Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus: Neuvoston asetus viljan yhteisestä markkinajärjestelystä"

(KOM(2003) 23 lopullinen - 2003/0008 (CNS))

(2003/C 208/10)

Neuvosto päätti 10. helmikuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 37 artiklan 3 kohdan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut "maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 25. huhtikuuta 2003. Esittelijä oli Sandro Mascia.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 14. ja 15. toukokuuta 2003 pitämässään 399. täysistunnossa (toukokuun 14. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 104 ääntä puolesta, 2 vastaan, ja 15 pidättyi äänestämästä.

1. Komission ehdotuksen pääsisältö

1.1. Ehdotuksessa esitetään viljan interventiohinnan lopullista viiden prosentin alennusta (Agenda 2000:ssa ehdotetusta 20 prosentista) 95,35 euroon/tonni markkinointivuodesta 2004/2005 alkaen, jotta voidaan varmistaa, että interventio toimii todellisena turvaverkkona. Ruis suljetaan interventiojärjestelmän ulkopuolelle interventiovarastojen kasvun välttämiseksi, sillä yhteisön sisäisillä ja ulkoisilla markkinoilla ei ole riittävästi myyntikanavia.

1.2. Komissio katsoo, että intervention merkityksen vähentyessä interventiohintojen kausikorjausta ei enää tarvita. Komissio ehdottaakin kuukausikorotusjärjestelmän kumoamista.

1.3. Viljan interventiohinnan alennuksen seurauksena viljan ja muiden asiaankuuluvien peltokasvien pinta-alatuet nostetaan 63 eurosta 66 euroon tonnilta. Ne sisältyvät maatilan tulotukeen.

1.4. Komissio ehdottaa lisäksi tärkkelyksen ja eräiden siitä johdettujen tuotteiden tuotantotukien sekä tärkkelysperunan vähimmäishinnan poistamista. Samalla perunatärkkelystuottajien tuki liitettäisiin maatilan tulotukeen.

2. Johdanto

2.1. Peltokasvien viljely kattaa 40 prosenttia Euroopan unionin maatalouskäytössä olevasta pinta-alasta. Viljan viljelyala on noin 38 miljoonaa hehtaaria. Vuonna 2002 tuotetut 210 miljoonaa viljatonnia muodostavat tärkeän elintarvike- ja rehulähteen. Euroopan unioni onkin Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi suurin viljan myyjä maailmanmarkkinoilla.

2.2. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana alan yhteisessä markkinajärjestelyssä on tehty kaksi suurta uudistusta (Mac Sharry ja Agenda 2000), joiden avulla markkinoilla on saavutettu entistä parempi tasapaino ja on pystytty vähentämään varastoja ja parantamaan kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla kuitenkin niin, että elintarvikkeiden turvallisuudessa on säilytetty korkeat standardit.

2.3. Nämä kaksi uudistusta ovat johtaneet seuraaviin tuloksiin:

- Interventiohinta, joka on alentunut 50 prosentilla kymmenen viime vuoden aikana (15 prosentilla viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana), ei toimi enää ylijäämiä kasvattavana takuuhintana, vaan siitä on tullut markkinoille komission toivomusten mukaisesti todellinen turvaverkko.

- Interventiovarastot ovat vähentyneet tuntuvasti samalla kun maailmanmarkkinoille ilman tukia viedyn viljan määrä on suhteellisesti kasvanut.

2.4. Samaan aikaan komissio on saanut päätökseen neuvottelut pääasiallisten kauppakumppaniensa kanssa viljan tullisuojajärjestelmän muuttamisesta tuontikiintiöjärjestelmäksi. Sopimus mahdollistaa EU:n viljantuonnin kasvun lähes 3 miljoonalla tonnilla. Komitea muistuttaa, että komission tulee hallinnoida kiintiöitä huolehtien samalla eurooppalaisten tuottajien etujen varmistamisesta.

3. Huomioita

3.1. Komitea katsoo, että interventiohinnan alentamisella entisestään olisi kustannusten ja hyödyn kannalta seuraavat vaikutukset:

- lähes olemattomat vaikutukset alan kilpailukykyyn

- perusviljatuotteiden rajasuojan heikentyminen

- ei kannustavaa vaikutusta laadun parantamiseen (esim. valkuaisainepitoisuus)

- (tuottajille maksettavien korvausten kasvusta johtuvat) noin 800 miljoonan euron lisäkustannukset yhteisön talousarvioon. Nämä kustannukset merkitsevät sitä, että muilla aloilla on tehtävä säästöjä, sillä lokakuussa 2002 Brysselissä kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti maatalouden kokonaismenoille ylärajan.

3.2. On aiheellista muistaa, että komitea totesi komission tiedonannosta "Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeva väliarviointi" hiljattain antamassaan lausunnossa(1), että Agenda 2000:een sisältyneiden hintojen alennusten ansiosta on jo saavutettu yksi komission päätavoitteista eli se, että erityisesti viljamarkkinoilla interventio on saanut jälleen turvaverkon tehtävän. Samassa lausunnossa komitea ilmoitti epäilevänsä, voidaanko ehdotettua viljojen viiden prosentin hinnanalennusta perustella maailmanmarkkinahintojen kehityksellä, varsinkin kun komissio itse katsoo ennusteissaan markkinoiden olevan vakaat.

3.3. Komitea on samaa mieltä komission kanssa rakenteellisesta epätasapainosta rukiin viljelyssä, mutta huomauttaa kuitenkin seuraavaa:

- Olisi ehkä aiheellista porrastaa ehdotettuja raskaita toimia ajallisesti hyväksymällä 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti siirtymäkauden toimenpiteitä.

- Tuotantosuunnan muuttamista koskevissa suunnitelmissa voitaisiin painottaa vaihtoehtoista viljelyä tuottajien viime markkinointivuosina itsenäisesti toteuttamien toimien tukemiseksi.

3.4. Komitea korostaa lisäksi seuraavaa:

- Tuotantotuen poistamisen takia tärkkelysalalta puuttuu turvaverkko, sillä alaan ei sovelleta tuontisuojaa.

- Vilja- ja muun tärkkelysalan välinen tasapaino on vaarassa horjua, kun tulotukea sovelletaan vain toiseen niistä.

3.5. Elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi sekä epäreilun kilpailun ja polkumyynnin välttämiseksi yhteisössä tuotettuun viljaan sovellettavat terveys-, ympäristö- ja työlainsäädäntömääräykset on otettava huomioon erityisesti WTO-neuvottelujen yhteydessä silloin, kun kyseessä on tuonti kolmansista maista.

4. Päätelmä

4.1. Komitea kehottaa komissiota miettimään tarkkaan interventiohinnan viiden prosentin lisäalennuksen ja kuukausikorotusjärjestelmän poistamisen seurauksia sekä arvioimaan, ovatko ne ehdottoman välttämättömiä kun otetaan huomioon, että viime vuosina viljan julkinen varastointi on vähentynyt huomattavasti ja että yhteisön etuuskohtelu luultavasti heikkenee näiden toimien johdosta. Komitea painottaa lisäksi, että rukiin osalta ehdotettujen toimien tulisi olla joustavampia.

Bryssel 14. toukokuuta 2003.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch

(1) EUVL C 85, 8.4.2003.