12.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 172/26

Neuvoston 18 päivänä huhtikuuta 2005 vahvistama

YHTEINEN KANTA (EY) N:o 24/2005

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/…/EY antamiseksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (optinen säteily) aiheutuville riskeille (yhdeksästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)

(2005/C 172 E/02)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1), jonka se on tehnyt työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Perustamissopimuksen mukaan neuvosto voi antaa direktiivein säännökset vähimmäisvaatimuksista, joilla edistetään erityisesti työympäristön parantamista, taatakseen näin korkeatasoisemman työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelun. Näitä direktiivejä säädettäessä on vältettävä asettamasta sellaisia hallinnollisia, taloudellisia ja oikeudellisia rasitteita, jotka vaikeuttaisivat pienten ja keskisuurten yritysten perustamista taikka haittaisivat niiden kehitystä.

(2)

Työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevan yhteisön peruskirjan soveltamiseen liittyvästä toimintaohjelmasta annetun komission tiedonannon mukaisesti on asetettava turvallisuutta ja terveyttä koskevia vähimmäisvaatimuksia työntekijöiden altistumiselle fysikaalisista tekijöistä johtuville riskeille. Euroopan parlamentti antoi syyskuussa 1990 toimintaohjelmasta päätöslauselman (4), jossa kehotettiin komissiota muun muassa laatimaan erityisdirektiivi meluun, tärinään ja muihin työpaikan fysikaalisiin tekijöihin liittyvistä riskeistä.

(3)

Ensimmäisenä toimenpiteenä Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 25 päivänä kesäkuuta 2002 direktiivin 2002/44/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheutuville riskeille (kuudestoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (5). Seuraavaksi Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 6 päivänä helmikuuta 2003 direktiivin 2003/10/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille (seitsemästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (6). Sen jälkeen Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 29 päivänä huhtikuuta 2004 direktiivin 2004/40/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille (kahdeksastoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (7).

(4)

Nyt on tarpeen ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla työntekijöitä suojellaan optiseen säteilyyn liittyviltä riskeiltä, koska ne vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen ja vahingoittavat erityisesti silmiä ja ihoa. Näillä toimenpiteillä pyritään sekä varmistamaan jokaisen yksittäisen työntekijän terveys ja turvallisuus että luomaan perusta kaikkien yhteisön työntekijöiden vähimmäissuojalle, jotta vältetään mahdollinen kilpailun vääristyminen.

(5)

Tässä direktiivissä säädetään vähimmäisvaatimuksista, ja näin ollen jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai antaa tiukempia työsuojelumääräyksiä ja erityisesti asettaa alempia altistumisen raja-arvoja. Direktiivin täytäntöönpano ei saisi olla perusteena jäsenvaltiossa vallitsevan tilanteen heikentämiseen.

(6)

Optisen säteilyn vaaroilta suojautumista koskevassa järjestelmässä olisi rajoituttava tarpeetonta yksityiskohtaisuutta välttäen määrittelemään saavutettavat tavoitteet, noudatettavat periaatteet ja sovellettavat perusarvot, jotta jäsenvaltiot voivat soveltaa vähimmäisvaatimuksia samalla tavoin.

(7)

Optiselle säteilylle altistumista voidaan vähentää tehokkaammin ottamalla ehkäisytoimenpiteet huomioon jo työpisteitä suunniteltaessa sekä valitsemalla työvälineet, -menettelyt ja -menetelmät siten, että riskejä vähennetään ensisijaisesti jo niiden alkulähteessä. Työvälineisiin ja -menetelmiin liittyvillä säännöksillä edistetään siten työntekijöiden suojelua. Toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY (8) 6 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten ennaltaehkäisyperiaatteiden mukaisesti kollektiiviset suojelutoimenpiteet ovat henkilökohtaisia suojelutoimenpiteitä tärkeämpiä.

(8)

Työnantajien olisi toteutettava tekniseen kehitykseen ja optiselle säteilylle altistumisen riskejä koskevaan tieteelliseen tietämykseen perustuvia mukautuksia parantaakseen työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua.

(9)

Koska tämä direktiivi on direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi, mainittua direktiiviä sovelletaan työntekijöiden altistumiseen optiselle säteilylle, tämän kuitenkaan rajoittamatta tähän direktiiviin sisältyvien tiukempien ja/tai yksityiskohtaisempien säännösten soveltamista.

(10)

Tällä direktiivillä edistetään käytännössä sisämarkkinoiden sosiaalisen ulottuvuuden toteutumista.

(11)

Yksi lisäkeino, jolla sekä edistetään paremman sääntelyn periaatetta että varmistetaan suojelun korkea taso, voidaan saavuttaa silloin, kun optisen säteilyn lähteiden ja niihin liittyvien laitteiden valmistajien tuotteet ovat niiden yhdenmukaistettujen standardien mukaisia, joiden tarkoituksena on suojella käyttäjien terveyttä ja turvallisuutta kyseisistä tuotteista aiheutuvilta vaaroilta. Työnantajien ei siis ole tarpeen toistaa mittauksia ja laskelmia, jotka valmistaja on jo tehnyt sen määrittämiseksi, ovatko kyseiset laitteet yhteisön direktiiveissä säädettyjen keskeisten turvallisuusvaatimusten mukaisia.

(12)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti.

(13)

Altistumisen raja-arvoja noudattamalla pitäisi saada korkeatasoinen suoja optiselle säteilylle altistumisesta mahdollisesti aiheutuvia terveysvaikutuksia vastaan. Koska altistumisen raja-arvojen ja teknisten tarkastusten soveltamista ei kuitenkaan katsota asianmukaiseksi luonnon optisen säteilyn lähteille altistumisen yhteydessä, ehkäisevät toimenpiteet, kuten työntekijöille annettavat tiedot ja koulutus, ovat olennaisen tärkeitä riskien arvioimisessa ja auringonsäteilylle altistumisen riskien vähentämisessä.

(14)

Paremmasta lainsäädännöstä toimielinten välillä tehdyn sopimuksen (10) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I JAKSO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tarkoitus ja soveltamisala

1.   Tässä direktiivissä, joka on yhdeksästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi, säädetään vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi heidän terveyteensä ja turvallisuuteensa kohdistuvilta riskeiltä, jotka aiheutuvat tai saattavat aiheutua optiselle säteilylle altistumisesta työssä.

2.   Tämä direktiivi koskee työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia riskejä, jotka johtuvat optisen säteilyn silmille ja iholle aiheuttamista haittavaikutuksista.

3.   Direktiivin 89/391/ETY säännöksiä sovelletaan kaikilta osin 1 kohdassa tarkoitetulla alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tähän direktiiviin sisältyvien tiukempien ja/tai yksityiskohtaisempien säännösten soveltamista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a)

optisella säteilyllä sähkömagneettista säteilyä aallonpituusalueella 100 nm–1 mm. Optisen säteilyn spektri jakautuu ultraviolettisäteilyyn, näkyvään säteilyyn ja infrapunasäteilyyn;

i)

ultraviolettisäteilyllä optista säteilyä aallonpituusalueella 100 nm–400 nm. Ultraviolettisäteily jaetaan UV-A-(315–400 nm), UV-B- (280–315 nm) ja UV-C-säteilyyn (100–280 nm),

ii)

näkyvällä säteilyllä optista säteilyä aallonpituusalueella 380–780 nm,

iii)

infrapunasäteilyllä optista säteilyä aallonpituusalueella 780 nm–1 mm. Infrapunasäteily jaetaan IRA- (780–1 400 nm), IRB- (1 400–3 000 nm) ja IRC-säteilyyn (3 000 nm–1 mm);

b)

laserilla (valon vahvistaminen säteilyn emissiota tehostamalla) laitetta, joka voidaan saada tuottamaan tai vahvistamaan sähkömagneettista säteilyä optisen säteilyn aallonpituusalueella pääasiassa hallitun emissioprosessin avulla;

c)

lasersäteilyllä laserista tulevaa optista säteilyä;

d)

epäkoherentilla säteilyllä optista säteilyä, joka on muuta kuin lasersäteilyä;

e)

altistumisen raja-arvoilla optiselle säteilylle altistumisen rajoja, jotka perustuvat suoraan todettuihin terveysvaikutuksiin ja biologisiin näkökohtiin. Näiden rajojen noudattamisella varmistetaan keinotekoisille optisen säteilyn lähteille altistuvien työntekijöiden suojeleminen kaikilta tunnetuilta haitallisilta terveysvaikutuksilta;

f)

irradianssilla (E) tai tehotiheydellä tietylle pinnalle kohdistuvaa säteilytehoa pinta-alayksikköä kohti, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti (W.m-2);

g)

energiatiheydellä (H) irradianssin aikaintegraalia, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti (J.m-2);

h)

radianssilla (L) säteilyvuota eli säteilytehoa avaruuskulmayksikköä ja pinta-alayksikköä kohti, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja steradiaania kohti (W.m-2.sr-1);

i)

tasolla irradianssin, säteilyaltistumisen ja radianssin yhdistelmää, jolle työntekijä on altistunut.

3 artikla

Altistumisen raja-arvot

1.   Muulle kuin luonnon optisen säteilyn lähteistä tulevalle epäkoherentille säteilylle altistumisen raja-arvot vahvistetaan liitteessä I.

2.   Lasersäteilylle altistumisen raja-arvot vahvistetaan liitteessä II.

II JAKSO

TYÖNANTAJIEN VELVOLLISUUDET

4 artikla

Altistumisen määrittely ja riskien arviointi

1.   Jos työntekijät altistuvat keinotekoisille optisen säteilyn lähteille, työnantajan on direktiivin 89/391/ETY 6 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 1 kohdassa säädettyjä velvollisuuksia täyttäessään arvioitava ja tarvittaessa mitattava ja/tai laskettava optiselle säteilylle altistumisen tasot, joille työntekijät todennäköisesti altistuvat, jotta tarvittavat toimenpiteet altistumisen estämiseksi ylittämästä sovellettavia arvoja voidaan määrittää ja panna täytäntöön. Arvioinnissa, mittauksessa ja/tai laskennassa käytettävien menetelmien on noudatettava Kansainvälisen sähkötekniikan toimikunnan (IEC) standardeja lasersäteilyn osalta ja Kansainvälisen valaistustoimikunnan (CIE) ja Euroopan standardointikomitean (CEN) suosituksia epäkoherentin säteilyn osalta. Sellaisissa altistumistilanteissa, joita nämä standardit ja suositukset eivät kata, ja siihen asti, kunnes tarkoituksenmukaiset EU:n standardit tai suositukset ovat saatavissa, arviointi, mittaus ja/tai laskenta on suoritettava käytettävissä olevien kansallisten tai kansainvälisten tieteellisesti perusteltujen ohjeiden mukaisesti. Kaikkien altistumistilanteiden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös laitteen valmistajan ilmoittamat tiedot, jos laite kuuluu asiaa koskevien yhteisön direktiivien soveltamisalaan.

2.   Jos työntekijät altistuvat luonnon optisen säteilyn lähteille, työnantajan on direktiivin 89/391/ETY 6 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 1 kohdassa säädettyjä velvollisuuksia täyttäessään arvioitava terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat riskit, jotta näiden riskien minimoimiseksi tarvittavat toimenpiteet voidaan määrittää ja panna täytäntöön.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut arviointi, mittaus ja/tai laskelmat sekä 2 kohdassa tarkoitettu arviointi on suunniteltava ja suoritettava pätevien palveluntuottajien tai henkilöiden toimesta sopivin väliajoin ottaen erityisesti huomioon direktiivin 89/391/ETY 7 ja 11 artiklan tarpeellisia päteviä palveluntuottajia tai henkilöitä sekä työntekijöiden kuulemista ja osallistumista koskevat säännökset. Arvioinneista saadut tiedot, mukaan luettuina altistumisen tason 1 kohdassa tarkoitetuista mittauksesta ja/tai laskelmista saadut tiedot, on säilytettävä sopivassa muodossa, jotta niitä voidaan käyttää myöhemmin.

4.   Työnantajan on direktiivin 89/391/ETY 6 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti otettava riskien arvioinnissa huomioon erityisesti seuraavat seikat:

a)

keinotekoisille optisen säteilyn lähteille altistumisen taso, aallonpituusalue ja kesto;

b)

luonnon optisen säteilyn lähteille altistuminen;

c)

tämän direktiivin 3 artiklassa tarkoitetut altistumisen raja-arvot;

d)

vaikutukset erityisen alttiisiin riskiryhmiin kuuluvien työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen;

e)

optisen säteilyn ja valolle herkistävien kemiallisten aineiden välisestä vuorovaikutuksesta työpaikalla mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen;

f)

epäsuorat vaikutukset kuten väliaikainen sokaistuminen, räjähdys tai tulipalo;

g)

korvaavien laitteiden olemassaolo, jotka on suunniteltu vähentämään optiselle säteilylle altistumista;

h)

terveydentilan seurannassa saadut tiedot, mukaan lukien julkaistut tiedot, silloin kun se on mahdollista;

i)

altistuminen useille optisen säteilyn lähteille;

j)

asianmukaisessa IEC-standardissa määritelty laseriin sovellettava luokitus ja vastaavat luokitukset muiden keinotekoisten lähteiden osalta, jotka todennäköisesti aiheuttavat samanlaisen vaurion kuin luokan 3B tai 4 laser;

k)

tiedot, jotka optisen säteilyn lähteiden ja niihin liittyvien työvälineiden valmistajat ovat antaneet asiaa koskevien yhteisön direktiivien mukaisesti.

5.   Työnantajalla on oltava hallussaan arviointi riskeistä direktiivin 89/391/ETY 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja työnantajan on eriteltävä ne toimenpiteet, jotka on toteutettava tämän direktiivin 5 ja 6 artiklan mukaisesti. Riskeistä laadittu arviointi on tallennettava soveltuvassa muodossa kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti; se voi sisältää työnantajan perustelut sille, että optiseen säteilyyn liittyvien riskien luonteen ja laajuuden vuoksi yksityiskohtaisempi riskien arviointi on tarpeeton. Riskien arviointi on ajantasaistettava säännöllisesti, erityisesti, jos on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka voisivat tehdä sen vanhentuneeksi, tai jos terveydentilan seurannan tulokset osoittavat sen tarpeelliseksi.

5 artikla

Riskien estämistä tai vähentämistä koskevat säännökset

1.   Optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvat riskit on poistettava tai pienennettävä niin vähäisiksi kuin mahdollista ottaen huomioon tekninen kehitys ja toimenpiteet, jotka ovat käytettävissä riskin hallitsemiseksi sen syntyvaiheessa.

Optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvia riskejä on vähennettävä noudattaen direktiivissä 89/391/ETY säädettyjä yleisiä ehkäiseviä toimenpiteitä koskevia periaatteita.

2.   Jos 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutetussa riskien arvioinnissa keinotekoisille optisen säteilyn lähteille altistuvien työntekijöiden osalta ilmenee, että altistumisen raja-arvot saattavat ylittyä, työnantajan on laadittava ja toteutettava toimintasuunnitelma, joka käsittää teknisiä ja/tai organisatorisia toimenpiteitä ottaen huomioon erityisesti seuraavat seikat:

a)

vaihtoehtoiset työmenetelmät, jotka vähentävät optisesta säteilystä aiheutuvaa riskiä;

b)

vähemmän optista säteilyä lähettävien laitteiden valitseminen, tehtävä työ huomioon ottaen;

c)

tekniset toimenpiteet optisen säteilyn vähentämiseksi, mukaan lukien tarvittaessa varmuuslukituksen, koteloinnin tai vastaavien terveydensuojelujärjestelmien käyttö;

d)

asianmukaiset työvälineiden, työpaikkojen ja työpisteissä käytettävien järjestelmien huolto-ohjelmat;

e)

työpaikkojen ja työpisteiden suunnittelu;

f)

altistumisen keston ja tason rajoittaminen;

g)

asianmukaisten henkilönsuojaimien saatavuus;

h)

laitteen valmistajan ohjeet, jos laite kuuluu asiaa koskevien yhteisön direktiivien soveltamisalaan.

3.   Jos 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutetussa riskien arvioinnissa luonnon optisen säteilyn lähteille altistuvien työntekijöiden osalta ilmenee, että heille aiheutuu riski, työnantajan on laadittava ja toteutettava toimintasuunnitelma, joka käsittää teknisiä ja/tai organisatorisia toimenpiteitä, jotta terveys- ja turvallisuusriskit voidaan pienentää niin vähäisiksi kuin mahdollista.

4.   Edellä 4 artiklan mukaisesti toteutetun riskien arvioinnin perusteella sellaiset työpaikat, joissa työntekijät saattavat altistua altistumisen raja-arvot ylittävälle optiselle säteilylle, on osoitettava asianmukaisin merkein työssä käytettäviä turvallisuus- ja/tai terveysmerkkejä koskevista vähimmäisvaatimuksista 24 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/58/ETY (yhdeksäs direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (11) mukaisesti. Kyseessä olevat alueet on myös merkittävä ja pääsyä niille on rajoitettava, jos se on teknisesti mahdollista ja jos altistumisen raja-arvojen ylittymisen riski on olemassa.

5.   Jos altistumisen raja-arvot ylittyvät huolimatta toimenpiteistä, jotka työnantaja on toteuttanut tämän direktiivin perusteella keinotekoisten optisen säteilyn lähteiden osalta, on työnantajan välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi altistumisen raja-arvojen alapuolelle. Työnantajan on yksilöitävä syyt, joiden vuoksi altistumisen raja-arvot on ylitetty ja mukautettava suojelu- ja ehkäisytoimenpiteitä siten, ettei raja-arvojen ylitys toistu. Työntekijöiden altistus ei missään tapauksessa saa ylittää altistumisen raja-arvoja.

6.   Työnantajan on direktiivin 89/391/ETY 15 artiklan nojalla mukautettava tässä artiklassa tarkoitetut toimenpiteet riskeille erityisen alttiisiin riskiryhmiin kuuluvia työntekijöitä koskeviin vaatimuksiin.

6 artikla

Työntekijöille annettavat tiedot ja koulutus

Työnantajan on, tämän kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 10 ja 12 artiklan soveltamista, varmistettava, että työssään optisesta säteilystä aiheutuville riskeille altistuvat työntekijät ja/tai heidän edustajansa saavat kaiken tarvittavan, tämän direktiivin 4 artiklassa tarkoitetusta riskien arvioinnista saatuihin tuloksiin liittyvän tiedon ja koulutuksen, joka koskee erityisesti

a)

tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi toteutettuja toimenpiteitä;

b)

altistumisen raja-arvoja sekä niihin liittyviä mahdollisia riskejä;

c)

tämän direktiivin 4 artiklan mukaisesti suoritettujen, optiselle säteilylle altistumisen tasojen arviointien, mittausten ja/tai laskelmien tuloksia, mukaan luettuna niiden merkityksen ja mahdollisten riskien selitykset;

d)

altistumisen haitallisten terveysvaikutusten havaitsemista ja ilmoittamista;

e)

olosuhteita, joissa työntekijöillä on oikeus terveydentilan seurantaan;

f)

turvallisia työtapoja altistumisesta aiheutuvien riskien vähentämiseksi mahdollisimman alhaiselle tasolle;

g)

asianmukaisten henkilönsuojaimien oikeaa käyttöä.

7 artikla

Työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen

Työntekijöiden ja/tai heidän edustajiensa kuuleminen ja osallistuminen on tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa järjestettävä direktiivin 89/391/ETY 11 artiklan mukaisesti.

III JAKSO

MUUT SÄÄNNÖKSET

8 artikla

Terveydentilan seuranta

1.   Jäsenvaltioiden on annettava säännöksiä, joilla voidaan varmistaa työntekijöiden terveydentilan asianmukainen seuranta, jos tämän direktiivin 4 artiklassa tarkoitetun riskien arvioinnin tulokset osoittavat, että työntekijöiden terveydelle aiheutuu merkittävä riski, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 14 artiklan soveltamista. Nämä säännökset, mukaan lukien terveydentilaa koskevia tietoja ja niiden saatavuutta koskevat vaatimukset, on otettava käyttöön kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön järjestelyjä sen varmistamiseksi, että kustakin työntekijästä, jonka terveydentilaa seurataan 1 kohdan mukaisesti, kirjataan terveydentilaa koskevat tiedot, ja pidetään ne ajan tasalla. Näissä tiedoissa on oltava yhteenveto suoritetun terveydentilan seurannan tuloksista. Tiedot on säilytettävä sellaisessa muodossa, että niihin voidaan tutustua myöhemmin, kuitenkin mahdollinen luottamuksellisuus huomioon ottaen. Toimivaltaiselle viranomaiselle on toimitettava pyynnöstä jäljennökset tarvittavista tiedoista, kuitenkin mahdollinen luottamuksellisuus huomioon ottaen. Työntekijöillä on oltava oikeus pyynnöstä tutustua omaa terveydentilaansa koskeviin tietoihin.

3.   Jos työntekijällä todetaan terveydentilan seurannassa tunnistettava sairaus tai terveydellisiä haittavaikutuksia, joiden lääkäri tai työterveyshuollon ammattihenkilö katsoo johtuvan työssä tapahtuneesta altistumisesta optiselle säteilylle,

a)

lääkärin tai muun soveltuvan pätevyyden omaavan henkilön on ilmoitettava työntekijälle häntä koskevista tuloksista. Työntekijälle on annettava erityisesti tiedot ja ohjeet mahdollisesta terveydentilan seurannasta, johon hänen olisi osallistuttava altistumisen päättymisen jälkeen;

b)

työnantajalle on ilmoitettava kaikista terveydentilan seurannan yhteydessä tehdyistä merkittävistä havainnoista, kuitenkin terveystietojen mahdollinen luottamuksellisuus huomioon ottaen;

c)

työnantajan on

—

tarkistettava 4 artiklan mukaisesti suoritettu riskien arviointi,

—

tarkistettava 5 artiklan mukaiset riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi tarkoitetut toimenpiteet,

—

otettava huomioon työterveyshuollon ammattihenkilön tai muun soveltuvan pätevyyden omaavan henkilön tai toimivaltaisen viranomaisen ohjeet toteuttaessaan riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi vaadittavia toimenpiteitä 5 artiklan mukaisesti, mukaan luettuna mahdollisuus siirtää työntekijä vaihtoehtoisiin työtehtäviin, joissa ei ole sellaisen altistumisen riskiä, joka ylittäisi asianomaisen altistumisen raja-arvon, ja

—

järjestettävä terveydentilan jatkuva seuranta ja huolehdittava muiden mahdollisesti samalla tavalla altistuneiden työntekijöiden terveydentilan tarkastamisesta. Näissä tapauksissa toimivaltainen lääkäri tai työterveyshuollon ammattihenkilö tai toimivaltainen viranomainen voi ehdottaa, että altistuneille henkilöille suoritetaan lääkärintarkastus.

9 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annetun kansallisen lainsäädännön rikkomiseen sovellettavista asianmukaisista seuraamuksista. Näiden seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

10 artikla

Tekniset muutokset

1.   Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät liitteissä esitettyjen altistumisen raja-arvojen mahdolliset muutokset perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen.

2.   Liitteisiin tehtävistä pelkästään teknisistä muutoksista, jotka ovat

a)

työvälineiden ja/tai työpaikkojen suunnittelua, rakentamista tai valmistamista koskevasta teknisestä yhdenmukaistamisesta ja standardoinnista annettavien direktiivien mukaisia;

b)

tekniikan kehityksen, keskeisimmissä yhdenmukaistetuissa eurooppalaisissa standardeissa tai kansainvälisissä eritelmissä tapahtuvien muutosten sekä työperäistä altistumista optiselle säteilylle koskevien uusien tieteellisten tutkimustulosten mukaisia,

päätetään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

11 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa direktiivin 89/391/ETY 17 artiklassa tarkoitettu komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

IV JAKSO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

12 artikla

Kertomukset

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle viiden vuoden välein tämän direktiivin käytännön täytäntöönpanoa koskeva kertomus, jossa esitetään työmarkkinaosapuolten näkemykset.

Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavalle komitealle viiden vuoden välein näiden kertomusten sisällöstä sekä arvioinnistaan, joka koskee kyseisen alan kehitystä, ja uuden tieteellisen tiedon perusteella mahdollisesti tarvittavista toimista.

13 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään … (12). Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus silloin, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

15 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

…

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

…

(1)  EYVL C 77, 18.3.1993, s. 12 ja EYVL C 230, 19.8.1994, s. 3.

(2)  EYVL C 249, 13.9.1993, s. 28.

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 20. huhtikuuta 1994 (EYVL C 128, 9.5.1994, s. 146) ja vahvistettu 16. syyskuuta 1999 (EYVL C 54, 25.2.2000, s. 75), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 18. huhtikuuta 2005, ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4)  EYVL C 260, 15.10.1990, s. 167.

(5)  EYVL L 177, 6.7.2002, s. 13.

(6)  EUVL L 42, 15.2.2003, s. 38.

(7)  EUVL L 159, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 184, 24.5.2004, s. 1.

(8)  EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/03 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(9)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(10)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

(11)  EYVL L 245, 26.8.1992, s. 23.

(12)  4 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

LIITE I

EPÄKOHERENTTI OPTINEN SÄTEILY

Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin lähteestä tulevan säteilyn alueesta, ja tuloksia olisi verrattava vastaaviin altistumisen raja-arvoihin, jotka on esitetty taulukossa 1.1. Joihinkin optisen säteilyn lähteisiin voidaan soveltaa useampaa kuin yhtä altistumisarvoa ja sitä vastaavaa altistumisrajaa.

Jäljempänä olevat a — o alakohdat viittaavat vastaaviin riveihin taulukossa 1.1.

a)

Formula

(Heff on merkityksellinen vain välillä 180–400 nm)

b)

Formula

(HUVA on merkityksellinen vain välillä 315–400 nm)

c, d)

Formula

(LB on merkityksellinen vain välillä 300–700 nm)

e, f)

Formula

(EB on merkityksellinen vain välillä 300–700 nm)

g — l)

Formula

(λ1 ja λ2: ks. asianmukaiset arvot taulukosta 1.1)

m, n)

Formula

(EIR on merkityksellinen vain välillä 780–3 000 nm)

o)

Formula

(Hiho on merkityksellinen vain välillä 380–3 000 nm)

Tässä direktiivissä yllä esitetyt kaavat voidaan korvata seuraavilla lausekkeilla ja käyttämällä taulukoissa esitettyjä erillisiä arvoja:

a)

Formula

ja Heff = Eeff · Δt

b)

Formula

ja HUVA = EUVA · Δt

c, d)

Formula

 

e, f)

Formula

 

g — l)

Formula

(λ1 ja λ2: ks. asianmukaiset arvot taulukosta 1.1)

m, n)

Formula

 

o)

Formula

ja Hiho = Eiho·Δt

Selitykset:

Eλ (λ,t), Eλ

spektrinen irradianssi tai spektrinen tehotiheys: tietylle pinnalle kohdistuva säteilyteho pinta-alayksikköä kohti, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja nanometriä kohti [W.m-2 nm-1]; El (λ,t):n ja Eλ:n arvot tulevat mittauksista tai laitteiston valmistaja voi toimittaa ne;

Eeff

efektiivinen irradianssi (UV-alue): S (λ):lla spektrisesti painotettu laskettu irradianssi UV-aallonpituusalueella 180–400 nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W.m-2];

H

energiatiheys, irradianssin aikaintegraali, ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J.m-2];

Heff

efektiivinen energiatiheys: S (λ):lla spektrisesti painotettu säteilyaltistuminen, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J.m-2];

EUVA

kokonaisirradianssi (UVA): laskettu irradianssi UVA-aallonpituusalueella 315–400 nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W.m-2];

HUVA

energiatiheys (UVA), irradianssin integraali ajan ja aallonpituuden suhteen UVA-aallonpituusalueella 315–400 nm, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J.m-2];

S (λ)

spektrinen painotus, jossa otetaan huomioon UV-säteilyn silmiin ja ihoon kohdistuvien terveysvaikutusten aallonpituusriippuvuus, (taulukko 1.2) [dimensioton];

t, Δt

aika, altistumisen kesto, joka ilmaistaan sekunteina [s];

λ

aallonpituus, joka ilmaistaan nanometreinä [nm];

Δ λ

kaistanleveys, joka ilmaistaan nanometreinä [nm], laskelma- tai mittausväli;

Lλ (λ), Lλ

lähteen spektrinen radianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä, steradiaania ja nanometriä kohti [W.m- 2 sr –1 nm-1];

R (λ)

spektrinen painotus, jossa otetaan huomioon näkyvän ja IRA-säteilyn silmälle aiheuttaman lämpövaurion aallonpituusriippuvuus (taulukko 1.3) [dimensioton];

LR

efektiivinen radianssi (lämpövaurio): R (λ):lla spektrisesti painotettu laskettu radianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja steradiaania kohti [W m- 2 sr –1];

B (λ)

spektrinen painotus, jossa otetaan huomioon sinisen valon silmälle aiheuttaman fotokemiallisen vaurion aallonpituusriippuvuus (taulukko 1.3) [dimensioton];

LB

efektiivinen radianssi (sininen valo): B (λ):lla spektrisesti painotettu laskettu radianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja steradiaania kohti [W.m- 2 sr –1];

EB

efektiivinen irradianssi (sininen valo): B (λ):lla spektrisesti painotettu laskettu irradianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W.m-2];

EIR

kokonaisirradianssi (lämpövaurio): laskettu infrapunasäteilyn irradianssi aallonpituusalueella 780 nm–3 000 nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W.m-2];

Eiho

kokonaisirradianssi (näkyvä, IRA and IRB): laskettu näkyvän ja infrapunasäteilyn irradianssi aallonpituusalueella 380 nm–3 000 nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W.m-2];

Hiho

energiatiheys, irradianssin aika- ja aallonpituusintegraali näkyvän ja infrapunasäteilyn aallonpituusalueella 380–3 000 nm, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J.m-2];

α

kulmakoko: kulma, jota vastapäätä on näkyvä lähde tietyllä katseluetäisyydellä ja joka ilmaistaan milliradiaaneina (mrad). Näkyvä lähde on todellinen tai virtuaalinen kohde, joka muodostaa pienimmän mahdollisen kuvan verkkokalvolle.

Taulukko 1.1:

Altistumisen raja-arvot epäkoherentille optiselle säteilylle

Kohta

Aallonpituus nm

Altistumisen raja-arvo

Yksiköt

Huomautus

Kehonosa

Vaurio

a.

180-400

(UVA, UVB ja UVC)

Heff = 30

päivittäinen arvo (8 h)

[J m-2]

 

silmä

sarveiskalvo

sidekalvo

mykiöiho

sarveiskalvo-tulehdus

sidekalvo-tulehdus

harmaakaihi

eryteema

elastoosi

ihosyöpä

b.

315–400

(UVA)

HUVA = 104

päivittäinen arvo (8 h)

[J m-2]

 

silmä

mykiö

harmaakaihi

c.

300–700

(sininen valo)

ks. huom. 1

Formula

LB:[W m-2 sr-1]

t: [sekuntia]

kun α ≥ 11 mrad

silmä

verkko-kalvo

verkkokalvon-rappeuma

kun t ≤ 10 000 s

d.

300–700

(sininen valo)

ks. huom. 1

LB = 100

kun t > 10 000 s

[W m-2 sr-1]

e.

300–700

(sininen valo)

ks. huom. 1

Formula

EB: [W m-2]

t: [sekuntia]

kun α < 11 mrad

ks. huom. 2

kun t ≤ 10 000 s

f.

300–700

(sininen valo)

ks. huom. 1

EB = 0,01

t >10 000 s

[W m-2]

g.

380–1 400

(näkyvä ja IRA)

Formula

[W m-2 sr-1]

Cα = 1,7, kun

α ≤ 1,7 mrad

Cα = α, kun

1,7 ≤ α ≤ 100 mrad

Cα = 100, kun

α > 100 mrad

λ = 380; λ2= 1 400

silmä

verkko-kalvo

verkkokalvon palovamma

kun t >10 s

h.

380–1 400

(näkyvä ja IRA)

Formula

LR:[W m-2 sr-1]

t: [sekuntia]

kun 10 μs ≤ t ≤ 10 s

i.

380–1 400

(näkyvä ja IRA)

Formula

[W m-2 sr-1]

kun t <10 μs

j.

780–1 400

(IRA)

Formula

[W m-2 sr-1]

Cα = 11, kun

α ≤ 11 mrad

Cα = α, kun

11≤ α ≤ 100 mrad

Cα = 100, kun

α > 100 mrad

(mittausnäkökenttä: 11 mrad)

λ = 780; λ2= 1400

silmä

verkko-kalvo

verkkokalvon palovamma

kun t > 10 s

k.

780–1 400

(IRA)

Formula

LR: [W m-2 sr-1]

t: [sekuntia]

kun 10 μs ≤ t ≤ 10 s

l.

780–1 400

(IRA)

Formula

[W m-2 sr-1]

kun t < 10 μs

m.

780–3 000

(IRA ja IRB)

EIR = 18 000 t-0,75

kun t ≤ 1 000 s

E: [Wm-2]

t: [sekuntia]

 

silmä

sarveiskalvo

mykiö

sarveiskalvon palovamma

harmaakaihi

n.

780–3 000

(IRA ja IRB)

EIR = 100

kun t > 1 000 s

[W m-2]

o.

380–3 000

(näkyvä, IRA ja IRB)

Hiho = 20 000 t0,25

kun t < 10 s

H: [J m-2]

t: [sekuntia]

 

iho

palovamma

Huom 1: Alue 300 — 700 nm kattaa osan UVB-säteilystä, UVA-säteilyn kokonaan ja suurimman osan näkyvästä säteilystä. Näihin liittyvään riskiin viitataan kuitenkin yleisesti ilmauksella ”sininen valo”. Tarkasti ottaen sininen valo kattaa ainoastaan suunnilleen 400–490 nm:n välisen alueen.

Huom 2: Paikallaan pysyvien erittäin pienien (kulmakoko on < 11mrad) lähteiden osalta LB voidaan korvata EB:llä. Tätä sovelletaan tavallisesti vain oftalmologisiin laitteisiin tai liikkumattomaan silmään anestesian aikana. Suurin mahdollinen ”tuijotusaika” saadaan seuraavasti: t max = 100/ EB, jossa EB on ilmaistu watteina neliömetriä kohti (W m-2). Tavallisten näkötehtävien aikana tämä ei silmänliikkeistä johtuen ylitä 100 s.


Taulukko 1.2:

S (λ) [dimensioton], 180 nm–400 nm

λ (nm)

S (λ)

180

0,0120

181

0,0126

182

0,0132

183

0,0138

184

0,0144

185

0,0151

186

0,0158

187

0,0166

188

0,0173

189

0,0181

190

0,0190

191

0,0199

192

0,0208

193

0,0218

194

0,0228

195

0,0239

196

0,0250

197

0,0262

198

0,0274

199

0,0287

200

0,0300

201

0,0334

202

0,0371

203

0,0412

204

0,0459

205

0,0510

206

0,0551

207

0,0595

208

0,0643

209

0,0694

210

0,0750

211

0,0786

212

0,0824

213

0,0864

214

0,0906

215

0,0950

216

0,0995

217

0,1043

218

0,1093

219

0,1145

220

0,1200

221

0,1257

222

0,1316

223

0,1378

224

0,1444

225

0,1500

226

0,1583

227

0,1658

228

0,1737

229

0,1819

230

0,1900

231

0,1995

232

0,2089

233

0,2188

234

0,2292

235

0,2400

236

0,2510

237

0,2624

238

0,2744

239

0,2869

240

0,3000

241

0,3111

242

0,3227

243

0,3347

244

0,3471

245

0,3600

246

0,3730

247

0,3865

248

0,4005

249

0,4150

250

0,4300

251

0,4465

252

0,4637

253

0,4815

254

0,5000

255

0,5200

256

0,5437

257

0,5685

258

0,5945

259

0,6216

260

0,6500

261

0,6792

262

0,7098

263

0,7417

264

0,7751

265

0,8100

266

0,8449

267

0,8812

268

0,9192

269

0,9587

270

1,0000

271

0,9919

272

0,9838

273

0,9758

274

0,9679

275

0,9600

276

0,9434

277

0,9272

278

0,9112

279

0,8954

280

0,8800

281

0,8568

282

0,8342

283

0,8122

284

0,7908

285

0,7700

286

0,7420

287

0,7151

288

0,6891

289

0,6641

290

0,6400

291

0,6186

292

0,5980

293

0,5780

294

0,5587

295

0,5400

296

0,4984

297

0,4600

298

0,3989

299

0,3459

300

0,3000

301

0,2210

302

0,1629

303

0,1200

304

0,0849

305

0,0600

306

0,0454

307

0,0344

308

0,0260

309

0,0197

310

0,0150

311

0,0111

312

0,0081

313

0,0060

314

0,0042

315

0,0030

316

0,0024

317

0,0020

318

0,0016

319

0,0012

320

0,0010

321

0,000819

322

0,000670

323

0,000540

324

0,000520

325

0,000500

326

0,000479

327

0,000459

328

0,000440

329

0,000425

330

0,000410

331

0,000396

332

0,000383

333

0,000370

334

0,000355

335

0,000340

336

0,000327

337

0,000315

338

0,000303

339

0,000291

340

0,000280

341

0,000271

342

0,000263

343

0,000255

344

0,000248

345

0,000240

346

0,000231

347

0,000223

348

0,000215

349

0,000207

350

0,000200

351

0,000191

352

0,000183

353

0,000175

354

0,000167

355

0,000160

356

0,000153

357

0,000147

358

0,000141

359

0,000136

360

0,000130

361

0,000126

362

0,000122

363

0,000118

364

0,000114

365

0,000110

366

0,000106

367

0,000103

368

0,000099

369

0,000096

370

0,000093

371

0,000090

372

0,000086

373

0,000083

374

0,000080

375

0,000077

376

0,000074

377

0,000072

378

0,000069

379

0,000066

380

0,000064

381

0,000062

382

0,000059

383

0,000057

384

0,000055

385

0,000053

386

0,000051

387

0,000049

388

0,000047

389

0,000046

390

0,000044

391

0,000042

392

0,000041

393

0,000039

394

0,000037

395

0,000036

396

0,000035

397

0,000033

398

0,000032

399

0,000031

400

0,000030


Taulukko 1.3:

B (λ), R (λ) [dimensioton], 380 nm–1400 nm

λ (nm)

B (λ)

R (λ)

300 ≤ λ < 380

0,01

—

380

0,01

0,1

385

0,013

0,13

390

0,025

0,25

395

0,05

0,5

400

0,1

1

405

0,2

2

410

0,4

4

415

0,8

8

420

0,9

9

425

0,95

9,5

430

0,98

9,8

435

1

10

440

1

10

445

0,97

9,7

450

0,94

9,4

455

0,9

9

460

0,8

8

465

0,7

7

470

0,62

6,2

475

0,55

5,5

480

0,45

4,5

485

0,32

3,2

490

0,22

2,2

495

0,16

1,6

500

0,1

1

500 < λ ≤ 600

100,02·(450 - λ)

1

600 < λ ≤ 700

0,001

1

700 < λ ≤ 1 050

—

100,002·(700 - λ)

1 050 < λ ≤ 1 150

—

0,2

1 150 < λ ≤ 1 200

—

0,2 · 100,02·(1 150 - λ)

1 200 < λ ≤ 1 400

—

0,02

LIITE II

OPTINEN LASERSÄTEILY

Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin lähteestä tulevan säteilyn aallonpituudesta ja kestosta, ja tuloksia olisi verrattava vastaaviin altistumisen raja-arvoihin, jotka on esitetty taulukoissa 2.2–2.4. Joihinkin optisen lasersäteilyn lähteisiin voidaan soveltaa useampaa kuin yhtä altistumisarvoa ja sitä vastaavaa altistumisrajaa.

Taulukoissa 2.2–2.4 laskentaparametreinä käytettävät kertoimet on lueteltu taulukossa 2.5 ja toistuvan altistumisen osalta käytettävät korjauskertoimet taulukossa 2.6.

Formula

Formula

Selitykset:

dP

teho, joka ilmaistaan watteina [W];

dA

pinta-ala, joka ilmaistaan neliömetreinä [m2];

E (t), E

irradianssi tai tehotiheys: tietylle pinnalle kohdistuva säteilyteho pinta-alayksikköä kohti, joka ilmaistaan yleensä watteina neliömetriä kohti [W.m-2]; E (t):n ja E:n arvot tulevat mittauksista tai laitteiston valmistaja voi toimittaa ne;

H

energiatiheys, irradianssin aikaintegraali, ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J.m-2];

t

aika, altistumisen kesto, joka ilmaistaan sekunteina [s];

λ

aallonpituus, joka ilmaistaan nanometreinä [nm];

γ

mittausnäkökentän rajaava kartiokulma, joka ilmaistaan milliradiaaneina [mrad];

γm

mittausnäkökenttä, joka ilmaistaan milliradiaaneina [mrad];

α

lähteen kulmakoko, joka ilmaistaan milliradiaaneina [mrad];

rajaava aukko: ympyränmuotoinen alue, jolta irradianssin ja energiatiheyden keskiarvot mitataan;

G

integroitu radianssi, radianssin integraali tiettynä altistumisaikana, joka ilmaistaan säteilyenergiana säteilevän pinnan pinta-alayksikköä kohti ja säteilyn avaruuskulmayksikköä kohti, jouleina neliömetriä ja steradiaania kohti [J.m-2 sr -1].

Taulukko 2.1:

Säteilyvauriot

Aallonpituus [nm]

λ

Säteilyalue

Kohteena oleva elin

Vaurio

Altistumisen raja-arvoa koskeva taulukko

180–400

UV

silmä

fotokemiallinen vaurio ja lämpövaurio

2.2, 2.3

180–400

UV

iho

eryteema

2.4

400–700

näkyvä

silmä

verkkokalvon vaurio

2.2

400–600

näkyvä

silmä

valokemiallinen vaurio

2.3

400–700

näkyvä

iho

lämpövaurio

2.4

700–1 400

IRA

silmä

lämpövaurio

2.2, 2.3

700–1 400

IRA

iho

lämpövaurio

2.4

1 400–2 600

IRB

silmä

lämpövaurio

2.2

2 600–106

IRC

silmä

lämpövaurio

2.2

1 400–106

IRB, IRC

silmä

lämpövaurio

2.3

1 400–106

IRB, IRC

iho

lämpövaurio

2.4


Taulukko 2.2

Silmään kohdistuvan laseraltistumisen raja-arvot - Lyhytkestoinen altistuminen < 10 s

Aallonpituus (1) [nm]

Aukko

Kesto [s]

10-13 — 10-11

10-11 — 10-9

10-9 — 10-7

10-7 — 1,8 · 10-5

1,8 · 10-5 — 5 · 10-5

5 · 10-5 — 10-3

10-3 — 101

UVC

180-280

1 mm, kun t<0,3 s; 1,5 · t0,375, kun 0,3<t<10 s

E = 3 1010 [W m-2] (2)

H = 30 [J m-2]

UVB

280-302

303

H = 40 [J m-2]

jos t < 2,6 · 10-9, niin H = 5,6 · 103 t 0,25 [J m-2] (3)

304

H = 60 [J m-2]

jos t < 1,3 · 10-8, niin H = 5,6 · 103 t 0,25 [J m-2] (4)

305

H = 100 [J m-2]

jos t < 1,0 · 10-7, niin H = 5,6 · 103 t 0,25 [J m-2] (4)

306

H = 160 [J m-2]

jos t < 6,7 · 10-7, niin H = 5,6 · 103 t 0,25[J m-2] (4)

307

H = 250 [J m-2]

jos t < 4,0 · 10-6, niin H = 5,6 · 103 t 0,25 [J m-2] (4)

308

H = 400 [J m-2]

jos t < 2,6 · 10-5, niin H = 5,6 · 103 t 0,25 [J m-2] (4)

309

H = 630 [J m-2]

jos t < 1,6 · 10-4, niin H = 5,6 · 103 t 0,25[J m-2] (4)

310

H = 103 [J m-2]

jos t < 1,0 · 10-3, niin H = 5,6 · 103 t 0,25 [J m-2] (4)

311

H = 1,6·103 [J m-2]

jos t < 6,7 · 10-3, niin H = 5,6 · 103 t 0,25 [J m-2] (4)

312

H = 2,5·103 [J m-2]

jos t < 4,0 · 10-2, niin H = 5,6 · 103 t 0,25 [J m-2] (4)

313

H = 4,0·103 [J m-2]

jos t < 2,6 · 10-1, niin H = 5,6 · 103 t 0,25 [J m-2] (4)

314

H = 6,3·103 [J m-2]

jos t < 1,6 · 100, niin H = 5,6 · 103 t 0,25 [J m-2] (4)

UVA

315-400

H = 5,6 ·103 t0,25 [J m-2]

Näkyvä& IRA

400-700

7 mm

H = 1,5·10-4CE [Jm-2]

H = 2,7·104 t0,75 CE [Jm-2]

H = 5·10-3 CE [Jm-2]

H = 18 · t0,75 CE [Jm-2]

700-1 050

H = 1,5·10-4 CA CE [Jm-2]

H=2,7·104 t0,75 CA CE [Jm-2]

H = 5·10-3 CA CE [Jm-2]

H = 18 · t0,75 CA CE [Jm-2]

1 050-1 400

H = 1,5·10-3 CC CE [Jm-2]

H =2,7·105 t0,75 CC CE [Jm-2]

H = 5·10-2 CC CE [Jm-2]

H = 90 · t0,75 CC CE [Jm-2]

IRB & IRC

1 400-1 500

Ks. huom. (4)

E = 1012 [W m-2] (3)

H = 103 [Jm-2]

H=5,6·103 · t0,25 [Jm-2]

1 500-1 800

E = 1013 [W m-2] (3)

H = 104 [Jm-2]

1 800-2 600

E = 1012 [W m-2] (3)

H = 103 [Jm-2]

H=5,6·103 · t0,25 [Jm-2]

2 600-106

E = 1011 [W m-2] (3)

H=100 [Jm-2]

H = 5,6·103 · t0,25 [Jm-2]


Taulukko 2.3

Silmään kohdistuvan laseraltistumisen raja-arvot - Pitkäkestoinen altistuminen ≥ 10 s

Aallonpituus (5) [nm]

Aukko

Kesto [s]

101 — 102

102 — 104

104 — 3 · 104

UVC

180-280

3,5 mm

H = 30 [J m-2]

UVB

280-302

303

H = 40 [J m-2]

304

H = 60 [J m-2]

305

H = 100 [J m-2]

306

H = 160 [J m-2]

307

H = 250 [J m-2]

308

H = 400 [J m-2]

309

H = 630 [J m-2]

310

H = 1,0 103 [J m-2]

311

H = 1,6 103 [J m-2]

312

H = 2,5 103 [J m-2]

313

H = 4,0 103 [J m-2]

314

H = 6,3 103 [J m-2]

UVA

315-400

H = 104 [J m-2]

Näkyvä

400 — 700

400–600

Fotokemiallinen (6)

Verkkokalvon vaurio

7 mm

H = 100 CB [Jm-2]

(γ = 11 mrad) (8)

E = 1CB [Wm-2]; (γ = 1,1 t0,5 mrad) (8)

E = 1CB [Wm-2]

(γ = 110 mrad) (8)

400–700

Terminen (6)

Verkkokalvon vaurio

jos α < 1,5 mrad,

niin E = 10 [W m-2]

jos α > 1,5 mrad ja t ≤ T2,

niin H = 18CE t0,75 [J m-2]

jos α > 1,5 mrad ja t > T2,

niin E = 18CE T2 -0,25 [W m-2]

IRA

700-1 400

7 mm

jos α < 1,5 mrad,

niin E = 10 CA CC [W m-2

jos α > 1,5 mrad ja t ≤ T2

niin H = 18 CA CC CE t0,75 [J m-2]

jos α > 1,5 mrad ja t > T2

niin E = 18 CA CC CE T2 -0,25 [W m-2] (ei saa ylittää 1 000 W m-2)

IRB & IRC

1 400-106

ks. (7)

E = 1 000 [Wm-2]


Taulukko 2.4:

Ihoon kohdistuvan laseraltistumisen raja-arvot

Aallonpituus (9) [nm]

Aukko

Kesto [s]

< 10-9

10-9 — 10-7

10-7 — 10-3

10-3 — 101

101 — 103

103 — 3 · 104

UV

(A, B, C)

180-400

3,5 mm

E = 3 · 1010 [W m-2]

Samat kuin silmän altistumisrajat

Näkyvä

& IRA

400-700

3,5 mm

E = 2 · 1011 [W m-2]

H = 200 CA

[J m-2]

H = 1,1 · 104 CA t 0,25

[J m-2]

E = 2 · 103 CA [W m-2]

700-1 400

E = 2 · 1011 CA [W m-2]

IRB & IRC

1 400-1 500

E = 1012 [W m-2]

Samat kuin silmän altistumisrajat

1 500-1 800

E = 1013 [W m-2]

1 800-2 600

E = 1012 [W m-2]

2 600-106

E = 1011 [W m-2]


Taulukko 2.5:

Sovellettavat korjauskertoimet ja muut laskentaparametrit

ICNIRP:n esittämä parametri

Aallonpituusalue

(nm)

Arvo

CA

λ < 700

CA = 1,0

700-1 050

CA = 100,002(λ — 700)

1 050-1 400

CA = 5,0

CB

400-450

CB = 1,0

450-700

CB = 100,02(λ — 450)

CC

700-1 150

CC = 1.0

1 150-1 200

CC = 100,018(λ — 1150)

1 200-1 400

CC = 8,0

T1

λ < 450

T1 = 10 s

450-500

T1 = 10 · [100,02 ( λ — 450)] s

λ > 500

T1 = 100 s

ICNIRP:n esittämä parametri

Biologinen vaikutus

Arvo

αmin

kaikki lämpövaikutukset

αmin = 1,5 mrad

ICNIRP:n esittämä parametri

Kulmakoko

(mrad)

Arvo

CE

α < αmin

CE = 1,0

αmin < α < 100

CE = α/αmin

α > 100

CE = α2 / (αmin · αmax) mrad

kun αmax = 100 mrad

T2

α < 1,5

T2 = 10 s

1,5 < α < 100

T2 = 10 · [10(α — 1,5)/98,5] s

α > 100

T2 = 100 s

ICNIRP:n esittämä parametri

Altistumisaika

(s)

Arvo

γ

t ≤ 100

γ = 11 [mrad]

100 < t < 104

γ = 1,1 t 0, 5 [mrad]

t > 104

γ = 110 [mrad]

Taulukko 2.6

Korjauskertoimet toistuvaa altistumista varten

Kaikkia kolmea alla olevaa yleissääntöä tulee soveltaa peräkkäisiä pulsseja lähettävien tai skannaavien laserjärjestelmien aiheuttamaan toistuvaan altistumiseen:

1.

Pulssijonon yksittäisestä pulssista aiheutuva altistuminen ei saa ylittää kyseisen pulssinpituisen yksittäisen pulssin altistumisen raja-arvoa.

2.

Minkään ajan t kestoisen pulssijoukon (tai pulssijonon osan) aiheuttama altistuminen ei saa ylittää aikaa t vastaavaa altistumisen raja-arvoa.

3.

Minkään pulssijoukon yksittäisen pulssin aiheuttama altistuminen ei saa ylittää yksittäisen pulssin altistumisen raja-arvoa kerrottuna kumulatiivisella lämpökorjauskertoimella Cp=N-0.25, jossa N on pulssien lukumäärä. Tätä sääntöä sovelletaan ainoastaan lämpövaurioilta suojaaviin altistumisrajoihin, jolloin kaikkia alle Tmin aikana tulevia pulsseja pidetään yksittäisenä pulssina.

Parametri

Spektrialue (nm)

Arvo

Tmin

315 < λ ≤ 400

Tmin = 10-9 s

(= 1 ns)

400 < λ ≤ 1 050

Tmin = 18 · 10-6 s

(= 18 μs)

1 050 < λ ≤ 1 400

Tmin = 50 · 10-6 s

(= 50 μs)

1 400 < λ ≤ 1 500

Tmin = 10-3 s

(= 1 ms)

1 500 < λ ≤ 1 800

Tmin = 10 s

 

1 800 < λ ≤ 2 600

Tmin = 10-3 s

(= 1 ms)

2 600 < λ ≤ 106

Tmin = 10-7 s

(= 100 ns)

(1)  Jos laserin aallonpituudella on kaksi rajaa, sovelletaan niistä tiukempaa.

(2)  Kun 1400≤λ<105 nm: aukon läpimitta = 1 mm, kun t ≤ 0,3 s ja 1,5 t0,375 mm, kun 0,3 s < t < 10 s; kun 105≤λ<106 nm: aukon läpimitta = 11 mm.

(3)  Koska näillä pulssipituuksilla tiedot ovat puutteelliset, ICNIRP suosittelee 1 ns:n irradianssin rajan käyttöä.

(4)  Taulukossa on yksittäisten laserpulssien arvot. Silloin kun on kyse monista laserpulsseista, välille T min (lueteltu taulukossa 2.6) sijoittuvien laserpulssien kestot on laskettava yhteen ja tulokseksi saatua aika-arvoa on käytettävä t:nä kaavassa: 5,6 103 t0,25.

(5)  Jos laserin aallonpituudella tai muulla ominaisuudella on kaksi rajaa, sovelletaan niistä tiukempaa.

(6)  Pienten lähteiden osalta, joiden kulmakoko on 1,5 mrad tai pienempi, näkyvän säteilyn kaksinkertaiset raja-arvot E alueella 400 nm–600 nm pelkistyvät termisen vaurion rajaksi, kun 10s≤t<T1, ja fotokemiallisen vaurion rajaksi altistumisajan ollessa pitempi. T1 ja T2: ks. taulukko 2.5. Fotokemiallisen säteilyn verkkokalvovaurion raja-arvo voidaan ilmaista myös ajan suhteen integroituna radianssina G = 106 CB [J m-2 sr-1], kun 10s < t ≤ 10 000 s, ja radianssina L = 100 CB [W m-2sr-1], kun t > 10 000 s. G:n ja L:n mittaamisessa keskiarvon määrittävänä näkökenttänä on käytettävä γm:ää. CIE:n määrittämä virallinen raja näkyvän säteilyn ja infrapunasäteilyn välillä on 780 nm. Aallonpituuskaistojen nimet sisältävä sarake on tarkoitettu ainoastaan antamaan käyttäjälle parempi kuva asiasta. (CEN käyttää merkintää G, CIE merkintää Lt, ja IEC ja CENELEC käyttävät merkintää LP).

(7)  Aallonpituus 1 400–105 nm: aukon halkaisija = 3.5 mm; aallonpituus 105–106 nm: aukon halkaisija = 11 mm.

(8)  Altistumisarvon mittausta varten γ määritetään seuraavasti: Jos α (lähteen kulmakoko) > γ (rajaava kartiokulma, vastaavassa sarakkeessa sulkeissa), niin mittausnäkökentän (γm) tulee olla annettu γ:n arvo. (Jos käytetään laajempaa mittausnäkökenttää, vaara yliarvioidaan).

Jos α < γ, niin mittausnäkökentän (γm) on oltava riittävän laaja kattamaan lähteen kokonaan, mutta sitä ei muuten rajata ja se voi olla laajempi kuin γ.

(9)  Jos laserin aallonpituudella tai muulla ominaisuudella on kaksi rajaa, sovelletaan niistä tiukempaa.

NEUVOSTON PERUSTELUT

I   JOHDANTO

Komissio toimitti neuvostolle 8. helmikuuta 1993 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 118 a artiklaan perustuvan ehdotuksen neuvoston direktiiviksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä aiheutuville riskeille.

Ehdotuksen tarkoituksena oli täydentää direktiiviä 89/391/ETY täsmentämällä, miten eräitä sen säännöksiä on sovellettava fysikaalisille tekijöille altistumisen erityistapauksessa.

Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa 20. huhtikuuta 1994 ja talous- ja sosiaalikomitea 30. kesäkuuta 1993. Euroopan parlamentti vahvisti ensimmäisen käsittelynsä tuloksen 16. syyskuuta 1999. (1)

Komissio esitti muutetun ehdotuksen 8. heinäkuuta 1994.

Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan oikeusperustaksi tuli entisen 118 a artiklan sijaan 137 artiklan 2 kohta, jossa määrätään yhteispäätösmenettelystä Euroopan parlamentin kanssa sekä talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kuulemisesta.

Alueiden komitea ilmoitti 13. tammikuuta 2000 päivätyllä kirjeellä, ettei se anna lausuntoa direktiiviehdotuksesta.

Ehdotuksen tärkein piirre oli se, että siinä yhdistettiin yhteen välineeseen neljä fysikaalista tekijää (melu, mekaaninen tärinä, optinen säteily sekä sähkömagneettiset kentät), joista kutakin olisi käsitelty erillisessä liitteessä.

Koska näiden neljän fysikaalisen tekijän ominaisuudet poikkeavat toisistaan erittäin suuresti, vuonna 1999 päätettiin laatia niistä erilliset direktiivit. Tärinää, melua ja sähkömagneettisia kenttiä koskevat direktiivit onkin jo annettu. Neuvosto päätti sitten keskittyä optiseen säteilyyn neljäntenä ja viimeisenä osatekijänä.

Neuvosto vahvisti yhteisen kannan 18. huhtikuuta 2005 perustamissopimuksen 251 artiklan mukaisesti.

II   TAVOITE

Direktiiviehdotuksen tavoitteena on alkuperäisen ehdotuksen jakamisen seurauksena parantaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvilta riskeiltä.

III   YHTEISEN KANNAN ERITTELY

1.   Yleiset huomautukset

Perustamissopimuksen 137 artiklan 1 kohdan mukaisesti ”yhteisö tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa (aloilla, joihin kuuluu:...) erityisesti työympäristön parantaminen työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi”.

Perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdassa määrätään, että ”neuvosto voi antaa direktiivein säännökset vähimmäisvaatimuksista, jotka pannaan täytäntöön asteittain ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion edellytykset ja kussakin jäsenvaltiossa voimassa oleva sääntely”.

Neuvoston yhteinen kanta on tällä alalla perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdan tavoitteiden mukainen, sillä sen tarkoituksena on ottaa käyttöön vähimmäisvaatimukset työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvilta riskeiltä.

Yhteinen kanta on lisäksi komission esittämien ja Euroopan parlamentin kannattamien tavoitteiden mukainen huolimatta rakenteellisesta erilaisuudesta, joka johtuu alkuperäisen ehdotuksen jakamisesta. Siihen on otettu mukaan useita tarkistuksia, joita Euroopan parlamentti teki ensimmäisessä käsittelyssä komission ehdotukseen.

2.   Rakenne ja pääkohdat

2.1   Yleisrakenne

Yhteisen kannan yleisrakenne, esimerkiksi altistuksen raja-arvojen käyttöönotto, työntekijöille annettavia tietoja ja koulutusta sekä työntekijöiden kuulemista ja osallistumista koskevat artiklat sekä muut säännökset, on paljolti tärinää, melua ja sähkömagneettisia kenttiä koskevien direktiivien säännösten mukainen. Se vastaa myös komission muutetun ehdotuksen yleisrakennetta.

Yhteisen kannan 1 artiklassa viitataan työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttaviin riskeihin, jotka johtuvat optisen säteilyn silmille ja iholle aiheuttamista haittavaikutuksista. Pitkän ja lyhyen aikavälin haittavaikutusten välillä ei tehdä eroa, koska sekä akuutit että krooniset haitalliset terveysvaikutukset kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Esimerkiksi liiallinen altistuminen ultraviolettisäteilylle voi aiheuttaa pitkäaikaisvaikutuksia, kuten ihomelanoomia.

2.2   Altistumisen raja-arvot

Yhteinen kanta perustuu altistumisen raja-arvojen käyttöönottoon sellaisina kuin ne määritellään 2 artiklassa ja vahvistetaan liitteissä olevissa taulukoissa 3 artiklassa esitetyn mukaisesti. Kyseiset arvot perustuvat pääasiassa kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn komitean (ICNIRP) suosituksiin. Niillä aloilla, joita varten ICNIRP ei ole laatinut arvoja, käytettiin kansainvälisen sähkötekniikan toimikunnan (IEC) vahvistamia arvoja. Nämä tieteellisesti perustellut ja varovaisiin arvioihin pohjautuvat ohjeet on tarkoitettu estämään sellaiset akuutit ja pitkäaikaiset vaikutukset silmille ja iholle, joita erittäin korkeat altistumisen tasot voivat aiheuttaa. ICNIRP:n ohjeissa säädetyt altistumisen raja-arvot vastaavat arvoja, joita muut tällä alalla toimivat riippumattomat tieteelliset neuvoa-antavat elimet ovat kehittäneet, erityisesti American Conference of Government Industrial Hygienists (ACGIH), Yhdistyneen kuningaskunnan National Radiological Protection Board (NRPB) ja Alankomaiden Gezondheidsraad.

Muulle kuin luonnon optisen säteilyn lähteistä tulevalle ei-koherentille säteilylle altistumisen raja-arvot vahvistetaan liitteessä I ja lasersäteilylle altistumisen raja-arvot liitteessä II.

Altistumisen raja-arvojen ja teknisten tarkastusten soveltamista ei katsota asianmukaiseksi luonnon optisen säteilyn lähteille altistumisen yhteydessä, ja ehkäisevät toimenpiteet, kuten työntekijöille annettavat tiedot ja koulutus, ovat sen vuoksi olennaisen tärkeitä riskien arvioimisessa ja luonnon optisen säteilyn lähteistä (aurinko, vulkaaninen toiminta, tulipalot, salama jne.) aiheutuvien altistumisen riskien vähentämisessä.

2.3   Altistumisen määrittely ja riskien arviointi

Yksi yhteisen kannan pääkohta on 4 artiklan säännökset altistumisen määrittelystä ja riskien arvioinnista. Tärkeitä seikkoja, joita työnantajan on erityisesti otettava riskinarvioinnissa huomioon, ovat muun muassa erityisiin riskiryhmiin kuuluvat työntekijät ja altistuminen useille lähteille (4 artiklan 4 kohta).

4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että työnantajan on arvioitava ja tarvittaessa mitattava ja/tai laskettava optiselle säteilylle altistumisen tasot. Samassa artiklassa annetaan ohjeet sovellettavista menetelmistä: olisi käytettävä IEC:n, CIE:n ja CEN:n (2) standardeja ja suosituksia, jos ne ovat saatavissa, ja muussa tapauksessa olisi noudatettava kansallisia tai kansainvälisiä tieteellisesti perusteltuja ohjeita. Turhan toiston välttämiseksi arvioinnissa voidaan ottaa huomioon laitteen valmistajan ilmoittamat tiedot, jos laite kuuluu asiaa koskevan yhteisön direktiivin soveltamisalaan.

2.4   Toimet, jotka on toteutettava, kun riski on todettu

Yhteisen kannan tavoitteena on poistaa tai vähentää mahdollisimman alhaiselle tasolle optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvat riskit. 5 artiklan 2 kohdassa viitataan keinotekoisille optisen säteilyn lähteille altistuviin työntekijöihin ja 5 artiklan 3 kohdassa luonnon optisen säteilyn lähteille altistuviin työntekijöihin. Molemmissa tapauksissa työnantajan on laadittava ja toteutettava toimintasuunnitelma, joka käsittää teknisiä ja/tai organisatorisia toimenpiteitä.

Keinotekoisten lähteiden osalta 5 artiklan 2 kohdassa mainitaan tällaisen toimintasuunnitelman osatekijöinä muun muassa vaihtoehtoiset työmenetelmät, laitteiden valitseminen, tekniset toimenpiteet säteilyvaikutuksen vähentämiseksi tai työpaikkojen suunnittelu. Altistumisen raja-arvo -käsitteestä johtuen 5 artiklan 5 kohdassa todetaan selvästi, että työntekijät eivät saa missään tilanteessa altistua yli altistumisen raja-arvojen. Jos altistumisen raja-arvot kuitenkin ylittyvät, työnantajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi altistumisen raja-arvojen alapuolelle, yksilöitävä syyt, joiden vuoksi altistumisen raja-arvot on ylitetty, ja muutettava suojelu- ja ehkäisytoimenpiteitä siten, ettei raja-arvojen ylitys toistu.

Riskin toteamisesta johtuva lisävelvollisuus koskee sitä, että kyseiset alueet on yksilöitävä, ne on osoitettava asianomaisin merkein ja pääsyä niille on rajoitettava (5 artiklan 4 kohta).

Altistumisen raja-arvojen noudattaminen keinotekoisten optisen säteilyn lähteiden osalta ja järjestelmällinen varovaisuusperiaatteen huomioon ottaminen luonnollisten lähteiden osalta tarjoavat todennäköisesti korkean tason suojan kaikkia mahdollisia haittavaikutuksia vastaan.

2.5   Tärkeimmät erot komission muutettuun ehdotukseen verrattuna

Tärkeimmät yhteisen kannan ja komission muutetun ehdotuksen väliset erot ovat

—

uusi rakenne, joka johtuu siitä, että optista säteilyä käsitellään nyt erityisdirektiivissä,

—

altistumisen raja-arvojen ryhmittely ja määritteleminen uudella tavalla sekä toiminta-arvojen ja kynnysarvojen poistaminen,

—

liitteissä olevat taulukot ja säännökset, joissa noudatetaan tarkkaan ICNIRP:n suosituksia,

—

viittaukset standardeihin, suosituksiin ja tieteellisesti perusteltuihin ohjeisiin riskien arvioinnin yhteydessä tehtävää keinotekoisille optisen säteilyn lähteille altistumisen tasojen arviointia, mittausta ja laskentaa varten,

—

tiettyjen toimintojen pitämistä lisääntyneen riskin aiheuttavina ja vastuulliselle viranomaiselle ilmoitettavina koskevasta vaatimuksesta luopuminen,

—

saman suojelun tason takaaminen sekä ulko- että sisätyötä tekeville.

3.   Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistukset

Koska yhteisessä kannassa käsitellään ainoastaan optista säteilyä, useat Euroopan parlamentin tarkistukset eivät koske sitä. Siksi ainoastaan tarkistukset 1, 4–21, 25, 27 ja 34–36 oli otettava huomioon ennen yhteisen kannan vahvistamista.

3.1   Neuvoston hyväksymät Euroopan parlamentin tarkistukset

Tarkistukset 1, 5, 9, 14, 16 ja 25 hyväksyttiin kokonaisuudessaan neuvoston yhteiseen kantaan sanatarkasti tai ainakin sisällöltään.

Tämän lisäksi tarkistus 4 hyväksyttiin osittain 2 artiklan e alakohtaan. Tarkistuksen 4 tekstistä poiketen neuvosto kuitenkin piti parempana todeta, että altistumisen raja-arvojen noudattamisella varmistetaan, että työntekijöitä suojellaan kaikilta tunnetuilta terveyshaitoilta.

Tarkistuksen 10 sisältö ilmenee 5 artiklan 6 kohdan tekstistä, vaikkei neuvosto pitänytkään asianmukaisena viitata erityisen alttiisiin riskiryhmiin kohdistuvia ehkäisytoimenpiteitä koskevaan yksinomaiseen tavoitteeseen.

Tarkistuksen 12 sisältö hyväksyttiin yhteisen kannan 5 artiklan 1 kohtaan, jossa nyt viitataan altistumisen poistamiseen tai vähentämiseen mahdollisimman alhaiselle tasolle.

Tarkistus 13 hyväksyttiin osittain 5 artiklan 5 kohtaan. Neuvosto ei katsonut tarpeelliseksi viitata erityisesti kollektiivisiin toimiin, koska työnantajan on otettava huomioon kaikki mahdolliset ehkäisytoimenpiteet ryhtyessään toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi altistumisen raja-arvojen alapuolelle.

Tarkistuksen 17 sisältö hyväksyttiin 4 artiklan 5 kohdan f alakohtaan, jossa luetellaan optiselle säteilylle altistumisen mahdollisia epäsuoria vaikutuksia.

3.2   Euroopan parlamentin tarkistukset, joita neuvosto ei hyväksynyt

Neuvosto katsoi, ettei yhteiseen kantaan ollut aiheellista hyväksyä tarkistuksia 6, 7, 8, 11, 15, 18, 19, 20, 21, 27, 34, 35 ja 36 seuraavista syistä:

—

Komission muutetussa ehdotuksessa ja tarkistuksissa 6 ja 7 ollutta kynnysarvoa tai toiminta-arvoa ei tarvinnut ottaa mukaan, koska ICNIRP:n suosittelemien altistumisen raja-arvojen noudattaminen takaa jo, ettei mitään tunnettuja terveydelle haitallisia vaikutuksia ole. Työterveyden alalla on vain harvoja alueita, joita olisi tutkittu yhtä perusteellisesti kuin optista säteilyä tai joilla vallitsisi yhtä laajalle levinnyt kansallisten ja kansainvälisten neuvoa-antavien terveysviranomaisten välinen yksimielisyys turvallisista altistumisen tasoista.

—

Tarkistusta 8 ei hyväksytty, koska ”arvioinnille” ei tarvita erillistä määritelmää 4 artiklassa olevien arviointia koskevien säännösten lisäksi.

—

Tarkistusta 11 ei hyväksytty, koska 4 artiklan mukaan on arvioitava työntekijöiden terveydelle aiheutuvaa riskiä eikä altistumisen tasoa.

—

Terveydentilan seurantaa koskevaa tarkistusta 15 ei hyväksytty, koska neuvosto piti parempana yleistä viittausta puitedirektiivin 89/391/ETY 14 artiklaan kuin liian sitovan velvoitteen kohdistamista työntekijöihin. Yhteisen kannan 8 artiklaan sisältyy kuitenkin useita terveydentilan seurantajärjestelyjä koskevia säännöksiä.

—

Tarkistukset 18, 19 ja 20 olivat tarpeettomia, koska yhteisessä kannassa ei ole poikkeusta tai vapautuksia koskevaa erityissäännöstä.

—

Neuvosto katsoi, että 11 artiklassa oleva vakiosäännös komissiota avustavasta komiteasta oli riittävä, eikä siksi hyväksynyt tarkistusta 21.

—

Tarkistus 27 oli tarpeeton, koska yhteisessä kannassa ei ole vaaraa aiheuttavia toimintoja koskevaa erityissäännöstä.

—

Tarkistuksia 34, 35 ja 36 ei hyväksytty, koska liitteet on jäsennelty uudelleen ICNIRP:n suositusten mukaisesti.

IV   JOHTOPÄÄTÖS

Neuvosto katsoo, että kokonaisuutena yhteinen kanta on komission muutetun ehdotuksen perustavoitteiden mukainen. Se katsoo myös, että ottaen huomioon erillisten tekstien valmistelun kunkin neljän fysikaalisen tekijän osalta yhteisessä kannassa otetaan huomioon Euroopan parlamentin alkuperäiseen komission ehdotukseen tekemissä tarkistuksissa ajamat päätavoitteet.

(1)  EYVL C 54, 25.2.2000, s. 75.

(2)  IEC: Kansainvälinen sähkötekniikan toimikunta

CIE: Kansainvälinen valaistustoimikunta

CEN: Euroopan standardointikomitea.