Komission kertomus - Koheesiorahaston vuosikertomus (2004) {SEK(2005)1396} /* KOM/2005/0544 lopull. */

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 7.11.2005

KOM(2005) 544 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS

KOHEESIORAHASTON VUOSIKERTOMUS (2004) {SEK(2005)1396}

SISÄLLYSLUETTELO

KOMISSION KERTOMUS KOHEESIORAHASTON VUOSIKERTOMUS (2004) 3

1. Talousarvion toteutuminen 3

2. Taloudellinen toimintaympäristö ja ehdollisuus 7

3. Kymmenen ehdokasmaan liittyminen 8

4. Koordinointi liikenne- ja ympäristöpolitiikkojen kanssa 9

4.1. Liikenne 9

4.2. Ympäristö 9

5. Tarkastuskäynnit ja päätelmät 10

6. Väärinkäytökset ja tuen keskeyttäminen 10

7. Arviointi 11

8. Tiedottaminen ja julkisuus 11

KOMISSION KERTOMUS

KOHEESIORAHASTON VUOSIKERTOMUS (2004)

Tämä vuosikertomus esitetään koheesiorahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1164/1994 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kertomus koskee koheesiorahaston toimintaa vuonna 2004.

1. Talousarvion toteutuminen

Koheesiorahaston sitoumuksiin vuonna 2004 käytettävissä olevat varat olivat 2 723 606 000 euroa (vuoden 1999 hintoina) EU-15:n kolmessa jäsenvaltiossa (Portugali, Espanja ja Kreikka) ja 2 897 000 000 euroa (vuoden 1999 hintoina) kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa. Irlanti ei sen asukaskohtaisen BKT:n kasvun perusteella ole enää oikeutettu koheesiorahaston tukeen 1. tammikuuta 2004 alkaen. Sitoumuksiin sisältyvät teknisen avun määrärahat (1 001 118 euroa kolmessa vanhassa jäsenvaltiossa ja 1 500 000 euroa kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa).

Maksusitoumusmäärärahat käytettiin lähestulkoon kokonaisuudessaan (99,96 prosenttia), ja kokonaismäärärahoista ainoastaan 2 084 326 euroa siirrettiin vuoteen 2005.

Yhteenveto maksusitoumusten toteutumisesta vuonna 2004 (euroina)

Talousarvio 2004 | 2 784 500 000 | 2 835 258 341 | 5 619 758 341 | 5 619 403 018 | 355 322 | 2 084 326 |

Määrärahasiirrot vuodelta 2003 | 3 377 996 | 0 | 3 377 996 | 3 377 996 | 0 | 0 |

Uudelleen käyttöönotetut määrärahat | 7 413 307 | 0 | 7 413 307 | 7 413 307 | 0 | 0 |

Palautukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Yhteensä | 2 795 291 303 | 2 835 258 341 | 5 630 549 644 | 5 630 194 321 | 355 322 | 2 084 326 |

Siirrettiin maksumäärärahoja yhteensä 134,8 miljoonaa euroa koheesiorahastoon. Nämä siirrot mukaan luettuina maksumäärärahoista toteutui noin 95,16 prosenttia vuoden 2004 aikana.

Yhteenveto maksumäärärahojen toteutumisesta vuonna 2004 (euroina)

Talousarvio 2004 | 2 641 600 000 | 134 811 585 | 2 776 411 585 | 2 642 101 718 | 134 309 867 | 0 |

Määrärahasiirrot vuodelta 2003 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Uudelleen käyttöönotetut määrärahat | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Palautukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Yhteensä | 2 641 600 000 | 134 811 585 | 2 776 411 585 | 2 642 101 718 | 134 309 867 | 0 |

Talousarvion toteutuminen vuonna 2004 jäsenvaltioittain

Maksusitoumusmäärärahat vuonna 2004 (euroina)

España | 724 068 354 | 42,6 | 977 541 835 | 57,4 | 1 101 600 | 1 702 711 789 | 30,3 % |

Ellada | 296 658 028 | 55,4 | 239 009 533 | 44,6 | - | 535 667 561 | 9,5 % |

Portugal | 261 887 832 | 54,6 | 217 955 247 | 45,4 | - | 479 843 079 | 8,5 % |

Kypros | - | 0 | 18 257 000 | 100 | - | 18 257 000 | 0,3 % |

Ceska Republika | 171 710 713 | 54,2 | 144 816 038 | 45,8 | 371 280 | 316 898 031 | 5,6 % |

Eesti | 65 595 930 | 62,1 | 31 561 105 | 37,9 | 8 539 200 | 105 696 235 | 1,9 % |

Magyarország | 188 216 500 | 50,0 | 188 216 500 | 50,0 | - | 376 433 000 | 6,7 % |

Latvija | 80 196 588 | 42,2 | 102 876 822 | 57,8 | 6 892 365 | 189 965 775 | 3,4 % |

Lietuva | 45 991 729 | 21,9 | 148 920 771 | 78,1 | 14 659 500 | 209 572 000 | 3,7 % |

Malta | 7 418 000 | 100 | - | 0 | - | 7 418 000 | 0,1 % |

Polska | 698 528 072 | 49,4 | 707 162 832 | 50,6 | 8 947 500 | 1 414 368 404 | 25,2 % |

Slovensko | 125 556 724 | 65,1 | 67 417 276 | 34,9 | - | 192 974 000 | 3,4 % |

Slovenija | 19 295 525 | 29,7 | 45 605 942 | 69,3 | 45 000 | 64 946 467 | 1,2 % |

Tekninen apu | - | - | - | - | 4 381 678 | 4 381 678 | 0,1 % |

Yhteensä | 2 685 123 995 | 48,2* | 2 889 340 901 | 51,8* | 44.938.123 | 5 619 403 018 | 100 % |

* yhdistettyjä määriä lukuun ottamatta

Maksumäärärahat vuonna 2004 (euroina)

Uusien jäsenvaltioiden maksuja koskevissa luvuissa on otettu huomioon ainoastaan 1. toukokuuta 2004 jälkeen hyväksytyt koheesiorahastohankkeet (eli ISPA-hankkeisiin kohdennettua liittymistä valmistelevaa tukea ei ole otettu huomioon). Ennen liittymistä hyväksyttyjä ISPA-hankkeita koskevat vuoden 2004 maksut esitetään alla olevassa toisessa taulukossa.

España | 1 052 792 007 | 54,3 | 886 931 978 | 45,7 | 3 084 | 1 939 727 070 | 73,4 % |

Ellada | 85 219 745 | 24,3 | 265 538 804 | 75,7 | 1100 | 350 759 649 | 13,3 % |

Ireland | 8 179 679 | 31,6 | 17 669 517 | 68,4 | 0 | 25 849 196 | 1,0 % |

Portugal | 123 130 259 | 38,9 | 193 354 445 | 61,1 | 0 | 316 484 704 | 12,0 % |

Kypros | 0 | - | 0 | - | 0 | 0 | - |

Ceska Republika | 0 | - | 0 | - | 0 | 0 | - |

Eesti | 0 | - | 0 | - | 0 | 0 | - |

Magyarország | 0 | - | 0 | - | 0 | 0 | - |

Latvija | 0 | - | 0 | - | 0 | 0 | - |

Lietuva | 0 | - | 3 719 306 | 100 | 0 | 3 719 306 | 0,1 % |

Malta | 0 | - | 0 | - | 0 | 0 | - |

Polska | 0 | - | 2 486 700 | 100 | 0 | 2 486 700 | 0,1 % |

Slovensko | 244 720 | 15,5 | 1 335 490 | 84,5 | 0 | 1 580 210 | 0,1 % |

Slovenija | 0 | - | 0 | - | 0 | 0 | - |

Tekninen apu | 0 | - | 0 | - | 1 494 883 | 1 494 883 | 0,1 % |

Yhteensä | 1 269 566 410 | 48,1* | 1 371 036 240 | 51,9* | 1 499 067 | 2 642 101 718 | 100 % |

* yhdistettyjä määriä lukuun ottamatta

Jo kolmantena vuotena peräkkäin etusijalla olivat liikennehankkeet, joskin hieman vähemmässä määrin kuin kahden edellisen vuoden aikana.

Uudet jäsenvaltiot – aiempia ISPA-hankkeita koskevat maksut vuonna 2004

Jäsenvaltio | Ympäristö | Liikenne | Yhteensä |

Ceska Republika | 17 801 156 | 26,5 | 49 355 929 | 73,5 | 67 157 085 |

Eesti | 10 196 374 | 42,7 | 13 675 285 | 57,3 | 23 871 659 |

Latvija | 9 844 972 | 42,2 | 13 490 711 | 57,8 | 23 335 683 |

Lietuva | 3 948 533 | 27,5 | 10 395 195 | 72,4 | 14 343 728 |

Magyarorszàg | 25 960 588 | 71,9 | 10 122 098 | 28,1 | 36 082 686 |

Polska | 80 792 048 | 36,6 | 139 872 597 | 63,4 | 220 664 645 |

Slovenija | 6 024 627 | 78,9 | 1 611 175 | 21,1 | 7 635 802 |

Slovensko | 17 390 376 | 46,6 | 19 933 084 | 53,4 | 37 323 460 |

Tekninen apu | 68 076 |

YHTEENSÄ | 171 958 668 | 40,0 | 258 456 071 | 60,0 | 430 482 824 |

Maksattamatta olevien sitoumusten maksattamista jatkettiin ennen vuotta 2000 käynnistettyjen toimien osalta: vuonna 2004 saatettiin päätökseen yhteensä 50 hanketta. Vuoden alussa maksattamatta olevista sitoumuksista maksettiin tai vapautettiin noin 33,4 prosenttia vuonna 2004. Vuoden 2004 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten määrä oli vain 15 prosenttia koheesiorahaston vuotuisesta talousarviosta (vuoden 2002 lopussa vastaava osuus oli yli 50 prosenttia ja vuoden 2003 lopussa 39 prosenttia). Maksattamatta olevien sitoumusten maksattamista jatketaan vuonna 2005 yhteistyössä hankkeiden toteuttamisesta ja maksupyyntöjen esittämisestä vastaavien viranomaisten kanssa.

Kauden 1993–1999 maksusitoumusten maksattaminen vuonna 2004 (euroina)

España | 650 933 534 | 4 952 169 | 268 409 585 | 377 571 780 |

Ellada | 424 708 187 | 86 288 597 | 29 744 454 | 308 675 136 |

Ireland | 51 096 704 | 0 | 4 037 714 | 47 058 990 |

Portugal | 139 854 914 | 5 852 657 | 23 728 888 | 110 273 369 |

Yhteensä | 1 266 593 339 | 97 093 423 | 325 920 642 | 843 579 275 |

2. TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA EHDOLLISUUS

Koheesiorahastosta annetussa neuvoston asetuksessa[1] säädetään rahaston rahoituksen myöntämistä makrotalouden hallintoon koskevat edellytykset. Rahastosta ei voida rahoittaa uusia hankkeita tai, jos kyseessä on merkittävä hanke, mitään hankkeen uusia vaiheita, jos neuvosto katsoo, että jäsenvaltio ei ole pannut täytäntöön vakaus- tai lähentymisohjelmaansa siten, että julkistalouden liiallinen alijäämä vältetään.

Vuonna 2004 liiallista alijäämää katsottiin esiintyvän seitsemässä koheesiorahastotukea saavassa jäsenvaltiossa, joista kuusi oli uutta jäsenvaltiota.

Neuvosto totesi 5. heinäkuuta 2004, että kyseisen kuuden uuden jäsenvaltion ( Tšekki, Kypros, Unkari, Malta, Puola ja Slovakia ) alijäämä oli liiallinen ja suositti tilanteen korjaamista vuoteen 2005 (Kypros), vuoteen 2006 (Malta), vuoteen 2007 (Puola ja Slovakia) ja vuoteen 2008 (Tšekki ja Unkari) mennessä. Komissio katsoi 22. joulukuuta 2004, että kaikki kyseiset maat Unkaria lukuun ottamatta olivat toteuttaneet neuvoston suositusten mukaiset tehokkaat toimet, minkä vuoksi tuolloin ei ollut enää tarpeen toteuttaa lisätoimia liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisesti. Neuvosto päätyi samaan tulokseen tammikuussa 2005. Neuvosto vahvisti 18. tammikuuta 2005, ettei Unkari ollut toteuttanut neuvoston suositusten mukaisia tehokkaita toimia ja esitti 8. maaliskuuta uuden suosituksen, jossa Unkaria vaadittiin toteuttamaan tehokkaat toimet 8. heinäkuuta 2005 mennessä vuoden 2005 alijäämätavoitteen saavuttamiseksi.

Neuvosto totesi 5. heinäkuuta 2004, että Kreikan alijäämä oli liiallinen ja suositteli tilanteen korjaamista vuoteen 2005 mennessä. Neuvosto päätti 18. tammikuuta 2005, ettei Kreikka ollut toteuttanut suosituksen perusteella tehokkaita toimia ja teki 17. helmikuuta 2005 päätöksen, jossa Kreikkaa vaadittiin toteuttamaan tilanteen korjaamisen edellyttämät toimenpiteet. Neuvosto suositteli, että vuoden 2005 talousarvio toteutettaisiin määrätietoisesti ja että vuonna 2006 tehtäisiin ylimääräinen oikaisu, jonka suuruus on vähintään 0,6 prosenttia BKT:stä. Kreikan vakausohjelman uusi päivitys on esitettävä ja vaaditut lisätoimenpiteet toteutettava 21. maaliskuuta 2005 mennessä. Neuvosto arvioi Kreikan tilannetta uudelleen 12. huhtikuuta 2005 samana päivänä annetun komission tiedonannon perusteella. Neuvoston mukaan Kreikan hallitus toteuttaa sen vaatimuksen mukaisia tehokkaita toimia.

3. KYMMENEN EHDOKASMAAN LIITTYMINEN

ISPA-tukea aiemmin saaneet kaikki kahdeksan uutta jäsenvaltiota sekä Kypros ja Malta täyttivät liittyessään unioniin 1. toukokuuta 2004 koheesiorahaston tukikelpoisuusperusteet.

Aikaisemmin hyväksytyt ISPA-hankkeet muutettiin automaattisesti koheesiorahastohankkeiksi, joihin on tämän jälkeen sovellettu koheesiorahastosääntöjä.

Vuosina 2004–2006 kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa toteutettavia rakennepoliittisia tukitoimia varten varattiin yhteensä 24 miljardia euroa (käypinä hintoina), josta yli kolmannes (8,5 miljardia euroa) on osoitettu koheesiorahastoon.

Taulukko : liittyville valtioille kohdennetut koheesiorahaston määrärahat vuosina 2004–2006

Maa | Keskimääräiset määrärahat (milj. euroa – vuoden 2004 hintoina) |

Kypros | 53,94* |

Ceska Republika | 936,05 |

Eesti | 309,03 |

Magyarország | 1 112,67 |

Latvija | 515,43 |

Lietuva | 608,17 |

Malta | 21,94 |

Polska | 4 178,60 |

Slovensko | 570,50 |

Slovenija | 188,71 |

Yhteensä | 8 495,04 |

* Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR) mukaan luettuna.

4. Koordinointi liikenne- ja ympäristöpolitiikkojen kanssa

4.1. Liikenne

Vuonna 2004 liikenteen osuus koheesiorahaston kaikista maksusitoumuksista oli hieman yli puolet (51,8 prosenttia). Kuten aikaisemminkin komissio pyysi jäsenvaltioita asettamaan etusijalle rautatiehankkeet. Liitteessä luetellaan vuonna 2004 hyväksytyt hankkeet jäsenvaltioittain.

Koheesiorahastosta tuetaan erityisesti liikenteen alan infrastruktuuriverkkoihin liittyviä Euroopan laajuisia verkkoja (TEN). Rakennerahastojen ja koheesiorahaston välinen hyvä koordinointi on tärkeää, jotta voidaan varmistaa tukitoimien johdonmukaisuus yhteisön keskusalueiden sekä saariasemasta, eristyneisyydestä ja syrjäisyydestä johtuvista rakenteellisista haitoista kärsivien alueiden välillä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto tekivät 29. huhtikuuta 2004 yhteisön suuntaviivoja Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi koskevan tarkistetun päätöksen. Päätöksessä luetellaan 30 yhteisön edun mukaista ensisijaista hanketta, joista aiheutuvat kustannukset ovat noin 225 miljardia euroa. Jäsenvaltioita kehotetaan asettamaan nämä hankkeet etusijalle ja kiinnittämään niihin erityistä huomiota, kun ne saavat tukea koheesiorahastosta ja yleisemmin rakennerahastoista.

Uusien jäsenvaltioiden liityttyä unioniin 1. toukokuuta 2004 komissio tarkasteli Euroopan laajuisiin verkkoihin sisältyvien infrastruktuurien kehitystilannetta ja erityisesti 30:sta ensisijaisesta hankkeesta ja muista hankkeista (kuten ERMTS ja SESAME[2]) aiheutuvia kustannuksia ja niiden rahoitusta. [Euroopan laajuisten verkkojen rahoituskehystä koskevan perusteellisen tarkastelun julkaisemisen jälkeen heinäkuussa 2004 komissio ehdotti kauden 2007–2013 rahoitusnäkymissä osarahoituksen enimmäismäärän lisäämistä.]

4.2. Ympäristö

Vuosi 2004 oli tärkeä vuosi ympäristöhankkeille, joiden osuus koheesiorahaston kaikista maksusitoumuksia oli hieman alle puolet (48,2 prosenttia). Ympäristöalan painopisteitä olivat edelleen juomaveden hankinta, jäteveden käsittely ja kiinteiden jätteiden käsittely. Koheesiorahastosta tuetaan kestävään kehitykseen liittyvien yhteisön tavoitteiden saavuttamista varsinkin luonnonvarojen, jätteiden ja ilmastonmuutoksen hallinnan alalla. Liitteessä luetellaan jäsenvaltioittain vuonna 2004 hyväksytyt hankkeet ja toimet.

Koheesiorahastosta tuettiin ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon kehittämistä niin myöntämällä suoraa rahoitusta infrastruktuureille kuin asettamalla direktiivien soveltaminen yhdeksi tuensaamisen ehdoksi. Tämä koski niin temaattisia tukitoimia (kuten kiinteiden jätteiden ja jäteveden käsittely) kuin ympäristövaikutusten arviointia.

Uudet jäsenvaltiot ovat vahvistaneet ensisijaisiksi menokohteikseen vesihuollon ja kiinteiden jätteiden käsittelyn. Investointi- ja infrastruktuuritarpeet ovat edelleen suuret kiinteiden jätteiden ja vesihuollon (erityisesti yhdyskuntajätevesien käsittelyn) aloilla mutta myös ilmanlaadun parantamiseen ja teollisuussaasteiden vähentämiseen tähtäävissä hankkeissa. Tästä syystä koheesiorahastosta ympäristöinfrastruktuureille myönnettävä tuki on tärkeää uusille jäsenvaltioille.

5. TARKASTUSKÄYNNIT JA PÄÄTELMÄT

Irlantiin, Espanjaan, Kreikkaan ja Portugaliin tehtiin kymmenen hankkeita koskevaa tarkastuskäyntiä, ja kuusi tarkastuskäyntiä, joiden kohteina olivat hallinto- ja valvontajärjestelmät.

Hanketasolla suurimmat puutteet havaittiin julkisten hankintojen sopimusmenettelyissä, vaikka tilanne vaihteleekin eri jäsenvaltioissa. Hallinto- ja valvontajärjestelmistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1386/2002 vaatimuksia vastaavien jäsenvaltioiden järjestelmien käyttöönotto edistyi vuonna 2004, vaikka Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa todettiin vuonna 2003 joitakin ongelmia, jotka ilmoitettiin kansallisille viranomaisille kumppanuuksien puitteissa.

Kaikki kymmenen uutta jäsenvaltiota toimittivat hallinto- ja valvontajärjestelmiensä kuvauksen komissiolle, joka totesi niiden olevan komission lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisia. Myönteiset lausunnot osoittavat, että asianmukaisten täytäntöönpanojärjestelmien käyttöönotossa on päästy hyvään alkuun. Komissio aikoo tehdä täytäntöönpanojärjestelmiä koskevia lisätarkastuksia tulevina vuosina. Aluepolitiikan pääosaston tarkastusstrategian mukaisesti vuonna 2005 tehdään kaikissa kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa tarkastuksia paikalla sekä arvioidaan satunnaisotannalla valittujen hankkeiden vaatimustenmukaisuutta.

Latviaan, Unkariin, Viroon, Puolaan, Tšekkiin, Slovakiaan ja Sloveniaan tehtiin kymmenen hankkeita koskevaa tarkastuskäyntiä. Käyntien aikana tarkasteltiin pääasiassa hankkeiden rahoitusvirtoja ja menojen tukikelpoisuussääntöjen noudattamista.

6. Väärinkäytökset ja tuen keskeyttäminen

Komission asetuksen (EY) N:o 1831/94[3] (koheesiorahaston yhteydessä esiintyvistä epäsäännönmukaisuuksista ja perusteettomasti maksettujen summien takaisinperinnästä sekä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän perustamisesta) 3 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on annettava komissiolle selvitys väärinkäytöksistä, joista on tehty hallinnollinen tai oikeudellinen esitutkinta.

Vuonna 2004[4] neljästä vanhasta jäsenvaltiosta kolme (Kreikka, Espanja ja Portugali) ilmoittivat komissiolle yhteensä 275 väärinkäytöstä (Kreikka 262, Espanja 1 ja Portugali 12). Irlanti ilmoitti komissiolle edellä mainitun asetuksen mukaisesti, ettei se ollut havainnut väärinkäytöksiä vuoden 2004 aikana. Kreikan viranomaisten komissiolle ilmoittamat tapaukset koskivat yhteensä 126 058 589 euron suuruista yhteisön tukea. Suurin osa väärinkäytöksistä liittyi julkisia hankkeita koskevien sääntöjen noudattamatta jättämiseen ja loput tukikelvottomien menojen esittämiseen. Espanjan viranomaisten ilmoittamassa tapauksessa oli kyse 384 407 euron summasta ja Portugalin viranomaisten ilmoittamissa 12 tapauksessa 22 234 344 euron summasta. Lisäksi kaksi uutta jäsenvaltiota (Puola ja Latvia) ilmoittivat komissiolle yhteensä kuusi väärinkäytöstä (Puola 5 ja Latvia 1). Puolan viranomaisten ilmoittamat tapaukset koskivat 802 426 euron suuruista yhteisön tukea ja Latvian viranomaisten ilmoittama tapaus 1 273 euron tukea. Väärinkäytökset olivat samantyyppisiä kuin edellä mainitut tapaukset.

7. ARVIOINTI

Aluepolitiikan pääosasto käynnisti vuoden 2004 lopussa ”laatutakuukykyä” koskevan vuoropuhelun kaikkien koheesiorahastosta tukea saavien jäsenvaltioiden kanssa. Komissio esitti asetuksen vaatimusten perusteella kuvauksen kaikista tehtävistä, jotka on suoritettava ennen hakemuksen toimittamista komissiolle. Jäsenvaltioita pyydettiin arvioimaan omien hallintoelintensä järjestelmien suorituskykyä hankevalmistelua mahdollisesti haittaavien esteiden tunnistamiseksi. Itsearvioinnista saatujen tulosten perusteella tehdään teknistä apua koskevat ehdotukset ennen ohjelmakauden 2000–2006 loppua.

Asetuksen (EY) N:o 1164/94 13 artiklan mukaisesti komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava yhteisön tuen tehokkuus koheesiorahastohankkeita toteuttaessaan. Tätä tarkoitusta varten hankkeiden toteuttamista seurataan ja arvioidaan. Komissio ja jäsenvaltiot voivat toimia tarvittaessa yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa hankkeiden ennakkoarvioinnin ja jälkiarvioinnin tekemiseksi.

Jokaisen hankehakemuksen mukana on oltava kustannus-hyötyanalyysi. Kustannus-hyötyanalyysi osoittaa, että keskipitkällä aikavälillä tunnistetut sosiaalis-taloudelliset hyödyt ovat oikeassa suhteessa myönnettyyn tukeen. Komission tehtävänä on tarkastella arviointia vuonna 2003 julkaistun kustannus-hyötyanalyysejä koskevan oppaan[5] avulla. Opas on tarkoitettu niin hankkeiden vetäjien kuin komission yhteiseen käyttöön.

Aluepolitiikan pääosasto käynnisti tammikuussa 2004 Kreikassa, Espanjassa, Irlannissa ja Portugalissa toteutettuja koheesiorahastohankkeita (1993–2002) koskevan jälkiarvionnin. Arvioitava otos käsittää 200 hanketta. Tammikuussa 2005 saatiin valmiiksi yhteenvetoraportti ja neljä maakohtaista tutkimusta asiaa käsittelevien komission yksiköiden tiiviin yhteistyön ansiosta. Tärkeimmät tulokset esitetään liitteessä (5.4 kohta).

8. TIEDOTTAMINEN JA JULKISUUS

Brysselissä pidettiin 24. kesäkuuta ja 24. marraskuuta 2004 tiedotuskokous 25 jäsenvaltion kanssa. Marraskuussa 2003 pidetyssä kokouksessa useat valtuuskunnat ilmoittivat toivovansa, että komission yksiköt tarkastelevat uudelleen koheesiorahaston toimiin liittyvistä tiedotus- ja mainontatoimenpiteistä 25. kesäkuuta 1996 tehtyä komission päätöstä 96/455/ETY. Ne väittivät, että tietyt toimenpiteet oli liian hankala toteuttaa ja että jotkin säännökset eivät vastanneet vuonna 1999 tarkistettua asetusta (EY) N:o 1164/94. Huhtikuussa 2004 annettiin komission asetus[6], joka korvaa vuonna 1996 tehdyn komission päätöksen.

Uuden asetuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi Inforegio-sivuilla julkaistiin aluepolitiikan pääosaston avustuksella asetusta koskeva selittävä huomautus (http://europa.eu.int/comm/regional_policy/sources/docoffic/official/regulation/regpub_fr.htm). Samasta syystä asetusta esiteltiin myös aluepolitiikan pääosaston julkaisemassa Inforegio Panorama -lehdessä (nro 14, syyskuu 2004), jossa on useita kirjoituksia koheesiorahastosta.

Lisäksi aluepolitiikan pääosasto päivitti koheesiorahaston www-sivustoa ( http://europa.eu.int/comm/regional_policy/funds/procf/cf_en.htm ) perustietojen tarjoamiseksi suurelle yleisölle. Syksyllä 2005 luodulla sivustolla on linkkejä lainsäädäntöön, rahoitusta koskeviin tietoihin, karttoihin ja rahoitettuihin hankkeisiin 19 yhteisön kielellä sekä bulgariaksi ja romaniaksi.

[1] Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94, sellaisena kuin se muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1264/1999, 6 artikla.

[2] ERTMS: Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (European Rail Traffic Management System). SESAME: Single European Sky Air Trafic Management Modernisation Programme.

[3] EYVL L 191, 27.7.1994, s. 9.

[4] Tilanne 14.3.2005. Lukuihin eivät vielä sisälly vuoden 2004 neljännen vuosineljänneksen selvitykset.

[5] http://europa.eu.int/comm/regional_policy/sources/docgener/guides/cost/guide02_fr.pdf

[6] Komission asetus (EY) N:o 621/2004, annettu 1 päivänä huhtikuuta 2004, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä koheesiorahaston toimiin liittyvien tiedotus- ja julkistamistoimenpiteiden osalta.

52005DC0544