Alkuperänimityksen ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (ETY) N:o 2081/92 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

(2005/C 233/06)

Tämä julkaiseminen sisältää oikeuden vastustaa rekisteröintiä mainitun asetuksen 7 ja 12 d artiklassa tarkoitetulla tavalla. Väitteet hakemusta vastaan on tehtävä jäsenvaltion, WTO:n jäsenvaltion tai 12 artiklan 3 kohdan mukaista menettelyä noudattaen hyväksytyn kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen välityksellä kuuden kuukauden kuluessa julkaisemisesta. Julkaiseminen perustellaan seuraavilla tekijöillä ja erityisesti 4 kohdan 6 alakohdalla, joiden mukaan hakemus katsotaan perustelluksi asetuksessa (ETY) N:o 2081/92 tarkoitetulla tavalla.

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2081/92

”HUILE D'OLIVE DE CORSE” TAI ”HUILE D'OLIVE DE CORSE — OLIU DI CORSICA”

EY-nro: FR/00428/11.11.2004

SAN (X) SMM ( )

Tämä yhteenveto on laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksiin. Erityisesti asianomaisen SAN:n tai SMM:n tuottajia kehotetaan yksityiskohtaisten tietojen saamiseksi tutustumaan eritelmän täydelliseen toisintoon, joka on saatavissa tuottajaryhmittymältä, kansallisilta viranomaisilta tai Euroopan komission toimivaltaisista yksiköistä (1).

1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

2.   Ryhmittymä:

2.1   Nimi: Syndicat AOC Oliu di Corsica — Huile d'olive de Corse

2.2   Osoite:

2.3   Kokoonpano: tuottaja/jalostaja (x) muu ( )

3.   Tuotelaji:

Luokka 1-5 — Oliiviöljy

4.   Eritelmä:

(yhteenveto 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)

4.1   Tuotteen nimi: ”Huile d'olive De Corse” tai ”Huile d'olive de Corse — Oliu di Corsica”

4.2   Tuotteen kuvaus: Korsikan oliiviöljyn makua hallitsee pehmeä suutuntuma, josta puuttuu lähes täysin tiukkuus ja kitkeryys. Aromit ovat hienovaraisia ja tuovat mieleen kuivatut hedelmät, leivonnaiset ja macchia-pensaikon.

Öljyn väri on oljenkeltaisesta vaaleankeltaiseen, jossa voi olla vivahdus vihreää.

4.3   Maantieteellinen alue: Maantieteellinen alue kattaa seuraavat 297 kuntaa:

Corse du sud -departementti: Afa, Ajaccio, Alata, Albitreccia, Altagene, Ambiegna, Appietto, Arbellara, Arbori, Argiusta-Moriccio, Arro, Azilone-Ampaza, Azzana, Balogna, Bastelicaccia, Belvedere-Campomoro, Bilia, Bonifacio, Calcatoggio, Campo, Cannelle, Carbini, Carbuccia, Cardo-Torgia, Cargese, Cargiaca, Casaglione, Casalabriva, Cauro, Coggia, Cognocoli-Monticchi, Conca, Corrano, Coti-Chiavari, Cuttoli-Corticchiato, Eccica-Suarella, Figari, Foce, Forciolo, Fozzano, Frasseto, Giuncheto, Granace, Grossa, Grosseto-Prugna, Guarguale, Lecci, Letia, Levie, Lopigna, Loreto-Di-Tallano, Marignana, Mela, Moca-Croce, Monacia-D'aullene, Murzo, Ocana, Olivese, Olmeto, Olmiccia, Osani, Ota, Partinello, Peri, Petreto-Bicchisano, Piana, Pianottoli-Caldarello, Pietrosella, Pila-Canale, Porto-Vecchio, Propriano, Rosazia, Salice, Sari-Solenzara, Sari-D'orcino, Sarrola-Carcopino, Sartene, Serra-Di-Ferro, Serra-Di-Scopamene, Serriera, Sollacaro, Sorbollano, Sotta, Sant'andrea-D'orcino, San-Gavino-Di-Carbini, Sainte-Lucie-De-Tallano, Santa-Maria-Figaniella, Santa-Maria-Siche, Tavaco, Ucciani, Urbalacone, Valle-Di-Mezzana, Vero, Vico, Viggianello, Villanova, Ze rubia, Zevaco, Zigliara, Zonza, Zoza.

Haute Corse -departementti: Aghione, Aland, Aleria, Algajola, Altiani, Ampriani, Antisanti, Aregno, Avapessa, Barbaggio, Barrettali, Bastia, Belgodere, Bigorno, Biguglia, Bisinchi, Borgo, Brando,Cagnano, Calenzana, Calvi, Campi, Campile, Campitello, Canale-Di-Verde, Canari, Canavaggia, Casabianca, Casalta, Casevecchie, Castellare-di-Casinca, Castellare-di-Mercurio, Castello-di-Rostino, Castifao, Castiglione, Castineta, Castirla, Cateri, Centuri, Cervione, Chiatra, Chisa, Corbara, Costa, Croce, Crocicchia, Erbajolo, Ersa, Farinole, Favalello, Feliceto, Ficaja, Focicchia, Furiani, Galeria, Gavignano, Ghisonaccia, Giocatojo, Giuncaggio, Ile-Rousse, Isolaccio-Di-Fiumorbo, Lama, Lavatoggio, Lento, Linguizzetta, Loreto-Di-Casinca, Lucciana, Lugo-Di-Nazza, Lumio, Luri, Manso, Matra, Meria, Moita, Moltifao, Monacia-D'orezza, Moncale, Monte, Montegrosso, Monticello, Morosaglia, Morsiglia, Murato, Muro, Nessa, Nocario, Noceta, Nonza, Novella, Occhiatana, Ogliastro, Olcani, Oletta, Olmeta-Di-Capocorso, Olmeta-Di-Tuda, Olmo, Omessa, Ortiporio, Palasca, Pancheraccia, Parata, Patrimonio, Penta-Acquatella, Penta-Di-Casinca, Pero-Casevecchie, Piano, Piazzole, Piedicorte-Di-Gaggio, Piedicroce, Piedigriggio, Pietralba, Pietracorbara, Pietra-Di-Verde, Pietraserena, Pietroso, Pieve, Pigna, Pino, Poggio-Di-Nazza, Poggio-Di-Venaco, Poggio-D'oletta, Poggio-Marinaccio, Poggio-Mezzana, Polveroso, Popolasca, Porri, Porta, Prato-Di-Giovellina, Prunelli-Di-Casacconi, Prunelli-Di-Fiumorbo, Pruno, Quercitello, Rapaggio, Rapale, Riventosa, Rogliano, Rospigliani, Rutali, Scata, Scolca, Sermano, Serra-Di-Fiumorbo, Silvareccio, Sisco, Solaro, Sorbo-Ocagnano, Sorio, Soveria, Speloncato, Stazzona, Sant'andrea-Di-Bozio, Sant'andrea-Di-Cotone, Sant'antonino, San-Damiano, Saint-Florent, San-Gavino-D'ampugnani, San-Gavino-Di-Fiumorbo, San-Gavino-Di-Tenda, San-Giovanni-Di-Moriani, San-Giuliano, San-Martino-Di-Lota, Santa-Lucia-Di-Mercurio, Santa-Lucia-Di-Moriani, Santa-Maria-Di-Lota, Santa-Maria-Poggio, San-Nicolao, Santo-Pietro-Di-Tenda, Santo-Pietro-Di-Venaco, Santa-Reparata-Di-Balagna, Santa-Reparata-Di-Moriani, Taglio-Isolaccio, Talasani, Tallone, Tomino, Tox, Tralonca, Urtaca, Vallecalle, Valle-Di-Campoloro, Valle-Di-Rostino, Valle-D'orezza, Velone-Orneto, Ventiseri, Venzolasca, Verdese, Vescovato, Vezzani, Vignale, Ville-Di-Paraso, Ville-Di-Pietrabugno, Volpajola, Zalana, Zilia, Zuani.

Osa seuraavista kunnista: Corte, Venaco.

Tämä alue koostuu lukuisista eristyksissä olevista tuotantoalueista, mikä johtuu saaren pinnanmuodostukseltaan epätasaisesta vuoristomaisemasta, missä on vain vähän tasaisia alueita ja osa alueesta on yli 1 000 metrin korkeudessa hankalien kulkuyhteyksien päässä.

Saaren geologia koostuu pääasiassa liuskeista, graniiteista ja joistakin kalkkikerrostumista, mistä johtuen maisema on muotoutunut jyrkkärinteiseksi.

Maaperä, jolle oliivipuut on istutettu, on muodostunut lähinnä kahden merkittävimmän kivilajin eroosiosta. Näin syntyneelle maaperätyypille on ominaista matala maannoskerros, minkä johdosta maaperä on suurelta osin köyhää ja kuivaa.

Korsikalla vallitsee Välimeren ilmasto, jolle on tyypillistä viiden kuukauden kuivuus kesäisin, oliivipuille ihanteellinen lämpötila, (leudot talvet, kuumat kesät, eikä juuri lainkaan hallaa oliivipuiden istutusalueilla), voimakas auringonpolte, mutta sille on tyypillistä myös meren vaikutus, mikä takaa tärkeän kosteuden.

4.4   Alkuperätodisteet: Öljyjä voidaan pitää kaupan valvotulla alkuperänimityksellä ”Huile d'olive De Corse” tai ”Huile d'olive de Corse — Oliu di Corsica” vain, jos alkuperänimitysten keskusvirasto INAO (Institut national des appellations d'origine) on myöntänyt niille hyväksyntätodistuksen valvotun alkuperänimityksen saaneiden oliivinviljelytuotteiden hyväksyntää koskevien kansallisten säännösten mukaisesti.

Kaikki raaka-aineen tuotantoon ja oliiviöljyn valmistukseen liittyvät toimet on toteutettava määritellyn maantieteellisen alueen sisällä.

Raaka-aineen tuotannon osalta on noudatettava seuraavia menettelyjä:

Viljelylohkojen tunnistaminen: on laadittava luettelo viljelylohkoista, jotka soveltuvat Huile d'olive De Corse tai Huile d'olive de Corse — Oliu di Corsica -nimityksellä varustetun öljyn tuotantoon eli ovat istutuspaikkaa koskevien kriteereiden ja tuotantoedellytysten mukaiset (viljelylajike ja viljelytekniikka).

Satoilmoitus: oliivinviljelijän on annettava vuosittain ilmoitus tuotantopinta-alasta ja oliivien tuotantomäärästä lopullisen tuotoksen mukaisesti sekä oliivien käyttötarkoituksesta (öljynvalmistus, jalostuspaikka).

Jalostuksen osalta on noudatettava seuraavia menettelyjä:

Valmistusilmoitus: toimijan on annettava vuosittain ilmoitus jalostetun tuotteen kokonaismäärästä.

Hyväksyntätodistusta koskeva hakemus: hakemuksen avulla voidaan määritellä tuotevaraston sijainti sekä kaikki astiat, jotka sisältävät ilmoitettuja tuotteita.

Menetelmää täydennetään analyyttisella ja aistinvaraisella tarkastuksella, jonka avulla voidaan varmistaa, että tuotteiden laatu ja ominaispiirteet ovat vaatimusten mukaiset.

Kaikkien hyväksyntätodistusten saaneiden toimijoiden on lisäksi laadittava vuosittain varastointi-ilmoitus.

4.5   Valmistusmenetelmä: Oliivit on viljeltävä ja jalostettava kohdassa 4.3. määritellyllä tuotantoalueella.

Lajikkeet

Oliiviöljy on saatava seuraavista lajikkeista: Sabine (voidaan käyttää myös nimiä Aliva Bianca ja Biancaghja), Ghjermana, Capannace, Raspulada, Zinzala, Aliva Néra (toiselta nimeltään Ghjermanane du Sud) ja Curtinese.

Sellaiset oliivitarhat, jotka on istutettu ennen alkuperänimitysten määrittelemistä koskevan kansallisen asetuksen julkaisupäivämäärää ja joiden lajikkeet eivät ole säännöksien mukaisia, voivat kuitenkin edelleen käyttää sadostaan alkuperänimitystä ”Huile d'olive De Corse” tai ”Huile d'olive de Corse — Oliu di Corsica” sillä ehdolla, että tilan hallitsija tekee alkuperänimitysten keskusvirastossa yksilöllisen aikataulun tilan siirtymisestä alkuperänimityksen mukaisiin lajikkeisiin. Aikataulussa on huomioitava, että edellä mainittujen lajikkeiden oliivipuita on oltava oliivitarhassa vähintään 30 prosenttia vuonna 2010, 40 prosenttia vuonna 2015, 50 prosenttia vuonna 2020 ja 70 prosenttia vuonna 2025. Vuoden 2010 sadosta lähtien näiden tilojen oliivien käyttö alkuperänimityksen saaneen öljyn valmistukseen on sallittua vain, jos oliivit yhdistetään edes yhteen edellä mainittuun lajikkeeseen.

Kuhunkin tarhaan voidaan kuitenkin istuttaa myös oliivipuiden pölyttäjälajikkeita, jos niitä istutetaan tasasuhtaisesti ja niitä on enintään 5 prosenttia asianomaisen oliivitarhan puiden lukumäärästä. Näistä lajikkeista peräisin olevien oliivien käyttö sallitaan öljyn valmistukseen, jos niiden osuus on enintään 5 prosenttia öljyn valmistukseen käytettävistä oliiveista.

Oliivitarhan viljelytekniikka:

Jokaisella oliivipuulla on oltava tilaa vähintään 24 neliömetriä ja puiden on oltava vähintään neljän metrin etäisyydellä toisistaan.

Karsinnassa oliivipuusta karsitaan pois vanhat oksat.

Oliivitarhoja on hoidettava joko muokkaamalla maata tai kylvämällä ruohoa, joka niitetään tai laidunnetaan vuosittain.

Oliivitarhoja voidaan kastella kasvukauden aikana oliivien kypsymisvaiheen alkuun saakka.

Oliivitarhojen tuotos saa olla enintään 8 tonnia oliiveja hehtaarilta. Tuotos voi sadonkorjuun päätyttyä olla poikkeuksellisten ilmasto-olojen vuoksi pienempi tai suurempi. Missään tapauksessa tuotos ei saa ylittää 10 tonnia oliiveja hehtaarilta.

Öljyt valmistetaan vähintään viisi vuotta vanhoista puista saaduista oliiveista.

Sadonkorjuu:

Sadonkorjuun alku vahvistetaan prefektin päätöksellä alkuperänimitysten keskusviraston ehdotuksesta. Poikkeuksellisten ilmasto-olojen vuoksi alkuperänimitysten keskusvirasto voi kuitenkin sallia poikkeuksia.

Öljyt valmistetaan kypsinä korjatuista oliiveista. Myllyyn tuoduissa erissä on yhteensä oltava joka tilalta vähintään 50 prosenttia mustia oliiveja ja enintään 20 prosenttia vihreitä oliiveja markkinavuotta kohti.

Oliivit on joko kerättävä suoraan puista (hedelmien irtoamista edistävien aineiden käyttö on kiellettyä) tai ne on pudotettava puun alle asetettuihin verkkoihin tai muihin kokoamisastioihin. Oliivit voivat pudota itsestään tai puita voidaan perinteisellä tavalla kopistella seipäillä; myös mekaanisia apuvälineitä voidaan käyttää.

Maasta kerätyt oliivit tai itsestään pudonneet oliivit, jotka ovat peräisin ensimmäisestä ja viimeisestä verkkojen tai muiden kokoamisastioiden tyhjentämisestä, on säilytettävä erillään alkuperänimityksen saaneen öljyn valmistukseen kelpaavista oliivieristä.

Oliivit on pakattava varastointia ja kuljetusta varten avosäleisiin puulaatikoihin.

Jalostusedellytykset:

Oliiveja saa poimimisen jälkeen säilyttää ennen niiden käyttämistä enintään yhdeksän päivää, johon sisältyy myllyllä enintään kaksi säilytyspäivää ennen puristusta.

Puristamisessa saa käyttää ainoastaan mekaanisia menetelmiä, eikä oliivimassaa saa kuumentaa yli 27 °C:n enimmäislämpötilan.

Sallittuja käsittelyitä ovat ainoastaan pesu, dekantointi, linkous ja suodatus. Muiden lisäaineiden kuin veden käyttäminen öljyn erottamisen helpottamiseksi on kiellettyä.

Saatu öljy on neitsytoliiviöljyä, jonka vapaiden rasvahappojen pitoisuus öljyhappona ilmaistuna saa olla enintään 1,5 grammaa 100 grammassa.

4.6   Yhteys maantieteelliseen alkuperään: Saaren oliivipuiden historia on vanhaa ja muodostaa perustan saaren oliiviviljelylle.

Villi oliivipuu (Olea europaea var. sylvestris) on Korsikan kotoperäinen laji ja sitä alkoivat viljellä todennäköisesti kreikkalaiset ja roomalaiset.

Erittäin lukuisa satavuotiaiden oliivipuiden joukko macchiakasvillisuuden joukossa kertoo oliivipuiden merkittävästä menneisyydestä, jonka huippu sijoittuu 1800-luvun loppuun. Tämä selittyy sillä, että saaren maaperä ja ilmasto sopivat erityisen hyvin oliivien viljelyyn. Välimeren ilmasto on leuto (ei hallaa) oliivin perinteisillä viljelyalueilla, joihin ei kuulu yli 800 metrin korkeudella sijaitsevat vuoristoalueet. Korsikalaisen oliivinviljelyn ainutlaatuisuus johtuu myös vanhojen ja paikallisten lajien monipuolisuudesta, joita käytetään ainoastaan öljyn tuotantoon.

Eri lajikkeiden ominaispiirteistä huolimatta puihin sovelletaan maaperään ja ilmastoon sopeutettuja yhteisiä viljelytekniikoita: oliivien annetaan itsestään pudota verkoille puiden suuresta koosta johtuen ja sadonkorjuu tehdään myöhään hallan puuttumisen ja raaka-aineen hitaan kypsymisen vuoksi.

Korsikan oliiviöljyn valmistusmenetelmille on tyypillistä se, että öljy puristetaan kypsistä oliiveista, jolloin öljystä tulee erityisen pehmeää.

Sadonkorjuutekniikoiden ja öljymyllyjen tehokkuus on parantunut, mikä on nostanut oliiviöljyjen laatua tinkimättä niiden ominaispiirteistä.

Täten luonnon, ihmisten, sijainnin ja erityistekijöiden vaikutuksesta alkuperänimityksen saaneella oliiviöljyllä ”Huile d'olive De Corse” tai ”Huile d'olive de Corse — Oliu di Corsica” on koko saaren oliivituotannolle yhteisiä ominaispiirteitä.

4.7   Valvontaelin:

4.8   Merkinnät: Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja esillepanoa koskevissa säädöksissä vaadittujen pakollisten merkintöjen lisäksi valvotun alkuperänimityksen ”Huile d'olive De Corse” tai ”Huile d'olive de Corse — Oliu di Corsica” saaneiden oliiviöljyjen pakkausmerkinnöissä on oltava seuraavat tiedot:

alkuperänimitys ”Huile d'olive De Corse” tai ”Huile d'olive de Corse — Oliu di Corsica”

maininta ”appellation d'origine contrôlée” tai ”AOC”. Kun pakkausmerkinnässä on maatilan ja merkin nimi, alkuperänimitys toistetaan sanojen ”appellation” ja ”contrôlée” välissä riippumatta siitä, miten osoite on merkitty.

Nämä tiedot merkitään samaan kenttään ja samaan etikettiin.

Ne esitetään painopinnalla selvästi näkyvin, luettavin, pysyvin ja riittävän suurin kirjaimin, jotta ne erottuvat selvästi muista kirjainmerkinnöistä ja piirroksista.

4.9   Kansalliset vaatimukset: Valvotusta alkuperänimityksestä ”Huile d'olive De Corse” tai ”Huile d'olive de Corse — Oliu di Corsica” annettu asetus.

(1)  Euroopan komissio — Maatalouden pääosasto — Maataloustuotteiden laatupolitiikan yksikkö — B-1049 Bryssel.