52002DC0591

Komission kertomus - Rakennerahastot 2001 - 13. vuosikertomus /* KOM/2002/0591 lopull. */


KOMISSION KERTOMUS - Rakennerahastot 2001 - 13. vuosikertomus

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO

Tämä vuosikertomus perustuu rakennerahastojen yleisasetuksen (EY) N:o 1260/1999 45 artiklan 2 kohtaan. Kertomuksen tavoitteena on esittää yleiskatsaus rakennerahastojen toiminnasta sekä rakennerahastojen ja muiden rahoitusvälineiden yhteensovittamisesta vuonna 2001.

Kertomuksessa keskitytään kolmeen pääteemaan:

- kunkin rahaston ja muiden rahoitusvälineiden toiminnan kohokohtiin

- tukitoimien yhteensovittamiseen yhteisön muiden rahoitusvälineiden ja politiikkojen kanssa

- toteutuksen arviointiin.

Vuoden 2001 saavutuksia

Vuoden 2001 päätapahtumana voidaan pitää sitä, että komissio sai päätökseen jäsenvaltioiden kanssa käymänsä neuvottelut tavoitteesta 1, jonka osuus on 70 % rakennerahastojen budjetista ohjelmakaudella 2000-2006. Komissio esitti 5. heinäkuuta 2001 antamassaan tiedonannossa yhteenvedon tavoitteeseen 1 liittyvistä neuvotteluista. Yhteenveto on suurelta osin myönteinen, vaikka siinä tulikin esille tiettyjä vaikeuksia. Niistä voidaan mainita esimerkiksi se, että ohjelma-asiakirjojen viimeistelyyn alun perin varattu viiden kuukauden neuvotteluaikataulu ylittyi. Tähän oli syynä pyrkimys varmistaa ohjelmatyön laatu. Viisi kuukautta on liian lyhyt aika näin monitahoiseen prosessiin, joka vaatii useita eri yhteistyökumppaneita ja jossa on otettava huomioon sekä kansallisten että yhteisön politiikkojen vaatimukset sekä käytettävä riittäviä hallinto- ja valvontajärjestelmiä, jotta ohjelmatyö olisi tehokasta.

Määrärahojen toteutumisesta voidaan todeta, että kaikki yhtenäiset ohjelma-asiakirjat ja toimenpideohjelmat saatiin hyväksyttyä, joten sekä tavoitteessa 1 että tavoitteessa 2 voitiin sitoa kaikki niihin varatut määrärahat ja suorittaa 70 % maksuista. Tavoitteessa 3 tapahtui sen sijaan jonkin verran viivästyksiä.

Myös yhteisöaloitteiden toteutumisvauhti oli ripeä:

Interreg III: kaikkiaan 70 ohjelmaehdotuksesta 54 hyväksyttiin.

Urban II: kaikki 70 ohjelmaehdotusta hyväksyttiin; vastaavat määrärahat sidottiin ja ennakkomaksut maksettiin.

Equal: jäsenvaltiot julkaisivat ehdotuspyynnöt hankkeista heti, kun niiden yhteisöaloiteohjelma oli hyväksytty; komissio otti käyttöön yhteisen tietokannan, joka helpottaa yhteistyökumppaneiden hakua muista valtioista. Tietokantaan pääsee Europa-palvelimen kautta.

Leader+: kaikkiaan 73 ohjelmaehdotuksesta 56 hyväksyttiin.

Yhteisöaloitteiden talousarvion yleinen toteutumisaste oli sekä maksusitoumuksissa että maksuissa 89 %.

Innovatiivisten toimien alalla Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelmaan ehdotetuista 103 hankkeesta hyväksyttiin 81 hanketta. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmaan ehdotettiin 148:a hanketta, joista 37 hyväksyttiin. Hankkeiden teemana oli "Mukautuminen uuteen talouteen", ja yhteisön rahoitusosuus niissä oli keskimäärin 72 %. Innovatiivisten toimien toista teemaa ("Paikalliset työllisyysstrategiat") koskeva ehdotuspyyntö julkaistiin 31. lokakuuta 2001.

Vuotta 1994 edeltävän kauden ohjelmien päättämisestä voidaan mainita, että jäljellä olevat määrärahat saatiin pääosin maksettua vuoden 2001 aikana. Tavoitteessa 1 maksamatta olevien määrärahojen osuus pieneni 581 miljoonasta eurosta 315 miljoonaan euroon, tavoitteessa 2 noin 144 miljoonasta eurosta 88 miljoonaan euroon ja yhteisöaloitteissa 146 miljoonasta eurosta 62 miljoonaan euroon. Vielä maksamatta olevat määrät liittyvät pääasiassa hankkeisiin, joille tehdään parhaillaan lisätarkastuksia vahvojen väärinkäytösepäilyjen vuoksi tai joihin liittyvästä oikeudenkäynnistä ei ole vielä tullut ratkaisua.

Yhteensovittaminen yhteisön muiden rahoitusvälineiden ja politiikkojen kanssa

Koheesiorahastosta rahoitetaan liikennealan infrastruktuurihankkeita ja ympäristöhankkeita. Niiden johdonmukaisuus rakennerahastoista tuettujen toimenpiteiden kanssa turvataan laatimalla tätä varten strateginen viitekehys.

Ohjelmakaudeksi 2000-2006 tekemänsä yhteistyösopimuksen nojalla Euroopan investointipankki (EIP) ja komissio perustivat alueellisten yksiköidensä välille yhteydenpitojärjestelmän, joka helpottaa tukitoimien koordinointia. EIP oli samaten mukana arvioimassa kahdeksaa suurhanketta, joille haettiin tukea rakennerahastoista.

Entiseen tapaan muutkin yhteisön politiikat otettiin huomioon analysoimalla rakennerahastojen tukitoimet huolellisesti sen varmistamiseksi, että ne ovat yhteisön kilpailusääntöjen ja etenkin valtiontukisäännösten mukaisia.

Samoin kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että rakennerahastojen tukitoimet ovat linjassa työllisyyspolitiikan kanssa. Tältä osin on kuitenkin huomattava, että ESR:n tuen vaikutusta on joskus vaikea arvioida, koska kansallisten työllisyyssuunnitelmien esitystapa ei ole yhdenmukainen.

Rakennerahastojen tukitoimista tehtiin myös ennakkoarviointi, jossa varmistettiin, että toimet ovat ympäristösäännösten mukaisia. Arviointia vaikeutti kuitenkin se, että useimmista ohjelmista ei ollut saatavilla yhdenmukaisia tietoja ja indikaattoreita. Rakennerahastojen ohjelmatyöhön liittyvissä neuvotteluissa komissio kiinnitti lisäksi erityistä huomiota Natura 2000 -direktiivin täytäntöönpanoon.

Toteutuksen arviointi ja varainkäytön valvonta

Vuonna 2001 tehtiin 27 tarkastuskäyntiä, joiden yhteydessä tarkastettiin EAKR:n määrärahojen hallinnointijärjestelmät. Näissä ennalta ehkäisevissä tarkastuksissa havaittiin, että jäsenvaltiot ovat pyrkineet panostamaan järjestelmiensä laatuun erityisesti perustamalla sisäisiä tarkastusyksiköitä. On kuitenkin valitettavaa, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset suorittavat yhä liian usein maksuja tarkastamatta asianmukaisesti menojen paikkansapitävyyttä. Tarkastuskäynneillä kävi niin ikään ilmi, että välittäjäorganisaatioilta ja täytäntöönpanoyksiköiltä puuttuu valtuuksia. Lisäksi niillä pitäisi olla nykyistä täsmällisemmät ja yhdenmukaisemmat menettelysäännöt.

ESR-ohjelmissa tehtiin 41 ja KOR-ohjelmassa 12 tarkastuskäyntiä ja tarkastusta.

Pääasiassa EMOTR-hankkeille tehdyissä 18 tarkastuksessa ilmeni, että asetusta (EY) N:o 2064/97 oli sovellettu epätyydyttävästi, rahoitusta oli joissakin tapauksissa myönnetty tukikelvottomiin menoihin ja komissiolle lähetettyjä menoilmoituksia on yhä liian usein vaikea saada täsmäämään vastaavien maksutapahtumien kanssa.

1. LUKU: Vuoden 2001 saavutuksia

1.1 Toinen kertomus taloudellisesta ja sosiaalisesta koheesiosta ja koheesiofoorumi

Komissio antoi tammikuussa 2001 toisen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevän kertomuksen, jonka otsikkona oli "Euroopan yhtenäisyys, kansojen solidaarisuus, alueiden monimuotoisuus". Kertomuksessa esitetään katsaus vuodesta 1989 harjoitettuun koheesiopolitiikkaan ja hahmotellaan koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käytävän keskustelun päälinjoja unionin laajentumista ajatellen. Aluepolitiikasta vastaava komissaari Michel Barnier esitteli kertomuksen Euroopan parlamentille 31. tammikuuta 2001.

Kertomuksesta ilmenee, että kansallinen ja alueellinen koheesio on vahvistunut merkittävästi 1980-luvun lopulta lähtien. Jäsenvaltioiden väliset erot ovat kavenneet kolmanneksella ja alueelliset erot lähes viidenneksellä. Unionin kolmessa köyhimmässä jäsenvaltiossa (Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa) henkeä kohti laskettu tulo on noussut 68 %:sta vuonna 1988 noin 79 %:iin unionin keskiarvosta vuonna 1999. Toisaalta Irlanti on päässyt niin lähelle yhteisön keskiarvoa, että se saattoi siirtyä pois ns. koheesiomaiden ryhmästä. Unionin köyhimmät jäsenvaltiot ovat myös saaneet vahvistettua liikenne- ja teleinfrastruktuurejaan.

Useissa jäsenvaltioissa kehityserot eivät kuitenkaan osoita mitään vähenemisen merkkejä. Erot ovat päinvastoin kasvaneet, vaikka koheesiomaissa alueiden yhteenlaskettu asukaskohtainen BKT voi lähentyä yhteisön keskiarvoa alueiden välisten erojen kasvusta huolimatta. Alueellisten erojen sitkeydestä kertovat muutkin indikaattorit, esimerkiksi työttömyyden keskittyminen tietyille alueille (Espanja, Italia tai Ranskan merentakaiset departementit) sekä jatkuvat tai kasvavat alueelliset erot tutkimuksen, innovaatioiden ja koulutuksen aloilla.

Kertomuksessa analysoidaan myös ehdokasvaltioiden tilannetta, jota voidaan kuvata seuraavalla yhtälöllä: vaikka unionin pinta-ala ja väkiluku kolminkertaistuvat laajentumisen yhteydessä, sen BKT kasvaa uudessa kokoonpanossa vain 5 %.

Laajentunut unioni jaetaan kertomuksessa kolmeen maaryhmään jäsenvaltioiden kehitystason mukaan. Ensimmäinen ryhmä käsittää 12 vaurainta jäsenvaltiota (joiden BKT on nykyisin yhteisön keskiarvon tasolla tai sitä korkeampi). Toiseen ryhmään kuuluvat ns. koheesiomaat (Kreikka, Espanja ja Portugali) sekä joukko ehdokasvaltioita (Kypros, Malta, Slovenia ja Tsekki), joiden BKT hipoo 80 %:a yhteisön keskiarvosta. Kolmanteen ryhmään kuuluvat loput kahdeksan ehdokasvaltiota, jotka edustavat noin 16 %:a laajentuneen unionin väestöstä ja joiden tulotaso yltää noin 40 %:iin yhteisön keskiarvosta.

Laajentumisen haasteiden edessä on etsittävä uusia ajattelu- ja toimintatapoja. Ratkaisevana kysymyksenä on aluepolitiikan linjausten keskeinen arviointiperuste. Mikäli arviointiperusteena säilytetään BKT asukasta kohti, laajentuminen merkitsisi unionin keskimääräisen BKT:n laskua. Tästä seuraisi automaattisesti, että nykyiset tavoite 1 -alueet jäisivät yhteisön tuen ulkopuolelle.

Brysselissä 21.- 22. toukokuuta 2001 pidetty toinen koheesiofoorumi tarjosi 1 800 osanottajalle tilaisuuden osallistua aktiivisesti aluepolitiikan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Monet jäsen- ja ehdokasvaltioiden ministerit, Euroopan parlamentin jäsenet ja unionin alueviranomaisten edustajat saivat vaihtaa foorumissa näkemyksiä ja kertoa toiveistaan ja myös peloistaan aluetukipolitiikan toteuttamisessa laajentuneessa unionissa.

Vaikka foorumissa ei niinkään ollut tarkoitus puhua yhteisön tulevan aluepolitiikan rahoituksesta vaan sen toimintaperiaatteista, rahakysymykset tulivat siellä kuitenkin useasti puheeksi. Monet osanottajat pyysivät, että aluetuille vahvistettuja enimmäismääriä tarkistettaisiin korottamalla niitä seuraavasti:

- unionin talousarvio: 0,45 % EU:n yhteenlasketusta BKT:sta,

- siirrettävät määrärahat: 4 % tuensaajamaan BKT:sta.

Paljon puheenvuoroja käytettiin myös toisessa koheesioraportissa tarkastelluista aluepoliittisista teemoista, kuten kaupunkeja koskevista kysymyksistä ja maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamisesta, luonnonhaitoista ja maantieteellisistä haitoista kärsivistä alueista sekä rakennemuutosongelmista. Komissaari Barnier ehdottikin, että keskustelua näistä aiheista jatkettaisiin tulevien kahden vuoden aikana.

1.2. Innovatiivisten toimien käynnistyminen

Komissio antoi tammikuussa 2001 uudet suuntaviivat EAKR:n innovatiivisille toimille. Uudessa järjestelmässä tukikelpoiset alueet voivat hakea EAKR:sta enintään 3 miljoonan euron tukea alueelliseen innovaatioiden edistämisstrategiaan perustuvaan innovatiivisten toimien alueohjelmaan, jossa alueen erityisolot on otettu huomioon. Ohjelmaan sisältyy erilaisia toimia ja niihin liittyviä pilottihankkeita, jotka hankkeista vastaavat alueelliset yhteistyökumppanit valitsevat yhdessä.

Tavoitteena on lisätä ja parantaa innovaatiomenojen laatua tavoite 1 ja 2 -pääohjelmissa sekä vaikuttaa muiden aluekehitysohjelmien sisältöön. Alueellisten ohjelmien lisäksi voidaan hyväksyä pieni määrä erityisiä verkottumisohjelmia, joihin osallistuu ainakin viisi aluetta viidestä jäsenvaltiosta.

Innovatiivisten toimien vuosibudjetti kaudella 2000-2006 on 0,4 % EAKR:n vuotuisesta talousarviosta, mikä vastaa noin 400:aa miljoonaa euroa koko ohjelmakauden budjetista.

1.3. Tiedonanto tavoitteeseen 1 liittyvistä neuvotteluista

Komissio antoi 5. heinäkuuta 2001 tiedonannon [1], jossa esitetään tavoite 1 -alueille uudella ohjelmakaudella (2000-2006) suunniteltujen yhteisön tukitoimien pääpiirteet jäsenvaltioiden kanssa käytyjä neuvotteluja ja tukitoimista saatavaa yhteisön lisäarvoa painottaen. Kun neuvotteluista oli kulunut puolitoista vuotta, niistä katsottiin tarpeelliseksi laatia yhteenveto, vaikka perusasetuksessa ei sitä edellytetäkään.

[1] KOM(2001) 378 lopullinen, 5.7.2001 ja SEC(2001) 1140/2, 18.7.2001.

Berliinissä kokoontunut Eurooppa-neuvostohan päätti, että kaudella 2000-2006 rakennerahastojen määrärahat ovat 195 miljardia euroa, josta 70 % eli 127,5 miljardia euroa käytetään tavoitteen 1 mukaisiin aluekehitysohjelmiin. Näiden varojen ansiosta BKT:n reaalikasvun pitäisi olla vuoteen 2006 mennessä merkittävä kyseessä olevissa jäsenvaltioissa (Kreikassa ja Portugalissa 6 %, Espanjassa 2,4 % ja Saksan itäisissä osavaltioissa 4 %). Lisäksi uusilla ohjelmilla on investointeja merkittävästi kannustava vaikutus vuoteen 2006 mennessä (Kreikassa + 20 %, Portugalissa + 14 % ja Saksan itäisissä osavaltioissa + 6 %).

Vaikka kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen tulokset olivat melko positiivisia, komissio katsoi kuitenkin aiheelliseksi ottaa tiedonannossa esille joitakin ongelmia:

- Ohjelma-asiakirjoista käytäviin neuvotteluihin varattu viiden kuukauden määräaika osoittautui liian lyhyeksi (ohjelman keskimääräinen hyväksymisaika oli 8-12 kuukautta) komission ja jäsenvaltioiden välillä laadun parantamiseksi käytäviä seikkaperäisiä keskusteluja varten. On löydettävä tasapaino neuvotteluihin käytettävän ajan ja saavutettujen tulosten laadun välillä. Tämä koskee erityisesti riittävien hallinto- ja valvontajärjestelmien käyttöönottoa, arvioinnin integroimista päätöksentekoon, kumppanuuden osana käytävää kuulemista ja yhteisön politiikkojen - erityisesti ympäristö- ja kilpailusääntöjen - noudattamista. Komissio pyrkii varmistamaan, että jäsenvaltiot täyttävät näitä seikkoja koskevat sitoumuksensa.

- Ohjelma-asiakirjan täydennystä pidettiin toisinaan erillisenä ohjelmatyövaiheena, vaikka sen tarkoituksena on täsmentää ohjelmien toimintalinjoja toimenpidekokonaisuuksien yksityiskohtaisilla kuvauksilla ja niihin liittyvillä määrällisillä tavoitteilla ja indikaattoreilla myös suoritusvarausta ajatellen. Tämä johti joissakin tapauksissa hallinnollisiin vaikeuksiin, koska ohjelma-asiakirjan täydennysten laatimisesta vastaavat viranomaiset eivät olleet samat kuin suunnitelmista ja ohjelmista neuvotelleet viranomaiset.

- Useissa jäsenvaltioissa määritettiin uudet yleisohjeet hallinto-, valvonta- ja seurantajärjestelmistä, mutta sen lisäksi on vielä täsmennettävä näiden järjestelmien täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja saatettava järjestelmät toimiviksi.

Komissio toivoo, että jäsenvaltiot tehostaisivat toimiaan näillä keskeisillä aloilla, joilla pyritään varmistamaan rakennerahastovarojen tehokas käyttö uusien soveltamisasetusten säännösten mukaisesti ja etenkin sähköisten hallintojärjestelmien käyttö (myös välimaksujen viivästymisen välttämiseksi). Komissio aikoo tehdä varainhoitoa koskevien hallinto- ja valvontajärjestelmien vertailevan analyysin parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi ja uusien ratkaisujen löytämiseksi tällä alalla esiintyviin ongelmiin.

- Vaikka kumppanuuden hyödyntämisessä suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluvaiheessa onkin edistytty, aina ei ole selvää, miten tätä periaatetta noudatetaan tukitoimien täytäntöönpanossa.

Komissio pyrkii varmistamaan hyvin toimivan kumppanuuden, jonka pitäisi olla mahdollisimman laaja, mutta myös aktiivisempi ja vastuullisempi tukitoimien konkreettisen hallinnoinnin suhteen.

Nämä jokseenkin negatiiviset seikat eivät aseta kyseenalaiseksi rakennerahastoasetuksissa määriteltyjen periaatteiden asianmukaisuutta. Uudistuksen yhtenä kulmakivenä oleva tuloskeskeinen hallintomalli on vaativa ja vaikea toteuttaa. Se on kuitenkin jo nyt parantanut avoimuutta ja ohjelmatyön laatua kaudella 2000-2006. Ohjelmien väliarviointi osoittaa, kuinka paljon se on vaikuttanut ohjelmien toteuttamiseen. Komissio ottaa oppia väliarvioinnista erityisesti yksinkertaisuuden, laadun, tehokkuuden ja avoimuuden lisäämiseksi.

Aluepolitiikasta vastaavat ministerit keskustelivat tiedonannosta epävirallisessa kokouksessa, joka pidettiin Namurissa 13. heinäkuuta 2001. Kokouksessa tarkasteltiin tavoitetta 1 koskevien ohjelma-asiakirjojen valmistelusta saatuja alustavia tuloksia. Siinä kävi ilmi alueellisten ohjelmien strategisen sisällön parantuneen huomattavasti, kun on edistetty järjestelmällistä arviointia, vahvistettu kumppanuutta ja otettu huomioon yhteisön painopisteet, kuten esimerkiksi tietoyhteiskunta ja ympäristö. Joidenkin jäsenvaltioiden edustajat olivat huolissaan siitä, että hallintovastuun hajauttamiseen liittyvää yksinkertaistamisen tavoitetta ei saavuteta varainhoitoa ja valvontaa koskevien komission sääntöjen vuoksi. Keskustelujen perusteella komissaari Barnier päätti käynnistää läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa aloitteen, joka koskee rakennerahastojen täytäntöönpanon yksinkertaistamista moitteettoman ja tehokkaan hallinnon periaatteita noudattaen.

Tavoitteeseen 1 liittyvistä neuvotteluista saaduista kokemuksista on erityisen paljon hyötyä ehdokasvaltioiden ohjelma-asiakirjojen valmistelussa, joka alkaa ohjelmakauden 2000-2006 puolivälissä.

Komission pitäisi esittää vuoden 2003 lopussa kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus, jonka yhteydessä tarjoutuu tilaisuus keskustella säännösmuutoksista, joilla rakennerahastojen toimintaa voitaisiin parantaa vuoden 2006 jälkeisellä kaudella.

2. LUKU: OHJELMIEN TOTEUTUMINEN

2.1. Yleiskatsaus

2.1.1. Uusien ohjelmien hyväksyminen

Tavoitteessa 1 vuonna 2000 hyväksymättä jääneet yhtenäiset ohjelma-asiakirjat ja toimenpideohjelmat hyväksyttiin vuonna 2001. Kyse oli kaikkiaan 55 tukitoimesta, jotka koskivat lähinnä Kreikkaa (25 toimenpideohjelmaa) ja Espanjaa (17 toimenpideohjelmaa). Muissa tavoite 1 -tuen piiriin kuuluvissa jäsenvaltioissa jäi hyväksymättä vain joitakin yksittäisiä tukitoimia.

Samaten kaikki tavoitteeseen 2 otetut tukitoimet saatiin hyväksyttyä vuonna 2001. Kyse oli kaikkiaan 86 YOA:sta. On syytä muistaa, että vuonna 2000 ehdittiin hyväksyä vain Tanskan, Suomen ja Ruotsin YOA:t. Useimmat muiden maiden ohjelmista olivat kuitenkin vuoden 2000 lopussa valmiita hyväksyttäviksi, jolloin niille oli perusteltua siirtää vastaavat määrärahat. Jotkin Italiaa, Belgiaa, Alankomaita, Luxemburgia ja osittain myös Saksaa koskevat ohjelmat eivät vuoden 2000 loppuun mennessä olleet valmiita hyväksyttäviksi, ja niihin piti vielä tehdä muutoksia vuoden 2000 lopussa peruutettujen määrärahojen uudelleenbudjetoinnista tehdyn päätöksen nojalla.

Tavoitteessa 3 oli hyväksymättä ainoastaan neljä Espanjan toimenpideohjelmaa, jotka saatiin hyväksyttyä vuoden aikana.

KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Kymmenelle ohjelmalle 11:stä tavoitteen 1 ulkopuolisten alueiden ohjelmasta sidottiin toisen maksuerän maksusitoumusmäärärahat, jotka olivat 159,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Italian ohjelmaan sidottiin ensimmäinen 14 miljoonan euron maksuerä, joka katettiin vuodelta 2000 siirretyistä määrärahoista. Alankomaiden ohjelma oli varainhoitovuoden lopussa käytännössä valmis, mutta siitä ei ehditty saada komission päätöstä ennen 31. joulukuuta 2001. Komissio teki päätöksen vastaavien määrärahojen siirtämisestä. Määrärahat saatiin sidottua 31. maaliskuuta 2002 mennessä.

Yhteisöaloitteissa saatiin vuoden 2001 kuluessa hyväksyttyä kaikki ne ohjelmat, joita ei ollut ehditty hyväksyä vuonna 2000.

Vuonna 2001 hyväksyttiin erityisesti 53 Interreg III -ohjelmaa (lohkot A ja B).

Lisäksi vuoden 2001 aikana hyväksyttiin kaikkiaan 70 kaupunkialueiden elvyttämisohjelmaa (Urban II -yhteisöaloite).

Leader+-yhteisöaloiteohjelmassa hyväksyttiin yhteensä 56 kansallista ja alueellista ohjelmaa vuonna 2001.

Jäsenvaltiot esittivät syyskuussa 2000 ehdotuksensa Equal-yhteisöaloiteohjelmiksi, joissa yhteisön tuen osuus oli kaikkiaan 3,026 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioiden kanssa käydyn neuvotteluprosessin lopussa komissio hyväksyi 8.3.-22.5.2001 välisenä aikana 17 Equal-yhteisöaloiteohjelmaa, eli yhden ohjelman kutakin jäsenvaltiota kohti lukuun ottamatta Belgiaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jotka saivat kaksi ohjelmaa [2].

[2] Ranskan- ja flaaminkielisen yhteisön ohjelmat; Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin ohjelmat.

Vuoden 2001 aikana eri tavoitteisiin ja yhteisöaloitteisiin hyväksyttiin [341] tukitoimea.

Kauden 2000-2006 ohjelmatyön voidaan käytännössä katsoa päättyneen vuoden 2001 loppuun mennessä (Interreg IIIC -ohjelmia lukuun ottamatta), ja se toteutetaan [452] tukitoimen (YOA:n ja toimenpideohjelman) kautta. Muistettakoon, että edellisen ohjelmakauden 1994-1999 ohjelmatyö käsitti yli 1 130 tukitoimea.

2.1.2. Tavoitteiden 1, 2 ja 3 toteutus

Tavoite 1

Tavoitteen 1 maksusitoumusmäärärahoja täydennettiin vuodelta 2000 siirretyillä varoilla, jotka olivat yhteensä 5,375 miljoonaa euroa. Tämä merkitsi, että käytettävissä olevat määrärahat kasvoivat 25,8 %. Määrärahansiirtoa tarvittiin, jotta vuonna 2001 olisi voitu tehdä vuoden 2000 vuotuisia maksueriä koskevat maksusitoumukset tietystä määrästä sellaisia ohjelmia, joista oli tehty päätös tai joista oltiin periaatteesta valmiita tekemään päätös vasta vuoden 2000 lopussa.

Tavoitteen 1 maksumäärärahoja vahvistettiin vuodelta 2000 siirretyillä määrärahoilla, jotka olivat 1,02 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjän valtuuttaman vuotuisen määrärahansiirtomenettelyn yhteydessä suoritettu kokonaissiirto oli kuitenkin 209,7 miljoonaa euroa, josta 160 miljoonaa euroa siirrettiin rakennerahastojen budjetin muihin lukuihin ja loput 49,7 miljoonaa euroa muihin budjettiosastoihin. Nämä siirrot vastaavat 1,1 %:a tavoitteen 1 maksumäärärahoista.

Vuoden 2001 aikana käytettävissä olleet maksusitoumusmäärärahat toteutuivat sataprosenttisesti, ja maksumäärärahoista toteutui 70 %. Maksamatta jääneet maksumäärärahat peruutettiin varainhoitoasetuksessa vahvistetun yleisen säännön mukaisesti.

Edellisten ohjelmakausien ohjelmien päättämisessä ja maksamatta olevien määrien maksamisessa edistyttiin vuonna 2001 merkittävästi tavoitteessa 1, kuten seuraavasta taulukosta havaitaan.

Vuotta 1994 edeltävältä ajalta maksamatta olevien määrien kehitys tavoite 1 -ohjelmissa

>TAULUKON PAIKKA>

Asetuksen (EY) N:o 1260/1999 52 artiklan 5 kohdan mukaan komissio vapauttaa viimeistään 30.9.2001 viran puolesta ennen 1.1.1994 hyväksymiinsä ohjelmiin sitomansa maksamatta olevat määrät, joista komissiolle ei ole toimitettu lopullista maksupyyntöä 31.3.2001 mennessä.

Säännöksessä tarkoitettuihin ohjelmiin sidottuja määriä on kuitenkin edelleen maksamatta. Tämä selittyy sillä, että vaikka ohjelmista on toimitettu asetuksessa edellytetty lopullinen maksupyyntö, maksamatta olevaa määrää ei voida suorittaa, koska:

- on odotettava vireillä olevan oikeudenkäynnin ratkaisua ja/tai

- selvitettävä epäillyt väärinkäytökset.

Tavoite 2

Koska suurin osa tavoite 2 -ohjelmista saatiin hyväksyttyä vuonna 2001, vuodelta 2000 siirrettiin vuodelle 2001 kaikkiaan 2,652 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahat, mikä merkitsi 73,4 %:n määrärahakorotusta. Käytettävissä olevien määrärahojen kasvusta huolimatta kaikki maksusitoumusmäärärahat toteutuivat vuonna 2001, siirretyt varat mukaan luettuina.

Maksumäärärahoja siirrettiin vuodelta 2000 kaikkiaan 150 miljoonan euron arvosta. Noin 70 % maksumäärärahoista toteutui vuoden 2001 aikana. Maksamatta jääneet maksumäärärahat peruutettiin varainhoitoasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa vahvistetun yleisen säännön mukaisesti. Saatavilla olleiden tietojen perusteella komissio arvioi talousarvioon otettujen maksumäärärahojen riittävän toteutumisennusteisiin verrattuna.

Tavoitteen 1 tavoin edellisten ohjelmakausien ohjelmien päättämisessä ja maksamatta olevien määrien maksamisessa edistyttiin merkittävästi vuonna 2001, kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi.

Vuotta 1994 edeltävältä ajalta maksamatta olevien määrien kehitys tavoite 2 -ohjelmissa

>TAULUKON PAIKKA>

Asetuksen (EY) N:o 1260/1999 52 artiklan 5 kohdan mukaan komissio vapauttaa viimeistään 30.9.2001 viran puolesta ennen 1.1.1994 hyväksymiinsä ohjelmiin sitomansa maksamatta olevat määrät, joista komissiolle ei ole toimitettu lopullista maksupyyntöä 31.3.2001 mennessä.

Säännöksessä tarkoitettuihin ohjelmiin sidottuja määriä on kuitenkin edelleen maksamatta. Tämä selittyy sillä, että vaikka ohjelmista on toimitettu asetuksessa edellytetty lopullinen maksupyyntö, maksamatta olevaa määrää ei voida suorittaa, koska on odotettava vireillä olevan oikeudenkäynnin ratkaisua, selvitettävä epäillyt väärinkäytökset tai molemmista syistä.

Tavoite 3

Vuoden 2001 loppuun mennessä tavoitteessa 3 suoritettujen maksujen kokonaissumma oli 2,8 miljardia euroa eli noin 40 % vuosien 2000-2001 kokonaissitoumuksista. Tämä johtuu osittain siitä, että monien ohjelmien käynnistyminen viivästyi vuonna 2000, mutta useissa jäsenvaltioissa viivettä saatiin vuoden 2001 aikana vähitellen kurottua umpeen. Maksujen suhteellinen toteutumisaste ylitti EU:n keskiarvon Itävallassa, Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa. Koko ohjelmakauteen 2000-2006 verrattuna maksuista oli vuoden 2001 loppuun mennessä toteutunut 11 %. Tämä luku osoittaa, että vain muutama jäsenvaltio toimitti ennen vuoden 2001 loppua lisää maksupyyntöjä ensimmäisen 7 prosentin ennakkomaksun jälkeen.

Jotkin jäsenvaltiot ovat olleet huolissaan, että näiden määrärahat saatetaan vapauttaa tai että maksut joudutaan palauttamaan viivästysten vuoksi, tosin syksyn 2001 aikana pidettyjen vuotuisten tarkastelukokousten perusteella nämä huolet näyttivät vähitellen hälvenevän. Toinen esille tullut huolenaihe oli, miten koko vuoden 2001 kestänyt talouskasvun hidastuminen on vaikuttanut ohjelmien toteutumiseen. Jotkin hallintoviranomaisista ehdottivatkin syksyllä pidetyissä kokouksissa, että ohjelmia tarkasteltaisiin kaiken varalta uudelleen etenkin siksi, että tiettyjä aktivoivia tai ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on vaikea toteuttaa, jos sosioekonominen tilanne on kovin epäsuotuisa.

2.1.3. Yhteisöaloitteiden toteutus

Kun Interreg III -ohjelman suuntaviivat kaudeksi 2000-2006 (4,875 miljoonaa euroa vuoden 1999 hintoina) oli hyväksytty 28. huhtikuuta 2000 [3], jäsenvaltioita pyydettiin esittämään yksityiskohtaiset ohjelmaehdotuksensa kuuden kuukauden kuluessa lopullisen tiedonannon julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä [4].

[3] EYVL C 143, 23.5.2000, s. 6.

[4] EYVL C 143, 23.5.2000, s. 6.

Vaikka huomattava osa ohjelmaehdotuksista (etenkin rajat ylittävistä ohjelmista) jätettiin jo vuoden 2000 aikana, komissiolle ehdotettiin vuonna 2001 vielä 12:ta rajat ylittävää ohjelmaa (A-lohko), yhdeksää valtioiden välistä ohjelmaa (B-lohko), neljää alueiden välistä ohjelmaa (C-lohko) ja yhtä suuntaviivojen 53 kohdan mukaista verkottumisohjelmaa (ESPON, Euroopan aluesuunnittelun seurantakeskusten verkko).

Komission yksiköt aloittivat sekä näiden että vuoden 2000 aikana jätettyjen ohjelmaehdotusten käsittelyn ja käynnistivät neuvottelut kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa, jotta eri ohjelmat saataisiin hyväksyttyä mahdollisimman ripeästi.

Vuoden 2001 aikana komission yksiköt hyväksyivät 44 rajat ylittävää ohjelmaa (kaikkiaan 53 ehdotuksesta), kahdeksan valtioiden välistä ohjelmaa (kaikkiaan 13 ehdotuksesta) ja kaksi alueiden välistä ohjelmaa (kaikkiaan neljästä ehdotuksesta).

Niinpä monien Interreg III -ohjelmien konkreettinen toteuttaminen kentällä pääsi vauhtiin jo vuonna 2001. Lisäksi komissio osallistui rakennerahastojen yleisasetuksen mukaisesti useisiin seurantakomiteoihin sekä Interreg III -yhteisöaloitteen suuntaviivoissa tarkoitettuihin ohjauskomiteoihin, mikäli niitä oli perustettu.

Urban II -yhteisöaloitteen tavoitteena on kriisikaupunkien ja -lähiöiden taloudellinen ja sosiaalinen elvyttäminen kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi. Urban II toteutetaan kaudella 2001-2006, ja sen kautta myönnetään rahoitusta kaikkiaan 70:lle jäsenvaltioiden ehdottamalle kaupungille ja vaikeuksissa olevalle lähiölle. EAKR:sta myönnetty kokonaistuki on 743,6 miljoonaa euroa [5], johon lisätään vielä vastaavat julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusosuudet. Rahoitusta myönnetään muun muassa rakennusten ja julkisten tilojen kunnostamiseen, työllisyysaloitteisiin, heikossa asemassa oleville ryhmille tarkoitettujen koulutusjärjestelmien parantamiseen, ympäristöä säästävän julkisen liikenteen kehittämiseen, yhä tehokkaampien johtamisjärjestelmien käyttöönottoon, uusiutuvien energialähteiden käyttöön sekä tieto- ja viestintätekniikan tarjoamien mahdollisuuksien kehittämiseen. Lisäksi vuoden 2002 aikana käynnistetään tietojen ja kokemusten vaihtoa koskeva ohjelma, joka liittyy kaupunkilähiöiden elvyttämiseen.

[5] Käypinä hintoina.

Vaikka vuoden 2001 alkupuolella saatiin niinkin monta kuin 70 ohjelmaehdotusta, komissio ehti käsitellä, neuvotella ja hyväksyä ne kaikki sekä tehdä niistä maksusitoumukset vuoden 2001 jälkipuoliskolla. Samoin kaikki ennakkomaksut saatiin suoritettua.

Toimet käynnistyivät kentällä asianomaisten (kansallisten, alueellisten ja paikallisten) toimijoiden muodostaman laajan kumppanuuden vetäminä.

>TAULUKON PAIKKA>

Equal-ohjelmien toteuttaminen aloitettiin jäsenvaltioissa pääasiassa julkaisemalla ehdotuspyyntö sekä vastaanottamalla hanke-ehdotuksia ja valitsemalla Equal-hankkeita ohjelmissa määriteltyjen suuntaviivojen perusteella. Kaikki jäsenvaltiot pyrkivät noudattamaan yhteistä aikataulua helpottaakseen kansainvälistä yhteistyötä, joka on koko aloitteen keskeinen periaate.

Toiminto 1 käynnistyi 15. marraskuuta 2001, ja siihen osallistuu lähes 1 500 jäsenvaltioissa valittua kehittämiskumppanuutta (Development Partnership). Valinta viivästyi kahdessa jäsenvaltiossa, nimittäin Saksassa ja Kreikassa, mutta se saatiin päätökseen tammikuun aikana. Jokaisesta kehittämiskumppanuudesta kootaan yksityiskohtaiset tiedot komission perustamaan yhteiseen Equal-tietokantaan, jota jäsenvaltiot ovat päivittäneet säännöllisesti 15. marraskuuta 2001 lähtien. Kehittämiskumppanuudet käyttävät tietokantaa apuvälineenä hakiessaan yhteistyökumppaneita kansainväliseen yhteistyöhön, ja lisäksi se palvelee ensisijaisena tietolähteenä koko ohjelman ajan. Tietokantaan pääsee Europa-palvelimen Equal-sivustolta.

Toiminnon 1 aikana kehittämiskumppanuudet saivat valmiiksi kansalliset työohjelmansa ja käynnistivät kansainvälisen yhteistyön, johon osallistuu vähintään yksi kumppani toisesta jäsenvaltiosta. Equal-tietokannan lisäksi yhteisön tasolla on kehitetty muitakin apuvälineitä, kuten käsikirja "EQUAL - kansainvälisen yhteistyön opas" tai ETCIM, Internet-sovellus, jonka avulla voidaan vahvistaa eri maiden kehittämiskumppanuuksien väliset yhteistyösopimukset.

Toiminto 2 aloitettiin 15. toukokuuta 2002, jolloin 1 500 kehittämiskumppanuutta aloitti varsinaisen toimintansa eri puolilla Euroopan unionia.

Equal-aloitteeseen osallistuu myös kaksi ehdokasvaltiota, Tsekki ja Unkari. Ne valitsivat omat kehittämiskumppanuutensa, jotka osallistuvat Equal-ohjelmaan samaan tapaan kuin EU:n jäsenvaltioissa toimivat kumppanuudet.

Leader+-ohjelmassa hyväksyttiin vuonna 2001 kaikkiaan 56 ohjelmaa, joista 11 oli kansallisia ja 45 alueellisia ohjelmia. Loput 17 ohjelmaa on määrä hyväksyä vuoden 2002 ensimmäisen neljänneksen aikana. Yhteisön kokonaistuki Leader+-aloitteelle on 2 020 miljoonaa euroa ohjelmakaudeksi 2000-2006. Aloite rahoitetaan EMOTR:n ohjausosastosta.

Vuonna 2001 keskityttiin pääasiassa paikallisten toimintaryhmien valintaprosessiin ohjelmissa määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti, joten vuoden 2001 lopussa Leader+-ohjelma ei vielä ollut päässyt käyntiin kentällä.

Yhteisöaloitteiden talousarvion toteutuminen

Komissio ei hyväksynyt tänä vuonna ainuttakaan maksusitoumusmäärärahojen siirtoa. Ohjelmien hyväksymismenettelyt eivät nimittäin olleet vuoden 2000 lopussa edistyneet riittävän pitkälle, jotta siirrot olisivat olleet perusteltuja.

Koska ohjelmien hyväksyminen viivästyi, myöskään maksumäärärahojen siirtoja ei tehty, vaikka varojen hupeneminen näyttikin väistämättömältä, mikäli kaikki ohjelmat aiottiin hyväksyä hyvissä ajoin ennakkomaksun maksamista varten. Budjettivallan käyttäjän valtuuttaman vuotuisen määrärahasiirtomenettelyn yhteydessä tähän budjettilukuun siirrettiin lopulta 160 miljoonan euron varat tavoitteen 1 määrärahoista. Koska jotkin Interreg-ohjelmaehdotukset sisälsivät puutteita, joiden vuoksi niitä olisi ollut mahdotonta hyväksyä vuoden 2001 loppuun mennessä, 75,75 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahat (joista 2,4 miljoonaa euroa saatiin Urbanista) asetettiin rakennerahastojen talousarvion muiden osastojen saataville. Lopulta komissio ehdotti budjettivallan käyttäjälle, että määrärahoilla täydennettäisiin EAKR:n innovatiivisten toimien ohjelmiin osoitettuja varoja, jotka eivät riittäneet kaikkien ohjelmaehdotusten käsittelyn yhteydessä kelpuutettujen ohjelmien hyväksymiseen.

Määrärahojen toteutumisesta voidaan todeta, että sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoista toteutui 89 %.

Varainhoitovuoden lopussa jäljellä olevista 161,8 miljoonan euron maksusitoumuksista tehtiin siirtopäätös, jotta voitaisiin saattaa loppuun ne ohjelmien hyväksymismenettelyt, jotka vuoden lopussa olivat käytännössä päättyneet. Maksamatta jääneet maksumäärärahat kuitenkin peruutettiin varainhoitoasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa vahvistetun yleisen säännön mukaisesti.

Edellisten ohjelmakausien ohjelmien päättämisessä ja maksamatta olevien määrien maksamisessa edistyttiin vuonna 2001 merkittävästi, kuten seuraavasta taulukosta havaitaan.

Vuotta 1994 edeltävältä ajalta maksamatta olevien määrien kehitys tavoite 1 -ohjelmissa

>TAULUKON PAIKKA>

2.1.4. Innovatiiviset toimet ja tekninen apu

Kaikkiaan 103 aluetta haki EAKR:sta rahoitusta alueelliselle ohjelmalleen vuonna 2001. Komission aluepolitiikan pääosasto ja muut asiasta vastaavat pääosastot tutkivat jokaisen hakemuksen ohjelman suuntaviivoissa määriteltyjen valintaperusteiden mukaisesti. Koska käytettävissä oli vähän määrärahoja, komission valitsi rahoitettaviksi vain parhaat ehdotukset ja joutui hylkäämään joitakin hakemuksia, vaikka ne olivat melko hyvälaatuisia. Näissä tapauksissa alueille selvitettiin, miksi niiden hakemus ei ollut riittävän korkeatasoinen, ja niitä pyydettiin toimittamaan seuraavana vuonna parempi hakemus.

Kaikkiaan 103 hakemuksen joukosta valituille 81 ohjelmalle voitiin myöntää tukea EAKR:n käytettävissä olevasta talousarviosta. Hyväksytyille ohjelmille myönnetty EAKR:n kokonaistuki on noin 206 miljoonaa euroa ja ohjelmien kokonaisarvo on noin 393 miljoonaa euroa.

ESR:n osalta komissio antoi 12. tammikuuta 2001 tiedonannon "Euroopan sosiaalirahastosta annetun asetuksen 6 artiklan mukaisten innovatiivisten toimien toteuttamisesta ohjelmakaudella 2000-2006" [6]. Tiedonannossa esitetään, miten komissio aikoo hyödyntää ESR-asetuksen 6 artiklan mukaisten innovatiivisten toimien tarjoamia mahdollisuuksia edistääkseen uusia lähestymistapoja ja yksilöidäkseen esimerkkejä hyviksi osoittautuneista menettelytavoista, joilla tuetaan ESR:n pääohjelmia. Edelliseltä ohjelmakaudelta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että innovatiivisissa toimissa olisi keskityttävä rajalliseen määrään aihepiirejä. Tiedonannossa määritellään seuraavat 6 artiklan mukaiset pääteemat vuosiksi 2001 ja 2002:

[6] KOM 894 lopullinen.

- mukautuminen uuteen talouteen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun yhteydessä, ja

- paikalliset työllisyysstrategiat ja innovaatiot.

Mukautuminen uuteen talouteen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun yhteydessä

Tätä pääteemaa koskeva ehdotuspyyntö julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 27. helmikuuta 2001 [7]. Hakuaika päättyi 18. toukokuuta 2001.

[7] EYVL C 62, 27.2.2001, s. 5.

Käytettävissä oleva kokonaisbudjetti oli 30 miljoonaa euroa. Yhteisön tukea voitiin hakea vähintään 300 000 euroa mutta enintään 3 miljoonaa euroa kahden vuoden ajaksi. Lisäksi edellytettiin, että hakijat osallistuvat hankkeeseen taloudellisella panoksella (käteissuorituksella), jonka on katettava vähintään 5 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Luontoissuoritusten osuus rajattiin enintään 10 %:iin kokonaiskustannuksista.

Hankkeet voitiin käynnistää 1.9.-1.12.2001 välisenä aikana, ja niiden kesto voi olla enintään 24 kuukautta. Niiden on päätyttävä viimeistään 30. marraskuuta 2003.

Komission tiedonannon mukaisesti hakemus voi koskea yhtä pääotsikon "Mukautuminen uuteen talouteen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun yhteydessä" alle kuuluvista viidestä teemasta. Teemat ovat:

- taloudellisen ja sosiaalisen muutoksen ennakoiminen,

- tietoyhteiskunnalle ominaisten välineiden käyttäminen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun yhteydessä,

- uudet lähestymistavat yritysten sosiaaliseen vastuuseen,

- työn organisoinnin uudistaminen,

- elinikäisen oppimisen edistäminen.

Ehdotuspyyntö oli avoin laajalle kirjolle hakijoita. Periaatteessa hakijoiksi hyväksyttiin kaikki EU:ssa sijaitsevat työmarkkinajärjestöt, yksityiset yritykset, voittoa tavoittelemattomat organisaatiot tai oppilaitokset temaattisesta painopisteestä riippuen. Jotta varmistettaisiin hankkeiden yhtenäisyys pääteeman kanssa, arviointiprosessin aikana etusijalle asetettiin kuitenkin hankkeet, jotka perustuvat kumppanuuteen työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Määräaikaan mennessä saatiin kaikkiaan 148 hakemusta, joista 35:lle myönnettiin lopulta ESR:n rahoitustukea. ESR:n keskimääräinen rahoitusosuus yksittäisistä hankkeista on 785 135 euroa, joka vastaa 72 %:a hankkeiden keskimääräisistä kokonaiskustannuksista.

Paikalliset työllisyysstrategiat ja innovaatiot

Ehdotuspyyntö aiheesta "Paikalliset työllisyysstrategiat ja innovaatiot" julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 31. lokakuuta 2001 [8]. Hakemukset piti lähettää joko 22. helmikuuta 2002 tai 31. tammikuuta 2003 mennessä. Ehdotuspyyntöön sisältyy siis kaksi hakuaikaa kahtena peräkkäisenä vuonna, koska komission pitää tätä aihetta tärkeänä ja koska näin varmistetaan, että paikallisten työllisyysstrategioiden kehittämisen ja toteuttamisen tukeminen jatkuu myös vuonna 2003.

[8] EYVL C 306, 31.10.2001.

Ehdotuspyynnön tavoitteena on tukea innovatiivisia toimia ja kehittää paikallisia työllisyysstrategioita, joilla vahvistetaan Euroopan työllisyysstrategiaa paikallistasolla. Hakijoiden on osattava esittää ehdotuksia siitä, miten kansallisen työllisyyssuunnitelman painopisteet voitaisiin panna täytäntöön kohdealueella paikallisen työllisyysstrategian muodossa. Ehdotuspyynnön tavoitteena on myöntää rahoitustukea innovatiivisille hankkeille, joihin voi sisältyä (muun muassa) seuraavia toimintoja:

- paikallisen työllisyystilanteen analyysi,

- kumppanuuksien kehittäminen paikallistasolla eri alojen toimijoiden kesken,

- tutkimukset ja selvitystyöt paikallisten työllisyysstrategioiden valmistelemiseksi,

- paikallisten työllisyysstrategioiden kehittäminen ja täytäntöönpano,

- seuranta, vertailutoimet (benchmarking) ja arviointi,

- tietojenvaihto, tulosten levittäminen ja verkostoituminen.

Ehdotuspyynnössä hakijoiksi hyväksyttävät organisaatiot voivat olla toimivaltaisia julkisia viranomaisia ja aluehallintoviranomaisia, jotka toimivat NUTS-tason 2 tai NUTS-tason 3 alueilla.

Ehdotuspyynnön budjetti on enintään 40 miljoonaa euroa vuonna 2002 ja enintään 40 miljoonaa euroa vuonna 2003. Komission myöntämä rahoitustuki voi olla enintään 75 % toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, ja kahdeksi vuodeksi jaetun rahoitustuen vähimmäismäärä on 300 000 euroa ja enimmäismäärä 3 miljoonaa euroa. Hakijoiden on annettava hankkeeseen (käteissuorituksena) oma taloudellinen panoksensa, jonka osuus on 25 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Ensimmäisellä hakukierroksella valittujen hakemusten avustussopimukset on määrä allekirjoittaa lokakuussa 2002, jolloin hankkeet käynnistyisivät 1.11.2002-31.12.2002 välisenä aikana. Hankkeet voivat kestää enintään 24 kuukautta ja niiden on päätyttävä viimeistään 31. joulukuuta 2004.

KOR:n teknisen avun ohjelma toteutui suunnitelmien mukaisesti vuonna 2001. Siihen sidottiin kaikkiaan 1,127 miljoonaa euroa. Sen sijaan ainuttakaan innovatiivista toimea ei saatu aloitettua vuonna 2001, ja työohjelmaa lykättiin vuoteen 2002.

2.2. Ohjelmien toteutuminen jäsenvaltioissa

2.2.1. BELGIA

1994-1999

Alustavien tulosten mukaan Hainaut'n tavoitteen 1 yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa (YOA) koskevien maksusitoumusten toteutumisaste on yli 98 %. Neljästä rakennerahastosta rahoitettiin pääasiassa yrityksille suunnattuja suoria tukitoimenpiteitä (investointi- ja tutkimustukia) ja talouskehitystä tukevia epäsuoria toimenpiteitä (teollisuusalueiden kunnostamista) sekä henkilöresurssien kehittämistä. Tutkimus- ja osaamiskeskusten kehittämistä ja varustamista jatkettiin menestyksekkäästi. Työpaikkojen määrä on kehittynyt myönteisesti. Käytettävissä olevien arvioiden mukaan tukitoimesta on kohtuullista odottaa 12 000:ta uutta työpaikkaa.

Opetuksen nykyaikaistamistoimia jatkettiin ja niihin yhdistettiin opettajien perehdyttäminen uuteen tekniikkaan opetustyössä. Toimia ei rajoitettu vain kouluopetukseen, vaan tavoitteeksi otettiin myös työnhakijoiden ja pk-yritysten ikääntyvien työntekijöiden perehdyttäminen uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan. Toimenpiteen yhteydessä on perustettu uusia rakenteita, kuten teollisuuslaitosten huoltopalveluihin erikoistunut koulutuskeskus (CEMI) ja kehittyneen teknologian keskus (CEQUAL). Lisäksi perustettiin viisi osaamiskeskusta, joiden tehtävänä on kouluttaa Hainaut'lle pätevää työvoimaa.

Meuse-Vesdren tavoitteen 2 yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa määritellyt toimet ovat edelleen käynnissä. Suurin osa infrastruktuurihankkeista (kulkuyhteyksien parannustyöt, vastaanottoinfrastruktuurit, T&K, matkailuhankkeet, teollisuusalueiden kunnostus) on saatu valmiiksi. Aubangen YOA:ssa mainitun telematiikkapalvelujen keskuksen rakentaminen ja elinkeinoelämän kehittämishankkeet ovat päättymässä.

Flanderissa kaikki käytettävissä olevat varat on nyt sidottu. Maksujen toteutumisasteen perusteella molemmat tavoite 2 -ohjelmat (Limburg ja Turnhout) ovat pysyneet aikataulussa. Näiden kahden alueen ohjelmassa keskitytään palvelualan kannustamiseen varsinkin aloilla, joiden odotetaan luovan lisätyöpaikkoja naisille.

Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston yhdennetyt toimet tutkimuskeskusten tukemiseksi tuottivat tyydyttäviä tuloksia tavoitteissa 2 ja 5b. Henkilöresurssien alalla ovat onnistuneet erityisen hyvin toimenpiteet, joissa työntekijöille ja työnhakijoille tarjotaan lyhytaikaista koulutusta, sekä uuden teknologian alalla toteutetut koulutustoimenpiteet. Osuus- ja yhteisötalouden kehittämistoimien tuloksia voitaneen pitää tyydyttävinä, mutta ne ovat selvästi toivottuja tavoitteita heikompia.

Belgian viiden tavoite 3 -ohjelman määrärahat käytettiin pääasiassa pitkäaikaistyöttömien, vapautuneiden vankien, siirtolaisten, vammaisten, koulunkäyntinsä keskeyttäneiden tai ammattitaidottomien auttamiseen. "Työllistymispolkuihin" liittyvät järjestelyt ovat alkaneet tuottaa tulosta. Koulutusalan tietokeskukset ("carrefours de formation") tarjoavat täysipainoisesti tiedotus- ja neuvontapalvelujaan, joiden avulla pyritään turvaamaan tarjonnan avoimuus ja tiedon levittäminen kohderyhmään kuuluville henkilöille ja toimijoille.

Tavoite 4 -tuen ansiosta saatiin aikaan merkittäviä saavutuksia työntekijöiden täydennyskoulutuksen alalla. Toimialakohtaiset koulutusrahastot palkkasivat konsultteja, joiden tehtävänä oli tarjota yrityksille räätälöityjä koulutusohjelmia. Valloniaan tavoite 4 -ohjelmassa perustettu työllisyyden seurantakeskus sekä Brysselin seurantakeskus tekivät tutkimuksia rakennemuutoksista kärsivillä tai taantuvilla teollisuudenaloilla sekä uusilla aloilla. Eri toimenpiteet pk-yritysten tukemiseksi ovat onnistuneet hyvin. Esimerkkinä mainittakoon Plato-hanke, jossa pk-yrityksille tarkoitettu johdon ja henkilöstön koulutusohjelma yhdistetään suuryritysten johtajien ohjaukseen ja yritysten väliseen kokemusten ja taitotiedon vaihtoon. Toimien menestyksestä huolimatta on jo nyt ennustettavissa, ettei viiden tavoite 4 -ohjelman määrärahoja saada kokonaan käytettyä 30. kesäkuuta 2002 tehtävään tilinpäätökseen mennessä.

Lähes kaikki KOR:sta kalatalouden rakenneohjelmalle (tavoite 5a - kalastus) myönnetyt 25,4 miljoonan euron määrärahat on sidottu. Alustavien tietojen mukaan ohjelma saatiin lähes kokonaan toteutettua vuoden 2001 loppuun mennessä.

2000-2006

Tavoitetta 1 koskeva Hainaut'n yhtenäisen ohjelma-asiakirjan täydennys hyväksyttiin seurantakomiteassa sen jälkeen, kun sitä oli muokattu toimivammaksi ja selkeämmäksi tekemällä siihen muutokset, joita komissio ehdotti vuoden 2000 lopussa toimitettuun ensimmäiseen versioon.

Nyt kun YOA:n hyväksymisestä on kulunut yli vuosi, ohjelmaan on hyväksytty yli 150 EAKR:sta rahoitettavaa hanketta, joissa rakennerahastojen rahoitusosuus on yli 410 miljoonaa euroa eli yli 2/3 ohjelman käytettävissä olevasta budjetista. Tärkeimmät toimenpiteet, joista ohjelmissa on tehty maksusitoumuspäätökset, ovat teollisuus- ja palvelualan investointeihin kohdistuvat tukitoimenpiteet, uudet rahoitusjärjestelyt, osaamiskeskusten (tutkimuskeskusten) tukeminen sekä matkailu- ja kulttuuripotentiaalin hyödyntäminen. Menojen toteutumisaste on yhä heikko, noin 30 miljoonaa euroa, mikä vastaa 5 %:a käytettävissä olevista varoista.

Vallonian alueella hyväksyttiin kaksi tavoite 2 -ohjelmaa: Meuse-Vesdren alueen (EAKR:n ja ESR:n tukiosuus 158,3 miljoonaa euroa) ja Dinant-Philippevillen maaseutualueen (EAKR:n ja ESR:n tukiosuus 58,4 miljoonaa euroa) ohjelmat.

Kaudella 2000-2006 Meuse-Vesdren tavoite 2 -suunnitelman tavoitteena on vahvistaa tukikelpoisen alueen taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia vahvistamalla sen asemaa kaupunkikeskuksena. Tavoitetta 2 koskeva yhtenäinen ohjelma-asiakirja sisältää viisi toimintalinjaa, joita tuetaan teknisellä avulla. Toimintalinjat ovat seuraavat: 1. tuotantorakenteen monipuolistaminen, 2. osaamisyhteiskuntaan siirtyminen, 3. työvoiman työllistettävyyden ja ammattitaidon parantaminen, 4. kansainvälisen toiminnan tukeminen ja 5. kestävä kaupunkikehitys.

Dinant-Philippevillen tavoite 2 -suunnitelman yleistavoitteena on vauhdittaa ja tukea alueen omia kehitysmahdollisuuksia. Suunnitelmassa on kolme toimintalinjaa, joiden lisäksi annetaan teknistä apua: 1. markkinatalouden omien kehitysmahdollisuuksien kannustaminen ja tukeminen, 2. maaseutusuunnittelu ja 3. työvoiman työllistettävyyden ja ammattitaidon parantaminen.

Vuonna 2001 Flanderin alueviranomaisten kanssa käydyt neuvottelut saatiin päätökseen, ja voitiin hyväksyä niiden ehdottamat neljä ohjelmaa, joiden joukossa oli tavoite 2 -ohjelmia ja siirtymäkauden tuella rahoitettuja tavoite 2- ja tavoite 5b -ohjelmia.

Komissio hyväksyi kaikki neljä yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa touko- ja kesäkuussa 2001, ja ohjelma-asiakirjojen täydennykset hyväksyttiin syys- ja lokakuussa. Seurantakomiteat pitivät ahkerasti kokouksia, jotta ohjelmat pääsisivät vauhtiin heti komission kanssa käytyjen neuvottelujen päätyttyä.

Nykyisellä ohjelmakaudella Flanderi saa yhteisöltä kaikkiaan 186,4 miljoonan euron määrärahat, joista 148,2 miljoonaa euroa on tarkoitettu varsinaisille tavoite 2 -alueille ja 38,2 miljoonaa euroa siirtymävaiheessa oleville alueille.

Rakennetoimet keskittyvät rakennemuutosta läpikäyville alueille, etenkin Flanderin entiselle kaivosteollisuusalueelle ja Belgian rannikolle, ongelmista kärsiville kaupunkialueille (Antwerpen, Gent) sekä maaseutualueille. Viranomaiset ehdottivat neljää ohjelmaa (yhtä kutakin aluetta kohti Vlaams Brabantia lukuun ottamatta), joiden käsittely päättyi helmi- ja maaliskuussa 2001. Lopulliset päätökset tehtiin touko- ja kesäkuussa 2001.

Kannattaa panna merkille, että kukin alueohjelma jakautuu kahteen selvästi erilliseen osaan.

Limburg: EU:n rahoitusosuus tässä ohjelmassa on 92,7 miljoonaa euroa (EAKR:sta 82,1 miljoonaa euroa ja ESR:sta 10,6 miljoonaa euroa). Yhteisön varoihin lisätään vielä Flanderin julkisen sektorin tekemät 119 miljoonan euron investoinnit ja yksityisen sektorin 28,7 miljoonan euron panos, jolloin kokonaismenoiksi saadaan 240,4 miljoonaa euroa. Ohjelman painopisteet ovat seuraavat: yksityisiä investointeja ja työllisyyttä edistävät aloitteet, paikallisen talousympäristön toimintaedellytysten optimointi sekä Hasbengouwin maaseudun kokonaisvaltainen kehittäminen.

Kustgebied-Westhoek (Länsi-Flanderi): EU:n rahoitusosuus tässä ohjelmassa on 33 miljoonaa euroa (EAKR 30,5 miljoonaa euroa ja ESR 2,5 miljoonaa euroa ). Ohjelma koskee kalatalousalan lamasta johtuvista ongelmista kärsivää rannikkoseutua, joka saa rakennerahastojen tavoite 2 -tukea. Ohjelman toisena kohdealueena on Westhoek, entinen tavoite 5b -alue, joka nyt on oikeutettu siirtymäkauden tukeen. Yhteisön varoihin lisätään Flanderin alueen tekemät 70,6 miljoonan euron julkiset investoinnit ja yksityisen sektorin antama 13,7 miljoonan euron panos, jolloin ohjelman kokonaiskustannuksiksi saadaan 117,4 miljoonaa euroa. Ohjelman painopisteet ovat seuraavat: matkailun kehittäminen, paikallisen tuotantorakenteen vahvistaminen, jatkuva monialainen kehitys, alueen laadun parantaminen asuin- ja työympäristönä sekä koulutus ja työmarkkinat.

Itä-Flanderi: EU tukee ohjelmaa 13,6 miljoonalla eurolla (vain EAKR:sta). Kun näihin yhteisön varoihin lisätään Flanderin alueen tekemät 32 miljoonan euron julkiset investoinnit ja yksityiseltä sektorilta tuleva 13,5 miljoonan euron rahoitusosuus, ohjelman kokonaiskustannuksiksi saadaan 59,1 miljoonaa euroa. Ohjelman painopisteet ovat seuraavat: taloudellisen aloitteellisuuden ja työllisyyden kehittäminen, kaupunki- ja maaseututaajamien kunnallistekniikan ja asukkaiden elämänlaadun parantaminen sekä matkailun kehittäminen maaseutualueilla.

Antwerpenin alue: EU:n rahoitustuki tälle ohjelmalle on 47 miljoonaa euroa (EAKR:n tukiosuus 41,6 miljoonaa euroa ja ESR:n 5,5 miljoonaa euroa). Tähän summaan lisätään Flanderin alueen 81,5 miljoonan euron julkiset investoinnit sekä 7,3 miljoonan euron yksityiset investoinnit, jolloin ohjelman kokonaiskustannuksiksi saadaan 135,8 miljoonaa euroa. Ohjelmalla on kaksi maantieteellistä kohdealuetta. Ensimmäinen niistä on Kempen, jossa on tavoitteena kehittää ja kunnostaa teollisuusalueita, kehittää yhteistyötä paikallisten pk-yritysten kesken, edistää uutta tieto- ja viestintätekniikkaa sekä innovaatioita etenkin kannustamalla yritysten välistä tietojenvaihtoa ja verkottumista, kehittää koulutus- ja tutkimusinfrastruktuureja sekä parantaa yhtenäistä tarjontaa matkailualalla. Ohjelman toisena kohdealueena on Antwerpenin koillisosa, jossa toimenpiteillä edistetään koulutusta ja parannetaan paikallisväestön ammattitaitoa, kunnostetaan kaupungin julkisia tiloja ja parannetaan niiden viihtyisyyttä, kohennetaan paikallisten julkisten palvelujen laatua sekä edistetään paikallisesti tärkeiden elinkeinoalojen, kuten elintarviketeollisuuden tai muoti- ja tuotesuunnittelualan välistä synergiaa.

Belgiassa komissio hyväksyi tavoitteeseen 3 viisi ammatillista koulutusta ja työllisyyttä edistävää yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa, joita tuetaan yhteensä 765 miljoonalla eurolla, sekä yhden siirtymäkauden tuella rahoitettavan Hainaut'n ohjelman, jossa Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuus on 192 miljoonaa euroa. Näillä kuudella ohjelmalla tuetaan Euroopan työllisyysstrategian täytäntöönpanoa Belgiassa.

Liittovaltion työministeriön YOA: 69,1 miljoonaa euroa. Puolet määrärahoista osoitetaan toimenpiteisiin, joilla edistetään muita heikommassa asemassa olevien kohderyhmien sijoittumista työmarkkinoille. Muilla toimenpiteillä turvataan lähipalvelualan työpaikkoja ja edistetään miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä.

Flanderin YOA: 376,2 miljoonaa euroa. Flanderin työmarkkinoilla on pula ammattitaitoisesta työvoimasta, ikääntyvien työntekijöiden työllisyysaste on heikko, ja nuorten, naisten ja siirtolaisten keskuudessa on paljon työttömyyttä: nämä ovat yhtenäisen ohjelma-asiakirjan painopisteet.

Vallonian/Brysselin YOA (Hainaut'n ulkopuoliset alueet): 285,5 miljoonaa euroa. Ensisijaisena tavoitteena on yhä työttömyyden torjunta. Lisäksi monet naiset ja miehet ovat syrjäytyneet sosiaalisesti ja ammatillisesti. Tässä YOA:ssa suositaan ennalta ehkäisevää toimintamallia.

Brysselin pääkaupunkialueen YOA: 23,7 miljoonaa euroa. Vaikka pääkaupunkiseutu on maan tärkein työssäkäyntialue, sen työttömyysaste on Belgian korkein (16,5 %). Hyväksytyillä toimenpiteillä pyritään helpottamaan työnhakijoiden sosiaalista ja ammatillista integroitumista.

Saksankielisen yhteisön YOA: 10,7 miljoonaa euroa. Tuella on tarkoitus vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä, kannustaa muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden pääsyä työmarkkinoille, edistää ammatillista ja yleissivistävää koulutusta, kehittää työntekijöiden sopeutumiskykyä ja yrittäjähenkeä sekä edistää miesten ja naisten tasa-arvoa.

Hainaut'n YOA: 191,9 miljoonaa euroa ESR:n tukea. Varat käytetään pääasiassa kahteen toimintalinjaan, jotka ovat "ennalta ehkäisevä lähestymistapa työmarkkinoilla" ja "työelämään palaamisen ja sosiaalisen integraation helpottaminen".

Yleisesti ottaen Euroopan sosiaalirahaston tukitoimet kehittyvät Belgiassa nyt tyydyttävästi ja sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2001 yli 90 % ohjelmiin osoitetuista ESR:n määrärahoista oli sidottu. Moninaisten hankkeiden joukosta voidaan mainita työllisyyskoulutusyksikön perustaminen Sabenan konkurssista työttömiksi jääneille tuhansille työntekijöille.

KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella): ohjelmaan on varattu 35,3 miljoonan euron määrärahat kalanjalostusta sekä kalastuslaivaston uudistamista ja nykyaikaistamista varten. Lisäksi toteutetaan yksi vesiviljelyalan toimenpide, joka sisältyy Hainaut'n yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan.

2.2.2. TANSKA

Tavoite 2

1994-1999

Vuonna 2001 saatiin päätökseen joitakin edellisen ohjelmakauden ohjelmia, joista on vielä laadittava loppuraportit ennen ohjelmien päättämistä. Ohjelmat olivat seuraavat:

Lollandin ja Pohjois-Jyllannin tavoite 2 -ohjelmat vuosiksi 1997-1999. Yhteisön rahoitusosuus näissä ohjelmissa on yhteensä 68,2 miljoonaa euroa.

Pohjois-Jyllannin ohjelman (54,4 miljoonaa euroa) yleistavoitteena oli vahvistaa yritystoiminnan jatkuvan kasvun edellytyksiä ja sitä kautta säilyttää ja lisätä työpaikkoja alueella. Tavoitteen saavuttamisessa käytettiin strategiana "globalisoitumista": yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamista kannustamalla innovaatioita, parantamalla uudistumiskykyä, kohentamalla työntekijöiden ammattitaitoa sekä lujittamalla koulutusjärjestelmiä ja muita infrastruktuureja.

Lollandin ohjelman (13,8 miljoonaa euroa) päätavoitteena oli edistää alueen kehitysmahdollisuuksia ja yritystoiminnan laajapohjaista kehitystä, säilyttää ja lisätä työpaikkoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä parantaa alueen yleistä tulotasoa.

Molemmat ohjelmat ovat menestyneet hyvin kaudella 1997-1999 sekä rahoituksen että käytännön toteutuksen osalta. Esimerkiksi työpaikkojen luomisessa on jo ylitetty ohjelmissa määritellyt tavoitteet. Myös rahoituksen tarve oli näissä ohjelmissa suuri, joten kaikki käytettävissä olleet määrärahat saatiin sidottua vuoden 1999 loppuun mennessä.

2000-2006

Komissio teki 9. marraskuuta 2000 lopullisen päätöksen Tanskan tavoite 2 -ohjelmasta kaudeksi 2000-2006. Ohjelman kokonaiskustannukset ovat 617 miljoonaa euroa, joista 189 miljoonaa euroa saadaan EU:n varoista, 206 miljoonaa euroa julkiselta sektorilta ja 222 miljoonaa euroa yksityiseltä sektorilta. Näistä 27 miljoonaa euroa osoitetaan siirtymävaiheessa oleville alueille.

Ohjelman tavoitteena on luoda edellytykset jatkuvalle kasvulle Tanskan rakenneongelmista kärsivillä alueilla. Ohjelmassa yhdistetään Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) rahoitettavia toimia. Näiden rahastojen osuudet yhteisön myöntämistä varoista ovat vastaavasti 71 % ja 29 %.

Ohjelma-asiakirjan täydennys, jossa selvitetään kehitysstrategian yksityiskohdat, saatiin valmiiksi syksyllä 2001. Se muodostaa ikään kuin "sateenvarjon", jossa on yksi yleisiä kysymyksiä käsittelevä osa sekä viisi seutukuntakohtaista osaa, joista kussakin tarkastellaan yhtä viidestä seuraavasta maantieteellisestä alueesta: Bornholm (tavoite 2), Lolland, Falster ja Møn (tavoite 2), osia Viborgin, Århusin, Ringkøbingin ja Sønderjyllandin alueista (tavoite 2 ja siirtymäkauden tuki), Sydfyn sekä edellä mainittujen alueiden ulkopuoliset saaret (tavoite 2).

Ohjelma-asiakirjan yleisessä osassa esitellään tavoite 2 -alueen kokonaisstrategia ja muissa osissa käsitellään eri seutukuntien erityisoloja.

Ohjelma-asiakirjan seutukuntakohtaisia osia voidaan pitää erillisinä ohjelmina, joissa eritellään kohdealueen erityisongelmia, kehitysmahdollisuuksia jne. sekä selvitetään, miten YOA:ssa määritellyt tukitoimet painottuvat eri alueilla. Mallin taustalla vaikuttavat ennen kaikkea Tanskan pieni koko ja eri puolilla maata sijaitsevat (enimmäkseen yhtenäiset) tukikelpoiset alueet, joilla kaikilla on omat sosioekonomiset erityispiirteensä.

Ohjelman seurantakomitea kokoontui vuoden 2001 kuluessa kaksi kertaa. Ensimmäisessä 6. maaliskuuta 2001 pidetyssä kokouksessa keskusteltiin pääasiassa kumppanuuden ja seurantakomitean toiminnasta ja sovittiin ohjelman toteutuksessa noudatettavista hallinto- ja toimintasäännöistä. Toinen kokous järjestettiin 2. lokakuuta 2001, ja siinä keskityttiin ohjelma-asiakirjan täydennyksen hyväksymiseen ja vuosien 2000 ja 2001 määrärahojen maksatuksessa ilmenneiden viivästysten korjaamiseen. Kokouksessa jatkettiin keskustelua mahdollisuuksista sisällyttää ohjelmaan elokuva-alan hankkeita ja asiasta päätettiin pyytää komission lausuntoa. Mitään konkreettisia ehdotuksia ei vielä ole esitetty.

Hallintoviranomaiset ja komissio pitivät vuosittaisen kokouksensa 22. lokakuuta 2001. Yleisesti ottaen ohjelman rahoituksen ja käytännön toteutuksen katsottiin edistyvän hyvin sekä EAKR:n että ESR:n kohdalla.

Miltei kaikki Euroopan aluekehitysrahastosta myönnetyt kahden ensimmäisen vuoden määrärahat oli vuoden 2001 loppuun mennessä käytetty hyväksyttyihin hankkeisiin, toisin sanoen ohjelman alussa sattuneet viivästykset saatiin kurottua umpeen lähes kokonaan. Hankkeille suoritetut maksut vastasivat noin kolmannesta ensimmäisen vuoden määrärahoista, joten 2/3 määrärahoista jää maksettavaksi vuonna 2002 (jolloin maksetaan mieluiten myös merkittävä osa vuoden 2001 määrärahoista). Näin vältetään rahanmenetykset n+2-säännön mukaisesti. Ohjelmassa ei kuitenkaan näytä olevan mainittavia ongelmia tässä suhteessa.

Tavoite 3

Komissio hyväksyi 24. lokakuuta 2000 noin 379 miljoonan euron seitsenvuotisohjelman, jolla tuetaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä työllisyyttä Tanskassa. Ohjelmassa on seuraavat viisi toimintalinjaa, jotka tukevat Tanskan työllisyyttä koskevan kansallisen toimintasuunnitelman 1999 tavoitteita: aktiivisen työmarkkinapolitiikan lujittaminen pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi ja työmarkkinarakenteiden parantamiseksi, kaikkien yhtäläiset mahdollisuudet työmarkkinoille pääsyyn, ammattitaidon ja koulutuksen kehittäminen sekä yrittäjyyden ja innovatiivisuuden kannustaminen.

Talousarviosta varataan 3 %:n (12 miljoonan euron) määrärahat tekniseen apuun, jota tarvitaan ohjelman hallinnoinnissa, täytäntöönpanossa ja tulosten arvioinnissa.

Ohjelman käytännön koordinoinnista, hallinnoinnista ja seurannasta vastaavat työministeriön alaisuudessa toimivat kansalliset työmarkkinaviranomaiset. Kuntien alueelliset sosiaalirahastokomiteat vastaavat hajautetusti hallinnoiduista rahastoista, joiden osuus on noin 75 % rakennerahastojen kokonaisvaroista. Seurantakomitean perustamiskokous pidettiin 16. tammikuuta 2001. Hallintoviranomaisen kanssa järjestettiin ensimmäinen vuotuinen tarkastelukokous 26. marraskuuta 2001.

Hallintoviranomainen on mainostanut tehokkaasti Tanskan ohjelmaa, minkä vuoksi siihen saatiin paljon hankehakemuksia. Niiden määrä oli yli viisinkertainen käytettävissä olevaan budjettiin verrattuna. Vuosien 2000 ja 2001 maksusitoumukset on nyt tehty. Vuoden 2001 loppuun mennessä maksujen osuus oli yhteensä 7,12 % käytettävissä olevista määrärahoista, ennakkomaksut mukaan luettuina.

Kalatalousalan ohjelma (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Komissio hyväksyi kauden 2000-2006 rakenneohjelman 8. elokuuta 2000. KOR:sta saadut varat ovat 205 miljoonaa euroa ja ohjelman kokonaisinvestoinnit arviolta 1 000 miljoonaa euroa. Ohjelmassa keskitytään kalanjalostukseen, satamalaitteisiin ja kalastuslaivastoon, jota on tarpeen nykyaikaistaa työolojen, hygienian ja pyydysten valikoivuuden parantamiseksi. Ohjelma käynnistyi suunnitelmien mukaisesti seurantakomitean pidettyä ensimmäisen kokouksensa 27. lokakuuta 2000 sen jälkeen, kun komissio oli hyväksynyt tukijärjestelmät tammikuun 2001 alussa. Tanskan viranomaiset kuitenkin hyväksyivät osan tukisuunnitelmista vasta vuoden 2001 lopussa, joten toimet, esimerkiksi kalastusalusten nykyaikaistaminen ja käytöstä poistaminen, pääsivät alkamaan vasta sen jälkeen.

2.2.3. SAKSA

1994-1999

Vuoden 1999 loppuun mennessä oli sidottu 99,95 % kaikkien ohjelmien budjetista sekä 99,91 % yhteisöaloitteiden budjetista. Tuensaajille voitiin periaatteessa suorittaa maksuja 31. joulukuuta 2001 asti. Yhdelle tavoite 3 -ohjelmalle (Baden-Württemberg) maksettiin jo loppumaksu, ja muiden 138 ohjelman täytäntöönpanoa jatkettiin. Niissä määrärahat oli määrä käyttää kokonaan vuoden 2001 loppuun mennessä. Kuuden yhteisöaloitteen tai tavoite 2 -ohjelman osalta aluepolitiikan pääosasto katsoi, että sille jätetyt pyynnöt maksumääräajan pidentämisestä olivat perusteltuja joko komission tekemän virheen tai alueella sattuneen luonnonkatastrofin vuoksi. Useimmissa muissa tapauksissa hallintoviranomaisten kanssa saatiin sovittua jokin muu ratkaisu.

Yhden yhteisöaloitteen (Hampurin Konver II -ohjelman) päättämismenettely aloitettiin vuonna 2001.

Komissio maksoi Saksan ohjelmiin, myös yhteisöaloitteisiin, yhteensä 347 miljoonaa euroa vuonna 2001. Yhden tavoite 2 -ohjelman maksut jäädytettiin, kunnes kyseinen alue sitoutuisi tiukentamaan valvontaa.

2000-2006

Tavoite 1: Saksaa koskeva yhteisön tukikehys hyväksyttiin kesäkuussa 2000. YTK toteutetaan yhdeksän toimenpideohjelman (kuuden osavaltiokohtaisen ohjelman ja kolmen liittovaltion viranomaisten hallinnoiman horisontaalisen ohjelman) kautta. Komissio teki vuoden 2000 loppuun mennessä päätökset alueellisista ohjelmista ja kalatalouden horisontaalisesta ohjelmasta. Se hyväksyi helmikuussa 2001 vielä kaksi muuta toimenpideohjelmaa (liikenneohjelman ja liittovaltiotason ESR-ohjelman), joilla YTK pannaan täytäntöön (yhteensä 20,7 miljardia euroa yhteisörahoitusta, josta 748 miljoonaa euroa Berliinin siirtymävaiheessa oleville alueille). Kaikkien rahastojen ja ohjelmien maksusitoumukset saatiin tehtyä. Komissio totesi vaadittavien tarkastusten jälkeen, että Brandenburgin, Mecklenburg-Vorpommernin, Sachsen-Anhaltin, Sachsenin ja Thüringenin ohjelma-asiakirjojen täydennykset ovat asetuksen (EY) N:o 1260/99 mukaisia. Brandenburgin ja Mecklenburg-Vorpommernin ohjelma-asiakirjojen täydennyksiin oli kuitenkin tehtävä merkittäviä muutoksia, jotta niiden pääasiassa henkilöresurssien kehittämistä koskevat toimet olisivat olleet linjassa alueen toimenpideohjelman vastaavien toimien kanssa.

Yhteisön tukikehyksen yhdeksässä toimenpideohjelmassa pyritään luomaan ja turvaamaan yhteensä 370 000 pysyvää kokoaikaista työpaikkaa sekä paljon osa-aikaisia työpaikkoja, jotka kokoaikaisiksi muunnettuina vastaavat 265 000:ta työpaikkaa. Euroopan sosiaalirahastosta rahoitetuista ammattitaidon parantamiseen liittyvistä toimenpiteistä tai työllisyystuista hyötyy noin 1,35 miljoonaa ihmistä.

Saksan YTK:n rahoitustaulukoita (kansallinen rahoitusosuus) muutettiin Saksan viranomaisten pyynnöstä, mutta toimien tavoitteet ja laajuus pysyivät ennallaan. Sachsenin ohjelmasta jätettiin muutoshakemus.

Kaikkien toimenpideohjelmien seurantakomiteat pitivät vuoden aikana kokouksia, ja jotkin niistä kokoontuivat jopa kuudesti. YTK:n seurantakomitea piti kaksi kokousta. Työmarkkinajärjestöjen ja talouselämän osapuolten osallistumista on lisätty, sillä tulevaisuudessa ne ovat läsnä myös YTK-tason kokouksissa. Työmarkkinajärjestöt ja talouselämän osapuolet ovat alusta alkaen osallistuneet virallisesti toimenpideohjelmien seurantakomiteoihin. Joidenkin ohjelmien seurantakomiteoissa niiden edustajille on annettu äänioikeus. Komissio on esittänyt useita aloitteita, joilla pyritään edistämään alueviranomaisten osallistumista Euroopan työllisyysstrategian ja kansallisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoprosessiin sekä vahvistamaan alueellisissa ohjelmissa painotettuja henkilöresurssien kehittämistoimia Saksan kansallisen toimintasuunnitelman laadintaprosessissa. Lisäksi komiteoissa käytiin ensimmäiset keskustelut Saksan työmarkkinalain muutoksesta ja sen vaikutuksesta toimenpideohjelmiin. Keskustelua jatketaan vuonna 2002.

Vuoden lopussa ehdotettiin vielä yhtä suurhanketta, joka liittyy horisontaaliseen liikenneohjelmaan.

Liikennehankkeet keskittyvät usein Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN). Rahoitusta myönnetään erityisesti liikenneyhteyksien rakentamiseen ehdokasvaltioihin.

Ohjelma-asiakirjojen täydennyksistä käy ilmi, että useimpiin alueellisiin ohjelmiin sisältyy uusia rahoitusjärjestelyjä ja että niiden rahoitus on nelinkertaistunut edelliseen ohjelmakauteen verrattuna.

Komissio tarkasti varainhoidon valvontajärjestelmät jo varhaisessa vaiheessa. Vuodesta 1997 voimassa olleen Saksan ja komission välisen valvontasopimuksen tarkistuksesta keskustellaan parhaillaan.

Komissio pyysi ja sai ohjelmakohtaiset tiedotussuunnitelmat. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on keskeisellä sijalla ohjelmien hallinnoinnissa. Useissa ohjelmissa on esimerkiksi alettu valita "kuukauden hanke", jota sitten tuetaan erityisponnistuksin.

Euroopan aluekehitysrahastosta maksettiin tavoite 1 -ohjelmiin yhteensä 981 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahastosta yhteensä 1 003 miljoonaa euroa ennakko- tai välimaksuja.

Maatalousalalla vuonna 2000 hyväksytyt EMOTR:n toimenpiteet ovat nyt käynnissä. EMOTR:n menot tällä ohjelmakaudella ovat yhteensä 188,7 miljoonaa euroa tavoitteissa 1 ja 2.

Kalatalousalan ohjelma saa tavoite 1 -alueilla KOR:sta 105,2 miljoonan euron määrärahat, ja toimenpiteet keskittyvät erityisesti kalanjalostukseen ja kalastussatamien investointeihin. Ohjelman toteutus aloitettiin vuoden 2000 jälkipuoliskolla, ja se eteni aikataulun mukaisesti vuonna 2001.

Tavoite 2: Saksan tavoite 2 -alueet saavat 3 096 miljoonaa euroa ja siirtymävaiheessa olevat alueet 530 miljoonaa euroa vuoteen 2006 asti.

Saksa jätti 11 ehdotusta tavoite 2 -ohjelmiksi. Ohjelmiin myönnetään rahoitusta sekä EAKR:sta että ESR:sta lukuun ottamatta Baden-Württembergin, Bremenin, Hampurin ja Hessenin ohjelmia, jotka saavat rahoitusta vain EAKR:sta. Komissio hyväksyi nämä 11 ohjelmaa vuonna 2002, ja kuusi ohjelma-asiakirjan täydennystä (Baden-Württemberg, Bremen, Niedersachsen, Nordrhein-Westfalen, Rheinland-Pfalz ja Saarland) todettiin asetuksen (EY) N:o 1260/99 mukaisiksi.

Erityistä huomiota kiinnitettiin neuvotteluihin, joiden tavoitteena oli saada tavoite 2 -ohjelmat ja muut EU-ohjelmat täydentämään toisiaan. Niinpä esimerkiksi Baden-Württembergin tavoite 2 -ohjelmassa päästiin tiiviiseen yhteistyöhön tavoite 3 -ohjelman ja Mannheim-Ludwigshafenin Urban-ohjelman kanssa. Kaikkiin kolmeen ohjelmaan liittyvät toimenpiteet nivoutuvat toisiinsa, jolloin vältetään niiden päällekkäisyys. Northrhein-Westfalenin alue ehdotti kahta suurhanketta.

Komissio maksoi yhteensä 229 miljoonan euron ennakkomaksut ohjelmakauden 2000-2006 tavoite 2 -ohjelmille. Vuosiraportit saatiin kaikista ohjelmista Hampuria, Berliiniä ja Baden-Württembergiä lukuun ottamatta.

Tavoite 3: Kun tavoitetta 3 koskeva yhtenäinen ohjelma-asiakirja oli hyväksytty 10. lokakuuta 2000, seurantakomitea hyväksyi ohjelma-asiakirjan täydennyksen luonnoksen periaatteessa 30. tammikuuta 2001, ja viimeistelyjen jälkeen se toimitettiin 18. huhtikuuta komissiolle, joka hyväksyi sen 23. toukokuuta.

Seurantakomitean 4.-5. heinäkuuta 2001 pitämässä kokouksessa tarkasteltiin, miten YOA täydentää työllisyyttä ja sosiaalista integraatiota koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia, ja esiteltiin vuonna 2000 toteutettujen tukitoimien tärkeimmät tulokset. Vuonna 2000 saatiin kulutettua noin 61,5 % vuoden kokonaismäärärahoista, ja Euroopan sosiaalirahaston varoista käytettiin vastaavasti 37,1 %. Vuonna 2000 tehtyjen maksusitoumusten osuus oli 87 % tälle vuodelle varatuista ESR:n määrärahoista. Kun tarkastellaan kaikkia toimintalinjoja yhdessä, ESR:n tulokset vastasivat yleensä ennusteita, kun otetaan huomioon, että päätös YOA:n hyväksymisestä tehtiin varsin myöhäisessä vaiheessa. Toimissa on noin 170 000 osanottajaa (joista 42 % naisia), mikä vastaa 96 %:a suunnitellusta osanottajamäärästä, ja heistä 2/3 osallistui liittovaltion työvoimaviranomaisten hallinnoimiin toimenpiteisiin. Eräät yksittäiset toimintalinjat ja toimenpiteet eivät kaikissa osavaltioissa ole vielä päässeet yhtä nopeasti ja laajasti vauhtiin. Joitakin rahoituksen pullonkauloja lukuun ottamatta tämä johtui pääasiassa siitä, että varsinkin toimintalinjan 4 (työvoiman sopeutumiskyky ja yrittäjyys) toimissa tarvittiin tiiviimpiä valmisteluja kuin muissa esimerkiksi toimintalinjan 1 (aktiivinen ja ennalta ehkäisevä työmarkkinapolitiikka) toimenpiteissä.

Vuoden 2001 loppuun mennessä tavoite 3 -ohjelmaan oli maksettu yhteensä 830 miljoonaa euroa (332 miljoonaa euroa ennakkomaksuja ja 498 miljoonaa euroa muita menoja) eli 17,5 % yhtenäiselle ohjelma-asiakirjalle myönnetyistä kokonaismäärärahoista.

Komissio hyväksyi kalatalousalan ohjelman (tavoitteen 1 ulkopuolella) 28. syyskuuta 2000. Siihen koko ohjelmakaudeksi myönnetty KOR:n tuki on 111,1 miljoonaa euroa. Toimenpiteissä keskitytään kalastustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen sekä kalastuslaivaston uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen. Ohjelma käynnistettiin vuonna 2001.

2.2.4. KREIKKA

2000-2006

Kun yhteisön tukikehys oli hyväksytty marraskuussa 2000, lähes kaikki siihen liittyvät toimenpideohjelmat hyväksyttiin helmi- ja huhtikuun 2001 välisenä aikana lukuun ottamatta heinäkuussa hyväksyttyä ympäristöalan toimintaohjelmaa sekä Kreikan viranomaisten lokakuussa esittämää teknisen avun ohjelmaa, jotka komissio hyväksyi joulukuussa 2001. Samassa kuussa komissio hyväksyi myös 165 miljoonan euron lisämäärärahat ympäristöalan toimenpideohjelmalle.

Nykyisistä 26 toimenpideohjelmasta 13 on alueellisia ja 13 kansallisia ohjelmia. Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuus on suurin kolmessa seuraavassa kansallisessa ohjelmassa: "työllisyyden edistäminen ja jatkokoulutus", "yleissivistävä koulutus ja ammatillinen peruskoulutus" sekä "terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen", jotka hyväksyttiin maalis- ja huhtikuussa 2001. Yhteisön rahoitusosuus kaikissa näissä ohjelmissa on yhteensä 21 320,6 miljoonaa euroa, josta 4 241 miljoonaa euroa maksetaan ESR:sta. Rahoitusosuus vastaa 19,8 %:a rakennerahastojen kokonaistuesta ohjelmakaudella 2000-2006.

Kolmen henkilöresursseja koskevan ohjelman tavoitteena on nykyaikaistaa julkisia työvoimapalveluja. Ohjelmissa kannustetaan yksilöllistä palvelutapaa, myötäillään yhteisön työllisyyspolitiikan suuntaviivoja, yhdistetään perus- ja jatkokoulutus, edistetään elinikäistä oppimista, jatketaan koulutuksen nykyaikaistamista, uudistetaan terveydenhuoltoalaa budjettihallinnon ja palvelujen laadun parantamiseksi sekä torjutaan sosiaalista syrjäytymistä. Tietoyhteiskuntaa koskeva toimenpideohjelma suunniteltiin edistämään tämäntyyppisten toimien horisontaalista luonnetta, ja lisäksi siinä suositaan integroitua lähestymistapaa, jossa henkilöresursseihin liittyvät kysymykset otetaan huomioon kaikissa ohjelmaan hyväksytyissä toimissa. Toimet toteutetaan periaatteessa hajautetusti, ja kaikkien toimijoiden järjestelmällinen kuuleminen on suositeltavaa. Kaikkiaan 13 alueelliseen ohjelmaan on otettu tukitoimia, joilla edistetään paikallisia kehitys- ja työllisyysaloitteita. Tasa-arvonäkökohtia on painotettu sekä sisällyttämällä ne yhteisön tukikehyksen tukitoimiin että toteuttamalla niitä koskevia erityistoimia.

Tavoitetta 1 koskevan yhteisön tukikehyksen mukaan EMOTR:n ohjausosasto osallistuu maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintalinjan rahoitukseen yhteensä 2 260,3 miljoonalla eurolla ohjelmakaudella 2000-2006.

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa tuetaan ainoastaan EMOTR:n ohjausosastosta. Sen rahoitusosuus on 1 233,4 miljoonaa euroa.

Lisäksi se osallistuu yhdessä muiden rahastojen kanssa aluekehityksen toimintalinjan toteutukseen 1 026,9 miljoonalla eurolla.

Tärkeimpien toimenpiteiden tavoitteena on:

- maatalouden kilpailukyvyn parantaminen maatilojen integroiduilla tukitoimilla, maa- ja metsätaloustuotteiden jalostusta, standardointia ja kaupan pitämistä koskevilla tukitoimilla sekä maataloustuotteita koskevilla tukitoimilla,

- maaseutualueiden kestävä ja yhdennetty kehitys ja yhteiskunnallisen tasapainon palauttaminen, maaseudun väestön ikärakenteen ja sille suunnatun tiedotus- ja valistustyön tukimekanismien parantaminen sekä integroidut maaseudun kehittämissuunnitelmat,

- ympäristön ja sosiaalisen koheesion säilyttäminen kehittämällä ja suojelemalla luonnonvaroja ja ympäristöä.

Vuoden 2001 aikana EMOTR:n ohjausosastosta sidotut määrärahat olivat 341,2 miljoonaa euroa ja maksut 261,1 miljoonaa euroa.

Kalatalousalan ohjelma (KOR:n rahoitusosuus 211,1 miljoonaa euroa) hyväksyttiin 28. maaliskuuta 2001. Painotukset ovat pitkälti samat kuin edelliskaudella (38 % laivastoon, 17 % vesiviljelyyn ja 18 % kalanjalostukseen ja markkinointiin), mutta ohjelmassa painotetaan aiempaa enemmän kalastustuotteiden laadun ja työolojen parantamista sekä ympäristösaasteiden torjuntaa. Vuoden 2000 määrärahat jaettiin uudelleen myöhemmille vuosille.

YTK:n seurantakomitean ensimmäinen kokous pidettiin 23.-24. huhtikuuta sen jälkeen, kun YTK ja suurin osa toimenpideohjelmista oli hyväksytty. Seuraavien kuukausien aikana kaikkien hyväksyttyjen toimenpideohjelmien seurantakomiteat pitivät ensimmäiset kokouksensa ennen kesätaukoa. Kokouksissa hyväksyttiin ohjelma-asiakirjojen täydennykset ja täytäntöönpanokertomukset vuodelta 2000, minkä jälkeen ne toimitettiin komissiolle.

Kaikki vuoden 2000 täytäntöönpanokertomukset lähetettiin komissiolle määräpäivään eli 30. kesäkuuta 2001 mennessä. Koska Kreikan toimenpideohjelmien hyväksyminen viivästyi yleisesti, kaikkien toimenpideohjelmien täytäntöönpanokertomukset vuodelta 2000 ovat esitystavaltaan muodollisia ja kuvailevia, ja niissä tarkastellaan lähinnä ohjelmien valmistelua ja hallinnointi- ja täytäntöönpanojärjestelyjä, mutta ei juurikaan rahoituksen toteutumista.

Ensimmäinen yhteisön tukikehyksen ohjelmia 2000-2006 käsittelevä vuosittainen tapaaminen järjestettiin 23.-24. marraskuuta 2001. Sen aikana keskusteltiin yleisesti yhteisön tukikehyksestä, ja tärkeimpiä aiheita olivat horisontaalisten toimintalinjojen toteutuminen, hallintoviranomaisten toiminta sekä YTK:sta tehtyjen maksusitoumusten seuranta- ja valvontajärjestelmä.

Komissio järjesti 6.-7. joulukuuta 2001 kehutun tapahtuman, johon osallistuttiin laajalti. Kyseessä olivat YTK:n ja kaikkien toimenpideohjelmien hallintoviranomaisille sekä välittäjäorganisaatioille, lopullisille tuensaajille ja työmarkkinaosapuolille suunnatut kaksi seminaaria, joista toisessa tarkasteltiin paikallisten ja alueellisten kehityshankkeiden (mukaan luettuina paikalliset työllisyysaloitteet, innovaatio- ja tietoyhteiskuntahankkeet sekä kaupunki- ja vuoristoalueiden integroidut toimet) toteuttamisjärjestelyjä ja toisessa yhteisön tukikehyksen toteutusvaiheen tiedotusta ja mainontaa.

Lisäksi komissio aloitti asetuksen (ETY) N:o 2082/93 24 artiklan mukaisen selvityksen hankkeesta, joka koski maarekisterin perustamista Kreikkaan kauden 1994-1999 YTK:n puitteissa myönnetyllä tuella. Selvityksen seurauksena komissio päätti joulukuussa 2001 tehdä yhteensä 57,9 miljoonan euron rahoituskorjauksen, joka palautetaan kahdessa erässä.

Vuodeksi 2001 toimenpideohjelmiin sidottiin kaikkiaan 623,3 miljoonaa euroa, ja kaikille maksettiin 7 %:n ennakkomaksu.

2.3.5. ESPANJA

Tavoite 1

1994-1999

Ohjelmakauden 1994-1999 ohjelmissa kaikki varat saatiin kohdennettua ja jäljellä ovat vain loppumaksut, jotka suoritetaan sen jälkeen, kun ohjelmat on päätetty. Kolmesta toimenpideohjelmasta (EMOTR:n ohjausosastosta rahoitetusta Kastilia-La Manchan ohjelmasta sekä Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitetuista Extremaduran ja Asturian ohjelmasta) toimitettiin pyynnöt maksumääräajan pidentämisestä. Komissio hyväksyi ainoastaan kaksi ensimmäistä pyyntöä.

2000-2006

Komissio hyväksyi vuonna 2001 kaikkiaan 18 toimenpideohjelmaa, joihin lisättiin vielä viisi jo vuonna 2000 hyväksyttyä ohjelmaa. Espanjan kauden 2000-2006 YTK muodostuu siis kaikkiaan 23 ohjelmasta. Niistä 12 on yhdennettyjä toimintaohjelmia (POI), joista kukin koskee yhtä tavoite 1 -aluetta, ja loput ovat monialueohjelmia. Ensin mainittujen osuus on noin 66 % yhteisön tukikehykseen varatuista yhteisön tuista. Kanariansaariin ja muihin perustamissopimuksen 299 artiklassa määriteltyihin unionin syrjäisimpiin alueisiin sovelletaan 28. kesäkuuta 2001 tehtyä neuvoston päätöstä, jossa sallitaan suuremmat osarahoitusosuudet monilla aloilla.

Sen lisäksi, että ohjelmia on vähennetty merkittävästi (niitä on vain 23, kun niitä edellisellä kaudella oli 73), erityisesti alueellisissa ohjelmissa on tapahtunut edistystä seuraavilla aloilla:

- Eri rahastojen toiminta on integroitu ja koordinoitu tehokkaasti kentällä. Hallintoviranomaisen velvollisuutena on tiedottaa seurantakomitealle säännöllisesti alalla toteutetuista koordinointitoimista.

- Ympäristöä ja miesten ja naisten tasa-arvoa koskevien horisontaalisten toimintalinjojen integrointia on luvattu parantaa. Tähän ovat vaikuttaneet seurantakomiteassa toimivat kansallisten ympäristöviranomaisten verkoston ja tasa-arvoasioista vastaavien toimivaltaisten virastojen edustajat.

- Kumppanuusperiaate on vahvistunut, kun työmarkkinaosapuolet ja talouselämän osapuolet ovat osallistuneet aktiivisesti ohjelmien seurantakomiteoiden työhön kaikkialla muualla paitsi Kastilia ja Leónissa ja Valencian autonomisissa yhteisöissä ja Melillan kaupungissa, jotka suosivat vähemmän osallistuvaa kumppanuutta.

- Keskushallinnon ja alueellisten hallintoviranomaisten yhteistyötä on lisätty ja tasapainotettu, mikä johtuu hallintoviranomaisten valinnassa painotetusta jaetun vastuun periaatteesta.

Seurantakomiteoiden ensimmäiset kokoukset ohjelma-asiakirjojen täydennysten hyväksymiseksi pidettiin vuoden alkupuoliskolla lukuun ottamatta tietoyhteiskuntaohjelmaa, jonka Espanjan viranomaiset lähettivät myöhemmin erikseen; komissio hyväksyi sen joulukuussa 2001. Hallintoviranomainen lähetti ohjelma-asiakirjojen täydennykset tiedoksi komissiolle, joka tarkisti, että ne ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaisia.

Jotta saataisiin tukea päätöksenteolle ja voitaisiin aloittaa viipymättä asetuksissa vaaditut väliarviointijärjestelyt, yhteisön tukikehyksen ja 23 toimenpideohjelman seurantakomiteat perustivat lokakuussa 2001 teknisiä arviointiryhmiä, jotka mainittiin jo ohjelma-asiakirjoissa. Arviointiryhmien päätavoitteena on varmistaa, että väliarviointi suoritetaan (ja myöhemmin ajantasaistetaan) avoimesti ja riippumattomasti niin, että arvioinnin laatu takaa tulosten uskottavuuden ja että säännösten mukaisia määräaikoja noudatetaan. Arviointiryhmien jäsenet ovat suoraan vastuussa arviointitehtävistä, ja ne palvelevat yhteisenä foorumina, jossa vaihdetaan ajatuksia ja kokemuksia arviointityöstä.

Komission ja hallintoviranomaisten väliset vuotuiset kokoukset pidettiin tammikuussa 2002, ja niissä tarkasteltiin ohjelma-asiakirjojen täydennyksiä, täytäntöönpanokertomuksia vuodelta 2000 sekä muita käytettävissä olleita tietoja. Kokouksissa komission edustajilla ja Espanjan hallintoviranomaisilla oli tilaisuus keskustella rakentavasti ohjelmatyön strategisten tavoitteiden toteutumisesta, yhteisön toimintalinjojen noudattamisesta, tukitoimien täytäntöönpanon laadusta sekä alustavien tulosten analysoinnista. Tarkoituksena oli parantaa EU:n varoista tuettujen toimien rahoituksen ja käytännön toteutusta, hallinnointia, seurantaa ja valvontaa.

Maatalousalalla EMOTR:n ohjausosaston toimenpiteiden edistyminen vaihtelee suuresti alueittain. Ohjelmien toteutumisasteet olivat seuraavat: horisontaalinen toimintaohjelma "Rakenteiden parantaminen" 100 %, Kantabria ja Kastilia ja León 57,4 %, Galicia 28,7 %, Andalusia 22,9 %, Extremadura 9 %, Murcia 9,3 %, Valencia 4,8 %, Kanariansaaret 0,1 % sekä Asturia, Kastilia-La Mancha ja tekninen apu 0 %.

Kalatalousohjelman arvioidut kokonaisinvestoinnit ovat 3 122 miljoonaa euroa, joista 1 504 miljoonaa euroa maksetaan KOR:sta. Investoinnit suunnataan ensisijaisesti kalastustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen sekä laivaston saneeraukseen ja uudistamiseen.

Tavoite 2

1994-1996

Kaikki toimenpideohjelmat on päätetty. Kaikissa seitsemässä tukitoimessa Euroopan aluekehitysrahaston määrärahat saatiin kokonaan käytettyä.

1997-1999

Vuonna 2001 tehtiin kaksi viimeistä päätöstä rahoituksen uudelleenjärjestelystä (Katalonian ja Madridin toimenpideohjelmat).

Näille toimenpideohjelmille suoritettiin useita maksuja vuonna 2001. Vuoden lopussa olivat jäljellä enää loppumaksut; yhteisön tukikehystä koskevien maksujen toteutumisaste oli keskimäärin 87 % EAKR:n kokonaistuesta.

2000-2006

Komissio hyväksyi periaatteessa kuusi yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa 29. joulukuuta 2000 ja Madridin yhtenäisen ohjelma-asiakirjan 17. tammikuuta 2001. Aragonian, Baleaarien, Katalonian ja Navarran yhtenäisistä ohjelma-asiakirjoista tehtiin päätös 15. helmikuuta ja Madridin, La Riojan ja Baskimaan yhtenäisistä ohjelma-asiakirjoista 7. maaliskuuta.

Kuhunkin seitsemästä YOA:sta sisältyy sekä siirtymävaiheessa olevia alueita että muita alueita. Näille muille alueille myönnetty yhteisön tuki on käypinä hintoina ja suoritusvarausta lukuun ottamatta 2,649 miljoonaa euroa (suoritusvaraus on 115 miljoonaa euroa vuosiksi 2004-2006). Summa vastaa 12,9 %:a unionin kokonaistuesta niille tavoite 2 -alueille, jotka eivät saa siirtymäkauden tukea.

Määrärahat jaetaan seitsemän toimenpideohjelman kesken suhteessa kunkin alueen väestömäärään Espanjan kokonaisväestöstä.

Siirtymävaiheessa oleville alueille myönnetty yhteisön tuki on käypinä hintoina ja suoritusvarausta lukuun ottamatta 99 miljoonaa euroa (suoritusvaraus on 4 miljoonaa euroa vuosiksi 2004-2005). Siirtymäkauden tuki vastaa 3,6 %:a unionin kokonaistuesta siirtymävaiheessa oleville alueille.

Seitsemän toimenpideohjelmaa perustuvat seuraaviin viiteen toimintalinjaan, ja kuudes toimintalinja koskee teknistä apua:

1. Kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen sekä tuotantorakenteen kehittäminen.

2. Ympäristö, luonto ja vesivarat.

3. Osaamisyhteiskunta (innovaatiot, T&K, tietoyhteiskunta).

4. Tietoliikenne- ja energiaverkkojen kehittäminen.

5. Paikallinen kehittäminen ja kaupunkien kehittäminen.

6. Tekninen apu.

Alueelliset ja paikalliset hallintoviranomaiset osallistuvat käytännössä kaikkiin toimintalinjoihin, ja niillä on valtuudet hallinnoida 65-75 %:a Euroopan aluekehitysrahaston kokonaistuesta kullekin yhtenäiselle ohjelma-asiakirjalle. Keskushallinto puolestaan osallistuu ainoastaan kolmen toimintalinjan hallinnointiin; ne ovat toimintalinja 3 (infrastruktuurien kehittäminen ja hankkeiden tukeminen tiede-, tekniikka- ja innovaatiojärjestelmässä) sekä vähäisessä määrin toimintalinjat 1 (yritysten kansainvälistymistä edistävät toimet) ja 6 (tekninen apu).

Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitetaan kuutta toimenpideohjelmaa, joista viidessä ESR:n rahoitusosuus on vain 5 % ja kuudennessa eli Madridin toimenpideohjelmassa 7 % muille kuin siirtymävaiheessa oleville alueille maksetusta kokonaistuesta. Nämä tukitoimet kuuluvat keskushallinnon toimivaltaan, ja ne keskittyvät toimintalinjaan 3. Sen sijaan Katalonian toimenpideohjelmassa ESR:n rahoitusosuus on yli 21 %, ja siinä painottuvat toimintalinjat 1, 3 ja 5, joita hallinnoivat keskus-, alue- ja paikallishallinnon viranomaiset.

Vuonna 2000 keskityttiin yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen käsittelyyn ja laadintaan, joten vuosi 2001 oli muiden asetuksissa säädettyjen tukiseurantavälineiden (ohjelma-asiakirjojen täydennysten, seurantakomiteoiden, täytäntöönpanokertomusten, vuosittaisten tapaamisten) ensimmäinen kehittämisvuosi.

Seurantakomiteoiden ensimmäiset kokoukset pidettiin kyseisillä alueilla 27. huhtikuuta ja 5. heinäkuuta välisenä aikana, ja niihin osallistui kansallisten viranomaisten, komission hallintoyksiköiden sekä laajan kumppanuuden (talouselämän osapuolten, työmarkkinaosapuolten ja paikallisyhteisöjen, ympäristön suojelusta ja kunnostamisesta sekä tasa-arvoasioista vastaavien alueellisten virastojen) edustajia. Kokouksissa hyväksyttiin komiteoiden työjärjestykset ja käsiteltiin ohjelma-asiakirjojen täydennyksiä.

Ohjelma-asiakirjojen täydennykset toimitettiin komissiolle virallisesti 6. elokuuta ja 25. lokakuuta välisenä aikana, minkä jälkeen komissio totesi ne säännösten mukaisiksi.

Vuoden 2000 täytäntöönpanokertomukset käsiteltiin ja hyväksyttiin seurantakomiteoissa lokakuun aikana. Hallintoviranomainen lähetti ne marraskuun puolivälissä komissiolle, joka totesi niiden olevan tyydyttäviä.

Täytäntöönpanokertomusten sekä muiden yhtenäisiin ohjelma-asiakirjoihin liittyvien asiakirjojen pohjalta järjestettiin ensimmäiset vuosittaiset tapaamiset, jotka pidettiin 19.- 20. joulukuuta. Ne alkoivat (seitsemään YOA:han liittyviä yhteisiä näkökohtia käsittelevällä) yleiskokouksella, jota jatkettiin seitsemällä erityiskokouksella.

Hallintoviranomainen ja komissio selvittivät vastaavien alueviranomaisten kanssa ensimmäisen toteuttamisvuoden tärkeimmät tulokset. Selvityksen perusteella tehtiin monia tukitoimien toteutuksen, seurannan ja valvonnan parantamista koskevia päätelmiä, jotka toimitettiin hallintoviranomaiselle vuoden 2002 alussa.

Kansallinen koordinointiyksikkö - hallintoviranomaisen perustama väliaikainen yksikkö, jonka tehtävänä on koordinoida ohjelma-asiakirjoihin liittyviä tiedotus-, seuranta- ja arviointijärjestelyjä - kokoontui Madridissa 20. joulukuuta. Ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin väliarvioinnin alustavia valmisteluja ja jaettiin taloustietoja yhtenäisistä ohjelma-asiakirjoista ja muista rakennerahastojen tukitoimista tavoite 2 -alueilla.

Tavoite 3

Tavoitetta 3 koskeva yhteisön tukikehys toteutettiin 12 toimenpideohjelman (seitsemän alueellisen ohjelman ja viiden temaattisen monialueohjelman) kautta. Neuvottelut saatiin päätökseen vuoden 2000 lopussa, ja neljä monialueohjelmaa hyväksyttiin tammikuussa 2001. Yhteisön kokonaistuki näille ohjelmille on 1 338 miljoonaa euroa, joka vastaa 60,2 %:a tavoitteeseen 3 myönnetystä ESR:n rahoitusosuudesta kaudella 2000-2006.

Ohjelmien tavoitteena on tukea ammattikoulutusjärjestelmien kehittämistä ja parantamista sekä työttömien pääsyä ja paluuta työmarkkinoille. Etusijalla ovat ennalta ehkäisevät toimet, joita toteutetaan luomalla "työllistymispolkuja", tukemalla paikallisia työllisyysaloitteita, edistämällä naisten osallistumista työmarkkinoille, torjumalla sukupuolista syrjintää ja edistämällä muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden pääsyä työmarkkinoille, luomalla yrittäjähenkeä ja edistämällä työntekijöiden elinikäistä oppimista.

Alueellisten toimenpideohjelmien seurantakomiteat kokoontuivat tammi- ja helmikuussa 2001. Neljälle monialueohjelmalle perustettiin yhteinen seurantakomitea, joka kokoontui 4. toukokuuta 2001. Komiteoiden ensimmäisissä kokouksissa hyväksyttiin ohjelma-asiakirjojen täydennykset.

Koska Espanjan toimenpideohjelmat kaudeksi 2000-2006 hyväksyttiin vasta vuoden 2000 lopussa ja vuoden 2001 alussa, vuoden 2000 täytäntöönpanokertomukset toimitettiin komissiolle hieman myöhässä, eli 30. kesäkuuta ollutta määräaikaa ei noudatettu. Seurantakomiteat hyväksyvät vuoden 2000 täytäntöönpanokertomukset vuoden 2001 jälkipuoliskolla ja toimittivat ne komissiolle. Toimenpideohjelmien "Iniciativa Empresarial y Formación continua" (tavoitteet 1 ja 3) täytäntöönpanokertomukset vuodelta 2000 hyväksyttiin seurantakomiteassa vuoden 2001 lopussa ja toimitettiin komissiolle tammikuussa 2002.

Ensimmäiset ohjelmakauden 2000-2006 toimenpideohjelmia käsitelleet vuosittaiset tapaamiset pidettiin vuoden 2001 lopussa. Tavoitteen 3 toimenpideohjelmista (lukuun ottamatta ohjelmia "Fomento del Empleo" ja "Iniciativa Empresarial", joista järjestettiin tapaaminen 7. helmikuuta 2002) ja tavoitteen 1 toimenpideohjelmista ("Sistema de Formación Profesional y Lucha contra la discriminación") järjestettiin vuosittainen tapaaminen 17.-18 joulukuuta 2001. Tärkeimmät siellä käsitellyt aiheet olivat horisontaalisten toimintalinjojen toteuttaminen, Euroopan työllisyysstrategian integrointi toimenpideohjelmiin, valintaperusteiden tarkistaminen ja parantaminen, toimenpideohjelmien teknisten arviointiryhmien perustaminen sekä täytäntöönpanokertomusten sisältämien tietojen yleinen parantaminen.

Tammikuun ja toukokuun 2001 välisenä aikana tavoite 3 -ohjelmiin sidottiin kaikkiaan 318 065 euroa. Tavoitetta 1 ja 3 koskevista toimenpideohjelmista saatiin 18 välimaksujen maksatushakemusta lokakuun ja marraskuun 2001 välisenä aikana. Niistä kahdeksan maksettiin ennen vuoden loppua, ja maksut olivat yhteensä 118 509 527 euroa, mikä vastaa 9 %:a jäsenvaltioiden laatimista ja komissiolle huhtikuussa 2001 toimitetuista maksuennusteista.

KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Kokonaisinvestoinnit olivat 824,5 miljoonaa euroa, joista 207,5 miljoonaa euroa maksettiin KOR:sta. Vuoden 2001 kuluessa kalatalouden yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan tehdyt maksusitoumukset olivat 17 % ja maksut 7,8 % ohjelman kokonaismäärärahoista. Investoinnit painottuivat samoille aloille kuin tavoitteessa 1.

2.2.6. RANSKA

Tavoite 1

Tavoite 1 kattaa Ranskassa kahden siirtymävaiheessa olevan alueen (Korsika ja Nord-Pas-de-Calais) lisäksi neljä merentakaista departementtia. Merentakaisiin departementteihin sovelletaan muiden perustamissopimuksen 299 artiklassa määriteltyjen unionin syrjäisimpien alueiden ohella 28. kesäkuuta 2001 tehtyä neuvoston päätöstä, jossa sallitaan suuremmat osarahoitusosuudet infrastruktuureihin, pk-yrityksiin, maatilojen parantamiseen sekä maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupanpitämiseen tehtävien investointien alalla. Päätöksen tarkoituksena on ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden luonnonhaitat

Vuosina 2002-2006 EAKR:n kokonaisrahoitusosuus Ranskan kuudella tavoite 1 -alueella on 2,215 miljoonaa euroa, josta 1,908 miljoonaa euroa (86 %) on tarkoitettu neljälle merentakaiselle departementille. Vuonna 2001 EAKR:sta maksettiin näille alueille 68,481 miljoonaa euroa, joka kattaa Martiniquen, Guyanan ja Nord-Pas-de-Calais'n seitsemän prosentin ennakkomaksun (64,466 miljoonaa euroa) ja 4,015 miljoonan euron välimaksun.

Komissiolle ei esitetty vuoden 2001 aikana yhtään pyyntöä merentakaisten departementtien yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen muuttamiseksi 28. kesäkuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen perusteella.

Euroopan sosiaalirahaston toiminnasta voidaan mainita, että tavoite 1 -ohjelmien toteuttaminen alkoi vuonna 2001. Vuoden loppuun mennessä ESR:sta maksetut määrärahat olivat 124,36 miljoonaa euroa (säädetty ennakkomaksu mukaan luettuna), mikä vastaa 13 %:a ohjelmakauden kokonaistuesta. Ohjelmien painopisteitä ovat palkansaajien koulutus, syrjäytymisen (myös lukutaidottomuuden) torjunta, oppisopimuskoulutus ja ammattiin pätevöittävät ohjelmat nuorille (myös mukautettu asepalvelus) sekä työttömien ja nuorten ammatillisen liikkuvuuden edistäminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan sekä miesten ja naisten tasa-arvoa koskevan periaatteen noudattamiseen.

Maaseudun kehittämisen alalla EMOTR:n ohjausosastosta neljälle merentakaiselle departementille sekä Korsikalle ja Ranskan Hainaut'lle myönnetty tuki on yhteensä 680 miljoonaa euroa. Ohjelma-asiakirjojen täydennykset käsiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2001 aikana. Virallisesti on hyväksymättä enää Martiniquen ohjelma-asiakirjan täydennys. Välimaksujen maksatushakemuksia saatiin viideltä alueelta: Guadeloupesta (kaksi pyyntöä), Réunionista, Korsikasta, Ranskan Hainaut'sta vuonna 2001 sekä Martiniquesta helmikuussa 2002. Vuoden 2001 aikana voitiin suorittaa vain Guadeloupen ja Réunionin välimaksut.

Neuvoston 28. kesäkuuta 2001 myöntämät poikkeukset yhteisön säännöstöön (maatiloille ja elintarviketeollisuudelle myönnettävän valtiontuen osuus, valtion metsien tukikelpoisuus) edellyttivät neljältä merentakaiselta departementilta ohjelma-asiakirjojen täydennysten muuttamista sekä yhtä muutosta itse ohjelma-asiakirjaan. Jälkimmäinen oli tehtävä vuoden 2002 alkupuoliskolla.

Neljä merentakaista departementtia ja Korsika ovat oikeutettuja kalatalousalan erityistoimiin, joiden osuus on yhteensä 40,7 miljoonaa euroa KOR:n rahoitustuesta. Painopisteitä ovat varsinkin työllisyyden säilyttäminen, satamalaitteiden parantaminen sekä vesiviljelyn kehittäminen.

Tavoitteet 1 ja 2

1994-1999

Komissio sai vuonna 2001 kaikkiaan 33 pyyntöä maksumääräajan pidentämisestä (määräpäiväksi vahvistettiin alun perin 31. joulukuuta 2001). Suurimmassa osassa tapauksista (20) komissio myönsi muutaman kuukauden jatkoajan (enintään 9 kuukautta) pyynnöille, joissa vedottiin ylivoimaiseen esteeseen ja muihin vastaaviin syihin. Kuusi pyyntöä hylättiin. Muiden pyyntöjen käsittely oli 31.12.2001 vielä kesken.

2000-2006

Komissio teki maaliskuussa viralliset päätökset kaikista 21:stä tavoitetta 2 koskevasta alueellisesta YOA:sta kaudeksi 2000-2006 sekä kaksi muuta päätöstä, jotka koskivat tavoite 1- ja 2 -alueilla samalla ohjelmakaudella käynnistyvää kansallista tietokoneistamisohjelmaa (PNI).

Komissio hyväksyi samaten Ranskan viranomaisten ehdotuksen kansalliseksi teknisen avun ohjelmaksi (PNAT), joka toteutetaan tavoite 1- ja 2 -alueilla.

Lisäksi komissio teki näiden ohjelmien vuotuisista maksueristä maksusitoumukset vuosiksi 2000 ja 2001 ja maksoi kullekin ohjelmalle rakennerahastoista summan, joka vastaa 7 %:a ohjelman kokonaistuesta.

Komissiolle toimitettiin ohjelma-asiakirjan täydennykset kaikista 26:sta alueellisesta ohjelma-asiakirjasta sekä PNI-ohjelmasta. Niistä 18 oli komission mielestä asetuksen (EY) N:o 1260/99 18 artiklan 3 kohdan mukaisia. Muita ohjelma-asiakirjan täydennyksiä tutkitaan vielä.

Näistä 27 ohjelmasta komissio sai 25 täytäntöönpanokertomusta vuodelta 2001. Niistä 21 todettiin tyydyttäviksi asetuksen (EY) N:o 1260/99 37 artiklan 2 kohdan perusteella. Muiden kertomusten käsittely komissiossa on vielä kesken.

Jotta uuden sukupolven ohjelmat voitaisiin panna moitteettomasti täytäntöön, komission yksiköt järjestivät tiiviissä yhteistyössä Ranskan kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa kolme seminaaria, joissa edistettiin toimintaa ja vaihdettiin näkemyksiä. Kaksi ensimmäistä oli tarkoitettu tavoite 1 -alueille (Guadeloupen ja Korsikan alueet) ja kolmas tavoite 2 -alueille (Rhône-Alpesin seutu).

Seminaareissa käsiteltiin seuraavia aiheita: arviointi- ja seurantajärjestelyjen toteuttaminen ja suoritusvaraus, yhteisen tietojärjestelmän perustaminen yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen hallinnointia varten, hallinto- ja valvontajärjestelmät, rahoituskorjausten suoritusmenettely, täytäntöönpanokertomusten sisältö, suurhankkeiden hyväksymismenettely, yleiskattavien tukien käyttöönotto, yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen piirikohtaisten toimien toteuttaminen ja tiedotussuunnitelmien laatiminen ja täytäntöönpano.

Tavoite 2

Ranskan käytettävissä olevat määrärahat kaudeksi 2000-2006 saatiin jaettua kokonaan sen jälkeen, kun oli hyväksytty viimeiset ohjelmat sekä Ranskan viranomaisten ehdotus Bretagnen ja Picardien yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen vahvistamisesta näillä kahdella alueella syksyllä tapahtuneiden tulvien vuoksi.

Vuoden kuluessa kaikille ohjelmille perustettiin seurantakomiteat.

Vuonna 2001 komissio päätti niin ikään myöntää Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitusta kahteen asetuksen (EY) N:o 1260/99 26 artiklan mukaiseen suurhankkeeseen .

Ensimmäinen niistä on "Port 2000 - Le Havre" -satamahanke, joka mainitaan Haute-Normandien alueen yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa. EAKR:n osuudeksi tästä hankkeesta vahvistettiin 38 099 846 euroa eli 25 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, jotka ovat 152 399 384 euroa. Hankkeen toteutus vaikuttaa merkittävästi koko alueeseen ja etenkin sen työllisyyteen (se luo suoraan 3 500 uutta työpaikkaa).

Toinen suurhanke koskee moottoritietä 106: tarkoituksena on rakentaa Gardin departementissa sijaitsevan Alèsista Nîmesiin kulkevan moottoritien Boucarainin ja La Calmetten väliselle tieosuudelle (10,7 km) kaksi uutta kaistaa molempiin suuntiin. Hanke sisältyy Languedoc-Roussillonin yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan. Moottoritie on Alèsin teollisuusalueen maantieverkon pääakseli, ja parannustöiden jälkeen se mahdollistaa tehokkaat liikenneyhteydet moottoriteille A54 ja A9 sekä Nîmesin lentokentälle. Tiehankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat 64,29 miljoonaa euroa, joista EAKR:n osuus on 16,07 miljoonaa euroa (25 %).

Henkilöresurssien alalla viidestä ohjelmasta esitettiin vuonna 2001 ensimmäinen menoilmoitus, jonka perusteella ohjelmille voitiin maksaa 4,45 miljoonaa euroa ESR:n määrärahoja.

Tavoite 3

ESR osallistuu tavoitteen 3 rahoitukseen 4 713 miljoonalla eurolla. Ohjelmassa on kuusi painopistealaa, joiden osuudet kokonaistuesta ovat seuraavat: aktiivinen työmarkkinapolitiikka (20,5 %), tasa-arvo ja sosiaalinen integraatio (26 %), elinikäinen oppiminen (23 %), työntekijöiden sopeutumiskyky, yrittäjähenki, tutkimus, innovaatio ja teknologia (22,5 %), naisten osallistuminen työmarkkinoille (4 %) ja poikittaistoimet (4 %).

Vuoden 2001 lopussa Euroopan sosiaalirahastosta oli suoritettu maksuja kaikkiaan 585 miljoonalla eurolla (säädetyt ennakkomaksut mukaan luettuina), mikä vastaa 12 %:a ohjelmakaudeksi varatusta kokonaistuesta. Koska tavoitetta 3 koskevassa YOA:ssa painotetaan ennalta ehkäisevää lähestymistapaa, määrärahoja on kulunut eniten toimintalinjoissa 1 ja 3. Näin oli etenkin toimintalinjan 1 niissä tukitoimissa, jotka koskevat "uuden alun" tarjoamista työnhakijoille pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi. Ohjelmassa on myös aktivoitu julkisia työvoimapalveluja kannustamalla niitä tarjoamaan työnhakijoille yksilöllistä palvelua ensimmäisten työttömyyskuukausien aikana. Palvelut sisältävät ammatinvalinnanohjauksen, koulutuksen seurannan ja työnhakupalvelun. Kesäkuussa 2001 kokoontunut seurantakomitea päätti, että yksilöllisen kohtelun mallia alettaisiin soveltaa kaikkiin työttömiin ja heille tarjottavia palveluja tehostettaisiin. Toimintalinjan 3 tukitoimet keskittyivät alueneuvostojen hallinnoimiin oppisopimusohjelmiin sekä koulunkäyntivaikeuksista kärsiville oppilaille tarkoitettuihin erityisluokkiin.

Kansallisen seurantakomitean kokousten lisäksi kaikilla alueilla järjestettiin alueellisten ohjauskomiteoiden kokouksia, jotta voitaisiin tukea paremmin yhtenäisen ohjelma-asiakirjan hajautettua hallinnointia.

KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Ranskan tavoitteen 1 ulkopuolisia alueita koskevassa YOA:ssa kaudeksi 2000-2006 KOR:n osuudeksi määritellään 233,7 miljoonaa euroa (16,4 miljoonan euron ennakot on jo maksettu). Ohjelman strategisia painopisteitä ovat kalavarojen hoito pitkällä aikavälillä, yritysten nykyaikaistaminen tuotteiden jalostusarvon lisäämiseksi sekä kalastuksesta riippuvaisten alueiden sosioekonomisen toimintaympäristön parantaminen. Määrärahoista oli sidottu 18 miljoonaa euroa 31.12.2001 mennessä erityisesti kalastuslaivastoa koskeviin toimenpiteisiin.

KOR:n kokonaistuki kaudeksi 1994-1999 oli 197 miljoonaa euroa. Vuoden 2000 lopussa 87 % ohjelman määrärahoista oli sidottu. Vaje selittyy sillä, että ohjelman käynnistyminen viivästyi, koska oli mukauduttava uusiin menettelyihin eikä ohjelmaa aluksi pidetty riittävän tärkeänä. Tuista oli maksettu 67 % 31.10.2001 mennessä, ja painopisteinä olivat laivaston uudistaminen ja nykyaikaistaminen.

2.2.7. IRLANTI

1994-1999

Useimmissa ohjelmakauden 1994-1999 toimenpideohjelmissa ja yhteisöaloitteissa menojen tukikelpoisuus päättyi 31. joulukuuta 2001. Irlannin viranomaisten pyynnöstä komissio suostui menoilmoitusten ja loppuraporttien määräaikojen lyhyisiin pidennyksiin joissakin ohjelmissa.

2000-2006

Vuonna 2000 hyväksyttyjen Irlannin kuuden tavoite 1 -ohjelman toteutus jatkui vuonna 2001. Ohjelmat koskevat taloudellista ja sosiaalista infrastruktuuria, työllisyyttä ja henkilöresurssien kehittämistä, tuotantosektoria, teknistä apua, Border-, Midlands- ja Western-alueita sekä Southern- ja Eastern-alueita. Näille kuudelle ohjelmalle on myönnetty yhteisön rahoitusta kaikkiaan 3 066 miljoonaa euroa, joista 1 205 miljoonaa euroa oli sidottu ja 449 miljoonaa euroa maksettu vuoden 2001 loppuun mennessä.

Maaliskuussa 2001 komissio hyväksyi vuosiksi 2000-2004 Peace II -ohjelman, jonka tuensaajia ovat Pohjois-Irlanti ja Irlannin Border (NUTS III) -alue. Ohjelmassa Border-alueelle on myönnetty yhteensä 106 miljoonaa euroa yhteisön rahoitustukea.

Maantie-, joukkoliikenne- ja ympäristöinfrastruktuurihankkeet ovat edistyneet yleensä aikataulun mukaisesti infrastruktuureihin ja tuotantosektoriin liittyvissä hankkeissa. Matkailun kehittämistä, uusiutuvia energialähteitä ja laajakaistakapasiteettia (sähköistä kaupankäyntiä) koskevissa toimissa on sattunut joitakin viivästyksiä. Tutkimus- ja kehityshankkeissa huipputeknologian alan kasvun taantuminen on vähentänyt merkittävästi mahdollisuuksia saada yksityiseltä sektorilta rahoitustukea tuotantosektoria koskevan toimenpideohjelman hanketyyppeihin. Siksi komissio päätti Irlannin viranomaisten ehdotuksesta siirtää vuosiksi 2001 ja 2002 varatut noin 51 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahat tuotantosektoria koskevan toimenpideohjelman toimintalinjasta "Tutkimus ja kehitys" toimintalinjaan "Julkinen liikenne", joka sisältyy taloudellisten ja sosiaalisten infrastruktuurien toimenpideohjelmaan.

Henkilöresurssien kehittämisestä on todettava, että talouskasvun hidastuminen on vaikuttanut myös Irlantiin ja johtanut elektroniikkayritysten lomautuksiin ja sulkemisiin. Lisäksi Irlanti on kärsinyt suu- ja sorkkataudin vaikutuksista etenkin maatalouden ja matkailun aloilla. Työmarkkinoilla tämä on merkinnyt työllisyyden kasvun hidastumista ja joillakin aloilla jopa työllisyyden laskua, lisännyt lomautuksia ja irtisanomisia, vähentänyt rekrytointia, työvoimapulaa ja ammattitaitoisen henkilöstön tarvetta, lisännyt työttömyyttä, aiheuttanut vaikeuksia työpaikan löytämisessä (etenkin heikommin työllistettävien ryhmien keskuudessa) sekä vähentänyt maahanmuuttajien nettomäärää.

Muuttuvasta ympäristöstä huolimatta henkilöresursseja koskevan toimenpideohjelman täytäntöönpano on edistynyt tyydyttävästi. Erityisen hyvin on edistytty toimintalinjoissa "Työllistettävyys" ja "Työntekijöiden sopeutumiskyky", kun taas "Yrittäjyyden" ja "Tasa-arvon" toimintalinjoissa on havaittu joitakin vaikeuksia. Työllisyydestä ja henkilöresurssien kehittämisestä vastaava koordinointikomitea piti 13. marraskuuta 2001 kokouksen, jossa keskusteltiin sidosryhmien kanssa työpaikkakoulutuksen ongelmista. Ongelmaa lievitetään tilapäisillä varainsiirroilla, kunnes siihen löydetään pysyvä ratkaisu. Seurantakomitea hyväksyi Euroopan työllisyysstrategian neljännessä pilarissa määrärahojen siirrot opetus- ja tiedeministeriöltä tasa-arvo- ja lakiuudistusministeriölle.

Yksi merkittävistä toimintalinjan muutoksista oli Irlannin työvoimapalveluhankkeen uudistus, jossa työvoimaviranomainen (FAS) laajensi Jobconnect- ja Callnet-ohjelmia sekä Callnet-työnvälityspalveluja ottamalla avoimia työpaikkoja välitettäväksi myös Pohjois-Irlannista. Oppisopimuskoulutuksen ja työharjoittelun laajeneminen jatkui, ja lastenhoitoalan harjoittelulinjan perustaminen todennäköisesti lisää naisten osallistumista työharjoitteluohjelmaan. Yksi aikuisten lukutaitohankkeeseen sisältyvä tärkeä innovatiivinen aloite on suuren menestyksen saavuttanut TV- ja radio-ohjelma "Read Write Now", jota on jatkettu uudella TV-sarjalla syyskuusta 2001 lähtien.

Ensimmäisen noin 76 miljoonan euron välimaksu maksettiin sen jälkeen, kun Irlannin viranomaiset olivat toimittaneet komissiolle ohjelma-asiakirjan täydennyksen ja tiedotussuunnitelman.

Hallintoviranomainen toimitti ensimmäisen vuotuisen täytäntöönpanokertomuksensa vuodelta 2000 komission yksiköille, jotka hyväksyivät sen. Joulukuussa 2001 pidettiin ensimmäinen vuotuinen tapaaminen, jossa tarkasteltiin ohjelman täytäntöönpanoa vuonna 2000.

Viime vuosina sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisessa on edistytty merkittävästi. Nyt tämä vaatimus koskee kaikkia Irlannin kansalliseen kehityssuunnitelmaan vuosiksi 2000-2006 otettuja toimintalinjoja ja ohjelmia. Sen lisäksi, että naisten ja miesten tasa-arvo on otettu huomioon kaikissa kansallisen kehityssuunnitelman (NDP) tukitoimissa kuutta toimenpidettä lukuun ottamatta, NDP-budjettiin tehtiin muitakin menositoumuksia miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi.

Käytännön esimerkkinä valtavirtaistamisen edistymisestä voidaan mainita päätöksentekijöille ja täytäntöönpanoviranomaisille järjestetyt kurssit, joilla selvitetään tasa-arvovaatimuksia ja suunnitellaan, miten ne voidaan ottaa käytännössä huomioon esimerkiksi matkailun, liikenteen ja paikallisen kehittämisen aloilla.

Maatalousalalla metsätaloustoimenpiteiden maksut edistyvät hyvin, mutta muut maaseudun kehittämiseen ja maatalouteen liittyvät toimenpiteet viivästyivät suu- ja sorkkataudista johtuneiden rajoitusten vuoksi.

Vuoden 2000 täytäntöönpanokertomukset toimitettiin komissiolle. Toimenpideohjelmiin sisältyviä maaseudun kehittämistoimia hidastivat suu- ja sorkkatautirajoitukset ja vuoden 2001 alussa suoritetut henkilöstösiirrot. Kaikki osarahoitusta saaneet toimenpiteet ovat nyt päässeet vauhtiin ja Irlannin viranomaiset ovat valinneet paikalliset toimintaryhmät alueellisen kehittämisen toimenpidettä varten.

KOR:n kokonaistuki kolmelle kalatalousalan ohjelmalle oli 67,6 miljoonaa euroa (42 miljoonaa euroa tuotantosektoriohjelmalle, 16 miljoonaa euroa Border-, Midlands- ja Western-alueille ja 9,6 miljoonaa euroa Southern- ja Eastern-alueille)

2.2.8. ITALIA

1994-1999 ja sitä edeltävät vuodet

Vuoden 2001 alussa oli päättämättä vielä 51 tukitoimea vuotta 1989 edeltävältä kaudelta ja ohjelmakaudelta 1989-1993. Niistä 31 saatiin päätettyä vuoden aikana. Loput tukitoimet päätetään vuonna 2002.

Ohjelmakauden 1994-1999 rahoituksen toteutumisesta voidaan todeta, että Italian hallituksen rahoitusseurantajärjestelmän tietojen mukaan kentällä suoritettujen maksujen prosenttiosuus 30.9.2001 oli tavoite 1 -ohjelmissa 87,7 %, tavoite 2 -ohjelmissa 76 % (kausi 1997-1999), tavoite 5b -ohjelmissa 77,6 % ja yhteisöaloitteissa 54,1 %.

Vuonna 1997 tapahtunut maanjäristys aiheutti Umbrian ja Marchen alueilla laajoja tuhoja, minkä vuoksi tavoite 5b -ohjelman täytäntöönpanossa oli vakavia vaikeuksia. Italian viranomaisten pyynnöstä komissio teki kaksi päätöstä (Umbria 5.9.2001 ja Marche 9.10.2001), joilla lopullisille tuensaajille suoritettavien maksujen määräaikaa pidennettiin 31.9.2002 asti, jotta maaseudun jälleenrakennusprosessi ei keskeytyisi. Samoin Piemonten alueen tavoite 5b- ja 5a -toimintasuunnitelmalle myönnettiin menojen toteuttamiseen lisäaikaa 30.9.2002 asti alueella lokakuussa 2000 sattuneista tulvista aiheutuneiden viivästysten vuoksi.

2000-2006

Tavoite 1

Kun kahdesta viimeisestä toimenpideohjelmasta ("Tekninen apu" ja "Liikenne") oli tehty päätökset maalis- ja syyskuussa 2001, kaikki 14 Italian tavoite 1 -ohjelmaa oli hyväksytty. Hyväksymisprosessi on nopeutunut merkittävästi kauteen 1994-1999 verrattuna.

YTK:n ja hyväksyttyjen ohjelmien seurantakomiteat pitivät toiset kokouksensa yleensä vuoden 2001 alkupuoliskolla, ja kolmannet kokoukset järjestettiin useimmissa tapauksissa joulukuun aikana.

Seurantakomiteat hyväksyivät ohjelma-asiakirjojen täydennysten tarkistetut versiot, joihin oli tehty muutoksia komission vuonna 2000 hyväksyttyihin ensimmäisiin versioihin esittämien huomautusten mukaisesti. Huomautukset koskivat pääasiassa ohjelma-asiakirjan täydennyksen johdonmukaisuutta vastaavan ohjelman kanssa, hankkeiden valintaperusteiden ilmoittamista ja rahoitussuunnitelmien epätarkkuutta.

Useissa tapauksissa komiteat hyväksyivät ohjelma-asiakirjan täydennyksen kolmannen version. Sen sijaan liikenneohjelmasta sekä teknisen avun ja tiedotustoimien ohjelmasta ei vielä ole toimitettu ohjelma-asiakirjojen täydennysten ensimmäisiäkään versioita.

Ensimmäiset vuosittaiset tapaamiset pidettiin 5.-8. marraskuuta. Niiden yhteydessä komissiolla oli tilaisuus keskustella hallintoviranomaisten kanssa tarkemmin etenkin seuraavista täytäntöönpanoon liittyvistä ratkaisevista seikoista: hallinto- ja maksuviranomaisten hallinnollisten ja operationaalisten rakenteiden riittävyys, esimerkiksi liikenteen, tietoyhteiskunnan, tutkimuksen ja innovaatioiden ja ympäristön alan alueellisten strategioiden esittäminen YTK:ssa asetetussa määräajassa sekä seuranta- ja valvontajärjestelmien vahvistaminen.

Kansallinen rahoitusseurantajärjestelmä on täysin toimintakuntoinen. Käytännön toteutuksen seuranta saatiin käyntiin vuoden lopussa, ja järjestelmän toimivuus tarkastetaan vuoden 2002 ensimmäisten kuukausien aikana.

Ohjelma-asiakirjan täydennyksiin liitettävät määrälliset tulos- ja vaikutusindikaattorit saatiin määriteltyä, mitä komissio pitää erittäin tärkeänä toimenpiteenä.

Arvioijien valinta väliarviointia varten päättyi ennen vuoden loppua kolmea ohjelmaa lukuun ottamatta. Tämä merkitsee huomattavaa edistystä kauteen 1994-1999 verrattuna.

Valvontajärjestelyissä havaittiin merkittäviä puutteita.

Asetuksen (EY) N:o 438/2001 5 artiklassa säädetyt tiedot hallinto- ja maksuviranomaisten organisaatiosta myöhästyivät yleisesti asetuksessa säädetystä kolmen kuukauden määräajasta.

"Toisen tason" valvontajärjestelmien käyttöönotossa (ja yleensäkin asetuksen (EY) N:o 438/2001 säännösten täytäntöönpanossa) on tapahtunut huomattavia viivästyksiä, jotka on korjattava mahdollisimman pian.

Maksusitoumusten osuus oli 31.12.2001 mennessä 29 % ja maksujen osuus 7 % yhteisön tukikehyksen kokonaiskustannuksista. Komissiolle toimitettiin vuoden 2001 aikana kolme Euroopan aluekehitysrahastoa koskevaa menoilmoitusta.

ESR:n tukitoimissa Italian tavoite 1 -alueilla vuoden 2001 aikana pyrittiin soveltamaan operatiivisesti kaikkia toimenpideohjelmiin sisällytettyjä työllisyysstrategian periaatteita.

Nämä ponnistelut olivat erityisen merkittäviä alueilla, joilla Italialle esitetyt neuvoston työllisyyspoliittiset suositukset merkitsivät selvää linjanmuutosta yhteisön varojen käytössä. Tässä vaiheessa keskityttiin ensisijaisesti työttömiin, mutta samalla otettiin huomioon ennalta ehkäisevä lähestymistapa. Erityistä huomiota kiinnitettiin ammattikoulutusjärjestelmän parantamiseen ja työpaikkakoulutukseen yrityksissä.

Kannattaa myös panna merkille, että ponnisteluista huolimatta julkisten työvoimapalvelujen uudistamiseen kohdistuvat tukitoimet ovat myöhässä tavoite 1 -alueilla, etenkin henkilöresursseihin ja rakenteisiin kohdistuvissa investoinneissa. Tilanne on heikompi kuin Italian muilla alueilla ja näyttää riippuvan kunkin alueen lähtökohdista.

Innovatiivisista aloitteista on mainittava alueiden väliset hankkeet ja etenkin etelän ja pohjoisen välisiä liikenneyhteyksiä edistävät hankkeet, joilla pyritään parantamaan työntekijöiden työllisyyttä.

Oppilaitosten hyväksymisjärjestelmän käyttöönotosta voidaan mainita, että kaikki alueet ovat esittäneet järjestelmiensä yhteydessä erilaisia lainsäädäntöaloitteita. Tältä osin on pantava merkille, että hyväksymisjärjestelmän käyttöönotto täydentää ESR-rahoituksen myöntämisjärjestelmän uudistusta, sillä kaikkia alueita vaaditaan valitsemaan ammattikoulutushankkeet yleisissä tarjouskilpailumenettelyissä.

On huomattava, että miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen ja pimeän työn estämiseen liittyvän strategian soveltamisessa havaittiin tiettyjä viivästyksiä: strategian noudattaminen käytännössä on tuottanut vaikeuksia, vaikka neuvotteluissa oli sovittu, että kaikkiin ohjelmiin sisällytettäisiin asiaa koskevia toimia.

Maatalousalalla komissio hyväksyi 18.12.2001 Calabrian toimenpideohjelmaan muutoksen, joka koski useita toimenpiteitä, kuten yritystukia ja etenkin pienille ja rakenneongelmista kärsiville yrityksille myönnettyjä tukia.

Kaikille seitsemälle tavoite 1 -alueelle maksettiin ensimmäiset 7 %:n ennakkomaksut, jotka olivat yhteensä 208,8 miljoonaa euroa. Italian alueiden täytäntöönpanokertomuksissa vuodelta 2000 mainitaan hyvin vähän menoja, jotka liittyvät EMOTR:n ohjausosastosta osarahoitettuihin toimenpiteisiin.

Kalatalousalan toimenpideohjelma sai KOR:stä 122 miljoonan euron määrärahat, jotka on tarkoitettu laivastotoimenpiteisiin. Ohjelman strategisia painopisteitä ovat pyyntiponnistuksen suhteuttaminen kalavaroihin, laivaston uudistaminen ja nykyaikaistaminen sekä tekninen apu. Muut tavoite 1 -alueiden kalatalouden toimenpiteet on sisällytetty erillisiin alueohjelmiin. Alueita on kuusi (Calabria, Campania, Molise, Puglia, Sardinia ja Sisilia), ja niille KOR:stä myönnetty rahoitustuki on yhteensä 164 miljoonaa euroa.

Tavoite 2

Italian viranomaiset lähettivät Italian keski- ja pohjoisosien 14 ohjelmaa komissiolle vasta marraskuussa 2000, koska tavoite 2 -alueiden luettelon hyväksyminen kesti niin kauan. Helmikuun 2001 lopussa alkaneiden kumppanuusneuvottelujen jälkeen ohjelmien hyväksymisestä tehtiin saman vuoden kesä- ja heinäkuussa periaatepäätökset, ja lopulta komissio hyväksyi ne syyskuun ja marraskuun 2001 välisenä aikana yhtenäisinä ohjelma-asiakirjoina, joita rahoitetaan ainoastaan yhdestä rahastosta eli EAKR:sta. Ohjelmakaudella 2000-2006 EAKR:sta myönnetään tavoite 2 -alueille on noin 2,6 miljoonan euron rahoitustuet, joista noin 0,4 miljardia euroa on siirtymäkauden tukea. Näiden yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen arvioidut kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.

Ohjelma-asiakirjojen täydennykset hyväksyttiin seurantakomiteoiden ensimmäisissä kokouksissa, jotka pidettiin marras- ja joulukuussa 2001.

Tavoite 3

ESR:n tukitoimien tavoitteena oli soveltaa toimenpideohjelmiin sisällytettyjä työllisyysstrategian periaatteita. Työllisyyspolitiikan täytäntöönpano on alueiden vastuulla, mikä mahdollistaa myös Euroopan työllisyysstrategian soveltamisen paikallistasolla.

Nykyiset 15 tavoite 3 -ohjelmaa pääsivät vuonna 2001 täyteen vauhtiin: rahoituspuolella maksusitoumusten toteutumisaste on 18,73 % koko ohjelmakauden määrärahoista, mikä vastaa 66,07 %:a vuosiksi 2000-2001 varatuista määrärahoista.

Strategian keskeisistä teemoista sosiaalinen syrjäytyminen sekä yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen keskittyvät toimenpiteet saivat useimmilta hallintoviranomaisilta runsaasti huomiota.

Maksusitoumukset toteutuivat tyydyttävästi "ennalta ehkäisevään lähestymistapaan" perustuvissa työttömyyden torjuntatoimissa, joihin oli varattu huomattavat määrärahat yhteisön tukikehyksestä. Yhtä hyvin edistyi "korjaava lähestymistapa", joka on edelleen yksi alueellisten ohjelmien strategisista toimintalinjoista.

Sen sijaan työvoimapalvelujen uudelleenorganisointi viivästyi yleisesti, mikä todennäköisesti johtui muun muassa hankkeen toteutukseen liittyvistä hitaista hallinnollisista menettelyistä ja byrokratiasta.

Korkeakoulutukseen liittyvät toimet ovat edistyneet paremmin kuin muut saman toimintalinjan toimet, kuten ammattikoulutusjärjestelmän riittävyyden arviointi sekä toimet, joilla nuoria estetään keskeyttämästä koulunkäyntinsä. Vaikeudet johtuvat osittain Italiassa tällä alalla käynnissä olevasta uudistusprosessista sekä valtion ja alueiden välisestä uudesta toimivaltajaosta, josta on tehty perustuslakiuudistus.

Työpaikkakoulutuksen parantamisesta on saatu tyydyttäviä tuloksia etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, mikä tietyiltä osin vastaa edellisen kauden tavoite 4 -ohjelman kehitystä; tutkimukseen ja tekniikan kehittämiseen liittyvästä koulutuksesta sekä yrittäjähengen kohottamisesta on kuitenkin todettava, että tukitoimissa on ilmennyt huolestuttavia vaikeuksia todennäköisesti sen vuoksi, että nämä toimenpiteet ovat ESR-ohjelmissa uusia ja toimintamuotojen suunnittelu on osoittautunut ongelmalliseksi.

YTK:ssa asetettiin seuraavat kaksi tavoitetta: pyritään lisäämään talouskasvun työllistämisvaikutuksia ja parantamaan muita huonommassa asemassa olevien kohderyhmien integroitumista työelämään. Niiden edistämiseen myönnetyn rahoitustuen pitäisi vaikuttaa merkittävästi työllisyyden edistämiseen.

KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa KOR:n rahoitusosuus on 99,6 miljoonaa euroa, joista 46 miljoonaa euroa osoitettiin laivastoa koskeviin toimenpiteisiin (ensimmäinen 7 miljoonan euron ennakko on maksettu).

2.2.9. LUXEMBURG

1994-1999

Tavoitteet 2 ja 5b: alueen kasvua ja omia kehitysmahdollisuuksia tukevat henkilöresurssien kehittämistoimet herättivät paljon kiinnostusta. Loppuraportin alustavan version mukaan lähes kaikki käytettävissä olleet kokonaismäärärahat on käytetty. Menot saataneen lopullisesti tilitettyä ja todennettua vaaditussa määräajassa.

Tavoitteet 3 ja 4: kaikki ohjelmakauden hankkeet on nyt päätetty ja alustavan selvityksen mukaan ESR:sta myönnetyt 23 miljoonan euron tuet on käytetty loppuun. Menot saataneen lopullisesti tilitettyä ja todennettua vaaditussa määräajassa.

2000-2006

Tavoite 2

Komissio teki 25. helmikuuta 2000 päätöksen, jossa tähän tavoiteohjelmaan vahvistettiin kolme tukikelpoista aluetta. Komissio hyväksyi 27. joulukuuta 2001 yhtenäisen ohjelma-asiakirjan, jossa määritellään tukikelpoisilla alueilla sekä siirtymäkauden tukea saavalla alueella toteutettavat toimet. Se saa tukea vain yhdestä rahastosta (EAKR).

Tavoite 3

Kansallisen työllisyyssuunnitelman mukaisesti ohjelmassa keskitytään ammatillista koulutusta, työvoimapalvelujen nykyaikaistamista ja työvoiman ammattitaidon parantamista koskeviin toimiin, joihin on myönnetty 39 miljoonaa euroa yhteisön tukea. Vaikka työllisyyden kasvu on EU:n keskiarvoa voimakkaampaa, useat ongelmat vaivaavat sitkeästi Luxemburgin työmarkkinoita. Ongelmana on etenkin ikääntyvien henkilöiden heikko työllisyysaste ja se, että suuri määrä työikäisiä poistuu ennenaikaisesti työmarkkinoilta työkyvyttömyys- tai varhaiseläkkeelle.

Luxemburgin ohjelmassa on neljä painopistealuetta: 1) ehkäistään ennalta työttömyyttä ja vähennetään "passiivisista" järjestelmistä, kuten varhais- ja työkyvyttömyyseläkkeestä, riippuvaisten henkilöiden määrää, 2) edistetään sosiaalista integraatiota (mahdollisuuksien mukaan tietotekniikan alan) koulutuksella ja integraatiotuella sekä osuus- ja yhteisötaloudessa että avoimilla työmarkkinoilla, 3) edistetään elinikäistä oppimista yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla sekä yrittäjyyttä ja 4) lujitetaan miesten ja naisten tasa-arvoa työmarkkinoilla .

Joulukuussa 2001 järjestetyn ensimmäisen vuotuisen tapaamisen yhteydessä Luxemburgin viranomaiset ilmoittivat, että hankalasta käynnistymisvaiheesta huolimatta 80 % vuosien 2000-2003 rahoitustuesta saatiin sidottua ensimmäisten julkisten ehdotuspyyntöjen ratkettua. Alustavan selvityksen mukaan vain 25 % vuoden 2000 budjetissa käytettävissä olleista ESR:n määrärahoista on maksettu. Määrärahojen automaattinen peruuntuminen n+2-kauden lopussa ei siis ole kokonaan suljettu pois vuoden 2000 määrärahojen osalta, vaikka yhteistyökumppanit ovatkin päättäneet käyttää määrärahat loppuun. Niiden päättäväisyyttä on omiaan lujittamaan se, että Luxemburgin työttömyysaste kasvoi hieman vuoden 2001 jälkipuoliskolla.

2.2.10. ALANKOMAAT

1994-1999

Tavoite 1

Vuoden 2000 loppuun mennessä ohjelmasta suoritettujen maksujen osuus oli 75 % kokonaismäärärahoista eli huomattavasti edellisvuotta enemmän. Lopullinen tase osoittaa kuitenkin lähes varmasti, ettei kaikkia ohjelmaan käytettävissä olleita EU-määrärahoja ole saatu kulutettua. Yleisesti ottaen ohjelman vaikutus näyttää olleen positiivinen. Alueen BKT asukasta kohti lähentyy nyt tavoitteena olevaa 85 %:a EU:n keskiarvosta. Alueen yksityiset investoinnit ja työllisyys kasvavat tasaisesti ja ovat jo ylittäneet Alankomaiden keskiarvon. Myös uusien yritysten ja uusien teollisuusalueiden määrä on ylittänyt selvästi alkuperäiset tavoitteet. Sen sijaan matkailualan kehittämisessä on jääty jälkeen toivotuista tavoitteista.

Tavoite 2

Ohjelmakaudella 1994-1999 Alankomaissa oli viisi tavoite 2 -ohjelmaa (Zuid-Limburg, Zuidoost-Brabant, Arnhem-Nijmegen, Twente ja Groningen-Drenthe). Arnhem-Nijmegenin tavoite 2 -ohjelmassa on pyydetty maksukauden pidennystä. Kaikkien muiden ohjelmien loppuraportit ja loppumaksujen maksatushakemukset on lähetettävä viimeistään kesäkuussa 2002. Ilmoitetut menot ja ohjelman käytännön tavoitteet ovat edistyneet huomattavasti edellisvuotta paremmin, mutta monissa tapauksissa ne ovat yhä selvästi jäljessä alun perin suunnitellusta tavoitetasosta.

Tavoite 3

Joissakin ESR-hankkeissa havaitut sääntöjenvastaisuudet aiheuttavat edelleen ongelmia. Komission pyynnöstä Alankomaiden viranomaiset tekivät otantatutkimuksen joistakin vuosien 1994-1996 hankkeista. Näiltä vuosilta ei ole aiemmin tehty tarkastuksia. Tutkimuksen perusteella komissio päätti vahvistaa sääntöjenvastaisuuksien prosenttiosuudeksi 31,3 % ja käyttää sitä perusteena 24 artiklan mukaisessa päätöksessä, jolla Alankomaita vaaditaan palauttamaan huomattava määrä rahaa. Alankomaat ei ole lähettänyt loppumaksujen maksatushakemuksia vuosilta 1997-1999. Alankomaiden viranomaisten odotetaan pyytävän komissiolta lupaa käyttää asetuksessa säädettyä mahdollisuutta määräajan pidennykseen niin, että kauden 1994-1999 menot tilitetään viimeistään maaliskuun 2003 lopussa.

2000-2006

Tavoite 1

Flevolandin siirtymäkauden ohjelma kaudeksi 2000-2006 hyväksyttiin heinäkuussa 2000, ja se käynnistyi jokseenkin hitaasti, mikä johtui muun muassa paikallisten valtiontukijärjestelmien perusteellisesta muutoksesta. Vuoden 2001 kuluessa hyväksyttiin ohjelma-asiakirjan täydennys ja toimitettiin ensimmäinen vuotuinen täytäntöönpanokertomus. Tiedotusstrategian suunnitteluun ja toteuttamiseen käytettiin paljon aikaa, ja se onkin toiminut esimerkkinä hyvästä toimintatavasta muille tavoite 1 -alueille.

Seurantakomiteat pitivät kaksi kokousta. Touko- ja marraskuussa järjestetyissä kokouksissa keskusteltiin ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä, ja jälkimmäisessä niistä hyväksyttiin muun muassa paikallisia riskipääomarahastoja varten tarvittavat järjestelyt. Rahastoille odotetaan tärkeää roolia tavoite 1 -ohjelmassa.

YOA:ssa KOR-toimenpiteisiin on varattu 6 miljoonaa euroa. Vuoden 2001 loppuun mennessä ohjelmasta oli toteutunut vain vähäpätöinen osa. Suunnitellut investoinnit koskevat lähinnä pyyntiponnistuksen suhteuttamista kalavaroihin sekä kalan jalostusta ja kaupanpitoa.

Tavoite 2

Neljän tavoite 2 -alueen (Noord, Steden, Zuid ja Oost) yhtenäisistä ohjelma-asiakirjoista ensimmäinen hyväksyttiin heinäkuussa 2001 ja toinen maaliskuussa, ja loput kaksi komissio hyväksyi elokuussa 2001. "Noordin" YOA kattaa Frieslandissa, Groningenissa ja Drenthessä sijaitsevat tukikelpoiset alueet. "Stedenin" YOA:han on yhdistetty yhdeksän suuren ja keskikokoisen kaupungin ongelmalähiöt. "Zuidin" YOA koskee Brabantia, Limburgia ja pientä aluetta Zeelandissa, ja "Oostin" YOA kattaa Gelderlandin, Overijselin sekä pienen osan Utrechtiä. Kaksi jälkimmäistä yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa käsittävät enimmäkseen maaseutualueita, ja niitä koskevia neuvotteluja pitkitettiin, koska oli tehtävä selvä ero tavoite 2 -ohjelmista osarahoitettujen toimien ja maaseudun kehittämissuunnitelmasta tuettujen toimien välillä. Kaikki Alankomaiden tavoite 2 -ohjelmat saavat rahoitusta yksinomaan EAKR:sta.

Vuonna 2001 kaikista ohjelmista toimitettiin ensimmäiset vuotuiset täytäntöönpanokertomukset. Tiedot vuodelta 2000 olivat varsin yleisiä, koska ensimmäisten täytäntöönpanokertomusten kohdalla joustetaan vaatimuksista ja koska useimmat ohjelmat alkoivat myöhässä. Rahoituksesta ja käytännön toteutuksesta esitettiin vähän numerotietoja. Vuoden loppuun mennessä seurantakomiteat olivat hyväksyneet neljä ohjelma-asiakirjan täydennystä. Ohjelmien organisaatiojärjestelyjen, etenkin ohjelmien hallinnointijärjestelmien puolesta nähtiin paljon vaivaa.

Tammikuussa 2002 järjestettiin ensimmäinen komission ja Alankomaiden viranomaisten välinen vuotuinen tapaaminen, jossa tarkasteltiin ohjelmien täytäntöönpanoa vuonna 2001. Tärkein päätelmä oli, että ohjelmien täytäntöönpano oli edistynyt pääosin tyydyttävästi, mutta ohjelmien välillä oli tiettyjä eroja. Erityisen hyvin on edistynyt suurin ohjelma "Noord", joka saa huomattavasti varoja myös alueellisesta erityisohjelmasta.

Tavoite 3

Uusi ohjelma alkoi vasta heinäkuussa 2001 sen jälkeen, kun uudet kansalliset ESR-tukisäännöt oli julkaistu valtion Virallisessa lehdessä. Tähän mennessä rahoituksen toteuttaminen on tuottanut pettymyksen. Entisessä ohjelmassa ratkaisematta jääneet monet väärinkäytösongelmat ovat saaneet hakijat epäröimään hankkeiden ehdottamista uuteen ohjelmaan. Jotta maksujen toteutuminen nopeutuisi, kaikki 536 kuntaa hyväksyttiin hakijoiksi tavoite 3 -ohjelmaan. Tähän mennessä on saatu 63 tukihakemusta, joiden arvo on 150 miljoonaa euroa. Vuonna 2001 tehtiin vain kahdeksan taannehtivaa päätöstä vuodeksi 2000.

KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Tavoitteen 1 ulkopuolisia alueita koskeva kalatalouden rakenneohjelma toimitettiin komissiolle 29. joulukuuta 2000, ja KOR:n rahoitusosuus ohjelmassa on 32,1 miljoonaa euroa. Ohjelma hyväksyttiin vasta 17. tammikuuta 2002.

2.2.11. ITÄVALTA

1995-1999

Tavoite 1

Itävallan ainoassa ohjelmakaudella 1995-1999 toteutetussa tavoite 1 -ohjelmassa (Burgenland) vuodesta 2001 muodostui toimintavuosi, jonka aikana seurattiin ja päätettiin aikaisempina vuosina hyväksyttyjä hankkeita, sillä maksukausi päättyi 31. joulukuuta 2001.

Vuoden 2001 loppuun mennessä 93 % rakennerahastojen kokonaissitoumuksista oli maksettu.

Burgenlandiin tehtiin ESR:n määrärahojen toteutumista koskeva tarkastuskäynti, jonka seurauksena päätettiin, että maksut jäädytettäisiin ja asiasta vastaavan talous- ja työministeriön kautta suoritettaisiin yleinen tilintarkastus.

Tavoite 2

Vuosi 2001 oli Itävallan neljän tavoite 2 -ohjelman (Oberösterreich, Niederösterreich, Steiermark ja Vorarlberg) viimeinen täytäntöönpanovuosi. Niinpä kyseisenä vuonna suoritettiin pelkästään maksuja. Aiempina vuosina hyväksyttyjä ohjelmia seurattiin ja päätettiin.

Suuremmissa tavoite 2 -ohjelmissa, kuten Steiermarkin ja Niederösterreichin ohjelmissa, asetetut tavoiteindikaattorit on selvästi saavutettu ja useimmissa tapauksissa jopa ylitetty. Esimerkiksi Steiermarkin tavoite 2 -ohjelmassa tavoitteena oli luoda 1 000 työpaikkaa, mutta uusia työpaikkoja tulikin yhteensä 3 200 eli kolme kertaa odotettua enemmän.

Vuoden 2001 loppuun mennessä 83 % rakennerahastojen kokonaissitoumuksista näille neljälle tavoite 2 -ohjelmalle oli maksettu.

Tavoite 3 -ohjelman lopullisena tuensaajana oli työvoimavirasto ("Arbeitsmarktservice") ja sen koordinaattorina toimi työ-, terveys- ja sosiaaliministeriö. Liittotasavallan sosiaali- ja vammaisasioista vastaava viranomainen osallistui vammaisiin liittyvien toimien hallinnointiin yhdessä Arbeitsmarktservicen kanssa. Arbeitsmarktservice käytti 88 % varoista, ja loput 11 % menivät liittovaltion viranomaisille. Ohjelmassa onnistuttiin saavuttamaan kaikki suunnitellut kohderyhmät. Noin 50 % tukea saaneista oli naisia.

Tavoite 4 -ohjelman tavoitteiden ristiriitaisuus johti siihen, että tuensaajien enemmistönä olivat yritykset, joiden oli päätettävä, ketkä niiden työntekijöistä voisivat osallistua ammattitaidon kehittämistä koskeviin toimenpiteisiin ("työntekijöiden sopeutuminen teollisuuden ja tuotantojärjestelmien muutoksiin"). Yritysten edut siis voittivat.

Ohjelmaan pääsi melko vähän ongelmaryhmien edustajia, kuten työttömyysuhan alaisia työntekijöitä. Myönteisistä vaikutuksista voidaan mainita, että nimenomaan pk-yritykset saivat henkilöstönsä ammattitaidon kehittämiseen huomattavasti lisätukea. Kielteisenä vaikutuksena voidaan pitää sitä, että suhteettoman suuri osuus rahoituksesta päätyi suuryrityksille.

2000-2006

Tavoite 1

Burgenlandin tavoite 1 -ohjelman yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan tehtiin vuoden 2001 aikana jo kaksi muutosta. Päätökset tehtiin touko- ja joulukuussa 2001, ja ne koskivat pääasiassa rahoitus- ja valtiontukitaulukoita. Rahoitusmuutoksista on mainittava, että valtion rahoitusosuutta ESR-toimiin alennettiin budjettisyistä. Lisäksi rakennerahastojen rahoitusosuus teknisen avun toimissa oli lievästi ylimitoitettu ja sitä oli korjattava. Valtiontukijärjestelmien luetteloa muutettiin sisällyttämällä siihen kaikki ohjelmien täytäntöönpanossa nykyisin tarvittavat tukijärjestelmät.

Ohjelma-asiakirjan täydennys hyväksyttiin seurantakomitean toisessa kokouksessa kesäkuussa 2001, ja komissio totesi 20. heinäkuuta 2001, että se täyttää asetuksen (EY) N:o 1260/99 vaatimukset yhtenäisen ohjelma-asiakirjan pääasiallisena täytäntöönpanovälineenä.

Uuden ohjelmakauden ensimmäinen täytäntöönpanokertomus vuodelta 2000 lähetettiin heinäkuussa 2001 komissiolle, joka hyväksyi sen elokuussa. Siinä esitetyt rahoitustiedot osoittivat ohjelman käynnistyneen varsin hyvin etenkin henkilöresurssien, infrastruktuurien, tutkimuksen ja kehityksen sekä matkailun markkinoinnin aloilla.

Ohjelmassa käytetyn seurantajärjestelmän ansiosta myönteisten tai kielteisten kehitysmuutosten odotetaan paljastuvan jo varhaisessa vaiheessa, jolloin ohjelman johto voi reagoida niihin välittömästi. Seurantajärjestelmään on tallennettu kaikki hyväksytyt ja suositellut hankkeet ja jopa sellaiset hankkeet, jotka ovat vasta valmisteluvaiheessa.

YOA:ssa maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeviin toimenpiteisiin on osoitettu 41,3 miljoonaa euroa, joista osa maksetaan EMOTR:sta. Vuoden 2001 lopussa komissio oli maksanut ensimmäisen 2,8 miljoonan euron ennakkomaksun, sekä ensimmäisen 1,8 miljoonan euron suuruisen menokorvauksen.

YOA:ssa KOR:n toimenpiteisiin on varattu kaikkiaan 0,8 miljoonaa euroa. Ne käytetään pääasiassa vesiviljelyn tukemiseen. Ensimmäiset toimet käynnistyivät vuonna 2001.

Tavoite 2

Komissio hyväksyi Kärntenin, Niederöstereichin, Oberösterreichin, Salzburgin, Steiermarkin, Vorarlbergin ja Tirolin tavoite 2 -alueiden yhtenäiset ohjelma-asiakirjat maaliskuussa 2001. Niitä seurasi Wienin tavoite 2 -ohjelma heinäkuussa 2001. Näiden seitsemän ohjelman menot ovat tukikelpoisia 1. tammikuuta 2000 lähtien ja Wienin ohjelman menot 4. heinäkuuta 2000 lähtien, koska ohjelma toimitettiin komissiolle muita myöhemmin.

Wieniä lukuun ottamatta seurantakomiteoiden ensimmäiset kokoukset pidettiin toukokuussa 2001 St.Pöltenissä ja Salzburgissa, ja kokouksissa hyväksyttiin näiden seitsemän ohjelman ohjelma-asiakirjojen täydennykset. Wienin tavoite 2 -ohjelman seurantakomitea kokoontui syyskuussa 2001. Komissio hyväksyi ohjelma-asiakirjojen täydennykset heinäkuussa 2001 sekä Wienin asiakirjan joulukuussa 2001.

Wieniä lukuun ottamatta kaikkien ohjelmien ensimmäiset täytäntöönpanokertomukset lähetettiin heinäkuussa 2001 komissiolle, joka hyväksyi ne elokuussa 2001. Wienin tavoite 2 -ohjelman ensimmäinen täytäntöönpanokertomus on toimitettava 30. kesäkuuta 2002 mennessä, koska tässä YOA:ssa määritelty menojen tukikelpoisuuden alkamispäivä on myöhempi kuin 1. tammikuuta 2000.

Koska ensimmäisten täytäntöönpanokertomusten kohdalla joustetaan vaatimuksista, vuodelta 2000 saadut tiedot ovat melko yleisluonteisia ja koostuvat lähinnä ohjelmien suunnitteluprosessin ja täytäntöönpanon organisoinnin kuvauksista.

Rahoitus pääsi käyntiin vain muutamassa toimenpiteessä, mutta eri ohjelmien välillä on suuria eroja. Tirolin tavoite 2 -ohjelman ensimmäisten täytäntöönpanokertomuksen mukaan 20 toimenpiteen joukosta vain kahden toimenpiteen tukikelpoisista kustannuksista on toimitettu menoilmoitukset, kun taas Kärntenin ohjelman 11 toimenpiteen joukosta viiteen ja Niederösterreichin ohjelman 22 toimenpiteen joukosta 12:een oli liitetty rahoitustietoja (lähinnä T&K:n, aluekehityksen ja "pehmeän tuen" alalta).

Kolmeen ohjelmaan (Kärnten, Steiermark ja Wien) sisältyy ESR:n rahoitusosuus. Tähän mennessä vain Kärnten on ilmoittanut tukikelpoisia menoja.

Seitsemästä tavoite 2 -ohjelmasta saatiin ensimmäinen välimaksun maksatushakemus syksyllä 2001, ja maksut suoritettiin vuodenvaihteessa.

Itävallan tavoite 1- ja 2 -ohjelmien hallintoviranomaisten kanssa järjestettiin ensimmäinen vuotuinen tapaaminen 22. marraskuuta 2001. Kokouksen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin EU:n aluepolitiikan kehittämistä rajaseutualueilla unionin laajentumista ajatellen. Toisessa osassa keskityttiin hallinnollisiin aiheisiin ja keskusteltiin tavoite 1- ja 2 -ohjelmien hallintoviranomaisten ja muiden ohjelmista vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin, ohjelman hallinnointiin, ensi kokemuksiin, tietojenvaihtoon ja tilintarkastuskertomuksiin liittyvistä keskeisistä seikoista.

Tavoite 3

Komissio hyväksyi tavoite 3 -ohjelman 8. elokuuta 2000. Wienissä 21. marraskuuta 2001 järjestetyssä Euroopan komission ja Itävallan hallintoviranomaisten vuotuisessa tapaamisessa keskityttiin ohjelman viimeisimpiin täytäntöönpanovaiheisiin.

Lopullisista tuensaajista (työvoimavirasto, liittotasavallan talous- ja työministeriö, liittotasavallan opetus-, tiede- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaaliturva- ja väestöministeriö) työvoimavirasto saa suurimman osan ESR:n tuesta (noin 60 %). Noin 17 % käytettävissä olevista ESR:n määrärahoista varattiin sosiaaliturva- ja väestöministeriölle (vammaisten tukemiseen) ja opetus-, tiede- ja kulttuuriministeriölle (elinikäisen oppimisen edistämiseen).

Liittomaat ovat puolestaan tehneet alueelliset työllisyyssopimukset ja saavat niihin melko vaatimattoman 2-3 %:n tuen. Liittotasavallan talous- ja työministeriö keskittyy lähinnä tasa-arvon valtavirtaistamiseen.

Määrärahojen toteutumisesta voidaan todeta, että työvoimaviraston odotettiin ottavan määrärahat käyttöön viimeistään vuonna 2001. Sosiaaliturva- ja väestöministeriön arvioitiin käyttävän enintään 60 % määrärahoista vuonna 2001, koska se hallinnoi myös erityisohjelmia, Equal-ohjelmaa ja niin kutsuttua "Miljardi vammaisille" -ohjelmaa (Behindertenmilliarde). Opetus-, tiede- ja kulttuuriministeriö, joka vastaa kouluista, aikuiskasvatuksesta ja korkeakouluista, on tähän mennessä kuluttanut vähemmän määrärahoja, koska koulujen toiminta on sidoksissa vuotuiseen opetussuunnitelmaan ja hankkeet ovat enimmäkseen lukukausikohtaisia.

Liittotasavallan talous- ja työministeriön avuksi perustettiin aikoinaan joukko erillisiä yksiköitä, kuten alueellisista työllisyyssopimuksista, tasa-arvon valtavirtaistamisesta ja tiedotusasioista vastaavat yksiköt, arviointiyksikkö, jonka tehtävänä on arvioida pysyvästi ESR:n varojen hoitoa (jatkuva arviointi), sekä Equal-toimisto. Ne ovat yksityisoikeudellisia yksiköitä, jotka on perustettu EU:n laajuisen tarjouskilpailun perusteella. Jatkuva arviointi eroaa asetuksen (EY) N:o 1260/1999 mukaisesta arvioinnista, ja sen tavoitteena on antaa välitöntä palautetta ohjelman täytäntöönpanosta.

KOR (tavoite 1 -alueiden ulkopuolella)

Komissio hyväksyi Itävallan toisen kalatalouden rakennepoliittisen ohjelman 30. lokakuuta 2000. KOR:n rahoitusosuus ohjelmassa on tällä kaudella 4,2 miljoonaa euroa. Myöhemmin komissio hyväksyi myös jäsenvaltion esittämän kansallisen tukiohjelman. Ohjelma toteutui suunnitelmien mukaisesti vuosina 2000-2001.

2.2.12. PORTUGALI

Edelliset ohjelmakaudet

Vuoden 2001 aikana päätettiin yksi ennen vuotta 1989 aloitettu tukitoimi ja yksi ohjelmakauden 1989-1993 tukitoimi. Loput tukitoimista on päätettävä vuoden 2002 aikana.

Ohjelmakauden 1994-1999 rahoituksesta voidaan todeta, että noin 99 % koko kaudeksi varatuista määrärahoista on toteutunut.

KOR:n rahoitusosuutta vuosiksi 1994-1999 supistettiin alun perin myönnetyistä 182 miljoonasta eurosta 164 miljoonaan euroon, ja vuoden 1999 osuus on 44 % KOR:n kokonaistuesta.

2000-2006

Vuonna 2001 toiminta keskittyi suurelta osin ohjelmatyön viimeistelyyn sekä hallinto-, seuranta- ja valvontarakenteiden perustamiseen. Madeiraan ja Azoreihin voidaan soveltaa muiden perustamissopimuksen 299 artiklassa määriteltyjen unionin syrjäisimpien alueiden ohella 28. kesäkuuta 2001 tehtyä neuvoston päätöstä, jossa sallitaan suurempien osarahoitusosuuksien myöntäminen monilla aloilla.

Vuonna 2000 hyväksyttiin 18 toimenpideohjelmaa. Teknisen avun ohjelmassa, joka hyväksyttiin 20. maaliskuuta 2001, yhteisön rahoitusosuus on 81,31 miljoonaa euroa, josta 36,4 miljoonaa euroa maksetaan EAKR:sta ja 44,9 miljoonaa euroa ESR:sta. Teknisen avun ohjelmalla tuetaan yhteisön tukikehyksen täytäntöönpanoa ja rakennerahastojen hallinnointia; siihen sisältyy myös toimia, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen teknistä ja pedagogista laatua. Lisäksi avustetaan temaattisia työryhmiä, jotta voitaisiin parantaa toiminnan laatua ensisijaisina pidetyillä aloilla.

Kunkin toimenpideohjelman seurantakomitea piti kaksi kokousta vuonna 2001. Ensimmäisen vuosipuoliskon kokouksissa hyväksyttiin lopulliset versiot ohjelma-asiakirjojen täydennyksistä, joiden ensimmäiset versiot oli esitelty vuoden 2000 jälkipuoliskolla kokoontuneille seurantakomiteoille.

Hallintoviranomaiset ovat yhteistyössä komission yksiköiden kanssa parantaneet ohjelma-asiakirjojen täydennyksiä erityisesti täsmentämällä hankkeiden valintaperusteita tietyissä toimenpiteissä, määrittelemällä tulosindikaattorit ja suoritusvarauksen jakomenettely sekä parantamalla ohjelma-asiakirjojen täydennysten ja niitä vastaavien ohjelmien johdonmukaisuutta.

Yksi vuoden 2001 kehitystyön tuloksista oli rakennerahastoista tuettuja hankkeita koskevan tietojärjestelmän käyttöönotto. Tietokannan avulla voidaan seurata paitsi tukitoimien rahoitusta myös hankkeiden käytännön toteutusta sekä eri toimenpiteiden tuloksia. Tämä vuodesta 2002 lähtien täysipainoisesti toiminut järjestelmä on YTK:n yleisen koordinoinnin keskeinen apuväline ja sitä käytetään tärkeänä tietolähteenä myös väliarvioinnissa sekä jaettaessa suoritusvarausta vuoden 2004 alussa.

Ensimmäiset vuotuiset tapaamiset hallintoviranomaisten kanssa järjestettiin lokakuussa 2001. Niiden yhteydessä komissio keskusteli hallintoviranomaisten kanssa vuoden 2000 täytäntöönpanokertomusten ja seurantakomiteoiden kokouksista saamiensa tietojen perusteella muun muassa seuraavista täytäntöönpanoon liittyvistä keskeisistä näkökohdista: toimenpiteiden tasolla määriteltyjen painopisteiden mukaisten valintaperusteiden soveltaminen hankkeisiin, seuranta- ja valvontajärjestelmien tehostaminen, järjestelyt, joilla varmistetaan pysyminen rahoitussuunnitelmissa, sekä tukijärjestelmien seuranta.

Väliarviointia varten kuhunkin ohjelmaan perustettiin tekninen arviointiryhmä, johon osallistuu myös komission edustajia. Arviointiryhmien työn perusteella voitiin määritellä tarkka aikataulu väliarvioinnin käynnistämiselle. Arviointiryhmät määrittelivät kaikille arvioinneille yhteiset ohjeet, jotta voitaisiin koota yhteisön tukikehyksen arviointia varten tarvittavat tiedot ja varmistaa johdonmukainen lähestymistapa.

Lisätäkseen rakennerahastojen toimien julkisuutta Portugalissa komissio järjesti marraskuussa 2001 yhteistyössä Portugalin viranomaisten kanssa seminaarin, jonka tavoitteena oli ohjata YTK:n ja toimenpideohjelmien tiedotussuunnitelmista vastaavia virkamiehiä ja muita vastuuhenkilöitä asetuksen (EY) N:o 1159/2000 soveltamisessa sekä esitellä muiden jäsenvaltioiden tiedotustoiminnassa ja mainonnassa käytettyjä hyviä toimintatapoja.

Valvontajärjestelmien käyttöönotto on viivästynyt, ja Portugalin viranomaisten on korjattava tilanne mahdollisimman pian. Yksityiskohtaisten valvontasääntöjen soveltamisessa havaittiin puutteita etenkin henkilöresurssien ja koulutuksen aloilla. Ne on korjattava vuoden 2002 alkupuoliskon aikana.

Rahoituksen toteutuminen edistyi merkittävästi suurimmassa osassa toimenpideohjelmista. Komissiolle toimitettiin vuoden 2001 aikana 61 Euroopan aluekehitysrahastoa koskevaa menoilmoitusta. Maksatushakemuksia lähetettiin kaikista ohjelmista teknisen avun ohjelmaa lukuun ottamatta.

Vuonna 2001 maksettiin välimaksuina noin 988 miljoonaa euroa EAKR:n määrärahoja.

Toimenpideohjelmien hallintoviranomaiset päättivät ohjelmiin sisältyvien suurhankkeiden rahoituksesta asetuksen (EY) N:o 1260/1999 mukaisesti. Komissio vastaanotti ja hyväksyi vuoden 2001 aikana seitsemän suurhankkeita koskevaa ehdotusta. Suurhankkeet liittyvät maakaasun varastointiin (kaksi hanketta) ja liikenteen infrastruktuureihin (viisi hanketta).

Henkilöresurssien alalla työllisyys- ja koulutusalan ohjelmia käsitelleissä vuosittaisissa tapaamisissa analysoitiin, miten ESR:n tuki on vaikuttanut Euroopan työllisyysstrategiaan ja sosiaaliseen integraatioon.

Kansalliset viranomaiset laativat yhteistyössä komission kanssa asiakirjan, jossa esitetään suosituksia nimenomaan ESR:sta rahoitettujen toimenpiteiden arvioimiseksi eri ohjelmissa.

Maatalousalalla kaikkien EMOTR:n ohjausosastosta tukea saavien kahdeksan ohjelman täytäntöönpanokertomukset toimitettiin komissiolle, joka totesi ne tyydyttäviksi. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimenpideohjelmassa suoritettiin kolme maksua, joista ensimmäinen 76,8 miljoonan euron maksu (7 %:n ennakko) maksettiin vuonna 2000 ja kaksi muuta yhteensä 47 miljoonan euron maksua vuonna 2001. Tämä on yhteensä 11,3 % EMOTR:n ohjausosastosta tähän ohjelmaan varatuista määrärahoista.

Kalatalousalan toimenpideohjelmassa KOR:n rahoitusosuus on 163 miljoonaa euroa (ensimmäinen 11,4 miljoonan euron ennakko on maksettu), josta 64 miljoonaa euroa osoitettiin kalastuslaivastoa koskeviin toimenpiteisiin ja 56 miljoonaa euroa kalavarojen suojeluun ja kehittämiseen, satamalaitteisiin sekä jalostukseen ja kaupanpitoon.

Tämän erityisohjelman lisäksi kalatalousalan toimenpiteitä sisältyi seuraaviin kuuteen alueelliseen ohjelmaan: Azorien, Madeiran, Alentejon, Algarven, Centron ja Norten ohjelmiin (yhteensä 54,5 miljoonaa euroa). Ohjelmien painopisteitä olivat pääasiassa vesiviljelyn kehittäminen ja tuotteiden laadun parantaminen.

2.2.13. SUOMI

1995-1999

Vuosi 2001 oli kauden 1995-1999 aluekehitysohjelmiin sisältyvien hankkeiden viimeinen täytäntöönpanovuosi. Tukien viimeinen maksupäivä hankkeille oli 31. joulukuuta 2001.

Tavoite 6- ja 2 -ohjelmien (1997-1999) täytäntöönpanokertomukset vuodelta 2000 hyväksyttiin seurantakomiteoissa ja toimitettiin komissiolle lokakuussa 2001. Niistä ilmeni, että hankkeille oli vuoden 2000 loppuun mennessä maksettu hyvin suuri osuus EU:n tukibudjetista varsinkin tavoitteessa 6 (miltei 90 %).

Komissio julkaisi vuonna 2001 tarjouskilpailuja tavoite 2- ja 6 -ohjelmien jälkiarvioinneista. Tavoite 2 -ohjelmien jälkiarvioinnit alkoivat vuoden 2001 lopussa ja tavoitteessa 6 arvioinnin odotetaan käynnistyvän vuoden 2002 alkupuolella.

2000-2006

Tavoitteet 1 ja 2

Manner-Suomessa on käynnissä kaksi tavoite 1 -ohjelmaa (Itä- ja Pohjois-Suomessa) ja kaksi tavoite 2 -ohjelmaa (Etelä- ja Länsi-Suomessa) ja ruotsinkielisellä Ahvenanmaalla yksi tavoite 2 -ohjelma.

Vuonna 2001 Manner-Suomen seurantakomiteoiden ensimmäiset kokoukset järjestettiin touko- ja kesäkuussa. Yksi asialistan tärkeimmistä kohdista oli ohjelmakauden 2000-2006 ensimmäisten täytäntöönpanokertomusten hyväksyminen vuodelta 2000. Lisäksi komissio esitteli kokouksissa toisen koheesioraportin, josta myös keskusteltiin. Ahvenanmaan ensimmäinen tavoite 2 -ohjelman seurantakomitea kokoontui helmikuussa 2001 käynnistääkseen ohjelman ja viimeistelläkseen ohjelma-asiakirjan täydennyksen.

Manner-Suomen ohjelmien seurantakomiteat pitivät toiset kokouksensa joulukuussa. Tavoite 1 -ohjelman seurantakomitean kokouksissa keskusteltiin ensimmäisistä ohjelmanmuutostarpeista. Komiteat hyväksyivät kansallisen arvioinnin ohjausryhmän valmistelemat väliarviointia koskevat sopimusehdot ja tarjouspyynnön. Seurantakomiteoiden vuonna 2000 perustama ohjausryhmä koostuu alueiden, ministeriöiden ja komission edustajista, ja sen tehtävänä on valmistella tavoite 1- ja 2 -ohjelmien väliarviointia. Se kokoontui kolme kertaa vuonna 2001.

Useimpiin seurantakomiteoiden kokouksiin liittyi erilaisia esittelyjä tai vierailuja hankekohteisiin, ja lisäksi järjestettiin useita lehdistötilaisuuksia. Kesäkuussa järjestettyjen tavoite 1 -seurantakomitean kokousten yhteydessä Joensuussa järjestettiin myös kansainvälinen seminaari, jossa vertailtiin kokemuksia ja keskusteltiin koheesiopolitiikan tulevaisuudesta. Seminaariin saapui noin 100 osanottajaa yhteisön muilta tavoite 1 -alueilta ja ehdokasvaltioista. Helsingissä pidettiin joulukuussa tavoite 2 -ohjelmien seurantakomiteoiden kokous, johon liittyi kaupunkeihin liittyviä asioita käsittelevä yksipäiväinen seminaari.

Ohjelmatyövaihe saatiin päätökseen, kun valmiit ohjelma-asiakirjojen täydennykset toimitettiin komissiolle kesäkuussa 2001. Joidenkin teknisten korjausten jälkeen komissio vahvisti ohjelma-asiakirjan täydennysten vastaavan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 vaatimuksia.

Tavoite 1- ja 2 -ohjelmien täytäntöönpanokertomukset saapuivat komissioon kesäkuun 2001 lopussa. Tutkittuaan kertomukset komissio piti niitä tyydyttävinä, kun otetaan huomioon ensimmäisen toteutusvuoden erityisolot. Kertomusten mukaan sekä tavoite 1- että tavoite 2 -ohjelmat pääsivät täyteen vauhtiin vuoden 2000 aikana. Vuoden 2001 seurantatiedot osoittivat sekä maksusitoumusten (hankkeista tehtyjen päätösten) että hankkeille suoritettujen maksujen edistyvän hyvin tavoite 1- ja 2 -alueilla ja myös tavoite 2 -siirtymäalueilla.

Komission ja Manner-Suomen tavoite 1- ja 2 -ohjelmien hallintoviranomaisen välinen ensimmäinen vuotuinen tarkastelukokous pidettiin Brysselissä 23. marraskuuta 2001. Kokouksessa tarkasteltiin ohjelmatyön päävaiheita, vuoden 2000 täytäntöönpanokertomuksia, vuoden 2000 tärkeimpiä tapahtumia ja tuloksia, seurantaa ja valvontaa, toimintaympäristön ja sosioekonomisen tilanteen kehitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia täytäntöönpanoon sekä tulevaan koheesiopolitiikkaan liittyvää kehitystä. Kokouksessa päätettiin muun muassa kehittää vuotuista raportointia ja edistää temaattisia keskusteluja ja linjakeskusteluja seurantakomiteoissa. Lisäksi pantiin merkille, että toisen koheesioraportin julkaisemisen jälkeen vuonna 2001 aluepolitiikan pääosasto oli saanut kaksi kannanottoa, joista toinen tuli maakunnilta ja toinen Kuntaliitolta.

Ahvenanmaan tavoite 2 -ohjelman hallintoviranomaisen kanssa pidettiin vuotuinen tarkastelukokous 27. marraskuuta 2001. Koska ohjelma käynnistyi alkukeväällä 2001, tässä ensimmäisessä kokouksessa keskityttiin tarkastelemaan täytäntöönpanon aloitusvaihetta.

Hallintoviranomaiset toimittivat ensimmäiset välimaksujen maksatushakemukset Manner-Suomen tavoite 1 -ohjelmista syyskuun 2001 lopussa, Manner-Suomen tavoite 2 -ohjelmista lokakuun 2001 lopussa ja Ahvenanmaan tavoite 2 -ohjelmasta marraskuun lopussa. Kaikki hakemukset saapuivat säännösten mukaisesti 18 kuukauden kuluessa ohjelman hyväksymisestä. Euroopan aluekehitysrahastosta maksettiin tavoite 1 -ohjelmille ensimmäiset välimaksut joulukuussa 2001.

Henkilöresurssien alalla komission ja hallintoviranomaisten välinen ensimmäinen vuotuinen tarkastelukokous järjestettiin Brysselissä 23. marraskuuta. Se oli tavoite 1- ja 2 -ohjelmille yhteinen kokous, jossa keskusteltiin ESR:n ja Euroopan työllisyysstrategian välisistä yhteyksistä sekä siitä, miten ESR:sta rahoitetut toimet täydentävät toisiaan tavoitteissa 2 ja 3 .

Maatalousalalla Itä-Suomessa tehtiin kaikkiaan 1 390 ja Pohjois-Suomessa 971 hankepäätöstä. Rahoitus on toteutunut nopeimmin "Maatilainvestoinnit"-toimenpidekokonaisuudessa. Suomi on noudattanut tavoitetta 1 koskevissa yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa osittain samantyyppistä toimintamallia kuin Leader-ohjelmassa.

Kalatalouden alalla KOR:stä on myönnetty Pohjois-Suomelle 2,65 miljoonan euron tuet (ensimmäinen 0,19 miljoonan euron ennakko on maksettu), jotka käytetään pääasiassa jalostukseen, kalastussatamiin ja vesiviljelyyn. Muiden tavoite 1 -alueiden (Itä-Suomi) KOR-tuki on 4,2 miljoonaa euroa (josta on maksettu ensimmäinen 0,3 miljoonan euron ennakko). Pääasiallisia rahoituskohteita ovat jalostus ja kalastussatamat.

Tavoite 3

Tavoite 3 -ohjelmassa (joka ei koske Ahvenanmaata) ESR:n rahoitusosuus on 416 miljoonaa euroa. Yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa määritellään seuraavat neljä poliittista toimintalinjaa ESR:n rakennepoliittisen viitekehyksen mukaisesti: 1. hyödynnetään työvoiman kysyntää ja edistetään työllistettävyyttä (29 % ESR:n tukiosuudesta), 2. edistetään tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämässä (19 % ESR:n tukiosuudesta), 3. parannetaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta, edistetään ammatillista liikkuvuutta ja vahvistetaan koulutuksen ja työelämän yhteensovittamista (19 % ESR:n tukiosuudesta) ja 4. kehitetään osaamispääomaa tukemaan yrittäjyyttä ja työelämän laatua sekä tutkimuksen ja teknologian hyödyntämistä (29 % ESR:n tukiosuudesta). Lisäksi mukana on teknisen avun toimintalinja (4 % ESR:n tukiosuudesta).

Tavoite 3 -ohjelmassa pyritään vaikuttamaan pääasiassa seuraaviin työmarkkinaongelmiin: korkea työttömyysaste, tiettyjen kohderyhmien (esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, työttömien nuorten, ikääntyvien ja vammaisten) vaara syrjäytyä työmarkkinoilta sekä työmarkkinoiden pullonkaulojen lisääntyminen.

Ensimmäinen vuotuinen tarkastelukokous järjestettiin lokakuussa Helsingissä. Siellä käsiteltiin seuraavia asioita: johdonmukaisuus ehdotetun strategian kanssa, yhteydet Euroopan työllisyysstrategiaan, horisontaalisten teemojen toteutus, rahoitusasiat, hallinto- ja rahoitusvalvontajärjestelmät, seuranta, arviointi sekä yhteisön toimintalinjojen noudattaminen. Sovittiin, että hallintoviranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ohjelman täytäntöönpanon parantamiseksi.

Ahvenanmaan autonomisen läänin erillinen tavoite 3 -ohjelma, joka sai ESR:sta 2,6 miljoonan euron rahoituksen, edistyi seuraavasti (tilanne 31.12.2001): ESR:n maksusitoumusten toteutumisaste oli 20 % ja maksujen 8 %; hankkeita oli 28 ja niiden osanottajamäärä oli 750. Vuotuinen tarkastelu järjestettiin tuen täytäntöönpanosta käydyn kirjeenvaihdon muodossa.

KOR (tavoite 1 -alueiden ulkopuolella)

KOR:n kokonaistuki kaudeksi 2000-2006 on 32 miljoonaa euroa (ensimmäinen 2,25 miljoonan euron ennakko on maksettu). Siitä 55 % osoitetaan kalavarojen suojeluun ja kehittämiseen, vesiviljelyyn, kalastussatamien laitteisiin, kalan jalostukseen ja kaupanpitoon sekä sisävesikalastukseen; 11 % tuesta on varattu Ahvenanmaalle, jolla on erillinen ohjelma.

2.2.14. RUOTSI

1995-1999

Komissio vastaanotti vuoden 2000 täytäntöönpanokertomukset heinä- ja lokakuun 2001 välisenä aikana. Tavoite 6 -ohjelman täytäntöönpanokertomuksen mukaan vuoden 2000 loppuun mennessä hankkeille oli maksettu 78 % EU:n määrärahoista. Viidessä tavoite 2 -ohjelmassa hankkeille oli maksettu 68-83 % EU:n määrärahoista. Tähänastisten tulosten perusteella uusien työpaikkojen ja yritysten määrä ylittää selvästi ohjelman tavoitteet.

Komissio julkaisi vuonna 2001 tarjouspyyntöjä tavoite 2- ja 6 -ohjelmien jälkiarvioinneista. Tavoite 6 -ohjelmien arviointitöiden pitäisi alkaa vuoden 2002 alussa. Lisäksi Ruotsin viranomaiset päättivät suorittaa tavoite 2- ja 6 -ohjelmista täydentävät kansalliset jälkiarvioinnit. Vuonna 2001 tehtiin joitakin valmistelutöitä, ja hankintamenettelyt saadaan päätökseen vuoden 2002 alkupuoliskolla.

2000-2006

Tavoitteet 1 ja 2

Ruotsissa on kaksi tavoite 1 -ohjelmaa (Norra Norrland ja Södra Skogslänsregionen) sekä neljä tavoite 2 -ohjelmaa (Norra, Södra, Västra ja Öarna).

Vuonna 2001 kunkin ohjelman seurantakomiteat pitivät kaksi kokousta. Tavoite 1 -ohjelmien seurantakomitean ensimmäiset kokoukset järjestettiin maaliskuussa, ja kumpaankin sisältyi vierailuja hankekohteisiin. Toinen kokouskierros järjestettiin lokakuussa. Ensimmäiset tavoite 2 -ohjelmien seurantakomiteoiden kokoukset pidettiin huhtikuussa ja toiset syys- ja lokakuussa. Useimmissa kokouksissa joko vierailtiin hankekohteissa tai keskityttiin ohjelma-asiakirjojen täydennysten käsittelyyn, ja toisen kierroksen kokouksissa tarkasteltiin väli- ja jälkiarviointeja sekä pakollisia loppuraportteja ohjelmien täytäntöönpanon päättämisestä. Lehdistötilaisuuksia järjestettiin niiden seurantakomiteoiden kokousten yhteydessä, joihin liittyi vierailuja hankekohteisiin.

Vuoden aikana tavoite 1- ja 2 -ohjelmiin perustettiin työryhmät, joiden jäsenet nimittivät kyseiset seurantakomiteat. Kummassakin työryhmässä on yksi komission edustaja. Työryhmien tärkeimpänä tehtävänä on jälki- ja väliarviointien seuranta. Vuoden 2001 lopussa kumpikin arviointityöryhmä kokoontui käsittelemään väliarviointien päätuloksia. Niiden laatima selvitys lähetetään lausuntokierrokselle kaikkiin seurantakomiteoihin vuoden 2002 alussa. Lisäksi kullakin ohjelmalla on oma erillinen työryhmänsä, joka keskittyy ohjelman seurantakomitean määrittelemiin erityiskysymyksiin.

Vuoden 2000 ensimmäiset täytäntöönpanokertomukset hyväksyttiin seurantakomiteoissa ja lähetettiin komissiolle kesäkuun lopussa. Komissio totesi täytäntöönpanokertomukset tyydyttäviksi tarkasteltuaan niitä rakennerahastojen yleisasetuksen perusteella ja otettuaan huomioon ensimmäisenä toteutusvuonna vallinneet erityisolot.

Tavoitetta 1 koskevissa täytäntöönpanokertomuksissa vuodelta 2000 tarkasteltiin vain muutaman kuukauden pituista ajanjaksoa. Ohjelman hallintoviranomaiset joutuivat nimittäin alussa käsittelemään suuren määrän hakemuksia, koska monet hakijat olivat odottaneet hakuprosessin alkamista. Ensimmäiset päätökset hankkeiden hyväksymisestä tehtiin syksyllä 2000. Näin ollen kyseisenä vuonna ei suoritettu lainkaan maksuja.

Koska tavoite 2 -ohjelmat hyväksyttiin 15. ja 20. joulukuuta 2000, varsinainen täytäntöönpanovaihe pääsi alkamaan vasta vuonna 2001.

Ohjelmatyö päättyi syys- ja lokakuun 2001 välisenä aikana, kun komissio vahvisti tavoitteiden 1 ja 2 ohjelma-asiakirjojen täydennysten olevan yleisasetuksen vaatimusten mukaisia. Komissiolle toimitetuissa ensimmäisissä versioissa ei ollut kaikkia tarvittavia tietoja, joten suuri osa vuodesta 2001 käytettiin asiakirjaversioiden viimeistelyyn ja täydentämiseen etenkin rahoitussuunnitelmien ja indikaattoreiden osalta.

Ensimmäiset välimaksujen maksatushakemukset tavoite 1 -ohjelmista saapuivat komissiolle lokakuussa 2001, eli säädettyä 18 kuukauden määräaikaa noudatettiin.

Komission ja tavoite 1- ja 2 -ohjelmien hallintoviranomaisten välinen ensimmäinen vuosittainen tarkastelukokous pidettiin Brysselissä 3. joulukuuta 2001. Kokouksen alkuosa oli kaikille ohjelmille yhteinen. Iltapäivällä tavoite 1- ja 2 -ohjelmille järjestettiin erilliset kokoontumiset. Asialistan tärkeimpiä aiheita olivat hallinnointi- ja maksumenettelyt, tarkastukset, tietojärjestelmät ja tietojen toimittaminen (myös täytäntöönpanokertomukset vuodelta 2000, täytäntöönpanon ja tähänastisten tulosten laatuarvio, kumppanuudet, yksityisen sektorin osallistuminen, maksatushakemukset jne.). Kokouksessa ei tullut esille mitään erityisiä ongelmia ohjelmien täytäntöönpanosta lukuun ottamatta sitä seikkaa, että joissakin ohjelmissa ei vielä ollut aloitettu 5 %:n otantatarkastuksia. Sen vuoksi komissio korosti, että tarkastukset on tärkeää aloittaa mahdollisimman pian asetuksen (EY) N:o 438/2001 10 artiklan mukaisesti.

Ruotsin puheenjohtajakaudella Lyckselessä (Pohjois-Ruotsissa) järjestettiin kesäkuussa 2001 yhteistyössä komission kanssa konferenssi aiheesta "Alueiden väestökato rakennepolitiikan haasteena". Konferenssissa vaihdettiin kokemuksia ja levitettiin parhaita toimintatapoja, ja päätöksentekijät käyvät sen pohjalta keskusteluja tehokkaista toimenpiteistä ja siitä, miten väestökato vaikuttaa rakennepolitiikkaan vuoden 2006 jälkeen sekä kansallisella että EU:n tasolla.

Maatalousalalla EMOTR:sta rahoitettujen toimenpiteiden toteutumisvauhtia pidettiin tyydyttävänä vuonna 2001. Maatilainvestoinnit ja nuorten viljelijöiden aloitustuet edistyivät yleensä hyvin, kun taas kalanjalostusta ja kaupanpitoa koskeviin tukijärjestelmiin saatiin suhteellisen vähän hakemuksia.

Kalatalousalalla hyväksyttiin kaksi ohjelmaa. Norra Norrlandin ohjelmaan on käytettävissä 5,8 miljoonaa euroa KOR:n tukea, ja kalatalousalan kokonaisinvestoinneiksi arvioidaan 13 miljoonaa euroa. Kalatalousalan kehittämisstrategia sisältää laajan valikoiman KOR:n toimenpiteitä, mutta noin 50 % KOR:n määrärahoista pitäisi käyttää vesiviljelyyn, jalostukseen sekä investointeihin, jotka kohdistuvat kalavarojen suojeluun ja kehittämiseen. Södra Skogslänsregionen saa KOR:stä 5,7 miljoonan euron tuen, jolloin kokonaisinvestointien pitäisi nousta 13 miljoonaan euroon. Kalatalousalan strategian mukaan kolme neljäsosaa KOR:n kokonaistuesta käytetään vesiviljelyn ja jalostusteollisuuden kehittämiseen. Näiden ohjelmien toteutumisaste on tähän asti ollut odotettua heikompi, mutta vuoden 2001 lopussa saatujen alustavien tietojen mukaan vauhti on nyt nopeutunut.

Tavoite 3

Komissio hyväksyi 27. syyskuuta 2000 tavoitetta 3 koskevan YOA:n, joka syntyi Ruotsin viranomaisten ja komission seitsemän kuukautta kestäneiden neuvottelujen tuloksena. Tavoite 1 -alueita lukuun ottamatta Ruotsi saa ESR:sta 747 miljoonan euron tuet. Ohjelman kokonaisbudjetti on 2 780 miljoonaa euroa, joista 729 miljoonaa euroa saadaan kansallisilta julkisilta ja 1 303 miljoonaa euroa yksityisiltä rahoittajilta. Ohjelman viisi toimintalinjaa ovat "Työntekijöiden ammattitaidon parantaminen", "Työllistettävyyden ja yrittäjyyden lisääminen", "integraatio, monimuotoisuus ja yhtäläiset mahdollisuudet", "Paikallinen kehittäminen" ja "Tekninen apu".

Vuonna 2001 ohjelma pääsi hyvään vauhtiin, ja vuoden loppuun mennessä oli saatu kurottua kiinni vuoden 2000 alussa ohjelman käynnistämisessä tapahtuneet viivästykset. Maksusitoumuksissa 98 % ja maksuissa 48 % rahoitussuunnitelman tavoitteista toteutui. Tämä merkitsi kaikkiaan 423 000:ta osanottajaa (joista hieman yli puolet on naisia). Ohjelman ensimmäisenä täytenä toimintavuonna ammattitaidon kehittämisen analyysiä ja työllistettävyyden parantamista koskevien toimenpiteiden tavoitteet ylittyivät selvästi, mutta etenkin työvuorottelua koskevissa toimenpiteissä oli käynnistymisvaikeuksia.

Ensimmäinen vuotuinen tarkastelukokous pidettiin 7. marraskuuta 2001. Sen tuloksena komissio huomautti, että raportointi hankkeiden rahoituksen edistymisestä on hidasta, ja painotti tarvetta löytää kannustimia sen nopeuttamiseksi. Lisäksi komissio totesi, että käynnistymisvaikeuksien vuoksi työvuorotteluohjelmasta on tehtävä perusteellinen arvio ennen jatkotoimia. Yleensäkin on syytä seurata tiiviisti, että ohjelma kehittyy kokonaisuutena tasapainoisesti. Työmarkkinaosapuolten osallistuminen ohjelmaan olisi varmistettava kehittämällä työskentelytapoja. Väliarviointi aloitettiin vuoden lopussa valitsemalla arvioija.

KOR (tavoite 1 -alueiden ulkopuolella)

Komissio hyväksyi 15. joulukuuta 2000 Ruotsin rakennepoliittisen ohjelman kaudeksi 2000-2006. Ohjelmaan myönnettiin KOR:stä 62 miljoonaa euroa, ja sen kokonaisinvestoinnit ovat 360 miljoonaa euroa. Varat keskitetään jalostusteollisuuden rakenneuudistukseen ja laivaston nykyaikaistamiseen. Laivaston nykyaikaistaminen on välttämätöntä työolojen ja hygienian kohentamiseksi, pyydysten valikoivuuden parantamiseksi ja kalastuksen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Seurantakomitean ensimmäinen kokous pidettiin 9. helmikuuta 2001; kokouksessa päätettiin ohjelmaan liittyvistä yksityiskohtaisista järjestelyistä.

2.2.15. YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

1994-1999

Tavoite 1

Kolme keskeneräistä ohjelmaa oli määrä saada päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2001 niin, että loppuraportit ja viimeiset menoilmoitukset toimitetaan viimeistään 30. kesäkuuta 2002. Komissio suostui Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten pyyntöön pidentää Merseysiden ohjelman täytäntöönpanoaikaa 30. kesäkuuta 2002 asti. Maksuista on toteutunut 91,9 %.

Tavoite 2

Yhtä lukuun ottamatta kaikki ohjelmat päätettiin viimeistään 31. joulukuuta 2001, ja loppuraportit ja menoilmoitukset on määrä toimittaa viimeistään 30. kesäkuuta 2002. Komissio suostui pyyntöön pidentää North East of Englandin ohjelman täytäntöönpanoaikaa 30. kesäkuuta 2002 asti.

2000-2006

Kun vuosina 1999-2000 käydyt neuvottelut oli saatu onnistuneesti päätökseen, hyväksyttiin ja käynnistettiin kuusi tavoite 1 -ohjelmaa ja 14 tavoite 2 -ohjelmaa.

Tavoite 1

Viiden vuonna 2000 hyväksytyn ohjelman täytäntöönpanoa jatkettiin vuonna 2001. Ohjelman kohdealueet ovat Englannin alueet Cornwall, Isles of Scilly, Merseyside ja South Yorkshire sekä Wales (West Wales ja Valleys) ja Skotlanti (Highlands and Islandsin siirtymäkauden ohjelma). Kussakin ohjelmassa on 4-6 toimintalinjaa, jotka perustuvat viiteen seuraavaan teemaan: pk-yritysten tukeminen, yritysten nykyaikaistaminen, alueen talouden elvyttäminen, henkilöresurssien kehittäminen ja strategisten infrastruktuurien kehittäminen.

Kolme riskipääomarahastojen perustamista koskevaa suurhanketta sai myönteisen arvion. Hankkeet ja niihin myönnetty EAKR:n osarahoitus ovat "South Yorkshire Investment Fund" (37 miljoonaa euroa), "Merseyside Special Investment Fund" (60 miljoonaa euroa) ja "Finance Wales" (32,6 miljoonaa euroa).

Vuonna 2001 hyväksyttiin yksi tavoite 1 -ohjelma, joka koski Pohjois-Irlantia. Se oli "Kohti kestävää vaurautta" -ohjelma, joka on yksi Pohjois-Irlannin YTK:n toimenpideohjelmista. Pohjois-Irlanti on siirtymässä tavoite 1 -alueiden ulkopuolelle ja palaamassa konfliktista rauhaan. Toimenpideohjelman päämääränä onkin luoda Pohjois-Irlantiin pysyvä vauraus kilpailutaloudessa. Toimet keskitetään rakenneuudistukseen yritystoiminnan nykyaikaistamiseksi, ja lisäksi pyritään parantamaan työntekijöiden ammattitaitoa, jotta tulevaisuudessa voitaisiin siirtyä entistä kehittyneempään teknologiaan. Ohjelman painopisteitä ja ensisijaisia tavoitteita ovat talouskasvu, kilpailukyky ja työllisyys.

Maaliskuussa 2001 komissio hyväksyi vuosiksi 2000-2004 PEACE II -ohjelman, joka on toinen EU:n ohjelma rauhan ja sovinnon aikaansaamiseksi. Noin 80 % tuesta on osoitettu Pohjois-Irlannille ja 20 % Irlannin Border-alueelle. Ohjelma perustuu Belfastin sopimuksen jälkeisestä erityisestä tukiprosessista saatuihin kokemuksiin. Uudessa ohjelmassa keskitytään konfliktin aiheuttamiin taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin ja tuetaan hankkeita, joissa pyritään hyödyntämään rauhan palautumisen tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on myös tasoittaa tietä protestanttien ja katolisten väliselle sovinnolle rahoittamalla hankkeita, joihin sisältyy näiden kahden yhteisön välistä toimintaa.

Kalatalousalan ohjelmassa Cornwallille ja Isles of Scillylle myönnetty KOR:n kokonaistuki on 16,99 miljoonaa euroa eli 3 % yhteisön kokonaistuesta tälle ohjelmalle. Kalastus- ja vesiviljelyalan ohjelmien hakuaika alkoi huhtikuussa 2001, ja joulukuun 2001 loppuun mennessä oli hyväksytty 34 hakemusta, joille myönnettiin KOR:stä kaikkiaan 2,8 miljoonan euron tuet. Viisi Cornwallin alueelta tullutta tarjousta hyväksyttiin Englannin kalastusalusten käytöstäpoistamisohjelmaan. Lisäksi perustettiin kalatalousohjelman hallinnointiryhmä, joka kokoontui säännöllisesti tarkastelemaan ohjelman edistymistä ja hyväksymään hakemuksia. Ohjelma edistyi varsin tyydyttävästi vuonna 2001.

Merseysidelle KOR:stä myönnetty kalatalouden kokonaistuki on vaatimaton, vain 0,4 miljoonaa euroa ohjelmakaudeksi 2000-2006. Tavoite 1 -alueilla kalastustoiminta muodostuu lähivesikalastuksesta troolareilla, jotka purkavat saaliinsa Canada Dockin kalasatamaan, rannikkokalastuksesta, jota harjoittaa noin 25 kalastajaa, sekä simpukan- ja katkaravunpyynnistä. Lisäksi alueella toimivat Stanleyn markkinat sekä joitakin jalostamoita.

Highlands and Islandsin tavoite 1 -ohjelmassa (siirtymävaiheen tavoite 1 -alueet) KOR:stä myönnetty kalatalouden kokonaistuki kaudeksi 2000-2006 on 27,76 miljoonaa euroa eli 9 % yhteisön kokonaistuesta ohjelmalle. Highlands and Islandsin alueelle perustettiin kalatalousohjelman hallinnointiryhmä, joka kokoontui säännöllisesti tarkastelemaan ohjelman edistymistä. Alan teollisuuden kiinnostus ohjelmaa kohtaan oli voimakasta erityisesti vesiviljelytoimissa, joihin tulleiden hakemusten määrä ylitti määrärahat selvästi. Kahden tarjouskierroksen tuloksena KOR:stä päätettiin myöntää 8 miljoonan euron avustukset kaikkiaan 54 hankkeeseen. Lisäksi KOR:stä osoitettiin 0,80 miljoonaa euroa Skotlannin alusten käytöstäpoistamisohjelmaan. Suurin osa tuesta myönnettiin sellaisten syrjäisten alueiden hankkeisiin, joiden talous on erittäin riippuvaista vesiviljelystä ja kalastuksesta. Valittavana oli itse asiassa kuusi tukijärjestelmää, jotka koskivat kalastusalusten nykyaikaistamista, vesiviljelyä, satamalaitteita, alan ammattikunnan toteuttamia toimia, innovatiivisia toimenpiteitä sekä jalostusta ja kaupanpitoa. KOR:stä myönnettyjen määrärahojen jakautumista näiden järjestelmien kesken tarkistetaan vuonna 2002.

Pohjois-Irlannin ohjelmalla (siirtymävaiheen tavoite 1 -alueet) on merkittävä vaikutus kalateollisuuteen, vaikka KOR:n kokonaistuki (27,76 miljoonaa euroa) onkin pieni verrattuna siirtymäkauden tavoite 1 -ohjelmaan käytettävissä oleviin kokonaismäärärahoihin. Tämä eri rahastoista rahoitettava ohjelma hyväksyttiin vasta vuoden 2001 alussa, ja joitakin kalatalouteen liittyviä kysymyksiä on yhä ratkaisematta. Skotlannin tapaan Pohjois-Irlannissa käytiin vilkasta poliittista keskustelua siitä, mikä olisi paras keino tukea kalakantojen elvyttämistä. Pyyntitaukojärjestelmän ("tie up scheme") sijasta perustettiin kalastusalusten käytöstäpoistamisohjelma, johon otettiin vastaan hakemuksia vuoden aikana. Ohjelmaan myönnettiin osarahoitus KOR:stä, ja siihen oli käytettävissä noin 8 miljoonaa euroa. Ohjelmaan tulleiden hakemusten määrä ylitti määrärahat selvästi, ja se supistanee kalastuslaivastoa noin 30 aluksella.

Walesin alueelle KOR:stä kaudeksi 2000-2006 myönnetyt määrärahat ovat 15,2 miljoonaa euroa, mikä on huomattavasti enemmän kuin Walesin kalateollisuus on ennen saanut käytettyä. Komission hyväksymispäätöksen jälkeen ohjelman edistyminen on ollut hidasta pääasiassa siksi, että vastuu kalataloustuista on siirtynyt vastaperustetulle Welsh European Funding Officelle, joka tarvitsi aikaa KOR:n varojen hallinnointiin tarvittavan aineiston, menettelyjen ja suunnitelmien valmisteluun. Määrärahojen toteutumisvauhti jatkunee hitaana, mutta sitä yritetään nopeuttaa soveltamalla konsulttien esittämiä suosituksia. Ohjelmassa tarvitaan nyt paljon aktiivisempaa lähestymistapaa.

Tavoite 2

Vuonna 2001 hyväksyttiin 14 ohjelmaa, jotka käynnistyivät vuonna 2001. Niistä kymmenen koskee Englannin alueita ja Gibraltaria, kolme Skotlantia ja yksi Walesia. Kullakin ohjelmalla on keskimäärin kolme painopistealuetta, jotka perustuvat kolmeen seuraavaan pääteemaan: monialaisten, dynaamisten ja kilpailukykyisten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen, strateginen aluekehitys sekä paikallisyhteisöjen elvyttäminen ja taloudellinen ja sosiaalinen kehittäminen.

Tavoitteet 1 ja 2

Yleisasetuksen mukaisesti komissio ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallintoviranomaiset käsittelivät vuoden 2000 aikana ohjelmien keskeisiä tuloksia viidessä tarkastelukokouksessa, jotka pidettiin Brysselissä 27. marraskuuta ja 14. joulukuuta 2001 välisenä aikana. Tarkastelu perustui vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin, muihin komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten säännöllisessä yhteydenpidossa saatuihin tietoihin sekä seurantakomiteoiden työhön. Tarkastelun tuloksena voitiin todeta, että ohjelmien strategiat olivat yleensä linjassa täytäntöönpanovaiheessa vallinneen politiikan ja taloudellisen tilanteen kanssa. Yleisesti ottaen toimenpiteet olivat johdonmukaisia myös yhteisön politiikkojen kanssa. Samoin tarkastelussa pääteltiin, että täytäntöönpanossa oli yleensä pysytty ohjelman tulos- ja maksatustavoitteiden saavuttamiseksi asetetuissa välitavoitteissa.

Komissio ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset sopivat strategiasta ja työohjelmasta väliarviointien aloittamiseksi. Niiden avulla arviointitöiden pitäisi päästä kentällä vauhtiin jo vuoden 2002 jälkipuoliskon alussa, jolloin arviointitulokset käsiteltäisiin, hyväksyttäisiin ja julkaistaisiin vuoden 2003 jälkipuoliskolla.

Tavoite 3

Yhdistyneen kuningaskunnan tavoite 3 -ohjelma toteutetaan kaudella 2000-2006 yhteisön tukikehyksen ja Englannin, Skotlannin ja Walesin erillisten toimenpideohjelmien kautta. Koska työttömien määrä on Yhdistyneessä kuningaskunnassa yleisesti vähenemässä, elinikäisen oppimisen, sopeutumiskyvyn ja yrittäjyyden painoarvo on lisääntynyt huomattavasti (31,6 %:sta 40 %:iin) kauden 1994-1999 ohjelmiin verrattuna. Samalla työttömyyden torjuntaan ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen on varattu huomattava summa (53 %). Sukupuolten tasa-arvoa edistäviin erityistoimiin myönnettyjen määrärahojen osuus on lähes kaksinkertaistunut (3,6 %:sta 7 %:iin).

Englannin toimenpideohjelman runkona ovat ESR:sta annetun asetuksen viisi painopistealuetta, ja se noudattaa tarkasti Yhdistyneen kuningaskunnan YTK:ssa määriteltyä lähestymistapaa. Ohjelmaa johtaa työ- ja eläkeministeriö (Sheffield); hankkeiden valinnasta ja maksatuksesta huolehtivat pääasiassa yhdeksän alueellista valtionvirastoa sekä seurantakomiteat. Ohjelman kokonaisarvo on 4 111 miljoonaa euroa eli 87 % Yhdistyneen kuningaskunnan tavoite 3 -ohjelmalle myönnetystä kokonaistuesta. Englannin viranomaisten hakemuksesta komissio maksoi ensimmäisen välimaksun, joka oli noin 94,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2001 Englannin viranomaiset jatkoivat osarahoitusjärjestelmän valmistelua. Ne ehdottivat järjestelyä, jossa alueelliset valtionvirastot neuvottelisivat sopimukset muutamien suurten julkisten koulutuksen järjestäjien eli "osarahoitusorganisaatioiden" (esimerkiksi oppimisesta ja ammattitaidon kehittämisestä vastaavien Learning and Skills -neuvostojen ja työvoimaviranomaisten) kanssa. Nämä neuvottelut olisivat ratkaisevia, koska niissä osarahoitusorganisaatio voi osoittaa sitoutuneisuutensa paitsi alueellisiin, paikallisiin ja myös kansallisiin toimintalinjoihin. Kun rahoituksen saanti alueelliselta valtionvirastolta olisi varmistettu, osarahoitusorganisaatiot tekisivät sen jälkeen sopimukset koulutuksen järjestäjien kanssa. Sopimuksissa vahvistettaisiin selkeät laatuvaatimukset sekä määriteltäisiin vaaditut tulokset ja se, miten ne varmennetaan. Osarahoitusorganisaatiot sopisivat koulutuksen järjestäjän kanssa suoritusperusteisesta rahoituksesta, joka määriteltäisiin valtakunnallisesti sovitun asteikon perusteella ("formula based funding").

Skotlannin toimenpideohjelman arvo on 498 miljoonaa euroa, ja siinä painotetaan voimakkaasti sosiaalisen syrjäytymisen ongelmaa suurkaupunkien ja etenkin Glasgow'n keskustassa. Tuki jakautuu ESR:sta annetun asetuksen painopistealueiden mukaan seuraavasti: työllisyyden parantaminen (23 %), sosiaalinen syrjäytyminen (37 %), elinikäinen oppiminen (10 %), kilpailutalous (22 %), sukupuolten epätasa-arvo (7 %) ja tekninen apu (1 %). Skotlannin viranomaiset hakivat ensimmäisen 19,5 miljoonan euron välimaksun maksatusta. Komissio suorittaa maksun sen jälkeen, kun Skotlannin tavoitetta 3 koskeva ohjelma-asiakirjan täydennys on hyväksytty.

Walesin toimenpideohjelman arvo on yhteensä 132 miljoonaa euroa, ja siinä painotetaan muita toimenpideohjelmia enemmän yrittäjyyttä ja työvoiman sopeutumiskykyä. Määrärahat jakautuvat painopistealueittain seuraavasti: aktiivinen työmarkkinapolitiikka 25 %, sosiaalisen osallisuuden edistäminen 21 %, elinikäinen oppiminen 22 %, sopeutumiskyky ja yrittäjyys 23 %, naisten aseman parantaminen työmarkkinoilla 7 % ja tekninen apu 2 %. Walesin viranomaisten hakemuksesta komissio maksoi ensimmäisen välimaksun, joka oli noin 4,3 miljoonaa euroa.

Englannin, Skotlannin ja Walesin toimenpideohjelmien hallintoviranomaiset toimittivat ensimmäiset täytäntöönpanokertomuksensa vuodelta 2000.

Näiden kolmen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa vuonna 2000 käsittelevä ensimmäinen vuotuinen tarkastelukokous pidettiin marraskuussa 2001. Kokousten yleisenä johtopäätöksenä oli, että kaikkien kolmen ohjelman täytäntöönpano on alkanut tyydyttävästi ja pysynyt linjassa kussakin ohjelmassa esitetyn strategian kanssa.

KOR (tavoite 1 -alueiden ulkopuolella)

Ohjelmakaudella 2000-2006 Yhdistyneen kuningaskunnan tavoite 1 -alueiden ulkopuolella toteutettava kalatalousohjelma kattaa kaikki ne Yhdistyneen kuningaskunnan alueet, jotka eivät kuulu tavoitteen 1 piiriin. Ohjelmaan kuuluu siis suurin osa Englantia sekä koko Skotlanti lukuun ottamatta Highlands and Islandsin aluetta ja hyvin pientä osaa Walesista. KOR:n kokonaistuki kaudella 2000-2006 on 125,5 miljoonaa euroa, joista lähes 50 % on osoitettu Skotlannille.

Koska ohjelma hyväksyttiin vasta joulukuussa 2000, hallintoviranomaisten oli vielä valmisteltava erilaisia kalatalousasetuksessa vaadittuja menettelyjä ja asiakirjoja. Perustettiin seurantakomitea, jossa on kalateollisuuden eri alojen edustajien lisäksi nimenomaan ympäristökysymyksistä vastaavia jäseniä. Komitea piti kaksi kokousta, joissa laadittiin KOR-rahoitussuunnitelmat, ohjelma-asiakirjojen täydennykset, hakulomakkeet ja ohjeet sekä tehtiin valtiontukipäätöksiä. Englannille, Skotlannille ja Walesille tehtiin erilliset suunnitelmat.

Vuoden alkupuolella etenkin Skotlannin parlamentissa keskusteltiin tiiviisti kalateollisuuden ongelmista ja kalakantojen jatkuvasta vähenemisestä. Voimakasta kannatusta sai pyyntitaukojärjestelmä ("tie up scheme"), jolla kalastusalukset saadaan pysymään satamassa kalakantojen säilymisen helpottamiseksi. Maaliskuussa Skotlannin ministeriö julkisti kuitenkin laajan käytöstäpoistamisohjelman, joka kattaa koko Skotlannin. Ohjelman kustannukset ovat 40 miljoonaa euroa (KOR:n osarahoitus), ja sen tavoitteena on auttaa varmistamaan valkokalan pyynnin jatkuvuus ja Skotlannin merikalateollisuuden elinkelpoisuus pitkällä aikavälillä. Myöhemmin ympäristö-, elintarvike- ja maatalousministeriö DEFRA julkisti vielä Englantia varten oman käytöstäpoistamisohjelmansa, josta myönnetään kaikkiaan 10 miljoonaa euroa tukia (KOR:n osarahoitus). Senkin tavoitteena on pyyntikapasiteetin pysyvä supistaminen. Ohjelmat toimivat tarjouskilpailuperiaatteella niin, että etusijan saavat ne aluksenomistajat, jotka pyytävät vähiten rahaa aluksensa käytöstä poistamisesta. Vuoden kuluessa laadittiin tarvittavat säädökset ja asiakirjat sekä valittiin käytöstä poistettavat alukset. Teollisuus suhtautui ohjelmaan myönteisesti, ja hakemusten määrä ylitti käytettävissä olevat määrärahat. Kaikki ohjelmat ovat kertaluonteisia.

Vaikka käytöstäpoistamisohjelmat saivatkin tänä vuonna osakseen eniten huomiota, hakemuksia saatiin vuoden kuluessa myös muihin tukijärjestelmiin, kuten laivaston nykyaikaistamista, vesiviljelyä, jalostusta ja kaupanpitoa, satamalaitteita, alan ammattikunnan toteuttamiin toimiin ja innovatiivisia toimia koskeviin ohjelmiin. KOR:n määrärahat toteutuivat parhaiten Skotlannissa.

2.3. Eri rahoitusvälineiden yhteensovittaminen

2.3.1. Koheesiorahasto

Koheesiorahastosta myönnettävillä tuilla voidaan rahoittaa Euroopan laajuisten verkkojen toteutumista edistäviä liikennealan infrastruktuurihankkeita sekä sellaisia ympäristöhankkeita, jotka auttavat koheesiomaita edistymään Euroopan unionin ympäristöpoliittisissa tavoitteissa. Koheesiorahasto auttaa neljää tuensaajavaltiota jatkamaan julkisia investointeja näillä kahdella yhteisen edun mukaisella alalla ja pysymään lähentymisohjelmissa asetetuissa julkistalouden alijäämän vähentämistavoitteissa, jotta ne pääsevät mukaan talous- ja rahaliittoon.

Tärkein koheesiorahaston ja rakennerahastojen yhteensovittamisessa käytetty väline on ns. strateginen viitekehys. Jäsenvaltioiden komissiolle esittämä strateginen viitekehys on koheesiorahaston toimintaa sääntelevän uuden asetuksen looginen jatke. Asetuksessa (EY) N:o 1685/99 nimittäin säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava myös "yhteisön lainsäädännön mukaisesti suoritettavan ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset ja niiden yhteydet yleiseen alueelliseen tai alakohtaiseen ympäristö- tai liikennestrategiaan".

Neljän tuensaajavaltion hallintoviranomaisille ohjelmakaudeksi 2000-2006 toimitetussa koheesiorahaston hakuoppaassa todetaan, että "strategia on määriteltävä ja vahvistettava suunnitteluasiakirjassa, joka muodostaa koheesiorahaston tukitoimien viitekehyksen. Viitekehys määritellään tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tasolla, ja se sisältää seuraavat tiedot: pitkän aikavälin tavoitteet, yksittäisten hankkeiden kuvaukset, vuoteen 2006 mennessä saavutettavat välitavoitteet sekä niiden saavuttamiseksi toteutettavien hankkeiden kuvaukset; kustakin hankkeesta on esitettävä alustava kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma".

Koheesiorahaston tukea saavat neljä jäsenvaltiota esittivät ympäristö- ja liikennealan strategiset viitekehyksensä komission järjestämässä tiedotustilaisuudessa 18. joulukuuta 2000. Joissakin tapauksissa nämä viitekehykset muodostavat olennaisen osan rakennerahastoista ohjelmakaudella 2000-2006 tuettuja toimenpideohjelmia, mikä helpottaa koheesiorahaston ja rakennerahastojen tukitoimien yhteensovittamista.

2.3.2. Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan investointirahasto (EIR)

Komissio ja EIP tekivät 19. tammikuuta 2000 yhteistyösopimuksen ohjelmakaudella 2000-2006 toteutettavista yhteisön rakennepoliittisista toimista. Sopimuksen nojalla otettiin käyttöön komission yksiköiden ja EIP:n välinen yhteydenpitojärjestelmä. Järjestelmä on toiminut tyydyttävästi, ja siihen on yhdistetty liikennealan suurhankkeita (Espanja ja Kreikka) ja Innovaatio 2000 -aloitetta (Portugali) käsitteleviä erityisiä koordinointikokouksia.

Lisäksi komissio ja EIP ovat tehneet yhteistyötä kansainvälisissä yhteistyöohjelmissa (EU ja ehdokasmaat) ja kaupunkien kehittämistä koskevissa toimissa (Urban) 4. joulukuuta 2000 pidetyn korkean tason kokouksen päätelmien mukaisesti.

Komissio (aluepolitiikan pääosasto) ja EIP tekivät ohjelmakaudeksi 2000-2006 puitesopimuksen, jossa EIP sitoutuu arvioimaan eräitä suurhankkeita, joille tuensaajavaltiot hakevat rahoitusta rakennerahastoista. EIP suoritti puitesopimuksen nojalla kahdeksan kiireellistä arviointitehtävää.

Yhteistyön painopisteistä tärkein on aluekehityksen tehokas tukeminen, johon pyritään etenkin liikennealan suurhankkeilla, i2i-aloitteella ja innovatiivisilla rahoitusvälineillä, kuten riskipääomalla ja globaalilainoilla.

Toimintavuonna 2001 EIP käytti unionissa toteutettaviin hankkeisiin 31,2 miljoonaa euroa (30,6 miljoonaa euroa vuonna 2000). Ehdokasmaille EIP myönsi 2,7 miljoonaa euroa laajentumisvalmisteluissa tarvittaviin investointeihin. Se tuki unionin heikoimmassa asemassa olevia alueita myöntämällä 14,5 miljardia euroa yksittäisiä lainoja ja 5 miljardia euroa globaalilainoja.

EIP:sta annettiin eniten lainoja Saksalle, Italialle, Espanjalle, Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Ranskalle.

>TAULUKON PAIKKA>

Euroopan investointirahasto (EIR) huolehtii EIP-ryhmässä yksin kaikista pk-yritysten lainantakauksista ja riskipääomasijoituksista, jotka rahoitetaan Euroopan yhteisön ja EIP:n/EIR:n varoista.

Näillä toiminta-aloilla EIR osallistui vuonna 2001 noin sataan sijoitusoperaatioon, joista 57 oli riskipääomasijoituksia, ja EIR:n rahoitusosuus niissä oli yhteensä 800 miljoonaa euroa. Vuonna 2001 allekirjoitettujen rahoitussitoumusten arvo oli yhteensä 1,75 miljardia euroa.

Tukitoimet kohdistuivat aluekehityksen, tutkimuksen ja varsinkin biotekniikan aloille. Niitä toteutetaan myös ehdokasmaissa.

Vuonna 2001 tehtiin sopimus yritystoimintaa edistävästä monivuotisesta MAP-ohjelmasta kaudeksi 2001-2005. Tämä Euroopan investointipankin vetämä ohjelma toteutetaan unionin jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa. Sen tavoitteena on antaa rahoitustukea yrityshautomoille ja alkupääomarahastoille.

Komissio huolehtii siitä, että aluekehitystä edistävät tukitoimet löytävät oman paikkansa EIP:n tukitoimien joukossa.

Vuoden jälkipuoliskolla esitettiin aloite komission ja EIR:n välisen yhteistyön lujittamisesta tukea saavilla alueilla. Aloitteen käytännön toteutus on käynnissä.

2.3.3. Euroopan laajuisiin verkkoihin (TEN) suunnattu tuki

Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen (TEN) budjetin ja rakennerahastojen (etenkin EAKR:n) varojen yhteensovittaminen on tärkeää tavoite 1- ja 2 -alueilla ja koheesiomaissa (Espanjassa, Portugalissa, Kreikassa ja Irlannissa), koska näissä kahdessa yhteisön rahoitusvälineessä on otettu huomioon tarve liittää rakenneongelmista kärsiviä saarialueita, erillisalueita ja syrjäseutualueita yhteisön keskusalueisiin.

Yhteistä etua koskevat TEN-liikenne- ja -energiahankkeet rahoitetaan TEN-budjetista. Koheesiorahastoon on puolestaan varattu erikseen määrärahat liikenteen infrastruktuureihin, ja Euroopan aluekehitysrahastosta voidaan tukea sekä liikenne- että energiahankkeita. EAKR:sta annetun asetuksen (EY) N:o 1783/1999 2 artiklan mukaan EAKR osallistuu tavoitteessa 1 sellaisten infrastruktuuri-investointien rahoittamiseen, jotka liittyvät Euroopan laajuisten verkkojen perustamiseen ja kehittämiseen. Tässä yhteydessä yhteisö kannustaa myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta muun muassa siten, että yhteisön tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista voi olla suurempi silloin, kun tuki myönnetään muussa muodossa kuin raha-avustuksena.

TEN-asetuksessa kielletään hankkeen saman vaiheen rahoittaminen samanaikaisesti sekä TEN-budjetista että muista yhteisön rahoituslähteistä, mutta joissakin tapauksissa toteutettavuustutkimukset on rahoitettu TEN-budjetista ja varsinaisen investoinnin rakennustöihin on sen jälkeen voitu myöntää (osa)rahoitus EAKR:sta ja EIP:sta. Liikenteen alalla EAKR:sta tuetaan usein hankkeita, joissa rakennetaan tieyhteys Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon, mutta varsinaisen verkon osat rahoitetaan TEN-budjettikohdasta ja/tai koheesiorahastosta.

TEN-verkkojen rahoitusta koskevaa asetusta (EY) N:o 2236/95 muutettiin asetuksella (EY) N:o 1655/99, joka koskee keskipitkän aikavälin suunnittelun tukemista ohjeellisin monivuotisin investointiohjelmin (MIP) sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden kannustamista. Lisäksi pieni osuus (1-2 %) budjettikohdan määrärahoista käytetään sellaisten hankkeiden tukemiseen, joihin on sijoitettu riskipääomaa.

Vuosiksi 2001-2006 ehdotetussa MIP-ohjelmassa, jonka komissio hyväksyi syyskuussa 2001, on varattu yhteensä 2,8 miljardin euron tuet 11 ensisijaiselle hankkeelle (Essenin hankkeille), satelliittinavigointijärjestelmiä koskevalle hankkeelle ("Galileo") ja neljälle yhteistä etua koskevalle hankeryhmälle.

Vuonna 2001 MIP-ohjelmassa mainittuihin TEN-liikennehankkeisiin, Galileo-hankkeeseen sekä MIP:n ulkopuolella toteutettaviin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin osoitettiin yhteensä 563 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahat.

Kun vuonna 2001 maksettuja tukia tarkastellaan liikennemuodoittain, havaitaan, että ylivoimaisesti suurin osa TEN-liikennebudjetista maksetuista unionin liikennemenoista käytettiin rautatiehankkeisiin (lähes 55 %). Toiseksi suurin menoerä on Galileo-hanke (20,6 %) ja kolmanneksi tulevat maantiehankkeet (12 %).

Komissio hyväksyi 12. syyskuuta 2001 liikennepolitiikkaa käsittelevän valkoisen kirjan [9], jossa liikennepolitiikan päätavoitteiksi asetetaan ruuhkien, ympäristöhaittojen ja onnettomuuksien vähentäminen. Tähän päästään korjaamalla liikennemuotojen välistä epätasapainoa etenkin seuraavilla toimilla:

[9] Valkoinen kirja - Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika, KOM(2001)370 lopullinen, 12.9.2001.

- elvytetään rautatieliikennettä avaamalla markkinat säännellysti sekä edistetään meri- ja jokikuljetuksia ja intermodaaliliikennettä,

- rakennetaan etenkin rautateille uusia infrastruktuureja liikenteen pullonkaulojen poistamiseksi,

- peritään maksuja infrastruktuurien käytöstä, jotta niiden hintarakenne vastaisi paremmin yhteiskunnalle aiheutuneita kustannuksia ja mahdollistaisi myös uusien infrastruktuurien rahoittamisen.

Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi komissio turvautuu muun muassa TEN-liikennebudjetista, koheesiorahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta sekä ehdokasmaissa ISPAsta (liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline) saataviin määrärahoihin. Valkoisessa kirjassa nimenomaisesti korostetaan, että "uuden kestävän kehityksen ajatuksen mukaisesti yhteisön rahoitus olisi suunnattava uudelleen siten, että painopiste siirretään rautateille, merenkulkuun ja sisävesiliikenteeseen [10]". Tämä koskee erityisesti EAKR:sta myönnettyä rahoitusta unionin keskiosissa sijaitseville alueille, joilla esiintyy erittäin paljon ruuhkia. TEN-infrastruktuuritukien yhteydessä valkoisessa kirjassa korostetaan myös tarvetta harkita "entistä tiukempia yhteisön rahoituksen ehtoja, joilla pyritään takaamaan asianomaisten perusrakenteiden yhteenliittäminen ja yhteentoimivuus, niiden liikennemuotojen yhteiskäyttöä edistävä vaikutus, parannettu turvallisuus sekä tukien periminen takaisin, jollei tätä periaatetta noudateta [11]".

[10] Sivu 9.

[11] Sivu 64.

Sisällyttämällä nämä ehdotukset valkoiseen kirjaan komissio vastasi Göteborgin Eurooppa-neuvoston päätelmissä mainittuun tarpeeseen "antaa tarvittaessa etusija julkiseen liikenteeseen sekä rautateihin, sisävesiliikenteeseen, lähimerenkulkuun, yhdistettyihin kuljetuksiin ja liikennemuotojen tehokkaaseen yhteenkytkemiseen kohdistuville infrastruktuuri-investoinneille".

Telealalla tietoyhteiskunnan ja aluepolitiikan pääosastot käynnistivät vuonna 1997 yhteisen aloitteen, jonka tavoitteena oli parantaa paikallisen matkailutiedotuksen ja pk-yrityksille suunnatun neuvonnan laatua kokoamalla tarvittava määrä yhteentoimivia ja luotettavia tietoja. Aloitteen puitteissa TEN-Telecom-ohjelmasta myönnettiin osarahoitusta 15 hankkeelle. Teknisen arvioinnin jälkeen 12 hankkeelle tehtiin vielä taloudellinen arviointi, joka saatiin valmiiksi vuonna 2001; kolmen viimeisen hankkeen (Intourism, Tommy ja Toursax) taloudellinen arviointi saadaan päätökseen vuoden 2002 kuluessa. Aloitteen yhteydessä perustettiin työryhmiä, toteutettiin pilottihankkeita ja kehitettiin teknisiä toimintoja. Aloitteen tuloksia arvioitiin kansallisissa matkailualan komiteoissa, jotka suosittelevat niiden hyödyntämistä Euroopan matkailualan työntekijöiden yhteisjärjestölle (EFFAT) sekä erityisesti Media Groupille, yhteisjärjestön taloudelliselle etuyhtymälle, jonka tutkimuksissa käsitellään uusien viestimien käyttöä matkailualalla.

2.4. Yhteensopivuus yhteisön muiden politiikkojen kanssa

2.4.1. Rakennerahastot ja työllisyyspolitiikka

Amsterdamin sopimuksen mukaisesti valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat marraskuussa 1997 pidetyssä Luxemburgin huippukokouksessa toimintakehyksestä, joka perustuu jäsenvaltioiden sitoumukseen määritellä työllisyyspolitiikalle yhteiset tavoitteet seuraavien neljän pilarin varaan: työllistettävyys, yrittäjyys, sopeutumiskyky ja yhtäläiset mahdollisuudet. Tämä ns. Luxemburgin prosessi rakentuu useista eri osista: jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa ohjaavista työllisyyden suuntaviivoista, jäsenvaltioiden kansallisista toimintasuunnitelmista, yhteisestä työllisyysraportista ja maakohtaisista suosituksista. Tällä tavoin prosessi etenee jatkuvana ohjelmana, johon sisältyy vuosittaisia suunnittelu-, seuranta-, tarkastelu- ja suunnantarkistustoimia. Kansallisissa toimintasuunnitelmissa jäsenvaltioilla on hyvä tilaisuus raportoida rakennerahastojen toiminnan ja työllisyysstrategian välisistä yhteyksistä.

Vuoden 2000 kansallisissa toimintasuunnitelmissa esiteltiin laajemmin ohjelmakaudeksi 2000-2006 valmisteltujen suunnitelmien taustoja, kun taas useimmat vuoden 2001 toimintasuunnitelmista koostuvat ESR-ohjelmien rakenteen mukaan jäsennellyistä ajantasaisista numerotiedoista, jotka valottavat ESR:n ja siihen läheisesti liittyvien rahoitusvälineiden kokonaismenoja. Tämä osoittaa, että ESR-ohjelmat ovat vakiintuneet yhdeksi kansallisten työllisyyssuunnitelmien täytäntöönpanon keskeisistä tekijöistä, ja sen vuoksi niistä on tullut tärkeä osa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa, kuten ESR:sta annetussa asetuksessa toivottiin.

Jäsenvaltioiden raportit eivät ole rakenteellisesti yhtenäisiä, minkä vuoksi ESR:n todellista työllistävää tai innovatiivista vaikutusta ei ollut helppo määritellä. Vertailukelpoisuus paranisi, jos raportteihin sisältyvien tietojen esitystapa yhdenmukaistettaisiin tulevaisuudessa.

Ongelmasta keskusteltiin ESR-komiteassa, joka pyysi komissiota antamaan jäsenvaltioille lisäohjeita siitä, miten Euroopan työllisyysstrategian ja ESR:n toiminnan välisistä yhteyksistä on raportoitava. Komitea totesi myös, ettei riitä, että ESR-raportissa esitetään pelkkiä määrällisiä tietoja hankkeiden määristä ja budjetista, vaan mukana on oltava myös laadullisia tietoja. Komissio hyväksyi tämän suosituksen ja sisällytti sen vuoden 2002 kansallisten toimintasuunnitelmien laadintaohjeisiin, jotka on lähetetty kaikille jäsenvaltioille.

On tärkeää panna merkille, että Euroopan työllisyysstrategian vaikutuksesta tehdään parhaillaan laajaa arviointia, jonka tuloksista riippuu Euroopan työllisyysstrategian tulevien tavoitteiden muotoilu. Arvioinnilla voi olla joitakin seurauksia rakennerahastoista Euroopan työllisyysstrategiaan myönnettäviin määrärahoihin.

2.4.2. Rakennerahastot, maaseudun kehittämispolitiikka ja kalastuspolitiikka

Kalastusalan rakennepolitiikka on osa yhteistä kalastuspolitiikkaa, ja sen tärkeimpänä tavoitteena on luoda kestävä tasapaino kalavarojen ja niiden hyödyntämisen välillä. Lisäksi sillä pyritään edistämään alan yritysten säilymistä ja kestävää kehitystä, parantamaan kalastus- ja vesiviljelytuotteiden toimituksia ja arvostusta sekä edistämään kalataloudesta elantonsa saavien alueiden elvyttämistä.

Kalastuslaivastoille myönnettävä (yhteisön tai valtion) tuki ei missään tapauksessa saa lisätä pyyntiponnistusta. Edelleen käytössä olevien lopullisesta kapasiteetin poistosta maksettavien tukien lisäksi sallitaan julkiset tuet uusien alusten rakentamiseen vain siinä tapauksessa, että vastaava määrä - ja joissakin tapauksissa huomattavasti suurempi määrä - kalastuskapasiteettia poistetaan lopullisesti käytöstä ilman julkista tukea.

KOR:stä osarahoitettavien tukitoimien on lisäksi autettava koko alaa (laivasto, tuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, vesiviljely ja satamalaitteet) vastaamaan moniin haasteisiin, joita maailmanlaajuistuva talous, kuluttajien entistä suuremmat laatuvaatimukset, tiukemmat hygieniavaatimukset ja työolojen parantaminen aluksilla sille asettavat.

Maaseudun kehittämispolitiikka on osittain integroitu rakennerahastojen politiikkaan tavoite 1- ja 2 -alueilla, ja se on sisällytetty näitä tavoitteita koskevaan ohjelmatyöhön.

EMOTR:n tukiosastosta myönnetään rahoitusta joihinkin maaseudun kehittämispolitiikkaan liittyviin toimiin, nimittäin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) liitännäistoimenpiteisiin: tilanpidon lopettamiseen ja varhaiseläkkeisiin, maatalouden ympäristötoimenpiteisiin, maatalousmaan metsitykseen sekä epäsuotuisten ja ympäristörajoitteisten alueiden viljelijöille maksettaviin luonnonhaittakorvauksiin.

Tavoite 2 -alueilla nämä toimenpiteet yhdistetään muihin maaseudun kehittämistoimiin (maatilainvestointeihin, nuorten viljelijöiden aloitustukiin, koulutukseen, maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen parantamiseen, metsänviljelyyn sekä maaseutualueiden kehittämiseen ja maatalouden rakenteiden mukauttamiseen). Ranskaa lukuun ottamatta toimet on integroitu kaikissa jäsenvaltioissa samoihin asetuksen (EY) N:o 1257/1999 mukaisiin maaseudun kehittämissuunnitelmiin, jotta niiden johdonmukaisuus varmistettaisiin.

Tavoite 1 -alueilla komission yksiköt valvovat, että rakennerahastojen ohjelmiin integroidut EMOTR:n ohjausosastosta rahoitetut maaseudun kehittämistoimet ovat johdonmukaisia EMOTR:n tukiosastosta rahoitettujen toimien kanssa.

2.4.3. Rakennerahastot ja ympäristöpolitiikka

Vuosikertomuksessa 2000 kuvailtiin toimintakehys ja suuntaviivat, joiden mukaisesti ympäristönäkökohdat integroidaan rakennerahastojen tukitoimiin.

Vuonna 2001 tehtiin ensimmäinen arvio tämän integrointiprosessin tehokkuudesta.

Ympäristövaikutusten ennakkoarviointi: kaikista ohjelmista on tehtävä ympäristövaikutusten ennakkoarviointi. Komissio pani merkille, että joissakin ohjelmissa oli tehty ympäristövaikutuksista erityisen perusteellinen ennakkoarvio. Toisaalta yksi ohjelmissa havaituista yhteisistä heikkouksista oli, että lähes kaikista ohjelmista puuttuvat yhdenmukaiset ympäristöä koskevat lähtötiedot ja indikaattorit.

Suorat ympäristöinvestoinnit: rakennerahastoista ohjelmakaudeksi 2000-2006 myönnetyistä 195 miljardista eurosta noin 20 miljardia euroa (yli 10 %) on tarkoitus käyttää suoriin ympäristöinvestointeihin (vesi, jätevesi, jätehuolto, maaperä ja luonnonsuojelu), joita tehdään lähinnä unionin eteläisissä valtioissa. Tähän olisi lisättävä vielä koheesiorahastosta saadut 9 miljardia euroa (50 % kokonaistuesta), jolloin ympäristöinfrastruktuureihin suunnatut kokonaisinvestoinnit kohoavat 29 miljardiin euroon. Absoluuttisesti määrä on kaksinkertainen edelliseen ohjelmakauteen (1994-1999) verrattuna.

Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon parantaminen: komissio on pyrkinyt parantamaan ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa paitsi suoralla rahoituksella myös asettamalla tiettyjen toimenpiteiden rahoituksen edellytykseksi sen, että EY:n ympäristödirektiivit on pantu moitteettomasti täytäntöön. Tämä koskee sekä temaattisia direktiivejä, joilla on selvä alueellinen ulottuvuus (luontotyyppi-, jätehuolto- ja jätevesidirektiivit), että ympäristövaikutusten arvioinnista annettua direktiiviä.

Yhteisön suojelualueiden luettelon kokoaminen Natura 2000 -verkostoa varten on pysynyt yhtenä komission ensisijaisista tavoitteista. Luetteloiden lähettämistä nopeutti merkittävästi komission aloite, jonka mukaan neuvottelujen aloittaminen rakennerahastojen ohjelmista edellytti Natura 2000 -alueiden luettelon toimittamista (jonka määräaika kului umpeen jo 1995). Komissio on ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin niissä tapauksissa, joissa on edelleen havaittavissa merkittäviä puutteita.

Komissio on arvioinut vuoden aikana eri ohjelmissa ja ohjelma-asiakirjojen täydennyksissä mainitut Natura 2000 -verkostoon liittyvät toimenpiteet ja erityisesti suojelualueiden suojelua ja hoitoa koskeville rakentaville toimille myönnetyn osarahoituksen. Komissio arvioi samaten, olivatko osarahoitushakemukset luontotyyppidirektiivin 6 artiklan mukaisia. Lisäksi komissio perusti asiantuntijaryhmän pohtimaan luontotyyppidirektiivin 8 artiklan perusteella Natura 2000 -verkoston rahoitustarpeita ja sitä, voitaisiinko yhteisön varoja käyttää tähän tarkoitukseen.

Sama koskee jätesuunnitelmia [12], sillä lähes kaikkia jäsenvaltioita vastaan aloitettiin vuonna 1997 oikeusmenettelyt, koska ne eivät olleet laatineet jätesuunnitelmia. Ilman hyväksyttyä jätesuunnitelmaa rahoituksen myöntäminen olisi ongelmallista. Nyt oikeusmenettelyjä on vireillä enää muutamia jäsenvaltioita vastaan.

[12] Direktiivi 75/442/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 91/156/ETY.

Jätevesialalla on noudatettava sekä yhdyskuntajätevesi- [13] että nitraattidirektiiviä [14]. Yhdyskuntajätevesien käsittelyhankkeita voidaan rahoittaa vain tietyllä tasolla (mekaanisen käsittelyn, biologisen käsittelyn tai jälkikäsittelyn tasolla pilaantumisalttiiksi nimetystä alueesta riippuen) yhdyskuntajätevesidirektiivin mukaisesti. Toisaalta neuvottelut maaseudun kehittämissuunnitelmista ovat nopeuttaneet huomattavasti nitraattidirektiivissä säädettyjen pilaantumisalttiiden vyöhykkeiden nimeämistä.

[13] Direktiivi 91/271/ETY.

[14] Direktiivi 91/676/ETY.

Rakennerahasto-ohjelmista käydyt neuvottelut ovat helpottaneet saastuttaja maksaa -periaatteen täytäntöönpanoa, koska niissä on sovellettu eri tukitasoja [15]. Saastuttaja maksaa -periaatteen merkitys korostuu vielä, kun vesipolitiikan puitedirektiiviä aletaan soveltaa moitteettomasti [16].

[15] Aluepolitiikan PO, valmisteluasiakirja 1, The application of the "polluter pays" principle in Cohesion Fund Countries.

[16] Direktiivi 2000/60/EY.

Integrointi: yksi uusien ohjelmien selkeistä piirteistä on ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen alakohtaisissa politiikoissa teollisuuden, energian, liikenteen, matkailun, maatalouden, henkilöresurssien ja kaupunkien kehittämisen aloilla. Nyt voidaankin jo puhua kestävästä aluekehityksestä puhtaasti taloudellisen kehityksen sijasta.

Koska rakennerahastoja hallinnoidaan hajautetusti, ympäristönäkökohtien integroinnin onnistumisesta ovat vastuussa ympäristöviranomaiset, jotka tekevät usein yhteistyötä ympäristöjärjestöjen kanssa hallinto- ja seurantakomiteoissa. Teknisen avun määrärahoilla on joissakin maissa, kuten Espanjassa, Portugalissa ja Italiassa, perustettu alueellisten ja kansallisten ympäristöviranomaisten verkostoja helpottamaan seurantaa ja integrointia. Muihinkin jäsenvaltioihin pyritään perustamaan samanlaisia verkostoja.

Rakennerahastot ja vuoden 2001 ympäristölainsäädäntö ja ympäristöpolitiikka

Komissio julkaisi tammikuussa 2001 ehdotuksen kuudenneksi ympäristöä koskevaksi Euroopan yhteisön toimintaohjelmaksi "Ympäristö 2010: Tulevaisuutemme valinta" [17], jonka neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät kesäkuussa 2002 [18]. Ohjelmassa ehdotetaan ympäristöä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi strategista lähestymistapaa, jossa parannetaan nykyisen ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa, sisällytetään ympäristökysymykset muihin politiikkoihin, vaikutetaan markkinoihin, kannustetaan yksittäisiä kansalaisia toimimaan ympäristöä säästävästi sekä vaikutetaan maankäytön suunnittelua ja hallintaa koskeviin päätöksiin. Ohjelmassa keskitytään neljään seuraavaan toiminta-alueeseen: ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, luonto ja sen monimuotoisuus, ympäristö ja terveys sekä luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätehuolto. Kaikki nämä lähestymistavat ja painopisteet liittyvät rakennerahastoihin.

[17] Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Kuudes ympäristöä koskeva Euroopan yhteisön toimintaohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus ympäristöä koskevaksi yhteisön toimintaohjelmaksi 2001-2010, KOM(2001) 31 lopullinen, 24.1.2001.

[18] Lisätään viittaus Viralliseen lehteen.

Toinen kuudennen toimintaohjelman erityispiirre on, että se edellyttää teemakohtaisten strategioiden esittämistä seuraavilta aloilta: meriympäristön suojelu ja säilyttäminen, maaperän suojelu, ilmansaasteet, torjunta-aineiden kestävä käyttö, kaupunkiympäristö, luonnonvarojen kestävä käyttö ja hoito sekä jätteiden kierrätys. Näissä teemakohtaisissa strategioissa noudatetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Vuonna 2001 annettiin ympäristövaikutusten strategista arviointia (SEA) koskeva direktiivi [19]. Sitä sovelletaan kaikkiin suunnitelmiin ja ohjelmiin, ja sen tarkoituksena on täydentää nykyistä ympäristövaikutusten arviointia koskevaa direktiiviä [20], jota sovelletaan hankkeisiin. SEA-direktiiviä aletaan soveltaa rakennerahastoihin ja maaseudun kehittämissuunnitelmiin vasta vuoden 2006 jälkeisellä kaudella.

[19] Direktiivi 2001/42/EY.

[20] Direktiivi 97/11/EY, 3.3.1997, jolla muutetaan direktiiviä 85/337/ETY.

2.4.4. Rakennerahastot ja kilpailupolitiikka

Yhteisö noudattaa taloudellista koheesiota edistävää politiikkaa, jonka erityisenä tavoitteena on vähentää alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Koska huomattava osa rakennerahastojen tukitoimista hyödyttää suoraan yrityksiä, on tärkeää varmistaa, että yhteisön aluepolitiikkaa harjoitetaan täysin kilpailusääntöjen mukaisesti. Komissio saikin vuonna 2001 valmiiksi selvityksen siitä, ovatko tavoite 2 -alueilla ohjelmakaudella 2000-2006 toteutettavia rakennerahastojen tukitoimia koskevissa yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa mainitut toimenpiteet perustamissopimuksen mukaisia.

Alue- ja kilpailupolitiikan täydentävyys ja synergia näkyy myös silloin, kun tarkastellaan aluetukien soveltuvuutta yhtenäismarkkinoille. Tätä seikkaa tarkastellessaan komissio kiinnittää erityistä huomiota heikoimmassa asemassa olevien alueiden talouden kehittämiseen tarkoitettujen tukien mahdollisiin hyötyihin ja siihen, että ne eivät ole yhteisen edun vastaisia kilpailuedellytysten ja jäsenvaltioiden välisen kaupan kannalta. Näitä periaatteita noudatetaan alakohtaisten tukijärjestelmien tutkinnan lisäksi myös horisontaalisten järjestelmien yhteydessä. Näin ollen sekä uusissa ympäristönsuojelulle myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa [21] että valtiontukea ja riskipääomaa koskevassa komission tiedonannossa [22] todetaan, että tämäntyyppisiä valtiontukia voidaan myöntää aluetukialueille muita lievemmin ehdoin.

[21] EYVL C 37, 3.2.2001.

[22] EYVL C 235, 21.8.2001.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 [23] mukaisesti komissio on jatkanut menettelysääntöjen uudistamista niiden tukien osalta, jotka eivät todennäköisesti aiheuta kilpailun vääristymistä. Vuonna 2001 annettiin asetukset de minimis -tukia [24], koulutustukia [25] ja pk-yrityksille suunnattuja tukia [26] koskevista poikkeuksista, joiden pitäisi yksinkertaistaa yhteisön osarahoitusmenettelyjä joissakin tukijärjestelmissä rakennerahastojen nykyisellä ohjelmakaudella 2000-2006.

[23] EYVL L 142, 14.5.1998.

[24] EYVL L 10, 13.1.2001.

[25] EYVL L 10, 13.1.2000.

[26] EYVL L 10, 13.1.2001.

2.4.5. Rakennerahastot ja julkisia hankintoja koskeva politiikka

Rakennerahastojen yleisasetuksen (EY) N:o 1260/1999 12 artiklassa säädetään, että rahastoista rahoitettavien toimien "on oltava perustamissopimuksen määräysten ja sen nojalla annettujen säädösten" mukaisia, "mukaan lukien ... julkisia hankintoja ... koskevat säännöt". Rakennerahastojen hallinnointia on hajautettu lisäämällä jäsenvaltioiden ja erityisesti hallintoviranomaisten vastuuta yhteisön rahastoista rahoitettavien julkisten hankintojen yhteydessä. Jotta voitaisiin varmistaa menettelyjen yhdenmukaisuus yhteisön vaatimusten kanssa, komissio toivoo - rajoittamatta kuitenkaan komission toimivaltaa yhteisön lainsäädännön rikkomistapauksissa - että kansalliset viranomaiset toteuttaisivat ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, joihin voi kuulua julkisista hankinnoista vastaavan henkilöstön riittävä koulutus sekä julkisia hankintoja koskevien ohjeiden ja oppaiden laatiminen.

Komission tehtävänä on valvoa, että julkiset hankintamenettelyt ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia. Se tarkistaa, että asiaa koskevat direktiivit on siirretty osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja käyttää toimivaltaansa silloin, kun yhteisön lainsäädäntöä rikotaan.

2.4.6. Rakennerahastot ja naisten ja miesten tasa-arvoa edistävä politiikka

Tasa-arvon edistäminen on onnistuttu nivomaan entistä tiiviimmin uusiin rakennerahastoasetuksiin. Uusissa asetuksissa esitetään yhdennetty tasa-arvostrategia. Yhtäläisiä mahdollisuuksia edistävien horisontaalisten toimenpiteiden (tasa-arvon valtavirtaistamisen) lisäksi naisten aseman parantamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä, joilla vähennetään jatkuvaa eriarvoisuutta. Tämä uusi oikeudellinen kehys on erittäin tärkeä oikeusperusta ja kannustin politiikalle, jolla pyritään siihen, että tasa-arvo saataisiin sisällytettyä rakennerahastojen kaikkiin toimiin. Komissio on laatinut aiheesta valmisteluasiakirjan, jossa annetaan käytännön ohjeita tasa-arvonäkökohtien valtavirtaistamiseksi rakennerahastoista osarahoitettuihin hankkeisiin. [27] Tasa-arvoulottuvuus on sisällytetty myös komission yksiköissä laadittuihin metodologisiin valmisteluasiakirjoihin, jotka koskevat ohjelmatyötä, ennakkoarviointia, seurantaa ja jälkiarviointia. [28]

[27] Valmisteluasiakirja 3 "Naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien sisällyttäminen rakennerahastojen ohjelmiin ja hankkeisiin" (http://inforegio.cec.eu.int)

[28] Valmisteluasiakirjan 2 "Rakennerahastotoimien ennakkoarviointi" liitteessä 4 käsitellään miesten ja naisten tasa-arvoa. Valmisteluasiakirjan 3 "Seuranta- ja arviointi-indikaattorit" taulukko I. (http://inforegio.cec.eu.int). Ohjeita ESR:n tuen seuranta- ja arviointijärjestelmiä varten ohjelmakaudella 2000-2006.

Jäsenvaltioiden kanssa uusien ohjelmien sisällöstä käydyissä neuvotteluissa komissio painotti, että tasa-arvon edistämiseksi tarvittaisiin tehokkaampia toimia. Uusissa yhteisön tukikehyksissä ja yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa sovelletaan tasa-arvon valtavirtaistamiseen perustuvaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, ja niihin sisältyy myös joitakin erityistoimenpiteitä.

Euroopan työllisyysstrategian mukaisesti ESR:n ohjelmiin sisältyy kaksoisstrategia, jossa sukupuolten tasa-arvoa tukevien erityistoimenpiteiden rinnalla on tehty laajempi sitoumus ottaa tasa-arvo huomioon kaikissa toimissa ja ohjelmien toimintalinjoissa. Edelliseen ohjelmakauteen verrattuna tämä lähestymistapa parantaa tasa-arvohankkeiden julkisuutta ja vaikutusta ohjelmien kaikissa vaiheissa suunnittelusta ja toteutuksesta aina arviointiin asti.

Sekä komissio että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet varmistamaan, etteivät nämä tavoitteet jää pelkiksi periaatejulistuksiksi, vaan että ne todella saavutetaan. Tavoitteiden täytäntöönpanovaihe onkin alkanut, ja rakennerahastojen ohjelmista toimitettavissa vuosittaisissa täytäntöönpanokertomuksissa sekä komission ja hallintoviranomaisten välisissä vuosittaisissa kokoontumisissa voidaan välittää tietoja miesten ja naisten tasa-arvon edistymisestä ja esteistä.

Jotta tasa-arvon valtavirtaistamista rakennerahastojen tukitoimiin voitaisiin seurata tehokkaasti, komissio on lujittanut yhteistyö- ja koordinointijärjestelmiään ja perustanut väliaikaisen työryhmän, joka toimii sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän komission pääosastojen välisen työryhmän alaisuudessa. Työryhmä valmistelee vuodeksi 2002 kahta tärkeää tapahtumaa: sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista rakennerahastojen toiminnassa käsittelevää kolmatta konferenssia, joka pidetään kesäkuussa 2002, sekä komission tiedonantoa tasa-arvon valtavirtaistamisen täytäntöönpanosta rakennerahastojen ohjelma-asiakirjoissa. Komission odotetaan sekä konferenssissa että tiedonannossa esittävän laajan katsauksen tasa-arvon valtavirtaistamisen edistymisestä uudella ohjelmakaudella, mutta myös määrittelevän, millä alueilla edistyminen on ollut hidasta. Kummassakin esitellään onnistuneita hankkeita ja apuvälineitä, joita on käytetty tasa-arvon valtavirtaistamisessa rakennerahastojen tukitoimiin, ja niistä saadaan tärkeää tietoa vuonna 2003 tehtävää rakennerahastojen väliarviointia ajatellen.

Työllisyyden ja aluepolitiikan pääosastot ovat käynnistäneet perusteelliset tutkimukset saadakseen tarkemman käsityksen niistä ohjelma-asiakirjoista, joihin sisältyy tasa-arvon edistämistä koskevia sitoumuksia. Tuloksia odotetaan vuoden 2002 alkupuoliskolla, ja niitä käytetään asiaa koskevan tiedonannon taustatietoina.

Yksi tärkeä väline kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihdossa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseksi rakennerahastojen tukitoimissa koko EU:ssa on tasa-arvoasioista rakennerahastojen toiminnassa vastaavien henkilöiden verkosto, joka perustetaan vuonna 2002.

2.4.7 Rakennerahastot ja tietoyhteiskunta

Tietoyhteiskunnan kehittäminen on olennainen osa rakennerahastojen politiikkaa ohjelmakaudella 2000-2006. Lissabonin huippukokouksessa muotoiltiin kunnianhimoinen strategia (e-Europe), jonka tavoitteena on tehdä Euroopan unionista vuoteen 2010 mennessä "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta".

Rakennerahastoista on varattu tietoyhteiskunnan kehittämiseen 6 miljardia euroa ohjelmakaudeksi 2000-2006. Tavoite 1 -alueilla tietoyhteiskuntahankkeisiin osoitettujen määrärahojen osuus EAKR:n ja ESR:n kokonaistuista ohjelmakaudella 2000-2006 vaihtelee Italian 10,5 %:sta Kreikan 7,8 %:iin, kun taas Espanjassa niiden osuus on 9,4 % ja Portugalissa 8,5 % (tosin kahteen jälkimmäiseen lukuun sisältyvät myös innovaatiot ja T&K).

Tietoyhteiskunta on otettu yhdeksi ohjelman toimintalinjoista sekä horisontaalisissa aloiteohjelmissa, kuten innovatiivisten toimien ohjelmassa, että muissa rakennerahastojen ohjelmissa, kuten Urban II- ja Interreg III -ohjelmissa.

Vuonna 2001 kansallisia ja alueellisia tietoyhteiskuntastrategioita kehitettiin käytännöllisesti katsoen kaikilla tavoite 1 -alueilla (ja usein myös tavoite 2 -alueilla). Komissiolle vuonna 2001 jätettyjen alueellisten ja kansallisten toimenpideohjelmien määrä osoittaa, että tietoyhteiskuntatoimiin tehdyt rahoitussitoumukset edustavat merkittävää osaa rakennerahastojen kokonaisbudjetista. Komission yksiköt tukevat aktiivisesti tätä hanketta osallistumalla seurantakomiteoiden yhteyteen perustettuihin tietoyhteiskuntatyöryhmiin sekä varmistamalla, että aloitteet koordinoidaan kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja että ne ovat yhdenmukaisia e-Europe-aloitteen tavoitteiden kanssa.

Lisäksi on käynnistetty unionin syrjäisimpiä alueita koskeva erityisaloite. Vuonna 2001 tehtiin nimittäin tietoyhteiskuntaa ja unionin syrjäisimpiä alueita koskeva tutkimus, jonka päätelmistä on hyötyä tietoyhteiskunnan kehittämisessä näillä alueilla.

Eurooppa-neuvoston marraskuussa 2000 hyväksymiä e-Europe-aloitteen arviointi-indikaattoreita (benchmarking) suositellaan käytettäväksi apuvälineenä arvioitaessa rakennerahastoista myönnetyn tuen vaikutusta tietoyhteiskunnan kehitykseen jäsenvaltioissa.

3. LUKU: ARVIOINTI JA VARAINHOIDON VALVONTA

3.1. Vuonna 2001 tehdyt arvioinnit

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

Aluepolitiikan pääosasto käynnisti vuonna 2001 seitsemän tutkimusta aluepolitiikkaan ja rakennerahastoihin liittyvistä eri aiheista. Kaikki tutkimukset valmistuvat vuoden 2002 aikana. Ne ovat seuraavat:

- Tavoitetta 1 koskeva jälkiarviointi vuosilta 1994-1999, jonka tavoitteena on selvittää rakennerahastojen tukitoimien toimivuutta, tehokkuutta ja vaikutusta tavoite 1 -alueilla, määritellä yhteisön lisäarvo ja kartoittaa ohjelmista saatuja kokemuksia, joita voitaisiin hyödyntää sekä ohjelmakaudella 2000-2006 että sen jälkeen.

- Tavoitetta 2 koskeva jälkiarviointi vuosilta 1994-1999, jonka tavoitteet ovat samat kuin tavoitteen 1 arvioinnissa.

- Tavoitetta 6 koskeva jälkiarviointi vuosilta 1994-1999, jonka tavoitteet ovat edelleen samat kuin tavoitteiden 1 ja 2 arvioinneissa.

- Panos-tuotos-analyysi, jonka tavoitteena on esittää määrällisesti kaikkien jäsenvaltioissa kaudella 2000-2006 toteutettujen tavoite 1 -tukitoimien taloudelliset vaikutukset käyttäen apuna dynaamista panos-tuotos-mallia.

- Tietoyhteiskuntaa sekä taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä tutkimus, jonka tavoitteena on arvioida (sekä taloudellisesti että strategisesti) rakennerahastojen vaikutusta tietoyhteiskunnan kehitykseen Euroopassa. Tutkimuksessa keskitytään alueiden ja kohderyhmien välisten erojen mittaamiseen tietoyhteiskunnan alalla, tietoyhteiskuntahankkeiden tärkeimpiin tavoitteisiin ja strategioihin rakennerahastojen toiminnassa sekä rakennerahastojen nykyiseen ja potentiaaliseen vaikutukseen tietoyhteiskunnan kehittämisessä.

- Alueellisten työllisyyssopimusten temaattinen arviointi, jossa tarkastellaan alueellisten työllisyyssopimusten mallin tarkoituksenmukaisuutta, katalyyttisia ja välittömiä vaikutuksia, kustannustehokkuutta, lisäarvoa ja 89 alueella vuosina 1997-2001 saatuja kokemuksia.

- Rakennerahastojen vaikutusta kestävään kehitykseen käsittelevä temaattinen arviointi, jossa pyritään kehittämään menetelmiä, indikaattoreita ja lähestymistapoja kestävän aluekehityksen arvioimiseksi, määrittelemään, miten rakennerahastot voisivat tuottaa parempia kestävää kehitystä edistäviä hankkeita sekä yksilöimään niitä keskeisiä poliittisia kompromisseja, joita aluekehityspolitiikassa nykyisin tehdään joko suoraan tai välillisesti.

Euroopan sosiaalirahasto (ESR)

ESR:n osalta suurin osa tavoite 1-, 3- ja 4 -ohjelmia sekä Employment- ja Adapt-ohjelmia koskevista loppuarviointiraporteista saapui komissioon vuonna 2000, ja viimeiset niistä hyväksyttiin seurantakomiteoissa vuonna 2001. Viimeisten raporttien tultua tuloksista tehtiin yhteenveto, tosin alustavia tuloksia esiteltiin jo rakennerahastojen vuoden 2000 vuosikertomuksessa. Tulokset esitetään suurelle yleisölle julkaisussa "Conclusions of the ESF final evaluation", Euroopan komissio, Työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosasto, lokakuu 2001, ISBN 92-894-1793-5.

Komission yksiköt ovat laatineet tarjouspyyntöä varten sopimusehdot, jotta voitaisiin valita ulkopuoliset arvioijat jälkiarvioinnin tekemistä varten. Jäsenvaltioita on kuultu ESR:n arvioinnista pidetyn kumppanuuskokouksen yhteydessä. Jälkiarvioinnissa on määrä tarkastella tavoitteiden 3 ja 4 yhteydessä ohjelmakaudella 1994-1999 toteutettujen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukitoimien sekä Employment- ja Adapt-yhteisöaloitteiden tuloksia ja vaikutuksia suhteessa niiden tavoitteisiin sekä analysoida yhteisön hankkeiden kokonaispanosta ja toimivuutta tiettyjen rakenneongelmien korjaamisessa. Joitakin analyyseja tehdään myös tavoite 1 -tukikehyksen yhteydessä toteutetuista ESR:n toimenpiteistä, joista tehdään otantatutkimuksena toinen jälkiarviointi, jossa tutkitaan rakennerahastojen vaikutusta tavoite 1 -alueilla.

Jälkiarvioinnissa pyritään mittaamaan tukitoimien vaikutuksia väestöön (lopullisiin tuensaajiin) ja järjestelmiin (myös välillisiin tuensaajiin) eri jäsenvaltioissa sekä mahdollisuuksien mukaan määrittelemään näiden tukitoimien tuottama yhteisön lisäarvo. Miesten ja naisten tasa-arvon horisontaalisesta toimintalinjasta ei teetetä erillistä arviota, mutta sitä olisi käsiteltävä jokaisessa jäljempänä kuvaillussa analyysitehtävässä.

Vaikka arviointi koskee ohjelmakautta 1994-1999, sen tuloksia ja siitä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää

- laadittaessa seuraavaa kertomusta taloudellisen ja sosiaalisen koheesion edistymisestä,

- ESR:n täytäntöönpanossa kaudella 2000-2006 (väliarviointi vuonna 2003 ja sen päivitys vuonna 2005),

- ideoiden kehittelyssä siitä, minkälaista ESR:n toiminta voisi olla vuoden 2006 jälkeen,

- ESR:n ohjelmista uusien jäsenvaltioiden kanssa käytävissä neuvotteluissa laajentumisen jälkeen,

- analysoitaessa ESR:n panosta sekä Euroopan työllisyysstrategiassa että sosiaalisen integraation prosessissa (yhteydet kansallisiin toimintasuunnitelmiin).

Vuonna 1998 käynnistetyn "Paikallista pääomaa sosiaalisiin tarkoituksiin" -pilottihankkeen arvioinnista julkaistiin toinen väliraportti vuoden 2001 lopussa. Loppuraportti on määrä laatia viimeistään vuoden 2002 lopussa.

Innovatiivisten toimien hallinnointiin liittyy olennaisesti hankkeiden tulosten ja saatujen kokemusten hyödyntäminen ja levittäminen. Menestyksekästä innovaatiotoimintaa on hyödynnettävä niin, että maksimoidaan sen vaikutukset politiikanaloihin. Mahdollisuuksien mukaan se on sisällytettävä rakennerahasto-ohjelmien tavoitteisiin 1, 2 ja 3 sekä kansallisiin työllisyyttä koskeviin toimintasuunnitelmiin. Arvioinnin tavoitteena on mitata toimenpiteiden vaikutusta, innovatiivisuutta, tehokkuutta ja siirrettävyyttä.

Lisäksi tehdään arviointi toimista, jotka liittyvät työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun uudessa taloudessa.

ESR:sta tukea saaneiden kauden 2000-2006 ohjelmien arviointi

Seuranta- ja arviointisäännöksiä täydennettiin ohjelmakautta 2000-2006 ajatellen. Työllisyyden pääosasto valmisteli jäsenvaltioiden kanssa vuonna 1999 valmisteltujen ja neuvoteltujen tavoitteita 1 ja 3 koskevien ohjeiden täytäntöönpanoa [29].

[29] Guidelines for systems of monitoring and evaluation of ESF assistance in the period 2000-2006, heinäkuu 1999.

Vuodelle 2001 oli leimallista arviointijärjestelmien käyttöönotto ja varsinkin arviointitehtävien ohjauksesta vastaavien teknisten työryhmien perustaminen. Työryhmät valmistelivat väliarviointeja koskevat toimeksiannot, sillä niiden tulosten on oltava valmiita vuoden 2003 jälkipuoliskolla. Yli puolet ESR-ohjelmien ulkopuolisista arvioijista rekrytoitiin tarjouskilpailumenettelyssä.

Equal-yhteisöaloiteohjelmien arviointi

Ennen Equal-aloitteen arviointien käynnistämistä katsottiin aiheelliseksi täsmentää Equal-ohjelmien arviointiohjeita [30]. Arviointiprosessi on kolmiosinen ja muodostuu

[30] Key issues for the mid-term evaluation of EQUAL CIP in the Member States, Euroopan komissio, työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosasto - yksikkö EMPL/G, 5.7.2001.

- kunkin hankkeen itsearvioinnista, jonka tekee hankkeen hallinnoinnista vastaava kehittämiskumppanuus,

- kunkin ohjelman kansallisesta arvioinnista, jonka tekee riippumaton arvioija,

- kaikkien ohjelmien arvioinnista yhteisön tasolla, joka sekin annetaan toimeksi riippumattomalle arvioijalle ja jossa keskitytään tarkastelemaan kansainvälistä yhteistyötä, verkottumisen tehokkuutta yhteisön tasolla sekä ohjelman vaikutusta poliittisiin prosesseihin.

Tavoitteiden 1 ja 3 tapaan myös Equal-aloitteessa otettiin vuonna 2001 käyttöön arviointijärjestelmät. Komission yksiköt laativat tarjouseritelmät yhteisön tason arviointia koskevaa tarjouskilpailua varten.

Ehdokasmaiden avustaminen ohjelmien arvioinnissa

Suurin osa ehdokasmaista aloitti kehittämisuunnitelmien valmistelun voidakseen hakea tukea rakennerahastoista. Ne pitivät komission kanssa kahdenvälisiä kokouksia, joissa valmisteltiin ohjelma-asiakirjoja. Tässä yhteydessä tehtävä ennakkoarviointi on arvokas väline, jolla voidaan parantaa rakennetuen laatua. Lisäksi pidettiin seminaareja, joissa ehdokasmaiden hallintoviranomaisilla oli tilaisuus hyödyntää asiantuntijoiden kokemusta.

EMOTR:n ohjausosasto

Tavoite 5a- ja 5b -ohjelmien sekä Leader II -ohjelman jälkiarviointi ohjelmakaudella 1994-1999: jäsenvaltiot ja alueet esittivät suuren määrän arviointitutkimuksia rakennerahastoista ohjelmakaudella 1994-1999 rahoitetuista toimenpiteistä, jotka liittyivät nuorten viljelijöiden aloitustukiin, epäsuotuisiin alueisiin, maatilainvestointeihin, maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupanpitämiseen, tavoite 5b -ohjelmiin sekä Leader II -yhteisöaloitteeseen. Tutkimukset tehtiin kansallisella tasolla komission antamien ohjeiden mukaisesti, ja komissio on jo aloittanut tutkimustietojen yhdistämisen tehdäkseen niistä päätelmiä yhteisön tasolla.

Maaseudun kehittämistä koskevat toimenpiteet ja Leader+-aloite kaudella 2000-2006: jatkettiin koordinoidun lähestymistavan vakiinnuttamista ja levittämistä niiden ohjelmien arvioinnissa, jotka saavat EMOTR:n rahoitusta ohjelmakaudella 2000-2006. Tässä yhteydessä annettiin arviointiohjeet maaseudun Leader+yhteisöaloitteesta, josta saatuihin ohjelmaehdotuksiin oli myös liitetty ennakkoarvioita.

Vuonna 2001 käynnistettiin tutkimus, jossa arvioidaan KOR:n tukien vaikutusta jalostusteollisuuteen, ennen kuin ohjelmakauden 1994-1999 ohjelmien jälkiarviointi aloitetaan vuosina 2002-2003.

3.2. Tehdyt tarkastukset

EAKR:n tarkastukset ohjelmakaudella 2000-2006

Vuonna 2001 aluepolitiikan pääosasto teki 27 tarkastuskäyntiä, joiden yhteydessä tutkittiin jäsenvaltioiden ohjelmakautta 2000-2006 varten perustamat hallinto- ja valvontajärjestelmät. Näiden esitarkastusten päätavoitteena oli varmistaa, että käyttöönotetut järjestelmät täyttävät uusien asetusten (EY) N:o 1260/1999, (EY) N:o 438/2001 ja (EY) N:o 448/2001 vaatimukset, sekä auttaa jäsenvaltioita ratkaisemaan uuden oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanossa ilmenneitä käytännön ongelmia.

Tätä tarkoitusta varten kaikkien 15 jäsenvaltion ohjelmista valittiin otos, joka koostui enimmäkseen tavoite 1 -ohjelmista, mutta joukossa oli myös joitakin tavoite 2 -ohjelmia. Tarkastuskäynnit kestivät tavallisesti yhden viikon ja jakautuivat maiden kesken seuraavasti:

- yksi tarkastuskäynti Tanskaan, Saksaan, Irlantiin, Alankomaihin, Luxemburgiin ja Itävaltaan,

- kaksi tarkastuskäyntiä Belgiaan, Suomeen, Ranskaan, Espanjaan, Ruotsiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan,

- kolme tarkastuskäyntiä Kreikkaan, Italiaan ja Portugaliin.

Aluepolitiikan pääosasto teki myös joitakin lyhyehköjä tarkastuskäyntejä asetuksen (ETY) N:o 2083/93 7 ja 10 artiklassa tarkoitettujen hankkeiden osalta (ks. jäljempänä).

Vaatimukset erillisistä hallinto- ja maksuviranomaisista, välimaksuihin liittyvien menoilmoitusten todentamisesta sekä ohjelmia päätettäessä annettavasta riippumattomasta lausumasta on pantava täytäntöön toisistaan hyvin paljon eroavissa kansallisissa hallintojärjestelmissä. Vaaditut muutokset ovat vieneet jonkin verran aikaa, eikä niitä ole saatu aivan valmiiksi kaikkialla. Eniten vaikeuksia on aiheuttanut menojen todentamisen ja riippumattoman tilintarkastuksen erottaminen hallinnointitehtävästä, koska se edellyttää tehtävien uudelleenorganisointia ympäristössä, jossa on jo ennestään tehty henkilöstösupistuksia.

Tarkastuksissa havaittiin muun muassa seuraavia ohjelmien hallinnointiin liittyviä ongelmia:

- Yleisenä ongelmana on välittäviä elimiin ja tärkeistä tehtävistä vastaaviin muihin yksikköihin, joista hallintoviranomainen on viime kädessä vastuussa, kohdistuvan arvovallan puute. Nämä elimet tai yksiköt ovat usein ministeriöitä, jotka voivat olla hallinnon "nokkimisjärjestyksessä" korkeammalla kuin hallintoviranomaisena toimiva ministeriö. Hallintoviranomaisen tehtävistä saattaa huolehtia myös sellaisen osaston tai jaoston yksikkö, jossa muut samantasoiset yksiköt vastaavat muista tehtävistä, kuten maksuviranomaisen tehtävistä tai tiettyjen toimenpiteiden tai sisäisen tarkastuksen osalta välittävän elimen tehtävistä, ja jossa tällaiset toiset yksiköt eivät perinteisesti toimita selvityksiä hallintoviranomaiselle vaan osaston päällikölle.

- Hallintoviranomaiset eivät ole monissa tapauksissa antaneet välittäville elimille vielä kovin paljon ohjeita EU:n säännöistä, menoilmoituksista sekä tarvittavista menettelyistä ja tarkistusluetteloista. Ohjeita aletaan antaa vähitellen. Nykytilanteessa välittäville elimille asetettuja vaatimuksia ja niiden noudattamia menettelyjä ei kuitenkaan ole standardoitu, minkä vuoksi EU:n varojen hallinnon laatu vaihtelee.

- Joillakin välittävillä elimillä on vielä paljon tehtävää menettelyjen organisoinnin alalla. Tarkistusluettelot ja ohjekirjat puuttuvat usein vieläkin. Sama pätee toimenkuvauksiin ja henkilöstön koulutukseen. Näissä asioissa saavutetaan kuitenkin koko ajan edistystä.

- Komissio on todennut, että joissakin jäsenvaltioissa perustetaan yleisesti sisäisen tarkastuksen yksikköjä, joiden tehtävänä on tarkastaa järjestelmien toimintaa. Ne voivat tarjota hallinto- ja maksuviranomaisille suurta apua, varsinkin jos niihin yhdistetään tietyn tason elinten pääsy niitä välittömästi alempana olevien elinten järjestelmiin.

Maksuviranomaisista tehtiin seuraavia havaintoja:

- Maksuviranomaisen todentamista koskevan tehtävän merkityksellisyyttä ja siihen liittyvää vastuuta ei aina täysin ymmärretä. Maksuviranomainen ei toimi asianmukaisesti, jos se luottaa 100-prosenttisesti välittäviltä elimiltä saataviin menoilmoituksiin.

- Maksuviranomaisen käytössä olevat ohjekirjat, tarkastuslistat ja koulutus olivat yhtä kehittymättömällä tasolla kuin itse organisaatio. Viranomaiset olivat kuitenkin tietoisia menettelyn standardoinnin tärkeydestä ja varoja koskevan riittävän valvonnan tarpeesta "kahden silmäparin" ("Vier-Augen") periaatteen mukaisesti.

Myös tietojärjestelmissä on edelleen ongelmia, vaikka uudet järjestelmät ovat aikaisempia paljon parempia: esimerkiksi tietokannat, joita käytetään maksujen ilmoittamiseen komissiolle, eivät ole useinkaan yhteydessä niiden perustana oleviin tietokantoihin, moduulit ovat puutteellisia eikä henkilöstöä ole riittävästi.

Vuoden lopussa jäi vielä tekemättä muutamia vuodeksi 2001 suunniteltuja ohjelmakauden 2000-2006 järjestelmien tarkastuksia. Ne tehdään vuoden 2002 alkupuolella.

Järjestelmien kuvausten tarkastus (asetuksen (EY) N:o 438/2001 5 artikla)

Asetuksessa (EY) N:o 438/2001 säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kolmen kuukauden kuluessa tuen hyväksymisestä tai mainitun asetuksen voimaantulosta, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi, kuvaus uusissa ohjelmissa käyttöön otetuista hallinto- ja valvontajärjestelmistä. Useimmat jäsenvaltiot toimittivat kuvauksensa ajoissa. Vuoden 2001 loppuun mennessä niitä oli vastaanotettu yli 100 kappaletta. Ne jäsenvaltiot, joissa hallinto on keskitetty, toimittivat kuvauksen yleensä koosteena, jossa esitellään useita ohjelmia tai kaikki ohjelmat.

Aluepolitiikan pääosasto analysoi toisella vuosipuoliskolla noin kolmanneksen kuvauksista ja antoi arvionsa perusteella palautetta kyseisille jäsenvaltioille. Monissa tapauksissa se pyysi niiltä lisätietoja ja selvityksiä. Tavoitteena on, että kuvaukset analysoidaan ja palaute niistä annetaan viimeistään vuoden 2002 puolivälissä. Aluepolitiikan pääosasto pitää kuvauksia osana ennalta ehkäisevää järjestelmätarkastusta, jonka yhteydessä jäsenvaltioita voidaan varoittaa ennakolta selvistä ongelmista silloin, kun komissio ei lähiaikoina ehdi suorittaa tarkastusta paikan päällä.

Asetuksen (ETY) N:o 2083/93 7 ja 10 artiklan mukainen (suorien menojen) tilintarkastus

Tavoitteet ja laajuus:

Pääosaston vuonna 2000 tekemien tarkastusten ja valmistelutyön lisäksi 7 ja 10 artiklassa säädetty tilintarkastusryhmä järjesti vuonna 2001 kolme tarkastusohjelmaa, joissa tutkittiin paikalla 7 ja 10 artiklan mukaisten teknisen avun hankkeiden ja pilottihankkeiden tilit ja sääntöjenmukaisuus. Tarkastuksista vastasivat suurelta osin ulkopuoliset tilintarkastajat, jotka toimivat komission henkilöstön valvonnassa. Tarkastettu summa oli yli 90 miljoonaa euroa, johon liittyvät maksusitoumukset EU:n talousarviosta olivat noin 145 miljoonaa euroa. Kaikkien 7 ja 10 artiklan mukaisten hankekohtaisten tarkastusten tavoitteena oli selvittää, olivatko menot yhteisön ja jäsenvaltion sääntöjen mukaisia ja oliko tukipäätösten ehtoja noudatettu.

Toteutus:

Ensimmäinen tarkastusohjelma sisälsi 39 tarkastuskäyntiä, jotka tehtiin Tanskaan, Saksaan, Kreikkaan, Ranskaan, Irlantiin, Espanjaan, Suomeen ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Tarkastukset tehtiin keväällä 2001 ja loppuraportit hyväksyttiin heinä- ja elokuussa laaduntarkastusmenettelyn jälkeen.

Toinen tarkastusohjelma toteutettiin sen jälkeen, kun aluepolitiikan pääosasto teki puitesopimuksen erään tilintarkastustoimiston kanssa 31. heinäkuuta 2001. Se käsitti kaikkiaan 36 hanketta, joille tehtiin 37 tilintarkastusta Itävallassa, Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Alankomaissa, Portugalissa, Espanjassa ja Ruotsissa. Paikalla tehdyt tarkastukset päättyivät marraskuun 2001 lopussa. Koska tilintarkastustoimiston toiminnassa esiintyi jatkuvia viivästyksiä, tuensaajien virallisilla kielillä laaditut loppuraportit ovat vielä osittain kesken. Tuensaajille ei ole saatu lähetettyä kirjeitä suunnitellussa aikataulussa, ja tätä vuosikertomusta laadittaessa näiden hankkeiden tilintarkastuksen ei vielä voida katsoa päättyneen.

Kolmannesta tarkastusohjelmasta vastasivat aluepolitiikan pääosaston henkilöstö ja ulkopuoliset arvioijat. Ohjelmassa tarkastettiin seitsemän 7 artiklan mukaisesta teknisestä avusta tehtyä sopimusta. Tarkastustyö saatiin valmiiksi tammikuussa 2002. Raporttien lopulliset versiot on toimitettava viimeistään maaliskuun 2002 lopussa.

Tulokset:

Asetuksen (ETY) N:o 2083/93 7 ja 10 artiklan mukaisen tilintarkastuksen tuloksista voidaan esittää vain alustavia arvioita. Yleisin tarkastushavainto oli kirjanpitoaineiston puuttuminen tai puutteellisuus, jota esiintyi lähes puolessa tarkastetuista tapauksista. Noin kolmanneksessa tarkastetuista hankkeista oli laiminlyöty henkilöstö- ja asiantuntijamenojen tilintarkastus- ja valvontasääntöjä. Tarkastajat havaitsivat suuressa määrässä hankkeita myös muita puutteita, kuten virheellisiä menoluokituksia tai sääntöjenvastaisuuksia investointien kirjanpidossa. Tilintarkastuksen tuloksena tehtyjen rahoitusoikaisujen määrää ei voida luotettavasti arvioida ennen kuin tuensaajien kanssa tarkastustuloksista käytävä kirjeenvaihto saadaan päätökseen. Yksi tapaus on siirretty Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkittavaksi.

Lainsäädäntötyö

Komissio antoi 2. maaliskuuta 2001 asetukset (EY) N:o 438/2001 ja (EY) N:o 448/2001 ohjelmakauden 2000-2006 ohjelmissa vaadituista hallinto- ja valvontajärjestelmistä sekä rahoitusoikaisumenettelyistä. Asetuksia valmisteltiin koko vuoden 2000 ajan rakennerahastokomiteoissa toimivien kansallisten viranomaisten kanssa käydyissä tiiviissä neuvotteluissa. Samanaikaisesti komissio antoi sisäiset ohjeet ekstrapolaation tai kiinteän määrän perusteella tehtävistä rahoitusoikaisuista, joita se itse saattaa joutua tekemään.

ESR:n tarkastukset

Vuonna 2001 jäsenvaltioihin tehtiin kaikkiaan 41 tarkastuskäyntiä. Tarkastuskäynnit voidaan luokitella seuraavasti:

Järjestelmätarkastukset: 21

Erityistarkastukset: 3

Asetuksen (EY) N:o 2064/97 soveltamista koskevat tarkastukset: 11

Ehkäisevät tilintarkastukset: 1

ESR-asetuksen 6 artiklan mukaisten hankkeiden tarkastukset: 5

Vuodesta 2001 lähtien jokaiseen jäsenvaltioon on tehty periaatteessa yksi tarkastuskäynti vuodessa. Vuonna 2001 painotettiin erityisesti tarkastuskäyntejä, joiden yhteydessä tarkastettiin, onko asetusta (EY) N:o 2064/97 sovellettu asianmukaisesti. Tarkastuskäynnit tehtiin alueille, joilla tähän seikkaan ei edellisissä järjestelmätarkastuksissa ollut puututtu. Tarkastusten perusteella voitiin todeta, että jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten tarkastustyön laadussa oli melkoisia eroja.

Alun perin suunniteltujen hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvauksia (asetuksen (EY) N:o 438/2001 5 artikla) koskevien ehkäisevien tarkastusten määrää oli vähennettävä, koska työtaakka oli liian suuri tai osa kuvauksista puuttui. Nämä tarkastukset muodostavat suurimman osan vuoden 2002 tarkastustyöstä.

Järjestelmä- ja jälkitarkastuksista vastaava yksikkö lisäsi ja tiivisti vuonna 2001 yhteydenpitoa jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten kanssa. Viiden jäsenvaltion kanssa pidettyjä koordinointikokouksia jatkettiin kahdenvälisillä kokouksilla. Lisäksi tehtiin periaatepäätös siitä, että yhteydenottoja olisi vähintään kaksi vuodessa; vuoden 2001 aikana oltiin yhteydessä kolmeen valvontaviranomaiseen.

EMOTR:n tarkastukset

Vuoden 2001 tarkastustoiminnasta voidaan esittää seuraava yhteenveto:

Vuoden 2001 toukokuun alkuun mennessä oli tehty neljä tarkastuskäyntiä (3 Italiaan ja yksi Espanjaan), joissa keskityttiin pääasiassa ilmoitettujen menojen tukikelpoisuuden tarkastamiseen. Useissa tapauksissa tämä tehtiin maatalouden pääosaston saamien ilmiantojen perusteella.

Vuoden 2001 jälkipuoliskolla tehtiin vielä 14 tarkastuskäyntiä (kolme Saksaan, kolme Italiaan, kaksi Espanjaan ja yksi Belgiaan, Ranskaan, Kreikkaan, Portugaliin, Irlantiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan), jotka koskivat ohjelmakauden 1994-1999 ohjelmia. Tarkastusten päätavoitteena oli arvioida jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmiä. Erityistä huomiota kiinnitettiin asetuksessa (EY) N:o 2064/97 säädettyjen tarkastusvaatimusten noudattamiseen, kirjausketjun riittävyyteen sekä siihen, minkälaisin menettelyin jäsenvaltiot käytännössä varmistavat, että komissiolle toimitetut menoilmoitukset ovat luotettavia ja täsmällisiä.

Yleisimmät tarkastuksissa havaitut ongelmat olivat seuraavat:

- asetusta (EY) N:o 2064/97 oli sovellettu myöhässä tai epätyydyttävästi,

- komissiolle tehtyjä menoilmoituksia oli vaikea täsmäyttää vastaavien maksutapahtumien kanssa,

- menoerät tai hankkeet olivat joissakin tapauksissa tukikelvottomia.

Kauden 1994-1999 ohjelmien tarkastuksia jatketaan vuonna 2002 erityisesti ohjelmien päättämistä ajatellen.

KOR:n ohjelmissa kalastuksen pääosaston vastuualueeseen kuuluvat seuraavat tehtävät:

- jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastus, mikäli kalatalousalaa varten on kehitetty ja otettu käyttöön erilliset järjestelmät,

- jäsenvaltioihin tehtävien jälkitarkastusten suunnittelu, toteutus ja seuranta,

- varainhoidon valvontaa käsittelevän koordinointikokouksen järjestäminen yhdessä jäsenvaltiossa sekä osallistuminen muiden jäsenvaltioiden koordinointikokouksiin.

Jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmät tarkastetaan yleensä komissiossa jäsenvaltioiden toimittamien kuvausten perusteella. Tämä tarkastus on hyvin tärkeä paikalla tehtävien tarkastusten valmistelun kannalta.

Tästä syystä paikalla tehtävien tarkastusten ohjelmaa oli tarpeen muuttaa. Tarkastuskäynteihin sisältyy nyt paljon sellaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät järjestelmien tarkastamiseen ja arviointiin.

Vuonna 2001 kalastuksen pääosasto teki paikalla 12 tarkastusta (Itävallassa, Tanskassa, Ranskassa, Kreikassa, Portugalissa ja Ruotsissa). Tarkastukset kohdistuivat etenkin vesiviljely- ja jalostusalan hankkeisiin sekä kalastusalusten nykyaikaistamishankkeisiin. Lisäksi tarkastettiin, onko ohjelmien kansalliset tarkastukset tehty yhteisön varainhoidon valvontaa koskevien asetusten mukaisesti.

Yhdessä tapauksessa (Itävalta) paikalla tehtyyn tarkastukseen sisältyi kauden 2000-2006 ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastus ja arviointi.

Kauden 1994-1999 ohjelmien päättämiseen liittyviä tilintarkastuksia sekä uusien hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastuksia jatketaan vuonna 2002.

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tarkastukset

Vuonna 2001 Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) aloitti petostapauksista ja -epäilyistä kaikkiaan 65 uutta tutkimusta (joista 26 koski EAKR:n, 29 ESR:n, viisi EMOTR:n tukiosaston ja 5 KOR:n varoja). Se teki 23 rakennepoliittisia toimia koskevaa tarkastuskäyntiä, joista muutama tehtiin yhdessä asiasta vastaavien viranomaisten kanssa. Puolet tarkastuskäynneistä liittyi jo aikaisempina vuosina aloitettuihin tutkimuksiin ja loput olivat uusia tapauksia. Lähes kaikissa OLAFin tarkastuskäynneissä oli oikeusperustana komission paikalla suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi annettu asetus (EY) N:o 2185/96.

Yli puolet tarkastuskäynneistä koski erityisesti ESR:n tukitoimia; kolmannes niistä oli vuonna 2001 käynnistettyjä uusia tapauksia. Yksi KOR:n varojen tarkastuskäynti liittyi vuonna 2001 paljastuneeseen uuteen tapaukseen ja kaksi käyntiä koski EMOTR:n ohjausosaston tukitoimista vuonna 1997 aloitettuja tutkimuksia.

Tarkastuksissa paljastui monenlaisia ongelmia, kuten tuensaajien osarahoituksen puuttuminen, julkisia hankintoja koskevien sääntöjen laiminlyönnit, tukikelvottomat menot ja ennen varsinaisia menotapahtumia tehdyt menoilmoitukset. Esimerkkejä oli myös maksupyynnöistä, joilla ei ollut yhteyttä paikalla toteutettuihin hankkeisiin.

Lisäksi jäsenvaltiot ilmoittivat vuonna 2001 komissiolle asetuksen (EY) N:o 1681/94 mukaisesti noin 1 190 sääntöjenvastaisuus- tai petostapausta, joiden arvo oli yhteensä 199,120 miljoonaa euroa.

Tämän perusteella ilmoitettujen sääntöjenvastaisuustapausten määrä näyttää tasaantuneen vuoteen 2000 verrattuna, mutta niihin liittyvä kokonaissumma on edellisvuotta suurempi. On myös painotettava, että kaikki ilmoitetut sääntöjenvastaisuustapaukset eivät välttämättä ole petostapauksia, jotka on pystyttävä osoittamaan tahallisiksi väärinkäytöksiksi. Edellä mainitun asetuksen 5 artiklassa jäsenvaltiot velvoitetaan antamaan komissiolle tiedoksi kustakin sääntöjenvastaisuustapauksesta tehdyt hallinnolliset ja oikeudelliset päätökset. Vaikka asetuksen soveltamisessa on viime vuosina edistytty merkittävästi, monissa tapauksissa näitä päätöksiä ei ole annettu tiedoksi, vaikka ohjelmien päättämistä koskevat määräajat ovat jo kuluneet umpeen.

Kun kauden 1994-1999 ohjelmat päätetään, kaikki ne tapaukset, joista on toimitettu asetuksen (EY) N:o 1681/94 3 artiklan mukaiset tiedot, on tarkastettava ja hyväksyttävä lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa tukitoimi on keskeytetty oikeudellisin perustein.

Jälkimmäisiin tapauksiin on sovellettava rakennerahastojen ohjelmakauden 1994-1999 tukitoimien rahoituksen päättämistä koskevista suuntaviivoista tehdyn komission päätöksen 10 kohtaa.

Uuden asetuksen (EY) N:o 448/2001 nojalla rahoitusoikaisun soveltaminen perustuu vastedes komissiolle asetuksen (EY) N:o 1681/94 mukaisesti toimitettaviin vuosittaisiin selvityksiin, joihin jäsenvaltioiden on liitettävä luettelo käynnissä olevista perintämenettelyistä. Tämä helpottaa tulevaisuudessa rahoitusseurantaa ja jäsenvaltion laiminlyöntien takia menetettyjen summien takaisinperintää. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että jäsenvaltiot soveltavat asetusta moitteettomasti.

4. LUKU: VUOROPUHELU JA TIEDOTUS

4.1. Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentin kanssa käydään vuoropuhelua pääasiassa alakohtaisissa parlamenttivaliokunnissa ja varsinkin aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnassa, joka laati seuraavat kaksi lainsäädäntöpäätöslauselmaa ja kaksi valiokunta-aloitteista mietintöä, jotka hyväksyttiin täysistunnossa:

- 14. kesäkuuta 2001: lainsäädäntöpäätöslauselma, joka koski ehdotusta neuvoston asetukseksi rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1260/1999 muuttamisesta (Markovin mietintö),

- 20. syyskuuta 2001 annetut mietinnöt seuraavista aiheista:

- lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi liittymistä edeltävästä rakennepolitiikan välineestä annetun asetuksen (EY) N:o 1267/1999 muuttamisesta (Foliasin mietintö),

- rakennerahastojen 11. vuosikertomus vuodelta 1999 (Nogueira Románin mietintö),

- koheesiorahaston vuosikertomus 1999 (Marquesin mietintö).

Aluepolitiikasta vastaava komissaari Michel Barnier on tiedottanut Euroopan parlamentille säännöllisesti ja henkilökohtaisesti siitä, miten eri asiakirjojen käsittely edistyy.

Komissaari Barnier esitti toisesta taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevästä kertomuksesta yhteenvedon 30. tammikuuta 2001 - eli samana päivänä kun kertomus hyväksyttiin - pidetyssä parlamentin täysistunnossa, joka käynnisti keskustelun koheesiopolitiikan tulevaisuudesta laajentuneessa unionissa. Hän antoi 19. syyskuuta 2001 pidetyssä parlamentin täysistunnossa vielä julkilausuman koheesiopolitiikan tulevaisuudesta.

Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan 25. tammikuuta ja 9. lokakuuta 2001 pitämissä kokouksissa komissaari Barnier esitti pääosastonsa työohjelman, selonteon ohjelmakauden 2000-2006 ensimmäisestä toimintavuodesta, tilannekatsauksen tavoitteita 1 ja 2 koskevan ohjelmatyön edistymisestä sekä selvityksen talousarvion toteutumisesta. Toisen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevän kertomuksen komissaari esitteli valiokunnan jäsenille 25. maaliskuuta 2001.

Euroopan parlamentti keskusteli vuoden aikana useaan otteeseen hätäistunnoissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa tapahtuneista luonnonkatastrofeista: 15. helmikuuta pidetyssä kokouksessa käsiteltiin Portugalin tulvia ja 17. toukokuuta 2001 Ranskan tulvia.

Komission ja parlamentin väliset suhteet määritellään pääasiassa komission puheenjohtajan Jacques Santerin ja parlamentin puhemiehen Gil Roblesin 6. toukokuuta 1999 allekirjoittamissa rakennepolitiikan toteuttamista koskevissa menettelysäännöissä, jotka siis koskevat myös parlamentin aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokuntaa. Komissio jatkoi vuoden 2001 aikana jäsenvaltioiden lähettämien, tavoitteiden 1 ja 2 ohjelmatyöhön liittyvien eri asiakirjojen (yhteisön tukikehysten, toimenpideohjelmien ja yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen) seurantaa. Lisäksi komissio toimitti eteenpäin alueellista kehitystä ja uudistamista käsittelevässä komiteassa ja ISPA-hallintokomiteassa tehdyt päätökset.

Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta seuraa tiiviisti maaseudun kehittämisen alalla toteutettuja yhteisön aloitteita. Se on päätöslauselmissaan ja lausunnoissaan ilmaissut kannattavansa yleisesti yhteisen maatalouspolitiikan toisen pilarin (maaseudun kehittäminen) vahvistamista. Parlamentti hyväksyi maaseudun kehittämisestä kaksi valiokunta-aloitteista mietintöä vuonna 2001. Toinen niistä koski vuoristoalueiden viljelyä; parlamentti kehotti suurta yhteisöä kiinnittämään erityistä huomiota Euroopan maatalouden tähän puoleen. Toisessa mietinnössä tarkasteltiin nuorten viljelijöiden tilannetta yhteisössä. Koska ohjelmakauden 2000-2006 oikeudellinen kehys oli vuonna 2001 jo valmis, parlamentissa käsiteltiin tänä vuonna vain yksi maaseudun kehittämistä koskeva lainsäädäntöehdotus. Se liittyi julkisen tuen enimmäismäärän korottamiseen rakennepoliittisissa toimissa, joita toteutetaan Ranskan merentakaisissa departementeissa, Azoreilla, Madeirassa ja Kanariansaarilla.

4.2. Rahastokomiteat

Aluekehityksen ja alueellisen uudelleenjärjestelyn komitea kokoontui 11 kertaa vuonna 2000. Se toimii 21. kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 48 artiklan mukaisesti joko hallintokomiteana tai neuvoa-antavana komiteana. Komitea muutti työjärjestyksensä komission vahvistaman vakiomuotoisen työjärjestyksen mukaiseksi.

Hallintokomiteana se antoi myönteisen lausunnon alueiden välisestä yhteistyöstä Interreg III C -ohjelmassa, Interreg-aloitteen suuntaviivojen muutoksista sekä EAKR:n innovatiivisten toimien suuntaviivoista ohjelmakaudeksi 2000-2006.

Neuvoa-antavana komiteana se antoi lausuntonsa tavoite 2 -alueiden luettelon tarkistuksesta, yleisasetuksen 23 artiklassa tarkoitetuista teknisen avun toimenpidetyypeistä, yhtenäisistä ohjelma-asiakirjoista ja yhteisön tukikehyksestä.

Komitea antoi myönteisen lausunnon myös asetuksen (EY) N:o 1164/94 täytäntöönpanosta annetuista asetuksista, joissa vahvistetaan koheesiorahaston hallinnointia ja valvontaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä rahoitusoikaisumenettelyt.

Samoin komitea piti myönteisinä toista koheesioraporttia ja uutta Interact-ohjelmaa, jonka tavoitteena on perustaa tietojenvaihto- ja yhteistyöverkosto Interreg-aloitteen toimintaa varten.

Komiteassa käytiin monia keskusteluita eri asetusten soveltamisesta ja erityisesti:

- kauden 1994-1999 ohjelmien tukitoimien rahoituksen päättämiseen liittyvistä menettelystä (yleiset säännökset, maksumääräajan pidennys, yleisasetuksen 52 artiklan 5 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 2064/97 8 artiklassa annetut säännökset oikeudellisista menettelyistä jne.),

- rakennerahastojen kauden 2000-2006 ohjelmatyöstä (tavoite 1 -ohjelmatyön tulokset, vuosittaisten täytäntöönpanokertomusten lähettäminen, ohjelma-asiakirjan täydennysten käsittely ja tarkastus, suoritusvaraus, jäsenvaltioiden ennakkoarviot maksatushakemuksista, hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvaukset ja tarkastaminen, maksut lopullisille tuensaajille, menokorvausten laskentasäännöt, sellaisten korkotuettujen lainojen osarahoitus, joiden lyhennys jatkuu ohjelmakauden päättymisen jälkeen, asetuksen (EY) N:o 438/2001 liitteen IV soveltaminen).

Komiteaan perustettiin työryhmä, joka vastaa alueiden ja kaupunkien kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Työryhmä kokoontui viisi kertaa. Työjärjestyksensä mukaan se raportoi toiminnastaan komitealle, jolla on ainoana päätösvalta. Komiteassa käytiin keskusteluja alueiden ja kaupunkien kehittämisestä (yhteisön politiikkojen alueelliset vaikutukset ja koordinoinnin puutteesta aiheutuvat kustannukset, Urban Audit -kaupunkitutkimuksen tulokset ja kaupunkien kehittämiseen liittyvät asiat, tavoite 1- ja 2 -ohjelmien alue- ja kaupunkipoliittiset toimet ohjelmakaudella 2000-2006, liikennettä koskeva valkoinen kirja, kaupunkipolitiikkaa käsittelevän neuvoston 9. lokakuuta 2001 antamat päätelmät ja seurantatoimet, kokemustenvaihtoverkosto (Urban), Euroopan tutkimusalue ja kuudes T&K-puiteohjelma).

ESR-komitea piti neljä kokousta vuonna 2001. Komitean jäsenet jatkoivat vuonna 2000 aloittamaansa ESR:n uuden ohjelmakauden 2000-2006 esittelyä (siitä, miten rakennerahastojen toimintalinjat ja työllisyysstrategia on otettu huomioon ESR-ohjelmissa ja mitkä ovat ESR-ohjelmien yhteydet kansallisiin toimintasuunnitelmiin). Nyt vuorossa olivat ne jäsenvaltiot, jotka eivät ehtineet vuoden 2000 esittelykierrokselle. Lisäksi keskusteltiin muistakin sosiaalirahastoon liittyvistä aiheista, kuten innovatiivisia toimia ja paikallista kehittämistä koskevasta tiedonannosta, Equal-ohjelman ohjelmantyön edistymisestä ja hyvistä käytännöistä sekä ESR:n osuudesta kansallisten työllisyyden toimintasuunnitelmien täytäntöönpanossa.

Komitean jäsenet pidettiin läpi vuoden ajan tasalla työllisyysstrategian eri näkökohtien yleisistä kehityspiirteistä ja niiden seurauksista sosiaalirahastolle. Heille tiedotettiin myös unionin laajentumisvalmistelujen edistymisestä ja erityisesti korkean tason työryhmässä käsitellyistä asioista.

Komissio esitteli jäsenille arviointia koskevan tilannekatsauksen sekä raportin ESR:sta annetun asetuksen 6 artiklassa tarkoitetuista toimista.

ESR-komitea keskusteli niin ikään taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevästä kertomuksesta, ESR:n tukea koskevasta tiedonannosta, Euroopan työllisyysstrategiasta, e-inclusion -aloitetta koskevasta raportista sekä Dublinin säätiön toimista, jotka liittyvät teollisuuden rakennemuutoksiin.

Komiteassa vaihdettiin näkemyksiä eri aiheista, kuten ammattitutkinnoista ja liikkuvuudesta, koulutuksesta ja elinikäisestä oppimisesta sekä yritysten sosiaalista vastuuta käsittelevästä vihreästä kirjasta.

STAR-komitea (maatalouden rakenteiden ja maaseudun kehittämisen hallintokomitea) kokoontui 12 kertaa vuonna 2001. Seuraavia asioita käsitellessään se toimi hallintokomiteana asetuksen (EY) N:o 1260/99 47 artiklan 3 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti:

- EMOTR:n tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettu asetus (EY) N:o 1750/99. Komitea antoi myönteisen lausunnon kahdesta muutoksesta ja yhdestä poikkeuksesta.

- Asetusta (EY) N:o 1257/99 koskevista siirtymäsäännöistä annettu asetus (EY) N:o 2603/1999. Komitea antoi yhdestä muutoksesta myönteisen lausunnon.

- Liittymistä valmistelevasta Sapard-ohjelmasta annettu asetus (EY) N:o 1268/99. Komitea antoi yhdestä muutoksesta myönteisen lausunnon.

- Liittymistä valmistelevasta Sapard-ohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 1268/99 soveltamista koskevista säännöistä annettu asetus (EY) N:o 2759/99. Komitea antoi yhdestä muutoksesta myönteisen lausunnon.

- Komitea antoi myönteisen lausunnon 38:sta asetuksen (EY) N:o 1257/99 44 artiklan 2 kohdan mukaisesta maaseudun kehittämissuunnitelmasta, yhdestä muutoksesta Liettuan asetuksen (EY) N:o 1268/99 4 artiklan mukaiseen maaseudun kehittämissuunnitelmaan sekä kahdesta muutoksesta asetuksen (ETY) N:o 2078/92 mukaisiin ympäristönsuojelua koskeviin tukiohjelmiin.

Kalastus- ja vesiviljelykomitea kokoontui neljä kertaa vuonna 2001. Kokouksissa käsiteltiin seuraavia asioita:

- Keskustelu, äänestys ja lausunnon antaminen (asetuksen (EY) N:o 1260/1999 47 artiklan 3 kohdassa säädetty menettely) ehdotuksesta komission asetukseksi neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2792/1999 määritettyjen toimien täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Komitea antoi asiasta määräenemmistöllä myönteisen lausunnon.

- Keskustelu, äänestys ja lausunnon antaminen (asetuksen (EY) N:o 3760/1992 18 artiklassa säädetty menettely) komission päätösluonnoksista, jotka koskevat pysyvien valvontajärjestelmien hyväksymistä kalastuslaivastojen uudistamista ja nykyaikaistamista varten.

- Keskustelu, äänestys ja lausunnon antaminen kahdesta komission päätöksestä, joilla vähennetään kahdelle (tanskalaiselle ja espanjalaiselle) kalatalousalan osuuskuntahankkeelle myönnettyä tukea. Hallintokomitea antoi kummastakin päätöksestä määräenemmistöllä myönteisen lausunnon.

- Keskustelu, äänestys ja lausunnon antaminen kahdesta komission päätöksestä, joilla vähennetään kahdelle (portugalilaiselle ja espanjalaiselle) kalatalousalan osuuskuntahankkeelle myönnettyä tukea. Hallintokomitea antoi kummastakin päätöksestä määräenemmistöllä myönteisen lausunnon.

4.3. Talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea

Talous- ja sosiaalikomitean kanssa vuoden 2001 aikana käydyn vuoropuhelun kohokohta oli komission puheenjohtajan Romano Prodin ja TSK:n puheenjohtajan Göke Frerichsin 24. syyskuuta allekirjoittama yhteistyöpöytäkirja, jonka perusteella komission ja talous- ja sosiaalikomitean väliset suhteet määräytyvät tulevaisuudessa.

Komissio seurasi edelleen tiiviisti talous- ja sosiaalikomitean työskentelyä. Komitea antoi aluepolitiikasta useita lausuntoja, joista voidaan mainita "Muutokset rakennerahastoja koskeviin yleissäännöksiin" (esittelijänä Mengozzi), "Rannikkoalueiden yhdennetty hoito" (esittelijänä Bento Gonçalves) ja "Eurooppalainen raja-alueyhteistyöpolitiikka ja Interreg-ohjelmasta saadut kokemukset" (esittelijänä Barros Vale). Komitea antoi myös kaksi oma-aloitteista lausuntoa, jotka liittyvät toiseen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevään kertomukseen sekä rakennerahastojen ohjelmakautta 2000-2006 koskevan ohjelmatyön tuloksista (tavoite 1) annettuun komission tiedonantoon (esittelijänä Christie). Lisäksi komitea tarkasteli vuoden 1999 täytäntöönpanokertomuksia, jotka koskivat rakennerahastojen ohjelmia (esittelijänä Buran) ja koheesiorahaston ohjelmia (esittelijänä Pezzini).

Komissaari Barnier piti 31. toukokuuta 2001 järjestetyssä komitean täysistunnossa puheenvuoron unionin tulevaisuudesta.

Komitea laati maatalousalalla 13 lausuntoa varainhoitovuonna 2001. Maatalouden pääosasto seurasi edelleen tarkasti komitean päätöksentekoa ja osallistui tiiviisti erityistyöryhmien ja maataloudesta, maaseudun kehittämisestä ja ympäristöstä vastaavan jaoston työskentelyyn.

Aiheesta "YMP:n rahoitus" antamassaan lausunnossa komitea totesi olevansa tyytyväinen ehdotukseen muuttaa "negatiiviset menot" "käyttötarkoituksiin sidotuiksi tuloiksi", koska tuloiksi muutettuja varoja voidaan käyttää EMOTR:n tukiosaston menojen rahoitukseen ilman aiheuttamatta lisärasitusta yhteisön talousarviolle.

Lausunnossaan aiheesta "Uusi talous, osaamiselle rakentuva yhteiskunta ja maaseudun kehittäminen - Nuorten viljelijöiden tulevaisuudennäkymiä" komitea totesi, että maailmanlaajuistumisen ja "uuden talouden" haasteet ovat saaneet Euroopan nopeasti muuttuvan yhteiskunnan pohtimaan jälleen maatalouden ja maaseudun tulevaisuutta ja etsimään kehitysnäkymiä, joilla uusien sukupolvien odotukset ovat tyydytettävissä. Komitea kehotti komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan yhteisön tavanomaisten rahoituskanavien ja etenkin rakennerahastojen välityksellä valtioiden rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita sekä maatalouteen ja maaseutuun liittyvien yritysten, koulujen ja oppilaitosten, korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten välistä vaihtoa. Komitea kehottaa niitä myös laatimaan alue- tai paikallistasolle hajautettuja toimintasuunnitelmia sekä luomaan paikallistasolle uusia toimipisteitä, jotka huolehtivat maatalouden ja maaseutuyhteisöjen kehittämisestä. Komitea esittää tätä varten konkreettisia aloitteita

Talous- ja sosiaalikomitea antoi 30.-31. toukokuuta 2001 pidetyssä 382. täysistunnossaan yksimielisen lausunnon aiheesta "Rakennerahastot 1999 - 11. vuosikertomus" (KOM(2000) 698 lopullinen - osat I ja II). Se totesi, että tavoitteessa 5a (maatalouden rakenteiden mukauttaminen) kehitys oli myönteistä: määrärahoista oli kohdennettu 96 % ja maksettu vastaavasti 70 %. Tavoitteen 5b (maaseutualueiden kehittäminen) toteutus nopeutui huomattavasti vuonna 1999, sillä määrärahoista oli kohdennettu 99 % ja maksettu 68 %.

Vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kanssa jatkettiin maaseudun kehittämisen neuvoa-antavassa komiteassa, jonka komissio perusti päätöksen 98/235/EY nojalla. Komitea kokoontui vuonna 2001 kaksi kertaa, 31. toukokuuta ja 15. marraskuuta. Kummassakin kokouksessa komission yksiköiden ja EU:n yhteiskunnallis-ammatillisten järjestöjen edustajat vaihtoivat tietoja ja näkemyksiä maaseudun kehittämistä koskevien ohjelmien (EMOTR:n tukiosasto) ja Leader+-ohjelman ensimmäisestä täytäntöönpanovuodesta.

Hyvistä maatalouskäytännöistä järjestettiin 31. toukokuuta keskustelutilaisuus, jonka jälkeen vaihdettiin vielä näkemyksiä neuvoston päätöslauselmaluonnoksesta, joka käsitteli ympäristönäkökohtien ja kestävän kehityksen sisällyttämistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Komission yksiköt pitivät komitean ajan tasalla maaseudun kehittämiseen liittyvän toiminnan uudistuksista ja tiedottivat sille yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia suoran tuen järjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1259/99 täytäntöönpanosäännöistä.

Muista 15. marraskuuta käsitellyistä aiheista voidaan mainita Leader+-seurantakeskuksen tilanneselvitys.

Vuonna 2001 kokoontui myös maaseudun kehittämisen neuvoa-antavan komitean maaseudun naisten erityisongelmia käsittelevä pysyvä työryhmä, joka piti kokouksensa 6. helmikuuta ja 29. marraskuuta. Työryhmän keskustelunaiheita olivat muun muassa maataloustuotteiden laatu ja myynnin edistäminen sekä sukupuolten tasa-arvo rakennerahasto-ohjelmissa ja Leader+-aloitteessa.

Maaseudun kehittämisen neuvoa-antavan komitean kaksi 12 asiantuntijasta koostuvaa väliaikaista työryhmää kokoontui 15. maaliskuuta ja 3. lokakuuta tarkastelemaan Leader+-hankkeiden erityispiirteitä ja avaamaan keskustelun tulevasta maaseutualueiden seurantakeskuksesta sekä alueiden välisestä yhteistyöstä. Jälkimmäisessä 3. lokakuuta pidetyssä kokouksessa pohdittiin horisontaalisen asetuksen (EY) N:o 1259/99 täytäntöönpanoa, siinä esitettyjä ympäristönsuojelun vaatimuksia (3 artikla) ja tuen mukauttamista (4 artikla).

Talous- ja sosiaalikomitean tapaan alueiden komitean puheenjohtaja Jos Chabert allekirjoitti 20. syyskuuta komission puheenjohtaja Prodin kanssa yhteistyöpöytäkirjan, jossa määritellään komission ja alueiden komitean väliset suhteet.

Alueiden komitea teki aloitteen yli kymmenestä valiokunta 1:n lausunnosta ja antoi lausunnot, jotka liittyivät kaikki aluepolitiikan pääosaston toimivaltaan kuuluviin asioihin. Lisäksi toisesta taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevästä kertomuksesta laadittiin valmisteluasiakirja (esittelijänä Zaplana Hernandez-Soro) ja lausunto (esittelijöinä Zaplana Hernandez-Soro ja Tindemans). Alueiden komitea jatkoi samalla rajat ylittävän yhteistyön pohdintaa julkaisemalla tiedotteen, josta keskusteltiin 9. Huhtikuuta. Komitean jäsen Rombouts teki vielä asiaa koskevan aloitteen.

Komitea antoi lausuntonsa myös vuonna 1999 esitetyistä raporteista, jotka koskivat rakennerahastoja (esittelijänä Tillich) ja koheesiorahastoa (esittelijänä Bree).

Aluepolitiikan pääosasto ryhtyi vuonna 2001 jatkotoimiin alueiden komitean antamien 17 aluepoliittisen lausunnon perusteella. Niistä voidaan mainita lausunnot aiheista "Audit-kaupunkitutkimus", "Yhteisön aluepolitiikan rakenne ja tavoitteet laajentumisen ja maailmanlaajuistumisen yhteydessä" sekä "Toinen kertomus taloudellisesta ja sosiaalisesta koheesiosta".

Aluepolitiikasta vastaava komissaari Michel Barnier käytti puheenvuoron alueiden komitean täysistunnossa 14. helmikuuta 2001. Hän esitti tilannekatsauksen ohjelmantyön edistymisestä ja esitteli komitealle toisen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevän kertomuksen.

Maatalouspolitiikan alalla alueiden komitea antoi kuusi lausuntoa vuonna 2001. Maatalouden pääosaston asiantuntijat osallistuivat lausuntojen valmisteluun selvittämällä komission kannan, toimittamalla tietoja ja vastaamalla komitean jäsenten kysymyksiin.

Lausunnossaan aiheesta "Yhteisön maatalous- ja maaseutupolitiikan alueelliset vaikutukset" komitea esitti poliittisen tilannearvion, jossa keskityttiin maaseutualueiden yhdennetyn kehittämispolitiikan perusedellytyksiin sekä maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanooon.

Lausunnossaan "Euroopan nuoria viljelijöitä koskevat hankkeet" komitea totesi, että viljelijöiden ikääntymisestä on yhteisölle vakavia seurauksia ja että se muodostaa monilla alueilla uhan maaseudun kehittämiselle, kaavoitukselle sekä ympäristön ja maiseman suojelulle. Alueiden komitea huomautti, että tämä voi vaarantaa uuden maaseudun kehittämispolitiikan tehokkaan soveltamisen etenkin vuoristoisilla ja muita heikommassa asemassa olevilla alueilla. Tämän vuoksi komitea piti välttämättömänä, että yhteisöllä on käytössään välineitä, joiden avulla voidaan analysoida erilaisia tuloksia, eritellä ongelmien syitä ja kehittää ratkaisuja niihin.

4.4. Työmarkkinaosapuolet

Aluekehityksestä talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten kanssa käytyä vuoropuhelua jatkettiin, ja asetuksen (EY) N:o 1260/99 8 artiklassa säädetty vuosittainen kuulemistilaisuus järjestettiin 14. maaliskuuta 2001. Vuoden aikana pidettiin vielä kaksi muuta kokousta, joissa voitiin käsitellä perusteellisesti monia eri aiheita:

- Komissio esitti katsauksen kumppanuusperiaatteen noudattamisesta ohjelmatyössä. Katsauksessa pantiin merkille, että eri jäsenvaltioiden käytännöissä on havaittavissa tiettyä epäyhtenäisyyttä. Komissio kuitenkin myöntää, että tilanne on parantunut edelliseen ohjelmakauteen verrattuna huolimatta siitä, että jäsenvaltioilla on yleinen taipumus noudattaa säännöksiä vain siltä osin kuin on välttämätöntä.

- Toinen koheesioraportti esiteltiin ylimääräisessä kokouksessa, jossa siitä keskusteltiin perusteellisesti. Lisäksi työmarkkinaosapuolia kehotettiin osallistumaan Brysselissä toukokuussa järjestettävään koheesiofoorumiin.

- Työmarkkinaosapuolet ovat yhä kiinnostuneempia laajentumisen seurauksista. Tämä seikka nousi esille jo pääkokouksen aikana, mutta aiheesta järjestettiin vielä erityiskokous, jossa komission yksiköt esittelivät ISPA- ja Sapard-ohjelmia ja kävivät perusteellista keskustelua työmarkkinaosapuolten kanssa.

Työmarkkinaosapuolet pitivät myönteisenä, että komission kanssa järjestettiin tapaamisia entistä useammin. Näin toimitaan jatkossakin. Tapaamisissa voitaisiin keskittyä muun muassa seuraaviin aiheisiin: ISPA, Euroopan aluekehityssuunnitelma (ESDP), tavoite 2 -ohjelmat jne. Sovittiin, että tapaamisia voitaisiin järjestään useammin vuodesta 2002 sen jälkeen, kun uuden ohjelmakauden ohjelmat on hyväksytty.

Työmarkkinaosapuolia pidetään jatkuvasti ajan tasalla yhteisön henkilöresursseja koskevista aloitteista ESR-komitean säännöllisten kokousten kautta, ja työmarkkinaosapuolet osallistuvat ESR:n tukitoimien täytäntöönpanoon. Tällä tavoin ne voivat olla aktiivisesti mukana tukemassa ESR:n toimintaa Euroopan työllissyysstrategian vahvistamiseksi. Lisäksi on käynnistetty toimia työmarkkinaosapuolten osallistumisen laajentamiseksi ESR:n tulevissa tukiohjelmissa ehdokasmaissa.

Kaudeksi 2001-2002 on valittu kaikkiaan 35 innovatiivista hanketta, jotka liittyvät ESR:sta annetun asetuksen 6 artiklan mukaiseen pääteemaan (ks. tämän vuosikertomuksen 1.2 kohta) "Mukautuminen uuteen talouteen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun yhteydessä". Kaikkiin hankkeisiin kuuluu yhteistyökumppaneita eri jäsenvaltioista. Hankkeet keskittyvät muun muassa yritysten sosiaalista vastuuta koskeviin uusiin lähestymistapoihin, elinikäisen oppimisen edistämiseen ja työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen, työn uusiin organisointitapoihin, taloudellisten ja sosiaalisten muutosten ennakoimiseen sekä tietoteknisten välineiden käyttöön työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelun kehittämisessä.

4.5. Tiedotus ja julkisuus

Koska vuosi 2001 oli ESR:n uuden ohjelmakauden ensimmäinen todellinen toimintavuosi, uusien ohjelmien käynnistysvaiheessa painotettiin voimakkaasti tiedotusta ja julkisuutta, jotta varmistettaisiin avoimuus ja luotaisiin ESR:sta yhtenäinen kuva kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä toteutettiin tarjoamalla kansalaisille laaja valikoima tietoa ESR- ja Equal-verkkosivustojen kautta. Sekä Brysseliin akkreditoiduille toimittajille että komission kautta jäsenvaltioiden lehdistölle jaettiin lehdistötiedotteita ESR- ja Equal -ohjelmien hyväksymisestä sekä fakta- ja numerotietoja sisältäviä tiedotteita ESR:n toiminnasta jäsenvaltioissa ja Equalista yleisesti. Uudet ohjelmat saivat paljon huomiota valtakunnallisessa, alueellisessa ja paikallisessa lehdistössä, mutta julkisuuden laajuus vaihteli jäsenvaltioittain.

Asetuksen (EY) N:o 1159/2000 mukaisesti komissio järjesti Brysselissä kesäkuussa 2001 ESR:n tiedottajien epävirallisen verkon (INIO) kahdeksannen kokouksen tukeakseen tiedottajia ESR:n tunnetuksi tekemisessä. Komissio esitteli kokouksessa vuoden 2001 alussa tehdyn tutkimuksen, jonka pohjalta jäsenvaltioille laadittiin ohjeet siitä, miten ne voivat arvioida omaa tiedotus- ja julkistamistoimintaansa. Tutkimuksesta julkaistaan vuoden 2002 alussa kaikilla EU:n 11 virallisella kielellä helppotajuinen yhteenveto, jota ESR:n tiedottajat ja hankkeiden vetäjät levittävät laajalti jäsenvaltioissa. Lisäksi komissio perusti INIO-verkolle - kahdeksannen kokouksen jälkiseurantaa varten - ekstranet-sivuston, jonka avulla voidaan parantaa kokemusten ja hyvien toimintatapojen esittelyä sekä helpottaa yhteydenpitoa kokousten välillä.

Laajentumisprosessia on lisäksi tuettu luomalla epävirallinen ESR-tiedottajien verkko kymmeneen PHARE-maahan pitämään niitä ajan tasalla tärkeimmästä ESR:oon liittyvästä kehityksestä EU:ssa.

Aluekehitysohjelmien julkisuutta parannettiin monilla uusilla tietovälineillä, joista voidaan mainita 500 erityisen onnistuneen hankkeen ("menestystarinan") tietokanta Inforegio-sivustolla, saaria ja rannikkoalueita sekä liikennehankkeita käsittelevät esitteet, maakohtaiset esitteet (mukana kymmenen uutta maata), seinäkartta tukikelpoisista alueista sekä uutta ohjelmakautta käsittelevä cd-rom ja video. Komission lehdistöpääosaston kanssa laadittiin kansalaisille tarkoitettu esite "Alueiden palveluksessa", jossa esitellään unionin aluepolitiikkaa. Esitettä on painettu 800 000 kappaletta sarjassa "Muuttuva Eurooppa".

Muitakin aluepolitiikan eri toiminta-aloihin liittyviä asiakirjoja julkaistiin. Niitä olivat esimerkiksi Interreg- ja Tacis-ohjelmien kumppanuustoiminnan opas, alueiden välistä yhteistyötä Euroopan unionissa käsittelevä Recite-lehti sekä ohjelmien arviointiraportit. Pääosaston toimintaa ja julkaisuja esitteleviä kirjasia levitettiin laajalti.

Unionin 11 kielellä julkaistun Inforegio News -tiedotuslehden toimitusta jatkettiin entiseen tapaan. Neljännesvuosittain ilmestyy vielä Inforegio Panorama -lehti, joka julkaistaan paperiversiona 5 kielellä ja verkossa 11 kielellä.

Internetin Inforegio-tietosivuilla julkaistiin yhteenvedot innovatiivisten aluekehitystoimien suuntaviivoista kaudella 2000-2006 sekä rakennerahastojen moitteettomasta hoidosta ("Sound management of the Structural Funds: a major issue for the Union's development").

Inforegio-verkkosivustolla vierailee kuukausittain yli 100 000 kävijää. Kävijämäärän kasvu johtuu pääasiassa siitä, että sivustolle perustettiin vuorovaikutteinen keskustelupalsta, jossa on käyty keskustelua koheesiopolitiikasta laajentuneessa unionissa. Sähköisen keskustelufoorumin lisäksi sivustolle on koottu joukko perustekstejä, joista voidaan mainita Toinen kertomus taloudellisesta ja sosiaalisesta koheesiosta, kymmenkunta komission koheesioraportin valmisteluvaiheessa tilaamaa tutkimusta, erilaisia tekstejä koheesiopolitiikan tulevista haasteista, komissaari Barnier'n vastaukset Internetin keskustelupalstalla kävijöiden kannanottoihin tästä samasta aiheesta sekä kaikki koheesiofoorumiin liittyvät dokumentit (kokousohjelma, keskustelun vaiheet, julkilausumat jne.).

Yleisesti ottaen Inforegio-sivuston sekä Europa-palvelimen aluepoliittisten sivustojen ylläpitoon kiinnitettiin erityistä huomiota ja niitä päivitettiin säännöllisesti. Sivustolle lisättiin merkittävä määrä linkkejä muille kansallisten ja alueellisten hallintoviranomaisten sivustoille. Kaikki vuoden aikana annetut rakennerahastoja koskevat soveltamisasetukset siirrettiin saman tien Internet-verkkoon. Sivustoilla julkaistiin myös lyhyt esittely jäsenvaltioiden tiedotus- ja julkisuustoiminnasta annetusta asetuksesta.

Komissio antoi myös omat valmisteluasiakirjansa jäsenvaltioiden ja alueiden käyttöön auttaakseen niitä ohjelma-asiakirjojen laatimisessa. Se julkaisi väliraportin pääosaston hallintosuunnitelmaa koskevan välikatsauksen vuodelta 2001.

Tiedonlevityksestä voidaan mainita vuonna 2001 perustettu Inforegio service -tietopalvelukeskus, joka koostuu entisestä asiakirjapalvelusta ja kirjastosta. Tietopalvelukeskuksessa on nyt kahdeksan yleiseen käyttöön tarkoitettua Internet-päätettä sekä konferenssisali, jossa otetaan vastaan vierailijaryhmiä.

Suhteista tiedotusvälineisiin on todettava, että vuonna 2001 pidetyn koheesiofoorumin yhteydessä aloitettiin alueellisten lehtimiesten verkoston perustamistyöt. Tätä varten luotiin 500 toimittajasta koostuva tietokanta. Ranskassa, Espanjassa ja Kreikassa luotiin viralliset yhteydet alueellisiin lehtimiesliittoihin. Lisäksi lehdistöpääosasto käynnisti yhdessä jäsenvaltioissa sijaitsevien komission edustustojen kanssa suurisuuntaisen prosessin, jonka tavoitteena oli määritellä tarkat säännöt alueellisen lehdistön kanssa tehtävälle yhteistyölle. Vuonna 2002 on määrä perustaa vielä vuorovaikutteisempi verkosto.

Vuoden aikana järjestetyistä Phare-tapahtumista voidaan mainita:

- Tavoite 2 -ohjelmien varainhoidon vastuunjakoa (Bryssel 29. tammikuuta 2001) käsittelevä konferenssi, johon saapui jäsenvaltioista yli 450 hallintoviranomaisten edustajaa.

- Tiedotustilaisuus aiheesta EAKR:n innovatiiviset toimet kaudella 2000-2006 (Bryssel 19. helmikuuta 2001).

- Eurooppalainen koheesiofoorumi (Bryssel 21.-22. toukokuuta 2001), johon kokoontui noin 1 800 jäsen- ja ehdokasmaiden korkean tason päättäjiä edustavaa osanottajaa. Foorumi avasi keskustelun koheesiopolitiikasta laajentuneessa unionissa. Tätä keskustelua jatkettiin eri tasoilla läpi vuoden, minkä jälkeen siitä esitettiin yhteenveto ensimmäisessä koheesiota käsittelevässä väliraportissa, jonka komissio hyväksyi 30. tammikuuta 2002. Foorumi tarjosi myös tilaisuuden järjestää avoimien ovien päivän, jonka aikana pääosastoa esiteltiin yleisölle.

- Ruotsissa, Italiassa, Portugalissa ja Kreikassa järjestettiin neljä kansallisen tason kokousta, joissa käsiteltiin asetuksen (EY) N:o 1159/2000 täytäntöönpanoa. Samalla hallintoviranomaisten tiedottajilla oli tilaisuus vaihtaa ensimmäisen kerran näkemyksiä.

- Puheenjohtajavaltio Ruotsin konferenssi (Lycksele 12.-13. kesäkuuta 2001), jonka aiheena oli "Alueiden väestökato rakennepolitiikan haasteena".

Maatalousalalla maaseudun kehittämisen neuvoa-antava komitea kokoontui vuonna 2001 kaksi kertaa, 31. toukokuuta ja 15. marraskuuta. Kokousten aikana komission yksiköt ja EU:n yhteiskunnallis-ammatillisten järjestöjen edustajat vaihtoivat tietoja ja näkemyksiä maaseudun kehittämissuunnitelmien (EMOTR:n tukiosasto) ja Leader+-ohjelman edistymisestä. Lisäksi 31. toukokuuta järjestettiin keskustelutilaisuus hyvistä maatalouskäytännöistä, jonka jälkeen vaihdettiin näkemyksiä vielä neuvoston päätöslauselmaluonnoksesta, joka koskee ympäristönäkökohtien ja kestävän kehityksen sisällyttämistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Komission yksiköt pitivät komiteaa ajan tasalla maaseudun kehittämiseen liittyvän toiminnan uudistuksista sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1259/99 täytäntöönpanosäännöistä.

Muista 15. marraskuuta käsitellyistä aiheista voidaan mainita Leader+-seurantakeskuksen tilannekatsaus.

Myös kaksi maaseudun naisten erityisongelmia käsittelevää pysyvää työryhmää kokoontui 6. helmikuuta ja 29. marraskuuta pohtiakseen muun muassa maataloustuotteiden laatua ja markkinointia sekä sukupuolten tasa-arvoa rakennerahastojen ohjelmissa ja Leader+-aloitteessa.

Lisäksi maaseudun kehittämisen neuvoa-antavan komitean kaksi 12 asiantuntijasta koostuvaa väliaikaista työryhmää kokoontui 15. maaliskuuta ja 3. lokakuuta tarkastelemaan Leader+-hankkeiden erityispiirteitä ja avaamaan keskustelun tulevasta maaseutualueiden seurantakeskuksesta sekä alueiden välisestä yhteistyöstä. Jälkimmäisessä 3. lokakuuta pidetyssä kokouksessa pohdittiin horisontaalisen asetuksen (EY) N:o 1259/99 täytäntöönpanoa, siinä esitettyjä ympäristönsuojelun vaatimuksia (3 artikla) ja tuen mukauttamista (4 artikla).

Kalastus- ja vesiviljelyalalla järjestettiin rakennetukia koskeva tiedotuskampanja. Se liittyi laajaan keskusteluun, jonka komissio pani vireille yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tulevaisuutta käsittelevän vihreä kirjan julkaisemisen jälkeen maaliskuussa 2001.

Brysselissä järjestettiin 5.-7. kesäkuuta 2001 kalastuspolitiikkaa käsittelevä julkinen kuulemistilaisuus, johon osallistui noin 400 toimialojen ja muiden sidosryhmien edustajaa.

Kuulemistilaisuuteen saatiin yli 300 kirjallista kannanottoa, joissa esitettiin ideoita ja ehdotuksia muutoksista, joita yhteiseen kalastuspolitiikkaan olisi tehtävä, jotta se olisi entistä tehokkaampi ja vastaisi paremmin kalatalousalan tuleviin haasteisiin. Näitä haasteita ovat etenkin monien tärkeiden kalakantojen heikkeneminen, kalastuslaivaston suhteettoman suuri kapasiteetti kalavaroihin verrattuna, alan taloudellisen kannattavuuden heikkeneminen ja sen seuraukset työllisyydelle, tarkastusten riittämättömyys, maailmanlaajuisen kilpailun kasvu ja kalastusmahdollisuuksien menetys yhteisön ulkopuolisten maiden vesillä.

Kalatalousalalla jatkettiin kohdennettuja toimia esimerkiksi osallistumalla kalastus- ja vesiviljelyalan tuotteiden jalostusta ja kauppaa käsitteleville kansainvälisille "European Seafood" -messuille (Bryssel 24.-26. huhtikuuta 2001), levittämällä tietoa viisi kertaa vuodessa ilmestyvän "Kalastus Euroopassa" -tiedotuslehden kautta sekä ylläpitämällä yhteistä kalastuspolitiikkaa käsittelevää Internet-sivustoa. Sivustolle luotiin erillinen linkkiotsikko, joka helpottaa tiedon hakua kalastus- ja vesiviljelyalan rakennetuista. Sen kautta kansalaisille tarjotaan tietoja ohjelmakohtaisista menoista sekä ohjelmakauden 1994-1999 menoista tukitoimittain, maittain ja alueittain.

RAHOITUSTA KOSKEVAT LIITTEET

Liite 1: Rahoituksen toteutuminen tavoitteittain

Liite 2: Yhteisöaloitteiden rahoituksen toteutuminen

Liite 3: Teknisen avun rahoituksen toteutuminen

Liite 4 : Talousarvion toteuttaminen

LIITE 1

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 3

EAKR:n teknisen avun mukaiset maksusitoumukset vuonna 2001 (neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 23 artikla)

TOIMENPIDETYYPPI // Maksusitoumukset (EUR)

A. Rahastojen toimiin liittyvät tutkimukset, mukaan lukien yleisluontoiset tutkimukset

1. Taloudellista ja sosiaalista koheesiota koskeva kertomus // 13.000,00

2. Tuki Eurostatille // 2.297.051,00

3. Erityisongelmia koskevat tutkimukset: työmarkkinat valtion, paikallisella tai alakohtaisella tasolla // 610.700,00

4. Muut tutkimukset // 92.950,00

YHTEENSÄ // 3.013.701,00

B. Kumppaneille, rahastojen tukitoimien lopullisille edunsaajille ja yleisölle tarkoitettu tekninen apu, kokemustenvaihto ja tiedotus

1. Tiedotus- ja viestintätehtäviä koskevat puitesopimukset // 3.900.000,00

2. Julkaisutoimiston (OPOCE) julkaisut ja muut julkaisut // 1.600.000,00

3. Seminaarit, konferenssit, kollokviot ja näyttelyosastot // 1.013.170,48

4. Tuet: osallistuminen tutkimusten, tapahtumien, verkkojen, tukitoimea koskevien jäsenvaltioiden yhteisten koulutustoimien rahoitukseen // 76.900,00

5. Erityisesti innovatiivisten toimien hallinnointia koskevat sopimukset teknisen avun toimistojen kanssa // 29.684,00

6. Muu tekninen ja hallinnollinen apu: rahastotoimiin liittyvät puitesopimukset ja muu asiantuntemus // 1.469.088,00

7. Kartat // 130.300,00

YHTEENSÄ // 8.219.142,48

C. Hallinnossa, seurannassa ja arvioinnissa käytettävien atk-järjestelmien käyttöönotto, käyttö ja keskinäiset yhteydet

1. Tietokoneohjelmien kehittäminen ja ylläpito // 698.401,50

2. Toiminnan edellyttämien laitteiden (laitteistot ja ohjelmistot) asentaminen sekä niiden ylläpito- ja huoltokulut // 532.698,12

3. Tekninen apu järjestelmien päivittäisen toiminnan varmistamiseksi sekä käyttäjäkoulutus ja -tuki // 903.981,64

4. Muu tekninen apu ja laitteet // 170.599,00

YHTEENSÄ // 2.305.680,26

D. Arviointimenetelmien parantaminen ja tietojenvaihto tämän alan käytänteistä

1. Temaattiset arvioinnit // 1.049.900,00

2. Ennakkoarvioinnit ja menetelmiin liittyvä työ // 83.600,00

3. Jälkiarvioinnit: kertomukset // 1.798.400,00

YHTEENSÄ // 2.931.900,00

YHTEENSÄ // 16.470.423,74

MAA // Maksusitoumukset (EUR)

Itävalta // 126.630,00

Belgia // 3.546.595,71

Suomi // 238.150,00

Kreikka // 29.684,00

Italia // 312.005,00

Luxemburg // 1.360.208,00

Ruotsi // 76.900,00

Muu EU // 10.780.251,03

YHTEENSÄ // 16.470.423,74

LIITE 3

EMOTR:n teknisen avun mukaiset maksusitoumukset vuonna 2001 (neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 23 artikla)

TOIMENPIDETYYPPI // Maksusitoumukset (EUR)

A. Rahastojen toimiin liittyvät tutkimukset, mukaan lukien yleisluontoiset tutkimukset

1. //

2. //

3. //

... //

YHTEENSÄ //

B. Kumppaneille, rahastojen tukitoimien lopullisille edunsaajille ja yleisölle tarkoitettu tekninen apu, kokemustenvaihto ja tiedotus

1. //

2. //

3. //

... //

YHTEENSÄ //

C. Hallinnossa, seurannassa ja arvioinnissa käytettävien atk-järjestelmien käyttöönotto, käyttö ja keskinäiset yhteydet

1. //

2. //

3. //

... //

YHTEENSÄ //

D. Arviointimenetelmien parantaminen ja tietojenvaihto tämän alan käytänteistä

1. //

2. //

3. //

... //

YHTEENSÄ //

YHTEENSÄ //

LIITE 3

ESR:n teknisen avun mukaiset maksusitoumukset vuonna 2001 (neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 23 artikla)

TOIMENPIDETYYPPI // Maksusitoumukset (EUR)

A. Rahastojen toimiin liittyvät tutkimukset, mukaan lukien yleisluontoiset tutkimukset

B. Kumppaneille, rahastojen tukitoimien lopullisille edunsaajille ja yleisölle tarkoitettu tekninen apu, kokemustenvaihto ja tiedotus

C. Ulkopuolinen henkilöstö

a) Kansalliset asiantuntijat

b) Väliaikainen henkilöstö

c) Ylimääräinen henkilöstö

YHTEENSÄ

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

D. Muut menot

a) Virkamatkat

b) Kokoukset

c) Arviointi

c) Sekalaiset kulut

YHTEENSÄ

E. Välitön infrastruktuuri (tietotekniikasta aiheutuvat kulut)

F. Tiedotus ja julkaisut

YHTEENSÄ // EUR

LIITE 3

KOR:n teknisen avun mukaiset maksusitoumukset vuonna 2001

(neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 23 artikla)

>TAULUKON PAIKKA>