselle Schengen-työryhmälle ja antaa sen hyväksyttäväksi ehdotuksen korvaavista toimenpiteistä, kuten passien jäljennösten tai hylkäämisperusteet sisältävien, hylättyjen viisumihakemusten luetteloiden vaihto.

Diplomaatti- tai konsuliedustustojen päälliköt päättävät puheenjohtajavaltion esityksestä tai omasta aloitteestaan, ovatko korvaavat tai täydentävät ennaltaehkäisevät toimenpiteet tarpeellisia.

3. Hakijoiden rehellisyyden tutkiminen

Viisuminhakijoiden rehellisyyden tutkimisen helpottamiseksi diplomaatti- ja konsuliedustustot voivat vaihtaa heitä koskevia tietoja kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti paikallisen yhteistyön puitteissa sovittujen järjestelyjen perusteella sekä ottamalla huomioon tämän jakson 1 kohdan määräykset.

Määräajoin voidaan vaihtaa tietoja henkilöistä, joiden viisumihakemus on hylätty varastettujen, väärien tai väärennettyjen asiakirjojen käytön takia, tai sen perusteella, että hakija on ilman perusteluja jättänyt noudattamatta aikaisemmassa viisumissa ollutta lähtöpäivämäärää, tai siksi, että hakijan epäillään olevan vaaraksi turvallisuudelle, tai erityisesti siksi, että luvattoman maahanmuuton yritys Schengen-valtioiden alueelle oli oletettavaa.

Yhdessä laaditut ja vaihdetut tiedot muodostavat apuvälineen viisumihakemuksien arvioimiselle. Ne eivät kuitenkaan korvaa viisumihakemuksen tarkkaa tutkintaa, Schengenin tietojärjestelmän käyttöä tai keskusviranomaisten kuulemista pyynnöstä.

4. Tilastotietojen vaihto

4.1.	Tilastotietoja lyhytaikaista oleskelua, kauttakulkua tai lentokentän kauttakulkua varten myönnetyistä ja virallisesti evätyistä viisumeista vaihdetaan neljännesvuosittain.

4.2.

Riippumatta yleissopimuksen 16 artiklan mukaisesta velvoitteesta, joka on esitetty selkeästi yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 14 ja jonka perusteella Schengen-valtioiden on tiedotettava 72 tunnin kuluessa alueellisesti rajoitetun viisumin myöntämisestä Schengen-valtioiden diplomaatti- ja konsuliedustustot velvoitetaan vaihtamaan kuukausittain tilastotietoja edellisen kuukauden aikana myöntämistään alueellisesti rajoitetuista viisumeista sekä toimittamaan kyseiset tiedot kukin omille keskusviranomaisilleen.

5. Hallinnollisia asioita hoitavien yksityisten toimistojen, matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien hoitamat viisumihakemukset

Viisumihakemus edellyttää pääsääntöisesti hakijan henkilökohtaista kuulemista. Tästä periaatteesta voidaan kuitenkin poiketa, mikäli ei ole perusteltua syytä epäillä hakijan rehellisyyttä, matkan todellista tarkoitusta tai hakijan aikomusta palata alkuperämaahan ja mikäli ryhmämatkoja järjestävä tunnettu ja luotettava organisaatio toimittaa diplomaatti- tai konsuliedustustolle tarvittavat asiakirjat ja vastaa riittävän uskottavalla tavalla hakijan rehellisyydestä, oleskelun tarkoituksesta ja hakijan paluuaikomuksesta (ks. III jakson 4 kohta).

Hallinnollisia asioita hoitavien yksityisten toimistojen, matkatoimistojen sekä matkanjärjestäjien ja niiden jälleenmyyjien toimiminen viisuminhakijan valtuuttamina välittäjinä on yleinen ja hyödyllinen käytäntö etenkin maissa, joissa etäisyydet ovat huomattavat. Tällaiset kaupalliset organisaatiot eivät ole keskenään samantyyppisiä, sillä niiden tekemä sitoumus asiakasta kohtaan, jonka puolesta ne hoitavat viisumihakemuksen, ei ole kaikilla samanlainen. Siksi niiden luotettavuus ja uskottavuus on periaatteessa suoraan suhteessa siihen, missä määrin ne vastaavat matkan kokonaisjärjestelyistä, majoituksesta, sairaus- ja matkavakuutuksesta ja paluusta alkuperämaahan.

5.1. Välitysorganisaatiotyypit

a)	Yksinkertaisimmillaan välitysorganisaatio on yksityinen hallinnollisia asioita hoitava toimisto, jossa asiakkaalle tarjottavaan palveluun kuuluu pelkästään henkilöasiakirjojen ja muiden tarvittavien asiakirjojen toimittaminen eteenpäin asiakkaan puolesta.

Toinen kaupallisen organisaation tyyppi on liikenneyritys tai paikallinen matkatoimisto, jotka saattavat olla kansallisten tai ei-kansallisten säännöllistä matkustajaliikennettä tai tilausliikennettä harjoittavien lentoyhtiöiden yhteistyökumppaneita. Näiden yritysten asiakkaalle tarjoamaan palveluun kuuluu tarvittavien asiakirjojen toimittaminen eteenpäin ja tapauksen mukaan matkalippujen myynti ja hotellivaraukset.

Kolmas välitysorganisaatiotyyppi on matkanjärjestäjä eli luonnollinen tai juridinen henkilö, joka järjestää pääasiassa valmismatkoja (tähän kuuluvat matkustusasiakirjojen valmistelu, kuljetus, majoitus, muut matkailupalvelut, sairaus- ja matkavakuutukset, paikalliskuljetukset jne.), myy niitä tai tarjoaa niitä myytäväksi joko suoraan tai jälleenmyyjän kautta tai matkanjärjestäjän kanssa sopimussuhteessa olevan matkatoimiston välityksellä.

Käyttäessään matkanjärjestäjän tai valmismatkojen jälleenmyyjän palveluja viisuminhakija on järjestettävän matkan kuluttaja, jonka ostamaan pakettiin kuuluu viisumihakemuksen käsittelyn hoitaminen. Tämä kolmas välitystoiminnan laji on monipuolisempi ja käsittää monia vaiheita ja osatekijöitä, joita voidaan valvoa puolueettomasti, kuten yrityksen asiakirjat, yrityksen hallinta, matkan toteutuminen ja määränpään todentaminen, majoitus sekä matkaohjelman mukaiset ryhmien saapumiset ja lähtemiset.

5.2. Yhteistyön yhdenmukaistaminen hallinnollisia asioita hoitavien yksityisten toimistojen, matkatoimistojen, matkanjärjestäjien ja niiden jälleenmyyjien kanssa

Kaikkien samassa kaupungissa olevien diplomaatti- ja konsuliedustustojen on pyrittävä jäljempänä määriteltyjen toimintaohjeiden yhdenmukaiseen soveltamiseen paikallisella tasolla sen mukaan, millaista välitystoimintaa edellä mainitut toimistot harjoittavat. Vaikka jokainen diplomaatti- tai konsuliedustusto päättää itse, tekeekö se yhteistyötä tietyn toimiston kanssa, sen tulee myös voida milloin tahansa perua antamansa akkreditointi, mikäli olosuhteet tai yhteisen viisumipolitiikan etu sitä edellyttävät. Kun diplomaatti- tai konsuliedustusto päättää ryhtyä yhteistyöhön toimiston kanssa, sen tulee noudattaa tässä kohdassa määriteltyjä käytäntöjä ja työskentelytapoja.

—

Jäsenvaltioiden konsuliedustustojen on noudatettava erityistä tarkkaavaisuutta ja oltava keskenään tiiviissä yhteistyössä hallinnollisia asioita hoitavien yksityisten toimistojen arvioinnissa ja poikkeuksellisessa akkreditoinnissa. Niiden esittämät viisumihakemukset on tutkittava hyvin tarkasti, ja kaikissa tapauksissa on tarkistettava sekä viisumin hakijaa koskevat, hakemuksen perusteena olevat asiakirjat että hallinnollisia asioita hoitavan toimiston toimilupa ja kaupparekisteriote.

—

Liikenneyrityksen tai paikallisen matkatoimiston esittämien viisumihakemusten arvioinnissa olisi kiinnitettävä huomiota erityisesti viisuminhakijaan liittyviin tekijöihin ja hakemuksen perusteena olevien asiakirjojen tarkistamiseen tapauskohtaisesti. Konsuliedustustojen on tehtävä tiivistä yhteistyötä ja käytettävä hyväksi omia järjestelyjään havaitakseen toimistoihin ja liikennealan yrityksiin liittyvät sääntöjenvastaisuudet. Näiden järjestelyjen tehostamiseksi niiden on ilmoitettava toisilleen tällaisten organisaatioiden osalta havaituista sääntöjenvastaisuuksista osana paikallista ja alueellista konsuliyhteistyötä.

—

Matkatoimistojen (matkanjärjestäjien ja jälleenmyyjien) akkreditointiperusteissa on otettava huomioon seuraavat seikat: voimassa oleva toimilupa, kaupparekisteriin rekisteröityminen, yhtiöjärjestys, yhteistyösopimukset pankkien kanssa, yhteisön vastaanottavien matkailuorganisaatioiden kanssa tehdyt ajan tasalla olevat sopimukset, joista on käytävä ilmi valmismatkan kaikki osatekijät (majoitus ja muut palvelut), lentoyhtiöiden kanssa tehdyt sopimukset, joihin on sisällyttävä taattu meno- ja paluumatka, joita ei voi muuttaa, sekä pakolliset sairaus- ja matkavakuutukset. Näiden matkatoimistojen esittämät viisumihakemukset on käsiteltävä huolellisesti.

Diplomaatti- ja konsuliedustustojen on pyrittävä paikallisen konsuliyhteistyön puitteissa myös yhdenmukaistamaan menettely- ja työtapoja sekä hallinnollisia asioita hoitavien yksityisten toimistojen, matkatoimistojen sekä matkanjärjestäjien ja niiden jälleenmyyjien toiminnan säännönmukaisuuden valvontaa koskevia perusteita. Tällaiseen valvontaan on sisällyttävä ainakin milloin tahansa toteutettava akkreditointiasiakirjojen tarkistaminen, hakijoiden satunnainen haastattelu joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse, matkojen ja majoituksen tarkistaminen sekä mahdollisuuksien mukaan ryhmän paluun varmistaminen asiakirjojen perusteella.

Hallinnollisia asioita hoitavien toimistojen, matkatoimistojen sekä matkanjärjestäjien ja niiden jälleenmyyjien toimintaa koskevia tietoja vaihdetaan säännöllisesti: havaituista sääntöjenvastaisuuksista ilmoitetaan, evätyistä viisumeista annetaan säännöllisesti tietoja, ja lisäksi ilmoitetaan matkustusasiakirjoihin liittyvistä havaituista petoksista tai suunnitellun matkan toteutumattomuudesta. Yhteisen konsuliyhteistyön puitteissa säännöllisesti järjestettävissä kokouksissa on käsiteltävä eräänä aiheena yhteistyötä hallinnollisia asioita hoitavien toimistojen, matkatoimistojen sekä matkanjärjestäjien ja niiden jälleenmyyjien kanssa.

Paikallisen konsuliyhteistyön puitteissa on diplomaatti- ja konsuliedustustojen välitettävä toisilleen luettelot hallinnollisia asioita hoitavista yksityisistä toimistoista, matkatoimistoista sekä matkanjärjestäjistä ja niiden jälleenmyyjistä, jotka kukin diplomaatti- tai konsuliedustusto on akkreditoinut tai joiden akkreditoinnin se on peruuttanut. Jälkimmäisessä tapauksessa mukaan on liitettävä tiedot akkreditoinnin peruuttamiseen johtaneista syistä.

Hallinnollisia asioita hoitavien yksityisten toimistojen, matkatoimistojen sekä matkanjärjestäjien ja niiden jälleenmyyjien on ilmoitettava niille akkreditoinnin myöntäneille diplomaatti- ja konsuliedustustoille yksi tai kaksi virkailijaa yhteyshenkilöiksi, joilla yksin on oikeus esittää viisumihakemuksia.

(1) Nämä määräykset koskevat yleissopimuksen 138 artiklan mukaisesti Ranskan tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan osalta vain näiden valtioiden alueita Euroopassa.

(2) EUVL L 64, 7.3.2003, s. 1.

(3) Poikkeustapauksissa viisumi lyhytaikaista oleskelua tai kauttakulkua varten voidaan myöntää rajalla Yhteisen käsikirjan II osan 5 kohdassa määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

(4) EUVL L 99, 17.4.2003, s. 8.

(5) EUVL L 99, 17.4.2003, s. 15.

(6) Nämä ohjeelliset määrät vahvistetaan Yhteisen käsikirjan I osan määräysten mukaisesti.

(7) Kauttakulkuviisumissa voi kenttään merkittävä lukumäärä olla enintään viisi päivää.

LIITE 1

I.	Yhteinen luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaativat viisumin jäsenvaltiot, joita asetuksilla (EY) N:o 2414/2001 (1) ja (EY) N:o 453/2003 (2) muutettu asetus (EY) N:o 539/2001 (3) sitoo

II.	Yhteinen luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilta eivät vaadi viisumia jäsenvaltiot, joita asetuksilla (EY) N:o 2414/2001 ja (EY) N:o 453/2003 muutettu asetus (EY) N:o 539/2001 sitoo

I. Yhteinen luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaativat viisumin jäsenvaltiot, joita asetuksilla (EY) N:o 2414/2001 ja (EY) N:o 453/2003 muutettu asetus (EY) N:o 539/2001 sitoo

Valtiot

AFGANISTAN

ALBANIA

ALGERIA

ANGOLA

ANTIGUA JA BARBUDA

ARABIEMIIRIKUNNAT

ARMENIA

AZERBAIDŽAN

BAHAMA

BAHRAIN

BANGLADESH

BARBADOS

BELIZE

BENIN

BHUTAN

BOSNIA JA HERTSEGOVINA

BOTSWANA

BURKINA FASO

BURMA/MYANMAR

BURUNDI

DJIBOUTI

DOMINICA

DOMINIKAANINEN TASAVALTA

ECUADOR

EGYPTI

ENTINEN JUGOSLAVIAN TASAVALTA MAKEDONIA

ERITREA

ETELÄ-AFRIKKA

ETIOPIA

FIDŽI

FILIPPIINIT

GABON

GAMBIA

GEORGIA

GHANA

GRENADA

GUINEA

GUINEA-BISSAU

GUYANA

HAITI

INDONESIA

INTIA

IRAK

IRAN

ITÄ-TIMOR

JAMAIKA

JEMEN

JORDANIA

KAMBODŽA

KAMERUN

KAP VERDE

KAZAKSTAN

KENIA

KESKI-AFRIKAN TASAVALTA

KIINA

KIRGISIA

KIRIBATI

KOLUMBIA

KOMORIT

KONGO

KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA

KUUBA

KUWAIT

LAOS

LESOTHO

LIBANON

LIBERIA

LIBYA

MADAGASKAR

MALAWI

MALEDIIVIT

MALI

MAROKKO

MARSHALLINSAARET

MAURITANIA

MAURITIUS

MIKRONESIA

MOLDOVA

MONGOLIA

MOSAMBIK

NAMIBIA

NAURU

NEPAL

NIGER

NIGERIA

NORSUNLUURANNIKKO

OMAN

PAKISTAN

PALAU

PAPUA-UUSI-GUINEA

PERU

POHJOIS-MARIAANIT

POHJOIS-KOREA

PÄIVÄNTASAAJAN GUINEA

QATAR

RUANDA

SAINT KITTS JA NEVIS

SAINT LUCIA

SAINT VINCENT JA GRENADIINIT

SALOMONSAARET

SAMBIA

SAMOA

SÃO TOMÉ JA PRÍNCIPE

SAUDI-ARABIA

SENEGAL

SERBIA JA MONTENEGRO

SEYCHELLIT

SIERRA LEONE

SOMALIA

SRI LANKA

SUDAN

SURINAME

SWAZIMAA

SYYRIA

TADŽIKISTAN

TANSANIA

THAIMAA

TOGO

TONGA

TRINIDAD JA TOBAGO

TŠAD

TUNISIA

TURKKI

TURKMENISTAN

TUVALU

UGANDA

UKRAINA

UZBEKISTAN

VALKO-VENÄJÄ

VANUATU

VENÄJÄ

VIETNAM

ZIMBABWE

2.	Yhteisöt ja alueelliset viranomaiset, joita yksi tai useampi jäsenvaltio ei tunnusta valtioiksi TAIWAN PALESTIINALAISHALLINTO

II. Yhteinen luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilta eivät vaadi viisumia jäsenvaltiot, joita asetuksilla (EY) N:o 2414/2001 ja (EY) N:o 453/2003 muutettu asetus (EY) N:o 539/2001 sitoo

Valtiot

AMERIKAN YHDYSVALLAT

ANDORRA

ARGENTIINA

AUSTRALIA

BOLIVIA

BRASILIA

BRUNEI

BULGARIA

CHILE

COSTA RICA

EL SALVADOR

ETELÄ-KOREA

GUATEMALA

HONDURAS

ISRAEL

JAPANI

KANADA

KROATIA

MALESIA

MEKSIKO

MONACO

NICARAGUA

PANAMA

PARAGUAY

PYHÄ ISTUIN (VATIKAANIVALTIO)

ROMANIA

SAN MARINO

SINGAPORE

URUGUAY

UUSI-SEELANTI

VENEZUELA

2.	Kiinan kansantasavallan erityshallintoalueet HONGKONGIN ERITYISHALLINTOALUE (SAR) (4) MACAON ERITYISHALLINTOALUE (5)

(1) EYVL L 327, 12.12.2001, s. 1–2.

(2) EUVL L 69, 13.3.2003, s. 10–11.

(3) EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1–7.

(4) Viisumivelvollisuutta koskevaa poikkeusta sovelletaan ainoastaan henkilöihin, joilla on Hongkongin erityishallintoalueen passi ”Hong Kong Special Administrative Region”.

(5) Viisumivelvollisuutta koskevaa poikkeusta sovelletaan ainoastaan henkilöihin, joilla on Macaon erityishallintoalueen passi ”Região Administrativa Especial de Macau”.

LIITE 2

Diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassien sekä eräiden kansainvälisten hallitustenvälisten järjestöjen virkamiehilleen myöntämien kulkulupien haltijoiden matkustamista koskevat säännöt

I Matkustajaliikennettä ulkorajoilla koskevat säännöt

Viisumivelvollisten maiden yhteinen luettelo ei koske diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassien haltijoita. Sopimuspuolet sitoutuvat kuitenkin ilmoittamaan muille sopimuspuolille etukäteen aikomuksistaan muuttaa näiden passien haltijoiden matkustamista koskevia sääntöjä ja näitä sääntöjä vahvistaessaan ottamaan huomioon muiden sopimuspuolten edut.

Jotta tällaisten passien haltijoiden matkustamista koskevat säännöt voitaisiin yhdenmukaistaa erityisen joustavasti, yhteiseen viisumiohjeistoon liitetään tiedoksi luettelo valtioista, joiden kansalaiset, joilla on tällainen passi, eivät tarvitse viisumia, vaikka se vaaditaan kyseisten valtioiden niiltä kansalaisilta, joilla on tavallinen passi. Tarvittaessa liitetään myös luettelo tapauksista, joissa tilanne on päinvastainen. Toimeenpaneva komitea vastaa kummankin luettelon pitämisestä ajan tasalla.

Tässä asiakirjassa määrättyjä matkustajaliikennettä koskevia sääntöjä ei sovelleta virkatehtävissä matkustavien tavallisten passien haltijoihin eikä sellaisten virka-, virkamatka- ja muiden erityispassien haltijoihin, joita myöntäessään kolmannet maat eivät noudata Schengen-valtioiden noudattamaa kansainvälistä käytäntöä. Tätä tarkoitusta varten toimeenpaneva komitea voi laatia asiantuntijaryhmän ehdotuksesta luettelon muista kuin tavallisista passeista, joiden haltijoille jäsenvaltiot eivät myönnä etuoikeutettua kohtelua.

4.	Yleissopimuksen 18 artiklan mukaisesti henkilöt, joille on myönnetty viisumi Schengen-valtion alueelle saapumiseksi akkreditointia varten, voivat ainakin matkustaa toisten valtioiden alueen kautta mennäkseen sen valtion alueelle, joka on myöntänyt viisumin.

5.	Diplomaatti- tai konsuliedustustojen jo akkreditoimat henkilöt, joilla on ulkoasiainministeriön myöntämä erityistodistus, ja heidän perheenjäsenensä voivat ylittää Schengen-alueen ulkorajan esitettyään kyseisen todistuksen ja tarvittaessa matkustusasiakirjansa.

Diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassin haltijat ovat periaatteessa vapaat velvoitteesta osoittaa, että heillä on toimeentuloon tarvittavat varat, mutta heitä koskee kuitenkin edelleen viisumivelvollisuus, jos sellainen on voimassa. Jos kyseessä on yksityinen matka, voidaan tarvittaessa vaatia samat lisäasiakirjat kuin tavallisen passin haltijan viisumihakemusten yhteydessä.

Haettaessa viisumia diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassiin on toimitettava ulkoasiainministeriön tai (silloin, kun viisumihakemus tehdään kolmannessa maassa) diplomaattiedustuston antama verbaalinootti, jos hakijan on tarkoitus tehdä virkamatka. Verbaalinootti voidaan myös vaatia yksityismatkojen osalta.

8.1.

Diplomaatti-, virka- ja virkamatkapasseihin tehdyistä viisumihakemuksista kuullaan toisten sopimusvaltioiden keskusviranomaisia. Ennalta kuuleminen ei ole tarpeen, jos jäsenvaltio on tehnyt kyseisen kolmannen valtion kanssa sopimuksen viisumivelvollisuuden poistamisesta diplomaatti- ja/tai virkapassin haltijoilta (tämän yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 5 luetelluissa tapauksissa).

Jos jokin sopimusvaltio vastustaa viisumin myöntämistä, hakemuksen käsittelystä vastaava Schengen-valtio voi myöntää alueellisesti rajoitetun viisumin.

8.2.

Schengen-valtiot sitoutuvat tekemään tulevat diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassien haltijoiden viisumivelvollisuuden poistamista koskevat sopimukset kolmansien valtioiden kanssa vain yhteisymmärryksessä toisten jäsenvaltioiden kanssa, jos viisumien myöntäminen näiden kolmannen valtion kansalaisille edellyttää etukäteistä kuulemista.

8.3.	Jos maahantulokieltoon määrätty ulkomaalainen hakee viisumia akkreditointia varten ja sovelletaan ennalta kuulemista, kuulemismenettelyssä noudatetaan yleissopimuksen 25 artiklan määräyksiä.

9.	Kun diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassien haltijoiden maahantulo sopimusvaltioon tapahtuu yleissopimuksen 5 artiklan 2 kappaleen poikkeussääntöjen nojalla, heidän maahanpääsyoikeutensa rajoittuu asianomaisen valtion alueeseen, ja tämän on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille.

II Matkustajaliikennettä sisärajoilla koskevat säännöt

Periaatteessa sovelletaan yleissopimuksen 19 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa määrättyjä sääntöjä, jos viisumia ei ole myönnetty alueellisesti rajoitettuna.

Diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassin haltijat voivat liikkua vapaasti sopimuspuolten alueella — mikäli he eivät ole viisumivelvollisia — kolmen kuukauden ajan maahantulosta tai niin kauan, kuin heille myönnetty viisumi on voimassa.

Diplomaatti- tai konsuliedustustojen akkreditoimat henkilöt, joilla on ulkoasiainministeriön myöntämä erityistodistus, ja heidän perheenjäsenensä voivat liikkua vapaasti muiden sopimuspuolien alueella enintään kolmen kuukauden ajan esitettyään kyseisen todistuksen ja tarvittaessa matkustusasiakirjansa.

III

Tässä asiakirjassa esitettyjä matkustussääntöjä sovelletaan sellaisten kansainvälisten hallitustenvälisten järjestöjen, joiden jäseniä kaikki Schengen-valtiot ovat, niissä työskenteleville virkamiehilleen myöntämiin kulkulupiin; heidät on kyseisten järjestöjen perustamissopimusten nojalla vapautettu ulkomaalaisten ilmoittautumisvelvollisuudesta sekä oleskeluluvan hakemisesta (ks. Yhteisen käsikirjan liite 5).

Diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassien haltijoiden matkustamista koskevat säännöt

Luettelo A

Valtiot, joiden kansalaisilta EI VAADITA viisumia yhdessä tai useammassa Schengen-valtiossa, jos heillä on diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassi, mutta joilta vaaditaan viisumi, jos heillä on tavallinen passi.

BNL

Albania

Algeria

D (1)

Angola

Antigua ja Barbuda

Armenia

Azerbaidžan

Bahama

Barbados

Benin

Bosnia ja Herzegovina

Botswana

Burkina Faso

Dominica

Dominikaaninen tasavalta

Ecuador

DV (2)

Egypti

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

Etelä-Afrikka

Fidži

Filippiinit

Gabon

Gambia

Georgia

Ghana

Guyana

Intia

Iran

Jamaika

Jemen

Kambodža

Kap Verde

Kazakstan

Kenia

Kiinan kansantasavalta

Kirgisia

Kolumbia

Kuuba

Kuwait

Laos

Lesotho

Malawi

Malediivit

Marokko

Mauritania

Moldova

Mongolia

Mosambik

Namibia

Niger

Norsunluurannikko

Pakistan

Peru

Samoa

São Tomé ja Príncipe

Senegal

Serbia ja Montenegro

Seychellit

Swazimaa

Tadžikistan

Thaimaa

Togo

Trinidad ja Tobago

Tšad

Tunisia

Turkki

Turkmenistan

Uganda

Ukraina

Uzbekistan

Valko-Venäjä

Venäjän federaatio

Vietnam

Zimbabwe

Luettelo B

Valtiot, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi yhdessä tai useammassa Schengen-valtiossa, jos heillä on diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassi, mutta joilta EI vaadita viisumia, jos heillä on tavallinen passi

BNL

Amerikan yhdysvallat

X (3)

Australia

X (3)

Chile

Israel

Meksiko

(1) Unkariin lähetettyihin diplomaattipassien haltijoihin sovelletaan viisumivelvollisuutta heidän tullessaan maahan ensimmäistä kertaa, mutta he ovat vapautettuja näistä vaatimuksista nimityksensä muun ajan.

(2) Erityispassin haltijat eivät ole vapaita viisumipakosta.

(3) Virkamatkan ollessa kyseessä.

LIITE 3

Yhteinen luettelo valtioista, joiden kansalaisilta vaaditaan lentokentän kauttakulkuviisumi silloin, kun viisumipakko koskee myös henkilöitä, joiden matkustusasiakirja on kyseisten valtioiden myöntämä. (1)

Schengen-valtiot sitoutuvat olemaan muuttamatta Yhteisen konsuliohjeiston liitteen 3 osaa I ilman muiden sopimuspuolten ennakkosuostumusta.

Jos sopimuspuoli aikoo muuttaa tämän liitteen II osaa, sillä on velvollisuus ilmoittaa asiasta sopimusvaltioille ja ottaa huomioon niiden edut.

I osa

Luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan lentokentän kauttakulkuviisumi kaikissa Schengen-valtioissa silloin, kun tämä vaatimus koskee myös henkilöitä, joilla on kyseisten valtioiden myöntämä matkustusasiakirja (2) (3)

AFGANISTAN

BANGLADESH

ERITREA (4)

ETIOPIA

GHANA (5)

IRAK

IRAN (6)

KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA

NIGERIA

PAKISTAN (7)

SOMALIA

SRI LANKA

Kyseiset henkilöt eivät ole viisumipakon alaisia, jos heillä on jokin tämän liitteen III osan jaksossa A luetelluista ETA-valtioiden oleskeluluvista tai jokin III osan B jaksossa luetelluista Andorran, Japanin, Kanadan, Monacon, San Marinon, Sveitsin tai Amerikan yhdysvaltojen oleskeluluvista, joka takaa rajoittamattoman paluuoikeuden.

Näiden oleskelulupien luetteloa täydennetään ja tarkistetaan määräajoin työryhmän II viisumialaryhmän yksimielisellä päätöksellä. Jos esiin tulee ongelmia, Schengen-valtiot voivat lykätä kyseisiä toimenpiteitä siihen saakka, kunnes asia on yksimielisesti selvitetty. Sopimusvaltiot voivat poistaa tiettyihin oleskelulupiin sovellettavan vapautuksen, jos tästä on maininta III osassa.

Jokainen valtio päättää diplomaatti-, virka- tai muun virkakäyttöön myönnetyn passin haltijoihin lentokentän kauttakulun yhteydessä sovellettavista viisumipakkoa koskevista poikkeuksista.

II osa:

Yhteinen luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan lentokentän kauttakulkuviisumia vain joissakin Schengen-valtioissa silloin, kun tämä vaatimus koskee myös henkilöitä, joilla on kyseisten kolmansien maiden myöntämä matkustusasiakirja

BNL (8)

DE (9)

EE (10)

ES (11)

FR (10)

IT (12)

LT (13)

AT (14)

Albania

Angola

Armenia

Azerbaidžan

Burkina Faso

X (15)

Egypti

X (16)

Filippiinit

Gambia

X (15)

Guinea

X (15)

Guinea Bissau

Haiti

Intia

X (17)

X (18)

X (15)

Jordania

X (19)

Kamerun

X (15)

Kongo

Kuuba

Libanon

X (16)

Liberia

Libya

Mali

X (15)

Norsunluurannikko

X (15)

Pohjois-Korea

Pohjois-Mariaanit

Ruanda

Senegal

X (15)

Sierra Leone

Sudan

Syyria

X (10)

X (15) (20)

Togo

Turkki

X (13)

Vietnam

III osa

A.	Luettelo ETA-valtioiden myöntämistä oleskeluluvista, joiden haltijoilta ei vaadita lentokentän kauttakulkuviisumia:

IRLANTI

—	Residence permit ja siihen liittyvä re-entry visa (oleskelulupa vain yhdessä maahan paluuseen oikeuttavan viisumin kanssa)

LIECHTENSTEIN

—	Livret pour étranger B (paluuseen oikeuttava oleskelulupa, kelpaa voimassaoloaikana, joka on yksi vuosi) (21)

—	Livret pour étranger C (paluuseen oikeuttava sijoittautumislupa, kelpaa voimassaoloaikana, joka on viisi tai kymmenen vuotta)

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

—	Leave to remain in the United Kingdom for an indefinite period (Rajoittamattoman ajan voimassa oleva Yhdistyneen kuningaskunnan oleskelulupa. Tämä asiakirja kelpaa vain, jos oleskelu Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolella ei ylitä kahta vuotta.)

—	Certificate of entitlement to the right of abode (todiste sijoittautumisoikeudesta)

B.	Luettelo rajoittamattoman paluuoikeuden takaavista oleskeluluvista, joiden haltijoilta ei vaadita lentokentän kauttakulkuviisumia:

AMERIKAN YHDYSVALLAT

—	Form I-551 permanent resident card (voimassa kahdesta (21) kymmeneen vuotta)

—	Form I-551 Alien registration receipt card (voimassa kahdesta (21) kymmeneen vuotta)

—	Form I-551 Alien registration receipt card (voimassa toistaiseksi)

—	Form I-327 Re-entry document (voimassa kaksi vuotta — myönnetään I-551-luvan haltijalle) (21)

—	Resident alien card (maassa vakinaisesti asuvan ulkomaalaisen henkilötodistus, joka on voimassa kaksi (21) tai kymmenen vuotta taikka toistaiseksi. Tämä asiakirja kelpaa vain, jos oleskelu Yhdysvaltojen ulkopuolella on kestänyt enintään yhden vuoden)

—	Permit to reenter (maahanpaluulupa, joka on voimassa kaksi vuotta. Tämä asiakirja kelpaa vain, jos oleskelu Yhdysvaltojen ulkopuolella on kestänyt enintään kaksi vuotta) (21)

—	Valid temporary residence stamp voimassa olevassa passissa (voimassaoloaika yksi vuosi myöntämispäivästä lukien) (21)

ANDORRA

—	Tarjeta provisional de estancia y de trabajo (väliaikainen oleskelu- ja työlupa) (valkoinen); myönnetään kausityöläisille. Voimassaoloaika riippuu työsuhteen pituudesta, mutta on periaatteessa alle kuusi kuukautta. Pidentämisoikeutta ei ole. (21)

—	Tarjeta de estancia y de trabajo (oleskelu- ja työlupa) (valkoinen); myönnetään kuudeksi kuukaudeksi ja voidaan pidentää yhdellä vuodella. (21)

—	Tarjeta de estancia (oleskelulupa) (valkoinen); myönnetään kuudeksi kuukaudeksi ja voidaan pidentää yhdellä vuodella. (21)

—	Tarjeta temporal de residencia (määräaikainen sijoittautumislupa) (vaaleanpunainen); myönnetään yhdeksi vuodeksi ja voidaan pidentää kahdesti samanpituisella ajanjaksolla. (21)

—	Tarjeta ordinaria de residencia (tavanomainen sijoittautumislupa) (keltainen); myönnetään kolmeksi vuodeksi ja voidaan pidentää kolmella vuodella. (21)

—	Tarjeta privilegiada de residencia (etuoikeutettu sijoittautumislupa) (vihreä); myönnetään viideksi vuodeksi ja voidaan pidentää kulloinkin yhtä pitkällä ajanjaksolla.

—	Autorización de residencia (sijoittautumislupa) (vihreä); myönnetään vuodeksi ja voidaan pidentää kulloinkin kolmella vuodella. (21)

—	Autorización temporal de residencia y de trabajo (määräaikainen sijoittautumis- ja työlupa) (vaaleanpunainen); myönnetään kahdeksi vuodeksi ja voidaan pidentää kahdella vuodella. (21)

—	Autorización ordinaria de residencia y de trabajo (tavanomainen sijoittautumis- ja työlupa) (keltainen); myönnetään viideksi vuodeksi.

—	Autorización privilegiada de residencia y de trabajo (etuoikeutettu sijoittautumis- ja työlupa) (vihreä); myönnetään kymmeneksi vuodeksi ja voidaan pidentää kulloinkin yhtä pitkällä ajanjaksolla.

JAPANI

—	Re-entry permit to Japan (lupa palata Japaniin) (21)

KANADA

—	Permanent Resident Card (maksukortin muotoinen oleskelulupa)

MONACO

—	Carte de séjour de résident temporaire de Monaco (oleskelulupa väliaikaista oleskelua varten) (21)

—	Carte de séjour de résident ordinaire de Monaco (tavanomainen oleskelulupa)

—	Carte de séjour de résident privilégié de Monaco (etuoikeutettujen henkilöiden oleskelulupa)

—	Carte de séjour de conjoint de ressortissant monégasque (Monacon kansalaisen aviopuolison oleskelulupa)

SAN MARINO

—	Permesso di soggiorno ordinario (validità illimitata) [tavanomainen oleskelulupa (voimassaoloaika rajoittamaton)]

—	Permesso di soggiorno continuativo speciale (validità illimitata) [jatkuvasti voimassa oleva erityisoleskelulupa (voimassa toistaiseksi)]

—	Carta d'identità di San Marino (validità illimitata) [San Marinon henkilötodistus (voimassa toistaiseksi)]

SVEITSI

—	Livret pour étranger B (oleskelulupa, kelpaa voimassaoloaikana, joka on yksi vuosi) (21)

—	Livret pour étranger C (sijoittautumislupa, kelpaa voimassaoloaikana, joka on viisi tai kymmenen vuotta)

(1) Myönnettäessä lentokentän kauttakulkuviisumia keskusviranomaisia ei tarvitse kuulla.

(2) Kaikkien Schengen-valtioiden osalta:

Lentokentän kauttakulkuviisumia eivät tarvitse

—	lentokoneiden miehistön jäsenet, jotka ovat Chigagon yleissopimuksen jonkin sopimuspuolen kansalaisia.

(3) Benelux-maiden, Tšekin, Viron, Espanjan, Ranskan, Unkarin, Slovenian ja Slovakian osalta:

Lentokentän kauttakulkuviisumia eivät tarvitse

—	virka- ja diplomaattipassien haltijat.

(4) Italian osalta:

Vain jos kansalaisella ei ole jossain EU:n jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueesta 2 päivänä toukokuuta 1992 tehdyn sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa, Kanadassa, Sveitsissä tai Amerikan yhdysvalloissa voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa.

(5) Saksan osalta:

Lentokentän kauttakulkuviisumia eivät tarvitse

—	virka- ja diplomaattipassien haltijat.

(6) Saksan ja Kyproksen osalta:

Lentokentän kauttakulkuviisumia eivät tarvitse

—	virka- ja diplomaattipassien haltijat.

Puolan osalta:

Lentokentän kauttakulkuviisumia eivät tarvitse

—	diplomaattipassien haltijat.

(7) Saksan osalta:

Lentokentän kauttakulkuviisumia eivät tarvitse

—	diplomaattipassien haltijat.

(8) Viisumipakko on voimassa vain, jos kyseisten valtioiden kansalaisilla ei ole ETA-jäsenvaltiossa, Kanadassa tai Amerikan yhdysvalloissa voimassa olevaa oleskelulupaa. Diplomaatti-, virka- tai erityispassin haltijat ovat myös vapaat viisumipakosta.

(9) Lentokentän kauttakulkuviisumia eivät tarvitse:

a)	Jonkin EU:n jäsenvaltion tai jonkin muun Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolena olevan valtion viisumin tai muun oleskeluluvan haltijat eivätkä

b)	III osan B kohdassa lueteltujen oleskelulupien tai muiden asiakirjojen haltijat.Lentokentän kauttakulkuviisumia ei katsota viisumiksi sovellettaessa a kohtaa.

(10) Lentokentän kauttakulkuviisumia eivät tarvitse:

—	diplomaatti- ja virkapassin haltijat

—	III osassa tarkoitetun oleskeluluvan haltijat

—	lentokoneen miehistön jäsenet, jotka ovat Chicagon yleissopimuksen sopimuspuolen kansalaisia.

(11) Diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassin haltijat eivät tarvitse lentokentän kauttakulkuviisumia. Tämä koskee myös tavallisen passin haltijoita, joiden asuinpaikka on ETA-jäsenvaltiossa, Amerikan yhdysvalloissa tai Kanadassa tai joilla on voimassa oleva viisumi johonkin näistä valtioista.

(12) Viisumipakko on voimassa vain, jos kyseisen maan kansalaisella ei ole ETA-jäsenvaltiossa, Kanadassa tai Amerikan yhdysvalloissa voimassa olevaa oleskelulupaa.

(13) Lentokentän kauttakulkuviisumia ei vaadita diplomaatti- tai virkapassin haltijoilta.

(14) Kauttakulkuviisumivelvolliset ulkomaalaiset eivät tarvitse lentokentän kauttakulkuviisumia voidakseen matkustaa itävaltalaisen lentokentän kautta, jos heillä on kauttakulun vaatiman oleskelun ajan voimassa oleva

—	Andorran, Japanin, Kanadan, Monacon, San Marinon, Sveitsin, Vatikaanin tai Amerikan yhdysvaltojen myöntämä oleskelulupa, jossa taataan ehdoton paluuoikeus;

—	sellaisen sopimusvaltion viisumi tai oleskelulupa, jonka liittymissopimus on tullut voimaan;

—	ETA-jäsenvaltion myöntämä oleskelulupa.

(15) Viisumipakko on voimassa vain jos kyseisen maan kansalaisella ei ole jossain EU:n jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueesta 9.5.1992 tehdyn sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa, Kanadassa, Sveitsissä tai Amerikan yhdysvalloissa voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa.

(16) Viisumipakko koskee vain palestiinalaispakolaisten matkustusasiakirjan haltijoita.

(17) Lentokentän kauttakulkuviisumia ei vaadita Intian kansalaisilta, joilla on diplomaatti- tai virkapassi.

Lentokentän kauttakulkuviisumia ei myöskään vaadita Intian kansalaisilta, joilla on EU:n tai ETA:n jäsenvaltiossa, Kanadassa, Sveitsissä tai Amerikan yhdysvalloissa voimassa oleva viisumi tai oleskelulupa. Intian kansalaisilta ei myöskään vaadita lentokentän kauttakulkuviisumia, jos heillä on Andorrassa, Japanissa, Monacossa tai San Marinossa voimassa oleva oleskelulupa ja kolme kuukautta lentokentän kauttakulun jälkeen voimassa oleva paluulupa asuinmaahansa.Huomattakoon, että poikkeus, joka koskee Intian kansalaisia, joilla on Andorrassa, Japanissa, Monacossa tai San Marinossa voimassa oleva oleskelulupa, tulee voimaan 25. maaliskuuta 2001, kun Tanska liittyy Schengen-yhteistyöhön.

(18) Diplomaattipassin haltijat eivät tarvitse lentokentän kauttakulkuviisumia.

(19) Jordanian passin tai sitä vastaavan asiakirjan haltijat eivät tarvitse lentokentän kauttakulkuviisumia, jos heillä on voimassa oleva viisumi Australiaan, Israeliin, Japaniin, Kanadaan, Uuteen-Seelantiin tai Amerikan Yhdysvaltoihin sekä vahvistettu lentolippu tai voimassa oleva tarkastuskortti kyseessä olevaan valtioon vievälle lennolle, tai jotka laillisen oleskelun päätyttyä jossakin edellä mainitussa maassa matkustavat Jordaniaan ja heillä on vahvistettu lentolippu tai voimassa oleva tarkastuskortti Jordaniaan vievälle lennolle. Jatkolennon on lähdettävä 12 tunnin kuluessa Saksan liittotasavaltaan saapumisesta siltä lentoasemalta, jonka kauttakulkualueella ulkomaalainen on. Lisäksi sovelletaan huomautusta 11.

(20) Koskee myös palestiinalaispakolaisen matkustusasiakirjan haltijoita.

(21) Tämä oleskelulupa ei vapauta lentokentän kauttakulkuviisumipakosta Saksassa.

LIITE 4

Luettelo asiakirjoista, jotka oikeuttavat maahantuloon ilman viisumia.

BELGIA

—	Carte d'identité d'étranger Identiteitskaart voor vreemdelingen Personalausweis für Ausländer (ulkomaalaisen henkilötodistus)

—	Certificat d'inscription au régistre des étrangers Bewijs van inschrijving in het vreemdelingenregister Bescheinigung der Eintragung im Ausländer-register (todistus merkinnästä ulkomaalaisrekisteriin)

—

Ulkoasiainministeriön myöntämät erityisoleskeluluvat:

—	Carte d'identité diplomatique Diplomatieke identiteitskaart Diplomatischer Personalausweis (diplomaatin henkilötodistus)

—	Carte d'identité consulaire Consulaire identiteitskaart Konsularer Personalausweis (konsulikuntaan kuuluvan henkilötodistus)

—	Carte d'identité spéciale — couleur bleue Bijzondere identiteitskaart– blauw Besonderer Personalausweis — blau (erityishenkilötodistus — sininen)

—	Carte d'identité spéciale — couleur rouge Bijzondere identiteitskaart– rood Besonderer Personalausweis — rot (erityishenkilötodistus — punainen)

—

Certificat d'identité pour les enfants âgés de moins de cinq ans des étrangers privilégiés titulaires d'une carte d'identité diplomatique, d'une carte d'identité consulaire, d'une carte d'identité spéciale — couleur bleue ou d'une carte d'identité — couleur rouge

Identiteitsbewijs voor kinderen, die de leeftijd van vijf jaar nog niet hebben bereikt, van een bevoorrecht vreemdeling dewelke houder is van een diplomatieke identiteitskaart, consulaire identiteitskaart, bijzondere identiteitskaart — blauw of bijzondere identiteitskaar — rood

Identitätsnachweis für Kinder unter fünf Jahren, für privilegierte Ausländer, die Inhaber eines diplomatischen Personalausweises sind, konsularer Personalausweis, besonderer Personalausweis — rot oder besonderer Personalausweis — blau

(henkilötodistus erivapauden saaneen ulkomaalaisen alle viisivuotiaalle lapselle, kun lapsen vanhempi on diplomaatin henkilötodistuksen, konsulikuntaan kuuluvan henkilötodistuksen, punaisen erityishenkilötodistuksen tai sinisen erityishenkilötodistuksen haltija)

—

Certificat d'identité avec photographie délivré par une administration communale belge à un enfant de moins de douze ans

Door een Belgisch gemeentebestuur aan een kind beneden de 12 jaar afgegeven identiteitsbewijs met foto

Von einer belgischen Gemeindeverwaltung einem Kind unter dem 12. Lebensjahr ausgestellter Personalausweis mit Lichtbild

(belgialaisen kunnallishallinnon alle 12-vuotiaalle lapselle myöntämä valokuvallinen henkilötodistus)

—	Luettelo koululaismatkalle Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä.

TŠEKIN TASAVALTA

—	Povolení k pobytu (štítek v pasu) (Oleskelulupa) (passiin kiinnitettävä tarra)

—	Průkaz o povolení pobytu pro cizince (zelené provedení) (Todistus ulkomaalaisen oleskeluluvasta) (vihreä kirjanen)

—	Průkaz o povolení pobytu pro státního příslušníka členského státu Evropských společenství (fialové provedení) (Todistus Euroopan yhteisöjen jäsenvaltion kansalaisen oleskeluluvasta) (violetti kirjanen)

—	Cestovní doklad — Úmluva z 28. července 1951) vydávaný azylantům (modré provedení) (Matkustusasiakirja — 28. heinäkuuta 1951 tehty yleissopimus) (sininen kirjanen)

—	Povolení k přechodnému pobytu od — do (razítko v pasu) (Määräaikainen oleskelupa, voimassaolo alkaa … ja päättyy …) (Euroopan yhteisöjen jäsenvaltion kansalaisen tai hänen perheenjäsenensä, joka ei ole Euroopan yhteisöjen jäsenvaltion kansalainen, passiin laitettava leima)

—	Trvalý pobyt v ČR od …) (razítko v pasu) (Pysyvä oleskelulupa, voimassa ... lähtien) (Euroopan yhteisöjen jäsenvaltion kansalaisen tai hänen perheenjäsenensä, joka ei ole Euroopan yhteisöjen jäsenvaltion kansalainen, passiin laitettava leima)

TANSKA

Oleskelulupakortit

EF/EØS — opholdskort (EU- tai ETA-valtion oleskelulupakortti) (nimi kortissa)

—	Kort A. Tidsbegrænset EF/EØS-opholdsbevis (anvendes til EF/EØS-statsborgere) (Kortti A. EU- tai ETA-valtion määräaikainen oleskelulupa EU- tai ETA-valtioiden kansalaisille)

—	Kort B. Tidsubegrænset EF/EØS-opholdsbevis (anvendes til EF/EØS-statsborgere) (Kortti B. Rajoittamattoman ajan voimassa oleva EU- tai ETA-valtion oleskelulupa EU- ja ETA valtioiden kansalaisille)

—	Kort K. Tidsbegrænset opholdstilladelse til tredjelandsstatsborgere, der meddeles opholdstilladelse efter EF/EØS-reglerne) (Kortti K. Määräaikainen oleskelulupa kolmansien valtioiden kansalaisille, joille myönnetään oleskelulupa EU:n tai ETA:n sääntöjen nojalla)

—	Kort L. Tidsubegrænset opholdstilladelse til tredjelandsstatsborgere, der meddeles opholdstilladelse efter EF/EØS-reglerne) (Kortti L. Rajoittamattoman ajan voimassa oleva oleskelulupa kolmansien valtioiden kansalaisille, joille myönnetään oleskelulupa EU:n tai ETA:n sääntöjen nojalla.

Oleskelulupa (nimi kortissa)

—	Kort C. Tidsbegrænset opholdstilladelse til udlændinge, der er fritaget for arbejdstilladelse (Kortti C. Määräaikainen oleskelulupa ulkomaalaisille, joilta ei vaadita työlupaa)

—	Kort D. Tidsubegrænset opholdstilladelse til udlændinge, der er fritaget for arbejdstilladelse (Kortti D. Rajoittamattoman ajan voimassa oleva oleskelulupa ulkomaalaisille, joilta ei vaadita työlupaa)

—	Kort E. Tidsbegrænset opholdstilladelse til udlændinge, der ikke har ret til arbejde (Kortti E. Määräaikainen oleskelulupa ulkomaalaisille, joilla ei ole työnteko-oikeutta)

—	Kort F. Tidsbegrænset opholdstilladelse til flygtninge — er fritaget for arbejdstilladelse (Kortti F. Määräaikainen oleskelulupa pakolaisille — työlupaa ei vaadita)

—

Kort G. Tidsbegrænset opholdstilladelse til EF/EØS — statsborgere, som har andet opholdsgrundlag end efter EF-reglerne — er fritaget for arbejdstilladelse

(Kortti G. Määräaikainen oleskelulupa EU- tai ETA-valtion kansalaisille, joiden oleskelulupa perustuu muihin kuin EU:n sääntöihin — työlupaa ei vaadita)

—

Kort H. Tidsubegrænset opholdstilladelse til EF/EØS — statsborgere, som har andet opholdsgrundlag end efter EF-reglerne — er fritaget for arbejdstilladelse

(Kortti H. Rajoittamattoman ajan voimassa oleva oleskelulupa EU- tai ETA-valtion kansalaisille, joiden oleskelulupa perustuu muihin kuin EU:n sääntöihin — työlupaa ei vaadita)

—	Kort J. Tidsbegrænset opholds- og arbejdstilladelse til udlændinge (Kortti J. Määräaikainen oleskelu- ja työlupa ulkomaalaisille)

Tanska on käyttänyt 14. syyskuuta 1998 lähtien uusia, luottokortin mallisia oleskelulupia.

Liikkeellä on vielä uusista poikkeavia, voimassa olevia B-, D- ja H-kortteja. Ne ovat muovitettua paperia, kooltaan noin 9 cm x 13 cm ja niissä on Tanskan vaakuna valkoisella rasterilla. Kortin B taustaväri on beige, kortin D vaaleanpunainen ja kortin H vaaleanvioletti.

Passiin kiinnitettävät tarrat, joissa seuraavat merkinnät

—	Sticker B. — Tidsbegrænset opholdstilladelse til udlændinge, der ikke har ret til arbejde (Tarra B. Määräaikainen oleskelulupa ulkomaalaisille, joilla ei ole työnteko-oikeutta)

—	Sticker C. — Tidsbegrænset opholds- og arbejdstilladelse (Tarra C. Määräaikainen oleskelu- ja työlupa)

—	Sticker D. — Medfølgende slægtninge (opholdstilladelse til børn, der er optaget i forældres pas) (Tarra D. Mukana matkustavat perheenjäsenet. Oleskelulupa lapsille, jotka on merkitty vanhempiensa passiin)

—	Sticker H. — Tidsbegrænset opholdstilladelse til udlændinge, der er fritaget for arbejdstilladelse (Tarra H. Määräaikainen oleskelulupa ulkomaalaisille, joilta ei vaadita työlupaa)

Ulkoasiainministeriön myöntämät tarrat

—

Sticker E — Diplomatisk visering

(Tarra E. Diplomaattiviisumi. Myönnetään diplomaattiluetteloissa mainituille diplomaateille ja heidän perheenjäsenilleen sekä kansainvälisten järjestöjen vastaavanlaiselle henkilöstölle Tanskassa. Voimassa oleskelua ja toistuvia käyntejä varten niin kauan kuin asianomaisen henkilön nimi on Kööpenhaminan diplomaattiluetteloissa.)

—

Sticker F — Opholdstilladelse

(Tarra F. Oleskelulupa. Myönnetään lähetetylle tekniselle tai hallinnolliselle henkilöstölle ja heidän perheenjäsenilleen sekä diplomaattien palveluskunnalle, joka on kotimaansa ulkoasiainministeriön lähettämä ja jolla on virkapassi. Myönnetään myös kansainvälisten järjestöjen vastaavanlaiselle henkilöstölle Tanskassa. Voimassa oleskelua ja toistuvia käyntejä varten niin kauan kuin työtehtävä jatkuu.)

—	Sticker S (i kombination med sticker E eller F) (Tarra S, yhdessä tarran E tai F kanssa. Oleskelulupa mukana matkustaville lähisukulaisille, jotka on merkitty asianomaisen passiin.)

Huomattakoon, että ulkomaalaisille diplomaateille, tekniselle tai hallinnolliselle henkilöstölle, palveluskunnalle jne. tarkoitetut, ulkoasiainministeriön myöntämät henkilötodistukset eivät oikeuta alueelle pääsyyn ilman viisumia, koska nämä henkilötodistukset eivät ole osoituksena oleskeluluvasta Tanskassa.

Muut asiakirjat

—	Luettelo koululaismatkalle Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä

—	Paluulupa viisumitarrana, jossa on kansallistunnus D.

SAKSA

I Yleistä

—	Aufenthaltserlaubnis (oleskelulupa)

—	Niederlassungserlaubnis (pysyvä oleskelulupa)

—

Aufenthaltserlaubnis — EU für Familienangehörige von Staatsangehörigen eines Mitgliedstaates der Europäischen Union oder eines EWR-Staates, die nicht Staatsangehörige eines Mitgliedstaates der EU oder des EWR sind

(EU-oleskelulupa jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion tai ETA-valtion kansalaisten perheenjäseniä varten, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltion tai ETA-valtion kansalaisia)

—

Aufenthaltserlaubnis für Staatsangehörige der Schweizerischen Eidgenossenschaft und ihre Familienangehörigen, die nicht Staatsangehörige der Schweizerischen Eidgenossenschaft sind

(Oleskelulupa Sveitsin valaliiton kansalaisia ja heidän perheenjäseniään varten, jotka eivät ole Sveitsin valaliiton kansalaisia)

—

Lisäksi seuraavat, ennen 1.1.2005 myönnetyt asiakirjat oikeuttavat viisumivapaaseen maahantuloon:

—	Aufenthaltserlaubnis für Angehörige eines Mitgliedstaates der EWG (oleskelulupa ETY:n jäsenvaltion kansalaisia varten)

—	Aufenthaltsberechtigung für die Bundesrepublik Deutschland (oleskeluoikeus Saksan liittotasavallassa)

—	Aufenthaltsbewilligung für die Bundesrepublik Deutschland (määräaikainen oleskelulupa Saksan liittotasavallassa)

—	Aufenthaltsbefugnis für die Bundesrepublik Deutschland (tilapäinen oleskelulupa Saksan liittotasavallassa)

Mainitut asiakirjat oikeuttavat viisumivapaaseen maahantuloon vain, jos ne on merkitty passiin tai myönnetty passin yhteydessä esitettävinä. Niitä ei kelpuuteta viisumivapaaseen maahantuloon, jos ne on myönnetty henkilötodistuksen korvaavana maan sisällä käytettävänä asiakirjana.

Asiakirjat ”Aussetzung der Abschiebung (Duldung)” (karkotusmääräyksen täytäntöönpanon lykkääminen) ja ”Aufenthaltsgestattung für Asylbewerber” (turvapaikanhakijan oleskelulupa) eivät myöskään oikeuta viisumivapaaseen maahantuloon.

—

Fiktionsbescheinigung, (väliaikainen todistus oleskeluluvan jatkohakemuksen jättämisestä)

kun sivulla 3 olevaan kolmanteen kenttään ”der Aufenthaltstitel als fortbestehend (§ 81 Absatz 4 AufenthG)” (jatkuva oleskelulupa, kotipaikkalain 81 § :n 4 momentti) on merkitty rasti. Maahantulo on mahdollinen ainoastaan sellaisen oleskeluluvan tai viisumin yhteydessä, jonka voimassaoloaika on päättynyt.

Ensimmäinen ja toinen rastitettava kenttä eivät mahdollista viisumitonta maahantuloa.

II Diplomaattiedustustojen jäsenten henkilötodistukset

Kuhunkin henkilötodistukseen liittyvät oikeudet on esitetty henkilötodistuksen kääntöpuolen tekstissä.

—

Diplomaateille ja heidän perheenjäsenilleen myönnettävät henkilötodistukset:

Asiakirjojen kääntöpuolelle merkitään ”D”:

—

Ulkomaisten diplomaattien henkilötodistukset:

—	Diplomatenausweis (diplomaatin henkilötodistus) (1999–31.7.2003)

—	Protokollausweis für Diplomaten (ulkoasiainministeriön myöntämä diplomaatin henkilötodistus) (1.8.2003 alkaen)

—

Diplomaattien henkilötodistukset yksityistä ansiotoimintaa harjoittavia perheenjäseniä varten:

—	Diplomatenausweis ”A” (diplomaatin henkilötodistus ”A”) (1999–31.7.2003)

—	Protokollausweis für Diplomaten ”A” (ulkoasiainministeriön myöntämä diplomaatin henkilötodistus ”A”) (1.8.2003 alkaen)

—

Diplomaattien henkilötodistukset saksalaisia tai pysyvästi Saksassa oleskelevia diplomaatteja varten:

—	Diplomatenausweis Art. 38 WÜD (Wienin yleissopimuksen 38 artiklan mukainen diplomaatin henkilötodistus) (1999–31.7.2003)

—	Protokollausweis für Diplomaten Art. 38 I WÜD (ulkoasiainministeriön myöntämä Wienin yleissopimuksen 38 artiklan 1 kohdan mukainen diplomaatin henkilötodistus) (1.8.2003 alkaen)

—

Hallinto- ja tekniselle henkilökunnalle ja sen perheenjäsenille myönnettävät henkilötodistukset:

Asiakirjojen kääntöpuolelle merkitään ”VB”:

—

Ulkoasiainministeriön myöntämä ulkomaisen hallinto- ja teknisen henkilökunnan henkilötodistus:

—	Protokollausweis für Verwaltungspersonal (ulkoasiainministeriön myöntämä hallintohenkilöstön henkilötodistus) (vuodesta 1999 alkaen)

—

Ulkoasiainministeriön myöntämä henkilötodistus yksityistä ansiotoimintaa harjoittavia hallinto- ja teknisen henkilökunnan perheenjäseniä varten:

—	Protokollausweis für Verwaltungspersonal ”A” (ulkoasiainministeriön myöntämä hallintohenkilöstön henkilötodistus ”A”) (1.8.2003 alkaen)

—

Ulkoasiainministeriön myöntämä henkilötodistus saksalaisia tai pysyvästi Saksassa oleskelevia hallinto- ja teknisen henkilökunnan jäseniä varten:

—	Protokollausweis für Mitglieder VB Art. 38 2 WÜD (ulkoasiainministeriön myöntämä Wienin yleissopimuksen 38 artiklan 2 kohdan mukainen hallinto- ja teknisen henkilökunnan jäsenten henkilötodistus) (1.8.2003 alkaen)

—	Palveluskunnan ja sen perheenjäsenten henkilötodistukset: Kääntöpuolelle merkitään ”DP”: Protokollausweis für dienstliches Hauspersonal (ulkoasiainministeriön myöntämä palveluskunnan jäsenen henkilötodistus) (vuodesta 1999 alkaen)

—	Paikalta palkatun henkilökunnan ja sen perheenjäsenten henkilötodistukset: Kääntöpuolelle merkitään ”OK”: Protokollausweis für Ortskräfte (ulkoasiainministeriön myöntämä paikalta palkatun henkilökunnan henkilötodistus) (vuodesta 1999 alkaen)

—	Yksityisen kotitaloushenkilöstön henkilötodistukset: Kääntöpuolelle merkitään ”PP”: Protokollausweis für privates Hauspersonal (ulkoasiainministeriön myöntämä yksityisen kotitaloushenkilöstön henkilötodistus) (vuodesta 1999 alkaen)

III Konsuliedustustojen (lähetetyn konsulin virastojen) jäsenten henkilötodistukset

Kuhunkin henkilötodistukseen liittyvät oikeudet on esitetty henkilötodistuksen kääntöpuolen tekstissä.

—

Konsulivirkamiehille myönnettävät henkilötodistukset:

Kääntöpuolelle merkitään ”K”:

—

Ulkomaisten konsulivirkamiesten henkilötodistus:

—	Ausweis für Konsularbeamte (konsulivirkamiesten henkilötodistus) (1999–31.7.2003)

—	Protokollauswies für Konsularbeamte (ulkoasiainministeriön myöntämä konsulivirkamiesten henkilötodistus) (1.8.2003 alkaen)

—

Konsulivirkamiesten yksityistä ansiotoimintaa harjoittavien perheenjäsenten henkilötodistus:

—	Ausweis für Konsularbeamte ”A” (konsulivirkamiehen henkilötodistus ”A”) (1999–31.7.2003) Saksalaisten tai Saksassa pysyvästi oleskelevien konsulivirkamiesten henkilötodistus:

—

Ausweis für Konsularbeamte ”Art. 71 WÜK”

—	(Wienin yleissopimuksen 71 artiklan mukainen konsulivirkamiesten henkilötodistus) (1999–31.7.2003) Protokollausweis für Konsularbeamte ”Art. 71 I WÜK”

—	(ulkoasiainministeriön myöntämä Wienin yleissopimuksen 71 artiklan 1 kohdan mukainen konsulivirkamiesten henkilötodistus (1.8.2003 alkaen) Konsuliedustustojen hallinto- ja tekniselle henkilökunnalle myönnettävät henkilötodistukset:

—

Kääntöpuolelle merkitään ”VK”:

Ulkoasiainministeriön myöntämä henkilötodistus ulkomaista hallinto- ja teknistä henkilöstöä varten:

—

Protokollausweis für Verwaltungspersonal

—	(ulkoasiainministeriön myöntämä hallintohenkilöstön henkilötodistus) (vuodesta 1999 alkaen) Ulkoasiainministeriön myöntämä henkilötodistus hallinto- ja teknisen henkilökunnan yksityistä ansiotoimintaa harjoittavia perheenjäseniä varten:

—

Protokollausweis für Verwaltungspersonal ”A”

—	(ulkoasiainministeriön myöntämä hallintohenkilöstön henkilötodistus ”A”) (1999–31.7.2003) Ulkoasiainministeriön myöntämä henkilötodistus hallinto- ja teknisen henkilöstön saksalaisia tai Saksassa pysyvästi oleskelevia jäseniä varten:

—

Ausweis für Verwaltungspersonal ”Art. 71 WÜK”

—	(Wienin yleissopimuksen 71 artiklan mukainen hallintohenkilökunnan henkilötodistus) (1999–31.7.2003) Protokollausweis für Mitglieder VK ”Art. 71 II WÜK”

—	(ulkoasiainministeriön myöntämä Wienin yleissopimuksen 71 artiklan 2 kohdan mukainen jäsenten henkilötodistus) (1.8.2003 alkaen) Konsuliedustuston palveluskunnan jäsenille myönnettävät henkilötodistukset:

—

Kääntöpuolelle merkitään ”DH”:

Protokollausweis für dienstliches Hauspersonal

(ulkoasiainministeriön myöntämä konsuliedustuston palveluskunnan jäsenten henkilötodistus) (vuodesta 1999 alkaen)

Konsulivirkamiesten, hallinto- ja teknisen henkilökunnan ja palveluskunnan jäsenten perheenjäsenten henkilötodistukset:

—

Kääntöpuolelle merkitään ”KF”:

Protokollausweis f. Familienangehörige (Konsulat)

(ulkoasiainministeriön myöntämä perheenjäsenten (konsulaatti) henkilötodistus)

Tätä uuden tyyppistä henkilötodistusta on myönnetty 1.8.2003 alkaen. Kyseiseen päivään asti konsulivirkamiesten, hallinto- ja teknisen henkilökunnan ja palveluskunnan jäsenten perheenjäsenet saivat saman luokan henkilötodistuksen kuin virkamiehet, jos heille ei myönnetty oman ansiotoiminnan vuoksi jotakin edellä mainituista A-luokan henkilötodistuksista.

Paikalta palkatun konsulihenkilökunnan henkilötodistukset:

—	Kääntöpuolelle merkitään ”OK”: Protokollausweis für Ortskräfte (ulkoasiainministeriön myöntämä paikalta palkatun henkilökunnan henkilötodistus) (vuodesta 1999 alkaen)

—	Konsuliedustustossa työskentelevän yksityisen kotitaloushenkilöstön henkilötodistukset: Kääntöpuolelle merkitään ”PP”: Protokollausweis für privates Hauspersonal (ulkoasiainministeriön myöntämä yksityisen kotitaloushenkilöstön henkilötodistus) (vuodesta 1999 alkaen)

IV Erityishenkilötodistukset

—

Kansainvälisten järjestöjen työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen myönnettävät henkilötodistukset:

Kääntöpuolelle merkitään ”IO”:

Sonderausweis IO (Erityishenkilötodistus IO) (vuodesta 1999 alkaen)

Huom.: Kansainvälisten järjestöjen johtajat ja heidän perheenjäsenensä saavat henkilötodistuksen, johon on merkitty ”D”. Kansainvälisten järjestöjen työntekijöiden yksityinen kotitaloushenkilöstö saa henkilötodistuksen, johon on merkitty ”PP”.

—	Ulkomaalaisasetuksen 27 pykälän 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuille samaan talouteen kuuluville myönnettävät henkilötodistukset: Kääntöpuolelle merkitään ”S”: Sonderausweis ”S” (Erityishenkilötodistus ”S”) (1.1.2005 alkaen)

V Luettelo koululaismatkalle Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä

VIRO

—	Alaline elamisluba (Pysyvä oleskelulupa)

—	Tähtajaline elamisluba (Väliaikainen oleskelulupa)

Jos ulkomaalainen, joka on EU:n kansalaisen perheenjäsen, hakee oleskelulupaa Viroon perheensä luona oleskelua varten, kansalaisuus- ja maahanmuuttovirasto myöntää erityisoleskeluluvan:

—	El kodaniku perekonnaliikme elamisluba (EU:n kansalaisen perheenjäsenen oleskelulupa)

KREIKKA

Άδεια παραμονής αλλοδαπού (ενιαίου τύπου)

(ulkomaalaisen oleskelulupa) (yhtenäinen kaava)

[Voimassa vähintään kuusi (6) kuukautta ja enimmillään toistaiseksi. Myönnetään kaikille Kreikassa laillisesti oleskeleville ulkomaalaisille.]

Kyseinen oleskelulupa kiinnitetään Kreikan tunnustamiin matkustusasiakirjoihin. Jos kolmannen maan kansalaisella ei ole Kreikan tunnustamaa matkustusasiakirjaa, Kreikan toimivaltaiset yksiköt kiinnittävät yhtenäisen kaavan mukaisen oleskeluluvan erityiseen lomakkeeseen. Kreikan viranomaiset laativat kyseisen erityislomakkeen asetuksen (EY) N:o 333/2002 7 artiklan mukaisesti. Lomakkeessa on samassa asetuksessa säädetyt turvaominaisuudet sekä kolme pystysuoraa värikaistaa, joiden värit ovat oranssi–vihreä–oranssi, ja se on nimeltään ”Φύλλο επί του οποίου τίθεται άδεια διαμονής” [lomake oleskeluluvan kiinnittämistä varten].

2.	Άδεια παραμονής αλλοδαπού (χρώμα μπεζ-κίτρινο) (1) (ulkomaalaisen oleskelulupa) (beige–keltainen) [Myönnettiin kaikille Kreikassa laillisesti oleskeleville ulkomaalaisille. Voimassa vähintään yhden (1) vuoden ja enimmillään toistaiseksi.]

3.	Άδεια παραμονής αλλοδαπού (χρώμα λευκό) (2) (ulkomaalaisen oleskelulupa) (valkoinen) [Myönnettiin ulkomaalaiselle, joka on Kreikan kansalaisen aviopuoliso. Voimassaoloaika viisi vuotta.]

4.	Άδεια παραμονής αλλοδαπού (βιβλιάριο χρώματος λευκού) (3) (ulkomaalaisen oleskelulupa) (valkoinen vihkonen) [Myönnetään vuoden 1951 Geneven yleissopimuksen mukaisille pakolaisille.]

5.	Δελτίο ταυτότητας αλλοδαπού (χρώμα πράσινο) (4) (ulkomaalaisen henkilötodistus) (vihreä) [Myönnetään ainoastaan kreikkalaista syntyperää oleville ulkomaalaisille; voimassaoloaika kaksi tai viisi vuotta.]

Ειδικό δελτίο ταυτότητας ομογενούς (χρώμα μπεζ) (5)

(erityishenkilötodistus kreikkalaista syntyperää olevalle ulkomaalaiselle) (beige)

[Myönnetään syntyperältään kreikkalaisille Albanian kansalaisille; voimassaoloaika kolme vuotta. Sama henkilötodistus myönnetään myös aviopuolisolle tämän kansallisesta syntyperästä riippumatta sekä jälkeläisille, jos perhesiteet todistetaan virallisella asiakirjalla.]

7.	Ειδικό δελτίο ταυτότητας ομογενούς (χρώμα ροζ) (6) (erityishenkilötodistus kreikkalaista syntyperää olevalle ulkomaalaiselle) (vaaleanpunainen) [Myönnetään syntyperältään kreikkalaisille entisen Neuvostoliiton kansalaisille; voimassa toistaiseksi.]

Ειδικές Ταυτότητες της Διεύθυνσης Εθιμοτυπίας του Υπουργείου Εξωτερικών

(ulkoasiainministeriön protokollaosaston myöntämät erityiset henkilötodistukset)

A	Τύπου ”D” (diplomatic staff) χρώματος κόκκινου. (henkilötodistus ”D” (diplomaattiedustustojen henkilöstö), punainen) Myönnetään jokaisen diplomaattiedustuston päällikölle ja jäsenille sekä heidän perheenjäsenilleen (puoliso ja enintään 18-vuotiaat lapset), joilla on diplomaattipassi.

Τύπου ”A” (administrative and technical staff) χρώματος πορτοκαλί.

(henkilötodistus ”A” (hallinnollinen ja tekninen henkilöstö), oranssi)

Myönnetään diplomaattiedustustojen henkilöstön jäsenille sekä heidän perheenjäsenilleen (puoliso ja enintään 18-vuotiaat lapset), joilla on virkamatka- tai virkapassi.

C	Τύπου ”S” (service staff) χρώματος πράσινου. (henkilötodistus ”S” (palveluskunta), vihreä) Myönnetään diplomaattiedustustojen palveluhenkilöstön jäsenille sekä heidän perheenjäsenilleen (puoliso ja enintään 18-vuotiaat lapset).

D	Τύπου ”CC” (consular officer) χρώματος μπλε. (henkilötodistus ”CC” (konsulivirkamies), sininen) Myönnetään konsuliedustustojen henkilöstön jäsenille sekä heidän perheenjäsenilleen (puoliso ja enintään 18-vuotiaat lapset).

E	Τύπου ”CE” (consular employee) χρώματος γαλάζιου. (henkilötodistus ”CE” (konsuliedustuston toimihenkilö), taivaansininen) Myönnetään konsuliedustustojen hallintohenkilöstön jäsenille sekä heidän perheenjäsenilleen (puoliso ja enintään 18-vuotiaat lapset).

F	Τύπου ”CH” (honorary consular officer) χρώματος γκρίζου. (henkilötodistus ”CH” (kunniakonsuli), harmaa) Myönnetään kunniakonsuleille.

G	Τύπου ”IO” (international organization) χρώματος βαθέος μωβ. (henkilötodistus ”IO” (kansainvälinen järjestö), tummanvioletti) Myönnetään diplomaattiasemassa oleville kansainvälisen järjestön henkilöstön jäsenille sekä heidän perheenjäsenilleen (puoliso ja enintään 18-vuotiaat lapset).

H	Τύπου ”IO” (international organization) χρώματος ανοιχτό μωβ. (henkilötodistus ”IO” (kansainvälinen järjestö), vaaleanvioletti) Myönnetään kansainvälisen järjestön hallintohenkilöstön jäsenille sekä heidän perheenjäsenilleen (puoliso ja enintään 18-vuotiaat lapset).

Huomattakoon, että EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille myönnettävien sekä edellä mainittuihin lajeihin A–E kuuluvien uusien henkilötodistusten kääntöpuolelle on painettu Euroopan unionin lippu.

9.	Luettelo Euroopan unionissa tehtävän koululaismatkan osanottajista.

ESPANJA

Voimassa olevan paluuluvan haltija saa tulla maahan ilman viisumia.

Kansalaisuutensa perusteella viisumivelvolliset ulkomaalaiset voivat tulla Espanjan alueelle ilman viisumia, jos heillä on hallussaan jokin seuraavista voimassa olevista oleskeluluvista:

—	Permiso de Residencia Inicial (väliaikainen oleskelulupa)

—	Permiso de Residencia Ordinario (tavanomainen oleskelulupa)

—	Permiso de Residencia Especial (erityinen oleskelulupa)

—	Tarjeta de Estudiante (opiskelijan henkilötodistus)

—	Permiso de Residencia tipo A (oleskelulupa, tyyppi A)

—	Permiso de Residencia tipo b (oleskelulupa, tyyppi b)

—	Permiso de Trabajo y de Residencia tipo B (työ- ja oleskelulupa, tyyppi B)

—	Permiso de Trabajo y de Residencia tipo C (työ- ja oleskelulupa, tyyppi C)

—	Permiso de Trabajo y de Residencia tipo d (työ- ja oleskelulupa, tyyppi d)

—	Permiso de Trabajo y de Residencia tipo D (työ- ja oleskelulupa, tyyppi D)

—	Permiso de Trabajo y de Residencia tipo E (työ- ja oleskelulupa, tyyppi E)

—	Permiso de Trabajo fronterizo tipo F (rajaseudun työ- ja oleskelulupa, tyyppi F)

—	Permiso de Trabajo y Residencia tipo P (työ- ja oleskelulupa, tyyppi P)

—	Permiso de Trabajo y Residencia tipo Ex (työ- ja oleskelulupa, tyyppi Ex)

—	Tarjeta de Reconocimiento de la excepción a la necesidad de obtener Permiso de Trabajo y Permiso de Residencia (art. 16 Ley 7/85) (todistus myönnetystä vapautuksesta, joka koskee velvollisuutta hankkia työ- ja oleskelulupa (lain 7/85 16 artikla)

—	Permiso de Residencia para Refugiados (pakolaisen oleskelulupa)

—	Lista de Personas que participan en un viaje escolar dentro de la Unión Europea (Luettelo koululaismatkalle Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä)

—	Tarjeta de Familiar Residente Comunitario (EY:n kansalaisen perheenjäsenen henkilötodistus)

—	Tarjeta temporal de Familiar de Residente Comunitario (EY:ssä asuvan henkilön perheenjäsenen määräaikainen henkilötodistus)

Ulkoasiainministeriön myöntämien seuraavien akkreditointitodistusten haltijat saavat niiden voimassaoloaikana tulla maahan ilman viisumia:

—	Tarjeta especial (erityishenkilötodistus, punainen), jonka kannessa on merkintä ”Cuerpo Diplomático. Embajador. Documento de Identidad” (Diplomaattikunta. Suurlähettiläs. Henkilötodistus) ja joka myönnetään akkreditoidulle suurlähettiläälle.

—

Tarjeta especial (erityishenkilötodistus, punainen), jonka kannessa on merkintä ”Cuerpo Diplomático. Documento de Identidad” (Diplomaattikunta. Henkilötodistus) ja joka myönnetään diplomaattiedustuston akkreditoidulle diplomaatin asemassa olevalle henkilöstölle. Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä tähän asiakirjaan lisätään kirjain F.

—

Tarjeta especial (erityishenkilötodistus, keltainen), jonka kannessa on merkintä ”Misiones Diplomáticas. Personal Administrativo y Técnico. Documento de Identidad” (Diplomaattiedustustot. Hallinnollinen ja tekninen henkilöstö. Henkilötodistus) ja joka myönnetään akkreditoidun diplomaattiedustuston hallintovirkamiehelle. Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä tähän asiakirjaan lisätään kirjain F.

—

Tarjeta especial (erityishenkilötodistus, punainen), jonka kannessa on merkintä ”Tarjeta Diplomática de Identidad” (Diplomaatin henkilötodistus) ja joka myönnetään Arabiliiton edustuston ja palestiinalaisedustuston (Oficina de la Delegación General) diplomaatin asemassa olevalle akkreditoidulle henkilöstölle. Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä tähän asiakirjaan lisätään kirjain F.

—

Tarjeta especial (erityishenkilötodistus, punainen), jonka kannessa on merkintä ”Organismos Internacionales. Estatuto Diplomático. Documento de Identidad” (Kansainväliset järjestöt. Diplomaattistatus. Henkilötodistus) ja joka myönnetään diplomaatin asemassa olevalle kansainvälisiin järjestöihin akkreditoidulle henkilöstölle. Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä tähän asiakirjaan lisätään kirjain F.

—

Tarjeta especial (erityishenkilötodistus, sininen), jonka kannessa on merkintä ”Organismos Internacionales. Personal Administrativo y Técnico. Documento de Identidad” (Kansainväliset järjestöt. Hallinnollinen ja tekninen henkilöstö. Henkilötodistus) ja joka myönnetään kansainvälisiin järjestöihin akkreditoiduille hallintovirkamiehille. Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä tähän asiakirjaan lisätään kirjain F.

—

Tarjeta especial (erityishenkilötodistus, vihreä), jonka kannessa on merkintä ”Functionario Consular de Carrera. Documento de Identidad” (Lähetetty konsulivirkamies. Henkilötodistus) ja joka on myönnetty Espanjaan akkreditoidulle lähetetylle konsulivirkamiehelle. Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä tähän asiakirjaan lisätään kirjain F.

—

Tarjeta especial (erityishenkilötodistus, vihreä), jonka kannessa on merkintä ”Empleado Consular. Expedida a favor de ... Documento de Identidad” (Konsulivirkamies. Myönnetty ... Henkilötodistus) ja joka on myönnetty Espanjaan akkreditoidulle konsulaatin hallintovirkamiehelle. Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä tähän asiakirjaan lisätään kirjain F.

—

Tarjeta especial (erityishenkilötodistus, harmaa), jonka kannessa on merkintä ”Personal de Servicio. Misiones Diplomáticas, Oficinas Consulares y Organismos Internacionales. Expedida a favor de ... Documento de Identidad” (Palveluhenkilöstö. Diplomaattiedustustot, konsulaatit ja kansainväliset järjestöt. Myönnetty ... Henkilötodistus). Myönnetään diplomaattiedustustojen, konsulaattien ja kansainvälisten järjestöjen kotitaloushenkilöstölle (palveluskunta) ja diplomaatti- tai ammattikonsuliasemassa olevalle henkilöstölle (henkilökohtainen kotitaloushenkilöstö). Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä henkilötodistukseen lisätään kirjain F.

RANSKA

Täysi-ikäisillä ulkomaalaisilla on oltava seuraavat asiakirjat:

—	Carte de séjour temporaire comportant une mention particulière qui varie selon le motif du séjour autorisé (oleskelulupakortti, jossa erityisesti mainitaan luvallisen oleskelun kulloinenkin syy)

—	Carte de résident (maassa asuvan henkilökortti)

—	Certificat de résidence d'Algérien comportant une mention particulière qui varie selon le motif du séjour autorisé (1 an, 10 ans) (algerialaiselle myönnetty oleskelulupa, jossa erityisesti mainitaan luvallisen oleskelun kulloinenkin syy) (1 vuosi, 10 vuotta)

—	Certificat de résidence d'Algérien portant la mention ”membre d'un organisme officiel” (2 ans) (algerialaiselle myönnetty oleskelulupa, jossa maininta ”virallisen laitoksen henkilökuntaan kuuluva”) (2 vuotta)

—	Carte de séjour des Communautés européennes (1 an, 5 ans, 10 ans) (Euroopan yhteisöjen oleskelulupakortti) (1 vuosi, 5 vuotta, 10 vuotta)

—	Carte de séjour de l'Espace Economique Européen (Euroopan talousalueen oleskelulupakortti)

—

ulkoasiainministeriön myöntämät viralliset henkilötodistukset (niin sanotut kortit), jotka kelpaavat oleskelulupana

Erityisoleskeluluvat

—	Titre de séjour spécial portant la mention CMD/A délivrée aux Chefs de Mission diplomatique (erityisoleskelulupa, jossa maininta CMD/A, myönnetään diplomaattiedustustojen päälliköille)

—	Titre de séjour spécial portant la mention CMD/M délivrée aux Chefs de Mission d'Organisation Internationale (erityisoleskelulupa, jossa maininta CMD/M, myönnetään kansainvälisten järjestöjen edustustojen päälliköille)

—	Titre de séjour spécial portant la mention CMD/D délivrée aux Chefs d'une délégation permanente auprès d'une Organisation Internationale (erityisoleskelulupa, jossa maininta CMD/D, myönnetään kansainvälisten järjestöjen pysyvien valtuuskuntien johtajille)

—	Titre de séjour spécial portant la mention CD/A délivrée aux agents du Corps Diplomatique (erityisoleskelulupa, jossa maininta CD/A, myönnetään diplomaattikunnan jäsenille)

—	Titre de séjour spécial portant la mention CD/M délivrée aux Hauts Fonctionnaires d'une organisation Internationale (erityisoleskelulupa, jossa maininta CD/M, myönnetään kansainvälisten järjestöjen korkeille virkamiehille)

—

Titre de séjour spécial portant la mention CD/D délivrée aux assimilés diplomatiques membres d'une délégation permanente auprès d'une Organisation Internationale

(erityisoleskelulupa, jossa maininta CD/D, myönnetään diplomaatteihin verrattavassa asemassa oleville kansainvälisten järjestöjen pysyvien valtuuskuntien jäsenille)

—	Titre de séjour spécial portant la mention CC/C délivrée aux Fonctionnaires Consulaires (erityisoleskelulupa, jossa maininta CC/C, myönnetään konsuliedustustojen virkamiehille)

—	Titre de séjour spécial portant la mention AT/A délivrée au personnel Administratf ou Technique d'une Ambassade (erityisoleskelulupa, jossa maininta AT/A, myönnetään suurlähetystön hallinnollisia tai teknisiä tehtäviä hoitavalle henkilöstölle)

—	Titre de séjour spécial portant la mention AT/C délivrée au personnel Administratif ou Technique d'un Consulat (erityisoleskelulupa, jossa maininta AT/C, myönnetään konsuliedustuston hallinnollisia tai teknisiä tehtäviä hoitavalle henkilöstölle)

—	Titre de séjour spécial portant la mention AT/M délivrée au personnel Administratif ou Technique d'une Organisation Internationale (erityisoleskelulupa, jossa maininta AT/M, myönnetään kansainvälisen järjestön hallinnollisia tai teknisiä tehtäviä hoitavalle henkilöstölle)

—

Titre de séjour spécial portant la mention AT/D délivrée au personnel Administratif ou Technique d'une Délégation auprès d'une Organisation Internationale

(erityisoleskelulupa, jossa maininta AT/D, myönnetään kansainvälisen järjestön valtuuskunnan hallinnollisia tai teknisiä tehtäviä hoitavalle henkilöstölle)

—	Titre de séjour spécial portant la mention SE/A délivrée au personnel de Service d'une Ambassade (erityisoleskelulupa, jossa maininta SE/A, myönnetään suurlähetystön palveluhenkilöstölle)

—	Titre de séjour spécial portant la mention SE/C délivrée au personnel de Service d'un Consulat (erityisoleskelulupa, jossa maininta SE/C, myönnetään konsuliedustuston palveluhenkilöstölle)

—	Titre de séjour spécial portant la mention SE/M délivrée au personnel de Service d'une Organisation Internationale (erityisoleskelulupa, jossa maininta SE/M, myönnetään kansainvälisen järjestön palveluhenkilöstölle)

—	Titre de séjour spécial portant la mention SE/D délivrée au personnel de Service d'une Délégation auprès d'une Organisation Internationale (erityisoleskelulupa, jossa maininta SE/D, myönnetään kansainvälisen järjestön valtuuskunnan palveluhenkilöstölle)

—	Titre de séjour spécial portant la mention PP/A délivrée au Personnel Privé d'un diplomate (erityisoleskelulupa, jossa maininta PP/A, myönnetään diplomaatin yksityiselle henkilökunnalle)

—	Titre de séjour spécial portant la mention PP/C délivrée au Personnel Privé d'un Fonctionnaire consulaire (erityisoleskelulupa, jossa maininta PP/C, myönnetään konsuliedustuston virkamiehen yksityiselle henkilökunnalle)

—	Titre de séjour spécial portant la mention PP/M délivrée au Personnel Privé d'un membre d'une Organisation Internationale (erityisoleskelulupa, jossa maininta PP/M, myönnetään kansainvälisen järjestön jäsenen yksityiselle henkilökunnalle)

—	Titre de séjour spécial portant la mention PP/D délivrée au Personnel Privé d'un membre d'une Délégation permanente auprès d'une Organisation Internationale (erityisoleskelulupa, jossa maininta PP/D, myönnetään kansainvälisen järjestön pysyvän valtuuskunnan jäsenen yksityiselle henkilökunnalle)

—	Titre de séjour spécial portant la mention EM/A délivrée aux Enseignants ou Militaires à statut spécial attachés auprès d'une Ambassade (erityisoleskelulupa, jossa maininta EM/A, myönnetään suurlähetystön palveluksessa toimiville, erityisasemassa oleville opettajille tai sotilashenkilöille)

—	Titre de séjour spécial portant la mention EM/C délivrée aux Enseignants ou Militaires à statut spécial attachés auprès d'un Consulat (erityisoleskelulupa, jossa maininta EM/C, myönnetään konsuliedustuston palveluksessa toimiville, erityisasemassa oleville opettajille tai sotilashenkilöille)

—	Titre de séjour spécial portant la mention EF/M délivrée aux Fonctionnaires internationaux domiciliés à l'étranger (erityisoleskelulupa, jossa maininta EF/M, myönnetään kansainvälisille virkamiehille, joiden kotipaikka on ulkomailla)

—

Titres monégasques (Monacon oleskeluluvat)

—	Carte de séjour de résident temporaire de Monaco (oleskelulupa väliaikaista oleskelua varten)

—	Carte de séjour de résident ordinaire de Monaco (tavanomainen oleskelulupa)

—	Carte de séjour de résident privilégié de Monaco (etuoikeutettujen henkilöiden oleskelulupa)

—	Carte de séjour de conjoint de ressortissant monégasque (Monacon kansalaisen aviopuolison oleskelulupa)

Alaikäisillä ulkomaalaisilla on oltava seuraavat asiakirjat:

—	Document de circulation pour étrangers mineurs (asiakirja alaikäisen ulkomaalaisen matkustamista varten)

—	Titre d'identité républicain (henkilöllisyysasiakirja)

—	Visa de retour (sans condition de nationalité et sans présentation du titre de séjour, auquel ne sont pas soumis les enfants mineurs) (paluuviisumi) (kansalaisuudesta riippumatta ja ilman oleskeluluvan esittämisvelvollisuutta, koska näitä ehtoja ei sovelleta alaikäisiin lapsiin)

—

Passeport diplomatique/de service/ordinaire des enfants mineurs des titulaires d'une carte spéciale du Ministère des Affaires étrangères revêtu d'un visa de circulation

(ulkoasiainministeriön myöntämän erityiskortin haltijoiden lapsille tarkoitettu diplomaatti-, virka- tai tavallinen passi, johon on liitetty toistuvaisviisumi)

Luettelo koululaismatkalle Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä

Huomautus 1

On huomattava, että ensimmäistä oleskelulupaa koskevan hakemuksen vastaanottamistodistukset eivät oikeuta viisumittomaan maahantuloon. Sen sijaan oleskeluluvan pidennystä tai muuttamista koskevan hakemuksen vastaanottotodistus kelpuutetaan, jos se esitetään yhdessä vanhentuneen luvan kanssa.

Huomautus 2

Ulkoministeriön protokollaosaston myöntämiä virkamiestodistuksia (”attestations de fonctions”) ei kelpuuteta oleskeluluviksi, vaan kyseisten asiakirjojen haltijoilla on oltava yleisen lainsäädännön mukainen oleskelulupa.

ITALIA

—	Carta di soggiorno (validità illimitata) oleskelulupakortti (voimassaolo rajoittamaton)

—

Permesso di soggiorno con esclusione delle sotto elencate tipologie:

(oleskelulupa; jäljempänä lueteltuja oleskelulupatyyppejä lukuun ottamatta:)

1.	Permesso di soggiorno provvisorio per richiesta asilo politico ai sensi della Convenzione di Dublino (väliaikainen oleskelulupa poliittisen turvapaikan anomista varten Dublinin yleissopimuksen mukaisesti)

2.	Permesso di soggiorno per cure mediche (oleskelulupa lääkärinhoitoa varten)

3.	Permesso di soggiorno per motivi di giustizia (oleskelulupa oikeudellisia tarkoituksia varten)

—

Carta d'identità M.A.E.

(Ulkoasiainministeriön myöntämä henkilötodistus)

—	Mod. 1 (blu) Corpo diplomatico accreditato e consorti titolari di passaporto diplomatico (Malli 1. Sininen. Diplomaattikunnan akkreditoidut jäsenet ja heidän puolisonsa, joilla on diplomaattipassi)

—	Mod. 2 (verde) Corpo consolare titolare di passaporto diplomatico (Malli 2. Vihreä. Konsulikunnan jäsenet, joilla on diplomaattipassi)

—	Mod. 3 (arancione) Funzionari II FAO titolari di passaporto diplomatico, di servizio o ordinario (Malli 3. Oranssi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) II ura-alueen virkamiehet, joilla diplomaatti-, virka- tai tavallinen passi)

—	Mod. 4 (arancione) Impiegati tecnico-ammistrativi presso Rappresentanze diplomatiche titolari di passaporto di servizio (Malli 4. Oranssi. Diplomaattiedustustojen tekninen ja hallinnollinen henkilöstö, jolla on virkapassi)

—	Mod. 5 (arancione) Impiegati consolari titolari di passaporto di servizio (Malli 5. Oranssi. Konsulaattihenkilöstö, jolla on virkapassi)

—	Mod. 7 (grigio) Personale di servizio presso Rappresentanze diplomatiche titolare di passaporto di servizio (Malli 7. Harmaa. Diplomaattiedustustojen palveluskunta, jolla on virkapassi)

—	Mod. 8 (grigio) Personale di servizio presso Rappresentanze Consolari titolare di passaporto di servizio (Malli 8. Harmaa. Konsuliedustustojen palveluskunta, jolla on virkapassi)

—

Mod. 11 (beige) Funzionari delle Organizzazioni internazionali, Consoli Onorari, impiegati locali, personale di servizio assunto all'estero e venuto al seguito, familiari Corpo Diplomatico e Organizzazioni Internazionali titolari di passaporto ordinario

(Malli 11. Beige. Kansainvälisten järjestöjen virkamiehet, kunniakonsulit, paikalliset työntekijät, ulkomailla palkattu ja työnantajan mukana matkustava palveluskunta, diplomaattikunnan ja kansainvälisten järjestöjen virkamiesten perheenjäsenet, joilla on tavallinen passi)

Huomautus:Malleja 6 (oranssi) ja 9 (vihreä), joista edellinen on tarkoitettu kansainvälisten järjestöjen henkilöstölle, joka ei nauti koskemattomuutta, ja jälkimmäinen ulkomaalaisille kunniakonsuleille, ei enää myönnetä, vaan ne on korvattu mallilla 11. Kyseiset asiakirjat ovat kuitenkin voimassa niihin merkityn voimassaoloajan päättymiseen saakka.

—	Luettelo koululaismatkalle Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä.

LATVIA

—	Pastāvīgās uzturēšanās atļauja (Pysyvä oleskelulupa, vihreä)

—	Termiņuzturēšanās atļauja (Väliaikainen oleskelulupa, vaaleanpunainen)

—	Uzturēšanās atļauja (myönnetty 1.5.2004 alkaen) (Oleskelulupa, vaaleanpunainen)

—	Nepilsoņa pase (Muukalaispassi, violetti)

LIETTUA

1.	Leidimas laikinai gyventi Lietuvos Respublikoje (Liettuan tasavallan väliaikainen oleskelulupa — kortti tai tarra)

2.	Leidimas nuolat gyventi Lietuvos Respublikoje (Liettuan tasavallan pysyvä oleskelulupa — kortti)

3.	Europos bendrijų valstybės narės piliečio leidimas gyventi (Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisen oleskelulupa — kortti)

4.	Asmens grįžimo pažymėjimas (Palauttamistodistus, ainoastaan Liettuan tasavaltaan paluuta varten — sinertävä)

5.	Akreditacijos pažymėjimas ”A” (Akkreditointitodistus, A-luokka — keltainen) — väliaikainen

6.	Akreditacijos pažymėjimas ”B” (Akkreditointitodistus, B-luokka — keltainen) — väliaikainen

LUXEMBURG

—	Carte d'identité d'étranger (ulkomaalaisen henkilötodistus)

—	Autorisation de séjour provisoire apposée dans le passeport national (passiin merkitty väliaikainen oleskelulupa)

—	Carte diplomatique délivrée par le Ministère des Affaires Etrangères (ulkoasiainministeriön myöntämä diplomaatin henkilötodistus)

—	Titre de légitimation délivré par le Ministère des Affaires Etrangères au personnel administratif et technique des Ambassades (ulkoasiainministeriön myöntämä suurlähetystöissä hallinnollisia ja teknisiä tehtäviä hoitavan henkilöstön lupatodistus)

—	Titre de légitimation délivré par le Ministère de la Justice au personnel des institutions et organisations internationales établies au Luxembourg (oikeusministeriön myöntämä lupatodistus Luxemburgissa sijaitsevien kansainvälisten laitosten ja järjestöjen henkilöstölle)

—	Luettelo koululaismatkalle Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä.

UNKARI

1.	Humanitárius tartózkodási engedély (humanitaarisesta syystä myönnetty oleskelulupa) (kortti) — mukana on oltava kansallinen passi

2.	Tartózkodási engedély (oleskelulupa) (kortti) — mukana on oltava kansallinen passi

3.	Tartózkodási engedély (oleskelulupa) (tarra) — kiinnitetty kansalliseen passiin

4.	Bevándoroltak részére kiadott személyazonosító igazolvány (maahanmuuttajalle myönnetty henkilötodistus) — mukana on oltava kansallinen passi, josta käy ilmi kyseisen henkilötodistuksen myöntäminen

5.	Letelepedési engedély (pysyvä oleskelulupa) — mukana on oltava kansallinen passi, josta käy ilmi pysyvän oleskeluluvan myöntäminen

6.	Letelepedettek részére kiadott tartózkodási engedély (maassa pysyvästi oleskeleville henkilöille myönnetty oleskelulupa) (tarra) — kiinnitetty kansalliseen passiin

7.	Diáklista (Luettelo koululaismatkalle Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä)

8.	Igazolvány diplomáciai képviselÿk és családtagjaik részére (diplomaattien ja heidän perheenjäsentensä erityistodistus) (diplomaatin henkilötodistus) — tarvittaessa yhdessä ulkoasiainministeriön myöntämän D-viisumin kanssa

9.	Igazolvány konzuli képviselet tagjai és családtagjaik részére (konsulikuntaan kuuluvien ja heidän perheenjäsentensä erityistodistus) (konsulikuntaan kuuluvan henkilötodistus) — tarvittaessa yhdessä ulkoasiainministeriön myöntämän D-viisumin kanssa

10.	Igazolvány képviselet igazgatási és mÿszaki személyzete és családtagjaik részére (diplomaattiedustustojen hallinnolliseen ja tekniseen henkilöstöön kuuluvien ja heidän perheenjäsentensä erityistodistus) — tarvittaessa yhdessä ulkoasiainministeriön myöntämän D-viisumin kanssa

11.	Igazolvány képviselet kisegítÿ személyzete, háztartási alkalmazottak és családtagjaik részére (diplomaattiedustustojen palveluhenkilöstöön ja yksityiseen palveluskuntaan kuuluvien ja heidän perheenjäsentensä erityistodistus) — tarvittaessa yhdessä ulkoasiainministeriön myöntämän D-viisumin kanssa

ALANKOMAAT

Seuraavantyyppiset ulkomaalaisasiakirjat:

—	I	(Regulier bepaalde tijd) (tavallinen — määräaikainen)
—	II	(Regulier onbepaalde tijd) (tavallinen — voimassa toistaiseksi)
—	III	(Asiel bepaalde tijd) (turvapaikka — määräaikainen)
—	IV	(Asiel onbepaalde tijd) (turvapaikka — voimassa toistaiseksi)
—	EU/EER	(Gemeenschapsonderdanen) (EU-kansalaiset)

2.	Het Geprivilegeerdendocument (erityishenkilötodistus) Asiakirja, joka myönnetään ”erioikeuksia nauttiville henkilöille”, joita ovat diplomaattikuntaan, konsulikuntaan ja tiettyihin kansainvälisiin järjestöihin kuuluvat henkilöt sekä heidän perheenjäsenensä.

3.	Visum voor terugkeer (paluuviisumi)

4.	Luettelo koululaismatkalle Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä.

ITÄVALTA

—

Aufenthaltstitel in Form der Vignette entsprechend der Gemeinsamen Maßnahme der Europäischen Union vom 16. Dezember 1996 zur einheitlichen Gestaltung der Aufenthaltstitel

(Yhtenäisestä oleskelulupien kaavasta 16. joulukuuta 1996 hyväksytyssä yhteisessä toiminnassa kuvatun tarran muotoinen oleskelulupa)

(Alkaen 1. tammikuuta 1998 oleskeluluvat myönnetään tai niitä pidennetään yksinomaan tässä muodossa; kohtaan ”Art des Titels” (oleskeluluvan tyyppi) merkitään sen jälkeen: ”Niederlassungsbewilligung” (sijoittautumislupa), ”Aufenthaltserlaubnis” (oleskelulupa), ”Befr. Aufenthaltsrecht” (määräaikainen oleskeluoikeus).)

Vor dem 1. Jänner 1998 erteilte Aufenthaltstitel im Rahmen der — auch ”unbefristet” eingetragenen — Gültigkeitsdauer:

—

Ennen 1. tammikuuta 1998 myönnetyt oleskeluluvat niihin merkityn voimassaoloajan — joissakin rajoittamaton voimassaoloaika — mukaisesti:

”Wiedereinreise — Sichtvermerk”oder”Einreise — Sichtvermerk”; wurden bis 31.12.1992 von Inlandsbehörden, aber auch von Vertretungsbehörden in Form eines Stempels ausgestellt;

(Itävallan viranomaiset ovat myöntäneet paluuviisumit tai maahantuloviisumit 31.12.1992 saakka asianomaisten viranomaisten leimana);

”Gewöhnlicher Sichtvermerk”; wurde vom 1.1.1993 bis 31.12.1997 in Form einer Vignette — ab 1.9.1996 entsprechend der VO[EG] 1683/95 — ausgestellt;

(Tavanomainen viisumi: myönnetty ajalla 1.1.1993–31.12.1997 tarrana, joka on 1.9.1996 alkaen asetuksen (EY) N:o 1683/95 mukainen;)

”Aufenthaltsbewilligung”; wurde vom 1.1.1993 bis 31.12.1997 in Form einer speziellen Vignette ausgestellt.

(Oleskelulupa: myönnetty ajalla 1.1.1993–31.12.1997 erityisenä tarrana.)

—	Konventionsreisepaß ausgestellt ab 1.1.1993 (Pakolaisen matkustusasiakirja, joka on myönnetty 1.1.1993 jälkeen)

—

Lichtbildausweis für Träger von Privilegien und Immunitäten in den Farben rot, gelb und blau, ausgestellt vom Bundesministerium für auswärtige Angelegenheiten

(Diplomaatin erivapauden ja koskemattomuuden saaneiden henkilöiden punaiset, keltaiset ja siniset kuvalliset henkilötodistukset, jotka liittotasavallan ulkoasiainministeriö on myöntänyt)

—

Lichtbildausweis im Kartenformat für Träger von Privilegien und Immunitäten in den Farben rot, gelb, blau, grün, braun, grau und orange, ausgestellt vom Bundesministrium für auswärtige Angelegenheiten

(Diplomaatin erivapauden ja koskemattomuuden saaneiden henkilöiden punaiset, keltaiset, siniset, vihreät, ruskeat, harmaat ja oranssit kuvalliset korttimuotoiset henkilötodistukset, jotka liittotasavallan ulkoasiainministeriö on myöntänyt)

—	Luettelo koululaismatkalle Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä.

Itävaltaan ei kelpaa oleskeluluvaksi eikä näin muodoin myöskään riitä viisumivapaaseen maahantuloon:

—	Lichtbildausweis für Fremde gemäß § 85 Fremdengesetz 1997 (Vuoden 1997 ulkomaalaislain 85 pykälän mukainen ulkomaalaisen valokuvallinen henkilötodistus)

—	Durchsetzungsaufschub und Abschiebungsaufschub nach Aufenthaltsverbot oder Ausweisung (Oleskelukiellon tai karkotusmääräyksen jälkeen tehty päätös toimeenpanon lykkäämisestä tai karkotuksen lykkäämisestä)

—	Bewilligung zur Wiedereinreise trotz bestehenden Aufenthaltsverbotes, in Form eines Visums erteilt, jedoch als eine solche Bewilligung gekennzeichnet (Voimassa olevasta oleskelukiellosta huolimatta viisumin muodossa myönnetty mutta luvaksi nimetty paluulupa)

—	Vorläufige Aufenthaltsberechtigung gemäß § 19 Asylgesetz 1997, bzw. § 7 AsylG 1991 (Vuoden 1997 turvapaikkalain 19 pykälän tai vuoden 1991 turvapaikkalain 7 pykälän mukainen väliaikainen oleskelulupa)

—

Befristete Aufenthaltsberechtigung gemäß § 15 Asylgesetz 1997, bzw. § 8 AsylG 1991, als Duldung des Aufenthaltes trotz abgelehntem Asylantrag

(Vuoden 1997 turvapaikkalain 15 pykälän tai vuoden 1991 turvapaikkalain 8 pykälän mukainen määräaikainen oleskelulupa, jolla oleskeluoikeus myönnetään turvapaikkahakemuksen hylkäämisestä huolimatta)

PUOLA

Karta pobytu (oleskelulupakortti, ”KP”-sarja, myönnetty 1.7.2001 alkaen)

Oleskelulupakortti ulkomaalaiselle, joka on saanut:

—	väliaikaisen oleskeluluvan,

—	pysyvän oleskeluluvan,

—	pakolaisaseman,

—	suostumuksen maahan jäämiseen.

Kyseessä on henkilökortti, joka yhdessä matkustusasiakirjan kanssa oikeuttaa tuloon Puolan alueelle ilman viisumia.

Karta stałego pobytu (pysyvä oleskelulupakortti, ”XS”-sarja, myönnetty ennen 30.6.2001)

Pysyvä oleskelulupakortti ulkomaalaiselle, joka on saanut pysyvän oleskeluluvan. Kyseessä on henkilökortti, joka yhdessä matkustusasiakirjan kanssa oikeuttaa tuloon Puolan alueelle ilman viisumia. Voimassa 10 vuotta. Tämän painoksen viimeinen kortti on voimassa 29.6.2011 asti.

Ulkoasiainministeriön myöntämät erityiset akkreditointitodistukset:

—	Legitymacja dyplomatyczna (diplomaattikortti) Myönnetään akkreditoiduille suurlähettiläille ja edustustojen diplomaattihenkilöstölle

—	Legitymacja konsularna (zielona) (konsulikortti — vihreä) Myönnetään konsuliedustustojen päälliköille ja konsulaattihenkilöstölle

—	Legitymacja konsularna (żółta) (konsulikortti — keltainen) Myönnetään kunniakonsuleille

—	Legitymacja służbowa (henkilöstökortti) Myönnetään edustustojen hallinnolliselle, tekniselle ja palveluhenkilöstölle.

—	Zaświadczenie (todistus) Myönnetään muille kuin edellä tässä kohdassa mainituille ulkomaalaisille, joilla on säädösten, sopimusten tai kansainvälisten käytänteiden perusteella oikeus diplomaattiseen ja konsulaattiseen koskemattomuuteen.

PORTUGALI

—	Cartão de Identidade, (emitido pelo Ministério dos Negócios Estrangeiros) Corpo Consular, Chefe de Missão (konsulikunnan henkilötodistus, edustuston päällikkö, ulkoasiainministeriön myöntämä)

—	Cartão de Identidade (emitido pelo Ministério dos Negócios Estrangeiros) Corpo Consular, Funcionário de Missão (konsulikunnan henkilötodistus, edustuston virkailija, ulkoasiainministeriön myöntämä)

—	Cartão de Identidade (emitido pelo Ministério dos Negócios Estrangeiros) Pessoal Auxiliar de Missão Estrangeira (diplomaatti- tai konsuliedustuston avustavan henkilöstön henkilötodistus, ulkoasiainministeriön myöntämä)

—	Cartão de Identidade (emitido pelo Ministério dos Negócios Estrangeiros) Funcionário Administrativo de Missão Estrangeira (diplomaatti- tai konsuliedustuston hallintovirkamiehen henkilötodistus, ulkoasiainministeriön myöntämä)

—	Cartão de Identidade, emitido pelo Ministério dos Negócios Estrangeiros Corpo Diplomático, Chefe de Missão (diplomaattikunnan henkilötodistus, edustuston päällikkö, ulkoasiainministeriön myöntämä)

—	Cartão de Identidade, emitido pelo Ministério dos Negócios Estrangeiros Corpo Diplomático, Funcionário de Missão (diplomaattikunnan henkilötodistus, edustuston virkailija, ulkoasiainministeriön myöntämä)

—	Título de Residência (oleskelulupa)

—	Autorização de Residência Temporária (väliaikainen oleskelulupa)

—	Autorização de Residência Permanente (pysyvä oleskelulupa)

—	Autorização de Residência Vitalícia (elinikäinen oleskelulupa)

—	Cartão de Identidade de Refugiado (pakolaisen henkilökortti)

—	Autorização de Residência por razões humanitárias (humanitaarisista syistä myönnetty oleskelulupa)

—	Cartão de Residência de Nacional de um Estado membro da Comunidade Europeia. (Euroopan yhteisöjen jäsenvaltion kansalaisen oleskelulupa)

—	Cartão de Residência Temporário (väliaikainen oleskelulupa)

—	Cartão de Residência (oleskelulupa)

—	Autorização de permanência (maahanjäämislupa)

SLOVENIA

a)	Dovoljenje za stalno prebivanje (Pysyvä oleskelulupa)

b)	Dovoljenje za začasno prebivanje (Määräaikainen oleskelulupa)

c)	Osebna izkaznica za tujca (Ulkomaalaisen henkilötodistus)

d)	Osebna izkaznica prosilca za azil (Turvapaikanhakijan henkilötodistus)

e)	Osebna izkaznica begunca (Pakolaisen henkilötodistus)

f)	Diplomatska izkaznica (Ulkoasiainministeriön myöntämä diplomaattipassi)

g)	Službena izkaznica (Ulkoasiainministeriön myöntämä virkapassi)

h)	Konzularna izkaznica (Ulkoasiainministeriön myöntämä konsulaattipassi)

SUOMI

—	Pysyvä oleskelulupa (Pysyvä oleskelulupa) tarra

—

Oleskelulupa tai oleskelulupa ja työlupa

(Määräaikainen oleskelulupa tai määräaikainen oleskelu- ja työlupa). Tarra, johon on merkitty selvästi voimassaoloajan päättymispäivä ja jokin seuraavista maininnoista:

A.1, A.2, A.3, A.4, A.5

E.A.1, E.A.2, E.A.4, E.A.5. tai

B.1, B.2, B.3, B.4

E.B.1, E.B.2, E.B.3, E.B.4. tai

D.1. ja D.2

—	Oleskelulupa uppehållstillstånd EU:n ja ETA:n jäsenvaltioiden kansalaisille sekä heidän perheenjäsenilleen myönnettävä oleskelulupakortti

—	Henkilökortti A, B, C ja D Ulkoasiainministeriö myöntää diplomaattiasemassa olevalle henkilöstölle sekä hallinto- ja tekniselle henkilöstölle ja heidän perheenjäsenilleen

—	Oleskelulupa diplomaattileimaus tai oleskelulupa virkaleimaus Ulkoasiainministeriön myöntämä oleskelulupatarra, jossa merkintä ”diplomaattileimaus” tai ”virkaleimaus”

—	Luettelo koululaismatkalle Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä.

RUOTSI

—	Passiin kiinnitettävä pysyvä oleskelulupatarra, jossa teksti: ”Sverige Permanent uppehållstillstånd. Utan tidsbegränsning” (”Ruotsi — pysyvä oleskelulupa. Ei aikarajoitusta.”)

—	Passiin kiinnitettävä määräaikainen oleskelulupatarra, jossa teksti: ”Sverige Uppehållstillstånd” (”Ruotsi — määräaikainen oleskelulupa”)

—

EU:n ja ETA:n jäsenvaltioiden kansalaisille sekä heidän perheenjäsenilleen myönnettävä oleskelulupakortti seuraavan luokittelun mukaisesti:

—	työntekijä

—

muu

—	vanhempi, joka ei ole ETA-maan kansalainen

—

Keskushallinnon (ulkoasiainministeriö) (Regeringskansliet/UD) myöntämä oleskelulupatarra Ruotsissa sijaitsevien suurlähetystöjen tai konsuliedustustojen yhteydessä toimiville ulkomaalaisille diplomaateille, tekniseen tai hallintohenkilöstöön, palveluhenkilöstöön tai yksityiseen palveluskuntaan kuuluville työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen.

ISLANTI

—	Tímabundið atvinnu- og dvalarleyfi (Tilapäinen oleskelulupa)

—	Dvalarleyfi með rétti til atvinnuþátttöku (Oleskelulupa, joka oikeuttaa työntekoon)

—	Óbundið dvalarleyfi (Pysyvä oleskelulupakortti)

—	Leyfi til vistráðningar (Työlupa au-pairina)

—	Atvinnu- og dvalarleyfi námsmanns (Opiskelijan työlupa)

—	Óbundið atvinnu- og dvalarleyfi (Pysyvä lupa)

—

Ulkoasiainministeriön myöntämät erityiset oleskeluluvat:

—	Diplómatískt Persónuskilríki (Diplomaattikuntaan kuuluvan henkilötodistus)

—	Persónuskilríki (Henkilötodistus)

—	Takmarkað dvalarleyfi fyrir varnarliðsmann, sbr. lög nr. 110/1951 og lög nr. 82/2000 (Väliaikainen oleskelulupa Amerikan yhdysvaltojen asevoimiin kuuluville siviili- tai sotilashenkilöille ja heidän huollettavinaan oleville henkilöille lain n:o 110/1951 ja lain n:o 82/2000 mukaisesti)

—	Takmarkað dvalarleyfi (Väliaikainen oleskelulupa)

NORJA

—	Oppholdstillatelse (Oleskelulupa)

—	Arbeidstillatelse (Työlupa)

—	Bosettingstillatelse (Sijoittautumislupa/Pysyvä työ- ja oleskelulupa)

Ennen 25. maaliskuuta 2000 myönnetyt oleskeluluvat on merkitty leimalla (eikä tarroilla), jotka ovat oleskeluluvan haltijan matkustusasiakirjoissa. Viisumivelvollisuuden piiriin kuuluvien vieraan valtion kansalaisten osalta leimojen lisänä on norjalainen viisumitarra, josta ilmenee oleskeluluvan voimassaoloaika. 25. maaliskuuta 2001 toteutettavan Schengenin säännöstön täytäntöönpanon jälkeen myönnetyissä oleskeluluvissa on viisumitarra. Jos vieraan valtion kansalaisen matkustusasiakirjassa on vanha leima, se on voimassa siihen asti kun Norjan viranomaisten on määrä korvata leimat uudella, oleskelulupaan kiinnitettävällä tarralla.

Edellä mainittuja lupia ei katsota matkustusasiakirjoiksi. Jos vieraan valtion kansalainen tarvitsee matkustusasiakirjan, voidaan käyttää jompaa kumpaa seuraavista asiakirjoista, jotka täydentävät työlupaa, oleskelulupaa tai sijoittautumislupaa:

—	pakolaisen matkustusasiakirja (”Reisebevis”) (sininen)

—	maahanmuuttajan passi (”Utlendingspass”) (vihreä).

Jompikumpi kyseisistä matkustusasiakirjoista takaa niiden haltijalle luvan tulla uudelleen Norjan alueelle asiakirjan voimassaoloaikana.

—	ETA-kortti Myönnetään ETA-jäsenvaltioiden kansalaisille sekä heidän perheenjäsenilleen, jotka ovat kolmannen maan kansalaisia. Kortti on aina muovitettu.

—	Identitetskort for diplomater (Diplomaattikuntaan kuuluvan henkilötodistus — punainen)

—	Identitetskort for hjelpepersonale ved diplomatisk stasjon (Henkilökortti, joka myönnetään avustavalle henkilöstölle, jolla on diplomaattiasema — ruskea)

—	Identitetskort for administrativt og teknisk personale ved diplomatisk stasjon (Henkilökortti, joka myönnetään hallinnolliselle ja tekniselle henkilöstölle, jolla on diplomaattiasema — sininen)

—	Identitetskort for utsendte konsuler (Konsulikuntaan kuuluvan henkilökortti — vihreä)

—	Residence/Visa sticker (Oleskeluviisumi/viisumitarra) Myönnetään diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassin haltijalle, jota koskee viisumipakko, sekä diplomaatti- tai konsuliedustustojen henkilöstölle, jolla on kansallinen passi.

(1) Myöntäminen lopetettiin 1.7.2003.

(2) Myöntäminen lopetettiin 2.6.2001. Tätä ennen myönnetyt luvat ovat voimassa voimassaoloaikansa päättymiseen saakka.

(3) Tämä oleskelulupa aiotaan korvata neuvoston asetuksen 1030/2002 mukaisesti ”erillisellä asiakirjalla”. Jäsenvaltioille tiedotetaan asiasta välittömästi sen jälkeen, kun kyseinen muutos on tehty.

(4) Samoin.

(5) Samoin.

(6) Samoin.

LIITE 5

RAJOITETTU JAKELU

LIITE 6

Luettelo kunniakonsuleista, joilla on poikkeustapauksissa tilapäinen oikeus myöntää yhtenäisiä viisumeita

Viitaten ministerien ja valtiosihteerien 15. joulukuuta 1992 pitämässä istunnossa tehtyyn yhteiseen päätökseen kaikki Schengen-valtiot hyväksyivät, että seuraavalla kunniakonsulilla on oikeus myöntää yhtenäisiä viisumeita jäljempänä ilmoitettavana ajankohtana:

[ei merkintöjä]

LIITE 7 (1)

Kansallisten viranomaisten vuosittain vahvistamat ohjeelliset rahamäärät rajojen ylityksiä varten.

BELGIA

Lain mukaan on tarkistettava toimeentuloon tarvittavat varat, mutta varsinaisista kriteereistä ei kuitenkaan ole määrätty.

Käytännössä sovelletaan seuraavia hallintomenettelyjä:

— Yksityishenkilön majoittaessa ulkomaalaisen

Yksityishenkilö voi antaa osoitukseksi toimeentuloon tarvittavista varoista kirjeen, jonka asuinpaikan kunnallishallinto vahvistaa.

Vastuusitoumus koskee ulkomaalaisen ylläpidosta, terveydenhoidosta, majoituksesta ja paluumatkasta aiheutuvista kuluista vastaamista siinä tapauksessa, ettei tämä itse pysty niistä vastaamaan. Tällä toimenpiteellä on tarkoitus välttää se, että viranomaisten on kustannettava kyseiset menot. Sitoumuksenantajan on oltava vakavarainen henkilö. Jos kyseessä on ulkomaalainen, hänellä on oltava oleskelu- tai sijoittautumislupa.

Tarvittaessa ulkomaalaiselta vaaditaan todistus hänen omista tuloistaan.

Jos ulkomaalaisella ei ole hallussaan omia varoja, hänellä on joka tapauksessa oltava käytössään vähintään noin 38 euroa oleskelupäivää kohti.

— Ulkomaalaisen majoittuessa hotellissa

Jos ulkomaalainen ei voi osoittaa hallussaan olevan mitään omia varoja, hänellä on oltava käytössään vähintään noin 50 euroa oleskelupäivää kohti.

Useimmissa tapauksissa asianomaisen henkilön on lisäksi esitettävä matkalippu (lentolippu) koti- tai asuinmaahan suuntautuvaa paluumatkaa varten.

Tšekin Tasavalta

Ohjeelliset rahamäärät vahvistetaan ulkomaalaisten oleskelusta Tšekin alueella annetussa laissa nro 326/1999 Sb, sekä eräisiin lakeihin tehdyissä muutoksissa.

Ulkomaalaisten oleskelua Tšekin alueella koskevan lain 5 pykälän mukaan ulkomaalainen on velvollinen poliisin tätä pyytäessä näyttämään asiakirjan, joka vahvistaa, että hänellä on käytettävissään alueella oleskeluun tarvittavat varat (13 pykälä), tai varmennetun kutsun, jonka varmentamisesta poliisin toimesta on kulunut alle 90 päivää (15 ja 180 pykälä),

13 pykälässä säädetään seuraavaa:

”Alueella oleskeluun tarvittavat varat

Alueella oleskeluun tarvittavien varojen riittävyyden todistamiseksi on esitettävä seuraavaa, ellei jäljempänä toisin säädetä:

vähintään seuraavan suuruiset varat:

—	0,5 kertaa vähimmäistoimeentulo, joka on vahvistettu erityissäädöksen nojalla ja jota tarvitaan elatuksen ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden kattamiseen (jäljempänä ’henkilökohtaisiin tarpeisiin tarvittava vähimmäistoimeentulo’) oleskelupäivää kohti, jos kokonaisoleskelu ei ylitä 30 päivää,

—	15 kertaa henkilökohtaisiin tarpeisiin tarvittava vähimmäistoimeentulo, jos oleskelu alueella ylittää 30 päivää, siten, että tätä summaa lisätään kaksinkertaiseksi vähimmäistoimeentuloksi jokaiselta kokonaiselta kuukaudelta, jonka alueella oleskelun odotetaan kestävän,

—	50 kertaa henkilökohtaisiin tarpeisiin tarvittava vähimmäistoimeentulo, jos oleskelun tarkoituksena on taloudellinen toiminta ja jos oleskelun kokonaiskesto ylittää 90 päivää, tai

—	todistus ulkomaalaisen alueella oleskeluun liittyvien palvelujen maksamisesta tai siitä, että palvelut annetaan maksutta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen varojen sijasta alueella oleskeluun tarvittavien varojen riittävyyden todistamiseksi voidaan esittää seuraavaa:

a)	ulkomaalaisen nimissä oleva pankin tiliote, jolla vahvistetaan, että ulkomaalaisella on vapaasti käytössään 1 momentissa tarkoitettu määrä varoja hänen oleskellessaan Tšekissä, tai

b)	muu asiakirja, jolla osoitetaan varojen riittävyys, kuten voimassa oleva, kansainvälisesti tunnustettu luottokortti.

Ulkomaalainen, joka aikoo opiskella Tšekin alueella, voi esittää oleskeluun tarvittavien varojen riittävyyden todistamiseksi valtion viranomaisen tai oikeussubjektin sitoumuksen kustantaa ulkomaalaisen oleskelu antamalla varoja 1 kuukauden oleskelun edellyttämää henkilökohtaisiin tarpeisiin tarvittavaa vähimmäistoimeentuloa vastaava määrä, tai todistuksen, jonka mukaan vastaanottava organisaatio (oppilaitos) vastaa kaikista hänen opintoihinsa ja oleskeluunsa liittyvistä kuluista. Jos sitoumuksessa mainittu summa on pienempi kuin mainittu määrä, ulkomaalainen on velvollinen näyttämään asiakirjan, jolla todistetaan, että hän omistaa varoja, joiden määrä vastaa henkilökohtaisiin tarpeisiin tarvittavan vähimmäistoimeentulon ja hänen odotettua oleskeluaikaansa koskevan sitoumuksen erotusta, kuitenkin siten, että määrä ei ole yli kuusinkertaisesti henkilökohtaisiin tarpeisiin tarvittava vähimmäistoimeentulo. Asumiseen tarvittavien varojen olemassaoloa koskevan todistuksen sijasta voidaan esittää päätös tai sopimus apurahan myöntämisestä Tšekkiä sitovan kansainvälisen sopimuksen perusteella.

4)	Ulkomaalainen, joka on alle 18-vuotias, on velvollinen todistamaan, että hänellä on käytössään oleskeluunsa tarvittavia varoja puolet 1 momentissa tarkoitetusta määrästä.”

ja 15 pykälässä säädetään seuraavaa:

”Kutsu

Kutsuun on sisällytettävä kutsuvan henkilön sitoumus vastata kuluista, jotka

a)	liittyvät ulkomaalaisen elatukseen koko oleskelun ajan siihen asti, kunnes hän poistuu Tšekin alueelta,

b)	liittyvät ulkomaalaisen majoitukseen koko oleskelun ajan siihen asti, kunnes hän poistuu Tšekin alueelta,

c)	liittyvät ulkomaalaisen terveydenhuoltoon koko oleskelun ajan siihen asti, kunnes hän poistuu Tšekin alueelta, sekä sairaana olevan ulkomaalaisen siirtoon tai hänen ruumiinsa siirtoon kuolemantapauksessa,

d)	aiheutuvat poliisille ulkomaalaisen oleskelusta ja alueelta poistumisesta hallinnollisen karkottamisen yhteydessä.”

TANSKA

Tanskan ulkomaalaislaissa säädetään, että ulkomaalaisella on Tanskan alueelle saapuessaan oltava tarvittavat varat toimeentuloa ja paluumatkaa varten.

Rajatarkastusviranomaiset arvioivat kussakin tapauksessa tarvittavat varat konkreettisesti maahantulon yhteydessä ulkomaalaisen taloudellisen tilanteen perusteella ottaen huomioon tiedot henkilön asumista ja paluumatkaa koskevista mahdollisuuksista.

Viranomaiset ovat määritelleet summan, jonka perusteella arvioidaan, onko ulkomaalaisella toimeentuloon tarvittavat varat. Periaatteessa ulkomaalaisella pitää olla 350 Tanskan kruunua vuorokautta kohti.

Ulkomaalaisen on lisäksi kyettävä osoittamaan, että hänellä on paluumatkaan tarvittavat varat, esimerkiksi paluulippu.

SAKSA

Heinäkuun 30 päivänä 2004 annetun kotipaikkalain (Aufenthaltsgesetz) 15 pykälän 2 momentin mukaan ulkomaalainen voidaan käännyttää rajalta, jos hän ei täytä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 5 artiklan mukaisia maahantuloa jäsenvaltioiden alueelle koskevia edellytyksiä. Tällaisesta tapauksesta on kyse esimerkiksi silloin, kun ulkomaalaisella ei ole tarvittavia varoja tai hän ei kykene laillisesti hankkimaan tarvittavia varoja voidakseen kustantaa oleskelunsa, myös paluumatkan lähtömaahan tai sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänellä on paluuseen oikeuttava oleskelulupa.

Sitovaa päiväkohtaista varojen määrää ei ole määritelty. Ulkorajavalvontaviranomaisten on tutkittava kukin tapaus erikseen. Tutkimuksessa on otettava huomioon kulloisetkin henkilökohtaiset seikat, kuten matkan laatu ja tarkoitus, oleskelun kesto, mahdollinen majoittuminen omaisten tai ystävien luokse sekä oleskelukustannukset.

Jos ulkomaalainen ei pysty todentamaan näitä seikkoja tai ainakin antamaan uskottavia tietoja, hänellä on oltava päiväkohtaisesti käytössään 45 euroa. Sen lisäksi on varmistettava, että ulkomaalaisen paluumatka tai jatkomatka on mahdollinen. Tämä voidaan todistaa esimerkiksi esittämällä jatko- tai paluulippu.

Varat voidaan osoittaa käteisellä, luottokorteilla ja sekeillä, mutta myös seuraavin keinoin:

—	sellaisen luottolaitoksen pankkitakuu, joka saa harjoittaa liiketoimintaa Saksan liittotasavallassa

—	kutsun esittäjän omavastuinen takuu

—	sähkeitse toimitettu maksumääräys

—	kutsun esittäjän tai kolmannen henkilön toimivaltaisille maahanmuuttoviranomaisille tallettama takuusumma tai

—	ylläpitositoumus.

Tapauksissa, joissa voidaan perustellusti epäillä puutteellista maksuvalmiutta käytettäessä muita maksuvälineitä kuin käteisrahaa, on suoritettava tarkastus ennen maahantuloa.

VIRO

Viron lainsäädännön mukaan ulkomaalaisten, jotka saapuvat Viroon ilman kutsukirjettä, on rajavartioviranomaisen tätä maahantulon yhteydessä pyytäessä todistettava, että hänellä on riittävästi rahavaroja Virossa oleskeluaan sekä Virosta poistumista varten. Riittäviksi rahavaroiksi kutakin myönnettyä päivää kohden katsotaan 0,2 kertaa tasavallan hallituksen soveltama kuukausittainen vähimmäispalkka.

Kutsuja vastaa muutoin ulkomaalaisen Virossa oleskelusta ja Virosta poistumisesta aiheutuvista kuluista.

KREIKKA

Tammikuun 11 päivänä 1992 annetussa ministeriön asetuksessa n:o 3011/2/1 f on määritelty summa, joka muilla ulkomaalaisilla kuin EY-maiden kansalaisilla, on oltava hallussaan päästäkseen matkustamaan Kreikkaan.

Kyseisen asetuksen mukaisesti muilta ulkomaalaisilta kuin EY-maiden kansalaisilta vaaditaan Kreikkaan pääsyä varten 20 euroa vastaava määrä päivää (ja henkilöä) kohti ulkomaan valuutassa sekä vähintään yhteensä 100 euroa.

Ulkomaalaisen alaikäisten perheenjäsenten osalta vaaditaan puolet kyseisestä määrästä päivää kohti.

Ulkomaalaiset, jotka eivät ole EY-maiden kansalaisia ja joiden kotimaan lainsäädännön mukaan Kreikan kansalaisia koskee valuutanvaihtopakko rajoilla, ovat vastavuoroisuuden perusteella saman velvoitteen alaisia.

ESPANJA

Ulkomaalaisten on osoitettava, että heillä on käytössään toimeentuloon tarvittavat varat, joiden vähimmäismäärät on vahvistettu seuraavasti:

Ylläpito Espanjassa oleskelun aikana: 30 euroa tai vastaava määrä ulkomaanvaluuttaa kerrottuna niiden vuorokausien määrällä, joina oleskellaan Espanjassa, sekä matkaseurueeseen kuuluvien perheenjäsenten tai muiden jäsenten määrällä. Joka tapauksessa ulkomaalaisilta vaaditaan suunnitellun oleskelun kestosta riippumatta suuruudeltaan vähintään 300 euron määrä henkilöä kohti.

b)	Matkustajan on esitettävä omalla nimellään oleva, asianmukaiseen kulkuvälineeseen tarvittava matkalippu tai matkaliput, johon/joihin on merkitty matkan määränpää ja jota ei voi siirtää toisen henkilön nimelle, kotimaahan paluuta tai kolmanteen maahan suuntautuvaa kauttakulkumatkaa varten.

Ulkomaalaisen on osoitettava, että hänellä on käytettävissään toimeentuloon tarvittavat varat joko esittämällä kyseiset varat käteisenä tai esittämällä voimassa olevat sekit, matkasekit, takuutodistukset tai luottokortit tai vastaava pankin todistus. Jos kyseisiä maksuvälineitä ei kyetä esittämään, Espanjan rajavalvontapoliisi hyväksyy muut asianmukaisiksi katsomansa todisteet.

RANSKA

Ohjeellinen rahamäärä, joka vaaditaan toimeentulovaroiksi ulkomaalaisen oleskelun ajaksi tai läpikulkumatkaa varten Ranskan kautta johonkin kolmanteen maahan, vastaa Ranskassa talouskasvuun sidottua minimipalkkaa (S.M.I.C.), jonka määrä lasketaan päivittäin uudelleen kunkin vuoden 1. päivänä tammikuuta vahvistetun määrän perusteella.

Kyseistä määrää mukautetaan säännöllisesti Ranskan elinkustannusten kehityksen mukaisesti:

—	ilman eri toimenpiteitä, jos hintaindeksi nousee yli 2 prosenttia

—	tariffineuvotteluista vastaavan kansallisen komitean antaman, hintakehityksen ylittävän korotuksen vahvistamista koskevan lausunnon pohjalta tehtävällä hallituksen päätöksellä.

1 päivästä heinäkuuta 2003 lähtien minimipalkan päiväkohtainen määrä on ollut 50,40 euroa.

Henkilöillä, jotka voivat esittää majoitustodistuksen, on oltava Ranskassa oleskellakseen käytössään vähimmäismäärä, joka on puolet minimipalkan päiväkohtaisesta määrästä. Kyseinen määrä on näin ollen tällä hetkellä 25,20 euroa.

ITALIA

Italiassa annettiin 25. heinäkuuta 1998 teksti n:o 286, johon on koottu maahanmuuttoa ja ulkomaalaisten asemaa koskevan säännöstön määräykset. Tekstin 4 pykälän 3 kohdassa määrätään seuraavaa: ”… tiettyihin kansainvälisiin sopimuksiin liittyessään hyväksymiensä velvoitteiden mukaisesti Italia päästää alueelleen ulkomaalaiset, jotka osoittavat, että heillä on asianmukaiset asiakirjat, joilla voidaan vahvistaa oleskelun tarkoitus ja edellytykset, ja että heillä on riittävästi varoja tullakseen toimeen oleskelunsa ajan sekä lähtömaahansa paluuta varten, paitsi kun on kyse työntekoa varten myönnetyistä oleskeluluvista. Varojen riittävyys määritellään asiaa koskevan, sisäasiainministeriön antaman toimintaohjeen perusteella… Italiaan ei voida päästää ulkomaalaista, joka ei täytä mainittuja vaatimuksia tai jota pidetään uhkana yleiselle järjestykselle tai Italian tai sellaisen maan turvallisuudelle, jonka kanssa Italia on tehnyt sopimuksia tarkastusten poistamisesta sisärajoilla ja henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta, mainituissa sopimuksissa määriteltyjen rajoitusten ja poikkeusten mukaisesti”.

Edellä tarkoitetussa toimintaohjeessa, joka annettiin 1.3.2000 ja jossa määritellään toimeentuloon tarvittavat varat, joita ulkomaalaisilta edellytetään Italiaan pääsyä ja siellä oleskelua varten, määrätään seuraavaa:

—	Toimeentuloon tarvittavat varat voidaan osoittaa esittämällä rahat, pankkitakuut tai vakuuskirjoja tai vastaavia saatavia osoittavia arvopapereita taikka todistuksia etukäteen maksetuista palveluista tai todistuksia maassa käytettävissä olevista tuloista.

—	Kyseisessä toimintaohjeessa vahvistetut rahamäärät tarkistetaan vuosittain keskimääräistä vuosivaihtelua koskevien parametrien perusteella. Luvut laatii Italian tilastokeskus ISTAT elintarvikkeita, juomia, matkakuluja ja majoituspalveluita koskevien kuluttajahintojen kokonaisindeksin perusteella.

—	Ulkomaalaisen on osoitettava, että hänellä on asianmukainen majoitus Italiassa ja hallussaan paluun edellyttämät varat, mikä voidaan osoittaa myös esittämällä paluulippu.

—	Toimeentuloon tarvittavat vähimmäisvarat, joita viisumin myöntäminen ja pääsy Italian alueelle matkailua varten edellyttävä, määritellään henkilöä kohden oheisen A-taulukon mukaisesti.

Taulukko A

Taulukko toimeentuloon tarvittavien varojen määrittämisestä, joita pääsy Italian alueelle matkailua varten edellyttää

Matkan kesto	Matkustajien määrä
	Yksi matkustaja	Kaksi tai useampia matkustajia
	euroa	euroa
1–5 päivää kiinteä kokonaismäärä	269,60	212,81
6–10 päivää päivittäinen määrä henkilöä kohden	44,93	26,33
11–20 päivää kiinteä määrä	51,64	25,82
+ päivittäinen määrä henkilöä kohden	36,67	22,21
yli 20 päivää kiinteä määrä	206,58	118,79
+ päivittäinen määrä henkilöä kohden	27,89	17,04

KYPROS

Ulkomaalais- ja maahanmuuttoasetusten (asetus (9(2)(B)) mukaan ulkomaalaisten tulo tilapäistä oleskelua varten Kyproksen tasavaltaan riippuu rajoilla olevien maahanmuuttoviranomaisten harkintavallasta, jota käytetään sisäministerin yleisten tai erityisten ohjeiden tai edellä mainittujen asetusten säännösten mukaisesti. Maahanmuuttoviranomaiset päättävät maahantulosta tapauskohtaisesti rajalla ottaen huomioon oleskelun tarkoituksen ja keston, mahdolliset hotellivaraukset tai Kyproksella pysyvästi asuvien henkilöiden osoittaman vieraanvaraisuuden.

LATVIA

6 päivänä huhtikuuta 1999 annetun ministerikabinetin asetuksen nro 131 81 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna 19 päivänä maaliskuuta 2002 annetulla ministerikabinetin asetuksella nro 124, säädetään, että ulkomaalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön on valtion rajavartiolaitoksen virkamiehen tätä pyytäessä esitettävä kyseisten asetusten 67.2.2. ja 67.2.8 momentissa tarkoitetut asiakirjat:

”67.2.2.

terveyskylpylä- tai matkakuponki, joka on vahvistettu Latvian tasavallan sääntelymääräysten mukaisesti, tai turistikortti, joka on laadittu eritellyn mallin mukaisesti ja jonka on myöntänyt Kansainvälinen matkailuliitto (AIT);

67.2.8.

kertaviisumia varten:

67.2.8.1.

matkasekkejä vaihdettavassa valuutassa tai käteistä Latvian lateissa tai vaihdettavassa valuutassa määrä, joka vastaa 60 Latvian latia päivää kohti; jos henkilö todistaa asiakirjoin, että majoitus varmennetussa majoituspaikassa on jo maksettu koko oleskeluajalta, matkashekkejä vaihdettavassa valuutassa tai käteistä Latvian lateissa tai vaihdettavassa valuutassa määrä, joka vastaa 25 Latvian latia päivää kohti;

67.2.8.2.

asiakirja, joka vahvistaa varauksen varmennetussa majoituspaikassa;

67.2.8.3.

edestakainen matkalippu, jossa on vahvistetut päivämäärät.”

Maahanmuuttolain mukaan ulkomaalaisen on Latvian tasavaltaan maahantuloa ja siellä oleskelua varten osoitettava, että hänellä on käytössään toimeentuloon tarvittavat varat.

Osoituksena tästä edellytetään seuraavia määriä:

—	jos ulkomaalaisen kutsunut henkilö majoittaa tämän ja majoitukseen ei tarvita muita varoja, edellytetty päiväkohtainen määrä on 10 Latvian latia (LVL);

—	jos ulkomaalainen henkilö on varannut itselleen hotellimajoituksen, toimeentuloon tarvittavat varat lasketaan atk-perusteisesti hotellimajoituksen hinnan perusteella ottaen huomioon, että päiväkohtaisten varojen ja majoituskustannusten summan on oltava vähintään 20 LVL päivää kohden.

Jos sähköiseen tietojärjestelmään — eli maahan kutsuttuja henkilöitä koskevaan tietokantaan — on tallennettu tieto siitä, että ulkomaalaisen maahan kutsunut henkilö kattaa tämän Latvian tasavaltaan maahantuloon ja oleskeluun liittyvät kustannukset, viisumia hakevien ulkomaalaisten ei tarvitse toimittaa Latvian tasavaltaan maahantulon ja siellä oleskelun osalta edellytettyjen toimeentulovarojen riittävyyttä osoittavia asiakirjoja.

LIETTUA

Ulkomaalaisten oikeudellista asemaa koskevan lain mukaan Liettuan tasavallan alueelle saapuvan ulkomaalaisen on tarvittaessa pystyttävä todistamaan, että hänellä on riittävästi varoja tai näiden varojen lähde Liettuan tasavallassa oleskeluun, paluumatkaan kotimaahansa tai matkan jatkamiseen toiseen maahan, johon hänellä on oikeus päästä.

Sen toteamiseksi, onko ulkomaalaisella riittävästi varoja, sosiaali- ja työministeriö on vahvistanut vuorokautta kohti asianmukaisen rahamäärän, joka ulkomaalaisella on oltava käytössään:

1)	40 litiä: ulkomaalainen, joka saapuu Liettuan tasavaltaan viisumilla, joka myönnetään vain toimitettaessa liettualaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön esittämä kutsu;

2)	140 litiä: ulkomaalainen, joka saapuu Liettuan tasavaltaan viisumilla, joka ei edellytä liettualaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön esittämää kutsua;

3)	15 litiä: ulkomaalainen, jolla on oikeus saada Liettuan tasavallan väliaikainen oleskelulupa, sekä kukin perheenjäsen;

40 litiä: ulkomaalainen, jolla on oikeus saada Liettuan tasavallan väliaikainen oleskelulupa, koska hän rekisteröi määrätyllä tavalla ulkomaisen pääoman yrityksen, jonka valtuuden mukainen pääoma tai hallittujen osakkeiden arvo on vähintään 250 000 litiä; koska hän saapuu Liettua tasavaltaan tekemään tieteellistä tutkimusta tai toimimaan opettajana korkeakoulussa taikka tutkimus- tai koulutuslaitoksessa; koska hänelle on myönnetty työlupa Liettuan tasavaltaan;

20 litiä: ulkomaalainen, jolla on oikeus saada Liettuan tasavallan väliaikainen oleskelulupa, koska hän on ilmoittautunut opiskelijaksi koulutuslaitokseen Liettuan tasavallassa; koska hän on opiskelija, joka saapuu Liettuan tasavaltaan vuodeksi opiskelemaan tai töihin julkisen (hallituksista riippumattoman) järjestön hallinnoiman kansainvälisen vaihto-ohjelman puitteissa.

Toimeentuloon tarvittavien varojen määrä on puolet pienempi ulkomaalaisen alle 18-vuotiaiden lasten ja ottolasten osalta.

LUXEMBURG

Luxemburgin lainsäädännössä ei ole määrätty ohjeellista summaa, joka tarkistettaisiin rajalla. Rajalla päätetään tapauskohtaisesti, onko ulkomaalaisella riittävät varat käytössään. Arvioinnin yhteydessä otetaan huomioon erityisesti oleskelun tarkoitus ja majoituksen luonne.

UNKARI

Ohjeellinen rahamäärä on määritelty ulkomaalaisten valvontaa koskevassa lainsäädännössä: sisäasiainministeriön asetuksessa nro 25/2001 (XI. 21.) edellytetään tällä hetkellä vähintään 1 000 Unkarin forinttia jokaisen maahantulon yhteydessä.

Ulkomaalaislain (laki XXXIX vuodelta 2001 ulkomaalaisten maahantulosta ja oleskelusta) 5 artiklan mukaan maahantuloon ja oleskeluun vaadittavien toimeentulovarojen olemassaolo voidaan varmentaa esittämällä

—	Unkarin valuuttaa tai ulkomaanvaluuttaa tai muita maksuvälineitä kuin käteistä (esim. sekki, luottokortti ym.),

—

Voimassa oleva kutsukirje, jonka on antanut Unkarin kansalainen, ulkomaalainen, jolla on oleskelu- tai sijoittautumislupa, tai oikeussubjekti, jos ulkomaalaisen kutsunut henkilö ilmoittaa vastaavansa majoituksesta, asumisesta, terveydenhuollosta ja paluusta (palauttaminen) aiheutuvista kuluista. Ulkomaalaisten valvonnasta vastaavan viranomaisen virallinen suostumus on liitettävä kutsukirjeeseen,

—	todistus ylläpidon ja majoituksen varaamisesta ja maksamisesta etukäteen matkatoimiston välityksellä (kuponki),

—	muu uskottava todiste.

MALTA

Käytäntönä on varmistaa, että rajan ylittävillä henkilöillä on vähintään 20 Maltan liiraa (48 euroa) päivää kohti koko vierailun ajan.

ALANKOMAAT

Määrä, jota pidetään perustana rajaviranomaisten tarkistaessa, onko ulkomaalaisella riittävät toimeentulovarat käytössään, on 34 euroa henkilöä ja päivää kohti.

Edellä mainittua määrää sovelletaan kuitenkin joustavasti, koska sen arvioiminen, ovatko ulkomaalaisen käytössä olevat varat riittävät, riippuu useasta tekijästä kuten suunnitellun oleskelun kestosta, matkan tarkoituksesta ja henkilökohtaisesta tilanteesta.

ITÄVALTA

Ulkomaalaislain 52 pykälän 2 momentin Z 4 alamomentin mukaan ulkomaalaiset on käännytettävä rajalta, jos heillä ei ole majoituspaikkaa maassa eikä riittäviä varoja oleskelun ja paluumatkan kustannuksia varten.

Ohjesummia ei ole vahvistettu. Päätös tehdään oleskelun tarkoituksen, luonteen ja keston perusteella tapauskohtaisesti niin, että todisteena voidaan hyväksyä — käteisen rahan lisäksi — tapauksesta riippuen matkasekit, luottokortit, pankin todistukset tai Itävallassa asuvien, riittävän maksukykyisten henkilöiden antamat takaussitoumukset.

PUOLA

Rajan ylittämiseen vaadittavat rahamäärät määritetään 29. syyskuuta 2003 annetussa sisäasiain- ja hallintoasiainministerin asetuksessa Puolan tasavallan rajan ylittävien ulkomaalaisten maahantuloon, kauttakulkuun, oleskeluun ja maasta poistumiseen liittyviin kuluihin tarvittavien varojen määrästä sekä asiakirjoja näiden varojen osoittamiseksi koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (Dz. U. 2003, N:o 178, kohta 1748 ja N:o 232, kohta 2341).

Edellä mainitussa asetuksessa mainitut rahamäärät ovat seuraavat:

—	100 Puolan zlotya oleskelupäivää kohti yli 16-vuotiailta henkilöiltä, kuitenkin vähintään 500 Puolan zlotya,

—	50 Puolan zlotya oleskelupäivää kohti alle 16-vuotiailta henkilöiltä, kuitenkin vähintään 300 Puolan zlotya,

—	20 Puolan zlotya oleskelupäivää kohti, kuitenkin vähintään 100 zlotya, valmismatkoille, nuorisoleireille tai urheilukilpailuihin osallistuvilta henkilöiltä tai henkilöiltä, joiden oleskelu Puolassa maksetaan tai jotka saapuvat Puolaan parantolassa tapahtuvaa terveydenhoitoa varten,

—	300 Puolan zlotya yli 16-vuotiailta henkilöiltä, joiden oleskelu Puolassa kestää enintään kolme päivää (kauttakulku mukaan lukien),

—	150 Puolan zlotya alle 16-vuotiailta henkilöiltä, joiden oleskelu Puolassa kestää enintään kolme päivää (kauttakulku mukaan lukien).

Ulkomaalaisten on osoitettava, että heillä on edellä mainitut toimeentuloon tarvittavat varat joko käteisenä tai esittämällä:

—	matkasekki tai luottokortti,

—	puolalaisen pankin antama laillinen pankkitakuu (jossa vahvistetaan näiden varojen olemassaolo),

—	kutsun esittäjän omavastuinen takuu.

PORTUGALI

Portugaliin matkustamista ja siellä oleskelua varten ulkomaalaisilla on oltava käytössään seuraavat rahamäärät:

75 euroa maahantulokertaa kohti

40 euroa oleskelupäivää kohti.

Kyseisiä rahamääriä ei tarvitse osoittaa, jos ulkomaalainen voi osoittaa, että hänen ylläpitonsa ja majoituksensa ovat turvatut hänen oleskelunsa keston ajan.

SLOVENIA

Ulkomaalaisten käännyttämisestä, viisumin myöntämisedellytyksistä rajanylityspaikoilla, edellytyksistä viisumin antamiselle humanitaarisista syistä ja viisumin kumoamismenettelyistä annettujen ohjeiden (Slovenian tasavallan virallinen lehti No. 2/01 — jäljempänä ”ohjeet”) 7 artiklan mukaisesti ulkomaalaisen on ennen maahantuloa ja poliisiviranomaisen vaatimuksesta annettava tietoja siitä, miten toimeentulo ja paluu kotivaltioon tai matka edelleen kolmanteen maahan ovat varmistetut ulkomaalaisen Slovenian tasavallassa oleskelun aikana.

Asianmukaisena todisteena toimeentuloon tarvittavista varoista ulkomaalaisen on esitettävä määrätty rahasumma käteisenä tai matkasekkeinä, kansainvälisesti tunnustettu(ja) pankki- tai luottokortti(eja), remburssi(eja) tai muu todennettavissa oleva todiste tällaisista varoista Slovenian tasavallassa.

Asianmukaisena todisteena siitä, että ulkomaalainen voi palata kotimaahansa tai matkustaa kolmanteen maahan, hänen on esitettävä joko maksetut matkaliput tai matkakustannusten kattamiseen riittävät varat.

Asianmukainen käteisvarojen määrä saadaan kertomalla päivittäiseen toimeentuloon tarvittavat varat ulkomaalaisen Slovakian tasavallassa oleskelemien päivien määrällä. Jos ulkomaalaisella ei ole varmennettuja toimeentuloon tarvittavia varoja (perhe, maksettu majoitus osana valmismatkaa, jne.) päivittäisten varojen määräksi vahvistetaan 70 euroa muutettuna Slovenian tolariksi (SIT) voimassa olevan päivittäisen valuuttakurssin mukaisesti.

Vanhempiensa tai laillisten edustajiensa kanssa matkustavien lasten osalta vaadittava määrä on 50 prosenttia edellisessä kohdassa määrätystä määrästä.

SLOVAKIA

Ulkomaalaisten oleskelusta annetun lain N:o 48/2002 Z. z. 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan ulkomaalainen on velvollinen pyydettäessä todistamaan, että hänellä on oleskeluun tarvittavia varoja vaihdettavassa valuutassa vähintään puolet vähimmäispalkasta, josta säädetään vähimmäispalkasta annetussa laissa N:o 90/1996 Z. z., sellaisena kuin se on muutettuna, kutakin oleskelupäivää kohti; alle 16-vuotias ulkomaalainen on velvollinen todistamaan, että hänellä on oleskeluun tarvittavia varoja puolet tästä määrästä.

SUOMI

Ulkomaalaislain (301/2004, 11 pykälä) mukaan ulkomaalaisen on maahan tullessaan pystyttävä osoittamaan, että hänellä on toimeentuloon tarvittavat varat, kun otetaan huomioon sekä suunnitellun oleskelun kesto että lähtömaahan paluu tai kauttakulkumatka sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on varmistettu, tai että hän pystyy laillisesti hankkimaan nämä varat. Varojen riittävyys arvioidaan tapauskohtaisesti. Paluumatkaan ja oleskeluajan majoitukseen tarvittavien varojen tai lippujen lisäksi tarpeellisiksi katsotaan noin 30 euroa päivässä majoitusjärjestelyistä ja mahdollisesta vastaanottajasta riippuen.

RUOTSI

Ruotsin laissa ei säädetä rajojen ylittämiseen liittyvästä ohjeellisesta rahamäärästä. Rajatarkastusvirkailija päättää tapauskohtaisesti, onko ulkomaalaisella toimeentuloon riittävät varat.

ISLANTI

Islannin lain mukaan ulkomaalaisen on osoitettava, että hänellä on riittävästi varoja käytettäväksi tarpeisiinsa Islannissa sekä paluumatkaa varten. Käytännössä vaadittava määrä on 4 000 Islannin kruunua henkilöä kohti. Niiden henkilöiden osalta, joiden oleskelukulut maksaa kolmas osapuoli, määrä jaetaan kahdella. Vähimmäismäärä on yhteensä 20 000 Islannin kruunua jokaista maahantuloa kohti.

NORJA

Norjan ulkomaalaislain 27 pykälän d momentin mukaan vieraan valtion kansalainen, joka ei pysty osoittamaan, että hänellä on hallussaan Norjan kuningaskunnassa oleskeluun ja paluumatkaan tarvittavat varat tai että hän voi luottaa saavansa sellaiset varat, voidaan käännyttää rajalla.

Tarpeellisiksi katsottavat määrät ovat yksilöllisiä ja niistä päätetään tapauskohtaisesti. Huomioon otetaan oleskelun pituus, ulkomaalaisen majoittuminen perheensä tai ystäviensä luo, onko hänellä paluulippu ja onko hänen oleskeluaan varten annettu takuu (ohjeellisesti katsotaan, että 500 Norjan kruunua päivää kohti on riittävä määrä sellaisten kävijöiden osalta, jotka eivät majoitu sukulaisten tai ystävien luo).

(1) Tämän liitteen voimassaolo päättyy, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus henkilöiden toimesta tapahtuvaa rajojen ylittämistä koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) tulee voimaan.

Schengenin rajasäännöstö tulee todennäköisesti voimaan vuoden 2006 puolivälissä.

LIITE 8

Yhtenäisen viisumitarran malli sekä sen tekniset ja turvaominaisuudet

Viisumitarran tekniset ja turvaominaisuudet sisältyvät yhtenäisestä viisumin kaavasta 29. toukokuuta 1995 annettuun neuvoston asetukseen N:o 1683/95 (1), viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 334/2002 (2), tai ne on hyväksytty sen perustella.

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1683/95,

annettu 29 päivänä toukokuuta 1995,

yhtenäisestä viisumin kaavasta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ja erityisesti sen 100 c artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo, että

perustamissopimuksen 100 c artiklan 3 kohdassa edellytetään, että neuvosto toteuttaa yhtenäisen viisumin kaavan aikaansaamiseksi tarvittavat toimenpiteet 1 päivään tammikuuta 1996 mennessä,

yhtenäisen viisumin kaavan käyttöönotto on tärkeä askel kohti viisumipolitiikan yhdenmukaistamista; perustamissopimuksen 7 a artiklassa määrätään, että sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla henkilöiden vapaa liikkuvuus taataan sopimuksen määräysten mukaisesti; tämän toimenpiteen on myös katsottava muodostavan yhtenäisen kokonaisuuden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisesti vahvistettavien toimenpiteiden kanssa,

on olennaisen tärkeää, että yhtenäinen viisumin kaava käsittää kaikki tarpeelliset tiedot ja on erittäin korkeiden teknisten vaatimusten mukainen, erityisesti jäljentämisen ja väärentämisen estämiseksi tarvittavien takeiden osalta; kaavan on myös sovelluttava käytettäväksi kaikissa jäsenvaltioissa ja siinä on oltava yleisesti tunnistettavat turvaominaisuudet, jotka voidaan paljain silmin selvästi erottaa,

tässä asetuksessa säädetään ainoastaan sellaisista turvaominaisuuksista, jotka eivät ole salaisia; näitä turvaominaisuuksia on täydennettävä lisäturvaominaisuuksilla, joiden on pysyttävä salaisina jäljentämisen ja väärentämisen estämiseksi ja joihin ei saa sisältyä henkilökohtaisia tietoja tai viittauksia tällaisiin tietoihin; komissiolle olisi annettava valtuudet antaa lisäturvaominaisuuksia,

sen varmistamiseksi, että kyseisiä tietoja ei saateta useampien henkilöiden saataville kuin on välttämätöntä, on myös hyvin tärkeätä, että jokainen jäsenvaltio nimeää ainoastaan yhden elimen, joka on vastuussa yhtenäisen viisumin kaavan painattamisesta pidättäen kuitenkin jäsenvaltiolle mahdollisuuden tarvittaessa vaihtaa painatuslaitosta; turvallisuussyistä kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava kyseisen painatuslaitoksen nimi komissiolle ja muille jäsenvaltioille,

tätä asetusta on sovellettava kaikkiin 5 artiklan alaan kuuluviin viisumityyppeihin, jotta asetuksella olisi todellista merkitystä; jäsenvaltioiden olisi lisäksi voitava vapaasti käyttää yhtenäistä viisumin kaavaa viisumeihin, joita voidaan käyttää muihin kuin 5 artiklassa tarkoitettuihin tarkoituksiin, jos kaavaan sisällytetään näkyvät muutokset, jotka tekevät sekoittumisen yhtenäisen viisumin kanssa mahdottomaksi, ja

tämän asetuksen liitteen mukaisesti yhtenäiseen viisumin kaavaan sisällytettyjen henkilötietojen osalta olisi varmistettava yhdenmukaisuus jäsenvaltioiden tietosuojamääräysten ja asiaa koskevan yhteisön oikeuden kanssa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden 5 artiklan mukaisesti myöntämät viisumit on annettava yhtenäisen viisumin kaavan mukaisina (tarra). Niiden on oltava liitteessä vahvistettujen turvaominaisuuksien mukaiset.

2 artikla

Teknisiä lisäturvaominaisuuksia viisumien väärentämisen tai jäljentämisen estämiseksi annetaan 6 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

3 artikla

1. Edellä 2 artiklassa tarkoitettuja turvaominaisuuksia ei julkaista ja ne ovat salaisia. Ne saatetaan ainoastaan jäsenvaltioiden nimeämien laitosten käyttöön painatusta varten ja jäsenvaltion tai komission asianmukaisesti valtuuttamille henkilöille.

2. Kukin jäsenvaltio nimeää yhden elimen, jolla on viisumien painatusvastuu. Se ilmoittaa tämän painatuslaitoksen nimen komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Kaksi tai useampi jäsenvaltio voi nimetä saman painatuslaitoksen tätä tarkoitusta varten. Kullakin jäsenvaltiolla on oikeus vaihtaa nimeämäänsä painatuslaitosta. Sen on asianmukaisesti ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

4 artikla

1. Henkilöllä, jolle viisumi on myönnetty, on oikeus tarkistaa viisumiin merkityt henkilötietonsa ja tarvittaessa pyytää tietojen korjauksia tai poistoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaa koskevien tietosuojasäännösten soveltamista.

2. Yhtenäinen viisumin kaava ei sisällä mitään tietoja koneella luettavassa muodossa, ellei niitä ole annettu myös tämän asetuksen liitteessä olevassa 6-12 kohdassa mainituissa neliöissä, tai ellei niitä ole esitetty asianomaisessa matkustusasiakirjassa.

5 artikla

Tässä asetuksessa ”viisumilla” tarkoitetaan jäsenvaltion antamaa lupaa tai tekemää päätöstä, joka vaaditaan sen alueelle saavuttaessa:

—	kun tarkoituksena on oleskella tässä jäsenvaltiossa tai useissa jäsenvaltioissa korkeintaan kolme kuukautta,

—	kauttakulkua varten tämän jäsenvaltion tai useiden jäsenvaltioiden alueen poikki tai tämän jäsenvaltion tai useiden jäsenvaltioiden lentoaseman kautta.

6 artikla

1. Jos tässä artiklassa säädettyyn menettelyyn viitataan, noudatetaan seuraavia säännöksiä:

2. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia, tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kahden kuukauden kuluessa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä, jollei neuvosto ole yksinkertaisella äänten enemmistöllä hylännyt mainittuja toimenpiteitä.

7 artikla

Kun jäsenvaltiot käyttävät yhtenäistä viisumin kaavaa muihin kuin 5 artiklassa tarkoitettuihin tarkoituksiin, on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, ettei sekoittuminen 5 artiklassa tarkoitetun viisumin kanssa ole mahdollista.

8 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Asetuksen 1 artiklaa aletaan soveltaa kuuden kuukauden kuluttua 2 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden antamisesta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 1995.

Neuvoston puolesta

H. de CHARETTE

Puheenjohtaja

LIITE

Turvaominaisuudet

1.	Tässä kohdassa on näkyvissä merkki, joka muodostuu yhdeksästä ellipsin muotoisesta kuviosta viuhkamaisena muodostelmana.

2.	Tässä kohdassa on näkyvissä optisesti erottuva merkki (kinegrammi tai vastaava). Siitä riippuen, mistä kulmasta merkkiä tarkastellaan, siinä erottuu erikokoisina ja erivärisinä 12 tähteä, kirjain ”E” ja maapallo.

Tässä kohdassa on näkyvissä tunnus, joka koostuu viisumin myöntänyttä jäsenvaltiota osoittavasta kirjaimesta tai kirjaimista (tai ”BNL”, jos kyseessä ovat Benelux-maat, eli Belgia, Luxemburg tai Alankomaat) näkymättömänä kuvavaikutelmana. Tämä tunnus on vaalea, kun sitä katsotaan vaakasuorassa ja tumma, kun se käännetään 90 asteen kulmaan. Käytetään seuraavia tunnuksia: A: Itävalta, BNL: Benelux-maat, D: Saksa, DK: Tanska, E: Espanja, F: Ranska, FIN: Suomi, GR: Kreikka, I: Italia, IRL: Irlanti, P: Portugali, S: Ruotsi, UK: Yhdistynyt kuningaskunta.

4.	Tämän kohdan keskellä on näkyvissä sana ”viisumi” suuraakkosin optisesti vaihtelevan värisenä. Siitä riippuen, mistä kulmasta sanaa tarkastellaan, se on joko vihreä tai punainen.

5.	Tässä neliössä on viisumin numero, joka voidaan painaa valmiiksi ja jossa on ensimmäisenä kirjain tai kirjaimet, jotka osoittavat viisumin myöntäneen maan 3 kohdassa yksilöidyllä tavalla. Käytetään seuraavaa erikoiskirjasinlajia.

Täydennettävät kohdat

6.	Tämä neliö alkaa sanalla ”voimassa”. Viisumin myöntävä viranomainen merkitsee sen alueen tai ne alueet, missä viisumi on voimassa.

7.	Tämän neliön alussa on sana, jota seuraa sana ”alkaen” ja jäljempänä samalla rivillä sana ”asti”. Viisumin myöntävä viranomainen merkitsee tähän kohtaan viisumin voimassaoloajan.

8.	Tämä neliö alkaa sanoilla ”saapumisten lukumäärä” ja myöhemmin samalla rivillä ovat sanat ”oleskelun kesto” (eli viisuminhakijan aiotun oleskelun kesto) ja sen jälkeen sana ”päivää”.

9.	Tämä neliö alkaa ilmaisulla ”myönnetty” ja sitä käytetään viisumin myöntämispaikan osoittamiseen.

10.	Tämä neliö alkaa myöntämispäivämäärällä, jonka viisumin myöntävä viranomainen täyttää ja myöhemmin samalla rivillä on sanat ”passin numero” (minkä jälkeen on merkittävä passinhaltijan passin numero).

11.	Tämä neliö alkaa sanalla ”viisumityyppi”. Viisumin myöntävän viranomaisen on merkittävä tähän viisumiluokka 5 ja 7 artiklan mukaisesti.

12.	Tämä neliö alkaa sanalla ”huomautuksia”. Viisumin myöntävä viranomainen käyttää tätä kohtaa kaikkien tarpeellisiksi katsottujen lisätietojen merkitsemiseen, jos se on tämän asetuksen 4 artiklan mukaista. Seuraavat kaksi ja puoli riviä jätetään tyhjiksi tällaisia huomautuksia varten.

13.	Tässä neliössä ovat asianomaiset koneella luettavat tiedot ulkorajoilla tapahtuvien tarkastusten helpottamiseksi.

Paperi on pastellinvihreää, jossa on punaisia ja sinisiä merkkejä.

Eri kohtia osoittavat sanat ovat englanniksi ja ranskaksi. Viisumin myöntävä valtio voi lisätä kolmannen virallisen yhteisön kielen. Kuitenkin ylimmällä rivillä oleva sana ”viisumi” voi olla merkitty millä tahansa yhteisön virallisella kielellä.

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 334/2002,

annettu 18 päivänä helmikuuta 2002,

yhtenäisestä viisumin kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1683/95 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 alakohdan b alakohdan iii alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (3),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (4),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1683/95 (5) on vahvistettu yhtenäinen viisumin kaava.

(2)

Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 3 päivänä joulukuuta 1998 hyväksymässä Wienin toimintasuunnitelmassa edellytetään sen toimenpiteen 38 mukaisesti, että uutta teknisten keinojen kehitystä seurataan tarkasti, jotta yhdenmukaisen viisumikaavakkeen turvallisuutta voidaan tarvittaessa edelleen parantaa.

(3)	Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien 22 kohdan mukaan viisumeja ja väärennettyjä asiakirjoja koskevaa yhteistä ja aktiivista politiikkaa olisi edelleen kehitettävä.

(4)	Yhtenäisen viisumin kaavan vahvistaminen on olennainen tekijä viisumipolitiikan yhdenmukaistamisessa.

(5)	On annettava lisäksi säännökset, joilla vahvistetaan yhtenäisen viisumin kaavan soveltamista koskevat yhteiset määräykset erityisesti lomakkeen täyttämistä koskevien teknisten menettelyjen ja yksityiskohtaisten sääntöjen osalta.

(6)

Korkeiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti valmistetun valokuvan liittäminen viisumiin on ensimmäinen askel sellaisten tunnusmerkkien käyttöönotossa, joilla luodaan luotettavampi yhteys viisumin haltijan ja viisumin välille, mikä edesauttaa merkittävästi sen varmistamista, että yhtenäinen viisumin kaava on suojattu riittävästi myös väärinkäytöksiltä. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) koneellisesti luettavia viisumeja koskevassa asiakirjassa 9303 esitetyt eritelmät otetaan huomioon.

(7)	Yhtenäisen viisumin kaavan soveltamista koskevat yhteiset vaatimukset ovat erittäin tärkeät, jotta voidaan täyttää korkeat tekniset vaatimukset ja helpottaa väärennettyjen tai väärien viisumitarrojen paljastamista.

(8)

Tällaisten yhteisten vaatimusten antamista koskeva toimivalta olisi annettava asetuksen (EY) N:o 1683/95 6 artiklalla perustetulle komitealle ja kyseistä asetusta olisi mukautettava siten, että otetaan huomioon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehty neuvoston päätös 1999/468/EY (6).

(9)	Tämän vuoksi asetus (EY) N:o 1683/95 olisi muutettava.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet, joilla lisätään yhtenäisen viisumin kaavan turvallisuutta, eivät vaikuta matkustusasiakirjojen voimassaolon tunnustamista koskeviin voimassa oleviin sääntöihin.

(11)	Jäsenvaltioiden alueelle pääsyä koskevat ehdot tai viisumien myöntäminen eivät vaikuta sääntöihin, jotka tällä hetkellä koskevat matka-asiakirjojen pätevyyden tunnustamista.

(12)

Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (7) 1 artiklan B kohdassa tarkoitetulla alalla.

(13)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on 4 päivänä joulukuuta 2001 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut, että se haluaa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen.

(14)

Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 1 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen antamiseen. Tämän asetuksen säännöksiä ei näin ollen sovelleta Irlantiin tämän kuitenkaan rajoittamatta edellä mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1683/95 seuraavasti:

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

1. Laaditaan 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti yhtenäisen viisumin kaavaa varten tekniset lisäeritelmät, jotka koskevat seuraavia seikkoja:

a)	täydentävät turvaominaisuudet ja -vaatimukset, muun muassa tehostetut vaatimukset väärentämisen ja jäljentämisen estämiseksi;

b)	yhtenäisen viisumilomakkeen täyttämisessä käytettävät tekniset menettelyt ja yksityiskohtaiset säännöt.

2. Viisumitarran värejä voidaan muuttaa 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY (8) 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.”

3)	Lisätään 8 artiklaan kohta seuraavasti: ”Liitteessä olevassa 2a kohdassa tarkoitetun valokuvan liittämistä koskeva säännös on pantava täytäntöön viimeistään viiden vuoden kuluttua 2 artiklassa tämän toimenpiteen toteuttamista varten säädettyjen teknisten menettelyjen hyväksymisestä.”

Lisätään liitteeseen kohta seuraavasti:

”2a.	Viisumiin liitetään korkeiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti valmistettu valokuva.”

2 artikla

Korvataan yhteisen konsuliohjeiston lopullisen version liitteen 8 ja yhteisen käsikirjan lopullisen version liitteen 6, sellaisina kuin ne ovat toimeenpanevan komitean 28 päivänä huhtikuuta 1999 tekemässä päätöksessä (9), ensimmäinen virke seuraavasti:

”Viisumitarran malli ja sen tekniset sekä turvaominaisuudet ovat yhtenäisestä viisumin kaavasta 29 päivänä toukokuuta 1995 annetussa asetuksessa (EY) N:o 1683/95 (10) tai ne hyväksytään mainitun asetuksen nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 334/2002 (11).”

3 artikla

Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan tunnustaa valtioita ja alueita sekä näiden valtioiden tai alueiden viranomaisten myöntämiä passeja ja matkustus- ja henkilöasiakirjoja.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Brysselissä 18 päivänä helmikuuta 2002.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. PIQUÉ I CAMPS

(1) EYVL 164, 14.7.1995, s. 1.

(2) EYVL L 53, 23.2.2002, s. 7.

(3) EYVL C 180 E, 26.6.2001, s. 310.

(4) Lausunto annettu 12. joulukuuta 2001 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(5) EYVL L 164, 14.7.1995, s. 1.

(6) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(7) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(8) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(9) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 317.

(10) EYVL L 164, 14.7.1995, s. 1.

(11) EYVL L 53, 23.2.2002, s. 7.

LIITE 9

Tiedot, jotka sopimuspuolet merkitsevät tarvittaessa ”huomautuksia”-kenttään (1)

BENELUX

Yhteiset merkinnät, joita voidaan käyttää myönnettäessä viisumi A, B, C tai D+C

—	BNL 1	keskusviranomaisen luvalla myönnetty viisumi
—	BNL 2	viran puolesta myönnetty viisumi.
—	BNL 3	rajanylityspaikan nimi maahan tultaessa ja/tai maahantulopäivämäärä: tämä tunnus lisätään vain poikkeustapauksissa turvallisuussyistä.
—	BNL 4	toisen valtion puolesta asianomaisen valtion kuulemisen jälkeen myönnetty viisumi.
—	BNL 5	”x jours” / ”x dagen” (x päivää): viisumin haltijan on ilmoittauduttava poliisille viimeistään x päivän kuluessa.
—	BNL 6	ei koske mukana matkustavia lapsia. Jos tämä tunnus puuttuu, viisumi on voimassa kaikkien passiin merkittyjen henkilöiden osalta.
—	BNL 7	mukana matkustavan lapsen nimi ja syntymäaika / matkustavien lasten nimet ja syntymäajat: Jos passin haltijan ja mukana matkustavien lasten välillä vallitsevan sukulaissuhteen laadusta ei saada täyttä varmuutta, voivat Benelux-valtioiden diplomaatti- ja konsuliedustustot merkitä viisumiin kohtaan ”passin numero” mukana matkustavien lasten määrän. Lisäksi voidaan ilmoittaa lapsen/lasten kanssa matkustavan henkilön passiin merkitty lapsen nimi ja syntymäaika / merkityt lasten nimet ja syntymäajat. Tämä tunnus ja nämä tiedot voidaan mainita, jotta estettäisiin nimien lisääminen lapsen/lasten kanssa matkustavan henkilön passiin viisumin myöntämisen jälkeen.
—	BNL 8	”soins médicaux” / ”medische behandeling” (lääkärinhoitoa varten myönnetty viisumi). Tunnukseen voidaan tarvittaessa lisätä asianomaisen sairaalan nimi.
—	BNL 9	ASSURANCE NON REQUISE / GEEN VERZEKERING VEREIST (vakuutusta ei vaadita). (2)
—	BNL 10	”études” / ”studiedoeleinden” (opiskelua varten myönnetty viisumi).
—	BNL 11	”regroupement familial” / ”gezinshereniging” (perheenyhdistämisen yhteydessä myönnetty viisumi).
—	BNL 12	”activité professionnelle” / ”beroepsdoeleinden” (ammatin harjoittamista varten myönnetty viisumi).
—	BNL 13	”affaires” / ”zakelijke doeleinden” (liiketoimintaa varten myönnetty viisumi).
—	BNL 14	”adoption” / ”adoptie” (adoptiota varten myönnetty viisumi).

Kansalliset erityismerkinnät, joita on käytettävä

— Belgian osalta myönnettäessä viisumi D tai väliaikainen oleskelulupa:

B1	:	ASP, séjour limité durée études + art.58, loi. 15.12.1980 / MVV, verblijf beperkt duur studies + art.58, wet. 15.12.1980 (väliaikainen oleskelulupa, voimassa opintojen keston ajan + 15.12.1980 annetun lain 58 artiklan mukaisesti)
B2	:	inscription à (oppilaitoksen nimi) / inschrijving bij (oppilaitoksen nimi) (kirjoittautuminen opiskelijaksi (oppilaitoksen nimi):een)
B3	:	admis aux études à (oppilaitoksen nimi) / toegelaten tot studies bij (oppilaitoksen nimi) (hyväksytty opiskelijaksi (oppilaitoksen nimi):een)
B4	:	demande équivalence diplôme / aanvraag gelijkwaardigheid diploma (tutkintotodistuksen vastaavuuden hakeminen)
B5	:	inscription examen admission / inschrijving toelatingsproef (sisäänpääsykokeeseen ilmoittautuminen)
B6	:	ASP, séjour limité durée bourse / MVV, verblijf beperkt duur beurs (väliaikainen oleskelulupa, voimassa apurahan keston ajan) (ilmoitettava apurahan kesto)
B7	:	ASP, séjour limité durée échange / MVV, verblijf beperkt duur uitwisseling (väliaikainen oleskelulupa, voimassa vaihdon keston ajan) (ilmoitettava vaihdon kesto)
B8	:	école privée — séjour temporaire limité durée formation auprès de (oppilaitoksen nimi) + art. 9 et 13, loi 15.12.1980 / privé-school — tijdelijk verblijf beperkt tot de duur van opleiding bij (oppilaitoksen nimi) + art. 9 en 13, wet 15.12.1980 (yksityiskoulu — tilapäinen oleskelu sallittu (oppilaitoksen nimi):ssa suoritettavien opintojen ajan + 15.12.1980 annetun lain 9 ja 13 artiklan mukaisesti)
B9	:	études secondaires — séjour limité durée année scolaire + art. 9 et 13, loi 15.12.1980 / secundaire studies — verblijf beperkt duur schooljaar + art. 9 en 13, wet 15.12.1980 (ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus — oleskelu sallittu lukuvuoden keston ajan + 15.12.1980 annetun lain 9 ja 13 artiklan mukaisesti)
B10	:	regroupement familial étudiant — séjour limité durée études conjoint/père/mère + art.10 bis, loi 15.12.1980 / gezinshereniging student — verblijf beperkt duur studies echtgeno(o)t(e)/vader/ moeder + art.10. bis, wet 15.12.1980 (opiskelijan perheenyhdistäminen — oleskelu sallittu puolison/isän/äidin opintojen ajan + 15.12.1980 annetun lain 10 a artiklan mukaisesti)
B11	:	regroupement familial — art.10, al. 1er, 4o, loi 15.12.1980 / gezinshereniging — art.10, al. 1, 4o, wet 15.12.1980 (perheenyhdistäminen — 15.12.1980 annetun lain 10 artiklan 1 kohdan 4 alakohdan mukaisesti)
B12	:	art. 9 et 13, séjour limité durée activité pour laquelle dispense permis de travail ou carte professionnelle est accordée / art. 9 en 13, verblijf beperkt duur activiteit waarvoor vrijstelling arbeidskaart of beroepskaart wordt verleend (9 ja 13 artiklan mukaisesti, voimassa sen toiminnan ajan, jonka osalta luovuttu työlupa- ja ammattikorttivaatimuksesta) + (ilmoitettava työkomennuksen kesto, tutkimustyön kesto, sopimuksen voimassaoloaika, harjoittelun kesto, koulutuksen kesto)
B13	:	art. 9 et 13, séjour limité six mois + activité indépendante dans cadre accord association / art. 9 en 13 verblijf beperkt zes maanden + zelfstandige activiteit in kader associatieovereenkomst (9 ja 13 artiklan mukaisesti, korkeintaan kuuden kuukauden oleskelu sallittu + toiminta itsenäisenä ammatinharjoittajana assosiaatiosopimuksen puitteissa)
B14	:	art. 9 et 13, séjour limité PT + 1 mois / art. 9 en 13, verblijf beperkt AK + 1 maand (9 ja 13 artiklan mukaisesti, oleskelu sallittu korkeintaan työluvan voimassaolon + 1 kuukauden ajan)
B15	:	art. 9 et 13, séjour limité CP / art. 9 en 13, verblijf beperkt BK (9 ja 13 artiklan mukaisesti, korkeintaan ammattikortin mukainen oleskelu sallittu)
B16	:	art. 9 et 13, séjour limité huit mois / art. 9 en 13, verblijf beperkt acht maanden (9 ja 13 artiklan mukaisesti, korkeintaan kahdeksan kuukauden oleskelu sallittu)
B17	:	séjour temporaire limité 1 an + art. 9 et 13, loi 15.12.1980 / tijdelijk verblijf beperkt 1 jaar + art. 9 en 13, wet 15.12.1980 (korkeintaan 1 vuoden tilapäinen oleskelu sallittu + 15.12.1980 annetun lain 9 ja 13 artiklan mukaisesti)
B18	:	séjour limité six mois / verblijf beperkt zes maanden (korkeintaan kuuden kuukauden oleskelu sallittu)
B19	:	séjour temporaire — cohabitation + art. 9 et 13, loi 15.12.1980 / tijdelijk verblijf — samenwonen + art. 9 en 13, wet 15.12.1980 (tilapäinen oleskelu sallittu yhdessäasumisen vuoksi + 15.12.1980 annetun lain 9 ja 13 artiklan mukaisesti)
B20	:	regroupement familial — art. 40, loi 15.12.1980 / gezinshereniging — art. 40, wet 15.12.1980 (perheenyhdistäminen — 15.12.1980 annetun lain 40 artiklan mukaisesti)
B21	:	regroupement familial — art. 10, al. 1er, 1o, loi 15.12.1980 / gezinshereniging — art. 10, al. 1, 1o, wet 15.12.1980 (perheenyhdistäminen — 15.12.1980 annetun lain 10 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan mukaisesti)
B22	:	regroupement familial — visa de retour / gezinshereniging — terugkeervisum (perheenyhdistäminen — paluuviisumi)
B23	:	séjour temporaire limité six mois en vue adoption + prorogation du séjour sera accordée après autorisation de l'Office des Etrangers selon l'avancement significatif de la procédure d'adoption (présentation de l'acte d'adoption établi en Belgique + homologation de cet acte ou décision étrangère définitive prononçant l'adoption, / tijdelijk verblijf beperkt zes maanden met oog adoptie + verlenging van het verblijf zal worden toegekend na machtiging van de Dienst Vreemdelingenzaken naargelang de significante vooruitgang van de adoptieprocedure (overlegging van de in België opgestelde adoptieakte + homologatie van deze akte of definitieve buitenlandse beslissing waarbij adoptie wordt uitgesproken, (korkeintaan kuuden kuukauden tilapäinen oleskelu sallittu adoptiota varten + oleskelun pidentäminen ulkomaalaisviraston luvalla adoptiomenettelyn merkittävän edistymisen perusteella (esitettävä Belgiassa tehty adoptiosopimus + osoitettava kyseisen asiakirjan tai ulkomailla tehdyn lopullisen adoptiopäätöksen hyväksyminen))
B24	:	séjour temporaire limité 1 an — travail-vacances + art. 9 et 13, loi 15.12.1980 / tijdelijk verblijf beperkt 1 jaar — werkvakantie + art. 9 en 13, wet 15.12.1980 (korkeintaan 1 vuoden tilapäinen oleskelu sallittu — työloma + 15.12.1980 annetun lain 9 ja 13 artiklan mukaisesti)
B25	:	A.R. du 20.10.1991 (Ce code DOIT TOUJOURS être apposé sur les visas délivrés aux étrangers envoyés en poste en Belgique auprès d'une ambassade, d'un consulat, d'une représentation ou d'une organisation internationale, ainsi qu'aux membres de leur famille, conjoint et enfants à charge. Rappel: il s'agit TOUJOURS de visas C) / K.B. van 20.10.1991 (Deze code DIENT STEEDS te worden aangebracht op de visa afgegeven aan vreemdelingen die naar België worden gezonden met het oog op het vervullen van een functie bij een ambassade, consulaat, vertegenwoordiging of internationale instelling, alsmede aan hun familieleden, echtgeno(o)t(e) en kinderen te hunnen laste. Rappel : het betreft hier STEEDS visa C) (20.10.1991 annetun kuninkaan asetuksen mukaisesti (Tämä tunnus ON AINA merkittävä viisumeihin, jotka myönnetään ulkomaalaisille, jotka lähetetään Belgiaan hoitamaan tointa suurlähetystössä, konsulaatissa, edustustossa tai kansainvälisessä organisaatiossa, heidän perheenjäsenilleen ja puolisolleen ja heidän huollettavanaan oleville lapsille. Muistutus: tässä on AINA kyse viisumista C))
B26	:	droit de retour — ASP — art. 19, loi 15.12.80. / recht op terugkeer — MVV — art. 19, wet 15.12.80. (paluuoikeus — väliaikainen oleskelulupa — 15.12.1980 annetun lain 19 artiklan mukaisesti)
B27	:	autorisation de retour après 1 an — ASP — art. 9, loi 15.12.80. + A.R. 07.08.95. / machtiging tot terugkeer na 1 jaar — MVV — art. 9, wet 15.12.80. + K.B. 07.08.95. (paluulupa 1 vuoden jälkeen — väliaikainen oleskelulupa — 15.12.1980 annetun lain 9 artiklan + 7.8.1995 annetun kuninkaan asetuksen mukaisesti)
B28	:	regroupement familial — art. 10, al. 1er, 4o, loi 15.12.1980 — séjour limité au séjour du conjoint / gezinshereniging — art. 10, al. 1, 4o, wet 15.12.1980 — verblijf beperkt tot verblijf echtgeno(o)t(e) (perheenyhdistäminen — 15.12.1980 annetun lain 10 artiklan 1 kohdan 4 alakohdan mukaisesti — oleskelu sallittu korkeintaan puolison oleskelun ajan);

— Alankomaiden osalta myönnettäessä viisumi A, B, C, D+C tai D tai väliaikainen oleskelulupa:

ulkomaalaisen numerotunnus;

— Luxemburgin osalta myönnettäessä viisumi D tai D+C:

L01	:	travailleur salarié (ansiotyön tekijä)
L02	:	travailleur indépendant (itsenäinen ammatinharjoittaja)
L03	:	sans activité professionnelle (retraité, moyens personnels) (ei ansiotyössä (eläkeläinen, elää omilla varoilla))
L04	:	étudiant (enseignement post-secondaire) (opiskelija (toisen asteen jälkeinen koulutus))
L05	:	chercheur scientifique (tieteen tutkija)
L06	:	membre de famille citoyen communautaire (yhteisön kansalaisen perheen jäsen)
L07	:	conjoint (Etat tiers) (puoliso (EU:n ulkopuolisen valtion kansalainen))
L08	:	futur conjoint (Etat tiers) (tuleva puoliso (EU:n ulkopuolisen valtion kansalainen))
L09	:	regroupement familial — ascendant (Etat tiers) (perheenyhdistäminen — ylenevässä polvessa oleva sukulainen (EU:n ulkopuolisen valtion kansalainen))
L10	:	regroupement familial — descendant (Etat tiers) (perheenyhdistäminen — alenevassa polvessa oleva sukulainen (EU:n ulkopuolisen valtion kansalainen))
L11	:	enfant adoptif (adoptiolapsi)
L12	:	soins médicaux (lääkärinhoitoa varten)
L13	:	raisons humanitaires (humanitaariset syyt)
L14	:	autres (muut syyt).

TANSKA

Tanskan edustustot voivat tehdä viisumiin seuraavat merkinnät:

”Gælder for Færøerne” (koskee Färsaaria)

tai

”Gælder for Grønland” (koskee Grönlantia)

tai

”Gælder for Færøerne og Grønland” (koskee Färsaaria ja Grönlantia)

”Ansat hos [virksomhedens navn], [navn på modtageren af tjenesteydelsen]” (…n [yrityksen nimi] palveluksessa, [palvelun vastaanottajan nimi])

”Garanti stillet” (Takuu annettu)

SAKSA

1.	Viisumin myöntämisestä vastaavan virkamiehen nimi

2.	Poikkeuksellisesti merkitään maahantulopäivämäärä ja rajanylityspaikka turvallisuusnäkökohtien huomioon ottamista edellyttävissä tapauksissa, esim. jos viisuminsaaja on merkitty tavattaessa pidätettävien henkilöiden luetteloon.

3.	Poikkeuksellisesti viisumitarraan merkitään myös viisumin saavan passin haltijan kansalaisuus, jos tämä ei käy selvästi ilmi passista.

Viisumilajin B käyttötarkoitus tai käyttöä koskevat rajoitukset:

—	Transit (kauttakulku)

—	Transit Seemann (kauttakulkumatkalla oleva merimies)

Viisumilajin C käyttötarkoitus tai käyttöä koskevat rajoitukset:

—	Diplomatischer Kurier (Diplomaattikuriiri)

—	Visa de Courtoisie (Kohteliaisuussyistä erittäin korkea-arvoiselle henkilölle myönnettävä viisumi)

—	Visa de Courtoisie/Dienstreise (Virkamatka)

—	Gratis-Visum (Maksuton viisumi)

—	Gratis-Visum/Dienstreise (Maksuton viisumi / Virkamatka)

—	Besuchs-/Geshäftsvisum (Vierailuviisumi / Liikeasioiden hoitoa varten myönnettävä viisumi)

—	Touristisches Visum (Turistiviisumi)

—	Medizinische Behandlung (Lääketieteellinen hoito)

—	Erwerbstätigkeit nicht gestattet, Tätigkeiten gem. § … i.V.m. § 16 BeschV (3) gestattet (Ansiotyö kielletty, työllisyysasetuksen …§ :ssä yhdessä 16 § :n kanssa tarkoitettu työnteko sallittu)

—	Nur selbständige Tätigkeiten nach § ...i.V.m. § 16 BeschV gestattet (Ainoastaan työllisyysasetuksen …§ :ssä yhdessä 16 § :n kanssa tarkoitettu itsenäinen ammatinharjoittaminen sallittu)

—	R(+Code des vertretenen Staates) (R+edustetun valtion tunnus)

—	Nachweis der Krankenversicherung nicht erforderlich (4) (Todistusta sairausvakuutuksesta ei vaadita)

—

ADS (5)

—	Nur in Begleitung des Arbeitsgebers/der Familie (Vain työnantajan/perheen seurassa)

—	Teilnahme an Sportsveranstaltungen (Osallistuminen urheilutapahtumiin)

Viisumilajien D (6), C ja D+C käyttötarkoitus tai käyttöä koskevat rajoitukset

—	Diplomatisches Visum (Diplomaattiviisumi)

—	Dienstliches Visum (Virkaviisumi)

—	Studium, Beschäftigung nur gem. § 16 Abs 3 AufenthG gestattet (Opiskelu, työnteko sallittu ainoastaan kotipaikkalain 16 § :n 3 momentin nojalla)

—	Studienbewerbervisum (Opiskelupaikan hakemista varten myönnettävä viisumi)

—	Sprachkurs (Kielikurssi)

—	Erwerbstätigkeit nicht gestattet (Ansiotyö kielletty)

—	Sonstige Erwerbstätigkeit nicht gestattet (Muu ansiotyö kielletty)

—	Aufenthaltsanzeige nach Einreise (7) (Oleskelua koskeva ilmoitus maahantulon jälkeen)

—	Selbständige Erwerbstätigkeit als … (8) gestattet (Itsenäinen ansiotyö …na sallittu)

—	Beschäftigung nur gem. § ... (9) BeschV gestattet (Työnteko sallittu ainoastaan työllisyysasetuksen …§ :n nojalla)

—	Beschäftigung nur gem. § 39 BeschV i.V.m Werkvertragsarbeitnehmerkarte gestattet (Työnteko sallittu ainoastaan työllisyysasetuksen 39 § :n nojalla yhdessä komennuksella olevan työntekijän luvan kanssa)

—	Visumerteilung nach ”Vander Elst” (Vander Elst -tuomion perusteella myönnettävä viisumi)

—	Familienzusammenführung (Perheenyhdistäminen)

—	Eheschlieβung und gemeinsame Wohnsitznahme (Avioituminen ja yhdessä asuminen)

—	Aufnahme nach § 23 Abs. 2 AufenthG (Vastaanottaminen kotipaikkalain 23 § :n 2 momentin nojalla)

—	Spätaussiedler (Saksalaista syntyperää oleva myöhäinen maahanmuuttaja)

—	mit Bedingungen/Auflagen versehen (10) (Viisumiin liittyy ehtoja / rajoituksia)

—	Die Aufenthaltsdauer entspricht dem in Zeile 2 eingetragenen Gültigkeitszeitraum (Oleskeluajan kesto vastaa riville 2 merkittyä voimassaoloaikaa)

—	ABH… (11) (Ulkomaalaisviranomainen)

KREIKKA (12)

1.	Viisumin myöntäneen vastuuvirkamiehen nimileima.

2.	Viisumin myöntäneen vastuuvirkamiehen allekirjoitus.

3.	Viisumihakemuksen käsittelystä johtuneita hallintokuluja vastaavat maksut tai maininta ”ΑΤΕΛΟΣ” (maksuton).

4.	Viisuminhaltijan nimi, syntymäaika ja -paikka, alkuperäinen kansalaisuus, nykyinen kansalaisuus, passin numero ja vanhempien nimet, jos nämä tiedot eivät käy ilmi passista.

5.	Viisuminhaltijan passiin merkittyjen perheenjäsenten lukumäärä ja tiedot heidän sukulaisuussuhteestaan viisuminhaltijaan.

6.	Jos viisumi ei koske passiin merkittyjä lapsia, viisumiin lisätään maininta ”ΕΚΤΟΣ ΑΠΟ ΤΑ ΤΕΚΝΑ” (ilman lapsia).

7.	Jos viisumi ei koske joitakin passiin merkityistä lapsista, merkitään vanhempien mukana matkustavien lasten täydelliset nimet.

8.	Niiden lasten nimet ja syntymäajat, jotka on mainittu heitä saattavan henkilön passissa.

9.	Maahantuloaika ja -paikka merkitään poikkeustapauksissa turvallisuussyistä.

10.

Jos kuulemismenettelyssä jokin sopimusvaltio vastustaa viisumin myöntämistä tai kyseisen menettelyn vuoksi tarvittavan vastauksen saaminen viivästyy, viisumin myöntämisestä voidaan päättää ulkoasiainministeriön keskushallinnon kuulemisen jälkeen; tällöin viisumiin merkitään maininta ”ΕΙΔΙΚΗ ΘΕΩΡΗΣΗ ΥΠΕΞ/Γ4” (erikoisviisumi, ulkoasiainministeriö/C4), jota seuraa luvan numero ja päivämäärä, esim. ΑΣ 140361/09.02.05.

11.

Jos siitä huolimatta, että hakija on merkitty maahantulokieltoon määrättyjen viisuminhakijoiden rekisteriin, viisumi päätetään ulkoasiainministeriön keskushallinnon kuulemisen jälkeen myöntää, viisumiin merkitään maininta ”ΕΙΔΙΚΗ ΘΕΩΡΗΣΗ ΥΠΕΞ/Γ4” (erikoisviisumi, ulkoasiainministeriö/C4), jota seuraa luvan numero ja päivämäärä, esim. ΑΣ 140361/09.02.05.

12.

Jos viisumi on myönnetty hakemuksen käsitelleen diplomaatti- tai konsuliedustuston täydellä vastuulla kuulematta ennakolta keskushallintoa, viisumiin merkitään maininta ”ΕΙΔΙΚΗ ΘΕΩΡΗΣΗ” (erityisviisumi), jota seuraa viisumin myöntäneen viranomaisen nimi, esim. Γεν. Προξενείο ΣΙΔΝΕΥ (Sidneyn pääkonsulaatti).

13.

Matkan tarkoituksesta ja viisumilajista riippuen voidaan merkitä seuraavaa:

1	ADS = ”APPROVED DESTINATION STATUS” (Hyväksytyn matkakohteen asema)
2	ΑΘΛΗΤΙΚΕΣ ΔΡΑΣΤΗΡΙΟΤΗΤΕΣ (Urheilutoiminta)
3	ΔΙΠΛΩΜΑΤΙΚΗ ΘΕΩΡΗΣΗ (Diplomaattiviisumi)
4	ΕΠΑΓΓΕΛΜΑΤΙΚΟΙ ΛΟΓΟΙ (Ammatilliset syyt)
5	ΘΡΗΣΚΕΥΤΙΚΟΙ ΛΟΓΟΙ (Uskonnolliset syyt)
6	ΙΑΤΡΙΚΟΙ ΛΟΓΟΙ (Lääketieteelliset syyt)
7	ΝΑΥΤΙΛΙΑ (Merenkulku)
8	ΟΔΗΓΟΣ TIR (TIR-kuljettaja)
9	ΟΙΚΟΓΕΝΕΙΑ ΕΕ/ΕΟΧ (EU/ETA-kansalaisen perheenjäsen)
10	ΟΙΚΟΓΕΝΕΙΑ ΕΛΛΗΝΑ (Kreikan kansalaisen perheenjäsen)
11	ΠΟΛΙΤΙΣΜΙΚΕΣ ΔΡΑΣΤΗΡΙΟΤΗΤΕΣ (Kulttuuritoiminta)
12	ΠΡΟΣΚΛΗΣΗ (Kutsu)
13	ΣΗΜΑΝΤΙΚΗ ΠΡΟΣΩΠΙΚΟΤΗΤΑ (Erivapauden saanut henkilö (VIP))
14	ΣΥΝΕΔΡΙΟ (Konferenssi)
15	ΤΟΥΡΙΣΜΟΣ (Matkailu)
16	ΥΙΟΘΕΣΙΑ (Adoptio)
17	NO INSURANCE REQUIRED. (13) (Vakuutusta ei vaadita)

ESPANJA

1.	Viisumin myöntämisestä vastaavan virkamiehen allekirjoitus.

2.	Allekirjoittajan etu- ja sukunimen sisältävä nimileima.

”Ceuta” tai ”Melilla”. Nämä merkinnät osoittavat, että on kysymys viisumista, jonka kelpoisuusalue rajoittuu yksinomaan Ceutan ja Melillan kaupunkeihin Espanjan Schengenin sopimukseen sekä sen soveltamisesta tehtyyn yleissopimukseen liittymistä koskevan pöytäkirjan päätösasiakirjan lausuman III mukaisesti.

4.	Tarvittaessa viisumin- ja passinhaltijan nimi.

5.	Tarvittaessa rajanylityspaikka maahan tultaessa ja maahantulopäivämäärä.

6.	(Korkeintaan kymmenen merkkiä sisältävä) kirjain- ja numerosarja, josta käy ilmi viisuminhakijan kansalaisuus, se Espanjan konsulaatti, johon viisumihakemus jätettiin, sekä viisumilaji ja matkan syy.

7.	Viisumin myöntämisestä perityt maksut.

RANSKA

1) Kaikkia viisumilajeja koskevat yhteiset merkinnät:

—	Allekirjoittajan nimenselvennys ja allekirjoitus

—	Viisumimaksun määrä (esimerkiksi ”30 €”)

—	Jos maksua ei peritä, merkitään sana ”GRATIS” (maksuton), jota seuraa kirjaimista ja numeroista muodostuva koodi, josta käy ilmi, miksi viisumista ei peritä maksua.

2) Lentoaseman kauttakulkuviisumi (VTA)

—	”VISA SPECIAL n:o ...” (Erityisviisumi n:o ...) — (Tämä tieto merkitään, kun maahantulokieltoon määrätylle viisuminhakijalle maahantulokiellosta huolimatta myönnetään viisumi keskusviranomaisen kuulemisen jälkeen)

—	”TRANSIT AÉROPORTUAIRE” (lentoaseman kauttakulku) ”DIPLOMATIQUE” (diplomaattipassi) ”SERVICE” (virkapassi)

—	”NE PERMET PAS L'ENTRÉE DANS L'ESPACE SCHENGEN” (ei oikeuta maahantuloon Schengen-alueelle)

3) Kauttakulkuviisumi

a. Ensiksi voidaan merkitä seuraavat tiedot :

—	”VISA SPECIAL n:o ...” (Erityisviisumi n:o ...)

—	”TRANSIT”, (kauttakulku), ”DIPLOMATIQUE” (diplomaattipassi), ”SERVICE” (virkapassi)

b. Toiseksi voidaan merkitä Schengen-valtioiden edustustojen koodit:

—	”REP.AUTRICHE.R A” (Itävallan diplomaatti- tai konsuliedustusto. R A)

—	”REP.BELGIQUE.R B” (Belgian diplomaatti- tai konsuliedustusto. R B)

—	”REP.ALLEMAGNE.R D” (Saksan diplomaatti- tai konsuliedustusto. R D)

—	”REP.ESPAGNE.R E” (Espanjan diplomaatti- tai konsuliedustusto. R E)

—	”REP.GRECE.R GR” (Kreikan diplomaatti- tai konsuliedustusto. R GR)

—	”REP.ITALIE.R I” (Italian diplomaatti- tai konsuliedustusto. R I)

—	”REP.LUXEMBOURG.R L” (Luxemburgin diplomaatti- tai konsuliedustusto R L)

—	”REP.PAYS-BAS.R NL” (Alankomaiden diplomaatti- tai konsuliedustusto R NL)

—	”REP.PORTUGAL.R P” (Portugalin diplomaatti- tai konsuliedustusto R P)

4) Lyhytaikaista oleskelua varten myönnetty viisumi

a. Ensiksi voidaan merkitä seuraavat tiedot:

—	”DIPLOMATIQUE” (diplomaattipassi)

—	”SERVICE” (virkapassi)

—	”SOINS MEDICAUX” (lääkärinhoito)

—	”TRANSPLANTATION” (elinsiirto)

—	”VOYAGE D'AFFAIRES” (liikematka)

—	”ASCENDANT NON A CHARGE” (ei-huollettava sukulainen nousevassa polvessa)

—	”ETUDIANT CONCOURS” (pääsytutkintoon osallistuva opiskelija)

—	”FAMILLE DE FRANÇAIS” (Ranskan kansalaisen sukua)

—	”FAMILLE UE/EEE” (EU-/ETA-valtion kansalaisen sukua)

—	”SAISONNIER OMI” (kausityöntekijä)

—	”VISA SPECIAL” (erityisviisumi)

—	”ACCORD DDTEFP” (departementin työ- ja työllisyysasioista sekä ammatillisesta koulutuksesta vastaavan viraston lupa)

—	”NON PROFESSIONNEL” (muu kuin ammatillinen syy)

—	”SCIENTIFIQUE” (tutkija)

b. Toiseksi voidaan merkitä seuraavat tiedot:

—	”COURT SEJOUR CIRCULATION” (viisumi lyhytaikaista oleskelua varten)

—	”CARTE DE SEJ. A SOLLICITER DES L'ARRIVEE EN FRANCE” (haettava oleskelulupaa heti Ranskaan saapumisen jälkeen)

—	”APT A SOLLICITER DES L'ARRIVEE EN FRANCE” (haettava väliaikaista työlupaa heti Ranskaan saapumisen jälkeen)

—	”REP. AUTRICHE.R A” (Itävallan diplomaatti- tai konsuliedustusto R A)

—	”REP. BELGIQUE. R B” (Belgian diplomaatti- tai konsuliedustusto R B)

—	”REP. ALLEMAGNE.R D” (Saksan diplomaatti- tai konsuliedustusto R D)

—	”REP. ESPAGNE.R E” (Espanjan diplomaatti- tai konsuliedustusto R E)

—	”REP. GRECE.R GR” (Kreikan diplomaatti- tai konsuliedustusto R GR)

—	”REP. ITALIE.R I” (Italian diplomaatti- tai konsuliedustusto R I)

—	”REP. LUXEMBOURG. R L” (Luxemburgin diplomaatti- tai konsuliedustusto R L)

—	”REP. PAYS-BAS.R NL” (Alankomaiden diplomaatti- tai konsuliedustusto R NL)

—	”REP. PORTUGAL.R P” (Portugalin diplomaatti- tai konsuliedustusto R P)

5) Pitkäaikaista oleskelua varten myönnetty viisumi

a. Ensiksi voidaan merkitä seuraavat tiedot:

—	”ETUDIANT” (opiskelija)

—	”MINEUR SCOLARISE” (alaikäinen oppivelvollinen)

—	”SOINS MEDICAUX” (lääkärinhoito)

—	”TRANSPLANTATION” (elinsiirto)

—	”ANCIEN COMBATTANT” (sotaveteraani)

—	”ARTISTE” (taiteilija)

—	”COMMERÇANT” (liikemies)

—	”CONCOINT DE SCIENTIFIQUE” (tutkijan puoliso)

—	”FAM. EMPLOYE DE DIPLOMATE” (diplomaatin palveluksessa olevan henkilön perheenjäsen)

—	”FAMILLE DE FRANCAIS” (Ranskan kansalaisen sukua)

—	”FAMILLE UE/EEE” (EU-/ETA-valtion kansalaisen sukua)

—	”PENSIONNE TRAVAIL” (työeläkkeellä)

—	”SCIENTIFIQUE” (tutkija)

—	”VISITEUR” (vierailija)

—	”EMPLOYE DE DIPLOMATE” (diplomaatin palveluksessa oleva henkilö)

—	”ACCORD DDTEFP” (departementin työ- ja työllisyysasioista sekä ammatillisesta koulutuksesta vastaavan viraston lupa)

b. Toiseksi voidaan merkitä seuraavat tiedot:

—	”DISPENSE DE CARTE DE SEJOUR” (ei tarvitse oleskelulupaa)

—	”MONACO” (Monaco) ”CARTE PROMAE A SOLLICITER DES L'ARRIVEE EN FRANCE” (haettava UM:n myöntämää henkilökorttia heti Ranskaan saapumisen jälkeen)

—	”APT A SOLLICITER DES L'ARRIVEE EN FRANCE” (haettava väliaikaista työlupaa heti Ranskaan saapumisen jälkeen)

c. Kolmanneksi voidaan merkitä seuraavat tiedot:

—	”VOIR CARTE DE SEJOUR” (ks. oleskelulupa)

—	”VOIR CARTE SEJOUR PARENTS” (ks. vanhempien oleskelulupa)

—	”VOIR CARTE SPECIALE MAE” (ks. UM:n myöntämä henkilökortti)

ITALIA

Viisumissa seuraavat merkinnät:

1) Ensimmäisellä rivillä:

TRANSITO AEROPORTUALE (lentokentän kauttakulkuviisumi)

TRANSITO (kauttakulkuviisumi)

a) viisumi lyhytaikaista oleskelua varten:

”AFFARI” (liikeasiat)

”CURE MEDICHE” (lääkärinhoito)

”GARA SPORTIVA” (urheilukilpailu)

”INVITO” (kutsu)

”LAVORO AUTONOMO” (itsenäisen ammatin harjoittaminen)

”LAVORO AUTONOMO/SPETTACOLO” (itsenäisen ammatin harjoittaminen / esiintyminen)

”LAVORO AUTONOMO/SPORT” (itsenäisen ammatin harjoittaminen / urheilu)

”LAVORO SUBORDINATO” (palkkatyö)

”LAVORO SUBORDINATO/MARITTIMI” (palkkatyö/merenkulkijat)

”LAVORO SUBORDINATO/SPETTACOLO” (palkkatyö/esiintyminen)

”LAVORO SUBORDINATO/SPORT” (palkkatyö/urheilu)

”MISSIONE” (virkamatka)

”MOTIVI RELIGIOSI” (uskonnolliset syyt)

”STUDIO” (opinnot)

”STUDIO/UNIVERSITÀ” (opiskelu/yliopisto)

”TRANSPORTO” (kuljetus)

”TURISMO” (matkailu)

b) viisumi pitkäaikaista oleskelua varten:

”ADOZIONE” (adoptio)

”CURE MEDICHE” (lääkärinhoito)

”DIPLOMATICO” (diplomaatti)

”FAMILIARE AL SEGUITTO” (mukana matkustava perheenjäsen)

”INSERIMENTO NEL MERCATO DEL LAVORO” (pääsy työmarkkinoille)

”INSERIMENTO NEL MERCATO DEL LAVORO/SPONSOR” (pääsy työmarkkinoille / toimeksiantaja)

”LAVORO AUTONOMO” (itsenäinen ammatinharjoittaja)

”LAVORO AUTONOMO/SPETTACOLO” (itsenäisen ammatin harjoittaminen / esiintyminen)

”LAVORO AUTONOMO/SPORT” (itsenäisen ammatin harjoittaminen / urheilu)

”LAVORO SUBORDINATO” (palkkatyö)

”LAVORO SUBORDINATO/MARITTIMI” (palkkatyö/merenkulkijat)

”LAVORO SUBORDINATO/SPETTACOLO” (palkkatyö/esiintyminen)

”LAVORO SUBORDINATO/SPORT” (palkkatyö/urheilu)

”MISSIONE” (virkamatka)

”MOTIVI RELIGIOSI” (uskonnolliset syyt)

”REINGRESSO” (maahanpaluu)

”RESIDENZA ELETTIVA” (valittu asuinpaikka)

”RICONGIUNGIMENTO FAMILIARE” (perheenyhdistäminen)

”STUDIO” (opinnot)

”STUDIO/UNIVERSITÀ” (opiskelu/yliopisto)

”VACANZE LAVORO” (lomatyö)

2) Toisella rivillä:

—	Mahdollisesti tiedot rajanylityspaikasta maahan tultaessa ja maasta poistuttaessa

3) Kolmannella rivillä:

—	Viisumin allekirjoittaneen virkamiehen nimenselvennys.

ITÄVALTA

Viisumissa voi olla seuraavia merkintöjä alla olevassa järjestyksessä:

1.	Ainoastaan ulkoasiainministeriö ja Itävallan diplomaatti- tai konsuliedustustojen virkamiehet käyttävät merkintää ”DIENSTVISUM” (virkaviisumi) tai ”DIPLOMATENVISUM” (diplomaattiviisumi).

2.	Viisumimaksut merkitään muodossa ”EUR/ATS .../FW ...” tai ”GRATIS” (maksuton).

3.	Jos viisumin myöntäminen perustuu takuuselvitykseen oleskelusta aiheutuvista kuluista (Verpflichtungserklärung), merkitään ”V”.

4.	Jos viisumin myöntäminen perustuu Itävallan autoliiton matkailukorttiin tai ELVIAn matkakuponkiin merkitään ”V (ÖAMTC)” tai ”V(ELVIA)”

5.	Jos viisumin myöntäminen perustuu yleiseen takuuselvitykseen oleskelusta aiheutuvista kuluista (Generalverpflichtungserklärung), merkitään ”GVE”:

6.	Jos viisumi myönnetään raskaan tavaraliikenteen ajoneuvon kuljettajalle, merkitään ”F”.

7.	Jos viisumi ei koske joitakin passiin merkityistä lapsista, merkitään vanhempien mukana matkustavien lasten nimet.

8.	Jos viisumi myönnetään ryhmäpassiin, merkitään ”S” ja suluissa passiin merkittyjen henkilöiden lukumäärä, joita viisumi koskee.

9.	”Huomautuksia”-kentän viimeiselle riville, noin 1 senttimetrin päähän oikeasta laidasta, merkitään viisumin allekirjoitusoikeudet omaavan viranomaisen kolmikirjaiminen, edustuston tai rajanylityspaikan viranomaisten vahvistama nimikoodi.

PUOLA

Seuraavat numerot voivat esiintyä viisumitarran ”huomautuksia”-kohdassa:

”01”, ”02”, ”03”, ”04”, ”05”, ”06”, ”07”, ”08”, ”09”, ”10”, ”11”, ”12”, ”13”, ”14”.

Ne koskevat ainoastaan lyhytaikaista oleskelua varten ja pitkäaikaista oleskelua varten myönnettyjä viisumeita.

PORTUGALI

1.	Jos on kysymys viisumista, joka myönnetään keskusviranomaisten kuulemisen jälkeen, merkitään kirjain A. Jos viisumi myönnetään keskusviranomaisia kuulematta, merkitään kirjain B.

2.	Jos viisumi myönnetään toisen Schengen-valtion puolesta, merkitään kirjain R ja sen jälkeen kyseisen toisen valtion kirjaintunnus.

3.	Viisumin myöntämiseen toimivaltaisen virkamiehen allekirjoitus.

Leima.

5.	Riippuen siitä, minkälainen kansallinen viisumi on kyseessä, merkitään seuraavat tiedot: ”opinnot”, ”tilapäinen oleskelu”,”asuinpaikka”, ”urheilutapahtuma tai huvitilaisuus”, ”tutkimus tai erityistä pätevyyttä vaativa työ”, ”itsenäinen ammatinharjoittaminen” tai ”palkkatyö”.

SLOVENIA

1. A-viisumissa olevat merkinnät:

—	letališki tranzit (lentokentän kauttakulku)

—	diplomatski vizum (diplomaattiviisumi)

—	službeni vizum (virkaviisumi)

—	humanitarni razlogi (humanitaariset syyt)

2. B-viisumissa olevat merkinnät:

—	tranzit (kauttakulku)

—	diplomatski vizum (diplomaattiviisumi)

—	službeni vizum (virkaviisumi)

—	skupinski vizum (ryhmäviisumi)

—	voznik tovornjaka z vozilom (kuorma-autonkuljettaja ajoneuvon kanssa)

—	voznik avtobusa z vozilom (linja-autonkuljettaja ajoneuvon kanssa)

—	humanitarni razlogi (humanitaariset syyt)

2. C-viisumissa olevat merkinnät:

—	diplomatski vizum (diplomaattiviisumi)

—	službeni vizum (virkaviisumi)

—	skupinski vizum (ryhmäviisumi)

—	zasebni obisk (yksityinen vierailu)

—	turizem (matkailu)

—	poslovno (liikematkat)

—	šport-nepridobitno (urheilu, matka tapahtuu ilman taloudellista hyötyä)

—	kultura-nepridobitno (kulttuuri, matka tapahtuu ilman taloudellista hyötyä)

—	voznik tovornjaka z vozilom (kuorma-autonkuljettaja ajoneuvon kanssa)

—	voznik avtobusa z vozilom (linja-autonkuljettaja ajoneuvon kanssa)

—	humanitarni razlogi (humanitaariset syyt)

—	zdravljenje (lääkärinhoito)

—	ITF rehabilitacija (miinojen uhrien kuntouttaminen)

SUOMI

1.	Diplomaatti- ja virkapasseissa on suku- ja etunimi sekä merkintä ”diplomaattileimaus” tai ”virkaleimaus”.

2.	Muissa matkustusasiakirjoissa on suku- ja etunimi sekä yksi seuraavista merkinnöistä: ”F.1”, ”F.2”, ”F.3”, ”F.4”, ”F.5”, ”F.6”, ”E.F.1”, ”E.F.2”, ”E.F.3”, ”E.F.4”, ”E.F.5”, ”E.F.6”.

RUOTSI

1.	Diplomaattiviisumeissa on koodi ”U” sekä merkintä ”Diplomatisk visering, Diplomatic visa”.

2.	Edustusto merkitsee viisumiin tarvittaessa viisumin haltijan passissa mainittujen ja hänen kanssaan matkustavien henkilöiden suku- ja etunimet sekä syntymäajat. Jos tilaa ei ole riittävästi, käytetään seuraavaa passin sivua.

3.	Viisumin myöntämisestä vastaavan virkamiehen allekirjoitus. Allekirjoitus ylittää tarran reunan ja ulottuu passin sivulle asti.

”Huomautuksia”-kenttään kirjoitetaan tarvittaessa seuraavat merkinnät:

—	Lastbilschaufför (kuorma-autonkuljettaja)

—	Busschaufför (turister) (bussinkuljettaja (turistit))

—	Turistguide (matkaopas)

—	Bärplockare (marjanpoimija)

NORJA

Koholeima

2.	Allekirjoitus

3.	Viisumiin voidaan lisätä kansallinen numero.

(1) Kun viisumi myönnetään toisen valtion puolesta, kaikkien sopimuspuolten on ilmoitettava tämä merkitsemällä ”huomautuksia”-kenttään R-kirjain, jota seuraa kyseisen toisen valtion maatunnus, jonka puolesta konsulitehtäviä hoidetaan.

Tähän tarkoitukseen käytetään seuraavia maatunnuksia: Belgia = B, Tanska = DK, Saksa = D, Kreikka = EL, Espanja = E, Ranska = F, Italia = I, Luxemburg = L, Alankomaat = NL, Itävalta = A, Portugali = P, Suomi = FIN, Ruotsi = S, Islanti = IS, Norja = N.

(2) Ks. Yhteisen konsuliohjeiston V osan 1.4. kohdan ja Yhteisen käsikirjan I osan 4.1.2. kohdan muuttamisesta matkasairausvakuutustodistuksen sisällyttämiseksi niiden asiakirjojen joukkoon, joita vaaditaan yhtenäisen maahantuloviisumin myöntämiseksi, 22 päivänä joulukuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen 2 artikla (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 79).

(3) Tämä rajoitus koskee tapauksia, joissa tarkoituksena on harjoittaa tähän merkittävässä Saksassa työllisyysasetuksen kohdassa täsmennettyä toimintaa, joka työllisyysasetuksen 16 § :n nojalla ei ole kotipaikkalaissa tarkoitettua työntekoa, kun sitä harjoitetaan enintään 3 kuukauden ajan 12 kuukauden ajanjaksolla Saksan liittotasavallan alueella.

(4) Ks. Yhteisen konsuliohjeiston V osan I.4. kohdan ja Yhteisen käsikirjan I osan 4.1.2. kohdan muuttamisesta matkasairausvakuutustodistuksen sisällyttämiseksi niiden asiakirjojen joukkoon, joita vaaditaan yhtenäisen maahantuloviisumin myöntämiseksi 22 päivänä joulukuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen 2 artikla (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 79 ja seur.).

(5) Ks. Euroopan yhteisön ja Kiinan kansantasavallan kansallisen matkailuhallinnon välillä Kiinan kansantasavallasta tulevien matkailijaryhmien viisumiasioista ja niihin liittyvistä seikoista (ADS) tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan 4 artiklan 3 kohdan c alakohta (EUVL L 83, 20.3.2004, s. 14 ja seur.).

(6) Viisumilajin D osalta Saksa pidättää itselleen oikeuden muihin käyttöä koskeviin rajoituksiin ja lisämääräyksiin sekä täydentäviin käytännön huomautuksiin.

(7) Vain tietyissä tapauksissa (esim. Saksan sisäisen ulkomaalaisviranomaisen vaatimuksesta).

(8) Tässä kohdassa ilmoitetaan sallitun itsenäisen ansiotyön tarkka nimitys.

(9) Tähän merkitään työllisyysasetuksen (BeschV) kohta, jossa täsmennetään, minkätyyppistä ansiotyötä liittotasavallan alueella saa harjoittaa.

(10) Ehdot tai rajoitukset merkitään passiin viisumitarran viereen.

(11) Ilmoitetaan, jos viisumi on myönnetty Saksan ulkomaalaisviranomaisen suostumuksella.

(12) Tätä säännöstä sovelletaan viisumeihin VTA, VTB, VTC and VTL. Viisumeissa VTD ja VD+C voi olla muita kuin tässä mainittuja merkintöjä.

(13) Ks. neuvoston päätös, tehty 22.12.2003, yhteisen konsuliohjeiston V osan 1.4. kohdan ja yhteisen käsikirjan I osan 4.1.2. kohdan muuttamisesta matkasairausvakuutustodistuksen sisällyttämiseksi niiden asiakirjojen joukkoon, joita vaaditaan yhtenäisen maahantuloviisumin myöntämiseksi, 2 artikla (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 79).

LIITE 10

Koneellisesti luettavan kentän täyttöohjeet

1. Kuvaus:

Tämä kenttä on viisumitarran alaosassa kansallisille merkinnöille varatun kentän alapuolella. Se muodostuu aina kahdesta 36 merkkiä sisältävästä rivistä. Käytetty kirjasintyyppi — OCRB 1 — takaa sen, että tarra on koneluettavissa erityisillä lukulaitteilla, joita käytetään ulkorajoilla olevilla rajanylityspaikoilla tarkastusmenettelyjen nopeuttamiseksi.

Koska tämän kentän tekniset ominaisuudet on määritetty hyvin tarkasti, vain atk-laittein varustetut diplomaatti- ja konsuliedustustot voivat tulostaa sen.

Tämän vuoksi tähän kenttään ei saa tehdä mitään merkintöjä (leimaa, allekirjoitusta, kansallisia merkintöjä tms.), koska silloin kenttä ei ole enää koneluettavissa.

2. Viisumitarran kiinnittäminen

Viisumitarra on kiinnitettävä mahdollisimman tarkkaan samaan linjaan passin sivun reunojen kanssa ja mahdollisimman lähelle sivun reunoja.

Rei'itetyn numeron malli

Otsake

Silmämääräisesti tarkistettava kenttä

Koneluettava kenttä

Passin sivun vasen reuna

Passin sivun referenssireuna

3. Kentän sisältö:

Tämän kentän kuvaus on laadittu tiedoksi niille diplomaatti- ja konsuliedustustoille, joilla ei ole atk-laitteita. Atk-laittein varustetuissa diplomaatti- ja konsuliedustustoissa tietokone tulostaa automaattisesti viisumitarran sisällön koneluettavassa kentässä. Osa kentässä olevista tiedoista näkyy viisumitarran yläosassa.

KONELUETTAVA KENTTÄ

1. rivi: 36 merkkiä (pakolliset)

Paikka rivillä	Merkkien määrä	Kohdassa ilmoitetaan	Selitykset
1–2	2	Viisumilaji	1. merkki: V 2. merkki: viisumilajin koodi (A, B, C tai D)
3–5	3	Myöntävä valtio	Kolmikirjaiminen ICAO-tunnus: BEL, DNK, D<<, GRC, ESP, FRA, ITA, LUX, NLD, AUT, PRT, FIN, SWE, ISL, NOR.
6–36	31	Suku- ja etunimet	Sukunimi on erotettava etunimistä << -merkillä; nimen osat on erotettava < -merkillä; tyhjät merkkikohdat on täytettävä < -merkillä.

2. rivi: 36 merkkiä (pakolliset)

Paikka rivillä

Merkkien määrä

Kohdassa ilmoitetaan

Selitykset

Viisumin numero

Tämä numero on viisumitarran oikeassa yläkulmassa.

Tarkistusnumero

Tämä luku lasketaan edellä olevasta kentästä ICAOn määrittelemän algoritmin perusteella.

Hakijan kansalaisuus

Kolmikirjaiminen ICAO-tunnus.

Syntymäaika

Järjestys: VVKKPP

VV = vuosi (pakollinen)

KK = kuukausi tai <<, jos ei tiedossa

PP = päivä tai <<, jos ei tiedossa

Tarkistusnumero

Tämä luku lasketaan edellä olevasta kentästä ICAOn määrittelemän algoritmin perusteella.

Sukupuoli

F = nainen M = mies

< = ei tietoja

Viisumin viimeinen voimassaolopäivä

Järjestys: VVKKPP ilman täytemerkkejä

Tarkistusnumero

Tämä luku lasketaan edellä olevasta kentästä ICAOn määrittelemän algoritmin perusteella.

Kelpoisuusalue

a)	Kelpoisuusalueen rajoitus: T-kirjain

b)	Yhtenäinen viisumi: < -merkki

Maahantulokertojen lukumäärä

1, 2 tai M

Oleskelun pituus

a)	Lyhytaikainen oleskelu: päivien lukumäärä merkitään kuten silmämääräisesti luettavassa kentässä

b)	Pitkäaikainen oleskelu: << -merkit

Voimassaolon alkamispäivä

Järjestys: KKPP ilman täytemerkkejä.

LIITE 11

Matkustusasiakirjat, joihin viisumi voidaan myöntää

Seuraavassa on lueteltu matkustusasiakirjat, jotka voidaan katsoa päteviksi yleissopimuksen 17 artiklan 3 kappaleen a alakohdan tarkoittamassa merkityksessä siinä tapauksessa, että ne täyttävät myös 13 ja 14 artiklassa esitetyt edellytykset sekä osoittavat riittävällä tavalla haltijan henkilöllisyyden sekä osoittavat jäljempänä a ja b alakohdissa tarkoitetuissa tapauksissa haltijan kansalaisuuden.

a)	Matkustusasiakirjat, jotka on myönnetty kansainvälisesti käytössä olevien oikeusperiaatteiden mukaisesti valtioissa tai alueilla, jotka ovat kaikkien jäsenvaltioiden tunnustamia

Passit tai muut matkustusasiakirjat, joiden perusteella haltija on oikeutettu palaamaan; tämä koskee myös asiakirjoja, jotka on myöntänyt valtio tai kansainvälinen järjestö, jota kaikki jäsenvaltiot eivät ole tunnustaneet, sillä edellytyksellä, että toimeenpaneva komitea katsoo mainitut asiakirjat päteviksi yhteisen viisumin merkitsemistä varten (se voidaan merkitä myös erilliselle arkille). Seuraavat luettelot edellyttävät toimeenpanevan komitean yksimielistä vahvistusta:

—	luettelo mainituista passeista tai matkustusasiakirjoista

—	luettelo tunnustamattomista valtioista tai yhteisöistä, jotka ovat myöntäneet nämä asiakirjat.

Näitä luetteloita laaditaan vain yleissopimuksen täytäntöönpanovaatimusten täyttämiseksi eivätkä ne estä jäsenvaltioita tunnustamasta valtioita taikka alueellisia tai paikallisia yhteisöjä, joita ei ole vielä tunnustettu.

c)	Pakolaisten matkustusasiakirjat, jotka on myönnetty vuonna 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaisesti.

d)	Kansalaisuudettomien matkustusasiakirjat, jotka on myönnetty vuonna 1954 tehdyn valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaisesti. (1)

(1) Vaikka Portugali ja Itävalta eivät ole kyseisen yleissopimuksen osapuolia, ne tunnustavat kyseisen yleissopimuksen mukaisesti myönnetyt matkustusasiakirjat asiakirjoiksi, joihin voidaan merkitä Schengen-valtioiden myöntämä yhtenäinen viisumi.

LIITE 12

Viisumihakemuksen käsittelyn hallinnollisista kuluista euroina perittävät maksut

Viisumiluokka	Perittävät maksut (euroina)
Lentokentän kauttakulkuviisumi (viisumilaji A)	35 (1)
Kauttakulkuviisumi (viisumilaji B)	35 (1)
Viisumi lyhytaikaista oleskelua varten (1–90 päivää) (viisumilaji C)	35 (1)
Toistuvaisviisumi, voimassaoloaika 1–5 vuotta (viisumilaji C)	35 (1)
Kelpoisuusalueeltaan rajoitettu viisumi (viisumilajit B ja C)	35 (1)
Rajalla myönnettävä viisumi (viisumilajit B ja C)	35 (1) Tämä viisumi voidaan myöntää maksutta.
Ryhmäviisumi (viisumilajit A, B ja C)	35 € + 1 € henkilöä kohden (1)
Kansallinen viisumi pitkäaikaista oleskelua varten (viisumilaji D)	Viisumimaksusta määräävät jäsenvaltiot, ja ne voivat päättää myöntää näitä viisumeja maksutta. (1)
Kansallinen viisumi pitkäaikaista oleskelua varten, jota voidaan käyttää samanaikaisesti viisumina lyhytaikaista oleskelua varten (viisumilajit D ja C)	Viisumimaksusta määräävät jäsenvaltiot, ja ne voivat päättää myöntää näitä viisumeja maksutta. (1)

Maksut peritään joko euroina tai Yhdysvaltain dollareina taikka sen kolmannen maan kansallisena rahana, jossa hakemus on jätetty.

Perusperiaatteet:

I	Maksaminen tapahtuu vaihdettavina valuuttoina tai myöntävän valtion omana valuuttana kulloinkin voimassa olevien virallisten vaihtokurssien mukaisesti.

II	Maksuja voidaan joissakin yksittäistapauksissa alentaa tai ne voidaan jättää perimättä kunkin kansallisen lainsäädännön mukaisesti silloin, kun virkatoimen suorittaminen tällä tavalla palvelee kulttuuri-, ulko- tai kehitysyhteistyöpoliittista etua tai jotakin muuta merkittävää yleistä etua.

III	Ryhmäviisumit myönnetään kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön enintään 30 päiväksi kerrallaan.

(1) Neuvoston päätös (EY) N:o 454/2003, 13.6.2003, EUVL L 152, 20.6.2003, s. 83, 2 artikla:

Tätä päätöstä sovelletaan viimeistään 1 päivästä heinäkuuta 2005.

Jäsenvaltiot voivat soveltaa tätä päätöstä ennen 1 päivää heinäkuuta 2005, jos ne ilmoittavat neuvoston pääsihteeristölle, mistä päivästä alkaen ne pystyvät näin tekemään.

LIITE 13

Viisumitarran täyttöohjeet

Huom.Viisumin myöntämisajankohdan ja matkan alkamisen välinen aika ei tavallisesti saa ylittää kolmea kuukautta.

LENTOKENTÄN KAUTTAKULKUVIISUMI

On muistettava, että vain arkaluontoisiksi luokiteltujen valtioiden (ks. liite 3) kansalaiset tarvitsevat viisumin lentokentän kauttakulkua varten. Tällaisen viisumin haltija ei saa poistua kyseisen lentoaseman kansainväliseltä vyöhykkeeltä.

Esimerkki 1

VIISUMI YKSITTÄISTÄ LENTOKENTÄN KAUTTAKULKUA VARTEN

—	Viisumiluokka: A

—	Tämä viisumi mahdollistaa vain maahantulon asianomaiseen valtioon (esimerkkitapauksessa: Suomi)

—	Voimassaolo lasketaan lentolippuun merkitystä lähtöpäivästä (esim. 25.02.01). Kesto määritetään lisäämällä 7 ylimääräistä päivää siltä varalta, että viisumin haltijan matkalle lähtö lykkääntyy.

—	Koska lentokentän kauttakulkuviisumi ei oikeuta oleskeluun, kohtaan ”Oleskelun kesto” merkitään XXX.

Esimerkki 2a

VIISUMI KAHTA LENTOKENTÄN KAUTTAKULKUA VARTEN

(Voimassaoloalue: yksi valtio)

—	Tämä viisumi mahdollistaa lentokentän kauttakulun meno- ja tulomatkalla saman lentoaseman kautta.

—	Tässä tapauksessa voimassaoloaika lasketaan seuraavasti: paluumatkan päivämäärä + 7 päivää (esimerkkitapauksessa: paluupäivä 15.03.01)

—

Jos kauttakulku on suunniteltu tapahtuvaksi yhden ainoan lentoaseman kautta, kohtaan ”voimassa” merkitään kyseisen valtion nimi (esimerkki 2.a). Jos kauttakulku tapahtuu meno- ja paluulennolla poikkeuksellisesti kahden eri Schengen-valtion kautta, merkitään ”Schengen-valtiot” (katso jäljempänä esimerkki 2.b).

Esimerkki 2b

VIISUMI KAHTA LENTOKENTÄN KAUTTAKULKUA VARTEN

(Voimassaoloalue: useita valtioita)

—	Kohtaan ”voimassa” merkitään ”Schengen-valtiot”, jotta kauttakulku on mahdollinen kahden eri valtioissa sijaitsevan lentoaseman kautta.

Esimerkki 3

VIISUMI USEITA LENTOKENTÄN KAUTTAKULKUJA VARTEN

(voidaan myöntää vain poikkeustapauksissa)

—	Useita lentokentän kauttakulkuja varten tarkoitetun viisumin voimassaolo lasketaan seuraavasti: ensimmäisen matkan lähtöpäivä + 3 kuukautta.

—	Kohta ”voimassa” täytetään kuten kahta lentokentän kauttakulkua varten tarkoitetussa viisumissa.

KAUTTAKULKUVIISUMI

Esimerkki 4

VIISUMI YHTÄ KAUTTAKULKUA VARTEN

—	Viisumiluokka: B; tähän suositellaan kirjoitettavaksi lisäksi sana ”TRANSIT”.

—	Voimassaoloaika lasketaan lähtöpäivästä (esim. 25.02.01) seuraavan kaavan mukaisesti: lähtöpäivä + (enintään 5 päivää) + 7 päivää (lisäaika siltä varalta, että paluumatka viivästyy).

—	Oleskelun kesto saa olla enintään 5 päivää.

Esimerkki 5

VIISUMI KAHTA KAUTTAKULKUA VARTEN

—	Voimassaoloaika: jos, kuten yleensä tapahtuu, erilaiset kauttakulkuun liittyvät yksityiskohdat eivät ole tiedossa, voimassaoloaika lasketaan yleensä seuraavan kaavan mukaan: lähtöpäivä + 6 kuukautta.

—	Oleskelun kesto kauttakulkua kohti saa olla enintään 5 päivää.

Esimerkki 6

VIISUMI USEITA KAUTTAKULKUJA VARTEN

—	Voimassaoloaika lasketaan kuten esimerkissä 5.

—	Oleskelun kesto kauttakulkua kohti saa olla enintään 5 päivää.

VIISUMI LYHYTAIKAISTA OLESKELUA VARTEN

Esimerkki 7

LYHYTAIKAINEN OLESKELU (YKSI MAAHANTULOKERTA)

—	Viisumiluokka: C

—	Voimassaoloaika lasketaan lähtöpäivästä (esim. 25.02.01) seuraavan kaavan mukaan: lähtöpäivä + oleskelun kesto + 15 päivän lisäaika.

—	Oleskelun kesto saa olla enintään 90 päivää puolivuotiskautta kohti (esimerkissä 30 päivää).

Esimerkki 8

LYHYTAIKAINEN OLESKELU (USEITA MAAHANTULOKERTOJA)

—	Voimassaoloaika lasketaan lähtöpäivästä eikä se saa ylittää 6 kuukautta; tarkka laskelma määräytyy esitettyjen asiakirjojen perusteella.

—	Oleskelun kesto saa olla enintään 90 päivää puolivuotiskautta kohti (vaikka esimerkissä on mainittu tämä aika, oleskelun kesto voi olla myös lyhempi). Laskelmassa yhdistetään peräkkäiset oleskeluajat. Lisäksi kesto määräytyy esitettyjen asiakirjojen perusteella.

Esimerkki 9

LYHYTAIKAINEN OLESKELU

—	Lyhytaikaista oleskelua ja useita maahantulokertoja varten tarkoitettu viisumi, joka on voimassa yli 6 kuukautta, 1, 2, 3 tai poikkeustapauksissa 5 vuotta (esim. VIP). Oheisessa esimerkissä voimassaoloaika on vahvistettu 3 vuodeksi.

—	Oleskelun kesto lasketaan kuten esimerkissä 8 (enintään 90 päivää).

KELPOISUUSALUEELTAAN RAJOITETTU VIISUMI

Tämä viisumi voi olla joko lyhytaikaista oleskelua varten tarkoitettu viisumi tai kauttakulkuviisumi.

Kelpoisuusalue voi rajoittua yhteen tai useampaan valtioon.

Esimerkki 10

KELPOISUUSALUEELTAAN RAJOITETTU VIISUMI LYHYTAIKAISTA OLESKELUA VARTEN, VOIMASSA VAIN YHDESSÄ VALTIOSSA

—	Oheisessa esimerkissä kelpoisuusalue on rajoitettu yhteen valtioon: Suomi.

—	Viisumiluokka: C (tämä tapaus vastaa esimerkkiä 7).

Esimerkki 11

KELPOISUUSALUEELTAAN RAJOITETTU VIISUMI LYHYTAIKAISTA OLESKELUA VARTEN, VOIMASSA USEASSA VALTIOSSA

Tässä tapauksessa kentän ”voimassa” täyttämiseksi on kaksi vaihtoehtoa:

—

Merkitään niiden maiden tunnukset, joissa viisumi on voimassa (Belgia B, Tanska DK, Saksa D, Kreikka GR, Espanja E, Ranska F, Italia I, Luxemburg L, Alankomaat NL, Itävalta A, Portugali P, Suomi FIN, Ruotsi S, Islanti IS, Norja N ja Benelux-maiden osalta BNL). Tässä esimerkissä voimassaolo on rajoitettu Ranskaan ja Espanjaan.

—

Merkitään maininta ”Schengen-valtiot”, minkä jälkeen suluissa miinusmerkki ja niiden jäsenvaltioiden tunnukset, joissa viisumi ei ole voimassa. Tässä esimerkissä voimassaolo on rajoitettu koskemaan kaikkien Schengenin säännöstöä soveltavien jäsenvaltioiden aluetta Ranskan ja Espanjan alueita lukuun ottamatta.

Esimerkki 12

KELPOISUUSALUEELTAAN RAJOITETTU VIISUMI KAUTTAKULKUA VARTEN, VOIMASSA VAIN YHDESSÄ VALTIOSSA

—	Viisumiluokka: B

—	Oheisessa esimerkissä kelpoisuusalue rajoittuu yhteen valtioon: Suomi.

MUKANA MATKUSTAVAT HENKILÖT

Esimerkki 13

—	Tässä tapauksessa passiin on merkitty yksi tai useampia lapsia tai poikkeustapauksessa aviopuoliso.

—

Jos viisumi koskee yhtä tai useampaa lasta, kohtaan ”Passin numero” lisätään numeron ohella merkintä ”+ nX” (n = lasten lukumäärä), ja jos kysymyksessä on aviopuoliso, lisätään ”+ Y”. Oheisessa esimerkissä (yksi maahantulo, lyhytaikainen oleskelu, oleskelun kesto 30 päivää) viisumi on myönnetty passin haltijalle, 3 lapselle ja passin haltijan aviopuolisolle.

JÄSENVALTION PUOLESTA MYÖNNETYT VIISUMIT

Esimerkki 14

Kyseessä on tapaus, jossa Schengen-valtion diplomaatti- tai konsuliedustusto myöntää viisumin toisen Schengen-valtion puolesta.

Tässä tapauksessa täytetään kohta ”Huomautuksia” niin, että siihen merkitään R ja tämän jälkeen sen valtion tunnus, jonka nimissä viisumi myönnetään.

Tällöin käytetään seuraavia tunnuksia:

Belgia:	B
Tanska:	DK
Saksa:	D
Kreikka:	GR
Espanja:	E
Ranska:	F
Italia:	I
Luxemburg:	L
Alankomaat:	NL
Itävalta:	A
Portugali:	P
Suomi:	FIN
Ruotsi:	S
Islanti:	IS
Norja:	N

Esimerkkitapauksessa Suomen suurlähetystö on myöntänyt viisumin Espanjan puolesta.

KANSALLINEN VIISUMI PITKÄAIKAISTA OLESKELUA VARTEN, JOTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ SAMANAIKAISESTI VIISUMINA, JOKA KELPAA YHTEEN TAI USEAMPAAN MAAHANTULOON

Esimerkki 15

—	Tässä tapauksessa kenttään ”voimassa” merkitään sen maan tunnus, joka on myöntänyt kyseisen viisumin pitkäaikaista oleskelua varten sekä maininta ”Schengen-valtiot”.

—	Tässä esimerkissä on kyse Kreikan myöntämästä kansallisesta viisumista pitkäaikaista oleskelua varten, jota voidaan käyttää samanaikaisesti yhtenäisenä viisumina, joka kelpaa yhteen tai useampaan maahantuloon.

—	Viisumi pitkäaikaista oleskelua varten, jota voidaan käyttää samanaikaisesti viisumina, joka kelpaa yhteen tai useampaan maahantuloon, merkitään tunnuksella D+C.

YHTEENVETO

	”VOIMASSA”	VIISUMI- TYYPPI	SAAPUMISTEN LUKUMÄÄRÄ	”ALKAEN ............ ASTI……….”		KUNKIN OLESKELUKERRAN ENIMMÄISKESTO (päivää)
Lentokentän kauttakulku	SCHENGEN-VALTIOT tai RANSKA (esim.)	A	01	Lähtöpäivä	Lähtöpäivä + 7 päivää	XXX
			02	Lähtöpäivä	Paluupäivä + 7 päivää
			MULT (1)	1. lähtöpäivä	1. lähtöpäivä + sallittu oleskelukuukausien määrä (enintään 3 kuukautta)
Kauttakulku	SCHENGEN-VALTIOT tai RANSKA (esim.)	B	01	Lähtöpäivä	Lähtöpäivä + oleskelun kesto + 7 päivää	1–5
			02	1. lähtöpäivä	1. lähtöpäivä + sallittu oleskelukuukausien määrä (enintään 6 kuukautta)
			MULT (1)	1. lähtöpäivä
Lyhytaikainen oleskelu	SCHENGEN-VALTIOT tai RANSKA (esim.)	C	01	Lähtöpäivä	Lähtöpäivä + oleskelun kesto + 15 päivää	1–90
			MULT (2)	1. lähtöpäivä	1. lähtöpäivä + sallittu oleskelukuukausien määrä (enintään 5 vuotta)
Viisumi pitkä-aikaista oleskelua varten, jota voidaan käyttää samanaikaisesti viisumina, joka kelpaa yhteen tai useampaan maahantuloon	KREIKKA (esim.) +SCHENGEN-VALTIOT	D + C	01
			MULT (2)

(1) MULT tarkoittaa useita matkoja ja näin ollen useampaa kuin kahta maahantuloa.

(2) MULT tarkoittaa useita matkoja ja näin ollen useampaa kuin yhtä maahantuloa.

LIITE 14

Sopimuspuolten ilmoittamisvelvoitteet alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntämisen, yhtenäisen viisumin peruutuksen, kumoamisen ja voimassaoloajan lyhentämisen sekä kansallisten oleskelulupien myöntämisen osalta

1. ILMOITTAMINEN ALUEELLISESTI RAJOITETTUJEN VIISUMIEN OSALTA

1.1. Yleistä

Ulkomaalaisen on periaatteessa täytettävä yleissopimuksen (jäljempänä ’yleissopimus’) 5 artiklan 1 kappaleessa määrätyt edellytykset, jotta hänelle voidaan myöntää pääsy sopimusvaltioiden alueelle.

Jos ulkomaalainen ei täytä kaikkia näitä edellytyksiä, häneltä on evättävä maahanpääsy tai viisumin saanti, paitsi jos jokin sopimuspuoli pitää joko humanitaarisista syistä, kansallisen edun vuoksi tai kansainvälisten velvoitteiden perusteella välttämättömänä poiketa tästä periaatteesta. Asianomainen sopimuspuoli saa tällöin myöntää viisumin vain alueellisesti rajoitettuna, ja sen on ilmoitettava asiasta muille sopimuspuolille (yleissopimuksen 5 artiklan 2 kappale ja 16 artikla).

Myönnettäessä alueellisesti rajoitettuja viisumeja lyhytaikaista oleskelua varten on yleissopimuksen ja Yhteisen konsuliohjeiston viisumeja koskevien määräysten (V luvun 3 kohta) mukaisesti periaatteessa otettava huomioon seuraavat seikat:

a)	Viisumin myöntäminen alueellisesti rajoitettuna on poikkeusjärjestely. Tämän viisumin myöntämistä koskevien edellytysten täyttyminen on tarkistettava huolellisesti kussakin yksittäistapauksessa.

Ei ole odotettavissa eikä myöskään Schengenin tarkoitusperien ja tavoitteiden perusteella toivottavaa, että sopimuspuolet käyttäisivät mahdollisuutta myöntää viisumi alueellisesti rajoitettuna liian laajalti. Lähtökohtana ei sen vuoksi ole suuri tapausten määrä, joten ei ole tarpeen laatia tietokonepohjaista menetelmää vaadittua muille sopimuspuolille ilmoittamista varten.

1.2. Menettelysäännöt

On tehtävä ero diplomaatti- tai konsuliedustustojen ja rajatarkastusviranomaisten myöntämien viisumien välillä vahvistettaessa menettelysäännöt muille sopimuspuolille ilmoittamista varten alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntämisen osalta. On noudatettava seuraavia menettelysääntöjä:

1.2.1. Viisumien myöntäminen diplomaatti- tai konsuliedustustoissa

Muille sopimusvaltioille ilmoittamisessa noudatetaan yleensä soveltuvilta osin samoja sääntöjä kuin keskusviranomaisten kanssa käytäviä neuvotteluja koskevissa väliaikaisissa järjestelyissä (yleissopimuksen 17 artiklan 2 kappale) voimassa olevat säännöt (vrt. asiak. SCH/II-Visa (94) 7). Jos poikkeavia järjestelyjä sovelletaan, asianomaisille sopimuspuolille on ilmoitettava asiasta. Tiedot toimitetaan periaatteessa 72 tunnin kuluessa.

1.2.2. Viisumien myöntäminen rajanylityspaikoissa

Tässä tapauksessa muiden sopimuspuolten keskusviranomaisille tiedotetaan asiasta periaatteessa 72 tunnin kuluessa.

1.2.3. Sopimusvaltioiden on nimettävä viranomainen, joka vastaanottaa ilmoitukset.

1.2.4. Perustettaessa tietokonepohjaista menettelyä keskusviranomaisten kanssa käytäviä neuvotteluja varten (yleissopimuksen 17 artiklan 2 kappale) on otettava huomioon se, että muille sopimuspuolille on ilmoitettava alueellisesti rajoitetun viisumin myöntämisestä silloin, kun se on myönnetty siitä syystä, että yksi (tai useampi) sopimuspuoli on ilmoittanut lausuntoa pyydettäessä kielteisen kannan Schengen-viisumin myöntämiseen. Tätä menettelyä ei voida soveltaa muissa alueellisesti rajoitetun viisumin myöntämistapauksissa vaadittavaan valtioiden väliseen ilmoittamiseen.

1.2.5. Sopimuspuolille toimitetaan seuraavat tiedot:

Viisuminhaltijan sukunimi, etunimi ja syntymäpäivä

Viisuminhaltijan kansalaisuus

Alueellisesti rajoitetun viisumin myöntämispäivämäärä ja -paikka

Perustelut viisumin kelpoisuusalueen rajoittamiseen:

—	humanitaariset syyt

—	kansallisen edun mukaiset perusteet

—	kansainväliset velvoitteet

—	matkustusasiakirja ei ole voimassa kaikissa sopimusvaltioissa

—	toinen viisumi puolen vuoden sisällä

—	pakottavien syiden vuoksi keskusviranomaisia ei ole kuultu, vaikka kyseessä on neuvotteluja edellyttävä tapaus

—	jonkin valtion keskusviranomaiset ovat antaneet kielteisen lausunnon neuvotteluja edellyttävässä tapauksessa.

2. YHTENÄISEN VIISUMIN PERUUTTAMINEN, KUMOAMINEN TAI SEN VOIMASSAOLOAJAN LYHENTÄMINEN

Toimeenpaneva komitea on vahvistanut yhtenäisen viisumin peruuttamisesta, kumoamisesta tai sen voimassaoloajan lyhentämisestä periaatteet (SCH/Com-ex (93) 24), joiden mukaisesti muille sopimuspuolille on toimitettava jäljempänä olevat tiedot.

2.1. Viisumin peruuttaminen

Schengen-viisumin peruuttamisen tarkoituksena on estää sellaisten henkilöiden pääsy sopimuspuolten alueelle, joiden osalta selviää jälkikäteen, että viisumin myöntämistä koskevat edellytykset eivät täyty.

Jos sopimuspuoli peruuttaa toisen sopimuspuolen myöntämän viisumin, sen on ilmoitettava asiasta viisumin myöntäneen sopimusvaltion keskusviranomaisille periaatteessa 72 tunnin kuluessa.

Asiasta ilmoitettaessa on toimitettava seuraavat tiedot:

Viisuminhaltijan sukunimi, etunimi ja syntymäaika

Viisuminhakijan kansalaisuus

Matkustusasiakirjan laji ja sarjanumero

Viisumitarran sarjanumero

Viisumiluokka

Viisumin myöntämispäivämäärä ja -paikka

Peruuttamisen päivämäärä ja perusteet

2.2. Viisumin kumoaminen

Viisumin kumoamisella voidaan peruuttaa viisumin jäljellä oleva voimassaoloaika viisuminhaltijan jo tultua maahan.

Sopimuspuolen, joka määrää yhtenäisen viisumin kumottavaksi, on ilmoitettava asiasta viisumin myöntäneelle sopimuspuolelle periaatteessa 72 tunnin kuluessa. Asiasta ilmoitettaessa on toimitettava 2.1. kohdassa tarkoitettuja tietoja vastaavat tiedot.

2.3. Viisumin voimassaoloajan lyhentäminen

Jos jokin sopimusvaltio lyhentää sellaisen viisumin voimassaoloaikaa, jonka on myöntänyt jokin toinen sopimuspuoli, sen on ilmoitettava asiasta viisumin myöntäneen valtion keskusviranomaisille periaatteessa 72 tunnin sisällä. Ilmoitettaessa on toimitettava 2.1 kohdan tietoja vastaavat tiedot.

2.4. Menettely

Ilmoitettaessa viisumin myöntäneelle sopimuspuolelle viisumin peruuttamisesta ja kumoamisesta sekä viisumin voimassaoloajan lyhentämisestä tiedot toimitetaan periaatteessa asianomaisen sopimuspuolen nimeämälle keskusviranomaiselle.

3. ILMOITTAMINEN KANSALLISEN OLESKELULUVAN MYÖNTÄMISESTÄ (YLEISSOPIMUKSEN 25 ARTIKLA)

Yleissopimuksen 25 artiklan 1 kappaleen mukaisesti sopimuspuolen, joka aikoo myöntää oleskeluluvan maahantulokieltoon määrätylle ulkomaalaiselle, on neuvoteltava ennakolta tämän määräyksen antaneen sopimuspuolen kanssa ja otettava huomioon sen edut. Oleskelulupa voidaan myöntää erityisesti humanitaarisista syistä tai kansainvälisten velvoitteiden takia. Joka tapauksessa myöntämiselle on oltava painavat syyt.

Yleissopimuksen 25 artiklan 1 kappaleen toisen alakohdan mukaisesti maahantulokiellon määrännyt sopimuspuoli peruuttaa tällöin Schengen-alueen laajuisen kiellon. Sen sijaan se voi merkitä kyseisen ulkomaalaisen kansalliseen maahantulokieltoluetteloon.

Edellä mainittujen yleissopimuksen määräysten täytäntöönpano edellyttää näin ollen kahta yhteydenottoa oleskeluluvan myöntävän sopimuspuolen ja maahantulokiellon määränneen sopimuspuolen välillä:

—	ennakolta käytävä neuvottelu maahantulokiellon määränneen sopimuspuolen etujen valvomiseksi ja

—	oleskeluluvan myöntämisestä ilmoittaminen, jotta maahantulokiellon määrännyt sopimuspuoli voi peruuttaa maahantulokiellon.

Yleissopimuksen 25 artiklan 2 kappaleen mukaisesti on välttämätöntä neuvotella maahantulokiellon määränneen sopimuspuolen kanssa myös silloin, kun vasta jälkikäteen eli oleskeluluvan myöntämisen jälkeen selviää, että luvan haltija on määrätty maahantulokieltoon.

Oleskeluluvan myöntäminen sellaiselle ulkomaalaiselle, jonka jokin sopimusvaltio on määrännyt maahantulokieltoon, on yleissopimuksen määräysten mukaisesti edelleen poikkeusjärjestely.

Yleissopimuksen 25 artiklassa edellytetyssä yhteydenpidossa käsiteltävät asiat liittyvät sisällöltään läheisesti Schengenin tietojärjestelmän (SIS) tietokantaan. On tutkittava, voidaanko tietojen toimittamisessa tukeutua tulevaan SIRENE-järjestelmään.

Tässä koosteessa vahvistettuja menettelysääntöjä tarkastellaan uudelleen niiden käytännön soveltuvuuden kannalta viimeistään 12 kuukauden kuluttua yleissopimuksen voimaansaattamisesta.

LIITE 15

Sopimuspuolien laatima yhdenmukainen lomakemalli kutsun, ylläpitositoumuksen tai vastaanottoilmoituksen todisteeksi

SAKSA

RANSKA

LIETTUA (1)

LIITE 16

Vakiolomakkeen malli yhtenäisen viisumin hakemista varten

LIITE 17

Kauttakulkua helpottava asiakirja (FTD)

rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottava asiakirja (FRTD)

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 693/2003,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003,

erityisen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) käyttöön ottamisesta sekä yhteisen konsuliohjeiston ja yhteisen käsikirjan muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Yhteisön olisi uusien jäsenvaltioiden liittymisen valmistelemista varten otettava huomioon erityistilanteet, joita voi syntyä laajentumisen seurauksena, ja annettava tarvittava lainsäädäntö Euroopan unionin ulkorajojen ylittämiseen liittyvien tulevien ongelmien välttämiseksi.

(2)	Yhteisön olisi erityisesti tarkasteltava uutta tilannetta, jossa kolmannen maan kansalaisten on väistämättä kuljettava yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta matkustaessaan oman maansa kahden sellaisen alueen välillä, jotka eivät ole maantieteellisesti yhteydessä toisiinsa.

(3)	Näitä maitse tapahtuvan kauttakulun erityistapauksia varten olisi otettava käyttöön kauttakulkua helpottava asiakirja (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottava asiakirja (FRTD).

(4)	FTD ja FRTD ovat asiakirjoja, joilla on sellaisen kauttakulkuviisumin merkitys, joka antaa sen haltijalle oikeuden tulla maahan kulkeakseen jäsenvaltioiden alueiden kautta ulkorajojen ylittämistä koskevien Schengenin säännöstön määräysten mukaisesti.

(5)	Näiden asiakirjojen myöntämisedellytyksiä ja -menettelyjä olisi helpotettava Schengenin säännöstön määräysten mukaisesti.

(6)	FTD- tai FRTD-asiakirjan haltijaan olisi sovellettava kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja seuraamuksia, jos tämä käyttää järjestelmää väärin.

(7)

Suunnitellun toiminnan tarkoitusta eli sitä, että jäsenvaltiot, joita sitovat ulkorajojen ylittämistä koskevat Schengenin säännöstön määräykset, tunnustavat toisen jäsenvaltion myöntämän FTD:n/FRTD:n, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(8)	FTD- ja FRTD-asiakirjojen yhtenäinen kaava on vahvistettu asetuksessa (EY) N:o 694/2003 (3).

(9)	Yhteistä konsuliohjeistoa (4) ja yhteistä käsikirjaa (5) olisi muutettava vastaavasti.

(10)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido Tanskaa eikä sitä sovelleta siihen. Koska tämä asetus perustuu Schengenin säännöstöön Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten mukaisesti, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on antanut tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(11)

Islannin ja Norjan osalta tämä asetus merkitsee Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä, viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa (6) tarkoitettujen Schengenin säännöstön niiden määräysten kehittämistä, jotka kuuluvat mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (7) 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(12)

Tämä asetus merkitsee Schengenin säännöstön niiden määräysten kehittämistä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (8) mukaisesti. Näin ollen Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta siihen.

(13)

Tämä asetus merkitsee Schengenin säännöstön niiden määräysten kehittämistä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (9) mukaisesti. Näin ollen Irlanti ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido Irlantia eikä sitä sovelleta siihen.

(14)	Tämä asetus on liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös, joten sitä sovelletaan vasta sisärajoilla suoritettavien tarkastusten lakkauttamisen jälkeen,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Määritelmä

1. Tällä asetuksella otetaan käyttöön kauttakulkua helpottava asiakirja (Facilitated Transit Document, FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottava asiakirja (Facilitated Rail Transit Document, FRTD).

2. Helpotettu kauttakulku tarkoittaa kolmannen maan kansalaisen suoraa kauttakulkua maitse erityistilanteessa, jossa hänen on väistämättä kuljettava yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta matkustaessaan oman maansa kahden sellaisen alueen välillä, jotka eivät ole maantieteellisesti yhteydessä toisiinsa.

2 artikla

Erityislupa (FTD ja FRTD)

1. FTD-asiakirja on erityislupa, jonka jäsenvaltiot voivat myöntää mitä tahansa maaliikennemuotoa käyttäen tapahtuvaa toistuvaa helpotettua kauttakulkua varten.

2. FRTD-asiakirja on erityislupa, jonka jäsenvaltiot voivat myöntää yhtä edestakaista rautateitse tapahtuvaa helpotettua kauttakulkua varten.

3. FTD- ja FRTD-asiakirjat myönnetään asetuksessa (EY) N:o 694/2003 säädetyn yhtenäisen kaavan mukaisina.

3 artikla

Soveltamisala ja voimassaolo

1. FTD- ja FRTD-asiakirjoilla on sama merkitys kuin kauttakulkuviisumeilla, ja ne ovat voimassa asiakirjan myöntäneen jäsenvaltion alueella sekä sellaisten muiden jäsenvaltioiden alueella, joiden kautta helpotettu kauttakulku tapahtuu.

2. FTD-asiakirja on voimassa enintään kolmen vuoden ajan. Asiakirjan perusteella tapahtuva kauttakulku saa kestää enintään 24 tuntia.

3. FRTD-asiakirja on voimassa enintään kolme kuukautta. Asiakirjan perusteella tapahtuva kauttakulku saa kestää enintään kuusi tuntia.

II LUKU

FTD- JA FRTD-ASIAKIRJAN MYÖNTÄMINEN

4 artikla

Edellytykset

Saadakseen FTD- tai FRTD-asiakirjan hakijan on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)	hänellä on 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn Schengenin yleissopimuksen (10) 17 artiklan 3 kohdan a alakohdassa määritelty ulkorajojen ylittämiseen tarvittava voimassa oleva matkustusasiakirja;

b)	häntä ei ole määrätty maahantulokieltoon;

hänen ei katsota voivan vaarantaa minkään jäsenvaltion yleistä järjestystä, kansallista turvallisuutta tai kansainvälisiä suhteita. FRTD-asiakirjan osalta ei kuitenkaan sovelleta Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaista ennalta tapahtuvaa neuvottelua;

d)	FTD-asiakirjaa varten hakijalla on oltava perusteltu syy, jonka vuoksi hänen on matkustettava toistuvasti maansa alueen kahden eri osan välillä.

5 artikla

Hakumenettely

1. FTD-hakemus on tehtävä sellaisen jäsenvaltion konsuliviranomaisille, joka on ilmoittanut päätöksestään myöntää FTD- ja FRTD-asiakirjat 12 artiklan mukaisesti. Jos useampi kuin yksi jäsenvaltio on ilmoittanut päätöksestään myöntää FTD-asiakirja, hakemus tehdään sen jäsenvaltion konsuliviranomaiselle, jonka alueelle saavutaan ensimmäiseksi. Menettelyssä on tarvittaessa esitettävä asiakirjat, jotka osoittavat toistuvan matkustamisen tarpeen, ja erityisesti asiakirjat, joista käyvät ilmi hakijan perhesuhteet tai matkustamisen sosiaaliset, taloudelliset tai muut syyt.

2. FRTD-asiakirjan osalta jäsenvaltio voi pääsääntöisesti hyväksyä muiden viranomaisten tai kolmansien osapuolten välityksellä toimitetut hakemukset.

3. FTD-hakemus on laadittava liitteen I mukaiselle vakiolomakkeelle.

4. FRTD-asiakirjaa varten tarvittavat henkilötiedot on esitettävä liitteen II mukaisella henkilötietolomakkeella. Henkilötietolomake voidaan täyttää junassa ennen FRTD-asiakirjan kiinnittämistä ja joka tapauksessa ennen kuin saavutaan sen jäsenvaltion alueelle, jonka kautta juna kulkee, edellyttäen, että liitteessä II tarkoitetut perushenkilötiedot toimitetaan sähköisesti toimivaltaisen jäsenvaltion viranomaisille silloin, kun junalipun ostamista koskeva pyyntö esitetään.

6 artikla

Myöntämismenettely

1. FTD- ja FRTD-asiakirjoja myöntävät jäsenvaltion konsulaatit, eikä niitä myönnetä rajalla. Toimivaltaisten konsuliviranomaisten on tehtävä päätös FRTD-asiakirjan myöntämisestä 24 tunnin kuluessa siitä kun 5 artiklan 4 kohdassa säädetty sähköinen toimittaminen on tapahtunut.

2. Matkustusasiakirjaan, jonka voimassaoloaika on päättynyt, ei saa kiinnittää FTD- tai FRTD-asiakirjaa.

3. Matkustusasiakirjan voimassaoloajan on oltava pitempi kuin siihen kiinnitettävän FTD- tai FRTD-asiakirjan.

4. FTD- tai FRTD-asiakirjaa ei saa kiinnittää matkustusasiakirjaan, jos kyseinen matkustusasiakirja ei ole voimassa yhdessäkään jäsenvaltiossa. Tässä tapauksessa se on kiinnitettävä konsulaatissa asetuksen (EY) N:o 333/2002 (11) mukaisesti viisumin kiinnittämiseen tarkoitetulle yhtenäisen kaavan mukaiselle lomakkeelle. Jos matkustusasiakirja on voimassa vain yhdessä jäsenvaltiossa tai tietyissä jäsenvaltioissa, FTD- tai FRTD-asiakirja on voimassa vain kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisissä jäsenvaltioissa.

7 artikla

FTD- ja FRTD-asiakirjan hallinnolliset kustannukset

1. FTD-asiakirjaa koskevan hakemuksen käsittelyn hallinnollisista kustannuksista veloitettava maksu on viisi euroa.

2. FRTD-asiakirja on maksuton.

III LUKU

FTD- JA FRTD-ASIAKIRJOIHIN LIITTYVÄT YHTEISET SÄÄNNÖKSET

8 artikla

Hakemuksen hylkääminen

1. Jos konsulaatti kieltäytyy FTD- tai FRTD-asiakirjaa koskevan hakemuksen tutkimisesta tai asiakirjan myöntämisestä, menettelytavan ja mahdollisten valitusten osalta sovelletaan kyseisen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä.

2. Jos FTD- tai FRTD-asiakirjaa ei myönnetä ja kansallisen lainsäädännön mukaan hylkääminen on perusteltava, hakijalle on ilmoitettava hakemuksen hylkäämisen syy.

9 artikla

Seuraamukset

Jos FTD- tai FRTD-asiakirjan haltija käyttää järjestelmää väärin, häneen olisi sovellettava kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja seuraamuksia.

Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niihin on sisällyttävä mahdollisuus peruuttaa tai mitätöidä FTD- tai FRTD-asiakirja.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

10 artikla

Schengenin säännöstön viisumimääräyksiä sovelletaan myös FTD- ja FRTD-asiakirjoihin, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

11 artikla

1. Muutetaan yhteinen konsuliohjeisto seuraavasti:

Lisätään osaan I kohta seuraavasti:

”2.5.

Asiakirjat, joilla on sama merkitys kuin viisumilla ja jotka oikeuttavat haltijansa ylittämään ulkorajat: FTD ja FRTD

Kauttakulkua helpottava asiakirja (FTD) tai rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottava asiakirja (FRTD) voidaan myöntää neuvoston asetusten (EY) N:o 693/2003 (12) ja (EY) N:o 694/2003 (13) mukaisesti (ks. liite 17).”

b)	Lisätään tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 694/2003 teksti liitteeksi 17.

2. Muutetaan yhteinen käsikirja seuraavasti:

Lisätään osaan I kohta seuraavasti:

”3.4.

ASIAKIRJAT, JOILLA ON SAMA MERKITYS KUIN VIISUMILLA JA JOTKA OIKEUTTAVAT HALTIJANSA YLITTÄMÄÄN ULKORAJAT: FTD ja FRTD

Kauttakulkua helpottava asiakirja (FTD) tai rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottava asiakirja (FRTD) voidaan myöntää neuvoston asetusten (EY) N:o 693/2003 (14) ja (EY) N:o 694/2003 (15) mukaisesti (ks. liite 15).”

b)	Lisätään tämän asetuksen ja asetuksen N:o 694/2003 teksti liitteeksi 15.

12 artikla

Täytäntöönpano

1. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät myöntää FTD- ja FRTD-asiakirjat, on ilmoitettava päätöksestään neuvostolle ja komissiolle. Komissio julkaisee päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan.

2. Jos jäsenvaltiot päättävät lopettaa FTD- ja FRTD-asiakirjojen myöntämisen, niiden on ilmoitettava päätöksestään neuvostolle ja komissiolle. Komissio julkaisee päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Päätös tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu.

13 artikla

Kertomus

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kauttakulun helpottamista koskevan järjestelmän toimivuudesta viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäinen 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu päätös on tullut voimaan.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2003.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. GIANNITSIS

LIITE I

LIITE II

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 694/2003,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003,

asetuksessa (EY) N:o 693/2003 säädettyjen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) yhtenäisestä kaavasta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (16),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (17),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Yhteisön olisi uusien jäsenvaltioiden liittymisen valmistelemista varten otettava huomioon erityistilanteet, joita voi syntyä laajentumisen seurauksena, ja annettava tarvittava lainsäädäntö Euroopan unionin ulkorajojen ylittämiseen liittyvien tulevien ongelmien välttämiseksi.

(2)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 693/2003 (18) otetaan käyttöön kauttakulkua helpottava asiakirja (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottava asiakirja (FRTD) yksittäistä maitse tapahtuvaa kauttakulkua varten tilanteessa, jossa kolmannen maan kansalaisen on väistämättä kuljettava yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta matkustaessaan maitse oman maansa kahden sellaisen alueen välillä, jotka eivät ole maantieteellisesti yhteydessä toisiinsa. Tällaisille asiakirjoille olisi laadittava yhtenäiset kaavat.

(3)

Näiden yhtenäisten kaavojen olisi sisällettävä kaikki tarpeelliset tiedot, niiden olisi täytettävä korkeat tekniset vaatimukset, ja niissä olisi oltava erityisesti jäljentämisen ja väärentämisen estämiseksi tarvittavat turvatekijät. Kaavojen olisi myös sovelluttava käytettäväksi kaikissa jäsenvaltioissa, ja niissä olisi oltava yleisesti tunnistettavat yhdenmukaistetut turvaominaisuudet, jotka erottuvat selvästi paljaalla silmällä.

(4)	Toimivalta vahvistaa tällaisia yhteisiä vaatimuksia olisi annettava komissiolle, ja yhtenäisestä viisumin kaavasta 29 päivänä toukokuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1683/95 (19) 6 artiklalla perustetun komitean olisi avustettava sitä tässä tehtävässä.

(5)

Sen varmistamiseksi, että kyseisiä tietoja ei paljasteta laajemmin kuin on tarpeen, on myös hyvin tärkeää, että kukin FTD- ja FRTD-asiakirjoja myöntävä jäsenvaltio nimeää yhden laitoksen, joka painaa yhtenäisen kaavan mukaiset FTD- ja FRTD-asiakirjat. Jäsenvaltioilla on kuitenkin mahdollisuus tarvittaessa vaihtaa kyseinen laitos toiseen. Kunkin tällaisen jäsenvaltion olisi turvallisuussyistä ilmoitettava nimeämänsä toimivaltaisen laitoksen nimi komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

(6)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (20) mukaisesti.

(7)

(8)

Islannin ja Norjan osalta tämä asetus merkitsee Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä, viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa (21) tarkoitettujen Schengenin säännöstön niiden määräysten kehittämistä, jotka kuuluvat mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (22) 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(9)

Tämä asetus merkitsee Schengenin säännöstön niiden määräysten kehittämistä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (23) mukaisesti. Näin ollen Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta siihen.

(10)

Tämä asetus merkitsee Schengenin säännöstön niiden määräysten kehittämistä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (24) mukaisesti. Näin ollen Irlanti ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido Irlantia eikä sitä sovelleta siihen.

(11)	Tämä asetus on liittymisasiakirjan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Asetuksen (EY) N:o 693/2003 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden myöntämät kauttakulkua helpottavat asiakirjat (FTD) on annettava yhtenäisen kaavan mukaisina (tarra), ja niillä on oltava sama merkitys kuin kauttakulkuviisumeilla. Niiden on oltava tämän asetuksen liitteessä I vahvistettujen eritelmien mukaiset.

2. Asetuksen (EY) N:o 693/2003 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden myöntämät rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavat asiakirjat (FRTD) on annettava yhtenäisen kaavan mukaisina (tarra), ja niillä on oltava sama merkitys kuin kauttakulkuviisumeilla. Niiden on oltava tämän asetuksen liitteessä II vahvistettujen eritelmien mukaiset.

2 artikla

1. Seuraavia seikkoja koskevat tekniset lisäeritelmät FTD- ja FRTD-asiakirjan yhtenäistä kaavaa varten vahvistetaan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:

a)	lisäturvaominaisuudet ja -vaatimukset, muun muassa tehostetut vaatimukset väärentämisen ja jäljentämisen estämiseksi;

b)	yhtenäisten FTD- ja FRTD-asiakirjojen täyttämistä koskevat tekniset menettelyt ja säännöt;

c)	muut yhtenäisten FTD- ja FRTD-asiakirjojen täyttämistä koskevat säännöt.

2. Yhtenäisten FTD- ja FRTD-asiakirjojen värejä voidaan muuttaa 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3 artikla

1. Edellä 2 artiklassa tarkoitetut eritelmät ovat salaisia, eikä niitä julkaista. Ne saatetaan ainoastaan jäsenvaltioiden nimeämien painatuslaitosten käyttöön ja jäsenvaltion tai komission asianmukaisesti valtuuttamien henkilöiden tietoon.

2. Kukin jäsenvaltio, joka on päättänyt myöntää FTD- ja FRTD-asiakirjoja, nimeää yhden laitoksen, joka painaa FTD- ja FRTD-asiakirjat. Se ilmoittaa tämän painatuslaitoksen nimen komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Kaksi tai useampia jäsenvaltioita voi nimetä saman laitoksen tätä tarkoitusta varten. Kullakin jäsenvaltiolla on oikeus vaihtaa nimeämäänsä painatuslaitosta. Sen on ilmoitettava painatuslaitoksen vaihtamisesta komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

4 artikla

1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1683/95 6 artiklan 2 kohdalla perustettu komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

5 artikla

Henkilöllä, jolle FTD- tai FRTD-asiakirja on myönnetty, on oikeus tarkistaa kaikki siihen sisältyvät henkilötiedot ja tarvittaessa pyytää tietojen korjaamista tai poistamista. Tämä ei kuitenkaan rajoita tietosuojasääntöjen soveltamista. FTD- ja FRTD-asiakirjoissa ei saa olla muita koneellisesti luettavia tietoja kuin ne, joista säädetään tämän asetuksen liitteissä tai jotka mainitaan asianomaisessa matkustusasiakirjassa.

6 artikla

Jäsenvaltioiden, jotka ovat päättäneet myöntää FTD- ja FRTD-asiakirjoja, on annettava 1 artiklassa tarkoitetut yhtenäiset kaavat viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut lisäturvaominaisuudet ja -vaatimukset on vahvistettu.

Tarpeesta sisällyttää liitteessä I olevassa 2 kohdassa ja liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettu valokuva voidaan päättää vuoden 2005 loppuun mennessä.

7 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2003.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. GIANNITSIS

LIITE I

KAUTTAKULKUA HELPOTTAVA ASIAKIRJA (FTD)

Turvaominaisuudet

1.	Tässä kohdassa on optisesti muuttuva tekijä (OVD), joka takaa vähintään saman tunnistamisen laadun ja turvan tason kuin nykyisessä yhtenäisessä viisumin kaavassa käytettävä tekijä. Siinä erottuu tarkastelukulman mukaan erikokoisina ja erivärisinä 12 tähteä, kirjain ”E” ja maapallo.

2.	Asiakirjaan liitetään korkeiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti valmistettu valokuva.

Tässä kohdassa on piilokuvana tunnus, joka muodostuu asiakirjan myöntänyttä jäsenvaltiota tarkoittavasta kirjaimesta tai kirjainyhdistelmästä. Tunnus on vaalea, kun sitä katsotaan vaakasuorassa, ja tumma, kun se käännetään 90 asteen kulmaan. Tunnuksia on käytettävä asetuksen (EY) N:o 1683/95 mukaisesti.

4.	Tämän kohdan keskellä on suuraakkosin kirjainyhdistelmä ”FTD”, jonka väri on optisesti muuttuva. Kirjainyhdistelmä on tarkastelukulmasta riippuen joko vihreä tai punainen.

5.	Tässä kentässä on FTD-asiakirjan numero, joka painetaan valmiiksi ja jossa on ensimmäisenä edellä 3 kohdassa tarkoitettu asiakirjan myöntänyttä maata tarkoittava kirjain tai kirjainyhdistelmä. Kohdassa on käytettävä erikoiskirjasinlajia.

Täydennettävät kohdat

6.	Tämän kentän alussa on sana ”voimassa”. FTD-asiakirjan myöntävä viranomainen merkitsee sen alueen tai ne alueet, missä asiakirja on voimassa.

7.	Tämän kentän alkuun merkitään päivämäärä, jota seuraa sana ”alkaen”, ja jäljempänä samalla rivillä on sana ”saakka”. FTD-asiakirjan myöntävä viranomainen merkitsee tähän kohtaan asiakirjan voimassaoloajan.

8.	Tämän kentän alussa on sanat ”maahantulokertojen lukumäärä” ja jäljempänä samalla rivillä sanat ”kauttakulun kesto” ja sen jälkeen sana ”päivää”.

9.	Tämän kentän alussa on sana ”myönnetty”, ja siihen merkitään asiakirjan myöntämispaikka.

10.	Asiakirjan myöntävä viranomainen merkitsee tämän kentän alkuun myöntämispäivämäärän. Jäljempänä samalla rivillä on sanat ”passin numero” (minkä jälkeen merkitään passinhaltijan passin numero).

11.	Tähän kenttään merkitään asiakirjan haltijan sukunimi ja etunimi.

12.	Tämän kentän alussa on sana ”huomautuksia”. Asiakirjan myöntävä viranomainen merkitsee tähän kohtaan kaikki tämän asetuksen 5 artiklan mukaiset tarpeellisiksi katsotut lisätiedot. Seuraavat kaksi ja puoli riviä jätetään tyhjiksi tällaisia huomautuksia varten.

13.	Tässä kentässä ovat tarvittavat koneella luettavat tiedot ulkorajoilla tapahtuvien tarkastusten helpottamiseksi.

Paperi ei saa olla värillistä (perusvalkoinen sävy).

Eri kohtia osoittavat sanat ovat englanniksi, ranskaksi ja asiakirjan myöntävän valtion kielellä.

FTD-asiakirjan malli

LIITE II

RAUTATEITSE TAPAHTUVAA KAUTTAKULKUA HELPOTTAVA ASIAKIRJA (FRTD)

Turvaominaisuudet

1.	Tässä kohdassa on optisesti muuttuva tekijä (OVD), joka takaa vähintään saman tunnistamisen laadun ja turvan tason kuin nykyisessä yhtenäisessä viisumin kaavassa käytettävä tekijä. Siinä erottuu tarkastelukulman mukaan erikokoisina ja erivärisinä 12 tähteä, kirjain ”E” ja maapallo.

2.	Asiakirjaan liitetään korkeiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti valmistettu valokuva.

4.	Tämän kohdan keskellä on suuraakkosin kirjainyhdistelmä ”FRTD”, jonka väri on optisesti muuttuva. Kirjainyhdistelmä on tarkastelukulmasta riippuen joko vihreä tai punainen.

5.	Tässä kentässä on FRTD-asiakirjan numero, joka on valmiiksi painettu ja jossa on ensimmäisenä 3 kohdassa tarkoitettu asiakirjan myöntänyttä maata tarkoittava kirjain tai kirjainyhdistelmä. Kohdassa on käytettävä erikoiskirjasinlajia.

Täydennettävät kohdat

6.	Tämän kentän alussa on sana ”voimassa”. FRTD-asiakirjan myöntävä viranomainen merkitsee sen alueen tai ne alueet, missä asiakirja on voimassa.

7.	Tämän kentän alkuun merkitään päivämäärä, jota seuraa sana ”alkaen”, ja jäljempänä samalla rivillä on sana ”saakka”. FRTD-asiakirjan myöntävä viranomainen merkitsee tähän kohtaan asiakirjan voimassaoloajan.

8.	Tähän kenttään merkitään ”yksi edestakainen kauttakulku” ja jäljempänä samalle riville sana ”tuntia”.

9.	Tämän kentän alussa on sana ”myönnetty”, ja siihen merkitään asiakirjan myöntämispaikka.

10.	Asiakirjan myöntävä viranomainen merkitsee tämän kentän alkuun myöntämispäivämäärän. Jäljempänä samalla rivillä on sanat ”passin numero” (minkä jälkeen merkitään passinhaltijan passin numero).

11.	Tähän kenttään merkitään asiakirjan haltijan sukunimi ja etunimi.

12.	Tämän kentän alussa on sana ”huomautuksia”. Asiakirjan myöntävä viranomainen merkitsee tähän kohtaan kaikki tämän asetuksen 5 artiklan mukaiset tarpeellisiksi katsotut lisätiedot. Seuraavat kaksi ja puoli riviä jätetään tyhjiksi tällaisia huomautuksia varten.

13.	Tässä kentässä ovat tarvittavat koneella luettavat tiedot ulkorajoilla tapahtuvien tarkastusten helpottamiseksi.

Paperi ei saa olla värillistä (perusvalkoinen sävy).

Eri kohtia osoittavat sanat ovat englanniksi, ranskaksi ja asiakirjan myöntävän valtion kielellä.

FRTD-asiakirjan malli

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2) Lausunto annettu 8.4.2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) Ks. tämän virallisen lehden sivu 15.

(4) EYVL C 313, 16.12.2002, s. 1, ohjeisto sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 415/2003 (EUVL L 64, 7.3.2003, s. 1).

(5) EYVL C 313, 16.12.2002, s. 97.

(6) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(7) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(8) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(9) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

(10) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19, yleissopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2003/170/YOS (EUVL L 67, 12.3.2003, s. 27).

(11) EYVL L 53, 23.2.2002, s. 4.

(12) EUVL L 99, 17.4.2003, s. 8.

(13) EUVL L 99, 17.4.2003, s. 15.

(14) EUVL L 99, 17.4.2003, s. 8.

(15) EUVL L 99, 17.4.2003, s. 15.

(16) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(17) Lausunto annettu 8.4.2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(18) Ks. tämän virallisen lehden sivu 8.

(19) EYVL L 164, 14.7.1995, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 334/2002 (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 23).

(20) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(21) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(22) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(23) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(24) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

LIITE 18

Taulukko yhtenäisiä viisumeita myöntävistä edustustoista

AFGANISTAN

Kabul

x (1)

ALBANIA

Tirana

Gjirokaster

Korutsa

Scutari

Valona

ALGERIA

Alger

Annaba

Oran

x (2)

AMERIKAN YHDYSVALLAT

Washington

Atlanta

Boston

Chicago

Detroit

Houston

Los Angeles

Miami

Minneapolis

Newark

New Bedford

New Orleans

New York

Philadelphia

Providence

San Francisco

San Juan (Puerto Rico)

ANDORRA

Andorra La Vella

ANGOLA

Luanda

Benguela

ARGENTIINA

Buenos Aires

Bahia Blanca

Córdoba

La Plata

Mar del Plata

Mendoza

Rosario — Santa Fé

ARMENIA

Jerevan

AUSTRALIA

Canberra

Adelaide

Brisbane

Melbourne

Perth

Sydney

AZERBAIDŽAN

Baku

BAHRAIN

Manama

BANGLADESH

Dhaka

BENIN

Cotonou

BHUTAN

Thimphu

BOLIVIA

La Paz

BOSNIA JA HERTSEGOVINA

Sarajevo

BOTSWANA

Gaborone

BRASILIA

Brasilia

Belém

Belo Horizonte

Curitiba

Porto Alegre

Recife

Rio de Janeiro

Salvador-Bahia

Santos

São Paulo

BRUNEI

Bandar Seri Begawan

BULGARIA

Sofia

Plovdiv

BURKINA FASO

Ouagadougou

BURUNDI

Bujumbura

CHILE

Santiago

COSTA RICA

San José

DJIBOUTI

Djibouti

DOMINIKAANINEN TASAVALTA

Santo Domingo

ECUADOR

Quito

EGYPTI

Kairo

Alexandria

EL SALVADOR

San Salvador

ENTINEN JUGOSLAVIAN TASAVALTA MAKEDONIA

Skopje

x (3)

ERITREA

Asmara

ETELÄ-AFRIKKA

Pretoria

Durban

Johannesburg

Kapkaupunki

ETELÄ-KOREA

Soul

ETIOPIA

Addis Abeba

FIDŽI

Suva

FILIPPIINIT

Manila

GABON

Libreville

GEORGIA

Tbilisi

GHANA

Accra

GUATEMALA

Guatemala

GUINEA

Conakry

GUINEA-BISSAU

Bissau

HAITI

Port-au-Prince

HONDURAS

Tegucigalpa

INDONESIA

Jakarta

INTIA

New Delhi

Chennai (Madras)

Goa

Kolkata (Kalkutta)

Mumbai (Bombay)

Pondicherry

IRAK

Bagdad

x (4)

x (2)

x (4)

BE (4)

x (4)

IRAN

Teheran

IRLANTI

Dublin

ISRAEL

Tel Aviv

Haifa

Jerusalem

ITÄ-TIMOR

Dili

JAMAIKA

Kingston

JAPANI

Tokio

Osaka-Kobe

JEMEN

Sanaa

Aden

x (4)

JORDANIA

Amman

KAMBODŽA

Phnom Penh

KAMERUN

Yaoundé

Duala

KANADA

Ottawa

Hamilton

Montreal

Toronto

Vancouver

KAP VERDE

Praia

KAZAKSTAN

Almaty

KENIA

Nairobi

KESKI-AFRIKAN TASAVALTA

Bangui

KIINA

Beijing

Kanton (Guangzhou)

Shanghai

Hongkong

Macao

Wuhan

KIRGISIA

Biškek

KOLUMBIA

Bogota

KOMORIT

Moroni

KONGO

Brazzaville

Pointe-Noire

KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA

Kinshasa

Lubumbashi

x (4)

Matadi

x (4)

KROATIA

Zagreb

Split

Rijeka (Fiume)

KUUBA

Havanna

KUWAIT

Kuwait

KYPROS

Nikosia

FI (5)

LAOS

Vientiane

LATVIA

Riika

LIBANON

Beirut

LIBERIA

Monrovia

x (3)

LIBYA

Tripoli

Bengasi

LIETTUA

Vilna

MADAGASKAR

Antananarivo

Diego-Suarez

Majunga

Tamatave

MALAWI

Lilongwe

MALESIA

Kuala Lumpur

MALI

Bamako

MALTA

Valletta

MAROKKO

Rabat

Agadir

Casablanca

Fes

Marrakech

Nador

Tanger

Tétouan

MAURITANIA

Nouakchott

MAURITIUS

Port Louis

MEKSIKO

México

Guadalajara

MOLDOVA

Chisinau (Kišinjov)

MONACO

Monaco

MONGOLIA

Ulaanbaator

DE (6)

MOSAMBIK

Maputo

Beira

MYANMAR (BURMA)

Rangoon

NAMIBIA

Windhoek

NEPAL

Katmandu

NICARAGUA

Managua

NIGER

Niamey

NIGERIA

Abuja

Lagos

NORSUNLUURANNIKKO

Abidjan

OMAN

Masqat

PAKISTAN

Islamabad

Karachi

PANAMA

Panama

PAPUA-UUSI-GUINEA

Port Moresby

PARAGUAY

Asunción

PERU

Lima

POHJOIS-KOREA

Pjongjang

PUOLA

Varsova

Wroclaw

Gdansk

Krakova

Szczecin

PYHÄ ISTUIN

Vatikaani (Rooma)

PÄIVÄNTASAAJAN GUINEA

Malabo

Bata

QATAR

Doha

ROMANIA

Bukarest

Constanţa

Sibiu

Timişoara

x (2)

RUANDA

Kigali

SAINT LUCIA

Castries

SAMBIA

Lusaka

SAN MARINO

San Marino

SÃO TOMÉ JA PRÍNCIPE

São Tomé

SAUDI-ARABIA

Riad

Jedda

SENEGAL

Dakar

St. Louis

SERBIA JA MONTENEGRO

Belgrad

Podgorica

Kosovo/Pristina

x (2)

SEYCHELLIT

Victoria

SIERRA LEONE

Freetown

x (2)

SINGAPORE

Singapore

SLOVAKIA

Bratislava

SLOVENIA

Ljubljana

Koper

SOMALIA

Mogadishu

x (4)

SRI LANKA

Colombo

SUDAN

Khartum

SURINAME

Paramaribo

SVEITSI

Bern

Basel

Geneve

Lausanne

Lugano

Sankt Gallen

Zürich

SYYRIA

Damaskos

Aleppo

TADŽIKISTAN

Dušanbe

TANSANIA

Dar es Salaam

THAIMAA

Bangkok

TOGO

Lomé

TRINIDAD JA TOBAGO

Port-of-Spain

TŠAD

N'Djamena

TŠEKIN TASAVALTA

Praha

TUNISIA

Tunis

Sfax

TURKKI

Ankara

Edirne

Istanbul

Izmir

TURKMENISTAN

Ašgabat

UGANDA

Kampala

UKRAINA

Kiova

Mariupol

Odessa

UNKARI

Budapest

URUGUAY

Montevideo

UUSI-SEELANTI

Wellington

UZBEKISTAN

Taškent

VALKO-VENÄJÄ

Minsk

VANUATU

Port Vila

VENEZUELA

Caracas

Maracay

Valence

VENÄJÄ

Moskova

Muurmansk

Novorossisk

Novosibirsk

Petroskoi

Pietari

Saratov

VIETNAM

Hanoi

Ho Chi Minhin kaupunki (Saigon)

VIRO

Tallinna

YHDISTYNEET ARABIEMIIRI-KUNNAT

Abu Dhabi

Dubai

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Lontoo

Bedford

Edinburgh-Glasgow

Hamilton (Bermuda)

Manchester

ZIMBABWE

Harare

Taulukosta ilmenee, että

millään jäsenvaltiolla ei ole tällä hetkellä edustustoa seuraavissa valtioissa:

ANTIGUA JA BARBUDA

BAHAMA

BARBADOS

BELIZE

DOMINICA

GAMBIA

GRENADA

GUYANA

KIRIBATI

LESOTHO

LIECHTENSTEIN

MALEDIIVIT

MARSHALLINSAARET

MIKRONESIA

NAURU

PALAU

POHJOIS-MARIAANIT

SAINT KITTS JA NEVIS

SAINT VINCENT JA GRENADIINIT

SALOMONSAARET

SAMOA

SWAZIMAA

TONGA

TUVALU

yhdellä tai useammalla jäsenvaltiolla ei ole tällä hetkellä edustustoa seuraavissa valtioissa:

AFGANISTAN

ANDORRA

ANGOLA

ARMENIA

AZERBAIDŽAN

BHUTAN

BOLIVIA

BRUNEI

BURUNDI

COSTA RICA

DJIBOUTI

ECUADOR

EL SALVADOR

ENTINEN JUGOSLAVIAN TASAVALTA MAKEDONIA

ERITREA

FIDŽI

GABON

GEORGIA

GUINEA

GUINEA-BISSAU

HAITI

HONDURAS

IRAK

ITÄ-TIMOR

JAMAIKA

JEMEN

KAMBODŽA

KAMERUN

KAP VERDE

KAZAKSTAN

KESKI-AFRIKAN TASAVALTA

KIRGISIA

KOMORIT

KONGO

KUWAIT

LAOS

LIBANON

LIBYA

MADAGASKAR

MALAWI

MALI

MALTA

MAURITANIA

MAURITIUS

MOLDOVA

MONACO

MONGOLIA

MYANMAR (BURMA)

NIGER

OMAN

PÄIVÄNTASAAJAN GUINEA

PANAMA

PAPUA-UUSI-GUINEA

PARAGUAY

POHJOIS-KOREA

PYHÄ ISTUIN

QATAR

RUANDA

SAINT LUCIA

SAN MARINO

SÃO TOMÉ JA PRÍNCIPE

SEYCHELLIT

SLOVAKIA

SUDAN

SURINAME

TADŽIKISTAN

TOGO

TRINIDAD JA TOBAGO

TŠAD

TURKMENISTAN

UGANDA

UUSI-SEELANTI

UZBEKISTAN

VALKO-VENÄJÄ

VANUATU

kaikki edustustot on nykyisin suljettu seuraavissa valtioissa:

LIBERIA

SIERRA LEONE

SOMALIA

(1) Edustusto myöntää viisumeja ainoastaan diplomaatti- ja virkamatkapassin haltijoille.

(2) Edustusto ei nykyisin myönnä viisumeja.

(3) Yhteystoimisto.

(4) Edustusto nykyisin suljettu.

(5) Ruotsi edustaa Suomea 1.1.2006 lähtien, jolloin Suomi lakkaa edustamasta Ruotsia.

(6) 1.11.2005 lähtien ja ainoastaan viisumien myöntämiseksi diplomaattipassien haltijoille sekä virallisten valtuuskuntien jäsenille.