1.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 161/11

1.

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 10 päivänä toukokuuta 2005 Euroopan unionin neuvostolta lausuntopyynnön, joka koski kahta ehdotettua tointa: ehdotusta neuvoston päätökseksi tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) 17 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta (jäljempänä ’ehdotus’) ja ehdotusta neuvoston päätökseksi tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) 17 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta tehdyn neuvoston päätöksen soveltamisen laajentamisesta koskemaan jäsenvaltioita, jotka eivät osallistu rahaliittoon (jäljempänä ’rinnakkaisehdotus’) (1).

2.

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 105 artiklan 4 kohdan ensimmäiseen luetelmakohtaan. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

3.

Perikles-ohjelma luotiin tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) 17 päivänä joulukuuta 2001 annetulla neuvoston päätöksellä 2001/923/EY (2) EKP toteaa sekä ehdotuksen että rinnakkaisehdotuksen osalta sen näkemyksen mukaisesti, jonka se esitti lausunnossaan, kun sitä kuultiin ehdotuksesta päätökseksi 2001/923/EY, (3) että se pitää erittäin myönteisinä ja tukee täysin ehdotuksia, joilla pyritään suojaamaan euroa väärentämiseltä valituille kohderyhmille suunnattujen koulutusta, tietojenvaihtoa ja avunantoa koskevien ohjelmien avulla.

4.

EKP toteaa, että tärkein tavoite, johon ehdotuksella pyritään, on jatkaa Perikles-ohjelman voimassaoloaikaa (nykyisen ohjelman on määrä päättyä 31 päivänä joulukuuta 2005) 31 päivään joulukuuta 2011 soveltamalla samaa yhden miljoonan euron vuosibudjettia kuin tähänkin saakka. Ehdotuksessa säädetään myös Europolin etukäteisharkinnan perusteella valtioiden rajat ylittäville tutkimuksille annettavasta hallinnollisesta tuesta, mikäli tällaista tukea ei ole saatavissa muilta EU:n toimielimiltä. Siinä ehdotetaan lisäksi lisäämään yhteisön rahoitusosuutta 70 prosentista 80 prosenttiin rahoitettaessa tietojenvaihtoa ja ulkoisia toimia sekä omaksumaan joustava lähestymistapa jäsenvaltioiden vuosittain Perikles-ohjelmasta rahoitettavaksi esittämien hankkeiden lukumäärän rajoittamiseen.

5.

EKP toteaa aluksi, että perustamissopimuksen 123 artiklan 4 kohta saattaa olla riittämätön oikeudellinen perusta ehdotukselle, varsinkin kun otetaan huomioon ohjelman ulottaminen rajat ylittävien tutkimusten hallinnolliseen tukeen.

6.

Asiasisällön osalta EKP korostaa olevan tärkeää varmistua siitä, että aika, jolla Perikles-ohjelmaa jatketaan, määritellään siten, että otetaan huomioon euron käyttöönottamisen ajankohdat uusissa jäsenvaltioissa. Koska suunnitellut ajankohdat euron käyttöönottamiselle suurimmassa osassa uusia jäsenmaita sijoittuvat ajanjaksolle vuodesta 2008 vuoteen 2010, (4) Perikles-ohjelman ehdotetulla jatkamisella joulukuun 31 päivään 2011 saakka otetaan huomioon koulutuksen, tietojenvaihdon ja avunannon lisääntynyt tarve tulevaisuudessa. Perikles-ohjelman jatkamiseen on syytä suhtautua myönteisesti myös sen vuoksi, että sen ajoitus sattuu todennäköisesti yksiin vuosikymmenen lopun vaiheilla tapahtuvan eurosetelien toisen sarjan liikkeeseen laskemisen kanssa, mikä seikka voidaan näin ollen ottaa ohjelmassa huomioon.

7.

Vastaavasti yhteisön osuuden lisääminen tietojenvaihdon ja ulkoisten toimien yhteisrahoituksessa sekä joustavan suhtautumisen omaksuminen niiden hankkeiden lukumäärälliseen rajoittamiseen, joita jäsenvaltioilla on oikeus esittää rahoitettaviksi, ovat molemmat positiivisia lisätoimenpiteitä avun suuntaamiseksi sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

8.

Perikles-ohjelman asianmukainen koordinointi olemassa olevien yhteisön tai EU:n ohjelmien sekä Europolin ja EKP:n hankkeiden kanssa on olennaisen tärkeää, kuten päätöksen 2001/923/EY 5 artiklassa todetaan. Tämän vuoksi rajat ylittäville tutkimuksille annettavaa hallinnollista tukea voidaan ehdotuksen mukaan rahoittaa ainoastaan, jos sellaista tukea ei ole saatavissa muilta eurooppalaisilta toimielimiltä. Hallinnollisen tuen rahoitusta edeltää ehdotuksen mukaan Europolin sitä koskeva arviointi. Koska hallinnollisen tuen rahoittaminen voi liittyä myös eurosetelien väärentämistä koskeviin valtioiden rajat ylittäviin tutkimuksiin, neuvosto voisi myös harkita, että EKP osallistuisi arviointiin. EKP toteaa, että olisi hyödyllistä, että komissio, EKP ja Europol tutkisivat yhdessä Perikles-ohjelmasta rahoitettavat hankkeet ja että tehtävä päätös vaatisi näiden kolmen elimen suostumuksen sen ohjausryhmän puitteissa, joka on jo perustettu euron väärentämisen vastaisen yhteisen strategian kehittämiseksi.

9.

EKP toteaa, että seuranta- ja arviointimenettelyjen osalta ehdotus sisältää vain vähäisiä muutoksia. Koska Perikles-ohjelmaa on tarkoitus jatkaa vielä kuudella lisävuodella, EKP suosittelee, että ehdotuksen 1 artiklan 8 ja 9 alakohtaan sisällytettäisiin kunnianhimoisempi, avoimempi ja selvempi arviointimenettely. EKP:n tulisi osallistua täysipainoisesti Perikles-ohjelman aiheellisuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden arviointiin, jotta se vastedes kykenee antamaan neuvostolle asiantuntevan lausunnon ohjelman mahdollisesta jatkamisesta tulevaisuudessa.