Komission kertomus - Liittymistä edeltävää rakennepolitiikan välinettä (ISPA) koskeva vuosikertomus 2001 /* KOM/2002/0596 lopull. */
KOMISSION KERTOMUS - LIITTYMISTÄ EDELTÄVÄÄ RAKENNEPOLITIIKAN VÄLINETTÄ (ISPA) KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2001 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Johdanto - Vuoden 2001 toiminnan pääkohdat ISPA-budjetti vuonna 2001 Maksusitoumukset vuonna 2001 1. Ehdokasmaiden ehdottamat hankkeet 1.1. ISPA-varat ympäristöä varten 1.2. Varat Euroopan laajuisten liikenneyhteyksien kehittämiseen 1.3. Tekninen apu - hankkeiden valmistelu 1.4. Tekninen apu - laajennettu hajautettu täytäntöönpanojärjestelmä (EDIS) 1.5. Täytäntöönpano ja maksut 2. Yhteisön aloitteesta annettu tekninen apu 2.1. Toiminta vuonna 2001 2.1.1. Vuoden 2001 toimintaohjelma 2.1.2. Vuonna 2000 käynnistetty ja edelleen jatkuva toiminta Yksittäiset toimintakohdat vuonna 2001 3. Varainhoito ja valvonta 4. Perehdyttäminen ympäristövaikutusten arviointia koskeviin direktiiveihin 5. Julkiset hankinnat 6. Sääntelykehyksen muuttaminen 7. EDIS:n (laajennettu hajautettu täytäntöönpanojärjestelmä) valmistelu 8. Hankkeiden seuranta 9. Osarahoituksen kehittyminen 10. Koordinointi liittymistä edeltävien välineiden kesken 11. Tiedotusohjelma Yleiskatsaus rahoitustuesta Maakohtainen katsaus rahoitustuesta 12. Bulgaria 13. Tsekki 14. Viro 15. Unkari 16. Latvia 17. Liettua 18. Puola 19. Romania 20. Slovakia 21. Slovenia Lyhenneluettelo Hyödyllisiä tietolähteitä Esipuhe Tämä ISPA-toimia koskeva vuosikertomus kattaa vuoden 2001. Siinä annetaan tietoja Agenda 2000 -toimintaohjelman yhteydessä perustetun, liittymistä edeltävän välineen toisesta toimintavuodesta. Kertomuksen muoto noudattaa ISPA-asetuksen säännöksiä. Muotoa on mukautettu siten, että kertomuksessa otetaan huomioon Euroopan parlamentin, talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean esittämät huomautukset. Johdanto - Vuoden 2001 toiminnan pääkohdat Tämä on komission toinen liittymistä edeltävää rakennepolitiikan välinettä (ISPA) koskeva vuosikertomus. Ensimmäiseen vuosikertomukseen (KOM (2001) 616 lopull.) sisältyi yleiskatsaus niistä strategisista tavoitteista, joita ISPA:n tuensaajamaita edellytettiin valmistelevan ennen kuin komissio voi tehdä päätöksiä rahoitusta koskevista ehdotuksista. Tässä vuosikertomuksessa keskitytään niihin toimenpiteisiin (hankkeisiin), joita koskevat päätökset tehtiin vuonna 2001, täytäntöönpanon edistymiseen sekä toimiin, joiden tavoitteena on valmistella ISPA:n täysin hajautetun täytäntöönpanojärjestelmän käyttöönottoa ehdokasmaissa sekä kehittää varainhoitoa ja valvontajärjestelmiä koskevia toteutettuja toimia. Vuoden 2001 toiminnan pääkohdat * Vuonna 2001 komissio päätti myöntää rahoitusta 94 uudelle hankkeelle. Yhteisön rahoitus uusille hankkeille on yli 1,1 miljardia euroa 2,3 miljardin euron kokonaiskustannuksista, joiden osarahoitukseen osallistuivat ISPA:n tuensaajamaat [1] ja kansainväliset rahoituslaitokset. [1] Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro. * Komissio hyväksyi vuonna 2000 hyväksyttyjen hankkeiden kanssa yhteensä kaikkiaan 169 ISPA-hanketta, joiden kokonaisarvo on 6,6 miljardia euroa, josta EU:n rahoitusosuus on 3,9 miljardia euroa (64,4 prosenttia). * Vuosina 2000 ja 2001 komissio on jo osoittanut yli 40 prosenttia koko ISPA:n toimintakauden ajaksi ympäristöhankkeisiin tarkoitetuista varoista ja yli 60 prosenttia liikennesektorille tarkoitetuista varoista. * Vuonna 2001 sidotut varat jakautuivat suhteellisen tasaisesti ympäristö- ja liikennesektorille: 52 prosenttia vuoden 2001 määrärahoista osoitettiin ympäristöhankkeisiin ja 48 prosenttia liikennealalle. Näin komissio oikaisi vuoden 2000 hienoisen epätasapainon näiden kahden alan rahoituksessa. * Vuosina 2000 ja 2001 yhteensä 59,9 miljoonaa euroa osoitettiin 30:een teknisen avun toimenpiteeseen valmisteilla olevien hankkeiden tukemiseksi vuodesta 2002 alkaen, koheesiorahaston hankkeet mukaan luettuina. * Ensimmäiset sopimukset allekirjoitettiin, joten vuonna 2001 hankkeet edistyivät ensi kertaa käytännössä. * ISPA-välinettä pannaan täytäntöön hajautetun täytäntöönpanojärjestelmän kautta. Komissio tarkistaa järjestelmässä hankintoja koskevat asiakirjat etukäteen (ennakkohyväksyntä). Vuonna 2001 komissio tarjosi varoja tekniseen apuun auttaakseen ehdokasmaita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta nämä voivat analysoida ja kehittää kansallisten toimeenpanovirastojen kykyjä hallinnoida yhteisön tukea täysin hajautetulla tavalla. * Syksyllä 2001 komissio toteutti järjestelmien tarkastuksia arvioidakseen, missä määrin ehdokasmaat olivat perustaneet ISPA-asetuksessa [2] määritettyjen edellytysten mukaisia hallinto- ja valvontajärjestelmiä. [2] Asetus (EY) N:o 1267/1999, sellaisena kuin se on muutettuna. ISPA-budjetti vuonna 2001 ISPA-välineen määrärahat ovat peräisin kahdesta budjettikohdasta: B7-020 ja B7-020A. Ensimmäisestä budjettikohdasta myönnetään varoja ympäristö- ja liikennesektorin hankkeiden (toimenpiteiden) [3] osarahoitukseen ehdokasmaissa sekä tekniseen apuun (TA) parhaiden hankkeiden tunnistamiseksi tai hankkeiden valmistelemiseksi. Tästä kohdasta voidaan myöntää varoja teknistä apua koskeviin hankkeisiin, joilla tuetaan hallinnon hajauttamista ehdokasmaissa. Budjettikohdasta B7-020A voidaan myöntää rahoitusta komission aloitteesta käynnistetyille hankkeille. [3] Ilmaisut "toimenpide" ja "hanke" viittaavat tuensaajamaiden tukea saaviin yksiköihin, ja niitä käytetään samassa merkityksessä tässä asiakirjassa. Taulukko 1 >TAULUKON PAIKKA> Vuonna 2001 komission talousarviosta osoitettiin 1 080 miljoonaa euroa ISPA-välineelle. Alun perin budjettikohtaan B7-020 osoitettiin 1 060 560 000 euroa. Määrää nostettiin sittemmin 41 243 301 euroa, jotka siirrettiin edelleen vuoden 2000 talousarviosta, ja budjettikohdasta B7-020A siirrettiin vielä 7 392 169 euroa. Tämän jälkeen tuensaajamaiden aloitteesta käynnistettäviin hankkeisiin oli käytettävissä 1 109 miljoonaa euroa. Alkuperäisistä budjettikohdan B7-020A määrärahoista (19,44 miljoonaa euroa) osoitettiin 11 989 526 euroa komission aloitteesta käynnistettäville hankkeille. Kuten edellä mainittiin, 7,3 miljoonaa euroa siirrettiin toiseen budjettikohtaan ja hallinnollisista syistä 58 305 euroa siirrettiin edelleen kohtaan B7-020 A vuodelle 2002. Maksusitoumukset vuonna 2001 1. EHDOKASMAIDEN EHDOTTAMAT HANKKEET Yleiskatsaus Euroopan komissio hyväksyi vuosina 2000 ja 2001 ISPA-hallintokomitean [4] myönteisen lausunnon jälkeen yhteensä 169 ehdokasmaiden ehdottamaa hanketta (budjettikohta B7-020), joiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset olivat 6,113 miljoonaa euroa, joista EU:n rahoitusosuus on 3,938 miljoonaa euroa eli 64,3 prosenttia. Tavallisesti yläraja hankkeiden ISPA-rahoitukselle on 75 prosenttia tai poikkeustapauksissa 85 prosenttia. TA-hankkeissa (joilla valmistellaan hajautettua hallintoa) rahoituksen yläraja on tavallisesti 100 prosenttia. [4] ISPA-hallintokomitea, jonka jäsenet ovat jäsenvaltioiden edustajia, antaa lausunnon ISPA-toimenpiteistä ennen komission päätöstä. Tukitoimista 100 koskee ympäristöhankkeita, 64 liikennehankkeita ja 5 laajennetun hajautetun täytäntöönpanojärjestelmän (EDIS) teknistä apua. ISPA-välineen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana tehtyjen rahoituspäätösten ansiosta komissio osoitti tässä vaiheessa yli puolet ajanjaksolle 2000-2006 tarkoitetuista varoista. Vuonna 2001 ISPA-välineen maksusitoumusmäärärahat budjettikohdasta B7-020 käytettiin pääasiassa 94 uuden ISPA-toimenpiteen rahoittamiseen ja vuonna 2000 hyväksyttyjen hankkeiden toisen erän [5] rahoittamiseen (1,109 miljardia euroa). Näistä 2,7 miljoonaa euroa sidottiin EDIS:n tekniseen apuun ja 26,1 miljoonaa euroa hankkeiden valmisteluun. Komissio hyväksyi yhteensä 94 uutta hanketta, joiden kokonaiskustannukset olivat yhteensä 2,3 miljardia euroa ja yhteisön rahoitusosuus yli 1,1 miljardia euroa. Jäljelle jäävästä rahoituksesta vastaavat tuensaajamaat (kansalliset rahoituslähteet valtion, alueellisella ja paikallisella tasolla) ja kansainväliset rahoituslaitokset. Yhteisön tuen osuus oli vuonna 2001 keskimäärin 64 prosenttia hankkeiden kokonaiskustannuksista. [5] ISPA-toimenpiteet rahoitetaan vuosittaisina erinä, joten sitoumukset jakautuvat ainakin kahdelle vuodelle. Varainhoitovuoden 2001 talousarvion maksusitoumusmäärärahoihin sisältyy vastaavasti myös joidenkin jo vuonna 2000 hyväksyttyjen hankkeiden toisia eriä. Vuoden 2001 talousarvion budjettikohdasta B7-020 sidotut määrärahat jakautuivat suhteellisen tasaisesti ympäristöalan ja liikennealan hankkeisiin: 52 prosenttia osoitettiin ympäristöhankkeisiin ja 48 prosenttia liikennehankkeisiin. Näin komissio oikaisi vuoden 2000 hienoisen epätasapainon näiden kahden alan välillä. 1.1. ISPA-varat ympäristöä varten Tänä vuonna 51,92 prosenttia ISPA-varoista myönnettiin ympäristöhankkeisiin. Yli puolet ympäristöalan ISPA-rahoituksesta osoitettiin vuonna 2001 jäteveden puhdistushankkeisiin. Hankkeet koskivat pääasiassa viemäröinnin laajentamista ja nykyisen viemäriverkoston korvaamista tai korjaamista tuensaajamaissa. Noin 26 prosenttia rahoituksesta osoitettiin juomavesihuoltoa koskeviin hankkeisiin, pääosa jäteveden käsittelyhankkeisiin. Noin 15 prosenttia alan rahoituksesta koski kiinteiden jätteiden käsittelyä, pääasiassa kaatopaikkahankkeita. Kuten vuonna 2000 ilman saastumista torjuviin hankkeisiin ei myönnetty rahoitusta vuonna 2001. Komissio teki vuonna 2001 ensimmäisen päätöksen hankeryhmän hyväksymisestä, mikä mahdollistaa pienempien hankkeiden rahoituksen johdonmukaisen strategian mukaisesti. Hankeryhmään voi kuulua esimerkiksi investointeja saman joen valuma-alueella. Ehdokasmaiden ympäristöministerit kannattivat tällaista lähestymistapaa komission jäsenen Margot Wallströmin kanssa marraskuussa 2001 pidetyssä epävirallisessa ministerikokouksessa. Taulukko 2: ISPA-budjetti vuonna 2001 - Ympäristöala osa-alueittain >TAULUKON PAIKKA> 1.2. Varat Euroopan laajuisten liikenneyhteyksien kehittämiseen Liikennealan ISPA-hankkeiden tavoitteena on tukea tulevan Euroopan laajuisen liikenneverkon rakentamista. Välineestä rahoitetaan liikenteen infrastruktuurihankkeita, joilla edistetään kestävää liikkuvuutta Euroopan parlamentin ja neuvoston 23.7.1996 tekemässä päätöksessä N:o 1692/96 [6] esitettyjen edellytysten mukaisesti. Toimenpiteiden olisi tarjottava tuensaajamaille mahdollisuus mukautua liittymiskumppanuuden tavoitteisiin ja niiden on varmistettava kansallisten verkkojen yhteenliitettävyys ja yhteentoimivuus keskenään ja EU:n verkkojen kanssa. [6] Yhteisön suuntaviivat Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi. Hankkeiden valmistelussa on otettava huomioon kymmenen yleiseurooppalaista liikennekäytävää, jotka hyväksyttiin Helsingissä kesäkuussa 1997 pidetyssä kolmannessa yleiseurooppalaisessa liikennekonferenssissa. ISPA-välineestä rahoitettavien hankkeiden on koskettava runkoverkkoa sellaisena kuin se on määritelty liikenteen infrastruktuuritarpeiden arviointiohjelmassa TINA:ssa (Transport Infrastructure Needs Assessment), mutta ne voivat myös liittyä muuta TINA-verkostoa koskeviin hankkeisiin. Ehdokasmaiden kanssa tehtiin teknisiä mukautuksia päätökseen N:o 1692/96/EY (yhteisön suuntaviivat Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi). Teknisen mukautuksen perustana oli TINA-verkosto. Kun ehdokasmaasta tulee jäsenvaltio, verkostosta tulee osa TEN-liikenneverkkojen suuntaviivojen liitettä 1. Taulukko 3: ISPA-budjetti vuonna 2001 - liikenneala osa-alueittain >TAULUKON PAIKKA> Liikennealalla käytetyt ISPA-varat on osoitettu pääasiassa TINA-verkoston laajentamiseen ja parantamiseen Euroopan unionin ja ehdokasmaiden välisten yhteyksien helpottamiseksi. Yli puolet liikennealan vuoden 2001 ISPA-budjetista osoitettiin maantiehankkeisiin, kuten uusien ja nykyisten teiden rakentamiseen ja kunnostamiseen, millä pyritään siihen, että tieverkosto vastaisi EU:n kapasiteettia ja turvallisuusvaatimuksia. Noin 40 prosenttia rahoituksesta osoitettiin rautatiehankkeisiin, jotka koskivat pääasiassa nykyisen infrastruktuurin kunnostamista ja parantamista siten, että se vastaa EU:n vaatimuksia. 1.3. Tekninen apu - hankkeiden valmistelu Vuosina 1999 ja 2000 hankkeiden valmistelua tuettiin pääasiassa Phare-ohjelmalla ja jäsenvaltioiden myöntämällä kahdenvälisellä avulla. Joitakin vuonna 2001 rahoitettavaksi ehdotettuja hankkeita valmisteltiin edelleen tällä tavalla, mutta vuonna 2000 jotkin ehdokasmaat alkoivat käyttää hankevalmisteluun ISPA:n teknisen avun varoja. Vuoden 2001 loppuun mennessä oli hyväksytty 30 teknisen avun toimenpidettä hankevalmisteluun - erillään EDIS:n teknisestä avusta - ja niiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset olivat 59,9 miljoonaa euroa (vuonna 2001 komissio hyväksyi 18 teknisen avun toimenpidettä, joiden kokonaiskustannukset olivat 47,9 miljoonaa euroa). Varat käytetään komissiolle ISPA-rahoituksen saamiseksi esitettävien investointihankkeiden valmisteluun. Teknisellä avulla tuetaan tehokkaasti ISPA-rahoitusta saavia investointihankkeita. Se auttaa varmistamaan hankkeiden laadukkuuden erityisesti niiden valmistelun, hallinnon ja vaikutusten osalta. Tehokkaan ja laadukkaan hankevalmistelun kehittäminen on olennaista, jotta komissiolle tarjotaan riittävästi asianmukaisia hanke-ehdotuksia esitettäväksi vuonna 2002 ja vastaisuudessa. Valmisteilla olevien hankkeiden vahvuus on tärkeää paitsi ISPA-välineen, myös koheesiorahaston kannalta EU:hun ensimmäisten joukossa liittyvissä ISPA-tuensaajamaissa. Koheesiorahaston mukaantulon ansiosta yhteisön tuki ISPA:sta rahoitettavien hankkeiden kaltaisille hankkeille kasvaa huomattavasti. Jotkin ehdokasmaat käyttävät jo ISPA:n teknisen avun varoja rahoittaakseen alustavia tutkimuksia koheesiorahastolle esitettävistä hankkeista. 1.4. Tekninen apu - laajennettu hajautettu täytäntöönpanojärjestelmä (EDIS) Komission tavoite on, että ne ehdokasmaat, jotka todennäköisesti liittyvät EU:hun vuonna 2004, hyödyntävät vuonna 2003 pääasiassa EDIS:ia. Asianomaiset ehdokasmaat soveltavat parhaillaan EDIS:n ensimmäistä vaihetta, 'puutteiden arviointia' (määritelty asiakirjassa 'Road Map to EDIS for PHARE and ISPA'), jota ehdotettiin ehdokasmaille vuonna 2001. Komissio tarjosi teknisen avun varoja EDIS:n valmisteluun. Varoja myönnettiin Viron, Tsekin, Puolan, Latvian ja Liettuan kansallisille viranomaisille. Bulgariassa osoitetaan parhaillaan Phare-rahoitusta EDIS:n käynnistämiseen. Unkari, Romania, Slovakia ja Slovenia ovat hiljattain pyytäneet teknisen avun varoja tähän tarkoitukseen, ja ne saavat rahoitusta vuonna 2002. Apu tukee myös koheesiorahaston täytäntöönpanorakenteiden vahvistamista. 1.5. Täytäntöönpano ja maksut ISPA-tuella rahoitetut hankkeet ovat laajoja infrastruktuurihankkeita, joiden toteutus jakaantuu usealle vuodelle ja jotka vaativat toteutusta edeltävää tiettyä valmisteluaikaa, jotta hankkeen tehokas ja asianmukainen täytäntöönpano voidaan varmistaa. Varsinaisen täytäntöönpanon edistyminen paikan päällä edellyttää, kuten mikä tahansa laaja julkinen infrastruktuuri-investointi, yksityiskohtaisia valmisteluja ja tarjousasiakirjoja ja menettelyjä (joissa noudatetaan huolellisesti hankintoja koskevia yhteisön sääntöjä). Korkealaatuisten tarjousasiakirjojen valmistelu edellyttää korkeatasoista asiantuntemusta, jota ehdokasmaissa on kehitettävä. Laajojen infrastruktuurisopimusten tarjouskilpailumenettely kestää parhaimmillaankin yhdeksän kuukautta hankintailmoituksen julkaisemisesta sopimuksen allekirjoittamiseen. Lisäksi on muistettava, että lainsäädännön nojalla ISPA-varat olivat käytettävissä vasta tammikuussa 2000. Hallinnollisista syistä komissio pystyi tekemään vuoden 2000 loppupuolella ainoastaan muodollisen päätöksen ensimmäisistä ISPA-toimenpiteistä. Komission allekirjoittaessa hankerahoitusmuistion (tavallisesti samana päivänä kun päätös allekirjoitetaan) ISPA-toimenpiteen kuluihin voidaan myöntää ISPA-varoja. Toisin kuin rakennerahastojen ja koheesiorahaston menettelyissä kansallisten viranomaisten on vielä allekirjoitettava tietyn ISPA-toimenpiteen hankerahoitusmuistio omien perustuslaillisten menettelyjensä mukaisesti, mikä toisinaan edellyttää myös parlamentin ratifiointia. Menettely on aiemmin kestänyt useita kuukausia, joten sen valvonta on täysin komission toimivallan ulkopuolella. Maksut voidaan toteuttaa vasta kun hankerahoitusmuistio on allekirjoitettu. Komissio on useaan otteeseen kehottanut ehdokasmaita nopeuttamaan menettelyä, ja odotetaan, että vuonna 2002 hyväksytyissä hankkeissa päätöksen ja ensimmäistä ennakkoa koskevan hakemuksen välinen aika lyhenee huomattavasti. Ei siis ole yllättävää, että 200 miljoonan euron kokonaismäärän ensimmäiset merkittävät maksut suoritettiin vasta vuonna 2001, sillä ensimmäiset ISPA-hankkeet hyväksyttiin vasta vuoden 2000 lopulla. Maksujen osuus on 21 prosenttia vuonna 2000 sidotuista määrärahoista. Vuonna 2001 ISPA-maksut olivat pääasiassa ennakkomaksuja, jotka voidaan jakaa kahteen ryhmään: * Ensimmäinen ISPA-tuen osa, tavallisesti kymmenen prosenttia, maksetaan ehdokasmaan kansalliselle rahastolle sen pyynnöstä hankerahoitusmuistion allekirjoittamisen jälkeen. * Toinen osa, tavallisesti toiset kymmenen prosenttia, maksetaan, kun täytäntöönpanossa on saavutettu tietyt tarkat edellytykset, kuten hankkeen ensimmäisen merkittävän sopimuksen myöntäminen, joka on tavallisesti rakennusurakkasopimus. Edellytykset liittyvät usein ympäristötoimenpiteisiin (kuten julkisten kuulemismenettelyjen saattaminen päätökseen), teknisiin selvennyksiin, ja - mikä tärkeintä - hankkeen täytäntöönpanosta ja valvonnasta vastaavien asianmukaisten rakenteiden luomiseen. Ennakon toisen erän maksaminen edellyttää täytäntöönpanon todellista edistymistä paikan päällä. Seuraavat välivaiheen maksut suoritetaan täytäntöönpanon edistymisen mukaisesti (urakoitsijoille). Koska täytäntöönpano on vielä alkuvaiheessa, komissio on saanut vasta vähän välivaiheen maksuja koskevia pyyntöjä. Taulukko 4: hankkeiden maksutaulukko >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 5 >TAULUKON PAIKKA> Tällä hetkellä ISPA:sta rahoitettujen toimenpiteiden hallinnointimenettelyissä vaaditaan ennakkovalvontaa, toisin sanoen hankintaviranomainen päättää julkisista hankinnoista ja sopimusten myöntämisestä, ja päätökset jätetään tuensaajamaissa sijaitsevien komission edustustojen hyväksyttäviksi. Aluepolitiikasta vastaava pääosasto huolehti täsmällisestä strategisesta ja erityisestä neuvonannosta edustustoissa toimiville kollegoilleen, jotka vastasivat hajauttamista koskevan komission toimintatavan mukaisesti tapauskohtaisista hankkeiden täytäntöönpanoa koskevista päätöksistä hankintoja koskevissa asioissa. 2. YHTEISÖN ALOITTEESTA ANNETTAVA TEKNINEN APU Yleiskatsaus Vuoden 2001 budjettimäärärahat olivat 19,44 miljoonaa euroa budjettikohdasta B7-020A. Tästä komissio osoitti 12 miljoonaa euroa kolmen vuoden ajanjakson aikana toteutettaviin toimiin, jotka ennakoidaan maksettavan ennen vuoden 2004 loppua (toimintaohjelma 2001). Lisäksi allekirjoitettiin sopimus ympäristöhankkeiden hakemusmenettelyn tarkistamisesta. Kuten vuonna 2000, varat, joita ei käytetty teknisen avun toimenpiteisiin, siirrettiin budjettikohtaan B7-020, ja ne ovat tuensaajamaiden käytettävissä investointitoimenpiteisiin (7 392 169 euroa). Toimintaohjelman ensisijaiset tavoitteet ovat: (i) hankkeiden valinnan, valmistelun ja arvioinnin laadun parantaminen (ii) hankkeiden täytäntöönpanon helpottaminen (iii) hajauttamismenettelyn käynnistäminen ja tukeminen (iv) rahoitusjärjestelyjen kehittäminen (v) tiedotuksen ja viestinnän vahvistaminen. Näiden ensisijaisten tavoitteiden kauaskantoisuuden vuoksi niiden ei voida odottaa täyttyvän vuodessa. Tämän vuoksi komissio ehdotti, että toimintaohjelma kattaisi kolmen vuoden ajanjakson (2001-2003). 2.1. Toiminta vuonna 2001 2.1.1. Vuoden 2001 toimintaohjelma Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1266/99 11 artiklan 2 kohdan mukaan, joka koskee liittymistä edeltävän tuen koordinointia, yhteisön talousarviosta maksettava liittymistä edeltävä tuki kattaa myös toimien valvonnasta aiheutuvat menot. Komissio laati näin ollen ehdokasmaiden kansallisten viranomaisten kanssa hankerahoitusmuistiot rahoitustuen tarjoamiseksi seurantakomiteoiden tiettyjen organisaatiota koskevien kulujen kattamiseen. Tukikelpoisia menoja ovat tulkkaus ja kääntäminen, tilojen vuokraaminen, tarvittavat sähköiset välineet, kokouspaikkakuntien ulkopuolelta tulevien osallistujien matkakulut, seurantaa koskevien suuntaviivojen laatimisessa tarvittava tuki ja muut seurantakomiteoiden sujuvan toiminnan takaamiseksi tarvittavat menot. Tähän toimintaan myönnetty kokonaismäärä: 1 000 000 euroa. Lisätuki EY:n edustustoille Vuoden 2000 teknisen avun toimenpiteissä edustustojen vahvistamiseksi tarjottiin käyttöön varoja lisähenkilöstön palkkaamiseksi ja siihen liittyviin hallinnollisiin kuluihin. Varat kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Toiminta jatkui vuonna 2001 (katso jäljempänä). Vuoden 2001 teknisen avun varoista myönnettiin lisävaroja pienimuotoiseen tekniseen tukeen ja lyhytaikaiseen asiantuntija-apuun, joita hallinnoivat edustustojen johtajat. Teknisen avun tarkoituksena on avustaa komissiota sisäisesti monipuolisen asiantuntemuksen kautta, joka kattaa tarjousasiakirjojen tarkistamisen, tarjouskilpailu- ja arviointimenettelyjen valvonnan, sopimusten valmistelun, täytäntöönpanon seurannan ja valvonnan, tuensaajamaiden täytäntöönpanoviranomaisten erityisen ja pienimuotoisen koulutuksen sekä maakohtaisen erityisen tiedotuksen/viestinnän ISPA-välinettä koskevista seikoista. Tähän toimintaan myönnetty kokonaismäärä: 3 500 000 euroa. Julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta koskeva puitesopimus Koska julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta koskevat järjestelmät ovat hyvin monimutkaisia ja erityislaatuisia, komissio tarvitsee alaan erikoistuneiden konsultointiyritysten apua. Niinpä vuonna 2001 allekirjoitettiin useita puitesopimuksia sellaisten soveltuvien ja hyvämaineisten kansainvälisten konsultointiyritysten kanssa, joilla on kokemusta maiden ja toimielinten tukemisesta yksityistämisessä ja toimilupien myöntämisessä. Vuonna 2000 tehtyjä teknisiä puitesopimuksia vastaavan sopimuksen nojalla palvelukseen voidaan ottaa tapauskohtaisesti tarvittavaa lisähenkilöstöä auttamaan julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta koskevien hankkeiden valinnassa, arvioinnissa, täytäntöönpanossa ja seurannassa. Tämän toimen avulla komissio voi käyttää ulkopuolista apua myös laatiessaan suuntaviivoja, joiden avulla voidaan käsitellä seuraavanlaisia julkisen ja yksityisen sektorin väliseen kumppanuuteen liittyviä seikkoja: * sopivimman julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuustyypin valinta (BOT *Build, Operate and TransferB, toimilupien myöntäminen, yksityistäminen jne.) * toimiluvan haltijan ja yksityisen kumppanin valinta avoimuuden, yhtäläisen pääsyn ja kilpailun periaatteiden mukaisesti * toimilupasopimuksia koskeva tarkastelu ja neuvonanto * julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden täytäntöönpanon seuranta järjestelyjen yleisen edun ja tavoitteiden varmistamiseksi. Sopimuksen kokonaisarvo: 3 100 000 euroa. Seminaarit ja koulutustapahtumat Maa- ja metsätaloudesta, ympäristöstä ja vesihuollosta vastaava Itävallan ministeriö ja komissio (aluepolitiikan ja ympäristön pääosastot) järjestivät 17. ja 18. syyskuuta 2001 Wienissä yhteisen seminaarin, johon tuli osanottajia sekä Euroopan unionin nykyisistä jäsenvaltioista että ehdokasmaista. Seminaarissa esiteltiin ehdokasmaille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden sekä kuntien välisen yhteistyön erilaisia käsitteitä yleishyödyllisten laitosten hallinnon ja rahoituksen alalla. Tilaisuus oli hyvä esimerkki siitä, kuinka kokemuksia voidaan vaihtaa maiden välillä, ja se tarjosi ehdokasmaille uusia ja hyödyllisiä kokemukseen perustuvia näkemyksiä. Eri jäsenvaltioiden asiantuntijat ja alan ammattilaiset esittelivät maidensa erilaisia yhteistyömalleja. Kuvatuissa malleissa tasapaino valtion ja yksityisen sektorin tehtävien välillä vaihteli huomattavasti. Konferenssin osanottajat olivat hyvin kiinnostuneita erilaisten organisaatiomallien vahvuuksista ja heikkouksista, ja tilaisuudessa keskusteltiin pitkään siitä, miksi perustavien ympäristöalan palvelujen järjestämis- ja hallinnointitavat vaihtelevat niin paljon eri jäsenvaltioissa. Yksi merkittävä opetus, joka seminaarista saatiin, oli se, ettei yhteistyölle ole yhtä yleistä mallia ja ettei yksityisen sektorin kumppaneiden löytämiseen voida suositella yhtä ainoaa sopivinta lähestymistapaa. Ehdokasmaiden ympäristöhallinnosta vastaavilla henkilöillä on valittavanaan useita vaihtoehtoja investointien ja tehokkuuden lisäämiseksi, mutta kaikki ratkaisut on mukautettava yksittäisen maan tarpeisiin ja olosuhteisiin. Tukisopimuksen kokonaisarvo: 77 740 euroa. Ympäristöhankehakemusten laadun parantaminen Vesialan hankehakemusten ymmärtämisen ja laadun parantamiseksi tehtiin erityispalveluista sopimus. Suurin osa ympäristöalan tuesta osoitetaan tälle alalle. Työssä korostettiin vesihankkeiden suunnittelua koskevia ympäristötekijöitä. Sopimuksen kokonaisarvo: 47 831. Toimintasuunnitelmaan kuuluvia vuodesta 2002 alkaen toteutettavia toimia Aluepolitiikan pääosasto järjesti vuoden 2002 alussa täydentäviä tiedotustilaisuuksia, jotka rahoitettiin toimintaohjelmasta. Tammikuussa 2002 aluepolitiikan pääosasto kutsui ISPA-menettelyyn osallistuvat kansalliset viranomaiset ISPA-välineen kumppanien tapaamiseen arvioimaan ISPA-välineen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana saatuja kokemuksia ja määrittelemään ohjelmasuunnittelun ja täytäntöönpanon lyhyen aikavälinen ensisijaiset tavoitteet. Tavoitteet koskivat erityisesti rahoituksen hallintoa ja valvontaa. Keväällä 2002 aluepolitiikan ja ympäristöasioiden pääosastot järjestivät kaksi seminaaria (toisen Riiassa ja toisen Prahassa) saattaakseen yhteen ISPA-menettelyn toteuttamiseen osallistuvia kansallisia asiantuntijoita ja yhteisön säännöstön edellytysten täytäntöönpanosta vastaavia vesialan virkamiehiä. Seminaareissa käsiteltiin erityisesti mahdollisuuksia käyttää ISPA-varoja (ja liittymisen toteuduttua koheesiorahaston varoja) uuden vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämiin valmistelutöihin. Vesipolitiikan puitedirektiivin työryhmissä keskityttiin pohtimaan yhteyksiä hiljattain hyväksytyn vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämiä vesipiirien hoitosuunnitelmia koskevan menettelyn sekä ISPA-varojen myöntämistä ehdokasmaiden vedenlaadun parantamiseen koskevan menettelyn välillä. Vuoden 2002 alussa aluepolitiikan pääosasto allekirjoitti puitesopimuksia koheesio- ja rakennerahastoja sekä ISPA-välinettä koskevasta tiedottamisesta ja suhdetoiminnasta. ISPA-välineen rahoitusosuus osoitettiin toimintaohjelmasta. 2.1.2. Vuonna 2000 käynnistynyt ja edelleen jatkuva toiminta * Paikallinen tekninen apu (hajauttaminen). Vuonna 2000 EY:n edustustojen vahvistamiseen pätevällä teknisellä henkilöstöllä osoitettiin 7 miljoonaa euroa. Sitoumuksen tarkoituksena on maksaa paikallisesta lisähenkilöstöstä aiheutuvat kulut kolmen vuoden ajan. Vuonna 2001 noin 40 tekniseen henkilöstöön kuuluvaa henkilöä palkattiin tukemaan edustustojen hankinta- ja valvontatoimintaa. * Erityisiä teknisiä tehtäviä koskevat puitesopimukset: Vuonna 2000 allekirjoitettiin kaksi puitesopimusta ja varat sidottiin vuoden 2000 talousarviosta. Tätä toimintaa varten maksettiin vuonna 2001 kaikkiaan 112 410 euroa. Puitesopimus Euroopan investointipankin (EIP) kanssa tehtiin vuonna 2000. Sopimus takaa pankin teknisen henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämisen kuuden vuoden ajan. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja koheesiorahasto ovat tehneet samanlaiset järjestelyt EIP:n kanssa. Tähän osoitetut määrärahat olivat 210 000 euroa. * Ympäristövaikutusten arviointia koskevaa direktiiviä käsittelevät seminaarit: vuonna 2001 järjestettiin seminaareja kansallisten viranomaisten perehdyttämiseksi ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin vaatimuksiin (katso luku 3). Tätä toimintaa varten maksettiin 33 434 euroa vuonna 2001. Taulukko 6: Tekniseen apuun myönnetyt budjettivarat ja maksut - 2001 >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 7: Tekniseen tukeen myönnetyt budjettivarat - 2000 Yksittäiset toimintakohdat vuonna 2001 3. VARAINHOITO JA VALVONTA Ehdokasmaat ja komissio jakavat yhdessä vastuun siitä, että yhteisön ISPA-välineestä myöntämää tukea - 7 280 miljoonaa euroa ajanjaksolla 2000-2006 tai 1 040 miljoonaa euroa vuosittain (vuoden 1999 hintoina) - hallinnoidaan ja käytetään asianmukaisesti. Asetuksessa (EY) N:o 1267/1999 edellytetään [7], että tuensaajamaat ottavat käyttöön viimeistään 1. tammikuuta 2002 soveltuvat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät, joilla varmistetaan, että: [7] Asetus (EY) N:o 1267/1999, annettu 21.6.1999, 9 artiklan 1 kohta. - ISPA-tuki käytetään asianmukaisesti - hallinto ja valvonta ovat toimintoina erillisiä ja - tehdyt menoselvitykset ovat täsmällisiä ja ne on laadittu todennettaviin tositteisiin perustuvan kirjanpitojärjestelmän mukaisesti. Asetuksessa edellytetään myös, että ehdokasmaat tarkastavat, että toimenpiteet on toteutettu asianmukaisesti, pyrkivät ehkäisemään väärinkäytöksiä ja toteuttavat toimenpiteitä niiden estämiseksi ja perivät takaisin väärinkäytöksen tai laiminlyönnin vuoksi menetetyt varat. EY:n asetuksia ei sovelleta sellaisenaan ehdokasmaissa, ja tämän vuoksi vaatimukset on sisällytetty jokaisen hankerahoitusmuistion liitteeseen III, jossa niitä myös täydennetään. Ajanjaksolla lokakuusta 2001 tammikuuhun 2002 komissio toteutti kaikissa kymmenessä ISPA-välinettä käyttävässä ehdokasmaassa järjestelmien tarkastuksia arvioidakseen, missä määrin ehdokasmaat ovat perustaneet hankerahoitusmuistion liitteessä III esitettyjä edellytyksiä vastaavat hallinto- ja valvontajärjestelmät, arvioidakseen järjestelmien asianmukaisuutta ja esittääkseen suosituksia. Järjestelmien tarkastusten tuloksista ilmenee, että ehdokasmaat ovat tehneet paljon töitä perustaakseen hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja että tavallisesti hankerahoitusmuistion liitteessä III esitettyjen edellytysten täyttyminen oli edistynyt hyvin. Useilla avainaloilla tarvitaan kuitenkin vielä merkittäviä lisätoimia jäljempänä esitettyjen heikkouksien poistamiseksi: * Sisäinen tarkastus ei vielä toimi hyvin käytännössä. Tämä johtuu usein henkilöstöresurssien ja kokemuksen puutteesta. * (Useissa maissa) ei ole vielä selvää, kuinka Euroopan komissiolta välivaiheen maksujen saamiseksi toteutettavat menojen tarkastukset olisi suoritettava ja kuka ne suorittaa. * Kirjanpidon, maksujen ja tilintarkastuksen asianmukaisessa erottelemisessa on puutteita. * Toimenpiteen täytäntöönpanoon osallistuvissa eri elimissä on käytössä erilaisia kirjanpito- ja raportointijärjestelmiä. * Hallinto- ja valvontajärjestelmiin on tehty paljon muutoksia. Joissakin tapauksissa on selvästi tarpeen, että kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii täydellisen täytäntöönpanoa koskevan asiakirjan, johon sisältyy ehdokasmaassa käytössä olevien hallinto- ja valvontajärjestelmien täydellinen ja päivitetty kuvaus. * ISPA-elinten välisessä tiiviissä yhteistyössä ja yhteensovittamisessa on puutteita. * Jokaisessa ISPA-elimessä tarvitaan yksityiskohtaista menettelykäsikirjaa, jossa kuvataan käytännössä eri tehtävien toteuttamisvaiheet. * Väärinkäytösten asianmukaisen käsittelyn takaavissa menettelyissä on puutteita (estäminen/paljastaminen/varojen takaisin perintä/raportointi). * Kansallisten tulojen ja menojen hyväksyjien ja alakohtaisten tulojen ja menojen hyväksyjien sekä alakohtaisten tulojen ja menojen hyväksyjien ja täytäntöönpanosta vastaavien virastojen väliset sopimukset, joista käy ilmi tehtävien ja raportointivastuun jakautuminen , on finalisoitava. * On myös kehitettävä paikalla toteutettavien tarkastusten järjestelmä hallinto- ja valvontajärjestelmien asianmukaisuuden tarkistamiseksi ja hankkeiden menojen tarkistamiseksi otosten perusteella. Ehdokasmaat käsittelevät parhaillaan tarkastuskertomuksiin sisältyviä huomautuksia ja suosituksia. Komission tarkastusyksiköt seuraavat vuonna 2002 toiminnan edistymistä. Seuraavalla kierroksella tarkastus kattaa myös ne aiheet, joita ensimmäisellä kierroksella ei käsitelty, kuten tarjouskilpailu ja sopimusmenettelyt sekä lopullisten tuensaajien valvonnan. Vuonna 2002 käynnistetään myös rahoitustarkastus, jonka tavoitteena on hankkia riittävä varmuus tuensaajamaiden menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. 4. PEREHDYTTÄMINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA KOSKEVIIN DIREKTIIVEIHIN Hankkeissa on noudatettava EY:n tärkeimpiä ympäristöpolitiikan periaatteita, kuten ehkäisevää toimintaa, vahinkojen korjaamista niiden lähteellä ja saastuttaja maksaa -periaatetta. Myös yksittäisten infrastruktuurihankkeiden liittämistä laajempaan hallinnointisuunnitelmaan korostetaan. Yksi merkittävimmistä ympäristölainsäädännön osatekijöistä, joka on otettava huomioon liikenne- ja ympäristöhankkeissa, on ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi 85/337/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/11/EY. Direktiivissä annetaan laajojen infrastruktuurihankkeiden mahdollisten ympäristövaikutusten arvioinnille oikeusperusta ja sitä käytetään viiteasiakirjana arvioitaessa ehdotettujen hankkeiden vaatimustenmukaisuutta alalla. On huomattava, että ISPA-tukea saavat liikenne- ja ympäristöhankkeet kuuluvat tavallisesti joko direktiivin liitteen I soveltamisalaan (edellyttävät ympäristövaikutusten arviointia) tai liitteen II soveltamisalaan (joissa kansalliset viranomaiset päättävät ennalta määritellyin perustein, onko täysimääräinen ympäristövaikutusten arviointi tarpeen). Eräs tärkeä ympäristövaikutusten arviointiprosessin osa-alue on niiden kansalaisten, joita hanke koskee, ja toimivaltaisten ympäristöviranomaisten kuuleminen. Koska varsinaista EU:n lainsäädännössä esitetyt edellytykset täyttävää oikeusperustaa ei useimmissa tuensaajamaissa ole ollut, komissio on alusta alkaen vaatinut tiettyjen vähimmäisstandardien varmistamista ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen eri vaiheissa. Niinpä vuoden 2001 aikana suurin osa tuensaajamaista on saattanut ympäristövaikutusten arviointia koskevat direktiivit (85/337/ETY ja 97/11/EY) osaksi kansallista lainsäädäntöään, mutta komission jatkuvat tarkastukset sekä käytännön neuvot ja tuki ovat edelleen tarpeen sääntöjen asianmukaisen noudattamisen varmistamiseksi. YVA-menettelyt ovat monimutkaisia, koska tarpeelliset vaikutuksia koskevat tutkimukset ovat luonteeltaan teknisiä, mutta myös, koska ne edellyttävät useiden eri toimijoiden toimintaa ja sen yhteensovittamista ja voivat olla aikaavieviä. Asianmukainen ajoitus ja menettelyjen aloittaminen varhaisessa vaiheessa ovat siis olennaisen tärkeitä tekijöitä ISPA-hakumenettelyssä, ja tämä on seikka, jossa tuensaajamailla on parantamisen varaa. Toinen ISPA-hankkeiden mahdollisten ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä merkittävä tekijä on niiden mahdollisten vaikutusten arviointi luonnonsuojelun kannalta pilaantumiselle alttiisiin alueisiin. Jotta ei aiheuteta korjaamattomia vahinkoja alueisiin, jotka saattavat tulevaisuudessa (luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin 79/409/ETY ja luontotyyppien suojelusta annetun direktiivin 92/43/EY täytäntöönpanon seurauksena) olla osa tuensaajamaiden Natura 2000 -verkkoa, jokaiselta hankkeelta edellytetään asianmukaista analyysia. Helpottaakseen analyysin tekemistä komissio valmisteli vuonna 2001 uuden version ISPA-hakulomakkeiden liitteestä I. Liitteeseen sisältyy nyt entistä yksityiskohtaisempi kyselylomake mahdollisista vaikutuksista tuleviin Natura 2000 -alueisiin. Samaa käytäntöä sovelletaan tällä hetkellä jäsenvaltioiden koheesio- ja rakennerahastohankkeissa. Komissio rahoitti vuonna 2001 kymmenen teemaseminaaria perehdyttääkseen kansallisia viranomaisia YVA-direktiivin edellytyksiin ja parantaakseen näin tukihakemusten laatua. Tavoitteena oli hyödyntää ISPA-välineen ensimmäisen toimintavuoden aikana saatuja kokemuksia ja parantaa tuensaajamaiden viranomaisten YVA-tutkimusten toteutusta. Näin saatuja suosituksia käytettiin myöhemmin tarjouskilpailu- ja sopimusvaiheessa. Kymmeneen seminaariin osallistui ehdokasmaiden ministeriöiden edustajia, henkilöstöä täytäntöönpanosta vastaavista virastoista, jotka vastaavat hankkeen elinkaaresta toteutettavuustutkimuksista tarjouskilpailuun ja sopimuksen allekirjoittamiseen, sekä komission virkamiehiä. Myös paikalliset sidosryhmät otettiin mukaan seminaarien järjestelyihin ja he osallistuivat joihinkin toimintoihin. Kansainvälinen konsultointiyritys esitti yleisiä tietoja EY:n direktiivistä ja YVA-menettelystä sekä antoi joitakin esimerkkejä, joiden perusteella voitiin laatia yleisnäkemys. Tässä yhteydessä esiteltiin etenkin joitakin koheesiorahaston toiminnasta saatuja kokemuksia. Seminaareihin osallistui mahdollisuuksien mukaan myös edustajia EIP:sta, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista (EBRD) sekä Maailmanpankista. Nämä kansainväliset rahoituslaitokset ovat olleet hyvin kiinnostuneita osallistumaan ISPA-hankkeiden valmistelun kehittämiseen kaikissa kysymyksissä edunsaajamaissa. 5. JULKISET HANKINNAT Komission ISPA:sta rahoittamien toimenpiteiden on oltava yhdenmukaisia yhteisön toimintalinjojen kanssa; niiden on erityisesti noudatettava kilpailua ja julkisia hankintoja koskevia sääntöjä. Tämä tarkoittaa erityisesti tarjouskilpailusääntöjen noudattamista. Tässä yhteydessä on sovellettava 21 päivänä joulukuuta 1977 annetun Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen IX osaston määräysten sisältämiä periaatteita. Lisäksi kunkin tuensaajamaan kanssa sovitun hankerahoitusmuistion liitteissä on erityiset viittaukset yksityiskohtaisiin tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyjä koskeviin sääntöihin. Hankintoja koskevat säännöt, joita tuensaajamaiden on noudatettava palveluhankinta-, rakennusurakka- ja tavaranhankintasopimuksissa on esitetty yksityiskohtaisesti vuoden 2001 alusta alkaen Phare-, ISPA- ja Sapard-sopimusmenettelyjä koskevassa oppaassa (Practical Guide to Phare, ISPA & Sapard Contract Procedures). Sääntöjen mukaan julkisia rakennusurakoita koskevissa hankkeissa voidaan kuitenkin käyttää FIDIC-sopimusehtoja. On huomattava, että FIDIC-sopimusehtojen käyttäminen mahdollistaa sellaisten hankkeiden eriyttämisen, joissa suunnittelusta vastaa ja vastuun kantaa aliurakoitsija, jonka on näin ollen toimittava tiettyjen suorituksia koskevien edellytysten mukaisesti (sopimuksen suunnittelua ja rakentamista koskevat edellytykset). Nämä edellytykset soveltuvat parhaiten tietyntyyppisiin rakennusurakoihin erityisesti ympäristöalalla. Lähes kaikkiin rakennusurakkasopimuksiin liittyy riippumatonta valvojaa koskeva palveluhankintasopimus (FIDIC-järjestelmän ohjaaja, "Engineer"), joka tarjoaa asianmukaista ja asiantuntevaa riippumatonta valvontaa rakennustöiden sujuvan ja valvotun edistymisen takaamiseksi. 6. SÄÄNTELYKEHYKSEN MUUTTAMINEN Vuonna 2001 ISPA-välineen sääntelykehykseen tehtiin kaksi muutosta. Muutokset koskevat pääosin ISPA-sopimuksia koskevien tarjouspyyntöjen tukikelpoisuutta. Neuvoston asetus (EY) N:o 2500/2001 [liittymistä valmistelevasta rahoitustuesta Turkille ja asetusten (ETY) N:o 3906/89, (EY) N:o 1267/1999, (EY) N:o 1268/1999 ja (EY) N:o 555/2000 muuttamisesta annettu asetus]. Liittymistä valmistelevasta rahoitustuesta Turkille 17 päivänä joulukuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2500/2001 muutetaan asetusta (EY) N:o 1267/1999 siten, että myös Kypros, Malta ja Turkki voivat osallistua ISPA-välineen tarjouskilpailuun. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2500/2001 12 artiklan 3 kohdassa muutetaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1267/1999 (ISPA-asetus) siten, että sen 7 artiklaan lisätään uusi kohta, jonka mukaan edellä mainittujen maiden luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat osallistua tarjouskilpailuihin ja sopimuksiin samoin edellytyksin kuin kaikki jäsenvaltioiden ja tuensaajamaiden luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt. Asetuksella, joka tuli voimaan 30.12.2001, muutetaan myös kahta muuta liittymisen valmistelua koskevaa asetusta eli Phare- ja Sapard-asetuksia. ISPA-asetuksen muutosta on sovellettava toimenpiteisiin, joille on jo myönnetty ISPA-rahoitusta muuttamalla vuosina 2000 ja 2002 tehtyjä hankerahoitusmuistioita vastaavasti. Muutokset hankerahoitusmuistioihin tehdään vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla. Neuvoston asetus (EY) N:o 2382/2001 liittymistä edeltävästä rakennepolitiikan välineestä annetun asetuksen (EY) N:o 1267/1999 muuttamisesta. ISPA-välineen ensimmäisen täytäntöönpanovuoden jälkeen osoittautui tarpeelliseksi tehdä tekninen muutos välineestä annettuun asetukseen. Komissio pyrkii saamaan ISPA-välineen hallinnoinnissa - ISPA-asetuksessa esitetyn periaatteen mukaisesti - osarahoitusta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta. Osarahoitus parantaa huomattavasti hankkeiden valmistelun laatua (kansainvälisten rahoituslaitosten arvioinnit), vahvistaa yhteisön määrärahojen vaikutusta ja varmistaa entistä paremmin täytäntöönpanon tehokkuuden. Suurin osa näistä pankeista (erityisesti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, Maailmanpankki, Pohjoismaiden investointipankki jne.) joutuu kuitenkin soveltamaan kolmansien maiden kansalaisiin avoimia tarjouspyyntömenettelyjä, jotka eivät ole yhteensopivia Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen kanssa. Tämän vuoksi vaara, että osarahoitusta ei oteta huomioon mahdollisuutena täydentää (tai korvata) ISPA-tukea, on huomattava. Koska ehdokasmaiden talousarviovarat ovat rajallisia, ne hyödyntävät suurelta osin kansainvälisiä pankkeja hankkiessaan ISPA-tuen edellyttämää kansallista rahoitusosuutta. Se, ettei kansainvälisten pankkien tarjoama osarahoitus kelpaa ISPA-välineen tukikelpoisiksi menoiksi vaarantaa näin ollen rahoitusjärjestelyt ja tämän vuoksi useiden ehdotettujen ISPA-hankkeiden täytäntöönpanon. Ongelman ratkaisemiseksi ISPA-asetukseen lisättiin säännös, joka Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 114 artiklan 2 kohdan mukaisesti mahdollistaa sen, että poikkeustapauksissa kolmansien maiden kansalaiset voivat osallistua sellaisista hankkeista tehtyihin tarjouksiin, joille myönnetään yhteisön ulkopuolista tukea ja joita rahoitetaan yhteisön talousarviosta. Muutos mahdollistaa myös kansainvälisten rahoituslaitosten rahoitusosuuden katsomisen ISPA-välineen tukikelpoiseksi menoksi aina, kun tämä rahoitusosuus on välttämätön ISPA-hankkeen osarahoituksen kannalta ja jopa silloin, kun se perustuu kolmansille maille avoimiin tarjouskilpailumenettelyihin (rahoituslaitosten noudattamien sääntöjen mukaan). Komissio tutkii toimenpiteet tapauskohtaisesti ja soveltaa muutetun ISPA-asetuksen 6 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua poikkeusta silloin kun se on perusteltua. Kun Euroopan parlamentti tarkasteli komission ehdotusta ISPA-asetuksen muuttamisesta kansainvälisten rahoituslaitosten osarahoituksen tukikelpoisuussääntöjen osalta, se antoi myönteisen lausunnon, mutta ehdotti joitakin tarkistuksia, jotka koskivat rahoituksen valvontaa ja väärinkäytösten käsittelemistä. Komissio otti huomioon parlamentin esittämät huolenaiheet, joista se oli samaa mieltä, ja antoi neuvoston hyväksyessä muutoksen julistuksen, jossa se vahvisti lujittavansa hankerahoitusmuistioissa jo esitettyjä edellytyksiä petosten ja väärinkäytösten torjumiseksi. Tämän pyynnön johdosta komissio tarkistaa ja korjaa vuonna 2002 hankerahoitusmuistioiden tätä koskevaa liitettä mukauttaakseen sen komission asetusehdotukseen, joka koskee yksityiskohtaisia sääntöjä koheesiorahastosta myönnettävään tukeen liittyvien hallinto- ja valvontajärjestelmien ja rahoitusoikaisumenettelyn osalta [8]. Näillä vuonna 2002 voimaan tulevilla muutoksilla komissio vahvistaa hallinto- ja valvontajärjestelmiä sekä väärinkäytöksistä raportoimista koskevia säännöksiä, mutta tasoittaa myös ISPA-välineen ja koheesiorahaston välisiä eroavaisuuksia. Kaventamalla kahden rahoitusvälineen välistä kuilua komissio saa lisähyötynä sen, että siirtyminen ISPA-välineestä koheesiorahastoon liittymisen yhteydessä helpottuu. [8] LUONNOS: KOMISSION ASETUS NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:O 1164/94 SOVELTAMISTA KOSKEVISTA YKSITYISKOHTAISISTA SÄÄNNÖISTÄ KOHEESIORAHASTOSTA MYÖNNETTÄVÄÄN TUKEEN LIITTYVIEN HALLINTO- JA VALVONTAJÄRJESTELMIEN JA RAHOITUSOIKAISUMENETTELYN OSALTA. 7. EDIS:N VALMISTELU (LAAJENNETTU HAJAUTETTU TÄYTÄNTÖÖNPANOJÄRJESTELMÄ) Asetuksen (EY) N:o 1266/1999 12 artiklan 2 kohdan mukaan komissio voi antaa hakijamaiden toimeenpanovirastojen tehtäväksi tuen hallinnoinnin hajautetulta pohjalta ja luopua 1 kohdassa tarkoitetusta ennakkohyväksyntää koskevasta vaatimuksesta tehtyjen tarjousten ja sopimusten osalta. Tämä tunnetaan "laajennettuna hajautettuna täytäntöönpanojärjestelmänä" (EDIS). Se, että komissio voi käyttää tätä toimivaltaa, edellyttää, että kyseinen täytäntöönpaneva yksikkö täyttää tyydyttävällä tavalla asetetut edellytykset ja vaatimukset. Vaatimukset koskevat erityisesti tehokasta sisäistä valvontaa, riippumatonta tilintarkastusta, tehokasta kirjanpitoa ja rahoitusraportointijärjestelmää, asianmukaisia henkilöstöjärjestelyjä sekä toimivallan jakamisen periaatteen noudattamista. Komission on myös tarkastettava, että kansalliset hankintoja koskevat säännöt ovat varainhoitoasetuksen IX osaston vaatimusten mukaisia. Komissio lähetti ehdokasmaille joulukuussa 2000 asiakirjan "Phare- ja ISPA-ohjelmien laajennetun hajautuksen valmisteleminen", jossa esitetään suuntaviivat ja tarkistuslista, joilla tuetaan EDIS:n edellytysten täyttymiseen tähtääviä valmistelutoimia. Vuonna 2001 komissio laati toisen asiakirjan, jossa se selitti yksityiskohtaisemmin EDIS:ia edeltäneitä menettelyn vaiheita. Asiakirjaa nimeltä "ISPA:n ja Pharen EDIS-suunnitelma" käsiteltiin ehdokasmaiden kanssa ja sen virallinen versio julkaistiin lopullisessa muodossaan lokakuussa 2001. Asiakirjassa kuvataan neljä vaihetta: puutteiden arviointi, puutteiden korjaaminen, vaatimustenmukaisuuden arviointi ja valmistautuminen komission päätökseen. ISPA:n osalta kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen on saatavilla teknistä apua. Vuoden 2001 loppuun mennessä oli tehty viisi päätöstä teknisestä avusta (Viro, Tsekki, Puola, Latvia ja Liettua) ja neljää päätöstä valmisteltiin. Vaikka ehdokasmaita kannustetaankin voimakkaasti siirtymään asteittain EDIS-järjestelmän käyttöön ja niitä tuetaan tässä prosessissa, on muistettava, että ne joka tapauksessa vastaavat asianmukaisten rahoitustarkastus- ja valvontajärjestelmien käyttöönotosta asetuksen (EY) N:o 1267/1999 9 artiklan nojalla (katso luku 6). 8. HANKKEIDEN SEURANTA ISPA-asetuksen säännöksiä ja jokaista ISPA-toimenpidettä koskevaa rahoitussopimusta sovelletaan kaikkien ISPA-hankkeiden seurantaan ja arviointiin. Komission yksiköt tarkastelevat täytäntöönpanon edistymistä järjestelmällisesti ja säännöllisin väliajoin erityisesti seurantakomiteoiden avulla. Kansalliset viranomaiset järjestävät seurantakomitean kokoukset kahdesti vuodessa. Tilastotiedot hankkeiden edistymisestä käytännössä sekä rahoituksen edistymisestä tarjoavat hyödyllisiä indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida täytäntöönpanon tehokkuutta ja myös ISPA:n laajempia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Kansallinen ISPA-koordinaattori huolehtii seurantakomiteoiden kokousten järjestämisestä. Komitean tärkeimmät tehtävät ovat: * maan ISPA-hankkeiden täytäntöönpanon yleinen tarkastelu * jokaisen ISPA-hankkeen täytäntöönpanon seuranta tuensaajamaassa käytännön ja rahoituksen edistymistä mittaavien indikaattorien avulla * edistymistä koskevien raporttien tarkastelu ja vuosittaisten edistymistä koskevien raporttien hyväksyminen * ehdottaa (komissiolle) seurannan tulosten perusteella tarpeellisiksi osoittautuneita muutoksia tukimääriin ja edellytyksiin * päättää komission suostumuksella komitean mahdollisista lisätehtävistä. Ensimmäiset kaksi seurantakomitean kokousta järjestettiin kaikissa ehdokasmaissa vuonna 2001. Yhteenvedot näistä kokouksista toimitetaan ISPA-hallintokomitealle. 9. OSARAHOITUKSEN KEHITTYMINEN ISPA-asetuksessa asetetaan yläraja tuettavien hankkeiden ISPA-rahoitusosuudesta. Yhteisön rahoitusosuus saa olla enintään 75 prosenttia julkisista menoista. Poikkeustapauksissa rahoitusosuutta voidaan nostaa 85 prosenttiin, ja komission aloitteesta käynnistetyissä teknisen avun hankkeissa se voi olla jopa 100 prosenttia. Rahoitusosuuden sallittua enimmäismäärää voidaan vähentää saatavilla olevan osarahoituksen (ja investoinnin tulonmuodostuskyvyn) huomioon ottamiseksi. Osarahoitus muodostuu määrärahoista, jotka saadaan pääosin kansallisista talousarvioista tai (ympäristöhankkeissa tavallisesti) kuntatasolta. EIP ja muut kansainväliset rahoituslaitokset, erityisesti Euroopan kehitys- ja jälleenrakennuspankki, olivat edelleen tärkeimmät osarahoitusta tarjoavat kumppanit. Kansainvälisten rahoituslaitosten osarahoituksesta on selvästi se lisäetu, että voidaan hyödyntää niiden asiantuntemusta hankkeiden täytäntöönpanossa. Komissio järjesti säännöllisesti kokouksia molempien rahoituslaitosten edustajille ohjelmasuunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevien toimintatapojen yhteensovittamiseksi aihekohtaisesti ja maakohtaisesti. Niillä aloilla ja hankkeissa, joille suunnitellaan myönnettävän osarahoitusta, hankkeet valitaan ja arvioidaan mahdollisimman pitkälti yhteisesti. Useita tällaisia tehtäviä toteutettiin vuonna 2001. Vuonna 2001 kaikkien hankkeiden keskimääräinen tukiosuus oli 64 prosenttia (lähes sama kuin vuonna 2000), joten jo ISPA:n ensimmäisenä toimintavuonna saavutettiin merkittävä vipuvaikutus. Liikennealan investointihankkeiden todelliset rahoitusosuudet vaihtelevat Liettuan rautatiehankkeen 44 prosentista 75 prosenttiin. Ympäristöhankkeiden avustusosuudet vaihtelevat Liettuan vesihuoltohankkeen 47 prosentista 75 prosenttiin. Kuten vuonna 2000, yhdenkään hankkeen avustusosuus ei ollut 85 prosenttia (jota kuitenkin sovellettiin joihinkin teknisen avun hankkeisiin). Euroopan investointipankki (EIP) Tulokset ISPA:n ja EIP:n kahdesta ensimmäisestä yhteistyövuodesta ovat erittäin myönteiset. Yhteistyötä on tehty kahdella eri tasolla. Ensinnäkin ISPA:n kahden ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana pidettiin useita koordinointikokouksia, joiden tarkoituksena oli luoda työskentelyedellytykset ja ottaa (vuonna 2000 allekirjoitettu) yhteistyösopimus käyttöön. Sopimuksen tarkoituksena oli luoda perusta komission ja EIP:n menestykselliselle yhteistyölle, jotta löydettäisiin tarkoituksenmukaisimmat tavat yhdistää ISPA-tuet EIP:n lainoihin. Päätavoitteena oli EY-tukien vipuvaikutuksen maksimointi ja EY:n talousarviovarojen kohdentaminen erityisesti niihin hankkeisiin, jotka edellyttävät laajaa tukea. Toiseksi hanketasolla vaihdettiin tietoja erittäin varhaisessa vaiheessa hankkeiden valintamenettelyä mahdollisten osarahoitusehdotusten löytämiseksi. Yhteistyö EIP:n kanssa on johtanut useiden hankkeiden rahoitukseen vuonna 2001 (katso taulukko 8). Tällaisissa tapauksissa tuensaajamaiden toimittamat ehdotukset tutkitaan kummassakin yhteistyöelimessä, ja ne vaihtavat keskenään tuloksia arviointiprosessin aikana. Tässä yhteydessä on kuitenkin mainittava vaikeudet, joita oli ISPA:n ja EIP:n välisen yhteistyön käynnistämisessä alkuvaiheessa. Näitä vaikeuksia on aiheutunut muun muassa sekä ISPA:n että EIP:n menettelyjen monimutkaisuudesta, ajoituksesta elinten päätöksentekoprosessien poiketessa ajallisesti toisistaan ja kyseisen tuensaajamaan tarpeesta toimia molempien toimielinten kanssa oikeaan aikaan, jotta komission ja pankin sen hankkeelle osoittamat varat tulisivat mahdollisimman hyvin hyödynnettyä. Niiden hankkeiden osalta, joiden rahoitukseen EIP ei osallistu, yhteistyösopimuksessa edellytetään, että komissio voi pyytää EIP:lta lausuntoa tai osallistumista joidenkin ISPA-hankkeiden tarkasteluun. Komissio pääsee näin osalliseksi EIP:n teknisestä asiantuntemuksesta. Vuosien 2000 ja 2001 aikana EIP:lta pyydettiin 19 "ensimmäistä kannanottoa" (katso taulukko 9). Taulukko 8: EIP:n osarahoittamat ISPA-hankkeet vuonna 2001 >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 9: Luettelo EIP:n puitesopimuksen mukaisesti antamista ensimmäisistä kannanotoista vuodet 2000-2001 >TAULUKON PAIKKA> Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) Komissio on kehittänyt ISPA-välineen käynnistymisestä alkaen hyvät työskentelysuhteet EBRD:hen, ja yhteistyö jatkui suotuisasti myös vuonna 2001. Tietoja on vaihdettu säännöllisesti ja koordinointikokouksia pidetty, hanketarkastelussa ja -hyväksynnässä sovellettuja lähestymistapoja on edelleen yhdenmukaistettu ja myös menettelykysymysten yksityiskohdista on käyty keskustelua. Komissio tiesi jo vuodesta 2000 alkaen, että ISPA-asetusta on muutettava siten, että EBRD:n osarahoitus katsotaan tukikelpoisiksi menoiksi. Muutosta täydennettiin joulukuussa 2001 siten, että hankkeita voidaan rahoittaa ISPA-rahoituksen ja EBRD:n lainarahoituksen yhdistelmillä (katso luku 7). EBRD:n erityisasiantuntemusta tuesta ja lainasta muodostuvien rahoituspakettien sekä julkis- ja yksityissektorin kumppanuusjärjestelyjen suunnittelussa hyödynnettiin ISPA-hankkeiden valmistelussa. EBRD voi myöntää luottoa suoraan kunnille ja yleishyödyllisille laitoksille ilman valtion takausta, mikä tuo uutta joustavuutta ISPA:n kanssa tehtävään yhteistyöhön. ISPA:n ja EBRD:n yhdessä rahoittamien hankkeiden lukumäärässä on suuria ala- ja maakohtaisia eroja. Vuonna 2001 ISPA:n ja EBRD:n yhteistyöhankkeet olivat seuraavat: Taulukko 10: EBRD:n osarahoittamat ISPA-hankkeet vuonna 2001 >TAULUKON PAIKKA> Muut rahoituslaitokset Hanketason tietoja vaihdettiin jälleen vuonna 2001 pohjoismaisten pankkien ja muiden rahoituslaitosten kanssa. Pohjoismaiden investointipankin (NIB) ja Pohjoismaisen ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) kanssa tehty yhteistyö on johtanut kolmen Latviaan sijoittuvan hankkeen osarahoitukseen. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat 94,94 miljoonaa euroa, josta Pohjoismaiden investointipankin osuus on 3,411 miljoonaa euroa ja Pohjoismaisen ympäristörahoitusyhtiön osuus 3,116 miljoonaa euroa. Swedish International Development Corporation Agency (SIDA) rahoittaa rinnakkaista kumppanuusjärjestelyä Latvian Liepajassa toimivan kiinteistä jätteistä vastaavan yrityksen kanssa. Myös Liettuan hankkeiden valmistelua tuettiin: SIDA tuki Kaunasin jäteveden puhdistuslaitosta, Suomen ympäristöministeriö Klaipedan jätehuoltoa ja DEPA Vilnan jätehuoltoa. Taulukko 11: NIB:n ja NEFCO:n osarahoittamat ISPA-hankkeet >TAULUKON PAIKKA> Lisäksi Maailmanpankki osarahoittaa Latviassa yhtä toimenpidettä (2,378 miljoonaa euroa - Liepajan kiinteä yhdyskuntajäte). Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusjärjestelyt Yksi keino saada hankkeille lisärahoitusta on yksityisen sektorin osallistuminen julkisten palvelujen tarjontaan. Tämä on yksi syy siihen, että jotkin maat alkavat nyt käyttää yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusjärjestelyjä. Toinen merkittävä tekijä, joka yhdistää yksityistä sektoria ISPA-välineen täytäntöönpanoon, on hyvämaineisten kansainvälisten toimijoiden ja yleishyödyllisten laitosten tarjoama kokemus. Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusjärjestelyjen olisi siis tavallisesti lisättävä toiminnan ja hallinnon tehokkuutta. Suuntaus on vahvistunut, kun keskikokoisten ja pienten kaupunkien on mukauduttava juomaveden laadun, jäteveden puhdistuksen ja jätehuollon parantamista koskevaan yhteisön lainsäädäntöön. Myös liikennealalla yksityisten kumppanien osallistuminen toimintaan, hallintoon ja investointeihin lisääntyy koko ajan. Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusjärjestelyt ovat näin ollen yhä merkittävämpiä myös ISPA-toiminnassa. Joissakin tapauksissa on kuitenkin pohdittava, missä määrin ISPA-tukea voidaan osoittaa yksityistämistilanteessa, jossa jo saatu tuki voi monimutkaistaa tilannetta ilman tarvittavia takeita avoimuudesta ja kohtuullisuudesta. ISPA-välineen ei myöskään ole tarkoitus korvata yksityisen sektorin kumppaneita, vaan sen olisi pysyttävä lisätukea tarjoavana tahona. Ehdokasmaissa on varmasti tarpeen tarjota neuvoja kuntatason toimijoille ja muille julkisille laitoksille, jotka hakevat yksityisiä kumppaneita. On todettu, että joissakin tapauksissa on olemassa vaara, että ISPA-tuen hyöty koituu pikemminkin yksityiselle yritykselle kuin julkiselle laitokselle, esimerkiksi jos kansallinen viranomainen on yksityistänyt omaisuutta tarkoituksena saada yksityiseltä sijoittajalta investointeja ympäristölainsäädäntöön mukautumiseksi tai yrityksen nykyaikaistamiseksi. On olemassa vaara, että investoinnit sisällytetään jo myyntihintaan. Tällaisessa tapauksessa ISPA-tuki tarkoittaisi tosiasiassa maksamista kahteen kertaan. Kaikkien tuensaajamaiden toimeenpanovirastojen on noudatettava julkisia hankintoja koskevia EU:n periaatteita julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyissä ISPA-osarahoitusta saavissa hankkeissa. Tuensaajamaiden lainsäädäntötyön vakavat heikkoudet mainittiin uhkana markkinasääntelyn täydelliselle purkamiselle: toimilupasopimuksen täytäntöönpanon aikana toimiluvan haltija saattaa saada kohtuuttoman suuren osuuden valtuuksista. Tällainen tilanne tariffien kaltaisten sopimuksen muuttujien käsittelyssä saattaa olla hyvin vahingollista, jos sääntelyviranomaisella ei ole tarvittavaa asiantuntemusta ja kykyä selvitä monimutkaisesta ja muuttuvasta tilanteesta. Näiden puutteiden korjaamiseksi komissio varasi vuonna 2001 avoimen kansainvälisen menettelyn jälkeen 3,1 miljoonaa euroa puitesopimukseen, joka koski komission ja julkisten viranomaisten ISPA-hankkeita koskevien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyjen analysointia sekä niille annettavaa neuvonantoa ja tukea (katso taulukko 6). 10. KOORDINOINTI LIITTYMISTÄ EDELTÄVIEN VÄLINEIDEN KESKEN Komissio koordinoi tarkkaan kolmen liittymistä edeltävän välineen, Pharen, Sapardin ja ISPA:n toimia, niin kuin tuen koordinoinnista annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1266/1999 edellytetään. Asetuksen säännösten mukaisesti Phare-ohjelman hallintokomitealla on erityinen tehtävä kolmen liittymistä edeltävän välineen yleisenä koordinoijana. Koordinointi (Pharen) yhteisen seurantakomitean kanssa Yhteinen seurantakomitea vastaa liittymistä edeltävien välineiden (Phare, Sapard ja ISPA) seurannan koordinoinnista ja EU:n rahoittaman tuen yleisen edistymisen arvioinnista tuensaajamaissa. ISPA-seurantakomitean pöytäkirjat toimitetaan yhteiselle seurantakomitealle, ja se voi tarvittaessa antaa suosituksia ISPA-komitealle tai komissiolle. ISPA-seurantakomitean kokoukset järjestetään mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti yhteisen seurantakomitean kokousten kanssa. Koordinointi komissiossa Komission yksiköiden väliset koordinointikomiteat, joihin kuuluu edustajia kaikista komission yksiköistä, joita toiminta koskee (laajentuminen, maatalous, aluepolitiikka, talousarvio, terveyden ja kuluttajien suojelu, oikeudellinen yksikkö), ovat kokoontuneet säännöllisesti maaliskuusta 2000 alkaen. Vuoden 2001 ja vuoden 2002 alkupuolen kokousten asialistoilla oli rahoitusvalvontaa ja -hallintoa, hankintoja koskevia aiheita, EDIS:n käyttöönottoa koskevaa seurantaa sekä rakennerahastoihin ja koheesiorahastoon siirtymiseen liittyviä aiheita. Koordinointi EY:n edustustojen kanssa Komission yksiköiden (laajentuminen, ulkosuhteet ja aluepolitiikka) ja EY:n edustustoissa Pharen ja ISPA:n täytäntöönpanosta vastaavien asiantuntijoiden kesken järjestettiin säännöllisiä kokouksia suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevien aiheiden, erityisesti tarjouskilpailujen ja urakkasopimusten, käsittelemiseksi. Tällä hetkellä, ennen EDIS:n käynnistymistä, EY:n edustustot vastaavat tarjousasiakirjojen ennakkohyväksynnästä, arviointikomiteoiden työstä ja sopimuksista. Tiedottaminen ja viestintä. 11. TIEDOTUSOHJELMA Tiedotusohjelma vuosiksi 2001-2006 kattaa ISPA-välineen eri kohderyhmille tarjottavan tiedon. Ohjelmassa korostetaan sitä, että on tärkeää selostaa ensimmäisenä vuonna menettelyjä ja esitellä tuloksia vuodesta 2002 alkaen. Ohjelmaa toteutetaan komission (aluepolitiikan pääosaston) vuoden 2002 alussa tekemien puitesopimusten ja sellaisten myöhemmin tehtävien sopimusten avulla, jotka koskevat taloudellista ja sosiaalista koheesiota tukevien rahastojen (EAKR, koheesiorahasto ja ISPA) tiedotusta ja viestintää. Vuoropuhelu hallituksista riippumattomien järjestöjen kanssa Komission yksiköt osallistuivat edelleen hallituksista riippumattomien järjestöjen kanssa järjestettyyn vuoropuheluhankkeeseen, joka alkoi vuoden 1999 puolivälissä. Kyseessä on sarja kokouksia, jotka pidetään useiden komission pääosastojen (mutta etupäässä ympäristöasioiden pääosaston) virkamiesten sekä jäsenvaltioiden ja tuensaajamaiden hallituksista riippumattomien ympäristöalan kansalaisjärjestöjen edustajien välillä. Vuoropuhelun tavoitteina on antaa hallituksista riippumattomille järjestöille tietoa laajentumisprosessista ja mahdollisuus ilmaista oma mielipiteensä komissiolle. Vuoropuhelukokoukset järjestää ja toteuttaa Regional Environmental Centre for Central and Eastern Europe (REC), joka on osittain EY:n rahoittama. Komissio on kannustanut myös kansallisia viranomaisia vaihtamaan tietoja hallituksista riippumattomien järjestöjen kanssa järjestämällä muun muassa epävirallisia tapaamisia niiden kanssa. Tapaamisissa on käsitelty ensisijaisia investointikohteita sekä sellaisen tiedotus- ja viestintästrategian laatimista, johon myös hallituksista riippumattomat järjestöt osallistuisivat. Kansalliset viranomaiset voivat myös pyytää hallituksista riippumattomia järjestöjä osallistumaan ISPA-seurantakomiteoihin tarkkailijoina. Verkkosivut Verkkosivuja on päivitetty säännöllisesti lisäämällä niille komission hyväksymien hankkeiden tietolomakkeita, hankerahoitusmuistioiden liitteiden uusittuja versioita, tarkistettu ISPA-käsikirja (jossa kuvataan ISPA-ohjelmasuunnittelua sekä täytäntöönpanomenettelyjä ja käytännön toimia) ja uusia ISPA:n edistymistä koskevia esitteitä (katso jäljempänä). Verkkosivuilla on tärkeä tehtävä liittymistä edeltävästä välineestä tiedottamisessa. Vuoden 2001 lopusta alkaen jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden vierailijoille on sivustolla omakielinen tervetulotoivotus. Seminaarit Koheesiofoorumi Komission järjestämässä toisessa koheesiofoorumissa (toukokuussa 2001) komission yksiköt esittelivät useita ISPA:n suunnitteluun ja täytäntöönpanoon liittyviä seikkoja ja tähän mennessä saavutettua edistystä. Julkisia hankintoja koskevat seminaarit Aluepolitiikan pääosasto käynnisti talvella 2001 kaikissa ehdokasmaissa sarjan seminaareja, joissa käsitellään pääasiassa julkisiin hankintoihin liittyviä aiheita. PRAG- ja FIDIC-menettelyjä ja niiden edellytyksiä sekä julkisten hankintojen yleisiä periaatteita selitettiin ja neuvoja annettiin merkittävistä tarjouskilpailuihin ja sopimuksiin liittyvistä aiheista, kuten valintaperusteista ja arvioinnista. Seminaarit oli suunnattu kansallisille viranomaisille, erityisesti toimeenpanovirastoille, ja EY:n edustustoille. Tämä koulutustoiminta, joka jatkuu vuonna 2002, on tärkeä osa komission toimintaa ISPA:n täytäntöönpanoon liittyvien vaarojen torjumiseksi. Ympäristövaikutusten arvioinnista annettua direktiiviä koskevat seminaarit Vuonna 2001 järjestettiin seminaareja kansallisten viranomaisten perehdyttämiseksi ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskevan direktiivin edellytyksiin (katso luku 3). Ympäristöinfrastruktuurihankkeiden yhteistyömalleja käsittelevä seminaari Komissio järjesti syyskuussa 2001 yhdessä Itävallan hallituksen kanssa teknisen avun varoilla seminaarin, jossa ehdokasmaiden kansallisia viranomaisia perehdytettiin erilaisiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyjen käsitteisiin (katso luku 2.1.4). Keskusteluista laadittiin kertomus, joka julkaistiin verkkosivuilla. Julkaisut Helmikuussa 2001 julkaistiin esite, jossa annetaan tärkeimmät tiedot ISPA-tukea saaneista hankkeista ja ISPA-tapahtumista vuonna 2000. Esitteellä täydennettiin vuoden 2000 vuosikertomusta. Esitettä, joka sisältää kaikkien tuensaajamaissa toimivien EY:n edustustojen ja kansallisten ISPA-koordinaattorien osoitteet, päivitettiin säännöllisesti. Erillisiä tiedotteita tuensaajamaiden tilanteesta laadittiin ympäri vuoden. Yleiskatsaus rahoitustuesta Tässä luvussa esitetään rahoitustuki ja sen jakautuminen aloittain ja osa-alueittain. Taulukoiden tilastoissa viitataan hankkeen kokonaiskustannuksiin, hankkeen tukikelpoiseen kokonaisarvoon, komission myöntämään ISPA:n kokonaisrahoitusosuuteen, komission vuosina 2000 ja 2001 tekemiin sitoumuksiin ja vuoden 2001 kokonaissitoumuksiin ja toteutuneisiin maksuihin. Tiedot esitetään kunkin kymmenen tuensaajamaan osalta. Ympäristö- ja liikenneohjelmien osa-alueisiin kuuluvat: * Ympäristö: - juomavesi - juoma- ja jätevesi - juomavesi, viemäröinti ja kiinteät jätteet - jäteveden käsittely - kiinteiden jätteiden käsittely (kaatopaikat, jätteenpolttolaitokset) * Liikenne: - maantiet - rautatiet - maantiet/rautatiet - lentoliikenne * Tekninen apu: - Hankkeiden valmistelu: Kokonaisuuden tarkoituksena on auttaa kehittämään sekä ympäristö- että liikennealan hankkeita. Ensisijaiset tavoitteet kattavat viisi alaa: - hankevalinnan laadun parantaminen - hankkeiden täytäntöönpanon helpottaminen - hajauttamismenettelyn käynnistäminen ja tukeminen - rahoitusjärjestelyjen kehittäminen - tiedotuksen ja viestinnän vahvistaminen - EDIS: Teknistä apua koskevia varoja asetetaan saataville tämän yhteisön varojen hallinnoinnin kannalta liittymisen jälkeen merkittävän järjestelmän käyttöönottoa varten (katso luku 5). Taulukko 12: ISPA-budjetti 2001: maksusitoumukset maittain ja aloittain >TAULUKON PAIKKA> Taulukossa esitetään maksusitoumukset vuonna 2001 päätettyjen 94 hankkeen osalta ja vuonna 2000 päätettyjen hankkeiden toisen erän osalta. Maakohtainen katsaus rahoitustuesta Taulukko 13: ISPA-tuki vuonna 2001 päätetyille uusille hankkeille: maa ja ala >TAULUKON PAIKKA> Taulukossa 13 esitetään kaikille vuonna 2001 päätetyille hankkeille osoitettujen ISPA-varojen kokonaismäärä sekä erät, jotka sidotaan seuraavina vuosina (monivuotiset sitoumukset). Taulukko 14: vuosina 2000 ja 2001 päätettyjen hankkeiden alakohtainen ISPA-rahoitus >TAULUKON PAIKKA> Taulukossa esitetään kokonaisuudessaan ISPA-varat, jotka on sidottu ja joista on päätetty vuosina 2000 ja 2001 (169 hanketta) sekä näiden hankkeiden kokonaiskustannukset. 12. BULGARIA Bulgarialle myönnettiin vuonna 2001 ISPA-maksusitoumusmäärärahoja 106,8 miljoonaa euroa. Liikennealan osuus kokonaismäärästä oli 61,9 miljoonaa euroa ja ympäristöalan osuus 44,9 miljoonaa euroa. Tekniseen apuun liittyvien toimenpiteiden osuus sitoumuksista oli 4 miljoonaa euroa vuonna 2001. Bulgarian osuus ISPA:n kokonaisbudjetista vuonna 2001 oli 9,63 prosenttia. Ohjelmatyö ISPA-ohjelmatyössä noudatetaan ympäristö- ja liikennestrategioita, jotka Bulgarian viranomaiset ovat suunnitelleet yhdessä komission kanssa. Nämä strategiat sisältävät suuntaa-antavat luettelot ensisijaisista hankkeista, ja strategioita voidaan tarkistaa. * Liikenneinfrastruktuureissa painopiste oli tärkeimpien Euroopan laajuisten verkkojen täydentämisessä ja parantamisessa sekä rajayhteyksien parantamisessa (viisi kymmenestä ensisijaisesta TINA-käytävästä kulkee Bulgarian kautta). Bulgaria on kiinnostunut hyödyntämään strategista sijaintiaan Kreikan, Turkin ja Keski-Euroopan välissä. Ympäristöalalla Bulgarian hallitus ja ISPA keskittyvät seuraaviin painopistealoihin: * Vedenlaatu - ensisijaisia yhdyskuntajäteveden puhdistuslaitoksia koskeva Bulgarian hallituksen kansallinen ohjelma on pantu täytäntöön ISPA:n avulla. Viemäriverkkojen ja vesihuoltojärjestelmien parantamista suunnitellaan myös. Muita painopistealoja ovat juomaveden laadun parantaminen, vesihuoltoverkon vesihävikin vähentäminen ja viemäriverkoston korvaaminen ja parantaminen. * Yhdyskuntajäte - jätteiden lajittelu ja kierrätys sekä EU:n vaatimukset täyttävien uusien kaatopaikkojen rakentaminen ovat keskeiset vaatimukset. Bulgarian hallituksen kansallisessa jätehuolto-ohjelmassa vahvistetaan alaa koskevat strategiset suuntaviivat. Siinä korostetaan tarvetta vähentää yhdyskuntajätteen määrää, vakiinnuttaa teollisuusjätteen määrä, käyttää biologisesti hajoavia aineksia, rakentaa turvallisia jätteiden käsittely- ja hävittämislaitoksia, lisätä kierrätettävien jätteiden osuutta ja edistää uusiopakkausten käyttöä. * Ilmansaasteet - vaikka päästöjen määrä on vähentynyt raskaan teollisuuden vähentymisen ansiosta, 14 alueellisessa ongelmalaitoksessa on yhä vakavia ongelmia. Huonolaatuista hiiltä käyttävät energiantuotantolaitokset ja lämmityslaitokset ovat suurimmat SO2- ja NOx-päästöjen aiheuttajat. Täytäntöönpano Kansallisen ISPA-koordinaattorin tehtävää hoitavat aluekehityksestä ja yleisistä töistä vastaava ministeri sekä apulaispääministeri. ISPA-toimien täytäntöönpanovirastoja ovat liikenneministeriö, ympäristöministeriö, tielaitos sekä aluekehityksestä vastaavan ministeriön ja ympäristöministeriön yhteisosasto. Laajoja hankkeita varten (Sofian lentokenttä, Plovdivin ja Svilengradin välisen rautatieosuuden kunnostus sekä Tonavan ylittävä silta) on perustettu hankkeiden hallinnosta ja täytäntöönpanosta vastaavat yksiköt, jotka saavat teknistä apua. ISPA-varoja myönnettiin vuosina 2000 ja 2001 yhteensä viidelle ympäristöalan investointihankkeelle, kolmelle liikennealan investointihankkeelle ja yhdelle teknistä apua koskevalle hankkeelle. Vuonna 2001 hyväksyttiin viisi uutta hanketta, kolme ympäristöhanketta ja kaksi liikennehanketta, joista toinen koski teknistä apua. Seuraaville hankkeille haettiin ISPA:n rahoitusta, mutta niitä ei hyväksytty ennen niille tehtävää lisäarviointia: * Ljulinin moottoritie - 19 kilometrin osuus käytävään IV Sofian kehätieltä Daskalovon liittymään. * Maritsa 2 -voimalaitos - uudet savukaasun rikinpoistoyksiköt. * ongelmajätteiden käsittelylaitos - uusi laitos ongelmajätteiden käsittelyä ja hävittämistä varten. Tarjousten ja sopimusten tekemisen valmisteluissa edistyttiin kaikkien vuonna 2001 hyväksyttyjen hankkeiden osalta. Vaikka kaikki käytettävissä olleet ISPA-määrärahat sidottiin vuosina 2000 ja 2001, vuoden loppuun mennessä suoritettujen maksujen määrä oli 15,8 miljoonaa euroa. Tämä summa koostui vuonna 2000 hyväksyttyjen hankkeiden ensimmäisistä ennakkomaksuista. Seuranta ja arviointi Seurantakomitean työtä täydennetään säännöllisillä kokouksilla EY:n edustuston tiloissa Sofiassa, täytäntöönpanoelinten seurantaraporteilla sekä komission virkailijoiden vierailuilla. Seurantakomitea kokoontui kesäkuussa ja marraskuussa 2001. Kokouksissa kiinnitettiin huomiota ISPA-hankkeiden täytäntöönpanon hitaaseen edistymiseen ja joidenkin täytäntöönpanovirastojen rajallisiin valmiuksiin. Kesäkuussa 2001 tapahtuneesta hallituksen vaihtumisesta johtuvat häiriöt ISPA:n koordinointiyksikön toiminnassa sekä aluekehitysministeriön alaisen täytäntöönpanoviraston toiminnassa pantiin myös merkille. Bulgarian viranomaiset myönsivät nämä puutteet ja lupasivat lujittaa asianomaisia rakenteita sekä raportoida komissiolle toteutetuista toimenpiteistä. Samankaltaisia kysymyksiä käsiteltiin täytäntöönpanoviraston katsauksessa, joka laadittiin kumppanuushankkeen BG/98/SPP/02 yhteydessä alahankkeena 3 "Katsaus täytäntöönpanovirastojen valmiuksiin". Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Yhteistyö kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa on ollut merkittävää Bulgariassa, jolla on ollut läheiset suhteet erityisesti Euroopan investointipankkiin. Neljään vuosina 2000 ja 2001 hyväksytyistä yhdeksästä ISPA-hankkeesta sisältyi EIP:n rahoitusta, ja näistä hankkeista kaksi on merkittäviä yhteisesti rahoitettuja hankkeita (Sofian lentokentän kunnostaminen sekä Plovdivin ja Svilengradin välisen rautatieosuuden sähköistäminen ja parantaminen). Yhteisesti rahoitettuihin hankkeisiin myönnettiin ISPA-tukea yhteensä noin 240 miljoonaa euroa (lähes 70 prosenttia kaikesta tuesta). Rajallisten ISPA-varojen vipuvaikutuksen maksimointi on äärimmäisen tärkeä tavoite, kun otetaan huomioon, että rakennerahastoista tuettavissa hankkeissa keskitytään laaja-alaisiin infrastruktuurihankkeisiin, joita rahoitetaan usein yhdistämällä lainarahoitusta ja avustuksia. Vuonna 2002 toteutettaviin hankkeisiin sisältyy myös yhteisrahoitusta EIP:sta ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista (EBRD). EDIS Yleisen etenemissuunnitelman mukaisesti SIGMA-ohjelman asiantuntijoita on pyydetty avustamaan Bulgarian viranomaisia laatimaan katsauksia vaikutuksista, joita Bulgarian viranomaisille aiheutuu Phare- ja ISPA-ohjelmien laajennetun hajautuksen täytäntöönpanojärjestelmästä (EDIS). Katsauksessa tarkastellaan kansallisen rahaston, täytäntöönpanovirastojen sekä julkisten varojen valvonnasta ja julkisista hankinnoista vastaavien viranomaisten valmiuksia sekä otetaan huomioon strategia, jota Bulgarian viranomaiset soveltavat, kun ISPA:sta siirrytään rakennerahastojen käyttöön. ISPA:sta voidaan myöntää vuonna 2000 myös teknistä tukea ISPA:n täytäntöönpanovirastojen organisaation ja valmiuksien täysimääräistä tarkastelua varten. Tämä on ensimmäinen vaihe EDIS:n etenemissuunnitelman puutteiden arvioinnissa. Varainhoito ja valvonta Aluepolitiikan pääosaston tilintarkastusyksikkö suoritti ISPA-toimien täytäntöönpanovirastojen taloushallintoa ja valvontajärjestelmiä koskevan tilintarkastuksen joulukuussa 2001. Sen keskeisistä tuloksista lähetetään Bulgarian viranomaisille vuoden 2002 alussa kertomus, johon liitetään suositukset parannuksiksi. Bulgarian viranomaisille annetaan kolmen kuukauden määräaika toteuttaa tulosten mukaiset toimenpiteet. Tilintarkastuksen seurantatarkastus tehdään vuoden 2002 aikana. >TAULUKON PAIKKA> * 6 hankkeen ryhmä. >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 3: teknistä apua koskevat toimenpiteet vuosina 2000-2001 13. TSEKKI Tsekille myönnettiin vuonna 2001 maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 66,9 miljoonan euroa, joka on 6,03 prosenttia ISPA:n vuosibudjetista. Ympäristöhankkeisiin sidottiin 26,1 miljoonaa euroa ja liikennehankkeisiin 40,3 miljoonaa euroa. Teknistä apua myönnettiin liikenneministeriölle hankkeiden valmistelujen tukemiseksi. Tähän tarkoitukseen myönnettyjen sitoumusten arvo vuonna 2001 oli 160 000 euroa. Lisäksi EDIS:ia tuettiin Tsekissä 544 722 eurolla. Ohjelmatyö Strategisesti ensisijaisena kohteena pidettiin vuonna 2001 maantieliikennettä. Näin tasapainotettiin tilannetta, sillä vuonna 2000 ensisijaisena kohteena oli rautatieliikenne. Ympäristöalalla hyväksytyt hankkeet liittyivät vuoden 2000 tapaan lähes pelkästään jätevesialan toimiin, ja joitakin juomavesi-infrastruktuuria parantavia toimia rahoitettiin myös. Liikennealalla tehdyt sitoumukset noudattivat liikennealaa koskevassa ISPA:n strategia-asiakirjassa asetettuja ensisijaisia tavoitteita, mihin komissio on tyytyväinen. Sen sijaan ympäristöalalla toistui jo vuonna 2000 ilmennyt muiden kuin vesialaa koskevien hakemusten puute. Komissio kannusti vuonna 2001 Tsekkiä tarkistamaan ympäristöalaa koskevaa strategia-asiakirjaa niin, että siinä otetaan huomioon sekä liittymisneuvottelujen tulokset ympäristöä koskevan luvun osalta että niiden Phare-hankkeiden saattaminen päätökseen, joilla on tarkoitus tukea investointistrategioiden kehittämistä kiinteiden jätteiden ja ilmansaasteiden aloilla. Täytäntöönpano Kansallisen ISPA-koordinaattorin tehtäviä hoitaa matkailusta ja Euroopan integraatiosta vastaava apulaisministeri. Vuonna 2000 ympäristöhankkeiden täytäntöönpanovirasto eli aluekehityksen keskus korvattiin kansallisella ympäristörahastolla kaikkien ISPA-hankkeiden osalta vuodesta 2001 alkaen. Koska kyseisellä elimellä ei ole kokemusta laaja-alaisista infrastruktuurihankkeista, komissio antaa tarvittaessa apua erityisesti Prahan edustustonsa kautta. Täytäntöönpanon osalta vuonna 2000 hyväksyttyjä hankkeita koskeva työ rajoittui tarjouskilpailuasiakirjojen valmisteluun ja liikennealalla rakennusurakoita koskevat tarjouspyynnön julkaisemiseen. Vaikka liikennealan sopimukset voitaneen tehdä vuoden 2002 ensimmäisen puoliskon aikana, ympäristöhankkeet ovat viivästyneet pahoin. Näin ollen vuonna 2001 tehtiin vain sellaisten hankkeiden valmistelua koskevat palvelusopimukset, joihin myönnettiin ISPA-tukea vuonna 2000. Yhteensä kuusi ympäristöalan investointihanketta ja yksi teknistä apua koskeva toimenpide hyväksyttiin vuosina 2000-2001. Liikennealalla hyväksyttiin kuusi investointihanketta ja yksi teknistä apua koskeva toimenpide. Vuonna 2001 hyväksyttiin yhteensä seitsemän uutta hanketta (eli niistä tehtiin päätös). Näihin sisältyi kolme ympäristöalan hanketta, kaksi liikennealan hanketta, yksi liikennealan TA-toimenpide sekä yksi EDIS:ia koskeva horisontaalinen TA-toimenpide. Maksut rajoittuivat vuonna 2001 ensimmäisiin ennakkomaksuihin, mikä johtui siitä, että tarjouskilpailumenettelyjä ei ollut saatettu päätökseen kyseisen vuoden kuluessa. Maksujen määrä vuonna 2001 oli 10,1 miljoonaa euroa. Seuranta ja arviointi Seurantakomitean työtä täydennetään säännöllisillä kokouksilla EY:n edustuston tiloissa Prahassa, täytäntöönpanoelinten seurantaraporteilla sekä komission virkailijoiden vierailuilla. Ensimmäiset kaksi ISPA-seurantakomitean kokousta järjestettiin vuonna 2001. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Vuoden 2001 aikana komission ja EIP:n välistä yhteistyö tiivistyi liikennealan kahden suuren hankkeen yhteisrahoitukseen. Hakemuksia saatiin toisesta hankkeesta, nimittäin Prahan ja Dresdenin välisen moottoritien loppuun saattamisesta, mutta hankkeen hyväksymistä on siirretty ympäristönäkökohtien takia ja sen takia, että kustannus-hyöty-analyysiä on syytä tarkistaa. Tähän mennessä ei ole laadittu erityisiä suunnitelmia EBRD:n kanssa toteutettavasta yhteisrahoituksesta Tsekissä, mutta tilannetta tarkkaillaan säännöllisesti. EDIS EDIS:ia koskeva rahoituspöytäkirja allekirjoitettiin vasta vuoden 2001 lopussa, joten järjestely on tarkoitus panna pääosin täytäntöön vuonna 2002. Jotakin kehitystä on tapahtunut. Ydinryhmä on perustettu kansallisen ISPA-edustajan alaisuuteen, ja Tsekin viranomaiset ovat laatimalla itsearvioinnin käynnistäneet ISPA-etenemissuunnitelman ensimmäisen vaiheen Varainhoito ja valvonta Aluepolitiikan pääosaston tilintarkastusyksikkö suoritti tilintarkastuksen Tsekissä marraskuussa 2001. Tilintarkastuksen tavoitteena oli arvioida, missä laajuudessa Tsekki on ottanut käyttöön ISPA-asetuksen säännösten mukaisen hallinto- ja valvontajärjestelmän, sekä seurata EDIS:in edistymistä ISPA:ssa. Tilintarkastuksen keskeiset päätelmät olivat, että ISPA:n täytäntöönpanorakennetta koskevaa lainsäädäntökehystä on täydennettävä edelleen, sisäisiä tilintarkastusvalmiuksia kehitettävä, sääntöjenvastaisuuksien käsittelymenettelyjen käyttöönottoa parannettava sekä kirjallisten menettelyjen päätökseen saattamista nopeutettava. >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 1: päätetyt hankkeet ja sitoumukset vuosina 2000-2001 Taulukko 2: hankkeet, joista päätettiin vuonna 2001 >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 3: teknistä apua koskevat toimenpiteet vuosina 2000-2001 14. VIRO Vuonna 2001 Virolle myönnettiin ISPA-maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 29,9 miljoonaa euroa. Liikennealan osuus oli 12,2 miljoonaa euroa ja ympäristöalan 17,3 miljoonaa euroa. Molempien alojen TA-toimenpiteiden osuus oli yhteensä 996 000 euroa. Lisäksi yksi TA-toimenpide koski EDIS:ia, ja siihen sidottiin 348 608 euroa vuonna 2001. Virolle vuonna 2001 myönnetyn tuen osuus oli 2,7 prosenttia ISPA:n kokonaisbudjetista. Ohjelmatyö ISPA-ohjelmatyössä painopiste on ympäristö- ja liikennestrategioilla, jotka Viron viranomaiset ovat suunnitelleet yhdessä komission kanssa. Nämä strategiat sisältävät suuntaa-antavat luettelot ensisijaisista hankkeista, ja luetteloita tarkistettiin vuoden 2001 lopussa. Liikenneinfrastruktuurin painopiste oli keskeisissä Euroopan laajuisissa verkoissa kuten käytävä I:ssä sekä käytävän I ja käytävän IX välisissä yhteyksissä. Maantiealan painopistealoja ovat myös Via Baltika -tien ja Tallinna-Narva-tien parantaminen. Rautatiealalla keskityttiin rautatielinjojen uudenaikaistamiseen edellä mainituilla käytävillä sekä raja-aseman rakentamiseen Venäjän-rajalle. Komissio pyrkii tukemaan kestäviä liikennerakenteita antamalla asianmukaista tukea investointeihin rautatieinfrastruktuuriin. Keskeisten rautatieyhteyksien yksityistämisen ja yksityistämislainsäädännön erityispiirteiden takia komissiolla ei ole vielä ollut tilaisuutta tukea Virossa rautatiehankkeita lukuun ottamatta yhtä TA-toimenpidettä. Ympäristöalalla keskeiset toimet liittyivät juoma- ja jätevesiverkoston puutteisiin. Keskeinen kielteinen ympäristövaikutus liittyy puutteellisiin vedenkäsittely- ja jätevesihuoltojärjestelmiin. Suurimmat ongelmajätelähteet ovat palavakiviteollisuus ja energiantuotanto maan koillisosassa. Tarkistetussa ISPA-strategiassa tuodaan esiin Viron viranomaisten arvokkaat toimet aiemman strategian parantamiseksi. Täytäntöönpano Vuonna 2001 kansallisen ISPA-koordinaattorin tehtäviä hoiti valtiovarainministeri. ISPA-toimien täytäntöönpanovirastoina toimivat tällä hetkellä Viron tielaitos, Viron rautatiehallinto sekä ympäristöinvestointikeskus. Vuonna 2001 ympäristöalalla hyväksyttiin yhteensä neljä investointihanketta ja yksi TA-toimenpide, liikennealalla yksi investointihanke ja yksi TA-toimenpide sekä yksi horisontaalinen EDIS-hanke (TA-toimenpide). Vuosina 2000-2001 hyväksyttiin kaikkiaan yhdeksän ympäristöhanketta (joista kaksi oli TA-toimenpiteitä), neljä liikennehanketta (joista kaksi oli TA-toimenpiteitä) sekä EDIS:ia koskeva TA-toimenpide. Seuraaville hankkeille esitettiin ISPA:n rahoitusta, mutta niitä ei hyväksytty ennen niille tehtävää lisäarviointia: * Pärnun vesihuoltohanke * Narvan vesihuoltohanke. Tarjousten ja sopimusten tekemistä valmisteltiin kaikkien vuonna 2001 hyväksyttyjen hankkeiden osalta. Kaksi rakennusurakkasopimusta ja yksi palvelusopimus on allekirjoitettu (sopimusten arvo on 16,96 miljoonaa euroa). Lisäksi vuoden aikana on käynnistetty kaksi palvelusopimuksia koskevaa tarjouskilpailua. Vuoden loppuun mennessä suoritettujen maksujen määrä oli 7,9 miljoonaa euroa. Summa koostuu vuonna 2000 ja vuoden 2001 alussa hyväksyttyjen hankkeiden ensimmäisistä ennakkomaksuista. Seuranta ja arviointi Seurantakomitean työtä täydennetään säännöllisillä kokouksilla EY:n edustuston tiloissa Tallinnassa, täytäntöönpanoelinten seurantaraporteilla sekä komission virkailijoiden vierailuilla. Vuonna 2001 seurantakomitea kokoontui toukokuussa ja lokakuussa. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Kuudesta vuonna 2000 hyväksytystä ISPA-hankkeesta yhteen liikennealan hankkeeseen (Via Baltica) myönnettiin EIP:n rahoitusta. Kahdeksasta vuonna 2001 hyväksytystä ISPA-hankkeesta kahteen ympäristöalan hankkeeseen (Pärnun kaatopaikka ja Tarton jätevesijärjestelmä) ja yhteen tiehankkeeseen myönnettiin EIP:n rahoitusta. Yhteisrahoitetuille hankkeille myönnettiin ISPA-tukea yhteensä noin 51 miljoonaa euroa (62 prosenttia vuonna 2000 ja 2001 hyväksytystä kokonaistuesta). Sen lisäksi, että pohjoismaiset pankit (Pohjoismainen investointipankki NIB ja Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NEFCO) ja pohjoismaiden ympäristönsuojeluvirastot osallistuvat aktiivisesti ISPA:n rahoittamiin hankkeisiin, ne myös antavat hyödyllistä teknistä apua sen varmistamiseksi, että ISPA-tuki käytetään tehokkaasti. Käytännön esimerkkinä voidaan mainita, että NEFCO rahoittaa Narvan vesijohtoverkoston ja viemäriverkoston kehittämistä, johon myönnetään myös ISPA-rahoitusta. EDIS Viro on edistynyt hyvin EDIS-prosessissa. ISPA:n teknistä apua myönnettiin vuonna 2001 EDIS:in etenemissuunnitelman vaiheiden I-III tukemiseen. Vaiheita I ja III koskeva tarjouskilpailu päättyi vuonna 2001, ja sopimus allekirjoitettiin tammikuussa 2002. Vaihe I päättyi huhtikuussa 2002. Vaihe II eli puutteiden korjaaminen käynnistyy huhti- tai toukokuussa 2002. On suunniteltu, että EDIS olisi Virossa saatettu ISPA:n osalta päätökseen ennen vuoden 2002 loppua. Varainhoito ja valvonta Aluepolitiikan pääosaston tilintarkastusyksikkö suoritti ISPA-toimien täytäntöönpanovirastojen taloushallintoa ja valvontajärjestelmiä koskevan tilintarkastuksen lokakuussa 2001. Yleisesti ottaen Viro on kehittänyt monipuolisen organisaatiorakenteen ja menettelyt ISPA-hankkeiden täytäntöönpanoa varten, vaikka joitakin asioita on selvennettävä ja kehitettävä edelleen. Tilintarkastuksen keskeiset päätelmät lähetettiin Viron viranomaisille vuoden 2002 alussa, ja niissä esitettiin suosituksia parannuksista, jotka on tehtävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1267/1999 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi. >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 1: päätetyt hankkeet ja maksusitoumukset vuosina 2000-2001 Taulukko 2: hankkeet, joista päätettiin vuonna 2001 >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 3: teknistä apua koskevat toimenpiteet vuosina 2000-2001 15. UNKARI Vuonna 2001 Unkarille myönnettiin maksusitoumusmäärärahoja 90,8 miljoonaa euroa. Tästä summasta 48,2 miljoonaa euroa osoitettiin liikennehankkeisiin ja 42,6 miljoonaa euroa ympäristöhankkeisiin. Teknisen avun toimenpiteisiin osoitettiin molemmilla aloilla 2,4 miljoonaa euroa. Unkarin osuus kyseisenä vuonna oli 8,18 prosenttia ISPA:n kokonaisbudjetista. Ohjelmatyö ISPA-ohjelmatyössä painopiste on ympäristö- ja liikennestrategioissa, jotka Unkarin viranomaiset ovat suunnitelleet yhdessä komission kanssa. Nämä strategiat sisältävät suuntaa-antavat luettelot ensisijaisista hankkeista, ja luetteloita voidaan tarkistaa. Liikenneinfrastruktuurin keskeiset tavoitteet ovat: * EU:hun integroitumisen edistäminen * naapurimaiden kanssa tehtävän yhteistyön parantaminen * tasapainoisen aluekehityksen edistäminen; ihmiselämän ja ympäristön suojelu * tehokas ja markkinasuuntautunut liikennealan sääntely. Ympäristöalalla ISPA:n keskeiset tavoitteet ISPA-rahoituksen alkuvaiheessa (2000-2001) ovat vesiensuojelu ja yhdyskuntajätteiden käsittely. Näiden lisäksi ensisijaisiin tavoitteisiin ohjelmointikaudella 2000-2006 kuuluu ilmanlaadun parantamista koskevien toimenpiteiden sisällyttäminen ISPA:n ympäristöhankkeisiin. Unkarin viranomaisten strateginen tavoite on saavuttaa kestävä kehitys sisällyttämällä ympäristönäkökohdat kaikkiin alakohtaisiin politiikkoihin. Täytäntöönpano ISPA-toimien täytäntöönpanovirastona toimivat tällä hetkellä liikenneasioista ja vesihallinnosta vastaava ministeriö sekä ympäristöministeriö. Vuonna 2001 ympäristöalalla hyväksyttiin yhteensä yhdeksän hanketta, joista kolme oli TA-toimenpiteitä, ja liikennealalla kaksi hanketta, joista yksi oli TA-toimenpide. Yhteensä ohjelmointikaudella 2000-2001 hyväksyttiin 15 ympäristöhanketta, joista neljä oli TA-toimenpiteitä, sekä kahdeksan liikennehanketta, joista neljä oli TA-toimenpiteitä. Tarjousten ja sopimusten tekemistä valmisteltiin kaikkien vuonna 2001 hyväksyttyjen hankkeiden osalta. Liikennealalla allekirjoitettiin yksi rakennusurakoita koskeva sopimus ja kolme palvelusopimusta sekä käynnistettiin neljä rakennusurakoita koskevaa tarjouskilpailua. Ympäristöalalla tehtiin sopimus yhdestä teknistä apua koskevasta hankkeesta. Vaikka kaikki mahdolliset ISPA-määrärahat sidottiin vuosina 2000 ja 2001, vuoden loppuun mennessä oli suoritettu maksuja vain 27,2 miljoonaa euroa. Summa koostuu vuonna 2000 hyväksyttyjen hankkeiden ensimmäisistä ennakkomaksuista. Seuranta ja arviointi Seurantakomitean työskentelyä täydennetään kuukausittain pidettävillä kokouksilla EY:n edustuston tiloissa Budapestissa, täytäntöönpanosta vastaavien elinten seurantaraporteilla sekä komission virkailijoiden vierailuilla. Vuonna 2001 seurantakomitea kokoontui huhtikuussa ja lokakuussa. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Unkarin yhteistyö kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa on ollut merkittävää, ja erityisesti EIP:n kanssa yhteistyö on ollut läheistä. Unkarin hallituksen pyynnöstä EIP hyväksyi vuonna 2000 hyväksyttyjen hankkeiden osalta joulukuussa 2000 kaksi puitelainaa, yhden kullekin alalle, täydentämään ISPA:sta myönnettyä rahoitusta. Laina-asiakirjat allekirjoitettiin syyskuussa 2001 ja joulukuussa 2001. Lisäksi EIP osallistuu periaatteessa kuuden vuonna 2001 päätetyn ympäristöhankkeen ja yhden vuonna 2001 päätetyn liikennehankkeen rahoitukseen. Kaikkiin vuonna 2000 hyväksyttyihin ISPA-hankkeisiin sisältyy EIP:n rahoitusta. Yhteisrahoitetuille hankkeille myönnettiin vuonna 2000 ISPA-tukea yhteensä noin 524 miljoonaa euroa. EIP arvioi yhä vuonna 2001 hyväksyttyjä hankkeita. EDIS I vaihe: Unkarin valtion tarkastusvirasto suoritti puutteiden arvioinnin, joka koskee ISPA-toimien täytäntöönpanovirastojen rakennetta ja valmiuksia. Se toimitettiin komissiolle maaliskuussa 2002. II vaihe eli puutteiden korjaaminen saadaan päätökseen vuoden 2002 loppuun mennessä, ja Unkarin viranomaiset käynnistävät III vaiheen eli yhteensopivuuden arvioinnin vuoden 2003 alussa. Varainhoito ja valvonta Aluepolitiikan pääosaston tilintarkastusyksikkö suoritti ISPA-toimien täytäntöönpanovirastojen taloushallintoa ja valvontajärjestelmiä koskevan tilintarkastuksen lokakuussa 2001. Tilintarkastuksen keskeiset päätelmät lähetettiin Unkarin viranomaisille vuoden 2002 alussa, ja niissä esitettiin suosituksia parannuksista, jotka on tehtävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1267/1999 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi. >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 1: päätetyt hankkeet ja maksusitoumukset vuosina 2000-2001 Taulukko 2: hankkeet, joista päätettiin vuonna 2001 >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 3: teknistä apua koskevat toimenpiteet vuosina 2000-2001 16. LATVIA Vuonna 2001 Latvialle myönnettiin ISPA-maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 48,1 miljoonaa euroa. Tästä summasta 21,7 miljoonaa euroa osoitettiin liikennehankkeisiin ja 25,8 miljoonaa ympäristöhankkeisiin. Teknisen avun toimenpiteisiin osoitettiin molemmilla aloilla yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Yksi TA-toimenpide koski EDIS:ia, ja siihen osoitettiin ISPA-tukea yhteensä 700 000 euroa. Vuonna 2001 määrärahoja sidottiin 560 000 euroa. Latvian osuus kaikista maksusitoumusmäärärahoista kyseisenä vuonna oli 4,33 prosenttia ISPA:n kokonaisbudjetista. Ohjelmatyö ISPA-ohjelmatyössä painopiste on ympäristö- ja liikennestrategioilla, jotka Latvian viranomaiset ovat suunnitelleet yhdessä komission kanssa. Liikennealan strategiset tavoitteet ovat: * TINA-verkoston (The Transport Infrastructure Needs Assessment) kehittäminen (käytävä I) laaja-alaisten investointien pääkohde. * nykyinen rautatieinfrastruktuuri riittää nykyisen ja kasvavan liikennevirran tarpeisiin. Itä-länsi-suuntaisen rautatieinfrastruktuurin kunnostaminen ja parantaminen sekä turvallisuuden parantaminen ovat keskeisiä tavoitteita keskipitkällä aikavälillä. Ympäristöstrategian osalta Latvialla on ongelmia, jotka koskevat veden- ja jätteidenkäsittelyä ja jotka vaativat laaja-alaisia investointeja: * Suurimmat ympäristöhuolet liittyvät alhaiseen jätevesien käsittelyasteeseen ja siihen, että yhteydet viemäriverkostoon ovat puutteelliset. Vesihuoltojärjestelmiä on parannettava, jotta ne kattaisivat suuremman osan maan väestöstä. Juomaveden laatua on parannettava ja vesihuoltojärjestelmien vuotoja koskeva kysymys on otettava esiin. * Toinen ympäristöhaittojen ja niihin liittyvien terveysriskien aiheuttaja ovat lähinnä yhdyskuntajätteiden käsittelyjärjestelyt. Latvian tämänhetkiset 558 kaatopaikkaa eivät ole EU:n vaatimusten mukaisia, jätteitä ei lajitella eikä käytössä ole kierrätysjärjestelmää. Täytäntöönpano Kansallisena ISPA-koordinaattorina toimii erityiskomennuksella yhteistyöstä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa vastaava ministeri. ISPA-toimien täytäntöönpanovirastona toimivat liikenneministeriö ja ympäristöministeriö. Kaikille toimenpiteille on nimetty projektihallinto ja täytäntöönpanoyksikkö, jotka saavat usein teknistä apua. ISPA-toimien täytäntöönpano käynnistyi vuonna 2001, kun viisi liikennealan sopimusta allekirjoitettiin. Yksi sopimus koski Via Baltica -tien Gauja-Lilaste-osuuteen liittyviä töitä, yksi siihen liittyvää seurantasopimusta ja kolme teknistä apua rautatiealalla. Vuonna 2001 julkaistiin myös yksi liikennealan toimenpiteitä ja yksi ympäristöalan toimenpiteitä koskeva tarjouskilpailu. Vuonna 2001 hyväksyttiin (eli hankkeista tehtiin päätös) yhteensä viisi uutta ympäristöhanketta, joista yksi koski teknistä apua vesi- ja jätehuollon alalla. Liikennealalla hyväksyttiin kolme hanketta. Lisäksi yksi TA-toimenpide koski EDIS:ia. Ohjelmakaudella 2000-2001 hyväksyttiin yhteensä 17 hanketta, joista kahdeksan koski ympäristöä, kahdeksan liikennettä ja yksi EDIS:ia. Vaikka kaikki käytettävissä olevat ISPA-määrärahat sidottiin vuosina 2000 ja 2001, vuoden loppuun mennessä maksuja oli suoritettu vain 9,1 miljoonan euroa. Summa koostui vuonna 2000 hyväksyttyjen hankkeiden ensimmäisistä ennakkomaksuista, kahdesta ennakkomaksujen toisesta osasta ja yhdestä välivaiheen maksusta. Seuranta ja arviointi ISPA-seurantakomitean kaksi ensimmäistä kokousta pidettiin vuoden 2001 toukokuussa ja lokakuussa. Kokouksissa kiinnitettiin huomiota ISPA-hankkeiden täytäntöönpanon hitaaseen kehitykseen (erityisesti tarjouskilpailu- ja sopimuksentekovaiheessa) sekä täytäntöönpanovirastojen rajallisiin valmiuksiin. Kaiken kaikkiaan täytäntöönpanovirastojen toiminta on parantunut, ja tarvittavat toimenpiteet on toteutettu rakenteiden vahvistamiseksi. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Kansainväliset rahoituslaitokset osallistuvat kaikkien ISPA:n hyväksymien ympäristöinfrastruktuuria koskevien toimenpiteiden rahoitukseen. EIP rahoitti näistä neljää hanketta (Riian vesihanke, Ventspilsin vesihanke, Ventspilsin kiinteiden jätteiden hanke sekä Itä-Latvian jokien valuma-aluetta koskeva hanke), Pohjoismainen investointipankki neljää hanketta (Jelgavan vesihanke, Liepajan kiinteiden jätteiden hanke, Ziemelvidzemen kiinteiden jätteiden hanke sekä Itä-Latvian jokien valuma-aluetta koskeva hanke), Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö kolmea hanketta (Jelgavan vesihanke, Ventspilsin vesihanke ja Itä-Latvian jokien valuma-aluetta koskeva hanke), EBRD yhtä hanketta (Riian vesihanke) sekä Maailmanpankki yhtä hanketta (Liepajan kiinteiden jätteiden hanke). Liikennealalla EIP, EBRD ja Maailmanpankki rahoittivat rinnakkaisia hankkeita. Yhteisesti rahoitetuille toimille myönnettiin ISPA-tukea yhteensä noin 88,7 miljoonaa euroa (luku koskee vain ympäristösektoria). EDIS Yksi TA-toimenpide hyväksyttiin EDIS:in yhteydessä vuoden 2001 lopussa. Ensimmäisen vaiheen (eli EDIS:in etenemissuunnitelman puutteiden arviointia koskeva) tarjouskilpailu käynnistettiin vuoden 2002 alussa ja arviointi on tarkoitus alkaa toukokuussa 2002. Arvioinnissa tarkastellaan kansallisen rahaston, täytäntöönpanovirastojen sekä julkisten varojen valvonnasta ja julkisista hankinnoista vastaavien viranomaisten valmiuksia. EDIS on tarkoitus panna ISPA:n osalta täytäntöön vuoden 2003 puolessa välissä. Varainhoito ja valvonta Aluepolitiikan pääosaston tilintarkastusyksikkö suoritti ISPA-toimien täytäntöönpanovirastojen taloushallintoa ja valvontajärjestelmiä koskevan tilintarkastuksen joulukuussa 2001. Tilintarkastuksen keskeiset päätelmät lähetettiin Latvian viranomaisille huhtikuussa 2002, ja niissä esitettiin suosituksia parannuksista, jotka on tehtävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1267/1999 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi. Tilintarkastuksesta tehdään seurantatarkastus. >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 1: päätetyt hankkeet ja maksusitoumukset vuosina 2000-2001 Taulukko 2: hankkeet, joista päätettiin vuonna 2001 >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 3: teknisen avun toimenpiteet vuosina 2000-2001 17. LIETTUA Vuonna 2001 Liettualle myönnettiin maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 50,5 miljoonaa euroa. Tästä summasta liikennealan osuus oli 14,5 miljoonaa euroa ja ympäristöalan 35,7 miljoonaa euroa. Teknisen avun toimenpiteisiin osoitettiin molemmilla aloilla yhteensä 6,3 miljoonaa euroa. Lisäksi yksi teknisen avun toimenpide koski EDIS:ia, ja kyseiseen toimenpiteeseen sidottiin vuonna 2001 yhteensä 305 136 euroa. Liettualle myönnettyjen määrärahojen osuus vuonna 2001 oli 4,55 prosenttia ISPA:n kokonaisbudjetista. Ohjelmatyö Komissiolle joulukuussa 1999 esitetty liikennealan strategia on EU:n suuntaviivojen mukainen. Komissio ja Liettuan viranomaiset ovat yksilöineet ISPA-rahoitukselle seuraavat painopisteet: * Liettuan läpi kulkevien eurooppalaisten käytävien (I, IA, IXB, IXD) loppuun saattaminen ja kehittäminen. * rautatiehankkeet ja suunnitelmat itä-länsi-käytävien IXB ja IXD uudistamiseksi täysin ovat erityisen tärkeitä. * Puolan rajan ja Kaunasissa sijaitsevan logistiikka- ja vaihtokeskuksen välisen rautatieyhteyden rakentaminen eurooppalaista raideleveyttä noudattaen: Puolan kanssa on tehty puitesopimus strategiasta rautatieyhteyden parantamiseksi. Komissiolle esitettiin syyskuussa 2000 ympäristöalan strategia, joka sisältää hankkeiden valmisteluprosessin suuntaviivat ohjelman kolmen ensimmäisen vuoden ajaksi. Suuntaviivoissa on yksilöity hankkeita seuraavilla aloilla: * vesi * jätevesi * kiinteät jätteet Ilmanlaatua koskeva strategia on valmisteilla alla ja ensimmäisten hankkeiden on arvioitu toteutuvan vuosina 2003-2004. Vesi- ja jätevesijärjestelmien kehittämiseksi on hyväksytty valuma-alueeseen perustuva lähestymistapa, ja ensimmäiset hankkeet on tarkoitus hyväksyä vuonna 2002. Täytäntöönpano Kansallisen ISPA-koordinaattorin tehtävät siirrettiin kesäkuussa 2001 ulkoministeriöltä valtiovarainministeriölle. ISPA-toimien täytäntöönpanovirastoina tällä hetkellä toimivat liikenneministeriön alainen liikenneinvestoinneista vastaava osasto sekä ympäristöministeriön ISPA-täytäntöönpanovirasto. Varainhoidosta ja sopimuksista vastaava keskusyksikkö (CFCU) vastaa kuitenkin myös ISPA-ympäristöhankkeiden täytäntöönpanosta kunnes ympäristöministeriöön perustettu ISPA-täytäntöönpanovirasto on täysin operatiivinen. Tarjousten ja sopimusten valmistelussa edistyttiin hyvin, kuten seuraavasta käy ilmi. Vain yhdessä hankkeessa saavutettiin merkittävää edistystä vuonna 2001: hankkeen 2000/LT/16/P/PT/001 ensimmäisestä osasta eli IXB-käytävän parantamisesta (vaihe I) julkaistiin tarjouskilpailu ja tehtiin sopimus, ja kesällä hanke pantiin suurelta osin täytäntöön. Tarjouskilpailu julkaistiin hankkeesta 2000/LT/16/P/PT/002 (Via Baltica -tien kehittäminen vuosina 2000-2003 (yleiseurooppalainen käytävä I)), hankkeesta 2000/LT/16/P/PT/003 (yleiseurooppalaisen käytävän IA kehittäminen vuosina 2001-2004) ja hankkeesta 2000/LT/16/P/PT/004 (televiestintä-, virransyöttö- ja merkinantojärjestelmien kehittäminen Kreetan konferenssissa hyväksytyllä yhdistettyjen kuljetusten käytävällä No IX B), mutta näissä hankkeissa ei ollut mahdollista allekirjoittaa sopimuksia kyseisen vuoden aikana. Ympäristöalalla tarjouskilpailu julkaistiin hankkeesta 2000/LT/16/P/PE/001 (Vilnan vesihuoltojärjestelmän ja jätevesien keräysjärjestelmän kunnostaminen ja laajentaminen - vaiheet I ja II) sekä hankkeesta 2001/LT/16/P/PA/002 (ISPA-ympäristöhankkeiden valmistelun tukeminen). Yhteensä yhdeksän ympäristöhanketta, kuusi liikennehanketta ja yksi EDIS:ia koskeva TA-toimenpide hyväksyttiin ISPA:n rahoituksen piiriin vuosina 2000 ja 2001. Vuonna 2001 hyväksyttiin yhteensä 11 hanketta (eli niistä tehtiin päätös). Näihin sisältyi kuusi investointihanketta ja yksi TA-hanke ympäristöalalla ja kaksi investointihanketta ja yksi TA-hanke liikennealalla sekä yksi EDIS:ia koskeva TA-hanke. Hankkeisiin vuosina 2000 ja 2001 varattu ISPA-tuki sidottiin suurelta osin, ja vuoden loppuun mennessä suoritettujen maksujen määrä oli 12,39 miljoonaa euroa. Summa koostuu vuonna 2000 hyväksyttyjen hankkeiden ensimmäisistä ennakkomaksuista sekä erityisesti hankkeen 2000/LT/16/P/PT/001 toisesta ennakkomaksusta ja ensimmäisestä välivaiheen maksusta. Seuranta ja arviointi ISPA-koordinaattori arvioi hankkeiden teknistä ja taloudellista edistymistä. Seurantakomitean työtä täydennetään säännöllisillä kokouksilla EY:n edustuston tiloissa Liettuassa, täytäntöönpanoelinten seurantaraporteilla sekä komission virkailijoiden vierailuilla. ISPA-koordinaattori vastaa siitä, että kustakin hankkeesta laaditaan täytäntöönpanoraportti, sekä siitä, että raporttien luonnokset toimitetaan yhteiselle seurantakomitealle ja lopulta komissiolle. Kaksi ensimmäistä kokousta pidettiin vuoden 2001 toukokuussa ja lokakuussa. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen EIP osallistui kaikkien vuonna 2000 hyväksyttyjen hankkeiden rahoitukseen, ja yleensä rahoitus myönnettiin globaalilainoitussopimuksiin sisältyvistä määrärahoista. Vuonna 2001 myös EBRD osallistui ympäristöalan hankkeen rahoitukseen, vaikka EIP jatkoi hankkeen rahoittamista. Tilanteen odotetaan pysyvän ennallaan vuonna 2002. Pohjoismainen investointipankki ja muut pohjoismaiset rahoituslaitokset ovat mukana hankkeen suunnittelussa ja erityisesti kunta-alan investointeja koskevassa ympäristöalan rahoitusvälineessä. EDIS Liettua esitti ehdotuksensa vastauksena komission laatimaan EDIS:ia koskevaan etenemissuunnitelmaan vuonna 2001. Tukea ehdotuksiin myönnettiin teknisenä apuna, joka myönnettiin vaiheen I täytäntöönpanovuoden lopussa. Tarkoitus on, että ISPA:n osalta EDIS on pantu täytäntöön vuoden 2002 loppuun mennessä. Varainhoito ja valvonta Aluepolitiikan pääosaston tilintarkastusyksikkö suoritti ISPA-toimien täytäntöönpanosta vastaavien laitosten taloushallintoa ja valvontajärjestelmiä koskevan tilintarkastuksen joulukuussa 2001. Tilintarkastuksen keskeiset päätelmät lähetettiin Liettuan viranomaisille vuoden 2002 alussa, ja niissä esitettiin suosituksia parannuksista, jotka on tehtävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1267/1999 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi. Tilintarkastuksesta tehdään seurantatarkastus vuoden 2002 aikana. >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 1: päätetyt hankkeet ja maksusitoumukset vuosina 2000-2001 Taulukko 2: hankkeet, joista päätettiin vuonna 2001 >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 3: teknistä apua koskevat toimenpiteet vuosina 2000-2001 18. PUOLA Vuonna 2001 Puolalle myönnettiin maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 406,6 miljoonaa euroa. Tästä summasta ympäristöalan hankkeisiin myönnettiin 228,0 miljoonaa euroa ja liikennealan hankkeisiin 177,6 miljoonaa euroa. Teknisen avun toimenpiteisiin osoitettiin molemmilla aloilla yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Yksi teknistä apua koskeva toimenpide liittyi EDIS:iin. Maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärä vuonna 2001 oli 984 000 euroa. Puolalle vuonna 2001 myönnettyjen maksusitoumusmäärärahojen osuus oli 36,65 prosenttia ISPA:n kokonaisbudjetista. Ohjelmatyö Puolan hallitus on valmistellut liikennealan ja ympäristöalan painopisteitä koskevat kansalliset strategia-asiakirjat, jotka ovat perusta laaja-alaisten monivuotisten hankkeiden valinnalle. ISPA:n vuonna 2000 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen ympäristöstrategiaa on päivitetty, jotta siinä otettaisiin huomioon uudet tiedot ja viimeaikainen kehitys. Liikennealalla varojen myöntämisessä noudatettiin vuonna 2001 samaa kaavaa kuin vuonna 2000. Painopiste oli edelleen pääteitä koskevissa laaja-alaisissa hankkeissa, ja erityisesti keskityttiin siihen, että maantiehankkeiden ja rautatiehankkeiden välille saataisiin asianmukainen tasapaino. Tästä syystä vuonna 2001 alojen hankkeiden rahoituksen suhde oli 54 prosenttia maantiehankkeisiin ja 46 prosenttia rautatiehankkeisiin. Edelleen ympäristöstrategian mukaisesti ISPA:n varoista myönnettiin ympäristöalalla vuonna 2001 tukea suuriin hankkeisiin kolmella neljästä tukikelpoisesta alasta. Nämä kohteet ovat jätevesi, jota koskevia hankkeita oli eniten ja joka sai eniten tukea, juomaveden jakelu sekä kiinteiden jätteiden käsittely. Vuoden 2000 tapaan tukea suunnattiin suurimpiin asutuskeskuksiin. Hyväksyttyihin hankkeisiin kuuluvat yhdistetyt juomavesi- ja jätevesihankkeet Poznanissa, Wroclawissa ja Suwalkissa sekä Bialystokissa. Poznanin hanke on tarkoitus panna täytäntöön julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyyn perustuvan lähestymistavan avulla. Lisäksi hyväksyttiin jätevesihankkeet Katowicessa, Gliwicessä, Varsovassa, Gdyniassa, Rybnikissä, Olsztynissä ja Przemyslissä sekä kaksi kiinteiden jätteiden hanketta Lodzissa. Täytäntöönpano Kansallisena ISPA-koordinaattorina toimii Euroopan integraatiota käsittelevän komitean alivaltiosihteeri. Ympäristöalalla täytäntöönpanosta vastaa ympäristönsuojelu- ja vesienhallintorahasto, ja yleensä lopullisina tuensaajina ovat kunnat. Joissakin hankkeissa täytäntöönpanosta vastaava elin ja lopullinen tuensaaja on sama taho. Näin on liikennealalla, jolla julkisista teistä vastaava laitos on samanaikaisesti täytäntöönpanovirasto ja lopullinen tuensaaja maantiehankkeissa. Rautatiehankkeissa sama pätee Puolan rautatielaitokseen. Yhteensä 21 ympäristöhanketta, 13 liikennehanketta ja yksi EDIS:ia koskeva TA-hanke hyväksyttiin vuosina 2000 ja 2001 ISPA-rahoituksen piiriin. Näihin sisältyivät kaksi liikennehankkeita koskevaa TA-toimenpidettä ja yksi ympäristöhankkeita koskeva TA-toimenpide. Vuonna 2001 hyväksyttiin 19 uutta hanketta (eli niistä tehtiin päätös). Näistä 13 oli ympäristöhankkeita, viisi liikennehankkeita ja yksi liikennehankkeiden valmistelua koskeva TA-toimenpide. Vaikka hankkeiden suunnittelu ja hyväksyminen on sujunut kohtuullisen hyvin - erityisesti ympäristöhankkeissa - hankkeiden täytäntöönpano on ollut molemmilla aloilla hidasta. Töitä ei ole vielä aloitettu. Ensimmäiset liikennehankkeiden johtamista koskevat sopimukset hyväksyttiin joulukuun lopussa 2001. (Ympäristöalalla tämä tapahtui tammikuussa 2002). Ensimmäiset rakennussopimukset allekirjoitetaan molemmilla aloilla todennäköisesti vuoden 2002 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Suurin syy hankkeiden täytäntöönpanon hitaaseen edistymiseen on ollut sopimusten teosta vastaavien Puolan viranomaisten kokemuksen puute tarjouskilpailu- ja sopimuksentekomenettelyissä. Tähän asiaan on kuitenkin kiinnitetty huomiota ja valmiuksia on ajan mittaan parannettu TA-toimenpitein. Maksujen tilanne osoittaa hankkeiden täytäntöönpanon hitauden. Tähän mennessä vain 46 miljoonaa euroa on maksettu (26 miljoonaa euroa liikennealalla ja 20 miljoonaa euroa ympäristöalalla). Täytäntöönpanoa hidastaa lisää se, että ensimmäisen ennakkomaksun maksupyyntö lähetetään vasta kun valtiovarainministeri ja hankkeen alasta vastaava ministeri (ympäristöministeri tai infrastruktuurista vastaava ministeri) ovat allekirjoittaneet hankekohtaisen sisäisen rahoitussopimuksen. Seuranta ja arviointi Seurantaa ja arviointia tuetaan säännöllisillä kokouksilla EY:n edustuston tiloissa, täytäntöönpanoelinten seurantaraporteilla sekä komission virkailijoiden vierailuilla. Kokouksiin osallistuu kansallinen ISPA-koordinaattori eli Euroopan integraatiosta vastaava laitos, alakohtaiset koordinaattorit, infrastruktuurista ja ympäristöstä vastaavat ministerit, kansallinen ympäristönsuojelurahasto sekä lopulliset tuensaajat. Useiden ISPA-hankkeiden rahoitukseen osallistuvat kansainväliset rahoituslaitokset ovat myös läsnä kokouksissa. Seurantakomitean ensimmäinen kokous vuonna 2001 pidettiin huhtikuussa ja toinen lokakuussa. Yhdestä rautateitä koskevasta toimenpiteestä sovittiin, että pitäisi perustaa tilapäinen seurantakomitea huolehtimaan lukuisista kyseisen toimenpiteen alaisista hankkeista. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen ISPA:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten välillä on tiivis työsuhde. Etenkin EBRD myöntää lainarahoitusta yhteen yhdestätoista viime vuonna hyväksytystä ISPA-hankkeesta eli Rybnikin jätevesihankkeeseen. EBRD myös suunnitteli ja koordinoi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyn, jonka on tarkoitus toimia perustana Poznanin vesihankkeen täytäntöönpanossa. EIP myöntää globaalilainan kolmeen viime vuonna hyväksyttyyn ympäristöhankkeeseen Katowicessa ja Lodzissa sekä jätevesihankkeeseen Varsovassa. Liikennealalla EIP:lla on tärkeä rooli, sillä se osallistuu maantie- ja rautatiehankkeiden rahoitukseen. Vuonna 2001 hyväksyttiin yksi rautatiehanke ja kaksi maantiehanketta. EDIS Teknistä apua annettiin tukemalla Puolan viranomaisia niiden valmistautuessa EDIS:iin. Komissio allekirjoitti rahoituspöytäkirjan joulukuun alussa 2001. Tämä rahoituspöytäkirja kattaa EDIS:in kolme ensimmäistä vaihetta eli puutteiden arvioinnin, EDIS:in valmistelun sekä yhdenmukaisuuden arvioinnin. Siinä myös annetaan suuntaa-antavat sopimusehdot vaiheiden I ja III toteuttamiselle. EDIS-hanke voidaan saada päätökseen vuoden 2002 loppuun mennessä. Tämä olisi syytä tehdä riittävän aikaisin, jotta järjestelmää voitaisiin soveltaa ennen unionin laajentumista. Tämä riippuu kuitenkin suuresti Puolan viranomaisten valmiuksista tehdä hyvissä ajoin sopimus tarvittavasta ulkopuolisesta tuesta. Varainhoito ja valvonta Lokakuun lopussa vuonna 2001 aluepolitiikan pääosaston tilintarkastusyksikkö teki tarkastuksen ISPA:n hallinnon ja valvontajärjestelmien asianmukaisuudesta Puolassa. Tarkastuksen tulokset toimitettiin Puolan viranomaisille vuoden 2002 alussa, ja niissä esitettiin suosituksia parannuksista, jotka on tehtävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1267/1999 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi. Tilintarkastuksesta tehdään seurantatarkastus vuoden 2002 aikana. >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 1: päätetyt hankkeet ja maksusitoumukset vuosina 2000-2001 >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 3: teknistä apua koskevat toimenpiteet vuosina 2000-2001 19. ROMANIA Vuonna 2001 Romanialle myönnettiin ISPA-maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 245,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2001 määrärahoista 122,8 miljoonaa myönnettiin liikennehankkeisiin ja 122,8 miljoonaa euroa ympäristöhankkeisiin. Vuonna 2001 teknisen avun toimenpiteisiin osoitettiin 2,5 miljoonaa euroa. Romanialle myönnettyjen maksusitoumusmäärärahojen osuus oli 22,14 prosenttia ISPA:n vuoden 2001 kokonaisbudjetista. Ohjelmatyö ISPA-ohjelmatyössä painopiste on Romanian viranomaisten komission kanssa yhteistyössä suunnittelemilla liikenne- ja ympäristöstrategioilla. Tätä ohjelmointityössä edistymistä on parantanut hankkeiden hyvä ja hyvissä ajoin tapahtunut suunnittelu, ja suuri osa siihen liittyvästä teknisestä avusta on saatu Phare-ohjelmasta. Liikennealan strategiset tavoitteet johtuvat suurista puutteista maantie- ja rautatieverkossa. Lisäksi on syytä parantaa tieverkkojen taso eurooppalaisten standardien tasolle sekä selviytyä kaupunkiliikenteen lisääntymisestä. Vesireittien käyttöä olisi myös kehitettävä kestävän kehityksen edistämiseksi. Romanian hallitus on määritellyt ISPA-rahoituksen ensisijaiseksi kohteeksi kolmen Romanian läpi kulkevan Euroopan laajuisen liikennekäytävän vilkkaasti liikennöityjen osuuksien uudenaikaistamisen niin, että samalla ylläpidetään järkevä tasapaino maantie-, rautatie- ja vesiliikenteen välillä: * Käytävä IV: Unkarista Constantaan (itäinen haara) ja Unkarista Bulgariaan (eteläinen haara) - tarkoituksena on parantaa tämän rautatie-/maantiekäytävän tasoa niin, että se on valtaosin EU:n standardien tasolla. * Käytävä VII: Tonava-joki Jugoslavian rajalta (Ukrainan rajalla) sijaitsevalle suistomaalle asti, jossa liikennöintimahdollisuuksia on kehitettävä, jokisatamia uudenaikaistettava ja yhdistelmäliikenteen solmukohtia kehitettävä. * Käytävä IX: Ukrainan ja Moldovan rajalta Bulgarian rajalle - painopisteenä on maantie- ja rautatieyhteys uudelle Tonavan ylittävälle sillalle Calafat-Vidinissä. Ympäristöalalla Romanialla on suuria ilmaan, veteen ja maaperän saastumiseen liittyviä ongelmia, jotka vaativat laajoja investointeja ja sekä julkisen että yksityisen sektorin osallistumista. Suurin ympäristöongelma liittyy heikkoon vedenlaatuun, joka johtuu käsittelemättömän tai osittain käsitellyn jäteveden päästöistä. Toinen syy ympäristövahinkoihin ja niihin liittyviin terveyshaittoihin on pääosin yhdyskuntajätteiden valvomaton käsittely. Komissio kannattaa, että vesi- ja jätehuoltohankkeisiin sovellettaisiin valuma-alueisiin perustuvaa integroitua lähestymistapaa. Täytäntöönpano Kansallisena ISPA-koordinaattorina toimii Euroopan integraatiosta vastaava ministeri. Koska toistaiseksi useilla lopullisista ympäristöalan tuensaajista (yleishyödylliset yritykset ja kunnat) ei ole vielä valmiuksia panna täytäntöön laaja-alaisia sopimuksia, varainhoidosta ja sopimuksista vastaava keskusyksikkö (CFCU) toimii myös sopimusten tekemisestä vastaavana viranomaisena useissa ISPA-ympäristöhankkeissa. Useat tekniseen seurantaan liittyvät tehtävät siirretään täytäntöönpanosopimuksilla CFCU:lta lopullisille edunsaajille. Komissio antaa vuonna 2002 asianmukaista teknistä apua näille laitoksille, jotta voidaan varmistaa tehokas hankehallinto sekä EU:n vaatimusten mukainen tarjouskilpailujen, sopimusten, seurannan ja talousvalvonnan täytäntöönpano. Julkisista töistä, liikenteestä ja asuntoasioista vastaava ministeriö sekä vesien- ja ympäristönsuojelusta vastaava ministeriö ovat asiasta vastaavat ministeriöt ja toimivat täytäntöönpanosta vastaavina tahoina. Täytäntöönpanon osalta vuonna 2001 pantiin alulle yhteensä 19 suunnittelua, valvontaa ja teknistä apua koskevaa palvelusopimusta (yhdeksän liikennealalla ja kymmenen ympäristöalalla), joista yhdeksän allekirjoitettiin saman vuoden kuluessa (seitsemän liikennealalla ja kaksi ympäristöalalla). Vuoden 2001 aikana käynnistettiin viisi rakennusurakoita koskevaa tarjouskilpailua, joista yksi liikennealalla ja neljä ympäristöalalla. Vuonna 2001 hyväksyttiin yhteensä 14 uutta hanketta, joista yhdeksän oli ympäristöhankkeita ja viisi liikennehankkeita. Vuosien 2000-2001 kokonaismäärä oli 22 hanketta, joista ympäristöhankkeita oli 14 ja liikennehankkeita kahdeksan. Näihin sisältyi kolme TA-hanketta, joista kaksi koski liikennehankkeen valmistelua ja yksi ympäristöhankkeen valmistelua. Vaikka kaikki käytettävissä olevat ISPA-määrärahat sidottiin täysimääräisesti vuosina 2000 ja 2001, vuoden loppuun mennessä oli suoritettu maksuja 65,6 miljoonaa euroa. Summa vastaa ensimmäisiä ennakkomaksuja kaikista vuonna 2000 hyväksytyistä hankkeista ja joistakin vuoden 2002 alussa hyväksytyistä hankkeista. Seuranta ja arviointi ISPA-seurantakomitea piti vuonna 2001 kaksi kokousta, yhden kesäkuussa ja yhden lokakuussa. Kokouksissa kiinnitettiin huomiota ISPA-toimien hitaaseen täytäntöönpanoon (erityisesti tarjouskilpailu- ja sopimuksentekovaiheissa), hitaaseen edistymiseen rahoituspöytäkirjan 8 artiklassa esitettyjen ehtojen täyttämisessä ympäristöalalla, tarpeeseen parantaa seurantakomiteoiden laatimia seurantaraportteja ja tarpeeseen vahvistaa täytäntöönpanovirastojen hallinnollisia valmiuksia. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Kansainväliset rahoituslaitokset osallistuvat kahta lukuun ottamatta kaikkien ISPA-ympäristötoimien rahoitukseen. Näiden joukossa on viisi toimenpidettä - kaksi vuonna 2000 (Craiova ja Braila) sekä kolme vuonna 2001 (Cluj, Focsani ja Pascani), joiden rahoitukseen osallistui EIP, ja kuusi toimenpidettä - kaksi vuonna 2000 (Constanta ja Iasi) sekä neljä vuonna 2001 (Arad, Oradea, Timisoara ja Targu Mures), joiden rahoitukseen osallistui EBRD. Yhden vuonna 2000 hyväksytyn toimen (Piatra Neamt) rahoitukseen osallistuu Tanskan ympäristönsuojeluvirasto. Liikennealalla EIP ja EBRD rahoittavat rinnakkaisia toimia. Yhdessä rahoitettuihin toimiin myönnettiin (ympäristöalalla) ISPA-tukea yhteensä noin 352,9 miljoonaa euroa. Tämän yhteistyön ennakoidaan jatkuvan ISPA:n koko ohjelmakauden ajan, koska tarvittavien investointien määrä ylittää ISPA:sta myönnettävissä olevat varat selvästi. EDIS Ensimmäiset valmistelut EDIS:in etenemissuunnitelman vaiheen I loppuun saattamiseksi tehtiin vuonna 2001 ja puutteiden arviointia koskeva lopullinen kertomus laadittiin tammikuussa 2002. Puutteiden arvioinnin tilasi kuitenkin EY:n edustusto Romaniassa eivätkä Romanian viranomaiset, kuten EDIS:in etenemissuunnitelmassa edellytetään. Näin ollen puutteiden arviointi on tehty, mutta Romanian viranomaisten on nyt vahvistettava, että kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä voi hyväksyä EY:n edustuston tilaaman puutteiden arviointia koskevan kertomuksen EDIS:in etenemissuunnitelman vaiheen I tuloksena, minkä jälkeen sen on käynnistettävä etenemissuunnitelman seuraavat vaiheet etenkin, jotta voidaan laatia aikataulu EDIS:in käyttöönottoa varten. ISPA:an kuuluva tekninen apu hyväksytään vuonna 2002 puutteiden korjaamisen ensimmäisen vaiheen osalta. Varainhoito ja valvonta Aluepolitiikan pääosaston tilintarkastusyksikkö tarkasti tammikuun alussa 2002 ISPA:n täytäntöönpanovirastojen taloushallinto- ja -valvontajärjestelmien asianmukaisuuden. Tarkastuksen keskeiset tulokset toimitettiin toukokuussa 2002 Romanian viranomaisille, ja niissä esitettiin suosituksia parannuksista, jotka on tehtävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1267/1999 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi. Tilintarkastuksen seurantatarkastus tehdään vuoden 2002 lopussa yksityiskohtaisemman arvioinnin saamiseksi ympäristöalan julkisia hankintoja koskevista menettelyistä ja lopullisista edunsaajista. >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 1: päätetyt hankkeet ja maksusitoumukset vuosina 2000-2001 Taulukko 2: hankkeet, joista päätettiin vuonna 2001 >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 3: teknistä apua koskevat toimenpiteet vuosina 2000-2001 20. SLOVAKIA Vuonna 2001 Slovakialle myönnettiin maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 48,1 miljoonaa euroa. Liikennealan osuus oli 24,7 miljoonaa euroa ja ympäristöalan osuus 23,4 miljoonaa euroa. Tekniseen apuun myönnettiin 763 056 euroa. Slovakialle myönnettyjen määrärahojen osuus oli 4,33 prosenttia ISPA:n vuoden 2001 kokonaisbudjetista. Ohjelmatyö Liikennealan vuoden 2001 ohjelmointipuitteiden suunnittelussa noudatettiin Slovakian hallituksen yhdessä komission kanssa laatimaa strategiaa. Joulukuussa 2001 Slovakian hallitus saattoi ajan tasalle alaa koskevan ISPA-strategian, mutta painopisteiden määrittelemisessä sovellettavia yleisiä periaatteita ei muutettu. Painopisteissä keskityttiin seuraaviin tavoitteisiin: * Yhdistelmäliikenteen käytäviin liittyvien liikenneinfrastruktuurien rakentaminen ja uudenaikaistaminen eurooppalaisten vaatimusten tasolle * Kansainvälisten teiden ja Euroopan tieverkkoon johtavien yhteyksien parantaminen * Matkustajaliikennejärjestelmien integrointi * Yhdistetyn kuljetuksen (maantie/rautatie) edistäminen * Liikenneinfrastruktuurin vaatimustenmukaisuuden varmistaminen ympäristönäkökohtien osalta. Ympäristöalalla Slovakian hallituksen strateginen tavoite on ylläpitää nykyinen ympäristön laatu ja palauttaa vahingoittuneiden ja pilaantuneiden alueiden ympäristön laatu ennalleen. Tähän tavoitteeseen pyritään lainsäädännön uudistuksella, institutionaalisilla rakenneuudistuksilla sekä ympäristöinvestointiohjelmilla. Painopisteisiin kuuluu monia aloja: * Veden laadun parantaminen on tärkeää ottaen huomioon käsittelemättömän tai osittain käsitellyn jätteen laajan laskemisen luontoon suurimmissa asutuskeskuksissa. Veden laadun parantaminen edellyttää ensinnäkin viemäriverkostojen ja jätevesien käsittelylaitosten rakentamista tai uudelleenrakentamista sekä muita toimenpiteitä, joissa keskitytään tiettyihin teollisuudenaloihin. * Jätehuoltoa koskevissa toimenpiteissä keskitytään alueellisten kaatopaikkojen ja jätteenpolttolaitosten verkoston rakentamiseen vaarallisten ja tavanomaisten jätteiden käsittelyä varten, kaatopaikka-alueiden järjestelmälliseen palauttamiseen viljelykäyttöön, vaarallisten jätteiden tuottamisen vähentämiseen, jätteiden lajittelun tehostamiseen sekä yhdyskuntajätteistä lajiteltujen jätteiden uusiokäytön lisäämiseen. * Ilmansaastumisesta voidaan todeta, että vaikka ilmansaastepäästöt ovat vähentyneet raskaan teollisuuden taantuman ja ruskohiilen käytön vähentymisen myötä, vakavia ongelmia voidaan vielä havaita noin 20 alueella, jotka on määritetty ongelma-alueiksi. Euroopan komissio on ehdottanut Slovakian hallitukselle, että se monipuolistaisi valmisteilla olevia hankkeita, sillä tosiasiassa kaikissa toistaiseksi valmistelluissa hankkeissa on keskitytty vesihuoltoon. Ympäristöalan ohjelmointia vaikeuttaa tällä hetkellä ympäristöministeriön resurssien puute sekä se, ettei käynnissä olevaa vesihuoltouudistusta toteuteta avoimesti. Uudistuksen päätökseen saattaminen - jonka myötä tavoitteena on perustaa kunnan omistamia alueellisia vesiyhtiöitä - poistaisi epäilemättä suuren esteen järjestelmällisen sekä tarpeisiin ja tehokkuuteen perustuvan ohjelmatyön tekemiseltä. Täytäntöönpano Kansallisen ISPA-koordinaattorin tehtäviä hoitaa apulaispääministeri. Ympäristö- ja liikennealalle on perustettu kolme ISPA-toimenpiteiden täytäntöönpanovirastoa, jotka ovat: * ympäristöhankkeiden täytäntöönpanovirasto * maantiehankkeiden täytäntöönpanovirasto * rautatiehankkeiden täytäntöönpanovirasto Kaikki kolme täytäntöönpanovirastoa ovat operatiivisia. Ympäristöalalla ISPA:n rahoituksen piiriin hyväksyttiin vuosina 2000-2001 yhteensä kuusi investointihanketta ja yksi TA-toimenpide. Liikennealalla vuosina 2000-2001 hyväksyttiin kolme investointihanketta. Pelkästään vuonna 2001 hyväksyttiin kolme ympäristöhanketta ja yksi liikennehanke. Näihin sisältyi yksi TA-toimenpide ja kolme ympäristöinvestointihanketta sekä kaksi liikenneinvestointihanketta. Jätevesienkäsittelyä Topolanyssä koskevaa hankehakemusta ei hyväksytty, koska se ei ollut ISPA:n strategian mukainen. Tarjouskilpailujen ja sopimusten tekemisen valmistelu jatkui läpi koko vuoden. Rautatiealan toimenpiteiden täytäntöönpanovirasto käynnisti yhden rakennusurakoita koskevan tarjouskilpailun, jonka talousarvio on 51 miljoonaa euroa. Ympäristöalan tarjouskilpailujen valmistelu on ollut hidasta, ja muutamaa teknistä apua koskevaa tarjouskilpailua lukuun ottamatta alalla ei käynnistetty tarjouskilpailuja. Hankkeiden valmistelua koskeva teknisen avun hanke (kokonaiskustannukset 1,3 miljoonaa euroa) on pantu osittain täytäntöön ja on toistaiseksi johtanut kolmeen valmiiksi saatuun hanke-ehdotukseen, joista kaksi esitettiin komissiolle ja yksi hyväksyttiin. Muita hankehakemuksia valmistellaan parhaillaan ja ne esitetään komissiolle vuonna 2002. Vuoden loppuun mennessä maksuja oli suoritettu 4 miljoonaa euroa. Summa koostui vuonna 2000 hyväksyttyjen hankkeiden ensimmäisistä ennakkomaksuista. Seuranta ja arviointi Vuonna 2001 ISPA-seurantakomitea piti kaksi kokousta, yhden kesäkuussa ja yhden marraskuussa. Seuranta-asiakirjan laatu vaihteli merkittävästi eri hankkeiden välillä. Seurantakomitean keskustelut olivat kuitenkin antoisia ja antoivat hyvän lähtökohdan kunkin hankkeen täytäntöönpanolle. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Läheinen yhteistyö EIP:n kanssa jatkui ympäristöalalla. Neuvotteluja on käyty Slovakian valtion takaaman pankin kautta myönnettävästä globaalista puitelainasta, mutta sopimusta ei ole saatu valmiiksi. EIP:n kanssa päästiin sopimukseen osallistumisesta liikennehankkeen rahoitukseen. ISPA:n rahoitus on 27 miljoonaa euroa, ja EIP myönsi 40 miljoonan euron ja Slovakian hallitus 19 miljoonan euron rahoituksen. Vuoden 2001 lopussa Slovakin hallitus ei ollut kuitenkaan tehnyt lopullista päätöstä lainan käyttämisestä. Muita EIP:n lainoja voidaan periaatteessa myöntää (globaalilainana) rautatiehankkeiden Bratislava-Senkvice ja Senkvice-Cífer rahoitukseen osallistumiseksi. Slovakian hallitus ei ole kuitenkaan vielä päättänyt, tarvitaanko kyseisiä lainoja. EDIS Vuoden 2001 lopulla Slovakian hallitus neuvotteli komission kanssa teknisen avun hankkeesta nopeuttaakseen EDIS:in käyttöönottoa ISPA:ssa. Slovakialta edellytetään erityisesti ympäristöalan valmiuksien merkittävää parantamista. Slovakian keskushallinto on toteuttanut sisäistä valvontaa ja tilintarkastusta koskevia järjestelyjä. Jotkin näistä järjestelyistä on kuitenkin vielä saatettava toimintakuntoon, jotta EDIS:in käyttöönotto edistyisi. Varainhoito ja valvonta Aluepolitiikan pääosaston tilintarkastusyksikkö oli suunnitellut tarkastavansa tammikuussa 2002 ISPA:n täytäntöönpanovirastojen taloushallinto- ja talousvalvontajärjestelmät. Tarkastuksen keskeiset tulokset toimitetaan Slovakian viranomaisille, ja niissä esitetään suosituksia parannuksista, jotka on tehtävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1267/1999 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi. Tilintarkastuksen seurantatarkastus tehdään myöhemmin vuonna 2002. >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 1: päätetyt hankkeet ja maksusitoumukset vuosina 2000-2001 Taulukko 2: hankkeet, joista päätettiin vuonna 2001 >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 3: teknistä apua koskevat toimenpiteet vuosina 2000-2001 21. SLOVENIA Vuonna 2001 Slovenialle myönnettiin maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 16,0 miljoonaa euroa. Liikennealan osuus oli 6,7 miljoonaa euroa ja ympäristöalan osuus 9,3 miljoonaa euroa. Slovenialle myönnettyjen määrärahojen osuus oli 1,44 prosenttia ISPA:n vuoden 2001 kokonaisbudjetista. Ohjelmatyö ISPA:n ohjelmatyössä noudatettiin Slovenian hallituksen yhdessä komission kanssa suunnittelemia liikenne- ja ympäristöalan strategioita. Strategioihin sisältyy suuntaa-antavia luetteloita ensisijaisista hankkeista, ja luetteloita tarkistetaan ajoittain. Liikenneinfrastruktuurissa painopiste asetettiin keskeisten Euroopan laajuisten verkkojen täydentämiseen ja parantamiseen sekä rajayhteyksien parantamiseen (kaksi yhteensä kymmenestä ensisijaisesta TINA-käytävästä kulkee Slovenian kautta). Maa on kiinnostunut hyödyntämään strategisen sijaintinsa Italian, Itävallan, Kroatian ja Unkarin välissä. Slovenian hallituksen strategiassa keskitytään pelkästään rautateihin, jotka heikon kuntonsa takia tarvitsevat runsaasti kunnostusta. Ympäristöalalla Slovenialla on vakavia vesi- jäteongelmia, jotka vaativat suuria investointeja ja sekä julkisen että yksityisen sektorin osallistumista. Merkittävin ympäristöongelma on heikko vedenlaatuun. Lisäksi maassa ei ole jäteveden käsittelylaitoksia, joissa on mahdollista suorittaa biologinen käsittely, ja tämä on johtanut monien järvien ja vesialtaiden rehevöitymiseen. Painopistehankkeissa keskitytään tarpeeseen ottaa esiin pääasiassa yhdyskuntajätteiden käsittely. Kaatopaikat eivät vielä ole EU:n vaatimusten mukaisia, jätteidenpolttolaitokset eivät ole tällä hetkellä asianmukaisia, jätteitä ei lajitella eikä järjestelmällistä jätteiden kierrätysjärjestelmää ole. Täytäntöönpano Kansallisen ISPA-koordinaattorin tehtävää hoitaa Euroopan asioista vastaava ministeri (Euroopan asioista vastaava valtion virasto). Täytäntöönpanovirastona toimii varainhoidosta ja sopimuksista vastaava keskusyksikkö (CFCU). CFCU voi delegoida joitakin hankintoihin ja muihin asioihin liittyviä tehtäviään lopulliselle edunsaajalle ja/tai täytäntöönpanosta vastaavalle elimelle (liikenneministeriölle sekä ympäristöstä ja aluesuunnittelusta vastaavalle ministeriölle). Hallintokomitea antoi vuonna 2001 myönteisen lausunnon viidestä uudesta hankkeesta (neljästä ympäristöhankkeesta ja yhdestä liikennehankkeesta). Komissio on hyväksynyt niistä neljä, ja yksi (Paka-jokea koskeva hanke) on tarkoitus allekirjoittaa vuonna 2002. Vuosina 2000-2001 hyväksyttiin yhteensä yhdeksän hanketta, joista viisi oli ympäristöinvestointihankkeita, yksi ympäristöalan TA-hanke, kaksi liikenneinvestointihankkeita ja yksi liikennealan TA-hanke. Tarjouskilpailujen ja sopimusten tekemisen valmistelu edistyi kaikkien vuonna 2001 hyväksyttyjen hankkeiden osalta. Vuoden aikana allekirjoitettiin kaksi rakennusurakoita koskevaa sopimusta (joiden arvo oli 9,78 miljoonaa euroa). Vaikka kaikki käytettävissä olevat ISPA-määrärahat sidottiin vuosina 2000 ja 2001, vuoden loppuun mennessä oli suoritettu maksuja 2,45 miljoonaa euroa. Summa koostui vuonna 2000 hyväksyttyjen hankkeiden ennakkomaksuista. Seuranta ja arviointi Vuonna 2001 seurantakomitean toimintaa täydennettiin säännöllisillä kokouksilla Ljubljanassa toimivan EY:n edustuston virkailijoiden kanssa, täytäntöönpanovirastojen laatimilla seurantakertomuksilla sekä joillakin komission virkailijoiden vierailuilla hankkeiden toteuttamispaikoilla. Yksi Slovakiaa koskevissa kertomuksissa esiin tulleista keskeisistä asioista liittyi tarjouskilpailujen viivästymisiin. Tämä johtui pääasiassa muutoksista, joita aiheutui siitä, että tarjouskilpailumenettelyissä siirryttiin hajautetun täytäntöönpanojärjestelmän (DIS) soveltamisesta PRAG-oppaan (Phare-, ISPA- ja Sapard-sopimusmenettelyä koskeva opas) soveltamiseen. DIS-sääntöjen mukaisesti laadittuja tarjouskilpailuasiakirjoja on tarkistettu, jotta ne olisivat yhdenmukaisia uusien PRAG-sääntöjen kanssa. Asia saatiin ratkaistua vuoden 2001 loppupuolella. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Slovenian on tarkoitus sopia vuoden 2002 kuluessa EIP:n kanssa kahdesta puitelainasta, joilla maalle voitaisiin myöntää lisälainaa 35 miljoonaa euroa ympäristöalan hankkeisiin ja 30 miljoonaa euroa liikennealan hankkeisiin. Nämä luotot vaikuttavat merkittävästi ISPA-varojen vipuvoimaan, kun otetaan huomioon luotoista aiheutuvan EIP:n ja komission yksiköiden välisen yhteistyön lähentymisen hankkeiden täytäntöönpanon arvioinnissa. EDIS Slovenian EDIS-järjestelyjä selvennetään paraikaa, mutta jo tässä vaiheessa on selvää, että varainhoidosta ja sopimuksista vastaavan keskusyksikön (CFCU) tehtävät ja vastuut siirretään asiasta vastuussa oleville ministeriöille. Tämän muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ennen maan liittymistä unioniin, jotta ennen koheesiorahaston täytäntöönpanoa olisi kokeiluvaihe. Samanlaista uudelleenjärjestelyä sovelletaan kansallisen ISPA-koordinaattorin tehtäviin, jotka siirretään Euroopan asioista vastaavalta valtion virastolta valtiovarainministeriön alaiselle kansalliselle jälleenrakennus- ja kehitysvirastolle. Vuoden 2001 lopussa yhtäkään EDIS:in etenemissuunnitelman vaiheista ei ollut saatettu päätökseen. Slovenian viranomaiset toteuttavat omin resurssein puutteiden arvioinnin (vaihe I). Slovenian viranomaiset jättivät vuonna 2002 ISPA-ohjelmaan kuuluvaa teknistä apua koskevan hakemuksen etenemissuunnitelman vaiheesta II (puutteiden korjaaminen) ja vaiheesta III (yhteensopivuuden arviointi). Varainhoito ja valvonta Asiasta vastaava komission tilintarkastusyksikkö tarkasti marraskuussa 2001 ISPA:n täytäntöönpanovirastojen taloushallinto- ja talousvalvontajärjestelmät. Tarkastuksen keskeiset tulokset toimitettiin Slovenian viranomaisille, ja niissä esitetään suosituksia parannuksista, jotka on tehtävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1267/1999 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi. Tilintarkastuksen seurantatarkastus tehdään myöhemmin vuonna 2002. >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 1: päätetyt hankkeet ja maksusitoumukset vuosina 2000-2001 Taulukko 2: hankkeet, joista päätettiin vuonna 2001 >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 3: teknistä apua koskevat toimenpiteet vuosina 2000-2001 Lyhenneluettelo BOT // Build Operate Transfer CFCU // Varainhoidosta ja sopimuksista vastaava keskusyksikkö DIS // Hajautettu täytäntöönpanojärjestelmä EBRD // Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EDIS // Laajennettu hajautettu täytäntöönpanojärjestelmä EIP // Euroopan investointipankki EAKR // Euroopan aluekehitysrahasto FIDIC // International Confederation of Consulting Engineers ISPA // Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline NEFCO // Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NIB // Pohjoismaiden investointipankki PHARE // Yhteisön tukiohjelma Keski- ja Itä-Euroopan maiden kansantalouden uudelleenjärjestelyille SAPARD // Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma TINA // Liikenteen infrastruktuuritarpeiden arviointiohjelma Hyödyllisiä tietolähteitä ISPA Internetissä: http://www.europa.eu.int/comm/regional_policy/funds/ispa/ispa_en.htm Aluepolitiikan pääosasto Internetissä: http://www.europa.eu.int/comm/regional_policy/index_en.htm Dokumentaatiokeskus: // The European Commission DG Regional Policy B-1049Bruxelles/Brussel Tel: + 32.2.2960634 Fax: + 32.2.2966003 E-mail: regio-info@cec.eu.int Euroopan unionin www-sivusto: // www.europa.eu.int Laajentumisasioiden pääosaston www-sivusto: // http://europa.eu.int/comm/enlargement/index.htm EBRD:n www-sivusto: // www.ebrd.com EIP:n www-sivusto: // www.eib.org Projects signed - per country per (sub)sector >TAULUKON PAIKKA>