ALUSTAVA ESITYS - Euroopan yhteisöjen yleiseksi talousarvioski varainhoitovuodelle 2002 - JOHDANTO Menot toiminnoittain ja tulot osastoittain (komission esittämä)

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto

2. Menojen tarkastelu toimintalohkoittain

3. Menojen tarkastelu toiminnoittain

3.1. Talous- ja rahoitusasiat

3.2. Yritystoiminta

3.3. Kilpailu

3.4. Työllisyys- ja sosiaaliasiat

3.5. Maatalous ja maaseudun kehittäminen

3.5.1. Yleistä

3.5.2. Vuoden 2002 alustavan talousarvion taustatekijät

3.5.3. Eri toimintojen määrärahat

3.6. Energia ja liikenne

3.7. Ympäristö

3.8. Epäsuora tutkimustoiminta

3.9. Suora tutkimustoiminta

3.10. Tietoyhteiskunta

3.11. Kalatalous

3.12. Sisämarkkinat

3.13. Aluepolitiikka

3.14. Verotus ja tulliliitto

3.15. Koulutus ja kulttuuri

3.16. Tiedotus ja viestintä

3.17. Terveys- ja kuluttaja-asiat

3.18. Oikeus- ja sisäasiat

3.19. Ulkosuhteet

3.20. Kauppa

3.21. Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-maihin

3.22. Laajentuminen

3.23. Humanitaarinen apu

3.24. Petostentorjunta

3.25. Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki

3.26. Komission hallinto

3.27. Talousarvio

3.28. Varainhoidon valvonta

3.29. Tilastotiedot

3.30. Eläkkeet

4. Tulot - Jakautuminen osastoittain

4.1. Yleistä

4.2. Vuoden 2002 tuloarviot

4.2.1. Perinteiset omat varat

4.2.2. Arvonlisäverokannat (alv)

4.2.3. Bruttokansantuloon (BKTL) perustuvien varojen määräytymisperuste

4.2.4. Muut tulot

4.3. Budjettiepätasapainon korjaus

4.4. Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen seuraukset talousarvion kannalta

1. Johdanto

Euroopan komission alustava esitys talousarvioksi esitetään nyt toisena perättäisenä vuotena myös toimintoperusteiseen budjetointiin (Activity Based Budgeting, ABB) pohjautuvana. Sen mukaisesti komission toiminta on jaettu lähes 200 toimintoon. Ne on puolestaan ryhmitelty 30 toimintalohkoon, jotka ovat vuoden 2002 alustavan talousarvioesityksen (ATE) kokonaistarkastelun perustana. Toimintoperusteinen budjetointi antaa mahdollisuuden tarkastella kaikkien resurssien käyttöä komission eri politiikkojen toteuttamisessa, niin toimintamenojen ja hallintomenojen määrärahoja kuin henkilöresurssejakin. Tässä asiakirjassa noudatettu esitystapa korvaa perinteisen talousarvion osastoista ja luvuista lähtevän tarkastelun, jossa talousarvio jakautuu A osaan hallintomäärärahoja ja B osaan toimintamäärärahoja varten.

Toimintoperusteisen budjetoinnin havainnollistamiseksi analyysi noudattaa komission yksiköissä valmisteltavana olevaa nimikkeistöä, jota ei vielä voida pitää lopullisena. Nimikkeistö koostuu kutakin toimintalohkoa vastaavasta osastosta, jotka on jaettu lukuihin toimintojen mukaisesti. Kunkin osaston ensimmäinen luku (jäljempänä ABB:n luku 01) sisältää kaikki toimintalohkon hallinto- ja tukiresurssit, joiden avulla saadaan kuva osaston kunkin toimintalohkon kokonaisresursseista. Muissa luvuissa esitetään rahoitustoiminnan määrärahat kuten ohjelmamäärärahat, avustukset jne.

Aluksi esitetään koko talousarvio toimintalohkoittain, vuoden 2001 talousarvio ja vuoden 2002 ATE jaettuina kahteen ryhmään: kokonaismäärärahoihin (rahoitustoiminta + hallinto ja tuki) ja henkilöresursseihin. Ensimmäisessä osuudessa esitetään myös, miten toimintalohkoille osoitetut varat jakautuvat rahoitusnäkymien eri otsakkeisiin. Näin yhdistetään nämä kaksi erilaista budjetointitapaa. Toisessa osuudessa esitetään yksityiskohtaisempi analyysi kustakin toiminnosta ja selitetään, mistä muutokset vuoden 2001 talousarvioon nähden johtuvat. Viimeisessä osuudessa esitetään vuoden 2002 ATE:n tulopuoli käyttämällä perinteistä osastojaottelua.

2. Menojen tarkastelu toimintalohkoittain

ABB-käsitteistö

* Rahoitustoiminnan määrärahat pitävät sisällään lähes kaikki perinteiset B osan määrärahat, mutta myös A osan määrärahoja kuten avustuksia, jotka vaikuttavat EU:n toimielinten ulkopuolisten edunsaajien toimintaan. Nämä varat osoitetaan toimintoihin.

* Hallinto- ja tukimäärärahoihin kuuluvat lähes kaikki perinteisen A osan varoista (palkat, rakennuskustannukset jne.). Niihin kuuluvat myös B osan hallinnolliset määrärahat, kuten teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat ja muut tukimenot, jotka liittyvät suoraan ohjelmiin tai toimiin.

* Henkilöresurssit, joihin kuuluvat henkilöstötaulukon toimet (osastosta A-1 ja A-6 rahoitetut) sekä ulkopuolinen henkilöstö. Ulkopuoliseen henkilöstöön sisältyy osastoista A-1, A-3, A-4, A-6 ja A-7 rahoitettu henkilöstö, tutkimusbudjetista rahoitettu henkilöstö sekä arviot henkilöstöstä, joka rahoitetaan rakennerahastojen ns. minibudjeteista ja BA-budjettikohdista.

Taulukossa II.1 esitetään vuoden 2001 talousarvio komission osalta (pääluokka III) ja vuoden 2002 alustava talousarvioesitys toimintalohkoittain. Siinä esitetään määrärahojen kokonaismäärä ja kullekin toimintalohkolle osoitetut henkilöresurssit henkilötyövuosina. Kunkin toimintalohkon tarkka tilanne esitetään tämän asiakirjan asianomaisessa kohdassa.

Taulukko II.1. Pääluokka III: Vuoden 2001 talousarvio ja ATE 2002 toimintalohkoittain (milj. euroina ja henkilötyövuosina)

>TAULUKON PAIKKA>

Toimintoperusteisen budjetin ja rahoitusnäkymien vastaavuus

Talousarvion yleisenä kehyksenä on talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehty toimielinten sopimus. Toimintoperusteisesta lähestymistavasta huolimatta rahoitusnäkymien otsakekohtaiset ylärajat ovat siis vastedeskin keskeisiä viitearvoja vuoden 2002 alustavassa talousarvioesityksessä. Siksi on tärkeää osoittaa selkeästi, miten ABB-nimikkeistö vastaa rahoitusnäkymien otsakkeita.

Taulukossa II.2. esitetään vuoden 2002 ATE toimintalohkoittain ja otsakkeittain. Taulukon vaakarivit vastaavat toimintalohkoja, joihin komission toiminnot on ryhmitelty. Pystysarakkeet vastaavat rahoitusnäkymien otsakkeita (ja alaotsakkeita). Taulukko osoittaa, mihin rahoitusnäkymien otsakkeeseen kunkin toimintalohkon resurssit kuuluvat. Koska komissio on kohdentanut resurssit toimintoperusteisen budjetoinnin mukaisesti, taulukon avulla voidaan varmistaa, että kohdennetut resurssit noudattavat otsakkeiden ylärajoja. Viimeisellä rivillä esitetään ylärajaan sisältyvä marginaali.

Taulukossa II.2 on esitetty kaikki rahamäärät rahoitusmäärärahoista hallinto- ja tukimäärärahoihin. Valtaosassa toimintalohkoja resurssit kuuluvat kuitenkin useampaan otsakkeeseen. Esimerkiksi kalatalouden toimintalohkoon kuuluu resursseja otsakkeista 1a (EMOTR-tukiosasto) 2a (KOR), 3 (kalatalouden valvonta), 4 (kansainväliset kalastussopimukset) ja 5 (kalatalouden hallinto- ja tukiresurssit).

Taulukko II.2. Luvut toimintalohkojen ja rahoitusnäkymien otsakkeiden mukaan (RM+HT milj. euroina)

>TAULUKON PAIKKA>

3. Menojen tarkastelu toiminnoittain

Toimintoperusteisen budjetoinnin tarkoituksena on osoittaa resurssien kohdentamisen yhteys poliittisiin suuntaviivoihin niin, että resurssit esitetään toimintalohkoittain ja jaoteltuina toimintoihin, joiden tasolla poliittisia aloitteita tehdään. Siinä keskitytäänkin maksusitoumusmäärärahoihin, jotka esitetään kunkin toimintalohkon osalta seuraavissa taulukoissa ja kommenteissa. Talousarvion toteuttamiseen kuuluvia maksumäärärahoja ei periaatteessa käsitellä tässä asiakirjassa. Maksumäärärahat mainitaan joissakin asianomaista toimintoa koskevissa kommenteissa.

3.1. Talous- ja rahoitusasiat

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot talous- ja rahoitusasioiden toimintalohkossa (52 milj. euroa; 0,3 %)

Valmisteluja euron käyttöönottamiseksi vuonna 2002 lisätään komission sisäisin henkilöstöjärjestelyin siirtämällä niihin henkilöstöä muista toiminnoista. Komissiossa mietitään parhaillaan, voitaisiinko toimintoja siirtää Brysselistä Luxemburgiin, jotta kaikki talouden ja rahoituksen pääosaston resurssit saataisiin parhaimmin käyttöön.

Kansainväliset talous- ja rahoituskysymykset (337,0 milj. euroa; +8,0 %)

Toiminnon rahoitusmäärärahat liittyvät avustuksina myönnettävään makrotaloudelliseen apuun, jonka kokonaismäärä on 124 miljoonaa euroa, sekä EY:n takaamia lainoja koskevaan varaukseen, jonka kokonaismäärä on 213 miljoonaa euroa. Avustukset ovat yleensä maksutasetta tukevia toimenpiteitä, jotka toteutetaan Kansainvälisen valuuttarahaston tukemien uudistusohjelmien yhteydessä. Ne vaativat oikeusperustakseen erillisen neuvoston päätöksen. Koska alueellisten määrärahojen seurattavuutta on haluttu lisätä, makrotaloudellisen avun budjettikohdat integroitiin vuoden 2001 talousarviossa maantieteellisesti jaettuihin lukuihin, ja ne ovat osa alueellista rahoitusta.

Neuvoston päätökseen 97/787/EY perustuva suora makrotaloudellinen avustus Armenialle, Georgialle ja Tadzikistanille on samansuuruinen kuin vuoden 2001 talousarviossa eli 24 miljoonaa euroa.

Länsi-Balkanille myönnettävää suoraa makrotaloudellista avustusta lisättiin merkittävästi vuonna 2001 (80 milj. euroa) alueen tarpeiden mukaisesti. Komissio esittää, että avustuksen määrä korotetaan 100 miljoonaan euroon vuonna 2002. Avustusta myönnetään nykyisen oikeusperustan mukaan Bosnialle, Albanialle ja etenkin Jugoslavian liittotasavallalle (Serbia, Montenegro ja Kosovo). Avustuksen tämänvuotinen määrä on osa CARDS-ohjelmasta alueelle myönnettävää vuosirahoitusta.

Takuuvaraus määritellään rahoitusnäkymissä ja se vaihtelee inflaation mukaan. Sillä taataan Euroopan investointipankin (EIP) myöntämiä lainoja ja lainoja, jotka EY myöntää suoraan yhteisön ulkopuolisille maille (makrotaloudellisen avun mukaisia lainoja ja Euratom-lainoja).

Rahoitustoiminnot (71,9 milj. euroa; -1,2 %)

Yritysohjelma on jatkoa Työllisyys-aloitteelle (1998-2000). Yritysten taloudellisen toimintaympäristön parantamista koskevaan toimintakokonaisuuteen osoitetaan 71 miljoonaa euroa, kuten vuonna 2001. Toiminnalla edistetään takausjärjestelyjä, joiden tarkoituksena on lisätä pk-yrityksille tarjottavien lainojen määrää. Keinona käytetään riskien jakamista kansallisten takausjärjestelmien avulla sekä riskipääomaohjelmia. Jälkimmäisissä sijoitetaan erikoistuneisiin riskipääomarahastoihin, jotka keskittyvät sellaisiin pk-yrityksiin, joilla investointiriskit ovat suurimmillaan. Investointeja hallinnoidaan Euroopan investointirahastossa.

Pieni osa määrärahoista osoitetaan Kreikassa vuonna 1986 tapahtuneiden maanjäristysten sekä Madeiralla (Portugalissa) lokakuussa 1993 riehuneen pyörremyrskyn vuoksi myönnettyjen lainojen korkotukiin. Koska lainakanta on pienentynyt, määrärahatarve vähenee 2001 vuoden 1,3 miljoonasta eurosta 0,9 miljoonaan euroon vuonna 2002.

Talous- ja rahaliitto (33,1 milj. euroa; -1,8 %)

Koska euro lasketaan liikkeeseen vuoden 2002 alussa, komissio esittää, että PRINCE-ohjelman (B3-306) osana toteutettavaan tiedotuskampanjaan EURO - Euroopan yhteinen raha osoitetaan 28 miljoonaa euroa eli yhtä paljon kuin vuonna 2001.

Budjettikohdasta A-3500 rahoitettavia taloustutkimuksia ja -selvityksiä koskevat määrärahat ovat lisääntyneet 7,5 prosenttia viimevuotisen suuntauksen mukaisesti. Lisäyksen ansiosta tutkimuksia voidaan suorittaa myös ehdokasmaissa. Rahat lisäykseen saadaan osittain vähentämällä rahaliittoa koskevien tutkimusten määrärahoja.

3.2. Yritystoiminta

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot yritystoiminnan toimintalohkossa (112,3 milj. euroa; +5,6 %)

Yrittäjyyden kannustaminen (43,2 milj. euroa; -4,2 %)

Tähän toimintoon kuuluu kaksi ohjelmaa:

1) Uusi monivuotinen yritystoimintaa ja yrittäjyyttä koskeva ohjelma (2001-2005) on jatkoa pk-yrityksiä koskevalle kolmannelle monivuotiselle ohjelmalle. Sen tavoitteena on:

* edistää yrittäjyyttä arvokkaana ja tuottavana elinkeinona,

* kannustaa sellaisen innovaatioille ja yrittäjyydelle suotuisan sääntely- ja toimintaympäristön luomista, joka ottaa huomioon kestävän kehityksen,

* parantaa pk-yritysten taloudellista toimintaympäristöä,

* lisätä pk-yritysten kilpailukykyä osaamistaloudessa,

* varmistaa, että liiketoiminnan tukiverkostoja ja palveluja tarjotaan yrityksille koordinoidusti.

Taloudellisen toimintaympäristön parantamista koskeva toiminta sisältyy talous- ja rahoitusasioihin. Neljän jäljellä olevan toiminnon määrärahoiksi esitetään yhteensä 27,6 miljoonaa euroa budjettikohtiin B5-510 ja B5-510A, joka esitetään ABB:n luvussa 01.

2) HVT-ohjelman (hallintoelinten välinen tietojenvaihto - B5-7210) tavoitteena on toimittaa Euroopan laajuisten verkkojen välityksellä hallintoyksiköille niiden tarvitsemaa apua siten, että sisämarkkinoilla tarvittavien tietojen ja asiakirjojen telemaattinen ja elektroninen vaihto toteutuu. Vuodeksi 2002 esitetty määräraha (24 milj. euroa, ABB:n luvussa 01 esitetty BA-budjettikohta mukaan luettuina) on sama kuin vuoden 2001 talousarviossa.

Tutkimus - Innovaatioiden ja muutosten edistäminen (86,5 milj. euroa; -16,7 %)

Toiminto vastaa erityisohjelmaa 'Innovaation edistäminen ja pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisen kannustaminen'. Tavoitteena on edistää innovatiivista toimintaa (myös yritysten perustamista), helpottaa tutkimustulosten levittämistä ja hyödyntämistä ja tukea teknologian siirtoa pk-yrityksiin.

Kun otetaan huomioon ohjelman hallintomenot ABB:n luvussa 01, määrärahaesitys on 95 miljoonaa euroa eli noin 13,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2001. Tämä vastaa erityisohjelman aikataulua ja näin tämän tutkimuksen viidenteen puiteohjelmaan sisältyvän erityisohjelman koko rahoitus tulee budjetoiduksi.

Sisämarkkinoiden parempi hyödyntäminen (43,5 milj. euroa; +5,8 %)

Toiminto kattaa toimet, joiden tarkoituksena on taata sisämarkkinoiden häiriötön toiminta standardoinnin ja yhdenmukaistamisen alalla muun muassa seuraavien toimien avulla:

1) Alamomentilta sisämarkkinoiden toiminta ja kehittäminen (B5-3002) katetaan kaikki komissiolle asetetut tehtävät, jotka liittyvät sisämarkkinoita koskevien direktiivien täytäntöönpanoon, eli etenkin teknisistä säännöistä tiedottaminen, sertifiointi, varmentaminen ja markkinoiden valvominen standardoinnin osalta sekä alakohtainen vertailu muun muassa elintarvikkeiden, lääkkeiden, kulkuneuvojen ja rakentamisen aloilla. Vuoden 2002 maksusitoumusmäärärahoiksi esitetään 11,4 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvä BA-budjettikohta mukaan luettuna) eli 9,9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2001.

2) Avustus Euroopan lääkearviointivirastolle (B5-3120) on tasapainotusavustusta. Virasto hallinnoi komission uusille lääkkeille myöntämiä keskitettyjä lupia, avustaa kansallisten lupien vastavuoroisessa tunnustamisessa (perinteiset lääkkeet), kerää tietoa lääkkeiden sivuvaikutuksista ja arvioi näitä (lääkevalvonta) ja valmistelee eläinlääkkeitä koskevia suosituksia elintarvikkeille. Tasapainotusavustuksen määrärahaksi esitetään 14 miljoonaa euroa vuonna 2002, siis yhtä paljon kuin vuonna 2001. Maksuista, jotka yritysten on suoritettava yhteisön markkinoille saattamista koskevien lupien saamiseksi ja voimassapitämiseksi, arvioidaan vuonna 2002 kertyvän 46,5 miljoonaa euroa (42,6 milj. euroa vuonna 2001).

Avustukseen sisältyy 3,3 miljoonan euron (1,3 milj. euroa vuonna 2001) erityinen rahoitusosuus, joka on tarkoitettu harvinaislääkkeitä koskevien maksuvapautusten vuoksi menetettyjen tulojen korvaamiseen (B5-3121) uuden vuonna 2000 voimaan tulleen asetuksen mukaisesti.

3) Momentilta B5-313 (Lainsäädäntöjen standardointi ja lähentäminen) rahoitetaan eri teollisuudenalojen standardointi-, tarkastus- ja varmentamistoimia, etenkin sellaisia, jotka liittyvät Euroopan standardointilaitoksille uskottujen eurooppalaisten standardien laatimiseen ja standardienmukaisuustestausta varten tarkoitettuihin teknisiin hankkeisiin sekä standardien soveltamista koskevan tiedotuspolitiikan kehittämiseen. Tälle momentille esitetään 16,1 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvä BA-budjettikohta mukaan luettuna) vuodeksi 2002. Vuoden 2001 määräraha oli 17,1 miljoonaa euroa.

Kilpailukyky ja muut politiikat (8,0 milj. euroa; +14,3 %)

Euroopan unionin teollisuuden kilpailukykyä koskevan politiikan (B5-326) tarkoituksena on edistää yhteisön teollisuuden sopeutumista teollisuuden muutokseen avoimilla ja kilpailuun perustuvilla markkinoilla. Tavoitteena on laatia Euroopan unionille teollisuuden kilpailukykyä koskeva politiikka esikuva-analyysin ja muiden aloitteiden avulla. Maksusitoumusmäärärahaksi esitetään 8,9 miljoonaa euroa vuonna 2002 (7,9 milj. euroa vuonna 2001), ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina. Budjettikohdasta rahoitetaan myös EY:n-Japanin teollisen yhteistyökeskuksen toimintaa, jonka tarkoituksena on helpottaa yhteisön yritysten pääsyä Japanin markkinoille.

3.3. Kilpailu

>TAULUKON PAIKKA>

Kilpailupolitiikkaan kuuluvat yrityskeskittymät, kilpailunrajoitukset ja markkinoiden vapauttaminen sekä valtiontuen valvonta. Sen tarkoituksena on varmistaa tasainen toimintaympäristö yhtenäismarkkinoilla kilpaileville yrityksille. Tämä onkin perustamissopimuksen mukaan yksi komission päätehtävistä ja asettaa sille monenmoisia haasteita. Kilpailupolitiikka on myös yksi laajentumisprosessin keskeisimpiä asiakokonaisuuksia ja vaikuttaa Euroopan kansainväliseen kilpailukykyyn. Yhteiseen rahaan siirtyminen on osaltaan vauhdittanut ja vauhdittaa edelleenkin markkinoiden uudelleenjärjestelyjä ja tuo lisää haasteita kilpailupolitiikalle.

Vuoden 2002 keskeisiä tavoitteita ovat kilpailunrajoituksia koskevan muutetun lainsäädännön täytäntöönpano, yrityskeskittymien valvontaa koskevan lainsäädännön kauan kaivattu tarkistaminen, tiettyjen sektorien tapaussuman selvittäminen ja komission valtuuksien laajentaminen niin, että se voi keskittyä tärkeimpiin asioihin. Tavoitteena on myös käynnistää komission omia tutkimuksia ja seurata ei-velvoittavan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja kehittää sitä edelleen niin, että kilpailu- ja valtiontukiongelmat voidaan estää jo varhaisessa vaiheessa. Kilpailupolitiikassa keskitytään erityisesti palvelualaan ja kilpailuun äskettäin vapautetuilla televiestinnän, sähkön ja postipalvelujen aloilla. Erityisen tärkeänä pidetään myös valtiontuen avoimuuden lisäämistä valtiontukirekisterin ja tulostaulun avulla.

Hallinto- ja tukimenot kilpailun toimintalohkossa (74,1 milj. euroa; +10,8 %)

Henkilöstöä lisätään merkittävästi, sillä yrityskeskittymiin, valtiontukeen ja laajentumiseen liittyvät tapaukset sekä muut kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät velvoitteet ovat lisääntymässä.

Yrityskeskittymät, kilpailunrajoitukset ja markkinoiden vapauttaminen (ei määrärahoja)

Yrityskeskittymien valvonnan ensisijaisena tehtävänä on taata, että komissio täyttää yhteisön laajuisten sulautuma-asioiden tarkasteluvelvollisuutensa ja edetä mahdollisimman pitkälle sulautuma-asetuksen tarkistamistyössä. On otettava huomioon, että keskittymäpäätökset ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina (keskimäärin yli 30 %), ja lisääntyminen jatkuu edelleen.

Kilpailunrajoituksia koskeva politiikka. EU:n laajentuminen ja uuden eurooppalaisen hallintotavan omaksuminen sekä komission syyskuussa 2000 tekemän ehdotuksen eteenpäinvieminen ovat syitä, joiden vuoksi komissio perustaa vuosien 2002 ja 2003 aikana uuden järjestelmän EY:n kilpailusääntöjen soveltamisen tehostamiseksi (81 ja 82 artikla). Uusi järjestelmä perustuu siihen, että EY:n kilpailuoikeutta sovelletaan hajautetummin kansallisissa viranomaisissa ja jäsenvaltioiden tuomioistuimissa, vaikka Euroopan komissio soveltaakin edelleen tiukasti samoja sääntöjä. Komissio aikoo keskittyä EU:n kannalta oikeudellisesti, taloudellisesti tai poliittisesti tärkeimpiin asioihin. Ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa perusteelliset uudistukset uudenaikaisten, avointen ja toimivien oikeudellisten puitteiden luomiseksi tehokkaalle kilpailulle laajentuneessa yhteisössä.

Kartellien torjunta ja muiden kilpailun vastaisten käytäntöjen estäminen korostuu, kun pyritään luomaan yhtenäismarkkinoiden ja rahaliiton onnistumisen edellyttämät olosuhteet. Uusi asetus, joka on määrä hyväksyä vuonna 2002, vaikuttaa olennaisesti siihen, että kartellien torjuntaa varten saadaan nykyaikainen ja tehokas väline.

Markkinoiden vapauttaminen

Markkinoiden vapauttaminen on yhteisön kilpailupolitiikan keskeinen tavoite. Kaikkien toimeenpanovälineiden (kilpailunrajoitukset, yrityskeskittymä- ja valtiontukitoimet) olisi osaltaan tuettava markkinoiden vapauttamisaloitteita, jotta ne toimisivat kuluttajien eduksi. Erityistä huomiota kiinnitetään perinteisiin yleishyödyllisiin aloihin (televiestintään, postipalveluihin, energiaan ja liikenteeseen) tavoitteena edistää tasapainoisen toimintaympäristön kehittymistä Eurooppaan. Edellä mainittujen perinteisten alojen vapauttamiskehityksen edistämisen lisäksi pyritään varmistamaan, että yhtenäismarkkinat syntyvät pitkälle säännellyille aloille (vapaa ammatinharjoittaminen, vakuutusala, eläkerahastot, jätehuolto ja urheilu) ilman kilpailua rajoittavia käytäntöjä.

Valtiontuen valvonta (ei määrärahoja)

Sen lisäksi, että komissio arvioi valtiontuen vaikutuksia kilpailun asteittaiseen vapautumiseen tähän asti säännellyillä aloilla, se aikoo myös keskittyä tarkastelemaan monia veropolitiikkaan liittyviä asioita ja järjestelmiä. Keskeisenä tavoitteena on edelleenkin valtiontukisääntöjen uudenaikaistaminen ja yksinkertaistaminen ja etenkin riskipääomaa koskevien uusien suuntaviivojen kehittäminen. Komissiossa on parhaillaan käytössä valtiontukirekisteri ja tulostaulu, joiden tavoitteena on lisätä avoimuutta ja painostaa jäsenvaltioita vähentämään kilpailua vääristäviä valtiontukia.

Kansainvälinen yhteistyö (ei määrärahoja)

Maailmantalouden integraation lisääntyessä kaikki kilpailuasiat saavat maailmanlaajuista ulottuvuutta, joka edellyttää aiempaa huomattavasti tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä eri maiden kilpailuviranomaisten välillä ja monenvälisissä organisaatioissa. Laajentumisen osalta komissio jatkaa ponnistelujaan teknisen avun myöntämiseksi ehdokasmaille varmistaakseen, että ne perustavat uskottavan kilpailuviranomaisen ja saattavat kilpailusäädökset osaksi kansallista lainsäädäntöä.

3.4. Työllisyys- ja sosiaaliasiat

>TAULUKON PAIKKA>

Valtaosa tämän toimintalohkon määrärahoista osoitetaan Euroopan sosiaalirahastolle (ESR). ESR:n määrärahoja hoidetaan lähinnä jäsenvaltioissa osana hajautettua hallintojärjestelmää. Samaa käytäntöä noudatetaan kaikissa tärkeimmissä ohjelmissa (yhteisön tukikehyksissä ja yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa - 8 963 milj. euroa) sekä yhteisön EQUAL-aloitteessa (512 milj. euroa). ESR:n varoista komissio hallinnoi suoraan ainoastaan innovatiivisia toimia ja teknistä apua koskevia määrärahoja (47 milj. euroa).

Hallinto- ja tukimenot työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkossa (94,0 milj. euroa; -8,8 %)

Työllisyys ja Euroopan sosiaalirahasto (9 532,6 milj. euroa; -3,0 %)

Suurin osa tälle ABB-nimikkeistön mukaisen luvun maksusitoumusmäärärahoista on ESR:n määrärahoja, jotka määräytyvät rakennerahastojen rahoituskehyksen perusteella, kuten Berliinin Eurooppa-neuvostossa vuonna 1999 päätettiin. Rahoituskehystä esitellään rahoitusnäkymien otsakkeita (otsake 2) käsittelevässä osassa.

Varainhoitovuosi 2002 on ohjelmakauden 2000-2006 kolmas toteuttamisvuosi.

Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) rahoitetaan:

* tavoitetta 1, jonka tarkoituksena on edistää vähemmän kehittyneiden alueiden kehitystä ja rakennesopeutusta (yhdessä EAKR:n, EMOTR:n ohjausosaston ja KOR:n kanssa);

* tavoitetta 2, jonka tarkoituksena on edistää taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia rakenteellisista ongelmista kärsivillä alueilla (yhdessä EAKR:n kanssa);

* tavoitetta 3, jonka tarkoituksena on tukea koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien politiikkojen ja järjestelmien mukauttamista ja nykyaikaistamista; sekä

* yhteisön EQUAL-aloitetta, jonka tarkoituksena on kehittää henkilöresursseja yhtäläisten mahdollisuuksien hengessä.

ESR edistää etenkin seuraavia toimintoja:

* aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen kehittäminen ja edistäminen työttömyyden torjumiseksi

* yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen

* koulutuksen ja neuvonnan edistäminen ja parantaminen.

Tämän lisäksi osoitetaan 47 miljoonaa euroa yhteisön tasolla toteutettaviin innovatiivisiin toimiin, kuten tutkimuksiin, pilottihankkeisiin ja kokemusten vaihtoon, sekä teknisiin avustustoimiin, kuten toimenpiteiden valmisteluun, seurantaan, arviointiin ja valvontaan.

Koska kyseessä on vain yksi rahasto, ESR:n osuus tavoitteessa 3 ja EQUAL-aloitteessa tiedetään ennalta, kun taas tavoitteita 1 ja 2 koskevat ESR:n määrärahat riippuvat ohjelmamäärärahoista, jotka neuvotellaan jäsenvaltioiden kanssa. ESR:n määrärahojen osuuteen tavoitteessa 1 saatetaan tehdä vielä vähäisiä muutoksia neuvotteluissa saavutettujen tulosten perusteella. Tavoitetta 2 koskevat neuvottelut ovat vielä joidenkin maiden kanssa kesken. Määrärahojen jakautuminen EAKR:n ja ESR:n kesken on arvioitu tähän mennessä vahvistettujen ohjelmien suhteellisten osuuksien perusteella; jakauma on tarkistettava myöhemmin.

Uutta ohjelmakautta koskevien budjettikohtien määrärahojen lisäksi vuonna 2002 keskitytään aiemman ohjelmakauden päättymiseen, mihin tarvitaan kuitenkin vain maksumäärärahoja. Maksuja käsitellään rahoitusnäkymien otsakkeita (otsake 2) koskevassa osuudessa.

Huolimatta siitä, että vuonna 2000 käyttämättä jääneet määrärahat otetaan uudelleen käyttöön, ESR:n määrärahat ovat hieman alhaisemmat kuin vuoden 2001 talousarviossa. Määrärahoja on yhteensä 9 522 miljoonaa euroa, ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina. Tämä saattaa johtua siitä, että tavoitteita 1 ja 2 koskevien sosiaalirahaston määrärahojen suhteellinen osuus on hieman alentunut. Vuoden 2001 määrärahat perustuivat ESR:n suhteelliseen osuuteen aiempana ohjelmakautena 1994-1999. Vuoden 2002 ATE puolestaan perustuu ESR:n nykyiseen osuuteen ohjelmakaudella 2000-2006 jo hyväksytyissä ohjelmissa, joka on alhaisempi kuin aiemmalla ohjelmakaudella.

Muut toimintoon kuuluvat sosiaali- ja työllisyysohjelmat

Komissio teki heinäkuussa 2000 ehdotuksen monivuotisesta ohjelmasta, joka koskee yhteisön edistämistoimia työllisyyden alalla. Ehdotuksen mukaisesti määrärahoja supistetaan 34 prosenttia, jolloin niiden kokonaismääräksi saadaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2002 (B5-502).

Paikallista sitoutumista työllisyyteen koskeville valmisteleville toimille (B5-503) ei esitetä määrärahaa vuodeksi 2002. Sen sijaan esitetään, että EURES-verkoston (Euroopan työnvälitysverkosto) (B3-4011) määrärahat pysyvät edellisvuoden tasolla, 13 miljoonassa eurossa.

Työntekijäjärjestöt ja työolosuhteet (57,7 milj. euroa; +0,5 %)

Teollisten suhteiden ja sosiaalisen vuoropuhelun alamomentin (B3-4000) sekä työntekijäjärjestöjä koskevien koulutus- ja tiedotustoimien alamomentin (B3-4002) määrärahat pysyvät entisellään vuonna 2002. Ne ovat siis 12 miljoonaa euroa alamomentilla B3-4000 ja 11 miljoonaa euroa alamomentilla B3-4002 (ABB:n lukuun 01 sisältyvä BA-budjettikohta mukaan luettuna). Alamomentin B3-4003 (Yritysten edustajille tiedottaminen, heidän kuulemisensa ja osallistumisensa) määrärahoja esitetään lisättävän 50 prosenttia yhteensä 6 miljoonaan euroon. Tarkoituksena on tehostaa työntekijöiden ja työnantajien edustajien kansainvälistä yhteistyötä tiedottamisen, kuulemisen ja osallistumisen osalta yrityksissä, jotka toimivat useiden jäsenvaltioiden alueella. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiölle (B3-420) myönnettävän avustuksen määrärahaa esitetään korotettavan 6 prosenttia 15,9 miljoonaan euroon elinkeinoelämän muutosten seurantakeskuksen rahoittamiseksi.

Komissio esittää, että alamomentin B3-4310 [Terveyden, hygienian ja turvallisuuden suojelu työpaikalla, mukaan luettuna tuki ETTUB:lle (European Technical Trade Union Bureau)] määrärahaa korotetaan 2,8 prosenttia 3,6 miljoonaan euroon. Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston (B3-4311) avustusmäärärahaan esitetään 32 prosentin korotusta, joten määrärahat nousevat 9 miljoonaan euroon pk-yritysten hyväksi toteutettavien toimien ja työterveyden ja työturvallisuuden eurooppalaisen tiedotusviikon rahoittamiseksi.

Osallisuutta edistävän yhteiskunnan tukeminen (40,7 milj. euroa; +5,7 %)

Komissio tekee seuraavat määrärahaesitykset vuodeksi 2002:

* 11 miljoonaa euroa valmisteleviin toimiin syrjäytymisen torjumiseksi ja ehkäisemiseksi (B3-4105) vuonna 2002. Tämä on yhtä paljon kuin komission kesäkuussa 2000 hyväksymässä monivuotisessa ohjelmassa (2001-2005).

* 2,3 miljoonaa euroa perheiden tukemiseen (B4-4102) ja 3 miljoonaa euroa työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen (B3-4110).

* 16,2 miljoonaa euroa (+2 milj. euroa) toimiin syrjinnän torjumiseksi (B5-803). Tämä on yhtä paljon kuin neuvoston lokakuussa 2000 hyväksymän monivuotisen ohjelman (2001-2006) rahoitus vuodeksi 2002; ohjelman tarkoituksena on torjua rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus (B5-809) tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi lisää määrärahoja, joten komissio esittää, että niitä korotetaan vuoden 2001 talousarvioon verrattuna 15 prosenttia: 5,3 miljoonasta eurosta 6,1 miljoonaan euroon.

Vuonna 2003 järjestettävän vammaisten eurooppalaisen teemavuoden valmisteluun osoitetaan 4 miljoonaa euroa varaukseen vuonna 2002 (B5-806).

Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet (10,3 milj. euroa; -1,0 %)

Naisten ja miesten tasa-arvoon liittyvää yhteisön puitestrategiaa koskeva ohjelma (2001-2005) hyväksyttiin 20. joulukuuta 2000. Ohjelman mukaisesti budjettikohdan B3-4012 määrärahaksi esitetään 10 miljoonaa euroa. Määrärahalla rahoitetaan tasa-arvon edistämistoimia ja myös lainsäädäntötyöhön liittyviä näkökohtia seuraavasti:

- koulutus ja tasa-arvoon liittyvistä hyvistä menettelytavoista saatujen kokemusten levittäminen,

- sukupuoleen perustuvan suoran ja epäsuoran syrjinnän tuntemuksen ja ymmärtämisen edistäminen,

- tuki toimille, joiden tarkoituksena on mitata ja arvioida nykyisten käytänteiden ja politiikkojen tehokkuutta,

- alan avaintoimijoiden tukeminen ja näiden kykyjen kehittäminen.

3.5. Maatalous ja maaseudun kehittäminen

>TAULUKON PAIKKA>

3.5.1. Yleistä

Toimintalohkon laajuus

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintalohkoon kuuluvat seuraavat kokonaisuudet:

* Otsake 1: 46 222 miljoonaa euroa, paitsi 602 miljoonaa euroa eläinlääkintä- ja kasvinsuojelutoimenpiteisiin (B1-33 + osa varauksesta BSE- sekä suu- ja sorkkataudin lisärahoitustarpeeseen, ks. jäljempänä) ja kalatalouden markkinamenoihin (B1-26 ja B1-32 osittain);

* Yhteensä 3 822 miljoonaa euroa muihin otsakkeisiin kuuluviin toimenpiteisiin eli 2 957 miljoonaa euroa rakennerahastojen maatalousmenoihin (EMOTR:n ohjausosasto), 560 miljoonaa euroa ulkoisiin toimiin (lähinnä liittymistä valmistelevaa maataloustukea SAPARDia varten), 250 miljoonaa euroa valuuttavaraukseen ja 54 miljoonaa euroa otsakkeen 3 maatalousosiosta rahoitettaviin tarkastuksiin ja muihin toimenpiteisiin (B2-51).

Liitteessä I on yhteenvetotaulukko, jossa esitetään ABB-nimikkeistön ja nykyisen nimikkeistön välinen yhteys. Hallinto- ja tukimenot eivät siinä kuitenkaan sisällä henkilöstö- ja kiinteistökustannuksia eivätkä muita hallintomenoja vaan ainoastaan ns. BA-budjettikohtien ja teknisen avun määrärahat.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintalohkon määrärahoja koskevat yleiset suuntaukset

Toimintalohkon määrärahojen kokonaismääräksi vuonna 2002 esitetään 49 556 miljoonaa euroa eli huomattavasti enemmän (+1 550 milj. euroa, +3,2 %) kuin vuoden 2001 talousarviossa (48 006 milj. euroa). Määrärahoja on lisätty täysin rahoitusnäkymissä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Komissio esittääkin, että suurimpaan osaan toimintalohkon toiminnoista budjetoidaan kaikki tai lähes kaikki rahoitusnäkymissä käytettävissä olevat rahamäärät. Otsakkeen 1 määrärahat jäävät 365 miljoonaa euroa (0,8 %) alle ylärajan (vuoden 2001 talousarviossa 506 milj. euroa). Rakennerahastojen maatalousosiota, SAPARDia ja valuuttavarausta varten budjetoidaan kaikki käytettävissä olevat määrät.

Toimintalohkon tärkeimmissä (ABB-nimikkeistön mukaisissa) luvuissa on tapahtunut seuraavia muutoksia:

* Luku 01 (Hallinto- ja tukimenot): taloushallintoa (myös SAPARDin) tehostetaan lisäämällä merkittävästi henkilöresursseja vuonna 2002.

* Luku 02 (Kasvituotteet): määrärahat lisääntyvät vuoden 2001 tasosta eli 27 838 miljoonasta eurosta 28 100 miljoonaan euroon vuoden 2002 ATE:ssä. Peltokasvien ja viininviljelyn määrärahatarpeet ovat lisääntyneet merkittävästi lähinnä Agenda 2000 -uudistusten vuoksi, mutta säästöjä kertyy sokerin ja riisin (kyseisiä aloja koskevien uudistusehdotusten mukaisesti) sekä kuitukasvien (puuvilla-alan uudistus) osalta.

* Luvun 03 (Eläintuotteet) määrärahoiksi komissio esittää 12 958 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia enemmän kuin vuoden 2001 talousarviossa. Tämä muutos johtuu kokonaan naudanliha-alasta, jonka määrärahoja lisätään 1,4 miljardia euroa lähinnä Agenda 2000 -uudistuksen yhteydessä. Budjettiin otetaan myös varaus BSE- sekä suu- ja sorkkataudin lisärahoitustarpeita varten. Lampaanliha-alalla syntyy sitä vastoin huomattavia säästöjä alan uudistusta koskevan komission ehdotuksen mukaisesti ja osaksi myös kulutuksen lisääntymisen ansiosta. BSE-tautia ja suu- ja sorkkatautia koskeva varaukseen on otettu 1 000 miljoonaa euroa, josta 850 miljoonaa euroa on osoitettu eläintuotteita koskevaan lukuun ja 150 miljoonaa euroa terveys- ja kuluttaja-asioiden toimintalohkoon. ABB-nimikkeistön mukaisen talousarvion esitystapa vaati varauksen kahtiajakamista, mutta jako on vain suuntaa-antava.

* Lukuun 05 (Maaseudun kehittäminen) osoitetaan 7 546 miljoonaa euroa (7 458 milj. euroa vuonna 2001) rahoitusnäkymissä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Tähän toimintoon kuuluu nykyisen luvun B1-40 (Maaseudun kehittäminen, 4 595 milj. euroa) lisäksi myös EMOTR:n ohjausosasto, jota rahoitetaan rakennerahastoista (2 950 milj. euroa).

Lisätietoja vuosien 1999-2003 tarpeista esitetään otsaketta 1 koskevassa valmisteluasiakirjassa, joka laaditaan 26. syyskuuta 2000 annetun asetuksen 2040/2000 6 artiklan nojalla.

3.5.2. Vuoden 2002 alustavan talousarvion taustatekijät

Yhteisen maatalouspolitiikan oikeuskehys ja uudistukset

Alustava talousarvioesitys perustuu Agenda 2000 -hankkeen yhteydessä toteutettuun maatalousmarkkinoiden uudistukseen sekä neuvostossa parhaillaan käsiteltäviin tai jo hyväksyttyihin lainsäädäntöehdotuksiin.

Agenda 2000 -hankkeen yhteydessä toteutettava uudistukset

Agenda 2000 -hankkeen mukaiset uudistukset koskevat varsinkin peltokasveja (vilja-, öljy- ja valkuaiskasvit) sekä naudanliha-, viini- ja maitotuotteita. Neuvosto on päättänyt kasvattaa maidon tuotantokiintiöitä odotettavissa olevien hinnanalennusten vuoksi ja vuonna 2005 käyttöön otettavaa tasaustukea varten. Vuoden 2002 menot näyttävät kuitenkin jäävän vuoden 2001 tasolle. Viiniviljelyä koskevat määrärahatkaan eivät lisäänny vuodesta 2001, jolloin niissä oli tuntuvaan lisäystä. Alustavaan talousarvioesitykseen otetaan kuitenkin ylimääräiset 120 miljoonaa euroa välineeseen, jolla rahoitetaan viinialan rakennemuutosta ja siirtymistä uusiin lajikkeisiin.

Hinnanalennukset sekä peltokasvien viljelijöille maksettavien suorien tukien lisääminen on kuitenkin suunniteltu toteutettavaksi kahden markkinointivuoden kuluessa, ja naudanlihan tuottajiin kohdistuvien vastaavien toimenpiteiden on arvioitu vievän kolme markkinointivuotta. Vuoden 2002 maatalousbudjettia on näin ollen huomattavasti korotettava. Vaikka talousarvioon saatiinkin hintaleikkauksilla säästöjä, tasaustukia koskevat menot ovat siitäkin enemmän lisääntyneet.

Muut uudistukset ja lainsäädäntöesitykset

Aiempien vuosien tavoin alustava talousarvioesitys perustuu lainsäädäntöesityksiin, jotka on jo annettu neuvoston käsiteltäväksi tai joita laaditaan parhaillaan komissiossa. Komissio on tähän mennessä tehnyt kolme uudistusesitystä, jotka on vielä vahvistettava. Uudistukset koskevat sokeri- ja riisialaa sekä lampaan- ja vuohenliha-alaa. Uudistuksista odotetaan syntyvän noin miljardin euron säästöt.

Neuvosto teki päätökset ensimmäisistä BSE-kriisin vastaisista toimenpiteistä joulukuussa 2000. Komissio laati helmikuussa 2001 seitsemänkohtaisen suunnitelman, jonka taloudelliset vaikutukset huomioidaan alustavassa talousarvioesityksessä.

Komissio aikoo myös lähikuukausina tehdä lainsäädäntöaloitteen kasvien ja eläinten geneettisten voimavarojen uusien suojelujärjestelyjen käynnistämiseksi. Niitä varten otetaan 10 miljoonaa euroa lukuun B0-40, kunnes oikeusperusta saadaan vahvistettua. Komissio aikoo myös kehittää toimenpiteitä perheviljelyn edistämiseksi. Koska toimenpiteet voidaan rahoittaa yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevista tiedotustoimista annetun asetuksen (neuvoston asetus (EY) N:o 814/2000) nojalla, komissio esittää, että niitä rahoitetaan tiedotustoimia koskevasta budjettikohdasta B1-382 ja että määrärahoja lisätään 2 miljoonaa euroa.

ATE:ssa on otettu huomioon myös puuvilla-alan uudistus, josta neuvostossa päästiin yksimielisyyteen 24. huhtikuuta 2001.

Uuden BSE-kriisin sekä suu- ja sorkkataudin puhkeamiseen liittyvät poikkeukselliset epävarmuustekijät: varaukseen miljardi euroa

Arvio määrärahatarpeesta perustuu samaan talousennusteeseen, jota komissio käytti laskiessaan seitsemänkohtaisen suunnitelmansa kustannuksia ja jonka mukaan kulutus vähenee 10 prosenttia ja vienti 40 prosenttia kalenterivuonna 2001. Vuonna 2002 kulutuksen odotetaan vähenevän 7 prosenttia mutta viennin odotetaan elpyvän. Tämä ennuste on kuitenkin jokseenkin epävarma suu- ja sorkkataudin puhkeamisenkin vuoksi. Taudin hävittämiseen tarvittavien varojen määrää on tällä hetkellä mahdoton arvioida riittävän tarkasti. Komissio esittääkin, että rahoitusnäkymissä jäljellä olevista 1 365 miljoonasta eurosta otetaan 1 000 miljoonaa euroa lukuun B0-40 ja osoitetaan se lisäkustannuksiin, joita saattaa aiheutua BSE- sekä suu- ja sorkkataudista. Komissio laatii uuden tilannearvion lokakuisessa oikaisukirjelmässä.

Valuuttapoliittiset parametrit

Euron ja dollarin vaihtokurssi

Talousarvion kurinalaisuudesta 26 päivänä syyskuuta 2000 annetun uuden neuvoston asetuksen (EY) N:o 2040/2000 8 artiklassa säädetään, että hyväksyessään maatalousmenojen alustavan talousarvioesityksen komissio laatii B1 alaluokan 1-3 osaston budjettiarviot edellisen (vähintään 20 päivää aikaisemmin päättyneen) neljännesvuoden aikana markkinoilla todettuun euron ja dollarin keskimääräiseen valuuttakurssiin perustuvien ennusteiden pohjalta. Keskimääräinen kurssi tuona ajanjaksona eli vuoden 2001 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on EUR1 = $0,92. Vuoden 2001 talousarvio, sellaisena kuin se on muutettuna lisätalousarviolla nro 1/01 perustuu keskimääräiseen kurssiin EUR1 = $0,87, joten vuoden 2002 ATE:ssa on käytetty epäedullisempaa dollarin eurokurssia. Maailmanmarkkinahintojen ja EY:n hintojen välinen kuilu on nimittäin syventynyt, joten määrärahoja on lisättävä vuoden 2001 talousarvioon verrattuna.

Maatalouden valuuttajärjestelmä

Euron käyttöönotto ja siitä johtuva maatalouden muuntokurssien ("vihreiden kurssien") poistaminen 1. tammikuuta 1999 alkaen ovat muuttaneet perusteellisesti maatalouden valuuttapolitiikan tilanteen. Maatalouden valuuttajärjestelmästä tuottajille maksetut tulonmenetysten korvaukset ovat alhaisemmat kuin vuosina 2000 ja 2001, jolloin maatalouden valuuttapoliittiset menot olivat poikkeuksellisen korkeat. Tämä johtui siitä, että neuvosto päättämä tuki vihreiden kurssien poistamisesta johtuvien tulonmenetysten korvaamiseksi vähenee asteittain, ja toinen ja kolmas tukierä maksetaan yhteisrahoituksena. Koska Englannin punta on kuitenkin viime aikoina vahvistunut, uudet tuet joudutaan todennäköisesti maksamaan noudattamalla maatalouden uutta valuuttajärjestelyä, joka koskee euroalueen ulkopuolisia valuuttoja. Menojen odotetaan supistuvan kaiken kaikkiaan noin 900 miljoonasta eurosta vuonna 2000 430 miljoonaan euroon vuonna 2001 ja 304 miljoonaan euroon vuonna 2002.

Maatalouden menolinjaus (Liite 2)

Berliinin Eurooppa-neuvostossa päätettiin, että maatalouden menolinjauksen soveltamisalaa laajennetaan. Otsakkeen 1 lisäksi maatalouden menolinjauksen ylärajaan kuuluvat vastedes liittymistä valmisteleva maatalouden rahoitusväline SAPARD (otsake 7) ja se osa liittymiseen käytettävistä määrärahoista (otsake 8), joka koskee maatalousmenoja.

Vuoden 2002 menolinjaus on laskettu talousarvion kurinalaisuudesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2040/2000 perusteella. Vertailuvuotena on vuoden 1988 sijaan siirrytty käyttämään vuotta 1995. Vuonna 2002 maatalouden menolinjauksen määrä on siis 50 867 miljoonaa euroa eli 2 079 miljoonaa euroa (4,3 %) enemmän kuin vuoden 2001 menolinjaus (48 788 milj. euroa).

Menot ovat (555 miljoonaa euroa maatalouden liittymistukea mukaan luettuna) yhteensä 47 142 miljoonaa euroa eli noin 3,7 miljardia maatalouden menolinjauksen alapuolella.

Pakollisia menoja koskeva neuvottelumenettely

Vuosia 2000-2006 koskevassa uudessa toimielinten sopimuksessa säilytetään määräys, jonka mukaan komissio on velvollinen erottamaan toisistaan alustavassa talousarvioesityksessä uusiin tai valmisteilla oleviin säädöksiin liittyvät määrärahat sekä edellisen talousarvion laadintahetkellä voimassa olevasta lainsäädännöstä johtuvat määrärahat. Uutena lainsäädäntönä pidetään kaikkia uusia tai suunniteltuja oikeusperustoja ja kaikkia muutoksia, jotka tehdään menon perustana olevaan säädökseen edellisen talousarvion vahvistamisen jälkeen.

Maatalousmenoihin sovellettuna tämä määritelmä kattaa kaikki säädökset ja asiakirjat, joilla luodaan yhteinen markkinajärjestely tai muutetaan nykyisen markkinajärjestelyn perusperiaatteita, samoin kuin ne, jotka vastaavat yksilöidympiä toimia, johtuivatpa ne sitten markkinajärjestelystä tai eivät. Käytännössä on kyse neuvoston asetuksista, joilla täydennetään tai muutetaan talousarvion selvitysosan säädöksiä. Joistakin toimenpiteistä on tehty päätös näiden periaatteiden perusteella vuoden 2001 talousarvion vahvistamisen jälkeen. Jotkut komission ehdottamat toimenpiteet ovat vielä tutkittavina. Uudet ja valmisteilla olevat säädökset esitetään liitteessä 3.

3.5.3. Eri toimintojen määrärahat

Seuraavassa verrataan vuoden 2002 alustavan talousarvioesityksen määrärahoja vuoden 2001 talousarvioon erittelemällä kaikki maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintalohkon kuusi ABB-lukua.

Hallinto- ja tukimenot maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintalohkossa (135,1 milj. euroa; +3,5 %)

Taloushallintoa (myös SAPARDin) tehostetaan lisäämällä merkittävästi henkilöresursseja vuonna 2002.

Kasvituotteet (28 100,0 milj. euroa; +0,9 %)

Tämä toimintopohjaisen budjetin luku sisältää talousarvion nykyisen osaston B1-1 (Kasvituotteet) ja ne osat luvusta B1-30 (Liitteen 1 ulkopuoliset tuotteet) ja B1-31 (Elintarvikeapuohjelmat), jotka koskevat kasvituotteita. Määrärahat lisääntyvät 28 100 miljoonaan euroon vuonna 2002 (27 836 milj. euroa vuonna 2001). Peltokasvien ja viininviljelyn määrärahatarpeet ovat lisääntyneet merkittävästi lähinnä Agenda 2000 -uudistusten vuoksi, mutta säästöjä kertyy sokerin ja riisin osalta kyseisiä aloja koskevien uudistusehdotusten mukaisesti sekä puuvilla-alan osalta neuvoston päätettyä alan uudistuksesta huhtikuussa 2001.

Komissio on halunnut tehdä ABB-nimikkeistöstä mahdollisimman helposti seurattavan, joten se on ryhmitellyt useimpien yksittäisten alojen menot momenteille. Niiden määrärahat ovat seuraavat:

Viljan markkinatoimenpiteet (967 milj. euroa; -67 milj. euroa)

Vuosien 2002 ja 2001 perinteisiä lukuun B1-10 (momentit B1-101 - B1-102) budjetoituja markkinatukimenoja koskevat tärkeimmät olettamukset esitetään seuraavassa taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

Vientitukia koskevat menot alenevat 81 miljoonaan euroon (-180 milj. euroa) eli lähes 70 prosenttia vuodesta 2001. Tämä johtuu lähinnä institutionaalisten hintojen jatkuvasta alenemisesta Agenda 2000 -uudistuksen mukaisesti, maailmanmarkkinahintojen odotetusta kohoamisesta sekä vientimäärien alenemisesta (-3,1 milj. tonnia).

Varastointimenoja koskevat määrärahatarpeet ovat vuonna 2001 merkittävästi korkeammat kuin vuonna 2000 (+206 milj.). Tämä lähes 56 prosentin lisäys johtuu varastojen ja niihin liittyvien kustannusten odotetusta kasvusta.

Jalosteiden (liitteen I ulkopuolisten) menoennusteet ovat vuoden 2001 talousarvion tasolla. Tämä on Uruguayn kierroksen (GATT) päätelmien mukaista. Vientitukien enimmäismäärää luvussa B1-30 on ollut määrä vähentää vuoden 1996 olleesta 717 miljoonasta 415 miljoonaan vuonna 2001. Tämä luku otetaan myös vuoden 2002 talousarvioesitykseen WTO-velvoitteiden täyttämiseen. Komissio korostaa, että taatakseen jalosteiden tuotannon ja kaupan tavanomaisen kehityksen se käyttää tarvittaessa sisäisiä jalostusjärjestelyjä. Vientitukien 415 miljoonasta eurosta vain 29 miljoonaa euroa koskee viljaa, jonka määrärahat supistuvat 43 miljoonaa euroa vuonna 2001. Säästöt johtuvat viljatukien yleisestä laskusuuntauksesta.

Riisi (47 milj. euroa; -149 milj.)

Komissio on teki vuonna 2000 uuden ehdotuksen riisin yhteisestä markkinajärjestelystä. Vuoden 2002 määrärahat on laskettu juuri tämän ehdotuksen - KOM(2000) 278 lopullinen - perusteella. Uudistusta koskeva lopullinen päätös annetaan neuvoston asetuksena, joka saattaa vielä muuttaa kaavailuja.

Määrärahojen merkittävä supistuminen johtuu lähinnä siitä, että riisin hehtaaritukia on siirretty peltokasvien lukuun B1-10 (129 milj. euroa vuonna 2001). Muut leikkaukset johtuvat siitä, että interventiovarastojen kustannusten arvioidaan supistuvan vuonna 2000/01 todetusta 44 miljoonasta 15 miljoonaan vuonna 2001/02. Varastokustannusten supistuminen puolestaan johtuu siitä, että uudistetussa järjestelmässä on sitouduttu olemaan ostamatta lisää riisiä varastoon. Uudistuksen ansiosta vuoden 2002 alustavaan talousarvioesitykseen syntynee noin 64 miljoonan euron säästöt. Koska uudistus koskee kuitenkin lähinnä siirtymistä markkinatuesta (julkisista interventioista) suoriin tukiin, säästöt tälle momentille budjetoiduissa markkinatuissa ovat todellisuudessa suuremmat.

Vientitukien määrärahat ovat kuitenkin hieman lisääntyneet (+9 milj. euroa). Tämä johtuu pääasiassa riisin maailmanmarkkinahintojen laskusta, mikä syventää eroa EY:n hintojen ja maailmanmarkkinahintojen välillä.

Elintarvikeapuohjelmat (224 milj. euroa; +3 milj. euroa)

Maataloustuotteiden ilmaisjakeluun vähäosaisille otetaan 200 miljoonaa euroa (momentille B1-310), kuten vuonna 2001.

Elintarvikeapua koskevat tuet (B1-311) ovat 3 miljoonaa suuremmat kuin vuonna 2001, mikä nostaa menojen määrän 24 miljoonaan euroon.

Suorat tuet peltokasvialalla (17 759 milj. euroa; +873 milj. euroa)

Suorien hehtaaritukien määrärahat (nykyiset momentit B1-104 ja B1-105) lisääntyvät (+873 milj.). Tämä johtuu osittain (+161 milj. euroa) riisialan uudistuksesta, joka siis tarkoittaa lähinnä siirtymistä perinteisistä tukijärjestelyistä (eli julkisesta varastoinnista) suoriin tukiin. Osa lisäyksestä (100 milj. euroa) johtuu myös siitä, että yhä useammat pienviljelijät ovat turvautuneet vapaaehtoisiin kesannointijärjestelyihin. Viimeinen syy lisäykseen on Agenda 2000 -uudistuksen toisen vaiheen voimaantulo.

Sokeri (1 603 milj. euroa; -280 milj. euroa)

Sokeria koskevien menojen arvioidaan alenevan hieman vuoden 2001 määrärahoihin verrattuna, mikä johtuu lähinnä siitä, että menoissa on huomioitu komission ehdotus sokerin markkinajärjestelyn uudistamisesta markkinointivuodesta 2001/02 alkaen. Varastointikorvausten poistaminen aiheuttaa noin 358 miljoonan euron säästöt.

AKT-maita ja kemianteollisuutta koskevien tukien arvellaan lisääntyvän, koska maailmanmarkkinahintojen odotetaan alenevan, mikä lisää tukimaksujen määrää. Yksikkökohtainen tuki nousee 430 eurosta/tonni vuonna 2000/01 noin 460 euroon/tonni vuonna 2001/02.

Liitteen I ulkopuolisiin tuotteisiin lasketun sokerin vientituet ovat yhteensä 183 miljoonaa euroa. Hienoinen lisäys (+ 4 milj. euroa) johtuu sokerin yksikkökohtaisen tuen korotuksista.

Oliiviöljy (2 389 milj. euroa; -84 milj. euroa)

Oliiviöljyä koskevat menoennusteet ovat alemmat kuin vuoden 2001 määrärahat. Tämä johtuu lähes yksinomaan tuotantotukiin liittyvien menojen supistumisesta (-78 milj. euroa) sekä tukien perustana olevia oliiviöljymääriä koskevien arvioiden kasvamisesta.

Vuotta 2002 koskeva luku perustuu taattuihin kansallisiin määriin, joista voidaan maksaa tukea ja josta säädetään perusasetuksessa. Italiaa koskevat määrärahat vuonna 2001 perustuivat taattua kansallista määrää hieman korkeimpiin määriin. Asetuksen 1999/00 sallimaa "tavanomaista" määrää korotettiin 80 prosenttia, mikä vastasi taatun kansallisen määrän ja vuoden 1998/99 todellisen tuotannon välistä erotusta.

Kuitukasvit ja silkkiäistoukat (703 milj. euroa; -128 milj. euroa)

Kuitukasveja ja silkkiäistoukkia koskevat luvun B1-14 menoennusteet ovat huomattavasti (-15 %) aiempaa pienemmät. Tämä johtuu puuvillan, pellavan ja hampun viljelyä koskevista uudistuksista.

Pellavan ja hampun viljelyä koskevan uudistuksen mukaan niitä koskeviksi menoiksi arvioidaan 80 miljoonaa euroa, josta 21 miljoonaa euroa jää momentille (suurin osa summasta muutetaan suoriksi tuiksi ja budjetoidaan niitä koskeviin kohtiin).

Puuvillaa koskeva määrärahaesitys (681 milj. euroa) on 61 miljoonaa euroa aiempaa pienempi. Puuvilla-alan uudistus, josta neuvosto päätti huhtikuussa 2001, jätti muuttamatta 50 prosenttiin osuuden, jolla ohjehintaa alennetaan silloin kun jäsenvaltion todellinen tuotanto on suurempi kuin taattu kansallinen määrä. Jos tuotannon määrä on kuitenkin yli 1 500 000 tonnia, prosenttiosuuteen tehdään asteittaisia korotuksia. Ilman uudistusta puuvillan määrärahatarpeet ovat 770 miljoonaa euroa. Määrärahatarpeita koskevat arviot on laskettu sen mukaan, että puuvillan, josta siemenet on poistettu, maailmanmarkkinahinta on 345 euroa tonnilta (eikä 355 euroa tonnilta) ja tuotannon määrä on 1 600 000 tonnia (eikä 1 570 000 tonnia).

Hedelmät ja vihannekset (1 647 milj. euroa; -18 milj. euroa)

Hedelmiä ja vihanneksia koskevat menoennusteet ovat hieman alemmat kuin vuoden 2001 määrärahat (-1 %). Tämä johtuu aiempaa alemmista menoarvioista pähkinöiden markkinajärjestelyissä (-44 milj. euroa), banaanin tuotantotukimaksuissa (-23 milj. euroa) ja markkinoiltavetämistoimiin liittyvissä hyvityksissä (-10 milj. euroa). Tomaattijalosteiden tuotantotuen määrärahatarpeiden odotetaan puolestaan lisääntyvän (+70 milj. euroa) vuoden 2001 uudistuksen vuoksi (tomaattien korkeammat jalostuskynnykset ja tuet).

Hedelmien ja vihannesten ilmaisjakeluun (B1-314) esitetään 9 miljoonaa euroa (-2 milj. euroa).

Viinialan tuotteet (1 275 milj. euroa; +122 milj. euroa)

Viiniala on yksi neljästä maataloussektorista, jota aletaan uudistaa Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 1999 tekemän päätöksen perusteella. Viinialan uudistus on merkittävin sitten sen perustamisen vuonna 1962. Talousarvion osalta uudistus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen on markkinamekanismien yksinkertaistaminen. Tarkoituksena on järkeistää eri tislaustyyppejä. Vaikka tästä ei saadakaan suoranaisesti säästöjä talousarvioon, se lisää sen seurattavuutta ja vähentää arvaamattomien tekijöiden lukumäärää. Viinitilojen rakenneuudistusta koskevan välineen käyttöönotto on toinen ja merkittävämpi osa uudistusta, ja sen tämänvuotisten kustannusten arvioidaan olevan 422 miljoonaa euroa.

Menoarvioiden kasvu johtuu vuoden 2000 runsaasta sadosta, mikä lisää alkoholin tislauskustannuksia (+50 milj. euroa) ja varastointikustannuksia (+36 milj. euroa). Viinitilojen uuden rakenneuudistusjärjestelyn toisena soveltamisvuotena tulonmenetysten korvaaminen lisää menoja 42 miljoonaa euroa. Vientitukien odotetaan sitä vastoin aiheuttavan aiempaa vähemmän menoja tukiasteiden alenemisen vuoksi (-10 milj. euroa).

Ensimmäiset tiedot viinisadosta ovat käytettävissä oikaisukirjelmän laadintahetkellä lokakuussa.

Tupakka (984 milj. euroa; -16 milj. euroa)

Tupakkaa koskevista menoista on vuosien 1992 ja 1998 uudistusten jälkeen tullut suhteellisen vakaita. Tuotantopalkkioihin oikeuttavaa tuotantoa hallitaan tiukan kiintiöjärjestelmän avulla. Erityistuen osalta odotetaan kuitenkin kertyvän 16 miljoonan euron säästöt. Uuden järjestelyn mukaan erityistukea maksetaan samaan aikaan kuin muita tukipalkkioita eikä enää tietyllä viipeellä. Tämä aiheuttaa menoihin väliaikaista lisäystä vuonna 2001.

Muut kasvituotteet/toimenpiteet (502 milj. euroa; +6 milj. euroa)

* Kuivarehut ja palkokasvit (385 milj. euroa; +1 milj. euroa)

Luvun määrärahaesitykset pysyvät vuoden 2001 talousarvion määrärahojen tasolla. Vuoden 2002 määrärahatarpeet on laskettu sen perusteella, että lämpökuivatun rehun tuotanto on 4,8 miljoonaa tonnia (taattu enimmäismäärä: 4,4124 miljoonaa tonnia) ja aurinkokuivatun rehun tuotanto on 250 000 tonnia (taattu enimmäismäärä: 443 500 tonnia).

Palkokasveja koskevat määrärahat pysyvät edellisvuoden tasolla, 72 miljoonassa eurossa. Linssien, herneiden ja virnan tuotannon odotetaan alenevan, mutta tuotannon kokonaismäärä ylittää 40 0000 hehtaarin taatun enimmäispinta-alan.

* Siemenet ja humala (117 milj. euroa; +5 milj. euroa)

Siemenistä (105 milj. euroa) arvioidaan maksettavan tukea keskimäärin 299 euroa tonnilta (285 euroa tonnilta vuoden 2001 talousarviossa) enintään 350 900 tonniin saakka. Humalanviljelijöille maksettavia tukia (12 milj. euroa) on määrä maksaa 480 euroa hehtaarilta enintään 25 000 hehtaariin saakka.

Eläintuotteet (12 958,0 milj. euroa; +14,0 %)

Tämä toimintopohjaisen budjetin luku sisältää talousarvion nykyisen eläintuotteiden osaston B1-2 (lukuun ottamatta kalataloutta B1-26) sekä liitteen I ulkopuolelle jääviä tuotteita koskevat menot (B1-30) ja eläintuotteita koskevat elintarvikeapuohjelmat (B1-31). Siihen kuuluu myös 850 miljoonan euron varaus BSE-taudin sekä suu- ja sorkkataudin lisämäärärahatarpeisiin. Toimintoperusteisen budjetoinnin tarkoituksia varten osa varauksesta oli kohdennettava markkinatoimenpiteisiin ja loput (150 milj. euroa) terveyden ja kuluttaja-asioiden toimintalohkoon. Tämä jako on kuitenkin vasta suuntaa-antava. Kuten liitteestä I käy ilmi, varauksen 850 miljoonaa euroa on kohdennettu tämän toimintalohkon eri eläinsektoreille, joten varauksia ei mainita enää erikseen eri aloja koskevissa osuuksissa.

Toimintalohkon määrärahaesitys on 12 958 miljoonaa euroa eli 1 592 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2001. Naudanliha-alan määrärahat lisääntyvä 1,4 miljardia euroa, josta 1,2 miljardia euroa koskee naudanliha-alan Agenda 2000 -uudistusta. Muihin menoihin käytetään 200 miljoonaa euroa ja loput lisäyksestä koostuu varauksesta, joka perustetaan BSE-taudin ja suu- ja sorkkataudin aiheuttamia ylimääräisiä markkinakustannuksia varten. Lampaanliha-alan menojen on sitä vastoin määrä supistua muun muassa naudanlihan kulutuksen vähenemisen vuoksi (hintavaikutus) ja siksi, että talousarvioesityksessä on huomioitu lampaan- ja vuohenliha-alaa koskeva uudistusehdotus.

Määrärahatarpeita on todennäköisesti kuitenkin tarkistettava myöhemmin laadittavassa oikaisukirjelmässä nykyisten kriisien aiheuttamien muutosten mukaisesti.

Eri eläinsektorien määrärahat muuttuvat seuraavasti:

Maito ja maitovalmisteet (2 617 milj. euroa; +23 milj. euroa)

Säästöjä odotetaan syntyvän rasvattoman maitojauheen erilaisissa menekinedistämisohjelmissa (-64 milj. euroa) ja voin julkisessa varastoinnissa (-30 milj. euroa).

Lisämaksua varten otetaan vuoden 2002 talousarvioon vain 36 miljoonaa euroa (lisämaksu on maksu, joka kerätään kiintiöt ylittäviltä määriltä). Tämä johtuu siitä, että Agenda 2000 -uudistukseen kuuluvia kiintiöitä nostettiin 502 000 tonnilla markkinointivuonna 2001/02, joten kiintiön ylitykset ovat pienempiä ja lisämaksujen määrä vähenee 53 miljoonaa euroa.

Vientitukien määrärahatarpeen odotetaan sitä vastoin kasvavan (+25 milj. euroa). Tämä johtuu siitä, että juuston ja "muiden maitotaloustuotteiden" vientituki tulee markkinaennusteiden mukaan lisääntymään.

Liitteen I ulkopuolisiin tuotteisiin sisällytetyt maidon ja maitovalmisteiden vientituet ovat yhteensä 200 miljoonaa euroa eli 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2001. Lisäys johtuu vientitukien kasvusta.

Neuvoston vuonna 2000 hyväksymä uusi koulumaito-ohjelma (momentti B1-312) on alentanut yhteisön osuuden tavoitehinnasta 95 prosentista 75 prosenttiin. Ohjelma pääsee täyteen vauhtiin vuonna 2002 ja sen määrärahatarve on 81 miljoonaa euroa (-8 milj. euroa).

Naudanliha (8 371 milj. euroa; + 1 393 milj. euroa)

Naudanlihaa koskevan luvun B1-21 määrärahat lisääntyvät merkittävästi (+1,4 miljardia eli +20 %) vuoden 2001 talousarviosta (ja lisätalousarviosta 1/2001, jolla rahoitettiin ensimmäisten BSE-toimenpiteiden kustannukset). Tämä johtuu lähinnä Agenda 2000 -uudistuksen yhteydessä päätettyjen palkkiokorotusten toisesta maksuerästä (+ 1 190 milj. euroa) ja osittain myös BSE-kriisin aiheuttamista lisämenoista (+ 203 milj. euroa).

Suora tuki

Naudanliha-ala on yksi niistä neljästä maataloussektorista, joita Eurooppa-neuvosto päätti maaliskuussa 1999 uudistaa. Tarkoituksena on jatkaa vuoden 1992 uudistusta alentamalla institutionaalisia hintoja asteittain lisää ja lisäämällä vastaavasti suoran tasaustuen määrää sekä ottamalla käyttöön uusi tukimuoto.

Suorien tukien osuus on 6 275 miljoonaa euroa eli 75 prosenttia luvun määrärahoista. Emolehmäpalkkioiden määrärahatarpeet kasvavat lähes 193 miljoonaa euroa (yhteensä 2 031 milj. euroon) korotettujen palkkioiden toisten maksuerien vuoksi. Urospuolisista naudoista maksettavien palkkioiden määrärahatarpeet kasvavat puolestaan 181 miljoonaa euroa (yhteensä 1 800 milj. euroon). Tämän lisäksi myös uusi teurastuspalkkiokorotus edellyttää 655 miljoonaa euroa lisämäärärahoja (yhteensä 1 371 milj. euroa). Laajaperäistämispalkkioita maksetaan nyt eräissä jäsenvaltioissa myös lypsykarjasta, ja niiden määrärahat ovat 751 miljoonaa euroa. Määrärahoja tarvitaan lisää vielä 161 miljoonaa euroa jäsenvaltioiden suorittamia lisämaksuja varten (yhteensä 322 milj. euroa).

BSE-toimenpiteet ja muiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien toimenpiteiden budjettivaikutukset:

Uuden BSE-kriisin puhkeamisen jälkeen komissio teki helmikuussa ehdotuksen toisesta toimenpidekokonaisuudesta (ns. seitsemänkohtainen suunnitelma). Naudanliha-alan menoarvio perustuu samaan talousennusteeseen, jota käytettiin seitsemänkohtaisen suunnitelman pohjalla. Ennuste voidaan tiivistää seuraavasti: nettotuotannon määrä (kalenterivuonna) 2002 on 7 980 000 tonnia, kun se vuonna 2001 oli 7 350 000 tonnia. Kulutuksen on määrä supistua 10 prosenttia vuonna 2001 ja viennin 40 prosenttia normaalitasosta. Vuonna 2002 kulutuksen arvellaan hieman lisääntyvän (7 % normaalia alhaisemmaksi), ja vienti elpyy, koska monet EU:n ulkopuoliset maat poistavat naudanlihan tuontikieltonsa. Näin ollen markkinoilta on poistettava suuri määrä naudanlihaa. Tämä tehdään ostamalla julkisiin varastoihin ylimääräiset 401 000 tonnia lihaa, mikä aiheuttaa 795 miljoonan euron kustannukset (vuoden 2001 talousarviosta rahoitettujen 310 000 tonnin ostojen säilytyskustannukset mukaan luettuina), ja siirtämällä 300 000 tonnia lihaa uuden ostojärjestelyn piiriin (420 milj. euroa). Varastoitu määrä on näin ollen vuoden lopulla 711 000 tonnia.

Ensimmäisen BSE-kriisin jälkeen aloitetun vapaaehtoisen teurastusohjelman (yli 30 kuukauden ikäiset naudat Yhdistyneessä kuningaskunnassa) määrärahatarpeeksi arvioidaan 334 miljoonaa euroa (12 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2001).

Pakollisia ja valikoivia teurastusohjelmia varten otetaan 75 miljoonaa euroa (+62 milj. euroa vuoteen 2001 verrattuna), jolla rahoitetaan uuden kriisin vuoksi teurastettavat uudet naudat.

BSE-kriisin vanhojen ja uusien vaikutusten rahoittamiseen tarvittavat määrärahat ovat näin ollen yhteensä 1 624 miljoonaa euroa.

Vientitukien määrärahatarpeen odotetaan sitä vastoin supistuvan (-92 milj. euroa vuoteen 2001 verrattuna, yhteensä 480 milj. euroa eli 6 % luvun määrärahoista) naudanlihan tuontikiellon ja viennin jonkinasteisen elpymisen ansiosta.

Jos EU:n sisäinen kulutus kuitenkin laskee ja vienti lisääntyy enemmän kuin mitä komissio arvioi toisessa toimenpidekokonaisuudessaan ennen suu- ja sorkkataudin puhkeamista, markkinoilta on poistettava arvioitua enemmän naudanlihaa. Tällöin joudutaan ehkä myös toteuttamaan eläinten hyvinvointia koskevia erityistoimenpiteitä. Jos määrärahojen lisäystarvetta esiintyy, lisämäärärahat on otettava luvun B0-40 varauksesta, josta on tarkoitus rahoittaa ylimääräisiä markkina- ja eläinlääkintämenoja.

Lampaan- ja vuohenliha (970 milj. euroa eli -650 milj. euroa)

Luvun B1-22 (Lampaan- ja vuohenliha) määrärahat on määritetty alan yhteistä markkinajärjestelyä koskevan komission uuden ehdotuksen mukaisesti. Järjestelyn suurimmat muutokset koskevat uuhi- ja vuohipalkkioita. Asiasta laaditun arvioinnin perusteella komissio ehdottaa, että palkkio, joka maksetaan korvauksena perushinnan ja markkinoiden keskihinnan välisestä erosta, korvataan kiinteämääräisellä maksulla. Samansuuruisista ja ennustettavista palkkioista on hyötyä maanviljelijöille ja ne auttavat myös yksinkertaistamaan markkinajärjestelyn hallinnointia.

Palkkion määräksi ehdotetaan vertailujakson 1998-2000 keskihinnan perusteella 21 euroa uuhelta sekä 16,8 euroa lypsyuuhelta ja vuohelta. Epäsuotuisten alueiden tuottajille ja tuottajille, jotka siirtävät laumansa vuodenaikojen mukaan laitumelta toiselle, maksetaan lisäpalkkiona 7 euroa uuhelta tai vuohelta (joka on verrattavissa nykyiseen maaseutupalkkioon).

Määrärahojen supistuminen 650 miljoonalla eurolla vuoden 2001 talousarviosta johtuu lähinnä siitä, että uuden ehdotuksen tarkoituksena on suorittaa palkkiomaksut kalenterivuonna vasta 16. lokakuuta alkaen. Uuden järjestelyn mukaiset ensimmäiset palkkiot maksetaan näin ollen 16. lokakuuta 2002 jälkeen, jolloin ollaan jo EMOTR:n markkinointivuodessa 2003 (tästä aiheutuu poikkeuksellisesti vuoden 2002 talousarvioon 560 miljoonan euron säästöt). Määrärahatarpeen aleneminen johtuu myös siitä, markkinahinnat ovat hiljattain nousseet (BSE-kriisin vaikutukset lampaanliha-alaan), mikä supistaa vanhan järjestelyn mukaisten tukipalkkioiden viimeisiä maksueriä. Koska palkkio maksetaan useassa erässä, yhden varainhoitovuoden määrärahoilla on rahoitettava osittain kahden markkinointivuoden palkkioita: vuoden 2002 talousarviosta on siis rahoitettava nykyisen järjestelyn mukaisten palkkioiden viimeiset maksuerät (joissa näkyvät markkinointivuoden 2001 hintatason vaikutukset). Vuonna 2002 on suoritettava myös maaseutupalkkion jäljellä olevat maksut.

Vanhan järjestelyn mukaisia palkkioita on vielä maksettavana 826 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan vielä lisäpalkkiot, vanhan järjestelyn mukaisia palkkioita on maksettavana yhteensä 956 miljoonaa euroa. Vuodesta 2003 alkaen uuden järjestelyn mukaisia lammas- ja vuohipalkkioita (sekä lisäpalkkioita) on maksettava varainhoitovuosittain yhteensä noin 1 838 miljoonaa euroa.

Seuraavassa taulukossa esitetään arvio hintakehityksestä markkinointivuosina 2000 ja 2001, näiden vuosien lammaspalkkiot ja ehdotus vuodesta 2002 alkaen maksettavasta kiinteämääräisestä palkkiosta.

>TAULUKON PAIKKA>

Muut määrärahat osoitetaan yksityiseen varastointiin (15 milj. euroa).

Sianliha, munat, siipikarja ja muut eläintuotteita koskevat toimenpiteet (150 milj. euroa; -24 milj. euroa)

Vuoden 2002 määrärahaesitys luvulle B1-23 on yhteensä 147 miljoonaa euroa, jonka lisäksi 3 miljoonaa euroa otetaan lukuun B1-30 (Liitteen I ulkopuoliset tuotteet). Tästä 147 miljoonasta eurosta 70 miljoonaa euroa otetaan sianlihaa varten ja 64 miljoonaa euroa munia ja siipikarjaa varten. Määrärahoilla katetaan vientitukimenot, jotka pohjautuvat EU:n WTO:ssa tekemien sopimusten perusteella laskettuihin määriin (443 500 tonnia sianlihaa, 98 800 tonnia munia ja 286 000 tonnia siipikarjanlihaa). Vientitukien määrä on aiempaa alempi, koska tuotantokustannukset ovat Agenda 2000- uudistuksessa tehtyjen viljan hintapäätösten myötä alentuneet, markkinatilanne parantunut ja kilpailu vientilisensseistä lisääntynyt.

Sianlihamarkkinoiden tilanne näyttää tyydyttävältä, joten yksityistä varastointia koskevien menojen osalta ei ole tehty määrärahaesityksiä. Määrärahoja ei myöskään ole esitetty poikkeuksellisiin markkinatukitoimenpiteisiin, joita toteutetaan eläinkulkutaudeista, kuten sikarutosta aiheutuvien seurauksien korvaamiseksi.

Mehiläishoidon erityistukeen esitetään 14 miljoonaa euroa jäsenvaltioiden ilmoittamien ohjelmien rahoittamiseksi.

Liitteen I ulkopuolisiin tuotteisiin laskettujen munien vientituet ovat yhteensä 3 miljoonaa euroa (miljoona euroa vähemmän kuin vuonna 2001).

Liitännäismenot (273,1 milj. euroa; -60,0 %)

Tämä toimintopohjaisen budjetin luku sisältää POSEI-ohjelmat (paitsi kalatalouden ohjelmat, jotka ovat nykyisin luvussa B1-32), valvonta- ja torjuntatoimet (B1-36), tilien tarkastamisen ja hyväksymisen (B1-37 ja 41), menekinedistämistoimet (B1-38), muut toimenpiteet kuten maatalouden valuuttatuen (B1-39), valuuttavarauksen (B1-6) sekä joitakin muita pienempiä järjestelyjä (B2-51 ja B7-821). Määrärahat on jaettu neljälle momentille.

Horisontaaliset järjestelyt (53,3 milj. euroa; +10,7 milj. euroa)

Komissio ehdottaa, että otsakkeeseen 1 perustetaan uusi budjettikohta eläinten geneettisten voimavarojen uutta järjestelyä varten. Järjestelyn oikeusperusta on määrä antaa lähikuukausien aikana. Uusi järjestely korvaa nykyisen momentilta B2-517 rahoitettavan toiminnan, ja sitä varten otetaan 10 miljoonaa euroa luvun B0-40 varaukseen.

Tietoverkkojen (B2-512) määrärahaesityksellä (18,8 milj. euroa eli +13,4 %) rahoitetaan kahdenlaisia toimia. Ensimmäinen niistä on maatalouden kirjanpidon tietoverkko, jonka määrärahat eivät juurikaan vaihtele vuosittain. Toinen on maatilojen rakennetta koskevat tutkimukset, joiden määrärahat lisääntyvät 26,7 prosenttia, sillä on tärkeää kerätä tilastotietoja EU:n maatalouden eri osa-alueiden analysoimiseksi.

Maatalouden tietojenkeruujärjestelmän uudelleenjärjestelyä koskevat määrärahat (3,5 milj. euroa lukuun B2-513) lisääntyvät 16,7 prosenttia. Ne käytetään vuonna 2000 tehtyjen neuvoston ja parlamentin päätösten mukaisesti maataloustilastojen parantamiseen sekä pinta-ala- ja kaukokartoitustekniikan soveltamiseen.

Määrärahat metsien suojelemiseksi tulipaloilta ja ilmansaasteilta (16 milj. euroa lukuun B2-512) pysyvät edellisvuoden tasolla.

Kansainvälisiin maataloussopimuksiin osoitetaan vuonna 2002 yhtä paljon määrärahoja kuin vuonna 2001 (5 437 milj. euroa).

Maatalousmenojen valvonta (-630 milj. euroa; +53,7 milj. euroa)

* Seuranta- ja torjuntatoimet (54 milj. euroa, -54,7 milj. euroa)

Oliivirekisterin määrärahat (17 milj. euroa) supistuvat 20 miljoonaa euroa. Supistumisen syynä on se, että Kreikkaa lukuun ottamatta kaikki asianomaiset jäsenvaltiot ovat edistyneet pitkälle oliivirekisterin perustamisessa, joten määrärahoja tarvitaan vähemmän.

Viinitilarekisterin määrärahoja lisätään 5,2 miljoonaa euroa, koska järjestelyä koskevien jäsenvaltioiden maksujen odotetaan kasvavan.

Valvonta- ja torjuntatoimia koskevat menoennusteet ovat 40 miljoonaa pienemmät kuin vuonna 2001. Tämä johtuu siitä, että neuvosto ei ole hyväksynyt asetuksen 723/97 muutosehdotusta ja myös siitä, että asetuksen 3508/92 muuttamiseksi ei ole tehty ehdotusta. Komissio aikoo kuitenkin ehdottaa, että jatkettaisiin nykyistä järjestelmää, jossa jäsenvaltiot toteuttavat EMOTR:n tukiosaston menojen tarkastustoimia (vuosikustannukset noin 15 milj. euroa, jotka otetaan varaukseen ennen oikeusperustan vahvistamista).

* Tarkastukset sekä muu maataloustoiminta (B2-511)

Määrärahaesitys (16 milj. euroa) on miljoona euroa suurempi kuin vuonna 2001. Tämä johtuu oliiviöljysektorin tarkastusvirastoille myönnettävien varojen lisäämisestä.

* Edeltävien varainhoitovuosien tilien tarkastaminen ja hyväksyminen sekä ennakkomaksujen alentaminen tai keskeyttäminen (-700 milj. euroa eli sama määrä kuin vuoden 2001 talousarviossa)

Tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä kertyvä tuotto on 600 miljoonaa euroa, kuten vuonna 2001.

Määrä perustuu arvioihin oikaisuista, joita vuoden 2001 aikana voidaan tehdä tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevien uusien asetusten mukaisten säännönmukaisuustarkastusten perusteella.

Luvun määrärahoja lisätään 100 miljoonaa euroa. Se käytetään maksuihin, joita voidaan väliaikaisesti alentaa tai jotka voidaan keskeyttää budjettikuria koskevan asetuksen 14 artiklan perusteella silloin kun jäsenvaltiot laiminlyövät asetusten noudattamisen.

Alaotsakkeeseen 1b kuuluvaan lukuun B1-41 otetaan ne oikaisut, jotka ovat peräisin osaston 4 (Maaseudun kehittäminen) tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä ja osastoa koskevien ennakoiden alennuksista tai keskeytyksistä. Budjettikohtaan ei toistaiseksi osoiteta määrärahoja.

Maataloustuotteiden menekinedistäminen ja elintarvikkeiden laatu (66,8 milj. euroa; +0,3 milj. euroa)

Maataloustuotteiden menekinedistämistoimenpiteitä arvioidaan parhaillaan. Määrärahaesitys on laadittu EU:n sisällä ja EU:n ulkopuolella toteutettavista menekinedistämistoimista annettujen kahden uuden asetuksen rahoitusselvitysten mukaisesti.

Komissio esittää, että budjettikohdan B1-382 (Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat tiedotustoimet) määrärahoja lisätään 2 miljoonaa euroa, jotka osoitetaan uuteen perheviljelyn edistämisjärjestelyyn. Tämä voidaan tehdä budjettikohtaa koskevan nykyisen asetuksen puitteissa.

Yhteisiin markkinajärjestelyihin liittyvät ohjelmat (783 milj. euroa; -365 milj. euroa)

* Ohjelmat syrjäisimpien alueiden ja Egeanmeren saarten hyväksi (239 milj. euroa; +10 milj. euroa)

POSEI-ohjelmien menoennusteet perustuvat järjestelyä koskevaan uudistusehdotukseen, jonka komissio laati vuoden 2000 lopulla. Ranskan merentakaisia departementteja koskevien Poseidom-ohjelmien määrärahat lisääntyvät 10 miljoonaa euroa, josta 7 miljoonaa euroa siksi, että niihin on siirretty ananasteollisuuden tuki on hedelmiä ja vihanneksia koskevasta luvusta B1-15. Madeiraa ja Azoreita koskevan Poseima-ohjelman määrärahat lisääntyvät 2 miljoonaa euroa mutta Kanariansaaria koskevan Poseica-ohjelman määrärahat supistuvat noin 2 miljoonaa euroa. Kreikan syrjäisiä saaria koskevat määrärahat ja Réunionin saarelle toimitettavaa riisiä koskevan tuen määrärahat sitä vastoin pysyvät edellisvuoden tasolla. Lisäksi 15 miljoonaa euroa kohdennetaan kalatalouden toimintalohkoon.

* Muut toimenpiteet (294 milj. euroa; -123 milj. euroa)

Tämän luvun menot koskevat lähinnä maatalouden valuuttatukea, jota myönnetään maanviljelijöille Euroopan eri valuuttojen kurssimuutosten aiheuttamien tulonmenetysten korvaamiseksi.

Maatalouden valuuttatukea koskevat maksut ovat vähentyneet vuodesta 2000 alkaen. Ennen euron käyttöönottoa (1.1.1999) noudatettujen "vanhojen" järjestelyjen mukaisista tuista sekä euron käyttöönoton ja ns. vihreän ecun poistamisen yhteydessä noudatettujen "siirtymäjärjestelyjen" mukaisista tuista aiheutuvat menot ovat merkittävästi pienentyneet. Tämä johtuu siitä, että tuet alenevat asteittain. Siirtymäjärjestelyjen menojen odotetaan supistuvan vuoden 2000 talousarvion 256 miljoonasta eurosta 120 miljoonaan euroon vuonna 2002. Tammikuun alkuun 1999 asti noudatetun vanhan järjestelyn mukaisista tuista on maksettava vuonna 2002 enää 23 miljoonaa euroa.

Euroalueen ulkopuolisten maiden valuuttoja koskevan uuden järjestelyn odotetaan sitä vastoin aiheuttavan uusia menoja. Niiden määräksi arvioidaan 161 miljoonaa euroa, kun ne vuoden 2001 talousarviossa olivat 99 miljoonaa euroa. Koska Englannin punta on vahvistunut huomattavasti suhteessa euroon, Yhdistynyt kuningaskunta on pyytänyt, että sille maksettaisiin ensimmäinen erä yhteisön lainsäädännön mukaisesti sille kuuluvasta valuuttatuesta. Britannian maatalouskriisin vuoksi näyttää siltä, että vuoden 2002 talousarviosta rahoitettava toinen erä pyydetään myös maksuun.

* Valuuttavaraus (250 milj. euroa; -250 milj. euroa)

EMOTR:n tukiosaston menoja koskeva valuuttavaraus oli vuoteen 2001 asti 500 miljoonaa euroa, mutta toimielinten välisen sopimuksen mukaan se lopetetaan: vuonna 2002 määrästä maksetaan vain puolet ja vuonna 2003 varaus lopetetaan kokonaan.

Maaseudun kehittäminen (7 545,5 milj. euroa; +1,2 %)

Luvun B1-40 (Maaseudun kehittäminen) lisäksi tämä toiminto käsittää rakennerahastoista rahoitettavat maataloustoimet, toisin sanoen Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) ohjausosaston toimet.

Maaseudun kehittäminen (4 595 milj. euroa; +100 milj. euroa)

Vuonna 2002 sovelletaan jo kolmatta vuotta uutta maaseudun kehittämisjärjestelmää, josta komissio teki ehdotuksen Agenda 2000 -uudistuksen yhteydessä ja jonka Berliinin Eurooppa-neuvosto hyväksyi maaliskuussa 1999.

Maaseudun kehittämiseen tarkoitetut määrärahat ovat tarkalleen samalla tasolla kuin rahoitusnäkymien enimmäismäärä. Luonteensa mukaisesti ne vastaavat jäsenvaltioiden esittämien ja komission hyväksymien maaseudun kehittämissuunnitelmien menoja.

Eri alat ja niitä vastaavat toimet ovat seuraavat:

* maatilainvestoinnit (227 milj. euroa)

* nuorten viljelijöiden aloitustuki (161 milj. euroa)

* koulutus (33 milj. euroa)

* varhaiseläke (192 milj. euroa)

* epäsuotuisat alueet ja ympäristörajoitteiset alueet (835 milj. euroa)

* maatalousympäristö (2 115 milj. euroa)

* maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen parantaminen (191 milj. euroa)

* metsätalous (288 milj. euroa)

* sekä erilaiset toimet maaseutualueiden sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi (500 milj. euroa). Lisäksi on varaus sekalaisiin menoihin (53 milj. euroa).

Toimenpiteisiin kuuluu maaseudun kehittämistä koskevan uuden asetuksen perusteella aloitettujen toimien lisäksi myös edellisen ohjelmakauden aikana käynnistettyihin liitännäistoimiin liittyviä menoja. Viimeksi mainittujen kokonaisrahoitustarpeeksi vuonna 2002 arvioidaan 489 miljoonaa euroa. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot voivat siirrellä määrärahoja alalta toiselle tietyissä rajoissa.

Rakennerahastoista rahoitettavat maatalousmenot (2 950 milj. euroa; -13 milj. euroa)

EMOTR:n ohjausosaston maksusitoumusmäärärahat määräytyvät kokonaisuudessaan rakennerahastojen rahoituskehyksen perusteella, joista Berliinin Eurooppa-neuvosto teki päätöksen vuonna 1999. Rahoituskehystä esitellään rahoitusnäkymien otsakkeita (otsake 2) käsittelevässä osassa.

EMOTR:n ohjausosastosta osarahoitetaan EAKR:n, ESR:n ja KOR:n kanssa tavoitteen 1 (B2-100) piiriin kuuluvia toimia, joilla kehitetään vähemmän kehittyneitä alueita ja edistetään niiden rakennesopeutusta. Yhteisön LEADER-aloitetta rahoitetaan yksinomaan EMOTR:ista (B2-140). EMOTR:n ohjausosastoon osoitettavien määrärahojen määrä riippuu täysin ohjelmamäärärahoista, jotka on neuvoteltu jäsenvaltioiden kanssa. EMOTR:n ohjausosaston määrärahojen osuuteen tavoitteessa 1 saatetaan tehdä vielä vähäisiä muutoksia neuvotteluissa saavutettujen tulosten perusteella.

Uusia ohjelmia koskevien budjettikohtien määrärahojen lisäksi vuonna 2002 keskitytään aiemman ohjelmakauden päättymiseen, mihin tarvitaan kuitenkin vain maksumäärärahoja. Maksuja käsitellään rahoitusnäkymien otsakkeita (otsake 2) koskevassa osuudessa.

EMOTR:n ohjausosaston määrärahat ovat 2 950 miljoonaa euroa eli suurin piirtein yhtä paljon kuin edellisvuoden talousarviossa. Määrärahat lisääntyvät siksi, että tavoitteessa 1 vuonna 2000 käyttämättä jääneitä määrärahoja on otettu uudelleen käyttöön. Lisäys johtuu myös siitä, että EMOTR:n osuus tavoitteen 1 määrärahoissa on hieman alentunut: vuoden 2001 määrärahat perustuivat EMOTR:n suhteelliseen osuuteen tavoitteessa 1 aiempana ohjelmakautena 1994-1999. Vuoden 2002 ATE puolestaan perustuu sen nykyiseen osuuteen jo hyväksytyissä ohjelmissa, joka on alhaisempi kuin aiemmalla ohjelmakaudella.

Sapard (545,0 milj. euroa; +2,8 %)

Maksumäärärahojen käyttö vuonna 2002 riippuu lähinnä siitä, miten nopeasti ehdokasmaiden SAPARD-toimistoja hyväksytään ja miten nopeasti yksittäisiä hankkeita toteutetaan. Kumpikin seikka on vaikeasti arvioitavissa, koska ne riippuvat lähinnä siitä, miten kyseiset maat onnistuvat rakentamaan uskottavia hallintorakenteita, koska aiempaa vertailukohtaa ei ole.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen komissio esittää, että SAPARDia varten otetaan maksusitoumusmäärärahoja koko rahoitusnäkymien ylärajan verran (555 milj. euroa). Se ehdottaa myös, että vuoden 2002 maksutarvetta arvioitaessa maksumäärärahoja oletetaan tarvittavan yhtä paljon kuin vuonna 2001 eli 460 miljoonaa euroa. Ennakoiden arvioidaan vievän puolet maksumäärärahoista vuonna 2001. Sen sijaan vuonna 2002 maksumäärärahoja arvioidaan käytettävän enemmän lopullisille tuensaajille suoritettaviin maksukorvauksiin. 10 miljoonaa euroa määrärahaesityksestä aiotaan käyttää hallintoon ja tukitoimintoihin.

Liite 1: Maatalous ja maaseudun kehittäminen (milj. euroa)

>VIITTAUS KAAVIOON>

Liite 3

1. Uudet säädökset (15. joulukuuta 2000 jälkeen annetut)

>TAULUKON PAIKKA>

2. Valmisteilla olevat säädökset

>TAULUKON PAIKKA>

3.6. Energia ja liikenne

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot energian ja liikenteen toimintalohkossa (104,1 milj. euroa; -3,4 %)

Euratomin hankintakeskuksen avustusta varten (A-300: 0,2 milj. euroa; -1,4 %) esitetään yhtä paljon määrärahoja kuin edellisvuonna.

Maa-, lento- ja meriliikennepolitiikka (28,0 milj. euroa; +15,2 %)

Maa-, lento- ja meriliikennepolitiikkaa koskevan toiminnon päätavoitteena on lentoturvallisuusviraston perustaminen (ehdotus tehtiin vuonna 2000; 2,3 milj. euroa vuodeksi 2002) meriturvallisuusviraston perustaminen (ehdotus tehtiin joulukuussa 2000 osana toista Erika-pakettia; 1,7 milj. euroa vuodeksi 2002), kuljetusten turvallisuuden parantaminen, ympäristöä säästävä ns. kestävä liikkuvuus ja yhdistettyjen rahtikuljetusten kilpailukyvyn tukeminen intermodaalisuutta edistämällä.

Euroopan laajuiset verkot (602,0 milj. euroa; +1,5 %)

Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon liittyvät hankkeet (maantie-, lento-, rautatie-, meri- ja sisävesiliikenneverkot, yhdistelmäkuljetusverkot, liikenteen hallinta ja navigointisatelliitit - Galileo) rahoitetaan momentilta B5-700 (Rahoitustuki Euroopan laajuisen liikenneverkon yhteisen edun mukaisille hankkeille). Erityistä huomiota kiinnitetään hankkeisiin, joiden päätavoitteena on liikenteen pullonkaulojen poistaminen.

Momentille B5-710 (Rahoitustuki energia-alan infrastruktuureille) esitetyt määrärahat ovat täsmälleen samansuuruiset kuin vuosien 2000-2006 rahoitussuunnitelmassa, joka laadittiin Euroopan laajuisia verkkoja (TEN) koskevan oikeusperustan hyväksymisen jälkeen. Suunnitelman mukaan TEN-määrärahat vuosina 2000-2006 ovat yhteensä 4,6 miljardia euroa (kaikki alat yhteensä).

Energia-alan teollisuus ja sisämarkkinat (31,5 milj. euroa; -5,7 %)

Vuosi 2002 on viimeinen vuosi viisivuotisessa ohjelmassa (1998-2002), johon sisältyvät toimet Carnot, Etap, Altener, Sure, Synergy ja Save, joita aletaan yhdistää tänä vuonna siksi, että niissä halutaan keskittyä vain joihinkin tärkeimpiin tavoitteisiin.

Ydinenergian turvavalvonta (17,7 milj. euroa; -11,5 %)

Tämän toiminnon kolmen tärkeimmän budjettikohdan (B4-2000: Paikalla tehtävät tarkastukset B4-2020: Näytteiden otto ja analyysit sekä B4-2021: Plutoniumia käsittelevien suurlaitosten erityisvalvonta) määrärahat pysyvät vuoden 2001 tasolla. Tämän luvun määrärahoja esitetään supistettavan, koska Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa Euratomin (B7-523) perustamissopimuksen puitteissa tehtävän ydinalan yhteistyön tärkeimpiä hankkeita on vähennetty toimien järkeistämiseksi.

Energiaan ja liikenteeseen liittyvä tutkimustoiminta (238,8 milj. euroa; +2,4 %)

Liikenteen alalla tämä toiminto liittyy kilpailukykyistä ja kestävää kasvua koskevan tutkimuksen erityisohjelman avaintoimintakokonaisuuteen "Kestävä liikenne ja liikennemuotojen yhteensopivuus". Sen tavoitteena on sovittaa paremmin yhteen liikkuvuuden kysynnän kasvu ympäristönsuojelun, sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien sekä turvallisuusvaatimusten asettamien rajoitusten kanssa. Näin voidaan katkaista talouskasvun suora yhteys liikennemäärien kasvuun, vähentää eri kuljetusmuotojen haittavaikutuksia ja edistää niiden kestävämpää käyttöä. Erityistä huomiota kiinnitetään yhdistelmäkuljetuksiin ja siihen, miten eri liikennemuotojen vahvuudet voitaisiin parhaiten yhdistää käyttäjien tarpeiden mukaisten ovelta ovelle -palvelujen tarjoamiseksi sekä matkustaja- että rahtiliikenteessä. Tavoitteena on liikkuvuuden parempi hallittavuus. Luvun määrärahoilla rahoitetaan myös Galileo-hankkeen toteuttamisen edellyttämiä tutkimustoimia.

Tutkimustoiminnan painopisteet ovat seuraavat:

* modaalisen ja intermodaalisen liikenteen hallintajärjestelmät

* infrastruktuurit ja niiden liitännät liikennevälineisiin ja -järjestelmiin

* sosioekonomiset arviot henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuudesta tulevaisuudessa.

Vuoden 2002 määrärahaesitys (82,5 miljoonaa euroa ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina) osoitetaan budjettikohtiin B6-6130 ja B6-6131 (Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu).

Energian alalla tämän toiminnon määrärahoilla rahoitetaan kestävien energiajärjestelmien ja -palvelujen kehittämistä Euroopan unionia varten. Tavoitteena on lisätä energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta sekä laadukkaiden ja edullisten energiapalvelujen saatavuutta, parantaa alan kilpailukykyä ja lievittää sen ympäristövaikutuksia.

Tämän toiminnan budjettikohta on Energia, ympäristö ja kestävä kehitys (B6-6150 ja B6-6151). Sen määrärahaesitys vuonna 2002 on yhteensä 161,6 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina).

3.7. Ympäristö

>TAULUKON PAIKKA>

Yhteisön ympäristöpolitiikalla on seuraavat strategiset tavoitteet:

* parannetaan elämänlaatua tehokkaammalla luonnonvarojen suojelulla, riskien arvioinnilla ja tehokkaalla hallinnalla ja yhteisön lainsäädännöllä

* edistetään voimavarojen hyödyntämistä jätteiden tuotannossa, käytössä ja huollossa

* sisällytetään ympäristönäkökohdat muihin politiikkoihin ja talouden sektoreihin

* edistetään unionin sisällä kestävää kehitystä, jossa otetaan huomioon kansalaisten ja tulevien sukupolvien taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tarpeet

* tartutaan maailmanlaajuisiin haasteisiin varsinkin lieventämällä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja säilyttämällä biologinen monimuotoisuus

* huolehditaan siitä, että kaikki politiikat ja toimenpiteet perustuvat monialaiseen lähestymistapaan, että niitä varten on kartoitettu mahdollisimman laajasti kaikkien eri osapuolten näkemykset ja että niistä tiedotetaan tehokkaasti.

Vuoden 2002 poliittiset painopisteet ovat seuraavat: ympäristön kuudennen toimintaohjelman hyväksyminen, kestävä kehitys, ympäristönäkökohtien sisällyttäminen muihin politiikkoihin, säädösten täytäntöönpanon tehostaminen, LIFE III -ohjelman aloittaminen. Kansainvälisen toiminnan painopisteitä ovat ilmastonmuutos, laajentuminen, Rio 10 + 10 -huippukokouksen valmistelu ja Välimeren alueen ympäristö.

Yhteisön ympäristöpolitiikkaa toteutetaan myös yhä yleisemmin sisällyttämällä se muihin yhteisön politiikkoihin. Ympäristöpolitiikan määrittely ja seuranta samoin kuin LIFE-ohjelma rahoitetaan kuitenkin osastoon B4-3 otetuilla määrärahoilla.

Hallinto- ja tukimenot ympäristön toimintalohkossa (78,8 milj. euroa; +6,3 %)

Henkilöresursseja aiotaan lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevien moninaisten poliittisten aloitteiden ja toimintojen tukemiseksi.

Maailmanlaajuiset ympäristöasiat (6,0 milj. euroa; +25,0 %)

Tämä toimintopohjaisen budjetin luku sisältää vain yhden nykyisen budjettikohdan: Osallistuminen kansainvälisiin toimiin ympäristöalalla (B7-811). Määrärahaosuus kasvaa vain vähän siksi, että suurin osa määrärahoista käytetään kestävästä kehityksestä ja ympäristöstä vastaavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa toteuttavien toimien osarahoitukseen, jäsenmaksuihin ja muihin samankaltaisiin maksuihin, joissa ei ole suuriakaan muutoksia.

Ympäristöohjelmat ja -hankkeet (146,2 milj. euroa; +127,0 %)

Päätös ympäristöalan rahoitusvälinettä (LIFE III) koskevan asetuksen jatkamisesta kaudelle 2000-2004 tehtiin vasta vuoden 2000 puolivälissä. Viivästymisen vuoksi komissio ehdotti, että vuosina 2000-2001 järjestetään ainoastaan yksi tarjouskilpailu. Siten maksusitoumusmäärärahoihin oli otettava vain 60 miljoonaa euroa vuonna 2001 täydentämään vuodeksi 2000 myönnettyä 120:tä miljoonaa euroa. Vuosiksi 2000-2004 vahvistettu yhteensä 630 miljoonan euron rahoitus jaetaan neljällä tarjouskilpailulla viiden sijaan. Vuonna 2002 järjestettävään toiseen tarjouskilpailuun osoitetaan 146 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina): 70 miljoonaa euroa osoitetaan LIFE-välineen luonnonsuojeluosioon (B4-3200) ja ympäristöosioon (B4-3201) ja 6 miljoonaa euroa LIFE-toimiin yhteisön alueen ulkopuolella (B7-810).

Näitä toimenpiteitä täydennetään merten pilaantumisen torjuntaohjelmalla (1 milj. euroa budjettikohtaan B4-307), väestönsuojelun toimintaohjelmalla (1,5 milj. euroa budjettikohtaan B4-308) sekä kahdella ohjelmaehdotuksella, jotka koskevat kaupunkien kestävää kehitystä edistävää yhteisön yhteistyöjärjestelmää (2,9 milj. euroa budjettikohtaan B4-305) ja ympäristönsuojelun alalla toimiville kansalaisjärjestöille myönnettyjä avustuksia (4 milj. euroa budjettikohtaan B4-306). Rannikkoalueiden suojelua koskevalle pilottihankkeelle ei esitetä määrärahoja vuonna 2002.

Ympäristöpolitiikan kehittäminen (35,8 milj. euroa; +5,9 %)

Maksusitoumusmäärärahojen kokonaismääräksi esitetään 14,8 miljoonaa euroa, jotka käytetään lainsäädännön laatimiseen ja seurantaan sekä muihin viidenteen ja kuudenteen ympäristöohjelmaan liittyviin yleisiin toimiin (B4-304). Näihin sisältyvät ydinturvallisuus ja säteilysuojelu.

Budjettikohdasta B4-3101 maksetaan avustusta Euroopan ympäristökeskukselle yhteensä 21 miljoonaa euroa vuonna 2002 (19 milj. euroa vuonna 2001). Keskus toimittaa Euroopan unionille ja jäsenvaltioille tietoa, jota ne tarvitsevat ympäristöpolitiikkansa määrittelyn ja täytäntöönpanon yhteydessä ympäristöalan toimenpiteiden ja lainsäädännön havainnoimiseksi, valmistelemiseksi ja arvioimiseksi. Se huolehtii tiedon levittämisestä sekä koordinoi ja kehittää jäsenvaltioiden kanssa ympäristöalan eurooppalaista seuranta- ja tietoverkkoa.

3.8. Epäsuora tutkimustoiminta

>TAULUKON PAIKKA>

Epäsuoran tutkimustoiminnan toimintalohko käsittää tutkimuksen pääosaston hallinnoiman yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan. Näitä toimintoja rahoitetaan tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen viidennestä puiteohjelmasta. Muut toimintalohkot, joista osallistutaan viidennen puiteohjelman toteuttamiseen esitetään yhteenvetona tämän toimintalohkon liitteenä olevassa taulukossa.

Hallinto- ja tukimenot epäsuoran tutkimustoiminnan toimintalohkossa (220,3 milj. euroa; +7,3 %)

Biotieteiden tutkimus (600,4 milj. euroa; +4,9 %)

Elämänlaatua ja luonnonvarojen hoitamista koskevan erityisohjelman (alamomentit B6-6110 ja B6-6111) tavoitteena on yhdistää keksimiskyky ja tuottamiskyky, jotta voidaan täyttää yhteiskunnan tarpeet ja vastata kansalaisten odotuksiin. Ohjelman painopistealueita ovat ravinto, ravitsemus ja terveys, tartuntatautien hallinta, solutehdas, ympäristö ja terveys, maatalouden kestävä kehitys ja väestön ikääntyminen.

Vuoden 2002 määrärahaesitys on yhteensä 634,1 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallintomenot mukaan luettuina) eli 5 prosenttia aiempaa enemmän ohjelman rahoitussuunnitelman mukaisesti, joten kaikki oikeusperustassa vahvistetut määrärahat otetaan talousarvioon.

Kilpailukykyistä ja kestävää kasvua koskeva tutkimus (611,2 milj. euroa; +8,5 %)

Erityisohjelman perustavoitteena on tukea tutkimustoimintaa, joka edistää samanaikaisesti sekä kilpailukykyä että kestävää kehitystä. Tässä yhteydessä elinkeinoelämän tehtävänä on toisaalta osoittaa sellaisia alueita, joilla tarvitaan yhteistyötä, ja toisaalta koota yhteen ja yhdistellä monialaisia hankkeita lisäarvoketjun eri osa-alueilta niin, että uuden teknologian omaksuminen ja innovaatioiden kehittäminen sujuu mahdollisimman tehokkaasti kaikkialla Euroopan unionissa.

Vuoden 2002 määrärahaesitys on yhteensä 646,3 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallintomenot mukaan luettuina) ja se osoitetaan nykyisiin budjettikohtiin B6-6130 ja B6-6131 (Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu). Lisäys vuoteen 2001 verrattuna vastaa erityisohjelman rahoitussuunnitelmaa.

Ekosysteemin suojelua koskeva tutkimus (444,0 milj. euroa; +9,9 %)

Toiminto jakautuu kahteen osa-alueeseen: ympäristö ja energia.

Ohjelman ympäristöosuuden määrärahat on tarkoitettu ympäristötieteiden sekä teknologian tutkimuksen ja yhteiskunnallis-taloudellisen tutkimuksen edistämiseen. Ne sisältyvät budjettikohtiin B6-6140 ja B6-6141 (Ekosysteemin suojelu - Ympäristö ja kestävä kehitys), joiden määrärahoiksi vuonna 2002 esitetään 325,9 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallintomenot mukaan luettuina).

Energiaosuuden määrärahoilla rahoitetaan toimia kestävien energiajärjestelmien ja -palveluiden kehittämiseksi EU:ta varten. Tavoitteena on lisätä energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta sekä laadukkaiden ja edullisten energiapalvelujen saatavuutta, parantaa alan kilpailukykyä ja lievittää sen ympäristövaikutuksia. Ne sisältyvät budjettikohtiin B6-6150 ja 6151 (Ekosysteemin suojelu - Energia), joiden määrärahoiksi vuonna 2002 esitetään 151,3 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallintomenot mukaan luettuina).

Erityisohjelman rahoitussuunnitelman mukaisesti osa-alueille vuodeksi 2002 esitetyt määrärahat ovat yhteensä 477,2 miljoonaa euroa, mikä merkitsee tuntuvaa lisäystä vuoteen 2001 verrattuna (+8 %). Näin saadaan paremmin rahoitetuksi eräitä avaintoimintoja sekä infrastruktuuri- ja yleistoimintoja, joille on viime vuosina osoitettu suhteellisesti vähemmän määrärahoja kuin muille aloille.

Yhteisön tutkimustoiminnan kansainvälinen asema (137,7 milj. euroa; +11,9 %)

Toiminnon tavoitteena on edistää kansainvälistä TTK-yhteistyötä, vahvistaa yhteisön valmiuksia tieteen ja teknologian alalla, tukea tieteen korkeaa tasoa laajemmissa kansainvälisissä yhteyksissä ja edistää yhteisön ulkopolitiikan toteuttamista erityisesti sen valmistautuessa uusien jäsenvaltioiden liittymiseen Euroopan unioniin.

Toiminto jakautuu kahteen osa-alueeseen. Toisessa rahoitetaan yhteistyötä, jota toteutetaan eriytetysti viiden eri kohdemaaryhmän kanssa, ja toisessa kahta tutkijakoulutuksen apurahajärjestelmää tarkoituksena tarjota nuorille yhteisön ulkopuolisista maista oleville tutkijoille tilaisuus työskennellä EU:n laboratorioissa ja vastaavasti nuorille EU-tutkijoille työskennellä yhteisön ulkopuolella.

Vuoden 2002 määrärahaesitys on yhteensä 150,1 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallintomenot mukaan luettuina) ja se osoitetaan budjettikohtiin B6-6210 ja B6-6211 (Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen). Lisäys vuodesta 2001 (+10 %) on erityisohjelman rahoitussuunnitelman mukainen.

Tutkijavoimavaroja ja liikkuvuutta koskeva tutkimus (328,2 milj. euroa; +7,4 %)

Toiminnan tavoitteena on EU:n käytössä olevan osaamisen säilyttäminen ja edelleen kehittäminen tukemalla entistä enemmän tutkijoiden, insinöörien ja teknikoiden koulutusta ja liikkuvuutta sekä parantamalla pääsyä tutkimusinfrastruktuureihin. Lisäksi pyritään vahvistamaan sosioekonomista tietopohjaa, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää eurooppalaisen yhteiskunnan keskeisimpiä ongelmia.

Ohjelman määrärahoihin esitetty lisäys (351,7 milj. euroa eli +8 %, ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallintomenot mukaan luettuina) on viidennen puiteohjelman mukainen. Määrärahat osoitetaan alamomenteille B6-6410 ja B6-6411 (Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen).

Ydintutkimus (182,3 milj. euroa; -15,7 %)

Tämä toiminto kattaa Euratomin puiteohjelman mukaisen yhteisrahoitteisen toiminnan. Määrärahoilla rahoitetaan toimintaa, jonka avulla voidaan kestävästi hyödyntää ydinfuusion ja -fission kaikkia mahdollisuuksia kehittämällä nykyistä tekniikkaa yhä turvallisemmaksi ja taloudellisemmaksi ja tutkimalla uusia lupaavia sovelluksia.

Toiminnon määrärahoiksi esitetään budjettikohdille B6-6510 ja B6-6511 (Ydintutkimus (Euratom) - ydinfission turvallisuus) sekä B6-6520 ja B6-6521 (Ydintutkimus (Euratom) - fuusio) yhteensä 218,5 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallintomenot mukaan luettuina) eli 14,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2001. Supistus on oikeusperustaan sisältyvän rahoitussuunnitelman mukainen.

Tutkimuspolitiikan määrittely ja koordinointi (ei määrärahoja)

Tämän toiminnon hallinto- ja tukiresurssit (jotka esitetään ABB:n luvussa 01) käytetään seuraaviin asioihin:

- Komission tehtävänä olevat aloitteet, joilla tuetaan eurooppalaisen tutkimusalueen luomista ja joilla koordinoidaan ja yhtenäistetään jäsenvaltioiden ja yhteisön tutkimuspolitiikkaa.

- Eurooppalainen tutkimusalue: kansallisten ja alueellisten ohjelmien koordinoinnin parantaminen, kansallisten politiikkojen koordinointi vertailuanalyysin (benchmarking) avulla, osaamiskeskusten verkottaminen ja virtuaalisten osaamiskeskusten perustaminen, alueiden roolin vahvistaminen eurooppalaisessa TTK-toiminnassa ja TTK-toiminnan arviointiverkon vetäminen tavoitteena yhteisön tutkimustoimintaan soveltuvien uusien tutkimusalojen kartoittaminen.

- Puiteohjelmaa koskevan päätöksentekoprosessin valmistelu ja seuranta sekä vuosikertomuksen laatiminen perustamissopimuksen 173 artiklan mukaisesti.

- TTK-toiminnan yhteensovittaminen yhteisön muiden politiikkojen ja sellaisten aloitteiden kanssa, jotka komissio tekee TTK-toiminnan ja markkinatilanteen strategisten yhteyksien selvittämiseksi.

- Suhteet kansainvälisiin laitoksiin ja ohjelmiin.

- Laaja-alaiset toimet, joiden tavoitteena on tehostaa rakennerahastotoimien ja TTK-toiminnan yhteisvaikutusta.

- Komission suorittama puiteohjelmien ja niihin kuuluvien erityisohjelmien jatkuva seuranta ja riippumattomien asiantuntijaryhmien suorittama ohjelmien arviointi.

- Viestintä ja tiedon levitys.

Yhteenvetotaulukko tutkimuksen viidennen puiteohjelman muodostavista erityisohjelmista niihin liittyvine toimintalohkoineen:

>TAULUKON PAIKKA>

3.9. Suora tutkimustoiminta

>TAULUKON PAIKKA>

Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) päätehtävänä on tukea EU:n politiikan kehittämistä antamalla tieteellistä ja teknistä tukea politiikan laadintaa ja toteuttamista varten, kehittämällä välineitä, joiden avulla voidaan realistisesti seurata poliittisten päätösten toimivuutta ja auttamalla ymmärtämään esille tulevia ongelmia.

Jos ei oteta lukuun ulkopuolisille suoritetuista palveluista saatuja tuloja ja yhteisrahoitteisten toimien osarahoitusta, YTK:n tutkimustoiminta rahoitetaan periaatteessa kokonaan yhteisön talousarviosta.

Hallinto- ja tukimenot suoran tutkimustoiminnan toimintalohkossa (213,1 milj. euroa; +1,2 %)

Henkilöstö ja toteuttamiskeinot (osasto B6-1): määrärahoilla katetaan yhteisen tutkimuskeskuksen tehtäviä hoitavien toimihenkilöiden henkilöstömenot (sosiaali- ja terveydenhoitotilat ja -laitteet mukaan luettuina) ja keskuksen eri toimipisteiden yleiset hallintomenot. Määrärahoiksi esitetään 211,9 miljoonaa euroa, mikä on 1,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2001. Määrärahoilla rahoitetaan 51 henkeä pienemmän henkilöstön menot kuin vuonna 2001. Lisäksi 1,2 miljoonaa euroa osoitettaan välillisesti palveluihin, joita tutkimuskeskus tarjoaa pääsihteeristölle, yhteiselle tulkkaus- ja konferenssipalvelulle sekä käännöspalvelulle.

Suoraan rahoitettava tutkimus (37,6 milj. euroa; -6,9 %)

Osaston B6-2 (Yhteisön politiikkojen tieteellisen ja teknisen tukitoiminnan suorat toimintamäärärahat - puiteohjelma EY) ja B6-3 (Suorat toimintamäärärahat - puiteohjelma Euratom) määrärahoiksi esitetään yhteensä 37,6 miljoonaa euroa eli 6,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2001. Vähennys on oikeusperustaan sisältyvän rahoitussuunnitelman mukainen.

Ydinlaitosten poistaminen käytöstä (8,8 milj. euroa; +23,9 %)

Viidennen puiteohjelman määrärahojen lisäksi otetaan 8,8 miljoonaa euroa kohtaan B4-3400 (Edellisiltä vuosilta peräisin olevat ydinalan rasitteet, jotka johtuvat YTK:n Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti toteuttamista toimista).

3.10. Tietoyhteiskunta

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot tietoyhteiskunnan toimintalohkossa (118,4 milj. euroa; +2,8 %)

Televiestintäpolitiikka ja tietoyhteiskunta (41,3 milj. euroa; +21,8 %)

Toimintoon kuuluvat tietoyhteiskunnan luomiseen ja kehittämiseen tähtäävät toimet. Ala on keskeinen sekä eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta että siksi, että se muuttaa asteittain yhteiskuntaamme. Tietoyhteiskunnan haasteisiin vastaamiseksi on perustettu useita ohjelmia:

- Viestintäpalveluja koskeva yhteisön politiikka (B5-302): televiestintäpolitiikan ja -palvelujen määritteleminen ja toteuttaminen (vuoden 2002 määrärahaesitys: 6 milj. euroa eli huomattavasti enemmän kuin edellisvuoden 3,5 milj. euroa) tavoitteena kehittää televiestintäalan sisämarkkinoita ja luoda säädöskehys ja laatia mittareita e-Europe-hankkeen esikuva-analyysia varten.

- Tietoyhteiskunta (B5-331): yleiset toimet tietoyhteiskunnan edistämiseksi EU:ssa. Neuvosto hyväksyi 1. joulukuuta 1997 yhteisön monivuotisen ohjelman, jonka tarkoituksena on tiedottaa suurelle yleisölle tietoyhteiskunnasta, myötävaikuttaa tietoyhteiskunnan toteuttamiseen Euroopassa ja ottaa huomioon sen maailmanlaajuiset ulottuvuudet. Ohjelman määrärahoiksi vuonna 2002 esitetään 2,5 miljoonaa euroa.

- Eurooppalaisen digitaalisen sisällön edistäminen (B5-334): liittyy uuteen ohjelmaan eurooppalaisen digitaalisen sisällön kehittämisen ja käytön edistämisestä, sen aseman lujittamisesta maailmanlaajuisissa verkoissa ja monikielisyyden edistämisestä kehittyvässä tietoyhteiskunnassa. Tavoitteena on luoda suotuisat olosuhteet eurooppalaisen digitaalisen sisällön markkinoinnille, jakelulle ja käytölle, kehittää Euroopan sisältöpotentiaalin ja erityisesti julkisen sektorin tiedon hyödyntämistä ja edistää digitaalisen sisällön monikielisyyttä erityisesti kielellisen räätälöinnin avulla. Määrärahaksi esitetään 27,5 miljoonaa euroa vuonna 2002 (20 milj. euroa vuonna 2001).

- Internetin laitonta ja haitallista sisältöä koskevat toimet (B5-821): Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskeva yhteisön monivuotinen toimintasuunnitelma. Komissio esittää vuoden 2002 määrärahoiksi edellisvuoden tavoin 6,5 miljoonaa euroa.

Tietoyhteiskunnan tekniikoiden tutkimus (874,2 milj. euroa; 0,7 %)

Käyttäjäystävällistä tietoyhteiskuntaa koskeva tutkimuksen erityisohjelma (B6-6120 ja B6-6121) on EU:n tulevan kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeä. Ohjelmassa käsitellään integroidusti televiestinnän, tiedotusvälineiden ja tietotekniikan lähentymistä sekä sisällön vaikutusta ja tarkastellaan dynaamisesti sekä tutkimukseen ja kehitykseen että uusien tietotekniikoiden levittämiseen ja käyttöön liittyviä näkökohtia.

Ohjelman määrärahoiksi vuonna 2002 esitetään yhteensä 944 miljoonaa euroa eli 0,85 prosenttia enemmän kuin vuonna 2001 ohjelman rahoitussuunnitelman mukaisesti.

Euroopan laajuiset televerkot (36,4 milj. euroa; +5,5 %)

Momentilta B5-720 rahoitetaan Euroopan laajuisten televiestintäalan verkkojen perustamista käynnistämällä yhteistä etua palvelevia hankkeita perusteleverkkojen (erityisesti satelliitti- ja matkaviestintäverkot) ja -palveluiden sekä yleistä etua palvelevien telemaattisten sovellusten kehittämiseksi. Vuoden 2002 määrärahaesitys on laadittu Euroopan laajuisia verkkoja koskevien alustavien rahoitussuunnitelmien mukaisesti.

3.11. Kalatalous

>TAULUKON PAIKKA>

Tämä toimintalohko sisältää kaikki toimet yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvan yhteisen kalastuspolitiikan alalla. Toimintalohko sisältää myös kaikki kalastustoimet sekä kalataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin.

Kalastuksen pääosasto vastaa kalataloutta koskevien asetusten laatimisesta, hoitaa hallintoon liittyvät tehtävät ja edustaa yhteisöä kansainvälisissä neuvotteluissa. Se huolehtii myös, että yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan oikein kalataloudessa.

Yhteisen kalastuspolitiikan suurimpana haasteena on saada käytettävissä olevat kalavarat ja niiden hyödyntäminen tasapainoon. Yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen täytäntöönpanon on määrä alkaa vuonna 2002, sillä komissio on juuri aloittanut kuulemisprosessin vihreällä kirjallaan.

Kalatalouden toimintalohko käsittää seuraavat viisi operatiivista toimintoa: yhteisen kalastuspolitiikan erityiset tukitoimet (mm. kalavarojen säilyttäminen, kalatalouden valvonta ja eri osapuolten kuuleminen), suhteet EU:n ulkopuolisiin maihin ja kansainvälisiin organisaatioihin ja näiden kanssa tehtävät sopimukset, kalatalouden yhteinen markkinajärjestely, kalatalouden tutkimus ja kalatalouden rakennetoimet, joita toteutetaan kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen kautta. Suurin osa määrärahoista osoitetaan kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineeseen (KOR). KOR:n toimenpiteet toteutetaan kuitenkin lähinnä jäsenvaltioissa hajautetun hallinnon mukaisesti (noin 557 milj. euroa).

Hallinto- ja tukimenot kalatalouden toimintalohkossa (34,9 milj. euroa; +0,9 %)

Kalataloustuotteiden markkinat (32,2 milj. euroa; -1,5 %)

Komissio esittää, että syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavaa kalastusohjelmaa (B1-3240) koskevaa asetusta jatketaan vuonna 2002. Komissio tekee kesäkuuhun 2002 mennessä asiaa koskevia ehdotuksia laadittuaan ohjelmasta arvioinnin ja tarkasteltuaan yhteisen kalastuspolitiikan uudistuskeskustelujen tuloksia. Vuoden 2002 määrärahaesitys on hieman alhaisempi kuin edellisvuonna (-1 milj. euroa), koska toimenpiteeseen arvioidaan turvauduttavan aiempaa vähemmän. Kalataloustuotteiden interventiot (B1-261) näyttävät sitä vastoin olevan hienoisessa nousussa siksi, että alan markkinajärjestelyn uudistuksen jälkeen on otettu käyttöön väliaikainen toimenpide, johon kuuluu muun muassa tuki ammattialajärjestöille kalatalouden eri markkinointivuosia koskevan toimintasuunnitelman toteuttamiseksi.

Kansainväliset organisaatiot ja kalastussopimukset (272,4 milj. euroa; 0,0 %)

Tämän toiminnon määrärahat pysyvät vuoden 2001 talousarvion tasolla, yhteensä 273,4 miljoonaa euroa. Tähän on vielä lisättävä hallinto- ja tukimenot ABB:n luvussa 01. Tämä toimintalohko on jatkossakin yksi yhteisen kalastuspolitiikan ja ulkoisten toimien painopistealoista. Varsin suuri osa määrärahoista ehdotetaan käytettäväksi sopimuksiin, joiden on määrä tulla voimaan vuoden 2002 alusta (mm. Mauritania) tai myöhemmin saman vuoden aikana (mm. Angola, Gabon, Guinean tasavalta, São Tomé, Seychellit ja Mauritius).

Koska kalastussopimus Marokon kanssa kariutui, sopimukseen suunnitellut 125 miljoonaa euroa otetaan toistaiseksi varaukseen. KOR-asetukseen liittyvää rakenneuudistusohjelmaa koskevan ehdotuksen määrä saatetaan ottaa varaukseen otsakkeessa 4, mutta muiden kansainvälisten sopimusten määrärahoja saatetaan lisätä.

Yhteisen kalastuspolitiikan erityiset tukitoimet (64,5 milj. euroa; +5,9 %)

Toiminto sisältää yhteisön sisäisen kalastuspolitiikan osiot, kuten kalastustoiminnan valvonnan ja seurannan, tuen kalavarojen hoidolle (perustietojen järjestelmällinen keruu, tutkimukset ja pilottihankkeet jne.) sekä vuoropuhelun teollisuuden ja eri toimijoiden kanssa.

Kalavarojen säilyttämisen tärkeys korostuu tulevina vuosina, koska kalakannat ovat ehtymässä; suurimpia sallittuja saaliita (TAC) ja kiintiöitä on jo jouduttu huomattavasti leikkaamaan. Budjettikohdan B2-904 (Tuki kalavarojen hoitoon - perustietojen keruu, tutkimukset ja pilottihankkeet) määrärahaesitys on 23 miljoonaa euroa (+9,5 %). Määrärahat käytetään kalakannan nykytilanteen vuoksi toteutettaviin toimenpiteisiin, jäsenvaltioiden tietojenkeruumenoihin tarkoitettua yhteisön rahoitustukea koskevaan monivuotiseen ohjelmaan (2000-2005) sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa tukevien pilottihankkeiden rahoitukseen.

Valvontatoimien määrärahaesitys on 4 prosenttia aiempaa suurempi (40,5 milj. euroa), sillä kalastustoiminnan valvontaa ja seurantaa koskevat komission tehtävät ovat lisääntyneet kalakantojen nykytilanteen vuoksi (B2-902). Komissio esittää, että jäsenvaltioiden menoihin tarkoitettua yhteisön rahoitustukea koskevan kolmivuotisen ohjelman (2001-2003) määrärahat budjettikohdassa B2-901 pidetään edellisvuoden tasolla (35 milj. euroa).

Momentin B2-903 (Vuoropuhelun vahvistaminen kalastusteollisuuden ja yhteisen kalastuspolitiikan eri toimijoiden kanssa) määrärahat (1,15 milj. euroa) on tarkoitettu kattamaan kustannukset, jotka aiheutuvat eurooppalaisille kalatalousorganisaatioille neuvoa-antavan kalatalouskomitean kokouksia valmistelevien kokousten järjestämisestä, ja rahoittamaan viestintätoimia kalatalouden eri toimijoiden kanssa. Komissio esittää määrärahoihin 7 prosentin korotusta lisätäkseen alan toimijoiden kanssa käytävää suoraa vuoropuhelua yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuudesta ja tukeakseen tiedotuskampanjoita, joilla selvitetään politiikan sisältöä, sillä yhteistä kalastuspolitiikkaa tullaan tehostamaan uudistuksen yhteydessä vuonna 2002.

Kalatalouden tutkimus (43,7 milj. euroa; +41,9 %)

Toiminto on osa elämänlaatua ja luonnonvarojen hoitamista koskevaa erityisohjelmaa ja sekä kestävää maa-, kala- ja metsätaloutta koskevaa avaintoimintoa. Sen tavoitteena on kartuttaa tietämystä ja kehittää luonnonvarojen tuotantoon ja käyttöön tarvittavaa teknologiaa, joka kattaa koko tuotantoketjun; tässä yhteydessä on otettava huomioon kova kansainvälinen kilpailu ja tarve mukauttaa yhteistä kalastuspolitiikkaa. Lisäksi tarkoituksena on saada tieteelliset perustat yhteisön lainsäädäntöä ja standardeja varten.

Toiminnon määrärahat otetaan alamomenteille B6-6110 ja B6-6111 (Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen) ja ovat yhteensä 43,7 miljoonaa euroa, joten lisäys vuoteen 2001 nähden on 37 prosenttia ja vastaa erityisohjelmalle vuosiksi 1999-2002 vahvistetun monivuotisen rahoituksen jäljellä olevaa osuutta.

Kalatalouden rahoitusväline (558,2 milj. euroa; -2,2 %)

KOR:n määrärahat määräytyvät kokonaisuudessaan rakennerahastojen rahoituskehyksen perusteella, joista Berliinin Eurooppa-neuvosto teki päätöksen vuonna 1999. Rahoituskehystä esitellään rahoitusnäkymien otsakkeita (otsake 2) käsittelevässä osassa.

KOR rahoittaa:

* tavoitetta 1, jonka tarkoituksena on edistää vähemmän kehittyneiden alueiden kehitystä ja rakennesopeutusta (yhdessä EAKR:n, EMOTR:n ohjausosaston ja ESR:n kanssa); sekä

* kalataloussektorin rakenteellisia toimenpiteitä tavoitteeseen 1 kuuluvien alueiden ulkopuolella.

Lisäksi voidaan käyttää 3 miljoonaa euroa innovatiivisiin toimiin yhteisössä (mm. tutkimuksiin, pilottihankkeisiin ja kokemusten vaihtoon) sekä tekniseen apuun (mm. valmistelu, seuranta, arviointi ja valvonta). Tekniseen apuun kuuluvat KOR:n hallinto- ja tukiresurssit, joista tehdään tarvearvio.

KOR edistää etenkin seuraavia toimintoja:

* kalastuslaivaston uudistaminen ja kalastusalusten nykyaikaistaminen,

* pienimuotoinen rannikkokalastus,

* meren rannikkoalueiden kalavarojen suojeleminen.

Koska kyseessä on vain yksi rahasto, KOR:n varat tavoitteeseen 1 kuuluvien alueiden ulkopuolella tiedetään ennalta, kun taas tavoitteita 1 koskevat KOR:n määrärahat riippuvat ohjelmamäärärahoista, jotka neuvotellaan jäsenvaltioiden kanssa. KOR:n määrärahojen osuuteen tavoitteessa 1 saatetaan tehdä vielä vähäisiä muutoksia neuvotteluissa saavutettujen tulosten perusteella.

KOR:n määrärahat ovat ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina 559,6 miljoonaa euroa eli hieman alhaisemmat kuin vuoden 2001 talousarviossa. Tämä saattaa johtua siitä, että tavoitetta 1 koskevien KOR:n määrärahojen suhteellinen osuus on hieman muuttunut. Vuoden 2001 määrärahat perustuivat KOR:n suhteelliseen osuuteen aiempana ohjelmakautena 1994-1999. Vuoden 2002 ATE puolestaan perustuu KOR:n nykyiseen osuuteen jo hyväksytyissä ohjelmissa, joka on alhaisempi kuin aiemmalla ohjelmakaudella.

Uutta ohjelmakautta koskevien budjettikohtien määrärahojen lisäksi vuonna 2002 keskitytään aiemman ohjelmakauden päättymiseen, mihin tarvitaan kuitenkin vain maksumäärärahoja. Tavoitteeseen 1 kuuluvien ohjelmien loppumaksut aiheuttanevat vähemmän ongelmia kuin aiempaan tavoitteeseen 5a kuuluvien ohjelmien loppumaksut, jotka saattavat myöhästyä.

Marokon kanssa käytyjen kalastussopimusneuvottelujen kariuduttua toimintoon saatetaan myös sisällyttää määrärahat, joilla rahoitetaan Espanjan ja Portugalin kalastuslaivastoa koskevia rakennemuutosehdotuksia. Komissio tehnee rakennemuutosehdotukset joulukuulta 2000 olevien Nizzan kokouksen ja neuvoston päätelmien mukaisesti.

3.12. Sisämarkkinat

>TAULUKON PAIKKA>

Toimintalohkon tavoitteena on sisämarkkinoiden loppuun saattaminen. Kaikki lohkon toiminnot liittyvät sisämarkkinoiden toimivuutta ja kehittymistä edistävän lainsäädännön valmistelu-, seuranta- ja ajantasaistamistoimiin. Näiden toimien toteuttaminen perustuu komission institutionaaliseen toimivaltaan ja 6. toukokuuta 1999 tehdyllä toimielinten sopimuksella annettuihin valtuuksiin.

Hallinto- ja tukimenot sisämarkkinoiden toimintalohkossa (66,3 milj. euroa; +6,1 %)

Vuoden 2002 maksusitoumusmäärärahoiksi esitetään 14,2 miljoonaa euroa alamomenteille B5-3001 ja B5-3001A. Tarkoituksena on:

* toteuttaa pysyvä vuoropuhelu talouden toimijoiden ja kansalaisten välillä, jotta nämä saavat aiempaa helpommin tietoa oikeuksistaan ja osaavat hyödyntää niitä. Tavoitteena on, että yhtenäismarkkinat hyödyttävät kaikkia talouden toimijoita ja kansalaisia ja että komissio saa riittävästi palautetta lainsäädännön ajantasaistamiseksi.

* tehostetaan sääntöjen soveltamista ja yksinkertaistetaan jäsenvaltioiden ja yhteisön lainsäädäntöä, jotta markkinoiden yhdentymisen toimialakohtaiset esteet ja keskeiset markkinavääristymät voidaan poistaa sisämarkkinoiden toiminnan jatkuvan arvioinnin ja seurannan avulla.

* tehostetaan tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta sekä edistetään merkittävällä tavalla kilpailukykyä ja talouden kasvua sekä työpaikkojen luomista unionissa. Keinoina on käytettävä laaja-alaisia ja alakohtaisia tutkimuksia, laskelmia ja direktiivien kansallisen täytäntöönpanon seurantaa. Vuonna 2002 keskitytään rahoituspalveluihin.

Tavaroiden vapaa liikkuvuus (0,0 milj. euroa; 0,0 %)

Momentilta B5-311 voidaan rahoittaa tasapainotusavustus sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle. Vuodelle 2002 ei esitetä lainkaan yhteisön tasapainotusavustusta. Viraston tulot tuotemerkkien rekisteröinnistä ja kertyneet ylijäämät riittävät hyvin kattamaan suunnitellut menot.

3.13. Aluepolitiikka

>TAULUKON PAIKKA>

Aluepolitiikan toimintalohko käsittää jäsenvaltioita ja niiden eri alueita koskevat koheesiopolitiikat, jotka katetaan koheesiorahaston ohella EAKR:n toiminnoilla ja muilla alueellisilla tukitoimilla. Se sisältää myös Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaille tarkoitetun rakenteellisen tuen ISPA-toiminnon (liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline) välityksellä.

Määrärahoja hoidetaan kuitenkin lähinnä jäsenvaltioissa hajautetun hallinnon mukaisesti (20 573 milj. euroa). Samaa käytäntöä noudatetaan kaikissa tärkeimmissä ohjelmissa (yhteisön tukikehyksissä ja yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa) sekä rakennerahastoihin kuuluvissa yhteisön aloitteissa. Myös uusia innovatiivisia toimia tullaan hallinnoimaan hajautetusti lyhytkestoisin ohjelmin, kun komissio luopuu yksittäisten hankkeiden hallinnoinnista. Myös koheesiorahaston hankkeita hallinnoidaan hajautetusti, vaikka ne hyväksytäänkin komissiossa ja vaikka komissio sitoutuu niihin yksitellen. Komissio hallinnoi suoraan ainoastaan teknisen avun hankkeita ja liittymistä valmistelevaa ISPA-välinettä. Se on vielä käynnistysvaiheessa ja edellyttää komissiolta tiivistä käytännön valvontaa.

Hallinto- ja tukimenot aluepolitiikan toimintalohkossa (81,6 milj. euroa; +9,2 %)

Toimintalohkon taloushallinnon tehostamiseksi on tarkoitus hankkia lisää henkilöstöä. Lisähenkilöstöä tarvitaan myös ISPA-rahoituksen toteuttamiseen ja ohjelmien poliittisempaan hallinnointiin.

Muut hallinto- ja tukimenot arvioidaan lähinnä teknistä apua koskevissa asetuksissa vahvistettujen enimmäismäärien perusteella. Enimmäismäärät on määritelty prosenttiosuuksiksi ennaltamäärätyistä toimintamäärärahoista (0,25 % rakennerahastojen ja 2 % ISPAn osalta).

Yleinen toimintatuki ja koordinointi aluepolitiikan PO:lle (21,0 milj. euroa; -1,4 %)

Tähän toimintoon sisältyvät rahoitustukitoimet, jotka liittyvät rakennepolitiikkojen suunnitteluun, koordinointiin ja arviointiin sekä tiedotus- ja viestintätoimiin. Määrärahaesitys on samansuuruinen kuin vuonna 2001.

EAKR ja muut alueelliset tukitoimet (17 799,4 milj. euroa; +6,9 %)

EAKR:n maksusitoumusmäärärahat määräytyvät kokonaisuudessaan rakennerahastojen rahoituskehyksen perusteella, joista Berliinin Eurooppa-neuvosto teki päätöksen vuonna 1999. Rahoituskehystä esitellään rahoitusnäkymien otsakkeita (otsake 2) käsittelevässä osassa.

EAKR on tärkein rahoittaja seuraavissa tavoitteissa:

* tavoite 1, jonka tarkoituksena on edistää vähemmän kehittyneiden alueiden kehitystä ja rakennesopeutusta (yhdessä ESR:n, EMOTR:n ohjausosaston ja KOR:n kanssa); sekä

* tavoite 2, jonka tarkoituksena on edistää taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia rakenteellisista ongelmista kärsivillä alueilla (yhdessä ESR:n kanssa);

Aluekehitysrahastoon tavoitetta 1 ja tavoitetta 2 varten osoitettavien määrärahojen määrä riippuu täysin ohjelmamäärärahoista, jotka neuvotellaan jäsenvaltioiden kanssa. EAKR:n määrärahojen osuuteen tavoitteessa 1 saatetaan tehdä vielä vähäisiä muutoksia neuvotteluissa saavutettujen tulosten perusteella. Tavoitetta 2 koskevat neuvottelut ovat vielä joidenkin maiden kanssa kesken. Määrärahojen jakautuminen EAKR:n ja ESR:n kesken on arvioitu tähän mennessä vahvistettujen ohjelmien suhteellisten osuuksien perusteella; jakauma on tarkistettava myöhemmin.

EAKR:sta rahoitetaan myös kahta seuraavaa yhteisön aloitetta:

* INTERREG-yhteisöaloite, jonka tarkoituksena on edistää rajatylittävää, kansainvälistä ja alueiden välistä yhteistyötä sekä

* URBAN-yhteisöaloite, joka koskee kriisikaupunkien ja -lähiöiden taloudellista ja sosiaalista elvyttämistä kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi.

EAKR:sta tuetaan lisäksi innovatiivisiin toimiin liittyviä ohjelmia ja teknisen avun hankkeita.

Uutta ohjelmakautta koskevien budjettikohtien määrärahojen lisäksi vuonna 2002 keskitytään aiemman ohjelmakauden päättymiseen, mihin tarvitaan kuitenkin vain maksumäärärahoja. Maksuja käsitellään rahoitusnäkymien otsakkeita (otsake 2) koskevassa osuudessa.

Aluekehitysrahastosta edistetään etenkin seuraavia toimintoja:

* tuottavat investoinnit pysyvien työpaikkojen luomiseksi ja säilyttämiseksi,

* investoinnit infrastruktuuriin,

* Euroopan laajuisten verkkojen perustaminen ja kehittäminen.

Tämän toiminnan maksusitoumusmäärärahat ovat noin 17 799,4 miljoonaa euroa, josta noin 17 784,4 miljoonaa euroa itse aluekehitysrahastoon ja loput 15 miljoonaa euroa rahoitusosuutta Irlannin kansainväliseen rahastoon. Määrärahoja on lisätty huomattavasti (+6,9 %) edellisvuodesta lähinnä siksi, että EAKR:n suhteellinen osuus tavoitteiden 1 ja 2 rahoittamisessa on kasvanut. Vuoden 2001 määrärahat perustuivat EAKR:n suhteelliseen osuuteen aiempana ohjelmakautena 1994-1999. Vuoden 2002 ATE puolestaan perustuu EAKR:n nykyiseen osuuteen jo hyväksytyissä ohjelmissa, joka on suurempi kuin aiemmalla ohjelmakaudella. Tavoitteiden 1 ja 2 ja kahden yhteisöaloitteen osalta vuonna 2000 käyttämättä jääneiden määrärahojen ottaminen uudelleen käyttöön on toinen tärkeä syy määrärahojen lisäykselle.

Koheesiorahasto (2 789,0 milj. euroa; +2,7 %)

Koheesiorahastosta myönnetään hankerahoitustukea Espanjalle, Kreikalle, Portugalille ja Irlannille ympäristöä ja liikenteen infrastruktuureja koskevien hankkeiden toteuttamista varten.

Rahaston maksusitoumusmäärärahat ovat yhteensä 2 789 miljoonaa euroa rahoitusnäkymien mukaisesti. Määrä on deflaattoritarkistuksen (+2,7 %) jälkeen sama kuin vuonna 2001.

ISPA (1 087,0 milj. euroa; +2,5 %)

ISPA:n tarkoituksena on liittymisstrategian mukaisesti auttaa Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaita saavuttamaan yhteisön normit liikenteen infrastruktuureissa ja ympäristöinvestoinneissa.

Maksusitoumusmäärärahoiksi ehdotetaan BA-budjettikohta mukaan luettuna 1 109 miljoonaa euroa, joka on rahoitusnäkymien enimmäismäärä tälle alaotsakkeelle. Määrä on deflaattoritarkistuksen (+2,7 %) jälkeen sama kuin vuonna 2000.

3.14. Verotus ja tulliliitto

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot verotuksen ja tulliliiton toimintalohkossa (52,8 milj. euroa; +5,0%)

Vuoden 2001 maksusitoumusmäärärahoiksi alamomenteille B5-3001 ja B5-3001A esitetään 3 miljoonaa euroa, jonka tulisi kattaa seuraavat tarpeet:

- Kehittää veropolitiikkaa siten, että veropoliittisessa ryhmässä voidaan jatkaa keskustelua neuvoston hyväksymistä käytännesäännöistä ja että voidaan jatkaa verotuksen kokonaistarkastelua euron käyttöönoton yhteydessä. Lisäksi otetaan huomioon yhtenäismarkkinoiden toimintaan liittyvien veroesteiden poistamiseen tarvittava tuki sekä kansallisten veropolitiikkojen tehokkuutta koskevat analyysit.

- Alv:n alalla komission pääasiallinen tavoite on nyt uuden strategian mukaisesti lainsäädännön yksinkertaistaminen, uudistaminen ja yhdenmukaisempi soveltaminen sekä hallinnollisen yhteistyön tehostaminen. Haasteena on mukauttaa nykyistä alv-järjestelmää sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä siten, että se edistää sisämarkkinoiden sopusointuista toimintaa.

- varmistaa tullilaboratorioiden työn koordinointi ja ECICS-tietokannan (Euroopan kemiallisten aineiden tulliluettelo) hallinnointi.

Kansainväliset verotus- ja tulliasiat (1,5 milj. euroa; +7,1 %)

Yhteisön Tulli 2002 -strategiaohjelmalla (B7-860 ja B7-860A) on tarkoitus luoda yhteistyötä ehdokasmaiden ja muiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa tullin ja verotuksen alalla. Ohjelman avulla tuetaan ehdokasmaiden hallintoelimien uudistamista erityisesti ulkorajojen hallinnoinnin alalla soveltamalla yhteisön sääntöjä ja tehostamalla petostentorjuntaa. Yhteistyö kolmansien maiden (erityisesti Välimeren alueen maiden) kanssa on toinen painopistealue, jonka tavoitteena on edistää lainsäädäntöjen yhtenäistämistä ja niiden sovittamista yhteen yhteisön tulli- ja verotusjärjestelmien kanssa. Kolmansille maille annetaan lisäksi tukea niiden hallintoelimien uudistamiseen.

Tullipolitiikka (23,8 milj. euroa; +0,8 %)

Tulli 2002 -ohjelman perusteella toteutetaan vuonna 2002 toimia yhteisön alueella (B5-303). Osa toimista liittyy sisämarkkinoiden toimivuuden edistämiseen. Näiden toimien avulla jatketaan tullilainsäädännön yksinkertaistamista ja järkeistämistä, parannetaan sen soveltamista, kehitetään yrityksille tarjottavien palvelujen laatua ja yhdenmukaisuutta sisämarkkinoiden toiminnan kaikissa vaiheissa, syvennetään tulliviranomaisille ja talouden toimijoille suunnattua koulutusta, edistetään yhteistyötä EU:n ulkopuolisten Euroopan maiden ja Välimeren alueen maiden kanssa sekä torjutaan petoksia.

Uusiin toimiin kuuluu tuki jäsenvaltioiden esittämille aloitteille, jotka koskevat niiden joko yhdessä tai erikseen toteuttamia toimia tullihallintojen tehokkuuden parantamiseksi eri aloilla. Tähän sisältyy erityisesti tullilainsäädännön täytäntöönpanossa tarvittavien tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito (mm. uusi tietokoneavusteinen passitusjärjestelmä NCTS, New Computerised Transit System, sekä kemiallisten aineiden luettelo) sekä tiedotusstrategian luominen.

Verotuspolitiikka (11,4 milj. euroa; +50,0 %)

Fiscalis-ohjelman (B5-305) tarkoituksena on edistää verotusjärjestelmien toimivuutta. Toimia on tarkoitus toteuttaa mm. valmisteverojen ja energiaverotuksen kehittämisen alalla, minkä lisäksi arvioidaan, voitaisiinko vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöä edistää verotuksen avulla. Lisäksi ohjelma kattaa välillistä verotusta koskevia tietotekniikkahankkeita sekä monenvälistä valvontaa ja virkamiesvaihtoa.

Valmisteverotuksen tietokoneistaminen (B5-306), jonka oikeusperusta on vasta valmisteltavana, on tarkoitettu eurooppalaisen tietojärjestelmän perustamiseen, jonka avulla valvotaan valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumista.

3.15. Koulutus ja kulttuuri

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot koulutuksen ja kulttuurin toimintalohkossa (100,4 milj. euroa; +2,2 %)

Koulutus (253,6 milj. euroa; +1,1 %)

Tärkein yhteisön toiminto tällä alalla on Sokrates-ohjelma (B3-1001), jonka seitsemän ohjelmavuoden (2000-2006) määrärahat ovat yhteensä 1 850 miljoonaa euroa. Tämä Sokrates-ohjelman toinen vaihe hyväksyttiin vuoden 2000 alussa. Vuoden 2002 määrärahoiksi ehdotetaan 250 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina). Ohjelman tavoitteet ovat seuraavat:

* vahvistaa eurooppalaista ulottuvuutta koulutuksen kaikilla tasoilla ja laajentaa eri maiden kansalaisten mahdollisuuksia käyttää eurooppalaista koulutustarjontaa,

* edistää Euroopan unionin kielten osaamista määrällisesti ja laadullisesti, erityisesti niiden kielten, joita käytetään ja opetetaan vähäisessä määrin,

* edistää yhteistyötä ja liikkuvuutta koulutusalalla,

* edistää innovaatiotoimintaa koulutuskäytäntöjen ja -materiaalien sekä uusien teknologioiden käytön kehittämisessä.

Koulutusalan valmistelevilla toimilla (B3-1000) on tarkoitus edistää yhteistyötä, ja niihin sisältyy myös eLearning-aloite.

Vuodeksi 2002 ehdotetaan yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa koulutuksen alalla tehtävään yhteistyöhön (B7-830) 2,7 miljoonan euron määrärahaa, jonka avulla komission pitäisi pystyä laajentamaan yhteistyötä myös muihin kehittyneisiin maihin (nykyään yhteistyökumppaneina ovat vain Yhdysvallat ja Kanada).

Ammatillinen koulutus (184,3 milj. euroa; +6,3 %)

Tärkein suunniteltu toiminto koskee Leonardo da Vinci -ohjelman (B3-1021) toisesta vaiheesta tehtyä päätöstä, joka hyväksyttiin vuoden 1999 alkupuoliskolla. Leonardo da Vinci -ohjelman (2000-2006) rahoitusohje on 1 150 miljoonaa euroa. Vuoden 2002 määrärahoiksi ehdotetaan 157 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina). Ohjelman avulla on tarkoitus parantaa ammatillisen peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen laatua ja vaikutusta henkilökohtaisen ammattitaidon ja -pätevyyden kehittämisessä ja edistää innovointia koulutusalalla (mm. korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö). Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tarkoitus toteuttaa seuraavat toimet: liikkuvuutta edistävät hankkeet (työpaikkojen välitys, vaihtotoiminta, opintovierailut) ja pilottihankkeet, jotka liittyvät kielitaidon edistämiseen, rajatylittävien monitieteisten verkkojen toimintaan sekä viitemateriaalin laatimiseen, päivitykseen ja jakeluun.

Thessalonikissa toimivalle Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskukselle (B3-1025) on vuonna 2002 tarkoitus myöntää yhteisön tukea 13,8 miljoonaa euroa, mikä vastaa 4,5 prosentin lisäystä vuoden 2001 talousarvion määrärahoihin verrattuna. Vuorottelu- ja oppisopimuskoulutusta koskevien eurooppalaisten koulutusjaksojen edistämisen (B3-1020) määrärahoiksi esitetään 1,5 miljoonaa euroa (+15,4 %).

Tämä toimintoperusteisen budjetin luku käsittää myös avustuksen Torinossa toimivalle Euroopan koulutussäätiölle (B7-664 ja B7-033). Säätiölle annettava rahoitustuki on jaettu eri kohtiin sen mukaan, onko kyse ulkoisten toimien määrärahoista (MEDA-, Tacis- ja CARDS-ohjelman piiriin kuuluville maille tarkoitettu tuki) vai liittymistä valmistelevasta tuesta (Phare-ohjelman piiriin kuuluvat maat). Kokonaismäärä säilyy ennallaan, vaikka Phare-ohjelman osuutta on vähennetty kullekin maantieteelliselle maaryhmälle myönnettävää tukea koskevan arvion mukaisesti.

Kulttuuri ja kieli (35,5 milj. euroa; -19,1 %)

Komissio esittää tämän ABB:n luvun määrärahojen vähentämistä vuoden 2001 talousarvioon verrattuna, koska siitä rahoitettiin tuolloin myös kielten eurooppalaisen teemavuoden toimia.

Esitys kulttuurin uuden puiteohjelman (B3-2008) määrärahoiksi vuonna 2002 on 32,5 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina). Tämä viisivuotinen ohjelma hyväksyttiin vuoden 2000 alkupuoliskolla. Sen määrärahoiksi ehdotetaan 167 miljoonaa euroa, joilla tuetaan perustamissopimuksen 128 artiklassa asetettujen tavoitteiden toteuttamista:

* kulttuurivuoropuhelun ja Euroopan kansojen kulttuurin ja historian keskinäisen tuntemuksen edistäminen,

* luovuuden ja valtioiden kesken tapahtuvan kulttuurin levittämisen edistäminen sekä taiteilijoiden, muiden luovan työn tekijöiden ja kulttuurialan toimijoiden ja ammattilaisten sekä heidän teostensa liikkuvuuden edistäminen,

* kulttuurin moninaisuuden korostaminen sekä uusien kulttuuri-ilmaisun muotojen kehittäminen,

* yhteisen eurooppalaisen kulttuuriperinnön jakaminen ja sen esiin tuominen,

* kulttuurin merkityksen huomioon ottaminen yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa kehityksessä,

* Euroopan kulttuurien ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien välisen vuoropuhelun ja keskinäisen vaihdon edistäminen,

* kulttuurin tunnustaminen nimenomaisesti sekä taloudelliseksi että sosiaaliseen integroitumiseen ja kansalaisuuteen vaikuttavaksi tekijäksi,

* kulttuurin saatavuuden parantaminen ja mahdollisimman monen Euroopan unionin kansalaisen pääseminen osalliseksi kulttuuritoiminnasta.

Audiovisuaalipolitiikka ja urheilu (78,1 milj. euroa; -3,9 %)

Audiovisuaalialalla tärkeimmät toimet liittyvät kahden ohjelman täytäntöönpanoon: Media Plus -ohjelma hyväksyttiin joulukuussa 2000, ja sen määrärahat vuosiksi 2001-2005 ovat 350 miljoonaa euroa; Media - Koulutus hyväksyttiin tammikuussa 2001, ja sen määrärahat vuosiksi 2001-2005 ovat 50 miljoonaa euroa.

Vuodeksi 2002 ohjelmien määrärahoiksi ehdotetaan 70 miljoonaa euroa ja 8 miljoonaa euroa, ABB:n lukuun 01 sisältyvät Media Plus -ohjelman hallinto- ja tukimenot (5,6 milj. euroa) mukaan luettuina.

Media-ohjelman tarkoituksena on näiden kahden välineen avulla:

* vastata audiovisuaalialan teollisuuden tarpeisiin ja edistää sen kilpailukykyä parantamalla alan ammattilaisten täydennyskoulutusta,

* edistää yhteistyön ja taitotiedon vaihtoa luomalla verkostoja koulutusalalla toimivien osapuolten välille,

* parantaa Euroopan audiovisuaalialan teollisuuden kilpailukykyä Euroopan markkinoilla ja kansainvälisillä markkinoilla tukemalla eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämistä, levitystä ja edistämistä ottaen huomioon uudet teknologiat,

* tukea Euroopan kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden säilyttämistä,

* tuoda esiin Euroopan audiovisuaalista kulttuuriperintöä erityisesti digitalisoitumisella ja verkostoitumisella,

* kehittää audiovisuaalialaa maissa tai alueilla, joissa on pieni audiovisuaalinen tuotantokapasiteetti ja/tai joiden pinta-ala tai kielialue on suppea,

* vahvistaa tuotantoa ja levitystä erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä tukemalla.

Muut määrärahat koskevat pääasiassa audiovisuaalialan yleistä seurantaa, jonka tarkoituksena on luoda audiovisuaalialan tilastointiohjelma ja tilastoja sekä osallistua audiovisuaalialan seurantakeskuksen ja Televisio ilman rajoja -direktiivin täytäntöönpanoon (budjettikohta B3-2017). Ehdotetaan perustettavaksi uusi budjettikohta, B3-2018, audiovisuaalialan i2i-ohjelmaan kuuluvien pilottihankkeiden rahoittamista varten (1,1 milj. euroa). Ohjelma on keskeinen osa EIP-ryhmän vuonna 2000 käynnistämää Innovaatio 2000 -aloitetta (i2i), jonka tarkoituksena on tukea innovaatioon perustuvaa osaamistaloutta. Periaatteena on tukea audiovisuaalialan yrityksiä, joiden on hankittava kalliit takuut saadakseen EIP-ryhmältä riskipääomaa audiovisuaalialan i2i -ohjelmasta.

Vuoden 2002 alustavassa talousarvioesityksessä on myös varattu 2,6 miljoonaa euroa Euroopan unionin rahoitusosuuteen kansainväliselle dopingvalvontaelimelle (B7-823).

Vuoropuhelu kansalaisten kanssa (21,3 milj. euroa; -14,8 %)

Tukea vähennetään 10 prosenttia nykyiseen lukuun A-30 verrattuna, joskin ystävyyskaupunkitoiminnan tuki säilytetään vuoden 2001 ATE:n tasolla.

Lisäksi esitetään 2,5 miljoonaa euroa rahoittamaan Euroopan yhdentymisopetusta korkeakouluissa (B3-304).

Momentin B3-309 (Vuosittaiset erityistapahtumat) määrärahat ehdotetaan säilytettäväksi viimevuotisella tasolla (1,25 milj. euroa). Niillä on tarkoitus osallistua Irlannissa vuonna 2003 järjestettävien yleismaailmallisten erityisolympialaisten valmisteluun.

Uudelle momentille B3-305 (Kansalaisyhteiskunnan hyväksi toteutettavat toimet) ehdotetaan otettavaksi 5,5 miljoonaa euroa (ABB:n luvussa 01 mainitut hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina). Tältä momentilta rahoitettavat toimet sisältyivät aiemmin momentille B3-300.

Nuoriso (71,9 milj. euroa; +2,4 %)

Nuorten Eurooppa -ohjelma (2000-2006) hyväksyttiin vuoden 2000 alkupuoliskolla (B3-1010). Sen alustavat kokonaismäärärahat ovat 520 miljoonaa euroa. Ohjelma on tarkoitettu koulu- ja yliopistojärjestelmien ulkopuolella oleville nuorille. Sillä pyritään edistämään nuorten mahdollisuuksia osallistua vapaamuotoiseen koulutukseen, jossa sitoudutaan henkilökohtaisesti yhteisvastuullisiin toimiin tai osallistutaan rajatylittäviin vaihto-ohjelmiin. Tarkoituksena on edistää Euroopan yhdentymistä ja EU:n vaikutuspiirin kasvua ja kehittää nuorten aloitekykyä ja luovuutta yhteisissä tai yksittäisissä hankkeissa, joissa he itse ovat alusta alkaen mukana. Lisäksi ohjelma on tarkoitettu nuoriso-ohjaajien koulutus- ja yhteistyötoimiin sekä nuorisotiedotukseen ja -tutkimukseen.

3.16. Tiedotus ja viestintä

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot tiedotuksen ja viestinnän toimintalohkossa (77,7 milj. euroa; +5,4 %)

Lähetystöjen määrärahoja odotetaan lisättävän 1,2 prosenttia, sillä paikallisten toimihenkilöiden määrää lisätään, jotta voidaan mukautua määrärahojen todelliseen täytäntöönpanoasteeseen. Lisäystä tasapainottaa toimistotiloista ja infrastuktuurista aiheutuvien menojen väheneminen.

Tietoverkot (51,9 milj. euroa; +22,7 %)

Prince-ohjelman (B3-306) määrärahoiksi vuodelle 2002 esitetään 18 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvä BA-budjettikohta mukaan luettuna). Määrärahojen voimakkaan lisäyksen ansiosta (+127 %) voidaan tehostaa sekä laajentumista koskevaa tiedottamista että vuodeksi 2004 suunnitellun seuraavan hallitustenvälisen konferenssin valmisteluja koskevaa tiedottamista.

Yleisiin tiedotustoimiin (B3-300) esitetään 20,6 miljoonaa euroa ja tiedotustoimipisteisiin (B3-301) 14,7 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvät BA-budjettikohdat mukaan luettuina). Momentin B3-300 määrärahojen tuntuva väheneminen vuoteen 2001 verrattuna (-5,5 milj. euroa) johtuu siitä, että osa toimista on siirretty uudelle momentille B3-305.

Audiovisuaalialan tuotteet ja studiot (5,5 milj. euroa; +3,8 %)

Studioiden määrärahoja (A-421) on lisättävä, jotta laitteet voidaan uusia teknisen kehityksen mukaisiksi.

Viestintä (14,8 milj. euroa; +3,5 %)

Viestintätoimien (B3-303) määrärahoiksi esitetään 16 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvä BA-budjettikohta mukaan luettuna). Tämä merkitsee hienoista kasvua (3,2 %).

3.17. Terveys- ja kuluttaja-asiat

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot terveys- ja kuluttaja-asioiden toimintalohkossa (100,7 milj. euroa; +4,7 %)

Kansanterveyttä ja kuluttajapolitiikkaa koskeviin toimintoihin on tarkoitus hankkia lisää henkilöstöä.

Kuluttajapolitiikka (21,7 milj. euroa; 0,0 %)

Euroopan parlamentti ja neuvosto tekivät 25. tammikuuta 1999 päätöksen kuluttajia koskevien yhteisön toimien yleisistä puitteista (1999-2003). Päätöksellä on kolme päätavoitetta:

- EU:n kuluttajien etuja on valvottava paremmin,

- EU:n kuluttajille on taattava korkealaatuinen terveyden ja turvallisuuden suoja,

- EU:n kuluttajien taloudelliset edut on otettava huomioon.

Ohjelman rahoitukseen on varattu kaikkiaan 112,5 miljoonaa ecua. Muiden ohjelmavuosien tapaan vuoden 2002 maksusitoumusmäärärahoiksi esitetään 22,5 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina).

Kansanterveys (52,1 milj. euroa; +16,8 %)

Komissio esitti toukokuussa 2000 ehdotuksen uudeksi puiteohjelmaksi, jonka tarkoituksena on luoda yhteinen oikeusperusta kaikille kahdeksalle kansanterveyttä koskevalle ohjelmalle. Budjettikohtaan B3-4308 esitetään vuoden 2002 tavoin 46,5 miljoonaa euroa, ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina.

Ehdotetulla ohjelmalla on kolme päätavoitetta, joihin liittyy eri toimia seuraavasti:

* terveysneuvonnan parantaminen:

- kehittämällä terveystilanteen seurantajärjestelmä,

- kehittämällä ja käyttämällä analysointi-, neuvonta-, raportointi-, tiedotus- ja kuulemismenetelmiä terveysasioissa.

Tarkoituksena on ottaa käyttöön kattava tietojärjestelmä, jonka avulla päättäjät (ja yleisö) voivat perehtyä keskeisiin terveysalan tietoihin ja analysoida niitä. Näin voidaan parantaa terveyspalveluja jäsenvaltioissa.

* nopea puuttuminen terveysuhkiin:

- vahvistamalla tartuntatautien valvontaa,

- vahvistamalla muiden terveysuhkien valvontaa.

Reagointivalmiutta tarvitaan torjuttaessa uhkia, joita esimerkiksi tartuntataudit voivat aiheuttaa kansanterveydelle. Vapaaseen liikkuvuuteen perustuva Euroopan yhdentymiskehitys lisää tarvetta valppauteen.

* terveystekijöiden selvittäminen:

- strategiat ja toimenpiteet, joiden avulla selvitetään elämäntapaperusteisia terveystekijöitä,

- strategiat ja toimenpiteet, joiden avulla selvitetään sosiaalis-taloudellisia terveystekijöitä,

- strategiat ja toimenpiteet, joiden avulla selvitetään ympäristöperusteisia terveystekijöitä,

- Väestön terveystilannetta voidaan kohentaa ja ennenaikaisia kuolemantapauksia estää, kun terveysvaarojen syihin puututaan terveysvalistuksessa ja sairauksien ehkäisyssä.

Uusi ohjelma on jatkoa nykyisille kahdeksalle ohjelmalle, joita ovat

- Kansanterveys, terveyden edistäminen, terveystiedotus, terveyskasvatus ja koulutus kansanterveyden alalla

- Syövän torjunta

- Huumeiden väärinkäyttöön liittyvät terveydelliset näkökohdat ja huumeriippuvuuden torjunta

- Aidsin ja eräiden muiden tartuntatautien torjunta

- Vammojen ehkäisy

- Harvinaiset sairaudet

- Saasteperäiset sairaudet

- Terveystilanteen seuranta.

Uuden puiteohjelman vahvistamista odotettaessa neuvosto päätti jatkaa kuutta terveysalan toimintaohjelmaa vuoden 2002 loppuun asti, kun niiden voimassaolo muuten olisi päättynyt 31. joulukuuta 2000 tai 2001. Päätös voimassaolon jatkamisesta koskee kaikkia edellä mainittuja ohjelmia, lukuun ottamatta "Vammojen ehkäisyä" ja "Harvinaisia sairauksia", joiden on alun perinkin ollut tarkoitus jatkua vuoden 2003 loppuun.

Elintarviketurvallisuutta koskevan valkoisen kirjan mukaisesti komissio on esittänyt ehdotuksen Euroopan elintarvikeviraston perustamisesta. Määrärahoja on varattu 7,5 miljoonaa euroa, jotta virasto voisi aloittaa toimintansa vuoden 2002 ensimmäisen puoliskon aikana. Uuden viraston budjettikohtaan B3-4309 voidaan vuoden 2002 aikana siirtää tarvittaessa lisää määrärahoja sellaisten toimien toteuttamiseen, joista nykyään vastaa komissio.

Eläinten ja kasvien terveys (568,5 milj. euroa; +246,2 %)

Tämä luku sisältää erilaisia eläinlääkintä- ja kasvinsuojelutoimia ja erityisesti BSE-taudin sekä suu- ja sorkkataudin torjuntaan liittyviä toimia.

BSE-taudin valvontaan tarvittavia varoja on lisätty tuntuvasti ja suu- ja sorkkataudin hävittämiseen on osoitettu uusia määrärahoja. Kaikki muut määrärahat säilyvät edellisen vuoden tasolla.

Alustavasti on varattu 114 miljoonaa euroa BSE-taudin valvontaan liittyvien testien yhteisrahoitusta varten. Laskentaperusteena on 15 euroa testiä kohti; testejä tehdään riskialttiille eläimille sekä yli 30 kuukauden ikäisinä teurastetuille nautaeläimille. Komissio tarkistaa näitä määräyksiä lokakuussa 2001 annettavan oikaisukirjelmän yhteydessä.

Eläinlääkintäalan hätärahastoa koskevaan budjettikohtaan otetaan 250 miljoonaa euroa suu- ja sorkkataudin hävittämiseen liittyvien kustannusten rahoittamiseen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Lisäksi 150 miljoonaa euroa on otettu varaukseen (B0-40) BSE-taudin sekä suu- ja sorkkataudin lisämäärärahatarpeisiin. Tämä on kuitenkin vasta alustava määrä. Vuonna 2001 on osoitettu vain 41 miljoonaa euroa aiempiin epidemioihin liittyviä korvauksia varten.

Vuoden 2002 ATE:n laatimisen yhteydessä (huhtikuun 2001 alkupuoliskolla) ei ole käytettävissä tämän tarkempaa arviota suu- ja sorkkataudin täydellistä hävittämistä varten tarvittavista määrärahoista, sillä asiaan liittyy liian paljon tuntemattomia tekijöitä.

Näiden epävarmuustekijöiden vuoksi ehdotetaan perustettavaksi varaus, joka kohdennetaan suu- ja sorkkataudin hävittämiseksi toteutettaviin eläinlääkintätoimiin. Komissio uskoo, että ehdotettu määrä on riittävä, jos seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät: a) Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset onnistuvat hävittämään taudin keskipitkällä aikavälillä, ja b) epidemia ei enää leviä mantereella (toistaiseksi on tavattu muutama tapaus Ranskassa ja Irlannissa sekä Alankomaissa).

Lisäksi eläinlääkintätoimien yhteydessä noudatettavien erityisten menettelyjen vuoksi jäsenvaltioille vuonna 2001 aiheutuneista menoista maksettavat korvaukset jakautuvat yleensä usealle vuodelle vuodesta 2002 alkaen.

Komissio tarkastelee vuoden 2001 talousarvion täytäntöönpanoasteen ja epidemian kehittymisen mukaan myös mahdollisuuksia siirtää osa näistä menoista jo vuoden 2001 talousarvioon.

3.18. Oikeus- ja sisäasiat

>TAULUKON PAIKKA>

Toimintalohkon määrärahat säilyvät vuoden 2001 talousarvion tasolla.

Monet yhteistyöohjelmat päättyvät vuoden 2002 lopussa, minkä jälkeen niitä on tarkoitus tarkistaa. Komissio aikoo niveltää toisiinsa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseen liittyvät ohjelmat ja esittää mahdollisesti turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa sekä oikeudellista yhteistyötä siviiliasioissa koskevien tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon perustuvien puiteohjelmien perustamista.

Ohjelmien yhdistelemiseen vaikuttaa myös Tampereen Eurooppa-neuvostossa vuonna 1999 perustetun tulostaulun puoliväliarviointi, joka suoritetaan vuoden 2001 lopussa.

Vuoden 2002 ATE:ssa perustetaan lisäksi uusi budjettikohta, josta on tarkoitus myöntää tukea erilaisille jäsenvaltioiden esittämille aloitteille.

Amsterdamin sopimuksen voimaantulosta asti sekä komissiolla että jäsenvaltioilla on aloiteoikeus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston alalla ja vuoteen 2004 asti myös EY:n perustamissopimuksen IV osaston alalla.

Yleisesti ottaen toimet oikeus- ja sisäasioiden alalla eivät edellytä huomattavia määrärahoja, vaikka ala on poliittisesti erittäin merkittävä.

Hallinto- ja tukimenot oikeus- ja sisäasioiden toimintalohkossa (29,5 milj. euroa; +13,0 %)

Toimintalohkon eri toimintoihin on tarkoitus hankkia lisää henkilöstöä.

Oikeus- ja sisäasiat (33,6 milj. euroa, -2,7 %)

Pääosa oikeus- ja sisäasioiden ABB-lukuun tarkoitetuista määrärahoista sisältyy budjettikohtaan B5-820 (Koulutus-, vaihto- ja yhteistyöohjelmat). Määrärahoja on lisätty hieman vuoteen 2001 verrattuna, ja niiden avulla on tarkoitus rahoittaa seuraavien ohjelmien jatkaminen: tammikuussa 2000 hyväksytty Daphne-ohjelma (vuosille 2000-2003) lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvat väkivallan vastaiset toimenpiteet (B5-802) oikeudellinen yhteistyö (yleisiä ja rikosoikeudellisia asioita koskeva Grotius II), poliisiyhteistyö (Oisin), ihmiskaupan ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunta (Stop), järjestäytyneen rikollisuuden torjunta (Falcone) ja rikollisuuden ehkäiseminen (Hippokrates). Lisäksi budjettikohdasta rahoitetaan uusia ohjelmia, kuten viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa koskevan hallinnollisen yhteistyön toimintaohjelmaa (ARGO), sekä yksityisoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen alueen perustamista.

Henkilöiden vapaa liikkuvuus (56,2 milj. euroa, -0,1 %)

Henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvä toiminto käsittää syyskuussa 2000 perustetun ohjelman Euroopan pakolaisrahasto (vuosille 2000-2004), johon kuuluvat sekä rakennetoimet (B5-810) että hätäaputoimet äkillisen pakolaistulvan hoitamiseksi (B5-811). Euroopan pakolaisrahaston määrärahoiksi vuodelle 2002 esitetään yhteensä 45 miljoonaa euroa molempiin erityistoimiin, mikä on monivuotisen ohjelmasuunnitelman mukaisesti saman verran kuin vuonna 2001.

Valmistelutoimia ulkosuhteiden alalla (B7-667) jatketaan entisellä tasolla (10 milj. euroa). Tarkoituksena on tukea taloudellisesti pakolaisten lähtömaita ja täydentää nykyisiä maantieteellisiä rahoitusvälineitä ulkosuhteiden ja kehitysyhteistyön toimintalohkossa (erityisesti tuki siirtymään joutuneille henkilöille).

3.19. Ulkosuhteet

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot ulkosuhteiden toimintalohkossa (423,8 milj. euroa; +7,9 %)

Lähetystöjen määrärahoja ehdotetaan lisättävän 10 prosenttia (248,5 milj. eurosta 273,3 milj. euroon osastossa A-6). [1] Komissio jatkaa hallinnon hajauttamista lähetystöihin parantaakseen ulkoisen avun ohjelmien hallinnointia. Tätä varten päätoimipaikoista siirretään vuonna 2002 lähetystöihin 114 tointa (sekä 4 tointa varainhoidon valvontaan). Tätä varten on myös jatkettava tietotekniikka- ja televiestintäinfrastruktuurin vahvistamista, minkä lisäksi on tehtävä turvallisuusinvestointeja. Lähetystöjen hallinto- ja tukimäärärahat sekä vastaava henkilöstötaulukkoon kuuluva ja ulkopuolinen henkilöstö on jaettu seuraavien toimintalohkojen kesken: ulkosuhteet, kauppa, kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-maihin, laajentuminen.

[1] Vuonna 2001 määrärahoja lisättiin 7,7 prosenttia vuoteen 2000 verrattuna.

Avustuksia koskevat A osan budjettikohdat on järjestetty uudelleen (lukuun ottamatta alamomentteja A-3014 ja A-3028). Uudistuksen jälkeen vain yhden budjettikohdan menot toteutetaan avoimen ehdotuspyynnön perusteella. Näin avustusmäärärahoista voidaan saada parhaat tulokset. Kaikista avustuksista on leikattu 10 prosenttia.

Monenväliset asiat ja yleiset ulkosuhteisiin liittyvät asiat (42,3 milj. euroa, +9,3%)

Nopean toiminnan välineen (B7-671) maksusitoumusmäärärahoja lisätään 25 miljoonaan euroon. Vuosi 2002 on sen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Määrärahojen lisääminen on oikeusperustan mukaista, vaikka niitä ei talousarvion niukkuuden vuoksi voitu vieläkään nostaa oikeusperustassa mainittuun viitemäärään asti. Toimintoon kuuluu myös jalkaväkimiinojen torjunta, jonka määrärahat komissio haluaa säilyttää vuoden 2001 tasolla (12 milj. euroa, ABB:n luvussa 01 mainitut hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina).

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (35,0 milj. euroa, -2,8 %)

Komissio esittää tähän lukuun 35 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina, mikä merkitsee absoluuttisen kokonaismäärän supistumista 1 miljoonalla eurolla varainhoitovuoden 2001 talousarvioon verrattuna. Lisäksi ehdotetaan, että Euroopan unionin erityisedustustoja koskeva budjettikohta lakkautetaan, koska 30. maaliskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen mukaan erityisedustustojen rahoitus siirretään tapahtuvaksi neuvoston talousarvion hallintomäärärahoista. Toimintamenoja voidaan rahoittaa edelleen asianomaisista toimintamäärärahojen budjettikohdista yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan luvusta.

Ihmisoikeudet ja demokratiakehitys (98,8 milj. euroa, -13,6 %)

Toiminnon kokonaismäärärahoja vähennetään 7,8 prosenttia vuonna 2002. Luvun rakennetta on järkeistetty korvaamalla nykyiset välineet yhdellä budjettikohdalla, koska näin toimintaa voidaan hallinnoida joustavammin ja johdonmukaisemmin.

Komission tavoitteet todetaan kahdessa ihmisoikeuksia ja demokratisointia koskevassa asetuksessa (12.4.1999 annetut asetukset 975/99 ja 976/99): ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistäminen, konfliktien estäminen ja tuki demokratisoitumiselle ja instituutioiden kehittämiselle. Budjettikohtaan on yhdistetty myös seksimatkailun torjunta.

Suhteet yhteisön ulkopuolisiin OECD-maihin (36,0 milj. euroa, +10,1 %)

Yhteisön tuesta Korean niemimaan energia-alan kehitysjärjestölle (KEDO, budjettikohta B7-6600, 15 milj. euroa vuodessa) tehdyn sopimuksen voimassaolo päättyi vuoden 2000 lopussa. Vuoden 2001 talousarviossa budjettikohtaan otettiin 17,5 miljoonaa euroa. Komission on kuitenkin tarkoitus allekirjoittaa uusi sopimus, joka tulee voimaan vuodesta 2001 alkaen ja jonka mukaan yhteisön rahoitusosuus on 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Toiminnon toinen rahoitusväline käsittää vain yhden budjettikohdan, Yhteistyö ja kauppasuhteet teollistuneisiin maihin (B7-665), joka kattaa EU:n yhteistyön teollistuneiden maiden (mm. Yhdysvaltojen, Kanadan, Japanin ja Australian kanssa). Yhteisön rahoitus toteutetaan lähinnä yhteistyösopimusten muodossa. Komissio ehdottaa, että tämän budjettikohdan määrärahoja lisättäisiin hieman.

Suhteet Itä-Eurooppaan, Kaukasiaan ja Keski-Aasian tasavaltoihin (424,6 milj. euroa; +3,2 %)

Toiminto kattaa suhteet Itä-Euroopan ja Keski-Aasian kumppanuusmaihin, jotka voivat saada tukea Tacis-ohjelmasta, ja sisältää perusbudjettikohdan B7-520, rajat ylittävän yhteistyön (B7-521), Kaukasian kunnostamis- ja jälleenrakennustoiminnan (B7-522) sekä erityiset ydinturvallisuutta koskevat toimenpiteet (B7-524). Johdonmukaisuuden ja avoimuuden takaamiseksi Tsernobylin reaktorisuojarahastoa koskeva budjettikohta B7-536 siirretään uuteen budjettikohtaan B7-525 maantieteelliseen jakoon perustuvassa luvussa.

Tacis-ohjelman kokonaismäärärahoja on vähennetty usean vuoden ajan, vaikka ohjelmaan liittyvät tarpeet, tehtävät ja ensisijaiset tavoitteet ovat pysyneet ennallaan. Uuden oikeusperustan mukaisiksi määrärahoiksi on osoitettu 3 138 miljoonaa euroa vuosina 2000-2006, mikä on vähemmän kuin alun perin ohjelmoitu määrä (4 000 milj. euroa). Vuonna 2002 Tacis-toiminnon kokonaismäärärahat säilytetään vuoden 2001 talousarvion tasolla eli 443 miljoonassa eurossa. Koska poliittinen painopiste on siirtynyt Balkanille ja otsakkeen 4 määrärahat ovat rajalliset, kokonaismäärärahojen säilyttäminen entisellä tasolla kuvastaa sitä, että EU katsoo alueen merkityksen kasvavan laajentumisen vuoksi. Kun otetaan huomioon makrotaloudelliseen tukeen myönnettävä 24 miljoonaa euroa ja Euratom-yhteistyö, alueen kokonaismäärärahat nousevat 470 miljoonaan euroon.

EU:n ja uusien itsenäisten valtioiden väliset kumppanuus- ja yhteistyösopimukset (PCA; kahdenvälinen yhteistyö) ovat asteittain tulossa voimaan. PCA-sopimukset ovat voimassa kymmenen vuotta. Kaikissa sopimuksissa todetaan, että kumppanimaiden kanssa toteutettava taloudellinen yhteistyö tapahtuu rahoitustukeen perustuvan teknisen avun muodossa; sitä annetaan Tacis-ohjelman yhteydessä Euroopan unionin neuvoston antaman asetuksen mukaisesti.

Uudessa asetuksessa otettiin käyttöön innovaatioita ja muutoksia, joiden tarkoituksena on parantaa avun vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Ohjelmassa keskitytään rajoitettuun määrään ensisijaisia aloitteita seuraavilla aloilla: instituutioiden, oikeuslaitoksen ja hallinnon uudistus, yksityisen sektorin tukeminen ja taloudellisen kehityksen edistäminen sekä tuki siirtymäkaudesta aiheutuvien yhteiskunnallisten seurausten lievittämiseen, infrastruktuuriverkot, ympäristönsuojelu, luonnonvarojen hallinta sekä maaseudun taloudellinen kehittäminen.

Ohjelmassa painotetaan edelleen alueellista yhteistyötä, jossa luodaan yhteyksiä mm. Interreg- ja Phare-ohjelmaan. Tacis-ohjelma muodostuu edelleen pääasiassa teknisestä avusta, mutta enintään 20 prosenttia talousarviosta voidaan käyttää investointeihin, joissa etusija annetaan rajat ylittävälle yhteistyölle, pk-yrityksille, ympäristöhankkeille ja infrastruktuuriverkoille.

Ydinalan turvallisuuteen liittyvää tukea edustaa ehdotus yhteisön toiseksi rahoitusosuudeksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) Tsernobylin reaktorisuojarahastoon. Avustuksen määrä olisi 100 miljoonaa euroa, ja se maksettaisiin Tacis-määrärahoista neljässä osassa vuosina 2001-2004. Avustus pidetään eri budjettikohdassa kuin yhteistyö ydinturvallisuuden alalla (B7-524), koska se edellyttää erillistä neuvoston päätöstä, vaikka varat ovatkin peräisin Tacis-ohjelman kokonaismäärärahoista. Määrärahat yhteistyöhön ydinturvallisuuden alalla (B7-524) säilyvät vuoden 2001 tasolla eli 53 miljoonassa eurossa.

Suhteet Länsi-Balkaniin (708,4 milj. euroa; -3,5 %)

Toiminto kattaa kaikki Euroopan unionin toteuttamat yhteistyö- ja jälleenrakennushankkeet Länsi-Balkanilla.

Neuvoston joulukuussa 2000 hyväksymässä CARDS-järjestelmää koskevassa uudessa asetuksessa konsolidoidaan oikeus- ja talousarvioperusta EU:n toiminnalle Albaniassa, Bosniassa ja Hertsegovinassa, Kroatiassa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa ja Jugoslavian liittotasavallassa (Serbia, Kosovo ja Montenegro). Uuden asetuksen mukaisiksi määrärahoiksi on osoitettu 4 650 miljoonaa euroa vuosiksi 2000-2006, mikä on vähemmän kuin komission alun perin suunnittelema määrä (5 500 milj. euroa).

Luvun 54 rakenne uusittiin vuoden 2001 talousarviossa, eikä sitä ole tarkoitus muuttaa vuonna 2002:

- pääasiallinen budjettikohta, B7-541, kattaa tuen kaikille Balkanin maille Jugoslavian liittotasavaltaa lukuun ottamatta.

- Kosovolle tarkoitetut määrärahat pidetään edelleen erillään (budjettikohta B7-546) seurattavuuden vuoksi ja siksi, että määrärahojen hallinnoinnista vastaa Euroopan jälleenrakennusvirasto; muut Jugoslavian liittotasavallan osat on vastaavasti koottu budjettikohtaan B7-542. Jälleenrakennusvirasto voi käyttää juokseviin menoihinsa enintään 8 prosenttia hallinnoimistaan varoista.

- budjettikohdasta B7-547 maksetaan vuotuinen avustus korkean edustajan toimistolle ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation (UNMIK) hallintobudjettiin, jonka oikeusperusta vahvistettiin toukokuussa 2000.

- budjettikohdasta B7-548 rahoitetaan alueen maille tarkoitettu makrotaloudellinen apu, joka sisältyy CARDS-asetuksessa esitettyyn 4 650 miljoonan euron kokonaismäärärahaan, vaikka kysymyksessä onkin osa talouden ja rahoituksen pääosastolle kuuluvaa toimintoa.

CARDS-järjestelmää koskevan asetuksen mukainen tuki suunnataan hallintorakenteiden luomiseen ja investointeihin. Apua voidaan antaa tarvikkeina sekä tukena paikallisen infrastruktuurin rakentamiseen, rahoitussuunnitelmien laatimiseen ja hankkeiden valmisteluun, valvontaan ja arviointiin.

Komissiolla on kaksi pääohjelmatyyppiä, kansalliset ja usean edunsaajan ohjelmat. Kansallisiin ohjelmiin voi sisältyä alueellisesti toteutettavia toimenpiteitä sekä kahden maan välisiä rajatylittäviä toimintoja. Kansallisia viranomaisia kannustetaan kehittämään uudistus- ja kehitysohjelmia, joiden avulla etsitään ensisijaisia uudistuskohteita ja toimenpiteitä uudistusten soveltamiseksi.

Komissio voi perustaa rajatun määrän usean edunsaajan ohjelmia, joissa monenvälinen lähestymistapa on perusteltavissa saavutettavien mittakaavaetujen tai erityisen tarkoituksenmukaisen toimitusvälineen vuoksi.

Apua suunnitellessaan komissio ottaa huomioon Kaakkois-Euroopan vakaussopimukseen liittyvät hanke-ehdotukset.

Tämän toiminnon määrärahat vuonna 2002 ovat 728 miljoonaa euroa, makrotaloudellista tukea lukuun ottamatta, mutta ABB:n luvussa 01 mainitut hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina. Tämä on 4,1 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2001 talousarviossa (759 milj. euroa). Määrä sisältää 25 miljoonan euron avustuksen UNMIKille ja YK:n korkealle edustajalle. Kun lasketaan mukaan makrotaloudelliseen apuun osoitettu 100 miljoonaa euroa, alueen kokonaismäärärahat ovat 828 miljoonaa euroa (839 milj. euroa vuonna 2001).

Kosovoon osoitettu 180 miljoonaa euroa on lähes saman verran kuin vuoden 2001 talousarvion määrä (175 milj. euroa), mutta itse asiassa 100 prosenttia vähemmän, jos otetaan huomioon, että vuodelle 2001 ohjelmoidut määrärahat, 175 miljoonaa euroa, otettiin kokonaisuudessaan käyttöön etupainotteisuuden mukaisesti jo vuonna 2000. Pelkästään vuodelle 2000 osoitettiin näet 440 miljoonaa euroa.

Jugoslavian liittotasavallan muiden osien osalta määrärahoiksi esitetään 220 miljoonaa euroa, mikä hieman vähemmän kuin vuonna 2001 (240 milj. euroa), mutta määrä ei sisällä makrotaloudellista apua. Vuodelle 2001 voitiin ohjelmoida tällainen määrä vain joustovälineen käyttöönoton ansiosta.

Hallinnoinnin tuloksista voidaan todeta, että Euroopan jälleenrakennusviraston toiminta Kosovossa on osoittautunut arvokkaaksi täytäntöönpanovälineeksi, minkä vuoksi sen toimivaltaa on laajennettu myös Jugoslavian liittotasavallan muihin osiin.

Suhteet Lähi-idän ja eteläisen Välimeren alueen maihin (788,8 milj. euroa; -3,3 %)

Yhteisön talousarvion kannalta merkittävin Välimeren aluetta koskeva tapaus vuonna 2000 oli MEDA II -ohjelman hyväksyminen (B7-410); alustavat määrärahat kaudelle 2000-2006 ovat 5,35 miljoonaa euroa.

Välimeren alue on yksi komission vuodelle 2002 vahvistamista kuudesta painopistealueesta. Alueen merkitystä EU:lle on ilmiselvä, joten kaikki Barcelonassa määritellyt periaatteet ovat edelleen voimassa. Toimintaan olisi puhallettava uutta henkeä: EU:n on erityisesti luotava tiiviimmät suhteet lähimpiin naapureihinsa, jotta se voi auttaa niitä saavuttamaan vakaat ja demokraattiset olot.

MEDA-ohjelmaa on kehitettävä sekä menettelyjen, täytäntöönpanon että tehokkuuden suhteen. Alueen kokonaismäärärahat (MEDA, rahoituspöytäkirjat, palestiinalaishallinto) vähenevät hieman, minkä ei pitäisi olla mikään yllätys: vaikka komissio pitääkin tätä painopistealueena, se on samalla korostanut ohjelman menettelyjen ja hallinnon järkeistämistä enemmän kuin pelkkää rahoituksen määrää.

Välimeren alueelle (mukaan luettuina Turkki, Kypros ja Malta sekä avustus Euroopan koulutussäätiölle) osoitetaan vuonna 2002 näin ollen 887 miljoonaa euroa (ABB:n luvussa 01 mainitut hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina), eli 3,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Maksumäärärahojen osalta tilanne on kuitenkin toinen: niitä lisätään 19 prosenttia (459 milj. eurosta 547 milj. euroon), jotta maksattamatta olevia määriä saataisiin vähennettyä.

Maksusitoumusmäärärahojen vähentämisestä huolimatta EU:lla on edelleen käytettävissään kaikki keinot poliittisten ja taloudellisten sitoumustensa täyttämiseen. Yhteisö toteuttaa MEDA-ohjelman avulla mm. seuraavia toimia: Välimeren alueen kumppanimaiden yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen nopeuttaminen kestävältä pohjalta, työllisyyden lisääminen ja väestön tuloerojen vähentäminen, yhteistyön ja alueellisen integraation kehittäminen sekä kansalaisyhteiskunnan tukeminen.

MEDA-ohjelma on siis edelleen Barcelonan prosessin keskeinen rahoitusväline (tämä vahvistettiin Marseillessa marraskuussa 2000 pidetyn neljännen ulkoministerien Euro-Välimeri-konferenssin päätelmissä). MEDA II -ohjelman hyväksymisen ja ohjelman hallinnoinnin vähittäisen uudistuksen tulisi johtaa yksinkertaisempaan ja hajautettuun täytäntöönpanoon (tässä yhteydessä on tärkeää mainita nykyisten teknisen avun toimistojen lakkauttaminen ja komission lähetystöjen vahvistaminen).

Toinen tärkeä tekijä on MEDA-ohjelman tiivistäminen entistä harvempiin painopistealueisiin, jotka liittyvät suoraan assosiaatiosopimusten täytäntöönpanoon tai niiden valmisteluun.

Edunsaajamaiden valmius toteuttaa talousuudistuksia on avaintekijä määritettäessä niiden mahdollisuutta saada tukea MEDA-ohjelmasta.

Yhteisön keskeisiä toiminta-aloja ovat koulutus, terveydenhuolto, työttömyyden torjunta, perusrakenteiden parantaminen sekä tuki yksityistämis- ja rakennesopeutusohjelmille, maaseudun kehittämishankkeille ja luonnonvarojen (erityisesti vesien) suojelulle.

MEDA-ohjelmasta myönnetään edelleen rahoitustukea myös Välimeren alueen ehdokasmaille Kyprokselle, Maltalle ja Turkille. Kyproksella ja Maltalla on jo omat liittymistä valmistelevat välineensä (ja ne voivat saada alueelliseen yhteistyöhön tarkoitettua MEDA-rahoitusta), mutta Turkin liittymistä valmisteleva strategia on vielä kesken: kahta ns. Eurooppa-strategiaa koskevaa asetusta lukuun ottamatta suurin osa Turkin vuosittain saamasta rahoitusavusta on peräisin MEDA-ohjelmasta.

Unioni tekee myös teknistä ja rahoitusyhteistyötä Länsirannalla ja Gazan kaistalla (luku B7-42). Tämän ohjelman voimassaolo päättyy vuoden 2003 lopussa. Tarkoituksena on tuoda alueelle riittävästi yksityisen sektorin investointeja, mikä kohentaisi alueiden palestiinalaisväestön elinoloja. Tämä tukee merkittävällä tavalla rauhanprosessin jatkumista ja palestiinalaishallinnon säilymistä.

Komission rahoitustuen avulla voidaan toteuttaa monenlaisia toimia mm. perusrakenteiden, tuotannon, kaupunkien ja maaseudun kehittämisen, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen, terveyden, ympäristön, palveluiden, ulkomaankaupan, instituutioiden ja hallinnon kehittämisen, ihmisoikeuksien sekä kansalaisyhteiskunnan kehittämisen alalla.

Toinen Välimeren alueella toteutettava toimintakokonaisuus koskee yhteistyötä Persianlahden yhteistyöneuvoston kanssa sekä Jemenille ja Iranille annettavaa rahoitustukea (luku B7-43).

Tavoitteena taloudellisessa yhteistyössä Persianlahden yhteistyöneuvoston kanssa on helpottaa kauppasuhteiden luomista ja vapaakauppaneuvotteluja, kannustaa investointeja, tukea markkinoille pääsyä ja EU:n vaikutusta tällä strategisesti merkittävällä alueella. Jemenille ja Iranille annettavan rahoitustuen tarkoituksena tulisi sen sijaan olla taloudellisen, yhteiskunnallisen ja poliittisen muutoksen tukeminen sekä yhteistyö eräillä aloilla (esim. pakolaiset, huumausaineiden valvonta).

Suhteet Latinalaiseen Amerikkaan (279,5 milj. euroa; -13,4 %)

Vuoden 2002 painopistealueista komissio on valinnut Latinalaisessa Amerikassa yleistavoitteeksi köyhyyden torjunnan, ja toimia on tarkoitus toteuttaa erityisesti terveydenhuollon ja koulutuksen alalla.

EU:n teknisen ja rahoitusyhteistyön avulla pyritään edistämään kestävää kehitystä alueella tiiviissä yhteistyössä edunsaajamaiden hallitusten kanssa.

Edellä mainituilla aloilla toteutettavien toimien ohella EU:n toiminnalla on tarkoitus tukea hallintorakenteiden luomista ja yhteiskunnallisen ja taloudellisen toimintaympäristön kehittämistä: lisäksi Latinalaisen Amerikan kehitysmaissa toteutettavaan kokonaisstrategiaan kuuluvat ympäristönsuojelu, elintarviketurvallisuus ja maaseudun elinkeinojen kehittäminen.

Yhteistyö talouden alalla hyödyttää taloudellista toimintaa kokonaisuudessaan kerrannaisvaikutusten ansiosta. Tärkeimmät toimet toteutetaan tieteen ja teknologian (koulutus ja taitotiedon siirtäminen) ja hallintorakenteiden kehittämisen alalla sekä yritysten tukemisessa (koulutus, verkostuminen, kauppasuhteet).

Keskeisellä sijalla on myös kesäkuussa 1999 pidetyn Rion kokouksen seuranta, sillä Riossa Latinalaisen Amerikan, Karibian ja EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet peräänkuuluttivat strategisen kumppanuuden kehittämistä. Strategian kolme päälinjaa ovat tehostettu poliittinen vuoropuhelu, suhteet rahoituksen ja talouden alalla sekä yhteistyö avainaloilla.

Komissio ehdottaa Latinalaisen Amerikan kokonaismäärärahoja vähennettäväksi, mikä johtuu sekä resurssien niukkuudesta ja edellisen vuoden riittämättömästä toteutumisasteesta (huonoimpia toteutumistuloksia) että maksattamatta olevien määrien suuruudesta.

Varainhoitovuodelle 2002 esitetyt määrärahat riittänevät kuitenkin EU:n toimien jatkamiseen kaikkein vaikeimmassa asemassa olevissa maissa: (pyörremyrsky Mitchin tuhojen korjaamiseksi perustetun) Keski-Amerikan jälleenrakennusohjelman tulisi säilyä yhtenä alueen ensisijaisista hankkeista Venezuelassa toteutettavien EU:n toimien ohella.

Hallinnollista ja teknistä tukea lisätään, jotta voidaan kattaa hallinnon hajauttamisesta aiheutuvat lisäkustannukset (ohjelmien hallinnointi lähetystöissä, teknisen tuen toimistojen lakkauttaminen).

Erityistä huomiota kiinnitetään maksumäärärahoihin, joiden täytyy riittää yhteisön taloudellisten velvoitteiden täyttämiseen.

Suhteet Aasiaan (411,3 milj. euroa; -4,2 %)

Aasiassa EU:n toimien keskeisenä tavoitteena on köyhyyden lievittäminen ja elintason kohottaminen koko alueella.

Kuten Latinalaisessa Amerikassa, myös Aasiassa kehitysmaita pyritään auttamaan erityisesti peruskoulutuksen ja -terveydenhuollon alalla.

Teknisen ja rahoitusyhteistyön alalla komissio tukee kehitystä erityisesti alueen köyhimmissä maissa kuten Bangladeshissa, Kambodzassa, Pohjois-Koreassa, Laosissa, Pakistanissa ja Vietnamissa.

Tämä merkitsee erityisesti koulutusjärjestelmien kehittämistä ja tukea koulutuksen uudistamiseen, jotta voidaan parantaa kaikkien kansalaisten pääsyä laadukkaiden koulutuspalvelujen piiriin. Tätä strategiaa toteutetaan yhä useammin sektorinlaajuista lähestymistapaa noudattaen. Yksittäisten toimien tukemisen sijasta EU siis rahoittaa yhdessä kumppanimaan ja muiden rahoittajien kanssa toimintaa hallituksen asettamien tavoitteiden perusteella, osana johdonmukaista julkisen sektorin meno-ohjelmaa.

Terveydenhoidon alalla EU:n toimien tavoitteena on murtaa köyhyyden ja sairauden noidankehä. Köyhyys aiheuttaa sairauksia, ja köyhillä on erityisiä tauteja ja terveysongelmia, jotka vuorostaan syventävät köyhyyttä. Tästä kierteestä on päästävä eroon parantamalla terveydenhoitojärjestelmiä, niin että köyhät pääsevät helpommin toimivien terveydenhuoltopalvelujen piiriin. Lisäksi on edistettävä terveellisen yhteiskunnallisen ja ekologisen ympäristön muodostumista.

Taloudellisen yhteistyön alalla tärkeimpiä molemminpuolista hyötyä tuovia toimintoja ovat tieteellisen ja teknologisen potentiaalin ja yleensä taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön parantaminen; taloudellisen, oikeudellisen, lainsäädännöllisen ja sosiaalisen uudistuksen edellyttämien institutionaalisten rakenteiden kehittäminen; sekä yritysten tukeminen helpottamalla kauppasuhteiden luomista ja verkostumista.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio vahvistaa Aasian maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten johdonmukaisen lähestymistavan, jossa yhdistetään horisontaalinen (eli sektorikohtainen) ja alueellinen eli maakohtainen lähestymistapa. Vastaavaa lähestymistapaa noudatetaan laajalti myös muilla alueilla.

Ohjelmien ja hankkeiden hallinnollinen ja tekninen tuki muuttuu perusteellisesti, kun hallinnon hajauttaminen alueilla toimiviin EU:n lähetystöihin nopeutuu. Näin voidaan tiivistää EU:n teknisen ja hallinnollisen tuen ja rahoitustuen lopullisen saajan yhteistyösuhteita.

3.20. Kauppa

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot kaupan toimintalohkossa (59,1 milj. euroa; +4,1 %)

Hallinto- ja tukimenot kattavat osan lähetystöjen menoista ja henkilöstöstä (ks. ulkosuhteiden toimintalohkoa koskevat kommentit - hallinto- ja tukimenot).

Kauppapolitiikka (7,5 milj. euroa; +17,2 %)

Unionin kauppasuhteiden tavoitteena on edistää maailmantalouden ja -kaupan sopusointuista kehitystä. Tämä tapahtuu toteuttamalla yhteistä politiikkaa, johon kuuluvat erityisesti tavaroiden ja palvelujen kauppaa, teollis- ja tekijänoikeuksia sekä julkisia hankintoja ja investointeja koskevat talous- ja kauppapoliittiset toimenpiteet.

Komissio ehdottaa määrärahoja lisättäväksi vuoden 2001 talousarvioon verrattuna, jotta voidaan hoitaa WTO:n/GATSin puitteissa palveluista lähiaikoina käytävän uuden monenvälisen neuvottelukierroksen kustannukset ja lisätä kapasiteettia antaa vähiten kehittyneille maille teknistä apua.

Polkumyynnin torjunta (ei määrärahoja)

Euroopan yhteisö pitää hyvää kauppatapaa noudattavaa kaupan toimintaympäristöä poliittisesti erittäin tärkeänä. Polkumyyntitutkimukset edellyttävät monisyisen luonteensa vuoksi paljon henkilöresursseja. Tämä heijastuu sekä palkka- että hallinto- ja tukimenoihin. Tähän toimintoon ei kuitenkaan odoteta liittyvän rahoitustoimia. Osa toimintamenoista voidaan tarvittaessa rahoittaa budjettikohdasta B7-850 (Ulkoiset kauppasuhteet, kolmansien maiden markkinoille pääsy mukaan luettuna), vaikka rahoitus liittyykin tällöin kauppapolitiikkaan.

3.21. Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-maihin

>TAULUKON PAIKKA>

Tämä on ulkosuhteiden tärkeimpiä toimintalohkoja. Komissio kuitenkin esittää, että AKT-maille myönnetään varsinaisten talousarviomäärärahojen lisäksi Euroopan kehitysrahastosta (EKR) noin 2 600 miljoonaa euroa. Määrä vastaa käytännössä yli 60 prosenttia otsakkeen 4 määrärahoista. Tällä toimintalohkolla tarvittavan henkilöstön määrässä on siten otettava huomioon myös Euroopan kehitysrahaston määrärahoilla toteutettava toiminta. Tässä yhteydessä on korostettava sekä toiminnan laajuutta että EU:n ja AKT-maiden välisiin sopimuksiin liittyvien toimintojen monisyisyyttä.

Hallinto- ja tukimenot kehitysyhteistyön ja AKT-maiden suhteiden toimintalohkossa (195,1 milj. euroa; +9,0 %)

Hallinto- ja tukimenojen kasvu johtuu lähinnä henkilöstötaulukkoon kuuluvien toimien lisääntymisestä. Hallinto- ja tukimenot kattavat myös osan lähetystöjen menoista ja henkilöstöstä (ks. ulkosuhteiden toimintalohkoa koskevat kommentit - hallinto- ja tukimenot).

Kehitysyhteistyöpolitiikka ja alakohtaiset strategiat (694,6 milj. euroa, -4,0%)

Varainhoitovuoden 2002 ATE:a laatiessaan komissio on pyrkinyt edelleen järkeistämään EU:n toimenpiteiden kirjavuutta. Uudistus koskee erityisesti tätä toimintoa, jossa päällekkäisyyden riski on suurempi kuin muilla aloilla.

Komissio on vahvistanut suosivansa aihepiirikohtaisten toimien sijaan maantieteellisesti ryhmiteltyjen ohjelmien käyttöä aina kun niiden avulla voidaan parantaa toimenpiteiden koordinointia ja parantaa siten toimien tehokkuutta ja yhteisvaikutusta. Tästä on esimerkkinä elintarvikeapu, johon käytettävissä olevia kokonaismäärärahoja esitetään vähennettäväksi lähes 4,6 prosenttia toimintalohkon päätavoitteita kuitenkaan vaarantamatta. Komissio arvioi, että tämä pienehkö vähennys korvautuu käytännössä varoilla, jotka tulevat käyttöön maantieteellisten ohjelmien kautta. Vähennys ei vaikuta elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen mukaiseen EU:n rahoitusosuuteen. Horisontaaliset rahoitusvälineet säilytetään sellaisia toimenpiteitä varten, joita ei voida rahoittaa maantieteelliseen ryhmittelyyn perustuvista kokonaismäärärahoista. Näistä merkittävä osa on AKT-maiden hyväksi toteutettavia toimia, joita ei voida rahoittaa Euroopan sosiaalirahastosta. Vuoden 2001 talousarvioon sisältyy myös 6 miljoonan euron kerta-avustus YK:n konferenssille (budjettikohta B7-668), mikä selittää osaltaan määrärahojen vähenemistä vuonna 2002.

Suhteet Saharan eteläpuolisen Afrikan, Karibian, Tyynenmeren ja Intian valtameren maihin (44,0 milj. euroa; 0,0 %)

Useimmat tämän ABB:n luvun budjettikohdat liittyvät Euroopan kehitysrahastoon (EKR). Koska EKR ei ole osa Euroopan unionin yleistä talousarviota, näihin budjettikohtiin ei ehdoteta määrärahoja.

Ainoa budjettikohta, johon liittyy rahoitustoimia, koskee tukea AKT-maiden banaanintuottajille (B7-8710); siihen ehdotetaan vuodelle 2002 samaa määrää kuin vuonna 2001 (44 milj. euroa).

Suhteet merentakaisiin maihin ja alueisiin (122,9 milj. euroa; +1,5 %)

Useimmat tämän ABB:n luvun budjettikohdat liittyvät Euroopan kehitysrahastoon (EKR). Koska EKR ei ole osa Euroopan unionin yleistä talousarviota, näihin budjettikohtiin ei ehdoteta määrärahoja.

Budjettikohta B7-320 koskee Etelä-Afrikan jälleenrakennus- ja yhteistyöohjelmaa. Vuodelle 2002 ehdotettu määrä on osa monivuotista ohjelmaa. Kesäkuussa 2000 hyväksytty oikeusperusta on voimassa vuoteen 2006 asti.

Etelä-Afrikan yhteistyöohjelman painopistealueita ovat köyhyyden torjuminen ja huonoimmassa asemassa olevien väestöryhmien integroiminen yhteiskuntaan (sukupuolten tasa-arvo mukaan luettuna). Erityistä huomiota kiinnitetään myös kehitysyhteistyön ympäristönäkökohtiin ja toimielinten tehokkuuden lisäämiseen. Kehitysyhteistyön avulla pyritään erityisesti luomaan työpaikkoja, parantamaan elinoloja, antamaan sosiaalisia peruspalveluita ja tukemaan demokratisoitumista.

EU:n yhteistyön avulla tuetaan myös vapaakauppa-alueen luomisesta johtuvia sopeuttamistoimia.

3.22. Laajentuminen

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot laajentumisen toimintalohkossa (130,3 milj. euroa; -9,8 %)

Hallinto- ja tukimenot kattavat osan lähetystöjen menoista ja henkilöstöstä (ks. ulkosuhteiden toimintalohkoa koskevat kommentit - hallinto- ja tukimenot).

Itä-Euroopan ehdokasmaiden rahoitusväline (1 606,5 milj. euroa, +4,0 %)

Toiminto kattaa pääasiassa Phare-ohjelmasta Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaille annettavan liittymistä valmistelevan tuen. Toimintoon sisältyvät Phare-ohjelman varsinainen budjettikohta (B7-030), rajatylittävä yhteistyö (B7-031), yhteistyö ydinturvallisuuden alalla (B7-032) ja avustus Euroopan koulutussäätiölle (B7-033). Kun mukaan lasketaan ABB:n luvussa 01 mainitut hallinto- ja tukimenot, kokonaismäärärahat ovat 1 664 miljoonaa euroa eli 2,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2001 määrä (1 620 milj. euroa).

Käytettävissä olevien määrärahojen kehitys on noudattanut inflaatiovauhtia vuosina 2001-2002, ja ne määräytyvät Berliinissä vahvistettujen rahoitusnäkymien perusteella.

Laajentuminen on otettu komission vuosistrategiassa yhdeksi vuoden 2002 kuudesta painopistealueesta, koska kyseessä on pisimmälle edenneiden ehdokasmaiden liittymisen kannalta ratkaiseva ajanjakso. Viime vuosina tehty työ on koottava yhteen ja keskityttävä neuvottelujen päättämiseen niiden ehdokasmaiden kanssa, jotka täyttävät kaikki liittymiselle asetetut kriteerit. Phare-ohjelmassa keskitytään liittymiseen asettamalla kaksi ensisijaista tavoitetta: hallinnon ja oikeuslaitoksen toimintakyvyn vahvistaminen (eli hallintorakenteiden luominen) sekä yhteisön säännöstön käyttöönottoon ja soveltamiseen liittyvät investoinnit.

Neuvosto on hyväksynyt kunkin ehdokasmaan liittymistä valmistelevat kumppanuudet. Kyseisissä asiakirjoissa määritellään liittymisen valmisteluun tarvittavien toimien ensisijaiset alat ja kohteet, joihin Phare-ohjelman puitteissa on keskityttävä. Ne toimivat perustana Phare-ohjelman ohjelmasuunnittelua koskeville päätöksille yhteisön säännöstön käyttöönottoa koskevan kansallisen ohjelman ohella. Noin 30 prosenttia Phare-ohjelman määrärahoista on käytettävä hallintorakenteiden luomiseen ja noin 70 prosenttia investointeihin, joiden tavoitteena on poistaa ehdokasmaiden talouksien alakohtaista, alueellista ja rakenteellista epätasapainoa. Osa määrärahoista on tarkoitus osoittaa liittymisen valmistelua varten tarvittavien käännösantennien perustamiseen ehdokasmaihin; antennien päätehtävänä on tarkastaa kunkin ehdokasmaan kielelle tehdyt yhteisön johdetun oikeuden (acquis) käännökset ja valmistella liittymisen yhteydessä tapahtuvaa kääntäjien ja tulkkien palvelukseenottoa. Komission yksiköt tarkastelivat vuonna 2000 perusteellisesti Phare-ohjelman täytäntöönpanoa ja esittivät sitä koskevan tiedonannon komissiolle lokakuussa 2000. Tärkeimmät päätelmät olivat, että olisi edelleen noudatettava liittymisen valmisteluun perustuvaa lähestymistapaa ja korostettava erityisesti aiempien uudistusten toteuttamista ja siirtymistä rakennerahastoihin.

Phare-ohjelmaa toteutetaan hajautetusti siten, että ohjelman täytäntöönpanosta vastaavat ehdokasmaiden valtiovarainministeriöiden perustamat kansalliset rahastot. Täytäntöönpanon hajauttamisen tultua voimaan vuonna 1999 Phare-ohjelman toteutus on parantunut sopimusten tekemisen ja tuen maksamisen osalta, ja maksattamatta olevat sitoumukset ovat vähentyneet tämäntyyppisen ohjelman tavanomaiselle tasolle.

Laajentumisen vaikutuksia koskevaan pilottihankkeeseen (B5-3003) ehdotetaan myös vuonna 2002 myönnettäväksi 5 miljoonaa euroa.

Välimeren alueen ehdokasmaiden rahoitusväline (65,4 milj. euroa; -5,2 %)

Tämä toiminto kattaa Välimeren alueen ehdokasmaiden eli Kyproksen ja Maltan (20,4 milj. euroa) sekä Turkin (45,0 milj. euroa) hyväksi toteutettavat rahoitustoimet.

Välimeren alueen ehdokasmaille annettava rahoitustuki (yhteensä noin 200 milj. euroa) ei kuitenkaan sisälly liittymistä valmistelevaa tukea koskevaan otsakkeeseen 7, koska sitä varten olisi tarkistettava rahoitusnäkymien enimmäismäärää. Tästä otsakkeesta myönnetään liittymistä valmistelevaa tukea toistaiseksi ainoastaan Phare-maille, koska otsakkeen kolmea rahoitusvälinettä (Phare, ISPA ja SAPARD) ei voida soveltaa Turkkiin, Kyprokseen ja Maltaan.

Välimeren alueen ehdokasmaiden määrärahojen vähentäminen johtuu siitä, että rahoitusta toteutettiin vuonna 2000 etupainotteisesti (Turkin tulliliittoon liittämiseen on osoitettu yhteensä 15 milj. euroa vuosille 2000-2002, mistä vuonna 2000 sidottiin 12 milj. euroa).

3.23. Humanitaarinen apu

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot humanitaarisen avun toimintalohkossa (25,0 milj. euroa; +3,6 %)

Humanitaarinen apu (677,0 milj. euroa; +0,7%; hätäapuvaraus mukaan luettuna)

Yhteisön humanitaarinen apu on puolueetonta apua, jolla on tarkoitus auttaa ja suojella ensisijaisesti kolmansien maiden kansalaisia ja erityisesti kehitysmaiden heikommassa asemassa olevia ryhmiä luonnonmullistusten, sotien ja aseellisten selkkausten seurauksilta. Apu käsittää myös valmistelu- ja varotoimia.

Ehdotuksen mukaan varainhoitovuoden 2002 määrärahat pysyvät vuoden 2001 talousarvion tasolla, joka oli 473 miljoonaa euroa (luku B7-21). Lisäksi otetaan 213 miljoonaa euroa "Varaukseen hätäapua varten". Varausta voidaan käyttää vain ennalta arvaamattomiin tarpeisiin.

3.24. Petostentorjunta

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot petostentorjunnan toimintalohkossa (42,2 milj. euroa; +14,5 %)

Petostentorjuntaviraston oikeusperusta on vahvistettu 25. toukokuuta 1999 annetuilla neuvoston ja Euroopan parlamentin asetuksilla 1073/99 ja 1074/99 ja 28. huhtikuuta 1999 tehdyllä komission päätöksellä (1999/352/EY, EHTY, Euratom). Viraston rahoitukseen liittyvät asetusten säännökset on pantu täytäntöön Euroopan unionin yleisessä talousarviossa varainhoitovuodelle 2000 perustamalla sen A osan pääluokkaan III (komissio) uusi budjettikohta A-360, Euroopan petostentorjuntavirasto (jonka kaikki hallintomenot eritellään talousarvion liitteessä III) sekä esittämällä kaikki virastolle osoitetut virat erillisessä henkilöstötaulukossa.

OLAFin rahoitussuunnitelma edellyttää sen määrärahojen huomattavaa lisäämistä, sillä viraston henkilöstö on kasvanut vuoden 1999 henkilöstötaulukossa esitetyistä 119 virasta (OLAFin perustamisen yhteydessä UCLAFista siirtynyt henkilöstö) 300 virkaan varainhoitovuonna 2001. Tämä henkilöstömäärä säilytetään tässä vaiheessa myös vuodelle 2002.

Komission tiedonannossa (KOM(2000) 358 lopullinen: Petostentorjunta - Kattavan strategian perustelut), jossa määritellään petostentorjunnan uudet suuntaviivat yhteisön tasolla, sekä asetuksissa 1073/99 ja 1074/99 esitetään henkilöstöresurssien kohdentamisen painopistealueet vuosiksi 2001 ja 2002 seuraavasti:

- tiedon kerääminen ja analysointi,

- tutkimusten oikeudellinen tuki ja seuranta,

- oikeudelliset asiat ja lainsäädännön arviointi,

- atk-tuki,

- tutkimukset ja niihin liittyvät toimenpiteet erityisesti lahjonnan torjumisen alalla,

- hallintorakenne.

Tarkoituksena on tehdä petostentorjuntavirastosta keskus, josta jäsenvaltiot ja toimielimet voivat saada erilaisia palveluja.

Viraston budjettiin kuuluvat sen valvontakomitean menot. Valvontakomitean sihteeristö on sisällytetty viraston henkilöstötaulukkoon.

OLAFin määrärahat varainhoitovuoden 2002 talousarvion budjettikohdassa A-360 ovat yhteensä 39 724 000 euroa. Tämä on 5 233 000 euroa enemmän kuin varainhoitovuoden 2001 talousarviossa eli +15 prosenttia. Valtaosa määrärahojen lisäyksestä liittyy budjettivallan käyttäjän vuonna 2001 myöntämästä 76 uudesta toimesta aiheutuviin kustannuksiin. Viraston talousarvion kaikissa muissa osastoissa määrärahat vähenevät absoluuttisina lukuina tarkasteltuna, vaikka virastoon on otettava lisää ulkopuolista henkilöstöä atk- ja tutkimustoimintojen ohjelmistojen laatimista varten sekä uusia kansallisia asiantuntijoita vahvistamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa.

Petostentorjunta (6,1 milj. euroa; +22,0 %)

Yhteisön tasolla toteutettavan petostentorjunnan uudet tavoitteet esitetään perustamissopimuksen 280 artiklassa ja asetuksissa 2185/96, 1681/94 ja 1831/94 (eri alojen menojen käsittelystä) sekä asetuksissa 1073/99 ja 1074/99 (viraston tutkimustehtävistä ja riippumattomuudesta). Näiden tavoitteiden perusteella virasto suorittaa tarkastuksia ja tutkimuksia aloilla, jotka koskevat Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamista. Lisäksi virasto toteuttaa tulevana vuonna uutta Perikles-toimintaohjelmaa, jonka tarkoituksena on suojata euroa väärentämiseltä.

Ydintoiminnot ovat:

- tietojen kerääminen ja analysointi (sisältää tukitoiminnot yhteistyössä jäsenvaltioiden ja yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa)

- tutkimusten suorittaminen (sisältää toimintatuen ja koordinointitoiminnot)

- tutkimusten seuranta (sisältää oikeudellisen ja taloudellisen seurannan)

- lainsäädäntöaloitteiden tekeminen ja lainsäädännön arviointi (sisältää perustamissopimuksen 280 artiklaan perustuvat uudet aloitteet).

Budjettikohdan B5-910 (Yleiset petostentorjuntatoimet) määräraha on tarkoitettu kattamaan jäsenvaltioille annettava tekninen apu. Tämä koskee erityisesti kansallisille viranomaisille annettua apua tiedonvaihdon parantamiseksi jäsenvaltioiden ja OLAF in välillä sekä apua erityisesti petostentorjuntaan tarkoitetun laitteiston hankkimiseen.

Tällä alalla toteutettujen toimien laadun parantamiseksi järjestetään lisäksi kohdennettua koulutusta. Tämä tapahtuu yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa, jotka myös kantavat toiminnallisen vastuun koulutuksesta.

Varainhoitovuodelle 2002 esitetään 6,1 miljoonan euron määrärahaa. Tästä määrästä 1,2 miljoonaa euroa otetaan varaukseen Perikles-ohjelmaa varten, kunnes sen oikeusperusta valmistuu.

3.25. Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot komission politiikkojen koordinoinnin ja oikeudellisen tuen toimintalohkossa (176,0 milj. euroa; +5,9 %)

Menot ulkopuolisten lakimiesten palkkaamiseen riita-asioissa kasvavat hieman, koska asioita on aiempaa enemmän. Toisaalta virallisen lehden S-sarjan (julkisia hankinta- ja urakkasopimuksia koskevat ilmoitukset, budjettikohta B5-304) julkaisemiseen tarkoitettuja määrärahoja voidaan vähentää, sillä julkaistavien ilmoitusten lisääntymisestä huolimatta julkaisumenoja on onnistuttu supistamaan etenkin sen jälkeen kun vuonna 1998 luovuttiin S-sarjan paperiversiosta ja otettiin käyttöön sen CD-ROM-versio sekä ilmaiset verkkosivut.

Toimintoperusteisen budjetoinnin periaatteiden mukaisesti oikeudelliseen yksikköön ja sen toimitiloihin liittyvät kustannukset on kohdennettu sen palveluiden käyttäjille (asianomaisen toimintalohkon ABB:n lukuun 01) suhteessa käytettyjen palveluiden määrään.

Toimet kansalaisten hyväksi (12,8 milj. euroa; -0,8 %)

Momentilta A-301 rahoitettavat avustukset säilytetään vuoden 2001 talousarvion tasolla, muita avustuksia vähennetään 10 prosenttia (lukuun ottamatta alamomenttia A-3020, Notre Europe -säätiö).

Koordinointi muiden toimielinten kanssa ja suhteet niihin (7,0 milj. euroa; ei määrärahoja vuonna 2001)

Ainoa budjettikohta tässä ABB:n luvussa on poliittisten puolueiden rahoittamiseen tarkoitettu uusi budjettikohta, jonka määrärahoiksi vuodelle 2002 esitetään 7,0 miljoonaa euroa.

3.26. Komission hallinto

>TAULUKON PAIKKA>

Toimintoperusteisen talousarvion periaatteiden mukaisesti seuraavat menot on kohdennettu eri toimintalohkoille suhteessa niiden henkilöstöön (hallinnon toimintalohkon hallinto- ja tukimenot koskevat ainoastaan tällä toimintalohkolla työskentelevää henkilöstöä):

* Palkkamäärärahoja ehdotetaan lisättävän 5,2 prosenttia. Lisäys johtuu lähinnä palkkojen mukauttamisesta (2,7 % vuonna 2001 ja 2002 sekä vuodelle 2000 ennakoitu 0,2 %:n korjaus) sekä siitä, että vuodelle 2001 myönnetyistä 400 virasta on maksettava palkka koko vuodelta ja päätoimipaikkoihin sijoitetuista 257 uudesta virasta 6 kuukaudelta, minkä lisäksi määrärahojen muuntaminen toimiksi on aiheuttanut mukautuksia osastojen A-1 ja A-7 välillä. Alamomentille A-4000 on siirretty määrärahat, jotka vastaavat 25 tointa yhteisessä tulkkaus- ja konferenssipalvelussa. Henkilöstötaulukosta ehdotetaan poistettavaksi 25 LA-tointa (ja siihen ehdotetaan lisättäväksi 25 A-tointa osana määrärahojen muuntamista toimiksi vuonna 2002).

* Toimitiloja varten tarvittavia määrärahoja lisätään 4,35 prosenttia, jotta uusille virkamiehille saadaan työtilat.

* Toimistojen irtaimisto (televiestintä- ja tietotekniikkainfrastruktuuri mukaan luettuina): määrärahoja vähennetään 4,7 prosenttia (lähinnä toimistokalusteisiin sekä posti- ja televiestintämaksuihin liittyvien menojen pienenemisen vuoksi).

* Lisäksi vähennetään Luxemburgin tulkkausmäärärahoja vastaamaan todellista tarvetta.

Hallinto- ja tukimenot komission hallinnon toimintalohkossa (546,3 milj. euroa; +0,8 %)

Vuonna 2002 on aloitettava palvelukseenottomenettelyt, jotta toimielinten palvelukseen saadaan ehdokasmaiden kansalaisia. Palvelukseenottomäärärahoja lisätään 18 prosenttia. Palvelukseenottamista ryhtyy hoitamaan toimielinten yhteinen rekrytointitoimisto.

Eurooppa-koulujen määrärahoja vähennetään 10,4 prosenttia, koska erityistoimet, jotka koskevat 9 vuoden työrupeaman jälkeen koulusta lähteviä opettajia, on saatu päätökseen.

Julkaisutoimisto

Julkaisutoimiston talousarvio kasvaa 2,5 prosenttia ilman laajentumisen vaikutusta.

Sen on kuitenkin valmistauduttava julkaisemaan yhteisön säännöstö ehdokasmaiden kielillä liittymisen yhteydessä. Tähän tehtävään osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa jo vuonna 2002.

Lisäksi ehdotetaan koonnelmien laatimiseen yhteisön oikeudesta käytettävien määrärahojen kaksinkertaistamista (A-343), jotta työ saataisiin valmiiksi jo joulukuussa 2002 eikä vasta vuotta myöhemmin. Näitä määrärahoja ei siis tarvitse ottaa enää vuoden 2003 talousarvioon.

Koonnelmien laatimista on nopeutettava, jotta myös kodifiointia voidaan tehostaa. Julkaisutoimisto antaa osan tästä työstä Bruggen College of Europelle (5 milj. euroa).

Budjettikohdasta B5-304 rahoitetaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden S-sarjassa julkaistavat julkisia tavarahankintoja ja rakennusurakoita koskevat jäsenvaltioiden ilmoitukset. Komissio esittää varainhoitovuodelle 2002 yhteensä 24,2 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (24 milj. euroa vuonna 2001 ja 29 milj. euroa vuonna 2000). Ehdotus perustuu jo vuosia jatkuneeseen pyrkimykseen alentaa julkaisukustannuksia. Tämä on toteutettu lakkauttamalla EYVL:n S-sarjan paperiversio vuonna 1998 ja ottamalla käyttöön CD-ROM-versio sekä verkkosivut. Samaan aikaan julkaistavien ilmoitusten määrä on kasvanut. Vuonna 2002 julkaistavien ilmoitusten määräksi arvioidaan 185 000, kun niitä vuonna 2000 oli 161 000.

Yhteinen tulkkaus- ja konferenssipalvelu

Yhteinen tulkkaus- ja konferenssipalvelu arvioi parhaillaan, miten suuri osa sen toiminnasta voitaisiin ulkoistaa. YTKP ehdottaakin, että free lance -tulkkien (konferenssiavustajien) ja vakinaisen henkilöstön suhdetta olisi muutettava. Osastosta A-1 siirretään 2,43 miljoonaa euroa osastoon A-4.

Myös YTKP valmistautuu laajentumiseen lisäämällä ehdokasmaiden kielten koulutusta ja määrärahoja niiden free lance -tulkkien palkkaamiseen.

Toimintoperusteisen budjetoinnin periaatteiden mukaisesti yhteiseen tulkkaus- ja konferenssipalveluun ja sen toimitiloihin liittyvät kustannukset on kohdennettu sen palveluiden käyttäjille (asianomaisen toimintalohkon ABB:n lukuun 01) suhteessa käytettyjen palveluiden määrään.

Käännöspalvelu

Käännöspalvelun tärkein laajentumiseen liittyvä tehtävä on perustaa jo ennen uusien maiden liittymistä niihin käännösantennit nykyisen yhteisön säännöstön (acquis communautaire) kääntämistä varten. Antennien on voitava aloittaa toimintansa heinäkuun alussa 2002. Kuhunkin antenniin palkataan yksi virkamies osaston A-6 määrärahoista.

Myös käännöspalvelussa on ryhdytty arvioimaan uudelleen työtehtävien jakamista free lance -kääntäjien ja vakinaisen henkilöstön kesken.

Kuten tulkkaus- ja konferenssipalvelun osalta, myös käännöspalvelun henkilöstöön ja toimitiloihin liittyvät kustannukset on toimintoperusteisen budjetoinnin periaatteiden mukaisesti kohdennettu sen palveluiden käyttäjille (asianomaisen toimintalohkon ABB:n lukuun 01) suhteessa käytettyjen palveluiden määrään.

3.27. Talousarvio

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot talousarvion toimintalohkossa (52,7 milj. euroa; +1,4 %)

Tämän toimintalohkon menot kattavat lähinnä pankkimenot ja muut rahoituskulut, joiden voidaan olettaa pysyvän vakaina. Talousarviota koskeviin viestintäjärjestelmiin ja julkaisuihin liittyvät menot sen sijaan kasvavat hieman.

3.28. Varainhoidon valvonta

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot varainhoidon valvonnan toimintalohkossa (19,0 milj. euroa; +5,8 %)

Talousarviota koskeviin sisäisiin viestintäjärjestelmiin ja julkaisuihin liittyvät menot todennäköisesti kasvavat hieman vuoteen 2001 verrattuna. Lisäkustannuksia kertyy myös kokouksista jäsenvaltioiden varainhoidon valvojien kanssa.

Etukäteen tapahtuvaa varainhoidon valvontaa jatketaan keskitetyssä muodossa kunnes lainsäätäjä hyväksyy komission hallinnonuudistukseen liittyvän ehdotuksen varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimisesta. Varainhoidon valvonnan ensisijaisena tehtävänä on säilyttää koko uudistuksen siirtymäkauden ajan riittävä ja tehokas keskitetty ennakkovalvonta komission budjettivallan käyttäjälle antamien sitoumusten mukaisesti. Varainhoidon valvonnan tehtävänä on varmistaa siirtymäkauden ajan, että varojen käytöstä vastaavien yksikköjen ehdotukset rahoitustoimenpiteiksi ovat varainhoitoasetuksen (sääntöjenmukaisuus, moitteeton varainhoito) ja alakohtaisen lainsäädännön mukaiset.

Koska varainhoitoasetuksen 24 artiklan muutos on hyväksytty, perustetaan uusi sisäisen tarkastuksen yksikkö, joka on varainhoidon valvontaan nähden erillinen, riippumaton hallintoyksikkö. Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja puolueetonta tarkastus- ja neuvontatoimintaa, joka edistää kaikkien komission toteuttamien toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Toimintaa hoitaa komission tasolla sisäisen tarkastuksen yksikkö ja yksittäisten osastojen tasolla niiden sisäinen tarkastaja.

3.29. Tilastotiedot

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot tilastotietojen toimintalohkossa (78,2 milj. euroa; +2,4 %)

Tilastotietojen tuottaminen (39,4 milj. euroa; +4,5 %)

Toimintalohko käsittää vuosia 1998-2002 koskevasta yhteisön tilasto-ohjelmasta 22. joulukuuta 1998 tehdyn neuvoston päätöksen kattamat toimet. Ohjelmassa asetetaan ensisijaisiksi toiminta-aloiksi:

* talous- ja rahaliitto

* kilpailukyky, kasvu ja työllisyys

* laajentuminen.

Vuoden 2002 työohjelmassa keskitytään seuraaviin osa-alueisiin:

* Laajentuminen: liittymisneuvotteluissa tarvittavat tilastotiedot ja ehdokasmaiden yhdentäminen yhteisön tilastojärjestelmään,

* Euro ja makrotaloudellinen ympäristö: euroindikaattoreihin perustuvan Emun lyhyen aikavälin seurannan kehittäminen sekä sen vaikutukset neljännesvuosittaisiin kansantalouden tileihin, hintoihin, ulkoiseen kauppaan, työmarkkinoihin ja muihin tilastoaloihin.

* Kestävä kehitys: mm. ympäristöä, maataloutta, elintarviketurvallisuutta, kansanterveyttä ja kuluttajansuojaa koskevat indikaattorit.

* Rakenteelliset indikaattorit ja vertailuanalyysi (benchmark) työllisyyden, innovaatioiden, talousuudistuksen ja sosiaalisen koheesion alalla Lissabonin Eurooppa-neuvoston pyytämän vuotuisen yhteenvetoraportin laatimista varten.

* Sosiaalipoliittinen ohjelma: tuloja, köyhyyttä ja yhteiskuntaan sijoittumista koskevat indikaattorit sekä koulutusta ja kulttuuria koskevat indikaattorit.

* Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue: turvapaikkaoikeuteen ja maahanmuuttoon liittyvien asioiden kasvava poliittinen merkitys edellyttää erityisiä tilastotoimia.

* Alueelliset tilastot.

* Yritystoiminta, tutkimus, innovaatiot ja tietoyhteiskunta.

* Yhteistyö kolmansien maiden kanssa (muiden kuin ehdokasmaiden).

Budjettikohtaan B5-600 (Tilastotietopolitiikka) esitetään varainhoitovuodelle 2002 34 miljoonaa euroa (ABB:n lukuun 01 sisältyvät hallinto- ja tukimenot mukaan luettuina), kun vuoden 2001 talousarviossa määrärahoja oli 32,6 miljoonaa euroa. Uuden Edicom II -ohjelman määrärahoiksi esitetään 10 miljoonaa euroa; kyseessä on toimenpidekokonaisuus, joka liittyy yhteisön sisäistä ja sen ulkopuolelle suuntautuvaa tavarakauppaa koskevien tilastotietojen keräämistä, tuottamista ja levittämistä koskevaan Euroopan laajuiseen verkkoon.

3.30. Eläkkeet

>TAULUKON PAIKKA>

Hallinto- ja tukimenot eläkkeiden toimintalohkossa (701,7 milj. euroa; +11,0 %)

Eläkemenot (luku A-19) [2] lisääntyvät 11,3 prosenttia 688 miljoonaan euroon. Lisäys johtuu lähinnä siitä, että yhä useammat virkamiehet tulevat eläkeikään. Osittain lisäys johtuu myös siitä, että eläkkeelle jää yhä useampia korkeapalkkaisia virkamiehiä. Tämä suuntaus on havaittu jo vuonna 2001.

[2] Eläkkeiden toimintalohkoon kuuluu myös joitakin lukuun A-10 kuuluvia budjettikohtia, jotka koskevat komission jäsenten eläkkeitä, sekä luku A-12, joka koskee komissiossa työskentelyn päättymisen yhteydessä maksettavia korvauksia.

Jos varhaiseläkejärjestelmä hyväksytään, tarvittavat määrärahat siirretään osastosta A-1 budjettikohtaan A-1218.

4. Tulot - Jakautuminen osastoittain

Talousarvion rahoittaminen

>TAULUKON PAIKKA>

4.1. Yleistä

Vuoden 2002 alustavan talousarvioesityksen (ATE) rahoitus perustuu Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehtyyn uuteen neuvoston päätökseen (2000/597/EY, Euratom), jonka neuvosto vahvisti 29. syyskuuta 2000.

Uusi päätös tulee voimaan sen jälkeen kun kaikki jäsenvaltiot ovat vahvistaneet sen soveltamista koskevat kansalliset toimenpiteet, ja sitä aletaan noudattaa 1. tammikuuta 2002.

Uuden päätöksen soveltaminen aiheuttaa edelliseen omia varoja koskevaan päätökseen (94/728/EY, Euratom) verrattuna seuraavat muutokset:

- Omien varojen osuus, jonka jäsenvaltiot voivat pidättää itselleen perinnästä aiheutuvien kulujen kattamiseen, nousee 25 prosenttiin.

- Yhtenäisen arvonlisäverokannan enimmäismäärä laskee 1,00 prosentista 0,75 prosenttiin.

- Vuoden 2002 ATE:een sisällytettävä, Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettava hyvitys lasketaan uuden menetelmän mukaisesti. Sen mukaan on neutraloitava hyöty, joka Yhdistyneelle kuningaskunnalle aiheutuu siitä, että jäsenvaltioiden itselleen pidättämää omien varojen osuutta nostetaan.

- Itävallan, Saksan, Alankomaiden ja Ruotsin osuutta Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettavan hyvityksen rahoittamisesta alennetaan vuoden 2002 ATE:ssa neljännekseen tavanomaisesta määrästä.

- Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 1995 (EKT 95) korvaa edellisen version, EKT 79:n, myös talousarvion ja omien varojen alalla. [3]

[3] Aiemmin käytetty bruttokansantulon (BKTL) käsite on EKT 95:ssä korvattu BKT:n käsitteellä. Omien varojen järjestelmää koskevassa päätöksessä BKTL määritellään tämän vuoksi omien varojen alalla samaksi kuin BKT.

Varainhoitovuoden 2002 tuloarviot on esitetty edellä olevassa taulukossa, jossa niitä verrataan vuoden 2001 talousarvion tuloarvioihin.

Vuoden 2002 maksumäärärahojen rahoittamiseen tarvittava omien varojen määrä (talousarvion tulopuolen 1 osasto) on 1,05 prosenttia BKTL:sta. Varainhoitovuoden 2002 omien varojen enimmäismääräksi on vahvistettu omia varoja koskevassa päätöksessä 1,27 prosenttia [4] jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta.

[4] Jotta yhteisön käytössä olevien varojen määrä säilyisi muuttumattomana, tehdään joulukuussa 2001 tekninen mukauttaminen, jonka avulla enimmäismäärä mukautetaan edellä mainittuun uuteen Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT 95).

Omista varoista kaksi ensimmäistä ovat peräisin maataloudesta (maatalousmaksut ja sokerin tuotantomaksut) ja tulleista sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden maksuista. Jäsenvaltiot pidättävät maksuista itselleen keruukustannuksina kiinteämääräiset 25 prosenttia.

Kolmannet varat saadaan soveltamalla jäsenvaltioiden alv-määräytymisperusteeseen yhtenäistä verokantaa. Yhtenäinen verokanta pohjautuu enimmäismäärään (0,75 % vuonna 2002), josta vähennetään Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettavan hyvityksen osuus. Neuvoston päätöksen mukaisesti alv-määräytymisperuste rajataan 50 prosenttiin kunkin jäsenvaltion bruttokansantulosta. Tänä vuonna rajaus muuttaa Kreikan, Espanjan, Irlannin, Luxemburgin, Portugalin ja Yhdistyneen kuningaskunnan määräytymisperustetta.

Muita varoja täydentävät varat (ns. neljännet varat) saadaan soveltamalla kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlaskettuun BKTL:oon yhtenäistä verokantaa. Tämä osa määräytyy siten, että sillä täydennetään muita omia varoja ja sekalaisia tuloja, jotta kaikki menot saadaan katettua.

Fontainebleaussa vuonna 1984 päätettyä budjettiepätasapainon korjausjärjestelmää sovelletaan edelleen, ja sen yhteydessä otetaan huomioon arvonlisäveron määräytymisperusteen rajaaminen, täydentävien omien varojen käyttöönotto ja jäsenvaltioiden itselleen pidättämän omien varojen osuuden kasvu sekä tulevat laajentumiset. Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettava hyvitys rahoitetaan kansantuloon pohjautuvan kertoimen perusteella, koska Yhdistynyt kuningaskunta ei tietenkään osallistu itselleen maksettavan hyvityksen rahoittamiseen ja koska Itävallan, Saksan, Alankomaiden ja Ruotsin osuus on alennettu neljännekseen tavanomaisesta.

4.2. Vuoden 2002 tuloarviot

4.2.1. Perinteiset omat varat

Maatalousmaksut ja sokerin tuotantomaksut

Maatalousmaksujen ennakkoarvio vuodelle 2002 on 1 121,7 miljoonaa euroa ja sokerin tuotantomaksuina 770,9 miljoonaa euroa. Luvuista ei ole vähennetty jäsenvaltioille omien varojen perinnästä aiheutuvia kuluja (25 %). Arviot on laskettu vuoden 2002 liitännäistoimia ja hintoja koskevien komission arvioiden ja ehdotusten perusteella. Sekä maatalousmaksuja että sokerin tuotantomaksuja arvioidaan olevan vuonna 2002 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Maatalousmaksujen ennakkoarvion supistuminen vuoden 2001 talousarvioon verrattuna (1 180,0 milj. euroa) johtuu pääasiassa seuraavien tekijöiden yhteisvaikutuksesta:

- viljakasvien tukea koskeva ennakkoarvio on edellisvuotista pienempi, koska interventiohinta sekä euron vaihtokurssi dollariin nähden ovat alentuneet,

- banaanien tukea koskeva ennakkoarvio taas on noussut, koska alalla on toteutettu uudistus, joka osittain kompensoi viljakasvien tuen alenemisen, ja

- Keski- ja Itä-Euroopan maiden maataloustuotteisiin on alettu soveltaa alennettua tullitariffia.

Sokerin tuotantomaksujen odotettu aleneminen (1 006,3 milj. euroa vuonna 2001) johtuu pääasiallisesti ehdotuksesta lakkauttaa sokerin varastointimaksut.

Tullit

Tulleja koskevat arviot perustuvat vuoden 2000 tilapäiseen painotettuun keskimääräiseen tullitariffiin (1,71 %), joka on laskettu EU:n ulkopuolelta tulevan, muun kuin maataloustuotteiden tuonnin ja siihen vuonna 2000 sovellettujen tullien perusteella. WTO:n puitteissa vuosina 2001 ja 2002 toteutetun tullien alentamisen odotetaan alentavan painotettua keskimääräistä tullitariffia vain 0,17 prosenttiyksiköllä. Näin laskettu painotettu keskimääräinen tullitariffi kerrotaan yhteisön ulkopuolelta vuonna 2002 tulevan tuonnin määrää koskevalla ennakkoarviolla. Tuonnin EU:n ulkopuolelta ennakoidaan kasvavan 9,4 prosenttia vuonna 2001 ja 9,9 prosenttia vuonna 2002.

Tulleja koskeva ennakkoarvio vuonna 2002 on siis 15 765,9 miljoonaa euroa ennen perinnästä aiheutuvien kulujen vähentämistä. Tämä on 15,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2001 talousarvioon otettu määrä, 13 657,5 miljoonaa euroa, ja 4,1 prosenttia enemmän kuin 15 147,5 miljoonan euron tarkistettu ennuste ehdotuksessa KTT:ksi nro 4/2001.

4.2.2. Arvonlisäverokannat (alv)

Useimpien jäsenvaltioiden osalta omien varojen alv-määräytymisperuste on arvioitu lähes lopullisten vuoden 2000 alv-määräytymisperusteiden mukaan. Muiden jäsenvaltioiden osalta on käytetty tuoreimpia (eli vuotta 1999) koskevia komissiolle ilmoitettuja perusteita. Tämän jälkeen perusteet kerrotaan määräytymisperustetta osoittavan indikaattorin ennustetun kasvun perusteella. Indikaattoriin sisältyvät yksityinen kulutus sekä julkiset tavara- ja palveluhankinnat ja julkisen sektorin kiinteän pääoman bruttomuodostus, jolloin saadaan vuoden 2002 ennakkoarvio.

Talouden uudet kasvunäkymät niillä aloilla, joilla sovelletaan vähennyskelvotonta arvonlisäveroa, sekä valuuttakurssimuutokset euroalueen ulkopuolisissa maissa korottavat vuoden 2002 perustetta 5,79 prosenttia suuremmaksi kuin vuodeksi 2001 hyväksytty alv-määräytymisperuste. Kasvua on 4,60 prosenttia verrattuna tarkistettuun ennusteeseen, joka esitettiin ehdotuksessa KTT:ksi nro 4/2001.

Huhtikuussa 2001 laadittujen viimeisimpien talousennusteiden perusteella yhteisön alv-määräytymisperusteen arvioidaan vuonna 2002 olevan 44 160,0 miljoonaa euroa ja arvonlisäverokannan 1 prosentti. Määräytymisperustetta rajataan 50 prosenttiin bruttokansantulosta Kreikan, Espanjan, Irlannin, Luxemburgin, Portugalin ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta. Rajattu alv-määräytymisperuste yhteisössä on tällöin 43 316,6 miljoonaa euroa, kun arvonlisäverokanta on 1 prosentti.

Huomattakoon, että alv-kannan enimmäismääräksi vuonna 2002 asetetaan 0,75 prosenttia alv-määräytymisperusteesta. Yhtenäinen arvonlisäverokanta on 0,54468 prosenttia.

4.2.3. Bruttokansantuloon (BKTL) perustuvien varojen määräytymisperuste

BKTL-varojen määräytymisperuste lasketaan joko lähes lopullisista BKTL-tiedoista vuoden 2000 hintoina, jos nämä luvut ovat käytettävissä, tai tuoreimmista komissiolle ilmoitetuista (vuoden 1999) tiedoista. Tämän jälkeen perusteet kerrotaan määräytymisperustetta osoittavan indikaattorin ennustetulla kasvulla, jolloin tuloksena saadaan vuoden 2002 ennakkoarvio.

Talouden uudet kasvunäkymät ja valuuttakurssimuutokset euroalueen ulkopuolisissa maissa sekä Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän uuteen versioon (EKT 95) siirtymisen seuraukset nostattavat vuoden 2002 määräytymisperusteen 5,52 prosenttia suuremmaksi kuin vuoden 2001 talousarviota varten vahvistettu BKTL-varojen määräytymisperuste. Kasvua on 7,03 prosenttia verrattuna BKTL-varojen tarkistettuun ennusteeseen, joka esitettiin ehdotuksessa KTT:ksi nro 4/2001. Huhtikuussa 2001 laadittujen viimeisimpien talousennusteiden perusteella yhteisön BKTL-määräytymisperusteen arvioidaan vuonna 2002 olevan 92 492,4 miljoonaa euroa 1 prosentin maksukertoimen mukaan. Se osa talousarviosta (mm. kolme varausta mukaan luettuina), jota ei saada katettua muilla tuloilla, edellyttää noin 0,65002 prosentin maksukertoimen soveltamista.

4.2.4. Muut tulot

Aiemmilta varainhoitovuosilta kertyneeseen ylijäämään (osasto 3) sisältyy:

- varainhoitovuoden 2001 tulos, jota käsitellään varainhoitoasetuksen mukaisesti, ATE:ssa ehdotetaan tähän kohtaan merkintää p.m.,

- edellisen varainhoitovuoden alv-varojen tulos sekä aiempien varainhoitovuosien vastaavaan tulokseen tehdyt korjaukset. Tulos muodostuu alustavien maksujen ja erääntyneiden maksujen välisestä erotuksesta, joka lasketaan komissiolle seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 31. päivään mennessä ilmoitettavista varainhoitovuoden todellisista perusteista. Tämä tulos voi olla positiivinen tai negatiivinen. ATE:ssa ehdotetaan tähän kohtaan merkintää p.m.,

- edellisen varainhoitovuoden täydentävien omien varojen tulos sekä aiempien varainhoitovuosien vastaavaan tulokseen tehdyt korjaukset. Tulos muodostuu alustavien maksujen ja erääntyneiden maksujen välisestä erosta, joka lasketaan komissiolle seuraavan varainhoitovuoden lokakuun 1. päivään mennessä ilmoitettavista todellisista BKTL-tiedoista. Tämä tulos voi olla positiivinen tai negatiivinen. ATE:ssa ehdotetaan tähän kohtaan merkintää p.m.,

Osasto 4 käsittää henkilöstön palkoista ja eläkkeistä verona pidätettävien maksujen tuoton sekä henkilöstön osuuden eläkejärjestelmän rahoittamisesta.

Osasto 5 eli toimielinten hallinnollisesta toiminnasta kertyvät tulot ovat pääasiassa pankkikorkoja.

Osaston 6 tulot sisältävät tiettyihin yhteisön ohjelmiin liittyvät ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet (luku 60), menojen takaisinmaksut (luku 61), tulot korvausta vastaan suoritettavista palveluista (luku 62) ja ETAan kuuluvien Efta-maiden rahoitusosuudet (luku 63).

Kyseiseen osastoon otetaan myös yhteisön myöntämän tuen mahdolliset palautukset, joita ei voida käyttää uudelleen. Lisäksi siihen otetaan hallintomenoihin tarkoitetut Euroopan hiili- ja teräsyhteisön maksut.

Jos jäsenvaltiot myöhästyvät omien varojen kirjaamisessa, niiden on maksettava viivästyskorkoa, joka otetaan osastoon 7. Lisäksi kyseiseen osastoon otetaan tulot sakoista, joita komissio voi määrätä yrityksille ja yritysten yhteenliittymille, jos ne eivät noudata asetettuja kieltoja tai laiminlyövät kilpailu- tai kuljetusalan säädösten edellyttämät velvoitteet. ATE:ssa ehdotetaan tähän kohtaan merkintää p.m.,

Osastoon 8 otetaan komission myöntämien lainojen takaisinmaksut ja korkotulot, etenkin rahoituspöytäkirjoihin perustuvien lainojen osalta. Oman lukunsa saa ottolainauksella ja yleiseen talousarvioon sisältyvillä määrärahoilla katettava yhteisön rahoitustoiminta, joka käsittää lainojen takaukset ja korkotukiin tarkoitetut määrärahat.

Sekalaiset tulot otetaan osastoon 9. Tähän osastoon otettujen tulojen suuri prosenttimääräinen kasvu vuoteen 2001 verrattuna johtuu siitä, että talousarvioon otettujen tulojen määrä on tarkistettu vastaamaan täsmällisemmin viime vuosien todellista tulosta.

4.3. Budjettiepätasapainon korjaus

Budjettiepätasapainon korjausta varten vuoden 2002 talousarvioon arvioidaan alustavasti otettavaksi 4 625 854 876 euroa.

Korjaus koskee varainhoitovuotta 2001.

Aiempien varainhoitovuosien osalta:

- vuoden 1997 korjauksen lopullinen määrä lasketaan korjaavassa ja täydentävässä talousarviossa nro 4/2001 yhdessä vuoden 1998 korjauksen rahoituksen kanssa,

- vuoden 1998 korjauksen lopullinen määrä otetaan huomioon vuoden 2002 alussa yhdessä vuoden 1999 korjauksen rahoituksen kanssa,

- komissio on ehdottanut, että vuoden 1999 korjaus päivitetään täydentävässä ja korjaavassa talousarviossa nro 4/2001, vuoden 1999 korjauksen lopullinen määrä otetaan huomioon vuoden 2003 alussa yhdessä vuoden 2000 korjauksen rahoituksen kanssa,

- komissio on ehdottanut, että vuoden 2000 korjaus päivitetään täydentävässä ja korjaavassa talousarviossa nro 4/2001, vuoden 2000 korjauksen lopullinen määrä otetaan huomioon vuoden 2004 alussa yhdessä vuoden 2001 korjauksen rahoituksen kanssa.

Edellä mainittu 4 625 854 876 euron määrä vuodeksi 2001 perustuu vuoden 2001 talousarvioon otettuihin menoihin, vuoden neljä ensimmäistä KTT:ta mukaan luettuina. Tuloarvio perustuu vuoden 2001 alv- ja BKTL-perustoja koskeviin tarkistettuihin arvioihin, jotka hyväksyttiin 27. huhtikuuta 2001 pidetyssä omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessa. Budjettitasapainon korjauksen laskeminen esitetään jäljempänä olevassa taulukossa.

Vuoden 2002 talousarvioon otettava vuoden 2001 korjaus on 604 608 571 euroa vähemmän kuin vuoden 2001 talousarvioon otettu vuoden 2000 korjaus (5 230 463 447 euroa) ja 199 286 134 euroa enemmän kuin KTT:hen nro 4/2001 otettava ehdotus vuoden 2000 korjauksen päivitykseksi. On otettava huomioon, että vuoden 2001 korjaus on laskettu omien varojen järjestelmää koskevan uuden päätöksen (2000/597/EY, Euratom) ja siihen liittyvän laskentamenetelmän perusteella, kun taas vuoden 2000 korjauksen päivitys perustuu edelliseen omia varoja koskevaan päätökseen (94/728/EY, Euratom) ja siihen liittyvään laskentamenetelmään.

Vuoden 2001 korjauksen kasvu KTT:ssa nro 4/2001 ehdotettuun vuoden 2000 korjauksen tarkistettuun päivitykseen nähden johtuu seuraavien tekijöiden yhteisvaikutuksesta:

- kohdennettujen kokonaismenojen arvioitu lisääntyminen 72 690,9 miljoonasta eurosta 81 950,7 miljoonaan euroon vuonna 2001,

- Yhdistyneen kuningaskunnan osuus kohdennetuista kokonaismenoista alenee 10,2 prosentista arviolta 9,4 prosenttiin vuonna 2001,

mikä korvautuu osittain, kun

- Yhdistyneen kuningaskunnan osuus rajaamattomista alv-maksuista alenee 19,4 prosentista arviolta 18,9 prosenttiin,

- ns. Yhdistyneen kuningaskunnan saama etu [5] kasvaa, ja

[5] Tällä tarkoitetaan etua, joka Yhdistyneelle kuningaskunnalle aiheutuu nykyisestä omien varojen järjestelmästä verrattuna edelliseen omien varojen järjestelmään (BKTL-varojen käyttöönoton ja alv-perusteen rajaamisen vuoksi).

- Ylimääräinen etu perinteisten omien varojen alalla [6] vähennetään.

[6] Tällä tarkoitetaan etuja, joita Yhdistyneelle kuningaskunnalle aiheutuu siitä, että jäsenvaltiot voivat pidättää itselleen entistä suuremman osuuden perinteisistä omista varoista keruukustannuksina.

TAULUKKO

Päätöksen 2000/597/EY, Euratom 4 artiklan 2 kohdan säännösten mukainen viitekorvaus

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 1

4.4. Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen seuraukset talousarvion kannalta

Kuten Euroopan talousalueen perustamisesta tehdyssä sopimuksessa määrätään, Efta-maat (Sveitsiä lukuun ottamatta) osallistuvat moniin otsakkeen 3 sisäisiin politiikkoihin maksamalla osuutensa toimintamäärärahoista. Kunkin maan rahoitusosuus lasketaan soveltamalla suhdelukua. Luku saadaan jakamalla jokaisen Efta-maan markkinahintainen bruttokansantuote EY:n kaikkien jäsenvaltioiden markkinahintaisella bruttokansantuotteella, johon lisätään asianomaisen Efta-maan bruttokansantuote.

Tämä luku on vuoden 2000 tietojen perusteella nykyään arviolta 2,128 prosenttia. Kyseisiä rahoitusosuuksia ei virallisesti budjetoida. Jos budjettikohta liittyy toimintoihin, joihin Efta-maat osallistuvat, se sisältää maininnan 'tiedoksi' osoituksena Efta-maiden osallistumisesta rahoitukseen. Kyseiset budjettikohdat ja Eftan osallistuminen niiden rahoitukseen on koottu taulukoksi (ks. jäljempänä). Eftan kokonaisosuus osan B rahoituksesta on 88 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina. Efta-maat osallistuvat suoraan hallintomenoihin, jotka liittyvät asianomaisten politiikkojen toteuttamiseen. Efta-maihin ollaan vielä yhteydessä niiden rahoitusosuuksiin liittyvien tietojen osalta, joten arvioita on pidettävä alustavina.

>VIITTAUS KAAVIOON>

TOIMINNOT (ilman hallinnollista tukea (talousarvio osa A))

>TAULUKON PAIKKA>