30.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 109/50


Alueiden komitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toiminnasta sekä ehdotus neuvoston asetuksen (EY) N:o 1035/97 uudelleen laatimisesta ja Ehdotus: neuvoston asetus Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksesta (uudelleen laadittu toisinto)

(2004/C 109/09)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toiminnasta sekä ehdotuksen neuvoston asetuksen (EY) N:o 1035/97 uudelleen laatimisesta ja ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksesta (uudelleen laadittu toisinto) (KOM(2003) 483 lopullinen),

ottaa huomioon Euroopan komission 22. toukokuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon puheenjohtajansa päätöksen 19. maaliskuuta 2003 antaa lausunnon valmistelu ”talous- ja sosiaalipolitiikka” -valiokunnan tehtäväksi,

ottaa huomioon ”talous- ja sosiaalipolitiikka” -valiokunnan joulukuun 16. päivänä 2003 hyväksymän lausuntoluonnoksen (CdR 313/2003 rev. 1) (esittelijä Peter Moore, Sheffieldin kaupunginvaltuuston jäsen, UK/ELDR),

hyväksyi 11.—12. helmikuuta 2004 pitämässään 53. täysistunnossa (helmikuun 12. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1.   Alueiden komitean kanta

Alueiden komitea

1.

tunnustaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen strategisen roolin rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa koko Euroopan unionissa.

2.

kannattaa tiedonannossa esitettyä aietta lisätä johtamistaidot hallintoneuvoston jäseniltä vaadittavaan asiantuntemukseen.

3.

katsoo, että suurina työnantajina sekä asukkaiden ja kansalaisten tarvitsemien tavaroiden ja palveluiden tuottajina alue- ja paikallisviranomaiset vaikuttavat ja osallistuvat merkittävällä tavalla rasismin vastaisiin hankkeisiin ja hyvien käytänteiden kehittämiseen sekä arvioivat niitä. Valtakunnallisten strategioiden on saatava alue- ja paikallisyhteisöjen tuki, jotta ne hyväksytään ja niihin osallistutaan mahdollisimman laajalti ja jotta tieto leviää alueellisten ja paikallisten tiedotusvälineiden kautta mahdollisimman laajalle koko jäsenvaltiossa.

4.

korostaa kuulemismekanismien merkitystä ja yhteyksien ylläpitämistä kansalaisyhteiskuntaan.

5.

on huolestunut siitä, että maakohtaisten keskustelutilaisuuksien poistaminen seurantakeskuksen toiminnasta vähentää seurantakeskuksen vuorovaikutusta jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan kanssa. Jäsenvaltiokohtaiset keskustelutilaisuudet ovat edesauttaneet tärkeiden yhteyksien muodostamista ja ylläpitämistä keskinäisessä tietovirrassa etnisten vähemmistöyhteisöjen ja tärkeiden kansalaisyhteiskunnan voimien kanssa.

6.

Alueiden komitea on eri mieltä ehdotuksesta nimittää yhdenvertaisen kohtelun puolesta toimivien elinten johtajia ehdottomasti hallintoneuvostoon.

7.

arvostaa komission toivetta optimoida seurantakeskuksen päätöksentekorakenteiden teho — kun otetaan huomioon erityisesti se, että hallintoneuvoston kokoonpanossa olisi maksimoitava seurantakeskuksen vaikutus jäsenvaltioiden poliittisiin päättäjiin ja samalla säilytettävä kyky taata sen riippumattomuus.

8.

on samaa mieltä siitä, että Raxen on asetettava ehdottomasti etusijalle. Seurantakeskuksen seurantatehtävä on erittäin tärkeä. Tiedon järjestelmällinen keruu on tärkeää ratkaistaessa rasismiin ja muukalaisvihaan liittyviä seikkoja: puutteellinen välikohtauksista ilmoittaminen tai ilmoittamatta jättäminen, joihin on useita syitä; syrjivien suuntausten ja käytänteiden kehityksen kartoittaminen sekä niiden torjuntatoimenpiteiden tehokkuus ja erilaisista lähteistä saatujen tietojen vertailtavuuden parantaminen käyttämällä yhteisiä formaatteja, indikaattoreita ja menetelmiä. Seurantakeskuksen suorittama seuranta keräämällä, kokoamalla, analysoimalla ja levittämällä asianmukaista tietoa tarjoaa EU:lle paremman kuvan siitä, missä ja miten rasismi ja muukalaisviha ilmenevät. Unioni voi näin parantaa strategioitaan ja menetelmiään, joiden ansiosta yhteisöä koskevat tiedot ovat entistä vertailukelpoisempia, objektiivisempia, kattavampia ja luotettavampia. Seurantakeskuksen toiminta lisää myös jäsenvaltioiden korkeakoulujen tutkimuskeskusten, kansalaisjärjestöjen ja alan erityisten tukiryhmittymien/keskusten välistä yhteistyötä.

9.

toteaa, että yhteistyön lisääminen jäsenvaltioiden ja niiden viranomaisten kanssa on välttämätöntä seurannan ja raportointimekanismien parantamiseksi maakohtaisesti. Alueiden komitea on samaa mieltä tiedonannon kanssa siitä, että viime kädessä seurantakeskuksen tehtävä ei ole toteutettavissa, elleivät kansalliset viranomaiset ota käyttöön yhdenmukaisia tai suorastaan yhteisiä luokittelujärjestelmiä. Alueiden komitea suhtautuu myönteisesti kansallisten viranomaisten halukkuuteen toimia aktiivisemmin tässä suhteessa kuulemisissaan komission ja seurantakeskuksen kanssa. Alueiden komitea siis hyväksyy komission ehdotuksen selkiyttää keskuksen ja kansallisten viranomaisten yhteistyötä koskevia asetuksen säännöksiä, jotta unionin investoinnille saadaan täysi vastine.

10.

katsoo, että seurantakeskuksen kertomukset tulisi selkeästi yhdistää sen yleistavoitteisiin ja antaa sillä tavalla tietoa jäsenvaltioiden ja EU:n poliittista päätöksentekoa varten.

11.

katsoo, että on kannustettava ja tuettava edelleen seurantakeskuksen toimintaa sen seuratessa ja lujittaessa Euroopan poliittisten puolueiden ”Rasisminvastaisen yhteiskunnan peruskirjaa” (allekirjoitettu helmikuussa 1998). Nykyisiä aloitteita, joita seurantakeskus tukee keskustelu-tilaisuuksilla — esimerkiksi työskentelyä tiedotusvälineiden kanssa, työskentelyä urheilujärjestöjen, kuten UEFA:n ja FIFA:n, kanssa, ja konferensseja —, olisi laajennettava kattamaan poliittisten puolueiden toiminta alue- ja paikallisyhteisöjen tasolla.

12.

katsoo EU:n laajentumista ajatellen, että seurantakeskuksen tulisi hankkia selkeä kuva ehdokasvaltioiden nykytodellisuudesta ja valmistautua laajentumisen seurauksiin, jotka voivat kasvattaa mm. maahanmuuttoa ja työttömyyttä koskevia pelkoja. Seurantakeskuksen tulisi jatkaa oikeutettua ja tärkeää työtään osallisuutta edistävän yhteiskunnan hyväksi.

2.   Alueiden komitean suositukset

Alueiden komitea

1.

ehdottaa muiden järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön ja seurantakeskuksen tehtävän osalta asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa mainittavaksi, että keskus kutsuu alue- ja paikallisviranomaisia entistä useammin mukaan toimiinsa, niin että tietoa sekä levitetään alue- ja paikallisviranomaisille että kerätään niiltä. Näin voitaisiin tehdä

a)

sisällyttämällä asia kansallisten informaatiokeskusten kanssa tehtäviin sopimuksiin

b)

esittämällä keskuksen vuosikertomus alueiden komitealle jatkuvan vuoropuhelun edistämiseksi alue- ja paikallisviranomaisten kanssa toimista, tiedosta ja tiedonjakamisesta, osallistumisesta tutkimukseen ja tiedonkeruuseen.

2.

kehottaa selkiyttämään 3 artiklan e kohtaa ja 2 artiklan 2 kohtaa (artikla, jossa annetaan keskuksen tavoite). Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan rooli keskuksen rakenteissa, tehtävissä ja toimissa vaatii vielä selkiyttämistä.

3.

EUMC:n hallintoneuvoston ja johtokunnan osalta alueiden komitea

a)

suosittelee, että hallintoneuvoston jäseniä koskevia asiantuntemusvaatimuksia selkiytetään edelleen ja laaditaan tiettyjä asiantuntemusta koskevia tasovaatimuksia. Jäsenvaltioiden tulisi nimittää henkilöitä näiden asiantuntemusta kuvaavien profiilien ja kynnysten mukaisesti.

b)

suosittelee, että hallintoneuvoston jäsenet ovat riippumattomia henkilöitä tavalla, joka vastaa asetuksen 8 artiklan 1 a kohtaa.

c)

suosittelee painokkaasti, että hallintoneuvoston jäsenten toimikausia rajoitetaan. Toimikausien rajojen puuttuminen lisää riskiä vastuuvelvollisuuden kärsimisestä ja epävakaudesta ja on ristiriidassa hyvien käytäntöjen kanssa.

d)

pitää kyseenalaisena komission lisä-ääntä hallintoneuvostossa ja johtokunnassa, koska on vältettävä, ettei seurantakeskuksen kaltaisen riippumattoman elimen työskentelyyn vaikuteta sopimattomalla tavalla.

e)

suosittelee laajentamaan valvontaa hallintoneuvoston toimeksiannossa tietyillä aloilla. Se lisää päätöksenteon tehokkuutta tavalla, joka on yhdenmukainen sekä toiminnallisten että strategisten vaatimusten kanssa.

f)

suosittelee alueiden komitean edustusta hallintoneuvostoon sen tärkeän roolin mukaisesti, joka alue- ja paikallisviranomaisilla on keskuksen tehtäväkentässä.

4.

suosittelee selkiyttämään edelleen jäsenvaltioiden Raxeniin ”osallistumisen” luonnetta (3 artiklan 2 kohdassa) ja suojaamaan samalla seurantakeskuksen riippumattomuuden alkuperäisen asetuksen mukaisesti.

5.

tunnustaa tiedonkeruun ja tiedon analysoinnin olennaisen yhteyden ja suosittelee siksi, että keskuksen panosta sekä politiikkojen laatimiseen että valmiuksien kehittämiseen tässä suhteessa tuetaan. Tiedonkeruu on siis välttämätön muttei riittävä edellytys seurantakeskukselle sen asetuksessa säädetyn tehtävän täyttämiseksi.

6.

katsoo, että keskuksen valistustoimet ovat olleet olennainen osa sen tehtävää, ja suosittelee, että ne pitäisi siksi kirjata asetukseen.

7.

suosittelee, että seurantakeskuksessa valmistaudutaan asianmukaisesti kohtaamaan ehdokas-valtioiden EU:n laajentumisen yhteydessä tuomat haasteet ja mahdollisuudet ja että keskuksen tulisi tehdä yhteistyötä komission kanssa Kööpenhaminan kriteerien valvonnassa, rasisminvastaisuus mukaan luettuna.

8.

tukee ehdotusta, jonka mukaan seurantakeskuksen hallintoneuvosto voisi kutsua kokouksiinsa riippumattomia asiantuntijoita ehdokasmaista niiden tulevan EU:hun liittymisen helpottamiseksi.

Bryssel 12. helmikuuta 2004

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Peter STRAUB