Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi peilien ja epäsuoran näkemän tarjoavien lisäjärjestelmien sekä tällaisilla laitteilla varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 70/156/ETY mukauttamisesta /* KOM/2001/0811 lopull. - COD 2001/0317 */

Virallinen lehti nro 126 E , 28/05/2002 s. 0225 - 0262

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI peilien ja epäsuoran näkemän tarjoavien lisäjärjestelmien sekä tällaisilla laitteilla varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 70/156/ETY mukauttamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Ehdotuksen tavoitteet

Ehdotuksella pyritään parantamaan tienkäyttäjien turvallisuutta muuttamalla tiettyjen osien rakennevaatimuksia ja ottamalla käyttöön uutta teknologiaa. Tarkoituksena on kasvattaa luokkaan M (matkustajien kuljettamiseen tarkoitetut ajoneuvot) ja luokkaan N (tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetut ajoneuvot) kuuluvien moottoriajoneuvojen kuljettajien epäsuoraa näkökenttää ja pienentää kuolleita kulmia, joita esiintyy ajoneuvojen välittömässä läheisyydessä.

2. Oikeudellinen perusta

Ehdotetut toimenpiteet perustuvat EY:n perustamissopimuksen 95 artiklaan. Toimenpiteet muodostavat osan Euroopan tyyppihyväksyntäjärjestelmää, ja siirtymäkauden jälkeen niiden noudattaminen tulee pakolliseksi kansallisten viranomaisten antamissa uusissa hyväksymisissä.

Teksti on ETA-sopimuksen kannalta merkittävä.

3. Tausta

Monien onnettomuuksien syynä on se, että ajoneuvojen kuljettajat eivät huomaa muita tienkäyttäjien, jotka ovat hyvin lähellä heidän ajoneuvoaan tai sen vieressä. Tällaiset onnettomuuden liittyvät usein suunnan vaihdoksiin risteyksissä, liittymissä tai liikenneympyröissä, joissa kuljettajat eivät huomaa muita tienkäyttäjiä oman ajoneuvonsa välittömässä läheisyydessä olevista kuolleista kulmista. Kun kyseessä ovat suuret ajoneuvot, kuten rekat tai bussit, tällaiset onnettomuudet johtavat usein riskialttiiden tienkäyttäjien (jalankulkijoiden, pyöräilijöiden tai pienten kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen kuljettajien) vakaviin vammoihin tai jopa kuolemaan.

4. Eturyhmien kuuleminen

Komissio on keskustellut jäsenvaltioiden, elinkeinoelämän ja muiden eturyhmien edustajien kanssa keinoista, joilla riskejä voitaisiin pienentää tekemällä taustapeilien tai erityisjärjestelyihin perustuvien vaihtoehtoisten järjestelmien asentaminen pakolliseksi kuolleiden kulmien vähentämiseksi ajoneuvojen ympäriltä.

Moottoriajoneuvoja käsittelevässä työryhmässä saavutetun yleisen yhteisymmärryksen pohjalta komission yksiköt ovat koonneet asiantuntijoista koostuvat erityistyöryhmän, jonka tarkoituksen on parantaa taustapeilejä koskevia oikeudellisia puitteita. Ryhmä kokoontui kolmesti (touko-, heinä- ja syyskuussa 2001) ja laati asiakirjan, jossa ehdotetaan merkittäviä parannuksia nykyiseen tilanteeseen, ja näin otetaan huomioon taustapeilejä koskevan direktiivin 71/127/ETY viimeisimmän muutoksen jälkeen tapahtunut tekninen kehitys. Asiantuntijoiden enemmistö kannattaa ehdotusta.

5. Ehdotuksen perusta ja sisältö

Vaikka alkuperäisen direktiivin 71/127/ETY rakenteessa on pitäydytty mahdollisimman pitkälle, sen sisältöä on muutettu merkittävästi. Tämän vuoksi ehdotetaankin direktiivin 71/127/ETY ja sen muutosten kumoamista ja sen korvaamista uudella direktiivillä. Tämä vastaa yhteisön lainsäädännön laadinnan laatua koskevista yhteisistä suuntaviivoista tehdyn EU:n toimielinten välisen sopimuksen vaatimuksia, koska siinä edellytetään vanhentuneiden säädösten ja säännösten kumoamista.

Tärkeimmät direktiiviin 71/127/ETY ehdotettavat muutokset ovat

- Direktiivi tulee pakolliseksi kaikkien ajoneuvoluokkien osalta. Aiemmin se oli vapaaehtoinen kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen tyyppihyväksyntäjärjestelmässä. Tällä toimenpiteellä pyritään yhdenmukaistamaan vaatimukset yhteisön sisällä ja välttämään erilaisiin kansallisiin ratkaisuihin päätyminen.

- Tiettyihin ajoneuvoihin on asennettava lisäpeilejä (kuorma-autoihin etupeilejä, matkustajan puolen ulkoisia taustapeilejä henkilöautoihin, ei-pallomaisia peilejä luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin), jotta epäsuoraa näkökenttää voitaisiin kasvattaa.

- Peilien tiettyjä ominaisuuksia (esim. päätaustapeilien pinnan kaarevuus nyt 1 200 mm 1 800 mm:n sijasta) muutetaan tekniikan kehityksen mukaisesti epäsuoran näkökentän kasvattamiseksi.

- Tietyt peilit voidaan korvata muilla epäsuorilla näyttöjärjestelmillä, kuten kameraan ja näyttöön perustuvilla järjestelmillä.

- Tyyppihyväksyntämenettelyä ja tuotantomenettelyjen vaatimustenmukaisuutta koskevat säännökset, jotka alunperin kuuluivat direktiivin 71/127/ETY soveltamisalaan, sisältyvät nyt direktiiviin 70/156/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna, joten niitä ei enää sisällytetä nyt käsillä olevaan direktiiviin.

6. Päätelmät

Tällä ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi otetaan käyttöön yhdenmukaisia vaatimuksia, jotka koskevat luokkaan M (matkustajien kuljettamiseen tarkoitetut ajoneuvot) ja luokkaan N (tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetut ajoneuvot) kuuluvien moottoriajoneuvojen peilien ja epäsuorien näyttöjärjestelmien tyyppihyväksyntää EU:ssa.

2001/0317 (COD)

(ETA:n kannalta merkittävä teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] EVYL

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [2],

[2] EYVL

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa säädettyä menettelyä [3],

[3] EYVL

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Moottoriajoneuvojen taustapeilejä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 1 päivänä maaliskuuta 1971 annettu neuvoston direktiivi 71/127/ETY [4] hyväksyttiin yhtenä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä koskevista erillisdirektiiveistä; EY-tyyppihyväksyntämenettelystä oli säädetty moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetussa neuvoston direktiivissä 70/156/ETY [5]. Näin ollen ajoneuvojärjestelmiin, osiin ja erillisiin teknisiin yksiköihin liittyviä direktiivin 70/156/ETY säännöksiä sovelletaan direktiiviin 71/127/ETY.

[4] EVYL L 68, 22.3.1971, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 88/321/ETY (EYVL L 147 14.6.1988, s. 77).

[5] EYVL L 42, 23.2.1970, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2001/92/EY (EYVL L 291, 8.11.2001, s. 24).

(2) Erityisesti N2- ja N3-luokkaa koskevat nykyiset säännökset ovat osoittautuneet puutteellisiksi ajoneuvon ulkopuolelle sivulle ja taakse ulottuvan näkökentän osalta. Tämän puutteen korjaamiseksion tarpeen vaatia näkökentän laajentamista.

(3) N2- ja N3-luokkaa koskevat nykyiset säännökset ovat osoittautuneet puutteellisiksi myös ajoneuvon eteen ulottuvan näkökentän osalta. Tämän puutteen korjaamiseksi on tarpeen vaatia sellaisten laitteiden asentamista, joiden avulla ajoneuvon edessä olevaa aluetta voidaan tarkkailla.

(4) Saatujen kokemusten ja nykytietämyksen perusteella voidaan laajentaa tiettyjä direktiivin 71/127/ETY vaatimuksia tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja sallia peilien lisäksi muun täydentävän tekniikan käyttäminen.

(5) Nyt voimassa oleviin säännöksiin tarvittavien muutosten luonteen ja määrän perusteella korvata neuvoston direktiivi 71/127/ETY tällä direktiivillä. Koska typpihyväksyntämenettelyistä ja tuotannon vaatimustenmukaisuusmenettelyistä säädetään nyt direktiivissä 70/156/ETY, näitä säädöksiä ei ole tarpeen toistaa tässä direktiivissä.

(6) Neuvoston direktiivin 70/156/ETY liitteitä olisi muutettava vastaavasti.

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN

1 artikla

'Ajoneuvolla' tarkoitetaan tässä direktiivissä kaikkia direktiivin 70/156/ETY liitteen II osassa A määriteltyjä moottoriajoneuvoja.

2 artikla

1. Jäsenvaltiot eivät voi [päiväys - 18 kuukautta direktiivin antamisen jälkeen] alkaen peileihin ja epäsuoran näkemän tarjoaviin lisäjärjestelmiin liittyvillä perusteilla

- kieltäytyä myöntämästä EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää ajoneuvolle, peilille tai epäsuoran näkemän tarjoavalle lisäjärjestelmälle

- kieltää ajoneuvojen, peilien tai epäsuoran näkemän tarjoavien lisäjärjestelmien rekisteröintiä, myyntiä tai käyttöönottoa

jos kyseiset ajoneuvot, peilit tai epäsuoran näkemän tarjoavat lisäjärjestelmät ovat tämän direktiivin säännösten mukaisia.

2. Jäsenvaltioiden on [päiväys-6 kuukautta myöhemmin] alkaen kieltäydyttävä antamasta EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää millekään uudelle ajoneuvo-, peili- tai epäsuoran näkemän tarjoavalle lisäjärjestelmätyypille peileihin ja epäsuoran näkemän tarjoaviin lisäjärjestelmiin liittyvillä perusteilla, jos tämän direktiivin vaatimukset eivät täyty.

3. Jäsenvaltioiden on [päiväys - 12 kuukautta myöhemmin] alkaen kiellettävä peileihin ja epäsuoran näkemän tarjoaviin lisäjärjestelmiin liittyvillä perusteilla ajoneuvojen, peilien tai epäsuoran näkemän tarjoavien lisäjärjestelmien myynti, rekisteröinti tai käyttöönotto, jos kyseiset ajoneuvot, peilit tai epäsuoran näkemän tarjoavat lisäjärjestelmät eivät ole tämän direktiivin säännösten mukaisia.

4. Kohdan 2 ja 3 säännöksistä huolimatta jäsenvaltioiden on edelleenkin varaosatarkoituksiin myönnettävä EY-tyyppihyväksymisiä sellaisille osille tai erillisille teknisille yksiköille, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ennen [päiväys-24 kuukautta antamisen jälkeen] direktiivin 71/127/ETY mukaisesti hyväksytyissä ajoneuvotyypeissä, ja soveltuvin osin sallittava tällaisten hyväksymisten jatkaminen sekä sallittava kyseisten osien tai yksiköiden myynti ja käyttöönotto.

3 artikla

Komissio toteuttaa neljän vuoden kuluessa 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä yksityiskohtaisen tutkimuksen, jolla selvitetään, ovatko tämän direktiivin mukaiset muutokset parantaneet liikenneturvallisuutta, erityisesti jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja muiden riskialttiiden tienkäyttäjien osalta. Tutkimuksen tulosten pohjalta komissio ehdottaa tarvittaessa lainsäädäntötoimia, joilla edelleen kehitetään epäsuoran näkemän hyödyntämistä.

4 artikla

Muutetaan direktiiviä 70/156/ETY seuraavasti:

1. Lisätään liitteeseen I seuraavat kohdat:

9.9.8. Epäsuoran näkemän tarjoavat järjestelmät

9.9.8.1. tyyppi ja ominaisuudet (kuten järjestelmän täydellinen kuvaus, havaintokulma (°), havaintoetäisyys (mm), kontrasti, kirkkausalue, häikäisyn korjaus, näytön ominaisuudet (mustavalkoinen/väri), kuvantoistotaajuus, näytön kirkkausalue)

9.9.8.2. riittävän yksityiskohtaiset piirustukset koko järjestelmän tunnistamista varten, myös asennusohjeet; EY-tyyppihyväksyntämerkin paikka on osoitettava piirustuksissa.

2. Lisätään liitteeseen III seuraavat kohdat:

9.9.8. Epäsuoran näkemän tarjoavat järjestelmät

9.9.8.2. riittävän yksityiskohtaiset piirustukset koko järjestelmän tunnistamista varten, myös asennusohjeet; EY-tyyppihyväksyntämerkin paikka on osoitettava piirustuksissa.

3. Liitteen IV osan I kohdassa 8 korvataan sana "taustapeilit" sanoilla "peilit ja epäsuoran näkemän tarjoavat lisäjärjestelmät".

4. Liitteen IV osan II kohdassa 8 korvataan sana "taustapeilit" sanoilla "peilit ja epäsuoran näkemän tarjoavat lisäjärjestelmät".

5. Liitteen XI lisäysten 1 ja 2 kohdassa 8 korvataan sana "taustapeilit" sanoilla "peilit ja epäsuoran näkemän tarjoavat lisäjärjestelmät".

5 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset ennen [päiväys - 9 kuukautta antamisen jälkeen]. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

6 artikla

Kumotaan direktiivi 71/127/ETY [päiväys-24 kuukautta antamisen jälkeen] alkaen.

Viittaukset kumottuun direktiiviin on ymmärrettävä viittauksiksi tähän direktiiviin, ja ne on luettava liitteenä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

7 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

8 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITTEET

LIITE I MÄÄRITELMÄT

1. Epäsuoran näkemän tarjoavilla järjestelmillä tarkoitetaan laitteita, joilla voidaan tarkkailla ajoneuvon viereistä liikennealuetta, joka ei ole suoraan nähtävissä. Tämä voi tapahtua tavanomaisten peilien avulla tai siihen voidaan käyttää lisäjärjestelmiä, jotka tarjoavat kuljettajalle tietoa epäsuorasta näkökentästä.

2. Epäsuoran näkemän tarjoavan järjestelmän tyypillä tarkoitetaan laitteita, joiden ominaisuudet eivät eroa seuraavilta olennaisilta osin:

- järjestelmän rakenne, muoto tai materiaalit, myös kiinnitys koriin

- peilien mitat ja peilin heijastavan pinnan kaarevuussäde

- lisäjärjestelmien havaintoetäisyys ja näkökenttä.

3. Peilityyppisellä epäsuoran näkemän tarjoavalla järjestelmällä tarkoitetaan 1 kohdassa määriteltyä järjestelmää, jossa näkökenttä saadaan aikaan 6 kohdassa määritellyllä peilillä.

4. Kamera-näyttö-tyyppisellä epäsuoran näkemän tarjoavalla järjestelmällä tarkoitetaan kohdassa 1 määriteltyä järjestelmää, jossa näkökenttä saadaan aikaan 23 ja 24 kohdassa määritellyllä kameran ja näytön yhdistelmällä.

5. Vaihtoehtoisilla epäsuoran näkemän tarjoavalla järjestelmällä tarkoitetaan kohdassa 1 määriteltyä järjestelmää, jossa näkökenttää ei saada aikaan peilityyppisellä epäsuoran näkemän tarjoavalla järjestelmällä tai kamera-näyttö-tyyppisellä epäsuoran näkemän tarjoavalla järjestelmällä.

6. Peilillä tarkoitetaan laitetta, joka on tarkoitettu takaamaan selvä näkyvyys ajoneuvon taakse ja sivulle liitteen III kohdassa 5 määriteltyjen näkökenttien alueella. Taustapeileillä ei tarkoiteta monimutkaisia optisia järjestelmiä kuten periskooppeja.

7. Sisäpuolisella peilillä tarkoitetaan 1 kohdassa määriteltyä laitetta, joka voidaan asentaa ajoneuvon matkustamoon.

8. Ulkopuolisella peilillä tarkoitetaan 1 kohdassa määriteltyä laitetta, joka voidaan asentaa ajoneuvon ulkopintaan.

9. Valvontajärjestelmällä tarkoitetaan muuta peiliä kuin 6 kohdassa määriteltyä ajoneuvon sisä- tai ulkopuolelle asennettavaa laitetyyppiä, joka antaa liitteen III kohdassa 5 määritellyistä näkökentistä poikkeavan näkökentän.

10. Peililuokalla tarkoitetaan kaikkia niitä laitteita, joilla on yksi tai useampi yhteinen ominaisuus tai toiminto. Peilit luokitellaan seuraavasti:

- Luokka I: "Sisäpuolinen taustapeili", antaa liitteen III kohdassa 5.1 määritellyn näkökentän.

- Luokat II ja III: "Ulkopuolinen päätaustapeili", antaa liitteen III kohdassa 5.2 ja 5.3 määritellyn näkökentän.

- Luokka IV: "Ulkopuolinen laajakulmataustapeili", antaa liitteen III kohdassa 5.4 määritellyn näkökentän.

- Luokka V: "Ulkopuolinen lähietäisyystaustapeili", antaa liitteen III kohdassa 5.5 määritellyn näkökentän.

- Luokka V: "Etupeili", antaa liitteen III kohdassa 5.6 määritellyn näkökentän.

11. r:llä tarkoitetaan peilin heijastavan pinnan kaarevuussäteiden keskiarvoa mitattuna tämän liitteen lisäyksen 1 kohdassa 2 määriteltyä menetelmää noudattaen.

12. Pääkaarevuussäteillä heijastavan pinnan yhdessä pisteessä (ri) tarkoitetaan lisäyksessä 1 määritellyn laitteen avulla saatavia arvoja, jotka mitataan liitteen II kohdassa 2.2.1 määritellyn janan b kanssa samansuuntaisella peilin keskustan lävistävän heijastavan pinnan kaarella sekä tämän janan kanssa kohtisuorassa olevalla kaarella.

13. Kaarevuussäteellä yhdessä heijastavan pinnan pisteessä (rp) tarkoitetaan pääkaarevuussäteiden ri ja r'i aritmeettista keskiarvoa, joka on:

>VIITTAUS KAAVIOON>

14. Pallopinta tarkoittaa pintaa, jossa säde kaikkiin suuntiin on vakio ja samansuuruinen.

15. Ei-pallomaisella (asfäärisellä) pinnalla tarkoitetaan pintaa, jolla on vain yhdellä tasolla vakiomittainen säde.

16. Ei-pallomaisilla peileillä tarkoitetaan peiliä, joka koostuu sekä pallomaisesta että ei-pallomaisesta osasta ja jossa heijastavaan pintaan on merkittävä siirtyminen pallomaisesta ei-pallomaiseen osaan. Peilin pääakselin kaarevuus määritellään x/y-koordinaattijärjestelmässä, jonka määrittelee pallomainen ensisijainen kalotti, jossa:

>VIITTAUS KAAVIOON>

R: nimellinen säde pallomaisessa osassa

k: kaarevuuden muutoksen vakio

a: pallomaisen ensisijaisen kalotin pallomaisen koon vakio

17. Heijastavan pinnan keskipisteellä tarkoitetaan heijastavan pinnan näkyvän osan keskipistettä.

18. Peilin olennaisten osien kaarevuussäteellä tarkoitetaan sen ympyrän kaaren sädettä 'c', joka tarkimmin jäljittelee kyseisen osan kaarevaa muotoa.

19. Kuljettajan näköpisteellä tarkoitetaan kahta, 65 millimetrin päässä toisistaan olevaa pistettä, jotka ovat 635 millimetrin korkeudella kuljettajan istuimen R-pisteestä, niin kuin se määritellään tämän liitteen lisäyksessä 2. Nämä kaksi pistettä yhdistävä suora viiva on kohtisuorassa ajoneuvon pystysuoraa pitkittäiskeskitasoa vasten. Kaksi näköpistettä yhdistävän janan keskiväli on pituusakselin suuntaisella pystytasolla, jonka on kuljettava ajoneuvon valmistajan kuljettajalle suunnitteleman istuma-asennon keskeltä.

20. Laajalla kaksisilmäisellä näkökentällä tarkoitetaan kokonaisnäkökenttää, joka saadaan asettamalla päällekkäin vasemman ja oikean silmän näkökentät (ks. Kuva 1).

>VIITTAUS KAAVIOON>

21. Peilien osalta ajoneuvotyypillä tarkoitetaan moottoriajoneuvoja, joiden seuraavat perusominaisuudet ovat samanlaiset:

21.1 näkökenttää rajoittavat korin osat

21.2 R-pisteen koordinaatit

21.3 pakollisten ja vapaaehtoisten (jos asennettu) peilien määräpaikat ja -tyypit.

22. M1-, M2,-, M3-, N1-, N2-, N3-luokan ajoneuvoilla tarkoitetaan direktiivin 70/156/ETY liitteen II osassa A määriteltyjä ajoneuvoja.

23. Kameralla tarkoitetaan laitetta, jolla saadaan linssin avulla kuva ulkomaailmasta valoherkkään ilmaisimeen, joka muuntaa tämän kuvan vakiomuotoiseksi videosignaaliksi.

24. Näytöllä tarkoitetaan laitetta, jolla vakiomuotoinen videosignaali muunnetaan näkyviksi kuviksi.

25. Havaitsemisella tarkoitetaan kykyä erottaa kohde sen taustasta ja/tai ympäristöstä tietyltä etäisyydeltä.

26. Kontrastilla tarkoitetaan kohteen ja sen välittömän taustan ja/tai ympäristön välistä kirkkauseroa, jonka avulla kohde voidaan erottaa sen taustasta ja/tai ympäristöstä.

27. Erottelukyvyllä tarkoitetaan pienintä havaintojärjestelmän erottamaa eli laajemmasta kokonaisuudesta erilliseksi havaitsemaa yksityiskohtaa. Silmän erottelukykyä kuvataan "näkötarkkuutena".

28. Merkittävällä kohteella tarkoitetaan pyöreää kohdetta, jonka halkaisija D0 = 0,8 m [6]

[6] Epäsuoran näyttöjärjestelmän on määrä havaita merkittävät tielläliikkujat. Tielläliikkujan merkittävyyden määrää hänen asemansa ja (potentiaalinen) nopeutensa. Suunnilleen suhteessa jalankulkijan, pyöräilijän tai mopoilijan nopeuteen myös tielläliikkujan mittasuhteet kasvavat. Havaitsemisen kannalta mopoilija (D = 0,8) 40 m etäisyydellä vastaisi jalankulkijaa (D = 0,5) 25 m etäisyydellä. Kun otetaan huomioon nopeudet, mopoilija valittaisiin havaintokoon kriteeriksi, ja tämän vuoksi 0,8 m kokoista kohdetta käytetään havaintokyvyn määritykseen.

29. Merkittävällä havainnolla tarkoitetaan havaintotasoa, johon ihmisen silmä yleensä yltää eri olosuhteissa. Liikenneoloissa merkittävän havainnon raja-arvo on näkökulman 8 kaariminuuttia.

30. Näkökentällä tarkoitetaan kolmiulotteisen tilan osaa, jossa merkittävää kohdetta voidaan tarkkailla ja se voidaan ilmaista epäsuoran näkemän tarjoavalla järjestelmällä. Tämä perustuu järjestelmän tarjoamaan näkymään maanpinnan tasolla, ja sitä voidaan mahdollisesti rajoittaa järjestelmässä sovellettavan suurimman havaintoetäisyyden perusteella.

31. Havaintoetäisyydellä tarkoitetaan maanpinnan tasolla mitattua etäisyyttä katselun vertailupisteen projektiosta äärimmäiseen pisteeseen, josta merkittävä kohde voidaan vielä juuri havaita (merkittävän havainnon raja-arvo juuri saavutetaan).

32. Merkittävällä näkökentällä tarkoitetaan aluetta, jolla epäsuoran näkemän tarjoavan järjestelmän on havaittava merkittävä kohde ja jota määrittää kulma sekä yksi tai useampi havaintoetäisyys.

33. Katselun vertailupisteellä tarkoitetaan pistettä, joka yhdistyy ajoneuvoon, johon vaadittu näkökenttä liittyy. Tämän pisteen määrittää maanpinnan tasossa kuljettajan näköpisteiden kautta kulkevan suoran projektion sekä ajoneuvon pitkittäisen keskitason suuntaisesti 20 cm ajoneuvon ulkopuolella kulkevan suoran leikkaus.

34. Spektrin näkyvällä osalla tarkoitetaan valoa, jonka aallonpituus on ihmissilmän havaintoalueella eli 380-780 nm.

35. Muulla kuin tulkitsevalla toistolla tarkoitetaan kuvan toistoa näkökentän spektrin näkyvässä osassa (eli näyttöä) siten, että käsittelyjärjestelmä ei tee kuvasta päätelmiä.

Liitteen I lisäys 1 MENETTELY PEILIN HEIJASTAVAN PINNAN KAAREVUUSSÄTEEN 'r' MÄÄRITTÄMISEKSI

1. mittaus

1.1. Laitteet

Käytetään kuvassa 2 esitetyn kaltaista "pallon säteen mittauslaitetta", jonka mittataulun piirtopuikon ja tangon kiinteiden jalkojen välinen etäisyys on vaatimusten mukainen.

1.2. Mittauspisteet

1.2.1. Pääkaarevuussäteet on mitattava kolmesta pisteestä, joiden etäisyys on mahdollisimman lähellä yhtä kolmasosaa, puolta ja kahta kolmasosaa peilin keskustan kautta yhdensuuntaisesti janan b kanssa kulkevasta heijastavan pinnan kaaresta tai peilin keskustan kautta kohtisuoraan janan b kanssa kulkevasta kaaresta, jos tämä kaari on pidempi.

1.2.2. Kun on mahdotonta suorittaa mittaukset tämän liitteen 12 kohdassa tarkoitetuissa suunnissa heijastavan pinnan koosta johtuen, testit suorittava tutkimuslaitos saa tehdä mittaukset kyseisessä pisteessä toisiaan kohtisuorassa olevista suunnista, jotka vastaavat mahdollisimman tarkasti edellä tarkoitettuja suuntia.

2. KAAREVUUSSÄTEEN 'r' LASKEMINEN

'r':n arvo millimetreinä lasketaan kaavasta

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

rp1 = ensimmäisen mittauspisteen kaarevuussäde

rp2 = toisen mittauspisteen kaarevuussäde

rp3 = kolmannen mittauspisteen kaarevuussäde.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 2: Pallon säteen mittauslaite

Liitteen I lisäys 2

MENETTELY H-PISTEEN MÄÄRITTÄMISEKSI JA R- JA H-PISTEIDEN SUHTEELLISEN SIJAINNIN VAHVISTAMISEKSI

Sovelletaan direktiivin 77/649/ETY liitteen III määräyksiä soveltuvin osin.

LIITE II RAKENNEVAATIMUKSET JA TESTIT PEILIEN JA EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVIEN LISÄ JÄRJESTELMIEN OSAN ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ VARTEN

A PEILIT

1. YLEISET VAATIMUKSET

1.1. Kaikkien peilien on oltava säädettäviä.

1.2. Heijastavan pinnan reuna on suljettava suojaavaan kuoreen (koteloon tms.), jonka ympäryksen arvon 'c' on oltava vähintään 2,5 mm kaikilta kohdin ja kaikkiin suuntiin. Jos heijastava pinta ulottuu suojaavan kotelon ulkopuolelle, ulkonevan osan reunan kaarevuussäteen 'c' on oltava vähintään 2,5 mm ja heijastavan pinnan on palattava suojaavaan koteloon, kun 50 N:n voima kohdistuu suojaavaan koteloon nähden suurimpaan ulkonemaan vaakatasossa ajoneuvon pitkittäisen keskitason suuntaisesti.

1.3. Kun peili asennetaan tasaiselle pinnalle, kaikilla osilla - mukaan lukien ne osat, jotka jäävät kiinni kannakkeeseen 4.2 kohdassa tarkoitetun testin jälkeen - jotka ovat mahdollisessa staattisessa kosketuksessa halkaisijaltaan 165 mm palloon, kun kyse on sisäpuolisesta peilistä, ja halkaisijaltaan 100 mm palloon, kun kyse on ulkopuolisesta peilistä, on oltava vähintään 2,5 mm:n kaarevuussäde 'c'.

1.3.1. Edellä kohdassa 1.3 vahvistetut vaatimukset eivät koske kiinnitysreikien tai -syvennysten reunoja, kun kyseisen kiinnitysreiän tai -syvennyksen halkaisija tai suurin lävistäjä on pienempi kuin 12 mm, jos ne on pyöristetty.

1.4. Peilien kiinnitys ajoneuvoon on suunniteltava siten, että säteeltään 70 mm oleva sylinteri, jonka akseli tai yksi akseleista toimii kierto- tai pyörintäakselina varmistaen peilin taipumisen iskunsuuntaan, pääsee kulkemaan ainakin osan sen pinnan läpi, johon taustapeili on kiinnitetty.

1.5. Edellä kohdassa 1.2 ja 1.3 tarkoitettuihin ulkopuolisten peilien osiin, jotka on valmistettu kovuudeltaan korkeintaan 60 Shore A -astetta olevasta materiaalista, ei tätä koskevia säännöksiä kuitenkaan sovelleta.

1.6. Kun sisäpuolisten peilien osien kovuus on alle 50 Shore A -astetta ja ne on asennettu jäykkään kannakkeeseen, 1.2 ja 1.3 kohdan vaatimuksia sovelletaan vain kannakkeeseen.

2. MITAT

2.1. Sisäpuoliset taustapeilit (luokka I)

Heijastavan pinnan mittojen on oltava sellaiset, että muodostuvan alueen sisään voidaan piirtää suorakulmio, jonka yksi sivu on 40 mm ja toinen sivu "a" mm, joka lasketaan:

>VIITTAUS KAAVIOON>

ja r on kaarevuussäde.

2.2. Ulkopuoliset päätaustapeilit (luokat II ja III)

2.2.1. Heijastavan pinnan mittojen on oltava sellaiset, että muodostuvan alueen sisään voidaan piirtää

- suorakulmio, joka on 40 mm korkea ja jonka kannan pituus on a mm

- suorakulmion korkeuden kanssa yhdensuuntainen jana, jonka pituus on b mm.

2.2.2. A:n ja b:n pienimmät arvot saadaan alla olevasta taulukosta:

>TAULUKON PAIKKA>

2.3. Ulkopuoliset "laajakulmapeilit" (luokka IV)

Heijastavan pinnan ääriviivojen geometristen muotojen on oltava yksinkertaiset ja heijastuspinnan mittojen sellaiset, että ne antavat tarvittaessa yhdessä luokkaan II kuuluvien ulkopuolisten peilien kanssa liitteen III kohdassa 5.4 määritellyn näkökentän.

2.4. Ulkopuoliset "lähietäisyyspeilit" (luokka V)

Heijastuspinnan ääriviivojen geometristen muotojen on oltava yksinkertaiset ja heijastuspinnan mitoiltaan sellainen, että peili antaa liitteen III kohdassa 5.5 määritellyn näkökentän.

2.5. Etupeilit (luokka VI)

Heijastuspinnan ääriviivojen geometristen muotojen on oltava yksinkertaiset ja heijastuspinnan mitoiltaan sellainen, että peili antaa liitteen III kohdassa 5.6 määritellyn näkökentän.

3. HEIJASTAVA PINTA JA HEIJASTUSKERROIN

3.1 Peilin heijastavan pinnan on oltava joko tasainen tai pallomaisesti kupera. Luokkiin M1 ja N1 kuuluvien ajoneuvojen ulkopuoliset pääpeilit (luokat II ja III) on lisäksi varustettava ei-pallomaisella osalla. Kaikkien muiden luokkien ajoneuvojen ulkopuolisiin päätaustapeileihin voidaan liittää ei-pallomainen osa.

3.2. Peilien kaarevuussäteiden väliset erot

3.2.1. ri:n tai r'i:n ja rp:n välinen ero ei missään vertailupisteessä saa olla yli 0,15 r.

3.2.2. Yhdenkään kaarevuussäteen (rp1, rp2, ja rp3) ja r:n välinen ero ei saa olla yli 0,15 r.

3.2.3. Kun r on vähintään 3 000 mm, arvo 0,15 r, johon viitataan kohdassa 3.2.1 ja 3.2.2, korvataan arvolla 0,25 r.

3.3. Peilien ei-pallomaisia osia koskevat vaatimukset

3.3.1. Ei-pallomaisten peilien on oltava kooltaan ja muodoltaan riittäviä hyödyllisen tiedon välittämiseksi kuljettajalle. Tämä edellyttää yleensä vähintään 30 mm leveyttä joltakin kohdalta. Suurin leveys ei voi olla enemmän kuin yksi kolmasosa heijastimen leveydestä.

3.3.2 Muihin kuin luokkiin M1 ja N1 kuuluvissa ajoneuvoissa ei-pallomaiset osat ovat sallittuja lisävarusteena sillä edellytyksellä, että ulkopuolinen päätaustapeili täyttää epäsuoraa näkökenttää koskevat vaatimukset.

3.3.3. Näkökenttää koskevien vaatimusten on täytyttävä ilman minkään ei-pallomaisen heijastavan pinnan huomioon ottamista.

3.3.4. Ei-pallomaisen osan kaarevuussäteen ri on oltava vähintään 150 mm.

3.3.5. Kohdat 3.2.1-3.2.3 ja 3.4.1-3.4.3 koskevat ainoastaan peilien pallomaisia osia.

3.4. 'r':n arvon on oltava vähintään:

3.4.1. 1 200 mm sisäpuolisten taustapeilien osalta (luokka I)

3.4.2. 1 200 mm luokkaan II ja III kuuluvien ulkopuolisten päätaustapeilien osalta

3.4.3. 300 mm ulkopuolisten laajakulmataustapeilien (luokka IV) ja ulkopuolisten "lähietäisyystaustapeilien" (luokka V) osalta

3.4.4 200 mm etupeilien (luokka VI) osalta.

3.5. Tämän liitteen lisäyksessä 1 tarkoitettu normaali heijastuskerroin on oltava vähintään 40 %.

Jos heijastavan pinnan heijastustasoa voidaan muuttaa, "päiväasennossa" on kyettävä tunnistamaan tieliikenteessä käytettävien merkkien ja valojen värit. Normaalin heijastuskertoimen on oltava "yöasennossa" vähintään 4 %.

3.6. Heijastavan pinnan on säilytettävä kohdassa 3.5 tarkoitetut ominaisuudet, vaikka se joutuisi tavanomaisessa käytössä pitkäaikaisestikin vaikeisiin sääolosuhteisiin.

4. TESTIT

4.1 Peilit on testattava kohdassa 4.2 kuvatulla tavalla.

4.1.1 Ulkopuolisia peilejä ei tarvitse testata kohdassa 4.2 tarkoitetulla tavalla, jos yksikään niiden osista ei säätöasennosta riippumatta ole alle 2 m:n korkeudella maanpinnasta, kun ajoneuvo on kuormattu sille suurimpaan teknisesti sallittuun kuormaan.

Tätä poikkeusta sovelletaan myös niihin peilien kiinnikkeisiin (kiinnityslevyt, varret, kääntönivelet jne.), jotka ovat alle 2 metrin korkeudessa maasta eivätkä ylitä ajoneuvon kokonaisleveyttä, kun kokonaisleveys mitataan poikittaistasosta, poikittaistason kulkiessa peilin alimmaisten kiinnikkeiden läpi tai mistä tahansa edellä mainitun tason etupuolella olevasta pisteestä, jos ajoneuvo on siinä kohdassa leveämpi kuin kiinnikkeiden kohdalla.

Tällaisissa tapauksissa edellytetään annettavaksi tarkka selostus siitä, että peili on asennettava kiinnikkeilleen ajoneuvoon edellä mainittujen määräysten mukaisille paikoille.

Tätä poikkeusta sovellettaessa varteen on merkittävä pysyvällä tavalla tunnus

>VIITTAUS KAAVIOON>

ja siitä on oltava maininta tyyppihyväksyntätodistuksessa.

Kohdan 4.2 mukaista testiä ei tehdä ajoneuvon korirakenteeseen yhdistetyille järjestelmille, jotka tarjoavat etuheijastusalueen, jonka kulma on enintään 45° mitattuna ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, tai järjestelmille, jotka ulkonevat enintään 100 mm direktiivin 74/483/ETY mukaisesti mitattuna ajoneuvon ympäröivästä korirakenteesta.

4.2. Iskutesti

4.2.1. Testilaitteiden kuvaus

4.2.1.1. Testilaite koostuu heilurista, joka voi heilua kahden vaakatasossa suorassa kulmassa toisiinsa nähden olevan akselin ympäri, joista toinen on kohtisuorassa heilurin vapaata liikerataa vastaavaan tasoon nähden.

Heilurin päässä on halkaisijaltaan 165 mm (± 1 mm) oleva pallomainen iskuvasara, joka on päällystetty 5 mm paksuisella kumikerroksella. Kumikerroksen kovuus on 50 Shore A -astetta.

Lisäksi käytettävissä on oltava laite, jolla voidaan määrittää suurin kulma varren ollessa vapaatasolla.

Heilurin runkoon lujasti kiinnitetty tuki pitää kappaleen paikallaan 4.2.2.6 kohdassa eriteltyjen iskutestiä koskevien vaatimusten mukaisesti.

Kuvassa 3 annetaan testilaitteen mitat ja erityiset rakennevaatimukset:

>VIITTAUS KAAVIOON>

4.2.1.2. Heilurin iskukeskuksen on oltava sama kuin iskuvasaran pään pallomaisen osan keskus. Sen etäisyys "l" pyörimisakselista vapaatasolla on 1 m ± 5 mm. Heilurin suhteellinen massa mo = 6,8 ± 0,05 kg ('mo':n suhde heilurin kokonaismassaan 'm' ja heilurin painopisteen ja pyörimisakselin väliseen etäisyyteen 'd' ilmaistaan yhtälöllä)

>VIITTAUS KAAVIOON>

4.2.2. Testin kuvaus

4.2.2.1. Peili kiinnitetään kannakkeeseen, laitteen valmistajan tai tarvittaessa ajoneuvon valmistajan suosittelemalla tavalla.

4.2.2.2. Peilin asentaminen paikoilleen testiä varten

4.2.2.2.1. Peili on asennettava testilaitteeseen siten, että sen pysty- ja vaakasuorat akselit ovat samassa asennossa kuin silloin, kun peili on hakijan antamien asennusohjeiden mukaisesti ajoneuvoon asennettuna.

4.2.2.2.2. Jos peili on säädettävissä jalustaan nähden, on testiasennon oltava sellainen, että nivelet toimivat mahdollisimman huonosti hakijan määrittelemän säätöalueen rajoissa.

4.2.2.2.3. Jos peilin etäisyyttä jalustaan voidaan säätää, on jalustan ja peilin kuoren välinen etäisyys säädettävä mahdollisimman lyhyeksi.

4.2.2.2.4. Jos peili liikkuu kuoressaan, on se säädettävä siten, että peilin se yläkulma, joka on kauimmaisena ajoneuvosta, on uloimmassa asennossaan kehykseen nähden.

4.2.2.3. Lukuun ottamatta sisäpuolisten taustapeilien testiä 2 (ks. 4.2.2.6.1 kohta) on heilurin ollessa pystyasennossa iskuvasaran keskipisteen läpi kulkevien pysty- ja pitkittäistasojen kuljettava myös liitteessä I olevassa 17 kohdassa tarkoitetun heijastuspinnan keskipisteen läpi.

4.2.2.4. Kun kohdan 4.2.2.1 ja 4.2.2.2 mukaisesti säädetyn peilin osat estävät heilurin paluun, iskupistettä on siirrettävä kohtisuoraan suuntaan kyseisten pyörimis- tai kiertymisakseleita vastaan.

Iskupistettä ei saa siirtää enempää kuin testin suorittamiseksi on tarpeen; siirtämistä on rajoitettava seuraavasti:

- joko iskuvasaraa rajoittavan pallon on ainakin sivuttava kohdassa 1.4 tarkoitettua sylinteriä

- tai iskuvasaran kosketuspisteen on oltava vähintään 10 mm heijastuspinnan reunojen sisäpuolella.

4.2.2.5. Testissä iskuvasara päästetään irti 60° kulmasta pystysuoraan nähden niin, että se iskeytyy peiliin juuri sillä hetkellä, kun heiluri saavuttaa pystysuoran asennon.

4.2.2.6. Isku kohdistetaan peileihin seuraavissa eri olosuhteissa:

4.2.2.6.1. Sisäpeilit

- Testi 1: Iskupisteiden on oltava kohdan 4.2.2.3 mukaisia. Heilurin pään on iskeydyttävä peilin heijastuspinnan puolelle.

- Testi 2: Suojakuoren reunassa olevan iskupisteen on oltava sellainen, että isku muodostaa 45° kulman heijastuspinnan kanssa ja sijaitsee vaakasuorassa tasossa, joka kulkee heijastuspinnan keskipisteen kautta. Iskun on osuttava heijastuspinnan puolelle.

4.2.2.6.2. Ulkopeilit

- Testi 1: Iskupisteen on oltava kohdan 4.2.2.3 tai 4.2.2.4 mukainen. Heilurin pään on iskeydyttävä peilin heijastuspinnan puolelle.

- Testi 2: Iskupisteen on oltava kohdan 4.2.2.3 tai 4.2.2.4 mukainen. Heilurin pään on iskeydyttävä peilin heijastuspinnan taakse.

Kun luokkaan II tai III kuuluva taustapeili on kiinnitetty samaan kiinnikkeeseen kuin luokkaan IV kuuluva peili, edellä tarkoitettu testi on suoritettava alemmalle peilille. Testistä vastaava tutkimuslaitos saa kuitenkin toistaa toisen tai molemmat kyseisistä testeistä ylemmälle peilille, jos se sijaitsee alle 2 m korkeudella maanpinnasta.

5. TESTITULOKSET

5.1. Kohdassa 4.2 tarkoitetuissa testeissä heilurin on iskun jälkeen jatkettava heilahdusta siten, että pyörimisakselin ja iskukeskuksen yhdistävä suora linja muodostaa vähintään 20°:n kulman pystysuoraan nähden. Kulman mittaustarkkuuden on oltava ± 1°.

5.1.1. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta tuulilasiin kiinnitettäviin peileihin, joihin testin jälkeen sovelletaan kohdassa 5.2 vahvistettuja vaatimuksia.

5.1.2. Edellytettävä kulma pystysuoraan nähden on alennettu 20°:sta 10°:een kaikille luokkaan II ja IV kuuluville peileille sekä niille luokkaan III kuuluville taustapeileille, jotka on asennettu samoihin kiinnikkeisiin kuin luokkaan IV kuuluvat peilit.

5.2. Jos tuulilasiin kiinnitettävän peilin kiinnike katkeaa kohdassa 4.2 tarkoitetussa testissä, jäljelle jäävä ulkonema voi olla enintään 10 mm jalustasta ja muodon on lisäksi täytettävä kohdassa 1.3 vahvistetut vaatimukset.

5.3. Heijastuspinta ei saa särkyä kohdassa 4.2 kuvattujen testien aikana. Heijastuspinta saa kuitenkin särkyä jonkin seuraavista edellytyksistä täyttyessä:

5.3.1. lasinsirpaleiden on pysyttävä kiinni joko kuoren takaosassa tai kuoreen lujasti kiinnitetyssä pinnassa; lasin osittainen irtaantuminen on sallittua, jos se ulottuu enintään 2,5 mm halkeaman jommallekummalle puolelle. Heijastavan pinnan iskukohdasta saa irrota pieniä siruja;

5.3.2 heijastuspinta on valmistettu turvalasista.

B EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVAT LISÄJÄRJESTELMÄT

1. YLEISET VAATIMUKSET

1.1 Jos käyttäjä tarvitsee säätömahdollisuutta, epäsuoran näkemän tarjoavan järjestelmän on oltava säädettävissä ilman työkaluja.

1.2 Jos epäsuoran näkemän järjestelmä voi tuottaa edellytetyn näkökentän kokonaisuudessaan vain näkökenttää selaamalla, koko prosessi, johon kuuluu selaus, kuvan toisto ja paluu aloitusasemaan, voi kestää enintään 2 sekuntia.

2. EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVAT LISÄJÄRJESTELMÄT, JOIHIN SISÄLTYY PEILEJÄ

Lisäjärjestelmiin, joihin sisältyy peili sovelletaan tämän liitteen osan A vaatimuksia.

3. KAMERA-NÄYTTÖ-TYYPPISET EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVAT JÄRJESTELMÄT

3.1 Yleiset vaatimukset

3.1.1 Kun epäsuoran näkemän tarjoava kamera-näyttö-tyyppinen järjestelmä on asennettu tasaiselle pinnalle, kaikilla osilla, jotka ovat mahdollisessa staattisessa kosketuksessa halkaisijaltaan 165 mm palloon kun kyse on näytöstä ja halkaisijaltaan 100 mm palloon, kun kyse on kamerasta, on oltava vähintään 2,5 mm:n kaarevuussäde 'c'.

3.1.2 Kohdan 3.1.1 mukaiset vaatimukset eivät koske kiinnitysreikien tai -syvennysten reunoja, kun kyseisen kiinnitysreiän tai -syvennyksen halkaisija tai suurin lävistäjä on pienempi kuin 12 mm, jos ne on pyöristetty.

3.1.3 Kameran ja näytön osiin, jotka on valmistettu materiaalista, jonka kovuus on alle 60 Shore A -astetta, ja jotka on asennettu jäykkään kannakkeeseen, sovelletaan kohdan 3.1.1 vaatimuksia vain kannakkeen osalta.

3.2 Toiminnalliset vaatimukset

3.2.1 Kameran on seuraavin edellytyksin tarjottava kontrasti, joka > 0,33:

- päivänvalo (valovoima > 10 lx) ja

- auringon ollessa matalalla sen kuva-alan ulkopuolella, jossa valonlähde toistetaan (olosuhteet EN 12368:n mukaiset) valonlähteen on oltava valovoimaltaan 40 000 lx ja valaistava alue, jota on tarkkailtava 10° kulmassa.

3.2.2 Näytön on toistettava kontrasti > 0,33, kun voimakas valonlähde osuu näyttöruutuun.

3.2.3 Näytön keskimääräistä kirkkautta on voitava säätää joko manuaalisesti tai automaattisesti ympäristön mukaisesti.

3.2.4 Kontrastin mittaukset on tehtävä tämän liitteen lisäyksen 2 mukaisesti.

4. EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVAT VAIHTOEHTOISET JÄRJESTELMÄT

On osoitettava, että järjestelmä täyttää seuraavat vaatimukset:

4.1 Järjestelmän on havaittava spektrin näkyvä osa ja aina toistettava tämä kuva siten, että tulkintaa spektrin näkyväksi osaksi ei tarvita.

4.2 Järjestelmän toimivuus on taattava toimintaolosuhteissa, joissa järjestelmä otetaan käyttöön. Kuvien saamiseen ja niiden esittämiseen käytetyn tekniikan mukaisesti kohtaa 3.2 sovelletaan kokonaisuudessaan tai osittain. Muissa tapauksissa tämä voidaan tehdä osoittamalla ja todistamalla herkkyydeltään kohtaa 3.2 vastaavan järjestelyn avulla, että järjestelmä takaa toiminnan, joka vastaa vaatimuksia tai ylittää ne, sekä osoittamalla että järjestelmässä taataan toimivuus, joka vastaa peili- tai kamera-näyttö-tyyppisten epäsuoran näkemän tarjoavien järjestelmien vaatimuksia tai ylittää ne.

Liitteen II lisäys 1 TESTAUSMENETELMÄ HEIJASTUSKYVYN MÄÄRITTELEMISEKSI

1. MÄÄRITELMÄT

1.1. CIE:n standardin mukainen valaiseva aine A : kolorimetrinen valaiseva aine, joka säteilee täysin lämpötilassa T68 = 2 855,6 K.

1.2. CIE:n standardin mukainen valolähde A : kaasulla täytetty volframihehkulankainen lamppu, jonka värilämpötila vastaa T68 = 2 855,6 K.

1.3. CIE:n standardin 1931 mukainen havaitsija [7] säteilyanturi, jonka kolorimetriset ominaisuudet vastaavat spektrisiä kolmiväriarvoja

>VIITTAUS KAAVIOON>

[7] Määritelmät ovat CIE:n julkaisusta 50 (45), Kansainvälinen Sähkötekniikan Sanasto, Ryhmä 45: Valaistus.

(ks. taulukko).

1.4. CIE:n spektriset kolmiväriarvot : tasaenergisen spektrin osien kolmiväriarvot CIE (XYZ) -järjestelmässä.

1.5. Hämäränäkökyky : normaalin silmän näkökyky sen sopeuduttua valontiheyden tasoon, joka on vähintään useita kandeloita neliömetrille.

2. LAITTEET

2.1. Yleistä

Laitteiden on koostuttava valonlähteestä, testikappaleen kannattimesta, valoanturin sisältävästä vastaanottoyksiköstä, mittarista (ks. kuva 4) sekä välineistä, joilla voidaan estää ulkopuolisen valon aiheuttamat vaikutukset.

Vastaanotin voi sisältää valoa kokoavan pallopinnan helpottamaan käyrien (kuperien) peilien mittaamista (ks. kuva 5).

2.2. Valonlähteen ja vastaanottimen spektraalijakauma

Valonlähteen on koostuttava CIE:n standardin mukaisesta lähteestä A sekä sen yhteydessä olevasta lähivalon sädekimpun muodostavasta optiikasta. Jännitteen vakaajaa suositellaan käytettäväksi pitämään lampun jännitteen vakiona laitteiden käytön aikana.

Vastaanottimessa on oltava valonilmaisin, jonka spektrivaste vastaa CIE:n standardin (1931) mukaisen kolorimetrisen havaitsijan hämärävalontehon funktiota (ks. taulukko). Mitä tahansa muuta CIE:n standardin valaisevaa ainetta täysin vastaavaa valaisevan aineen, suodattimen ja anturin yhdistelmää ja hämäränäkökykyä voidaan käyttää. Käytettäessä vastaanottimessa pallopintaa, on pallopinnan sisäpinta päällystettävä spektrisesti epäselektiivisellä mattavalkoisella (helposti leviävä).

2.3. Geometriset olosuhteet

Tulevan säteen kulman (

>VIITTAUS KAAVIOON>

) ja heijastavan pinnan kohtisuoran välisen kulman on mieluiten oltava 0,44 ± 0,09 rad (25 ± 5°) eikä se saa ylittää toleranssin ylärajaa (toisin sanoen 0,53 rad tai 30°). Anturin akseleiden on muodostettava tämän kohtisuoran kanssa yhtä suuri kulma kuin tulevan säteen kulma (

>VIITTAUS KAAVIOON>

) (ks. kuva 4). Tulevan valon säteen halkaisijan on oltava testipinnan kohdalla vähintään 13 mm. Heijastava säde ei saa olla suurempi kuin valoanturin mittaava alue, sen täytyy peittää vähintään 50 % tällaisesta alueesta, ja sen on peitettävä mahdollisimman samankokoinen alue kuin laitetta kalibroitaessa.

Kun vastaanotinosassa käytetään kokoavaa pallopintaa, pallopinnan halkaisijan on oltava vähintään 127 mm. Näytteen ja tulevan säteen aukkokulmien pallopinnan seinämässä on oltava niin suuria, että ne päästävät tulevat ja heijastuneet säteet kokonaan lävitse. Valoanturi on sijoitettava siten, että saapuva tai heijastunut säde ei suoraan kohdistu siihen.

2.4. Valonilmaisin-osoitinyksikön sähköiset ominaisuudet

Osoittavaan mittariin menevän valonilmaisimen ulostulon on oltava valoherkän alueen intensiteetin lineaarifunktio. Välineissä on oltava nollauksen ja kalibroinnin mahdollistavat sähköiset tai optiset säädöt. Tällaiset säädöt eivät saa kuitenkaan vaikuttaa välineiden lineaarisuuteen tai spektrisiin ominaisuuksiin. Anturi-osoitinyksikön tarkkuuden on oltava ± 2 mitta-alueen suurimmasta arvosta tai ± 10 % näytettävästä lukeman arvosta sen mukaan kumpi arvoista on pienempi.

2.5. Näytteen pidike

Mekanismilla on kyettävä sijoittamaan näytekappale siten, että lähteen ja anturin varsien akselit leikkaavat toisensa heijastuspinnalla. Heijastava pinta voi olla joko peilinäytteen välissä tai molemmilla puolilla sen mukaan onko se ensimmäinen pinta, toinen pinta vai "käännettävä" prismatyyppinen peili.

3. MENETTELY

3.1. Suora kalibrointimenetelmä

Suorassa kalibrointimenetelmässä ilmaa käytetään vertailuvakiona. Menetelmä soveltuu laitteille, jotka on rakennettu siten, että ne voidaan kalibroida 100 %:n pisteessä kääntämällä vastaanotin suoraan valolähteen akselille (ks. Kuva 4).

Joissakin tapauksissa (kuten mitattaessa heikosti heijastavia pintoja) tätä menetelmää käytettäessä voi olla suotavaa käyttää välittäjänä kalibrointipistettä (asteikon 0 ja 100 %:n väliltä). Tällöin optiselle polulle on asetettava tiheyssuodatin, jonka läpäisykyky tunnetaan, minkä jälkeen mittari kalibroidaan näyttämään neutraalin tiheyssuodattimen läpäisykyvyn prosenttiarvoa. Suodatin on poistettava ennen heijastuskyvyn mittauksia.

3.2. Epäsuora kalibrointimenetelmä

Menetelmä soveltuu laitteille, joiden valonlähteen ja vastaanottimen geometria on vakio. Tällöin edellytetään huolellisesti kalibroitua ja ylläpidettyä heijastusvakiota. Vertailuvakion on mieluiten oltava tasainen peili, jonka heijastusarvo on mahdollisimman lähellä näytekappaleiden vastaavia arvoja.

3.3. Tasaisen peilin mittaukset

Tasaisten peilien heijastuskyky voidaan mitata joko suoralla tai epäsuoralla menetelmällä kalibroiduilla laitteilla. Heijastusarvo luetaan suoraan mittarista.

3.4. Käyrien (kuperien) peilien mittaukset

Käyrien (kuperien) peilien heijastuskyvyn mittauksessa tarvitaan laitetta, jonka vastaanotinyksikössä on kokoava pallopinta (ks. kuva 5). Kun laitteen mittari osoittaa vakiopeilille, jonka heijastuskyky on E %, lukemaa ne, voidaan peilille, jonka heijastuskyky on tuntematon, laskea heijastuskyky X % näytön lukeman nx avulla seuraavasta kaavasta:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 4: Heijastusmittari, joka näyttää kahden kalibrointimenetelmän geometrian

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 5: Heijastusmittari, jonka vastaanottimessa on kokoava pallo

Spektrisiä kolmiväriarvoja CIE:n standardin 1931 mukaista kolometristä havaitsijaa varten [8] Tämä taulukko on CIE:n julkaisusta 50 (45) (1970)

[8] Lyhennetty taulukko. Arvot pyöristetään neljään desimaaliin.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Liitteen II lisäys 2 Näytön kirkkauden vähimmäis- ja enimmäisarvon määrittäminen

1. Näytön tuottama vähimmäiskontrastisuhde määritellään ISO:n standardiluonnoksen ISO/DIS 15008 mukaisesti. Siinä kontrasti on määritettävä häiriölähteen vaikutuksen alaisena kulmassa, joka vaihtelee 0°:n ja 90°:n välillä näytön kohtisuoraan tasoon nähden.

On mitattava mustasta ja valkoisesta pinnasta toistetun kuvan valontiheys L (lx). Tämä mittaus tehdään luminenssimittarilla, jonka tarkkuus on ± 5 %. Kontrasti määritetään seuraavalla kaavalla:

>VIITTAUS KAAVIOON>

2. Kontrastin on oltava vähintään 0,33, myös sellaisen häiriölähteen vaikutuksen alaisena, jonka valontiheys on 40 000 lx.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 6: Mittausjärjestelyt

3. Näytön toiminnan todentamiseksi kontrasti mitataan kutakin 15° kohden, eli 0°, 15°, 30°, 45°, 60°, 75° ja 90° kohden. Saadut tulokset kirjataan kaavioon.

Liitteen II lisäys 3 PEILIEN JA EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVIEN LISÄJÄRJESTELMIEN OSAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVAT EHDOT

1. EY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN OSALLE

1.1. Valmistajan on haettava peilin tai epäsuoran näkemän tarjoavan lisäjärjestelmän osan EY-tyyppihyväksyntää.

1.2. Jokaisen peilityypin hakemukseen on liitettävä:

1.2.1. tekninen kuvaus siitä, mille ajoneuvotyypille tai -tyypeille peili tai epäsuoran näkemän tarjoava lisäjärjestelmä on tarkoitettu

1.2.2. riittävän tarkat piirrokset peilin tunnistamiseksi sekä asennusohjeet; piirroksissa on osoitettava ehdotettu paikka tyyppihyväksyntänumerolle sekä lisätunnukselle suhteessa suorakulmioon, joka kuuluu osana EY-tyyppihyväksyntämerkkiin

1.2.3. neljä peiliä; kolme testejä varten ja yksi laboratorion säilytettäväksi myöhemmin mahdollisesti tarvittavia testejä varten. Laboratorio voi pyytää lisänäytekappaleita.

1.3. Jokaisen epäsuoran näkemän tarjoavan lisäjärjestelmätyypin hakemukseen on liitettävä:

1.3.1. järjestelmän tekninen kuvaus, myös havaintokulma ja -etäisyys

1.3.2. jos kyseessä on kamera-monitori-tyyppi, myös

- kontrasti ja valovoima-alue

- häikäisyn korjaus

- näytön suorituskyky

- kuvantoistotaajuus

- näytön kirkkaus.

1.3.3. riittävän tarkat piirrokset järjestelmän tunnistamiseksi sekä asennusohjeet: piirroksissa on osoitettava ehdotettu paikka tyyppihyväksyntänumerolle

1.3.4. jos kyseessä on yhden tai useampia peilejä sisältävä epäsuoran näkemän tarjoava lisäjärjestelmä, neljä näytekappaletta, tai jos kyseessä on muu järjestelmä yksi näytekappale kaikista osista. Laboratorio voi pyytää lisänäytekappaleita.

2. MERKINNÄT

Osan EY-tyyppihyväksyntää varten toimitetuissa peilien tai epäsuoran näkemän tarjoavien lisäjärjestelmien näytekappaleissa on oltava selvästi luettavalla ja pysyvällä tavalla hakijan tavaramerkki tai kaupallinen merkki ja niissä on oltava riittävä tila osan EY-tyyppihyväksyntämerkille; tämän tilan on käytävä ilmi kohdassa 1.2.2 tai 1.3.3 mainituista piirustuksista.

3. EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ

3.1. EY-tyyppihyväksyntä on annettava ja osan tyyppihyväksyntänumero kirjoitettava jokaiselle 1 kohdan mukaisesti toimitetulle peilille tai epäsuoran näkemän tarjoavalla lisäjärjestelmälle, joka täyttää liitteen II vaatimukset.

3.2. Tätä numeroa ei saa antaa toiselle peilityypille tai epäsuoran näkemän tarjoavalle lisäjärjestelmätyypille.

4. MERKINTÄ

4.1. Jokaisessa taustapeilissä tai epäsuoran näkemän tarjoavassa lisäjärjestelmässä, joka vastaa sitä tyyppiä, jolle on tämän direktiivin mukaisesti annettu osan tyyppihyväksyntä, on oltava osan EY-tyyppihyväksyntämerkki.

4.2. EY-tyyppihyväksyntämerkki muodostuu suorakulmiosta, joka ympäröi pientä "e"-kirjainta ja sen jäljessä olevaa osan tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion tunnusnumeroa tai -kirjaimia (1 Saksa, 2 Ranska, 3 Italia, 4 Alankomaat, 5 Ruotsi, 6 Belgia, 9 Espanja, 11 Yhdistynyt kuningaskunta, 12 Itävalta, 13 Luxemburg, 16 Norja, 18 Tanska, 21 Portugali, 23 Kreikka ja 24 Irlanti). Suorakulmion läheisyydessä on oltava myös osan EY-tyyppihyväksyntänumero. Kyseinen numero koostuu tyypille täytetyssä todistuksessa (ks. lisäys 3) olevasta osan tyyppihyväksyntänumerosta, jota edeltävät kaksi numeroa ilmoittavat tämän direktiivin viimeisemmän muutoksen järjestysnumeron osan EY-tyyppihyväksynnän antamispäivänä. Muutoksen järjestysnumero ja todistuksesta ilmenevä tyyppihyväksyntänumero on erotettava tähdellä.

4.3. Osan EY-tyyppihyväksyntämerkissä on oltava lisäksi tunnus I, II, III, IV, V tai VI joka osoittaa mihin luokkaan peilityyppi kuluu, tai tunnus S, jos kyseessä on epäsuoran näkemän tarjoava lisäjärjestelmä. Tämä lisätunnus on sijoitettava sopivaan paikkaan "e"-kirjaimen sisältävän suorakulmion läheisyyteen.

4.4. Osan EY-tyyppihyväksyntämerkki sekä lisätunnus on merkittävä pysyvällä tavalla peilin tai epäsuoran näkemän tarjoavan lisäjärjestelmän kiinteään osaan siten, että se on selvästi luettavissa myös sen jälkeen, kun peili tai epäsuoran näkemän tarjoava lisäjärjestelmä on asennettu ajoneuvoon.

4.5. Jäljempänä esitetään viisi esimerkkiä osan EY-tyyppihyväksyntämerkistä ja lisätunnuksesta.

Esimerkkejä osan EY-tyyppihyväksyntämerkistä ja lisätunnuksesta

Esimerkki 1

>VIITTAUS KAAVIOON>

Edellä olevalla EY-tyyppihyväksyntämerkillä varustettu peili on luokan I peili (sisäpuolinen taustapeili), joka on hyväksytty Ranskassa (e2) numerolla 00*35.

Esimerkki 2

>VIITTAUS KAAVIOON>

Edellä olevalla EY-tyyppihyväksyntämerkillä varustettu peili on luokan II peili (ulkopuolinen taustapeili), joka on hyväksytty Alankomaissa (e4) numerolla 00*187.

Esimerkki 3

>VIITTAUS KAAVIOON>

Edellä olevalla EY-tyyppihyväksyntämerkillä varustettu peili on luokan V peili (lähietäisyyspeili), joka on hyväksytty Kreikassa (e23) numerolla 00*39.

Esimerkki 4

>VIITTAUS KAAVIOON>

a>= 6 mm

Edellä olevalla EY-tyyppihyväksyntämerkillä varustettu peili on luokan IV peili (laajakulma), joka on hyväksytty Italiassa (e3) numerolla 00*1248.

Esimerkki 5

>VIITTAUS KAAVIOON>

Selitys:

Edellä olevalla EY-tyyppihyväksyntämerkillä varustettu epäsuoran näkemän tarjoava järjestelmä on epäsuoran näkemän tarjoava lisäjärjestelmä (S), joka on hyväksytty Alankomaissa (e4) numerolla 00*30.

Liitteen II lisäys 4 PEILIÄ TAI EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVAA LISÄJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUKSEN MALLI

Ilmoitus peilityypin tai epäsuoran näkemän tarjoavan lisäjärjestelmätyypin hyväksynnästä, hyväksynnän epäämisestä, peruuttamisesta tai laajentamisesta // Viranomaisen nimi

Osan EY-tyyppihyväksyntänumero

1. Kauppanimi tai tavaramerkki:

2. Luokka (I, II III IV, V, VI, S) [9]

[9] Tarpeeton yliviivataan.

3. Valmistajan nimi ja osoite:

4. Valmistajan valtuutetun edustajan nimi ja osoite (tarvittaessa):

5. Liitteen II osan A kohdassa 4.1.1 määritelty symboli

>VIITTAUS KAAVIOON>

: kyllä/ei (1)

6. Päivä, jona toimitettu tyyppihyväksyttäväksi

7. Testilaitos

8. Laitoksen testausselosteen päiväys

9. Päivä, jona EY-tyyppihyväksyntä on myönnetty/evätty/peruutettu/laajennettu(1)

10. Paikka:

11. Päiväys:

12. Tämän tyyppihyväksyntätodistuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat, joissa on edellä mainittu tyyppihyväksyntänumero:

(Kuvaavat huomautukset, piirustukset, kaaviot ja kaavakuvat)

Nämä asiakirjat on toimitettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille näiden nimenomaisesta pyynnöstä

Käyttörajoituksia ja/tai asennusehtoja koskevat mahdolliset huomautukset

(Allekirjoitus)

LIITE III VAATIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT PEILIEN JA EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVIEN LISÄJÄRJESTELMIEN ASENTAMISTA AJONEUVOIHIN

YLEISTÄ

1.1. Peilit ja epäsuoran näkemän tarjoavat lisäjärjestelmät on asennettava siten, ettei peili tai epäsuoran näkemän tarjoava lisäjärjestelmä liiku niin, että mitattu näkökenttä huomattavasti muuttuu, tai värähtele siinä määrin, että kuljettaja tulkitsee saadun kuvan väärin.

1.2. Kohdan 1.1 vaatimusten on täytyttävä ajoneuvon liikkuessa nopeudella, joka voi olla enintään 80 % ajoneuvon suurimmasta mitoitusnopeudesta, mutta kuitenkin korkeintaan 150 km/h.

1.3. Jäljempänä määriteltyjen näkökenttien on oltava laajoja kaksisilmäisiä näkökenttiä siten, että kuljettajan silmät ovat liitteen I kohdassa 19 määritellyt "kuljettajan näköpisteet". Näkökentät määritetään, kun ajoneuvo on direktiivin 97/27/EY liitteen I kohdassa 2.5 tarkoitetussa ajokunnossa. Näkökenttien on oltava havaittavissa ikkunoiden lävitse, joiden valonsiirtymiskerroin on vähintään 70 % mitattuna kohtisuoraan ikkunan pintaan nähden.

PEILIT

2. Lukumäärä

2.1. Pakollisten peilien vähimmäismäärä

2.1.1. Jäljempänä 5 kohdassa tarkoitetut näkökentät on saatava aikaan vähimmäismäärällä pakollisia peilejä seuraavassa taulukossa esitetyin tavoin:

>TAULUKON PAIKKA>

2.1.2. Jos kohdassa 5.6 kuvattu etupeilin näkökenttä voidaan saavuttaa liitteen II osan B mukaisesti hyväksytyllä ja tämän liitteen mukaisesti asennetulla epäsuoran näkemän tarjoavalla lisäjärjestelmällä, kyseistä järjestelmää voidaan käyttää etupeilin sijasta.

Jos käytetään kamera-näyttö-järjestelmää, näytössä on esitettävä ainoastaan kohdassa 5.6 kuvattu näkökenttä, kun ajoneuvo liikkuu eteenpäin nopeudella, joka on enintään 30 km/h. Jos ajoneuvo liikkuu suuremmalla nopeudella tai taaksepäin, näytössä voidaan esittää muiden ajoneuvoon asennettujen kameroiden näkökenttä.

2.2 Tämän direktiivin säännöksiä ei sovelleta liitteen I kohdassa 9 määriteltyihin etukulmapeileihin. Tällaiset peilit on kuitenkin asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle, kun ajoneuvo on lastattu sen suurimman sallitun suunnitellun massan mukaisesti.

3. Sijainti

3.1 Peilit on sijoitettava siten, että kuljettaja tavanomaisessa ajoasennossa näkee selvästi taaksepäin tielle ja ajoneuvon sivulle tai sivuille.

3.2. Ulkopuolisten peilien on oltava näkyvissä joko sivuikkunan läpi tai pyyhkimien pyyhkimän tuulilasin osan läpi. Tätä säännöstä ei kuitenkaan rakennesyistä sovelleta:

- M2- ja M3-luokan ajoneuvon matkustajanpuoleisiin ulkopuolisiin peileihin

- N2- ja N3-luokan ajoneuvoihin asennettuihin luokan VI peileihin.

3.3. Jos näkökenttää mitattaessa ajoneuvo on alusta-ohjaamo-kokoonpanossa, ajoneuvon valmistajan on ilmoitettava korin pienin ja suurin leveys, jotka tarvittaessa on osoitettava ohjaamo/korirakenteen leveyttä vastaavilla mallilevyillä. Kaikki testeissä huomioon otetut ajoneuvot ja peilien muodot on esitettävä peilien asennusta koskevassa ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa (ks. Liitteen III lisäys 2).

3.4. Ajoneuvoon vahvistettu kuljettajan puoleinen ulkopuolinen peili on sijoitettava siten, että korkeintaan 55° kulma muodostuu pystysuoran pituusakselin suuntaisen ajoneuvon keskitason ja pystysuoran peilien keskipisteen sekä kuljettajan näköpisteet yhdistävän 65 mm pitkän suoran keskipisteen kautta kulkevan tason väliin.

3.5. Peilit eivät saa ulottua ajoneuvon korin ulkopuolelle olennaisesti enempää kuin on tarpeen kohdassa 5 säädettyjen näkökenttävaatimusten täyttämiseksi.

3.6. Kun ulkopuolisen peilin alin reuna on alle 2 m korkeudella maanpinnasta ajoneuvon ollessa lastattuna suurimpaan sallittuun kokonaispainoonsa, peili ei saa ulottua 250 mm enempää ilman taustapeilejä mitatun ajoneuvon kokonaisleveyden yli.

3.7. Luokkaan V kuuluvat peilit on kiinnitettävä ajoneuvoihin siten, että riippumatta niiden asennosta säädön jälkeen yksikään peilien osa tai niiden kehysten osa ei ole alle 2 m korkeudella maanpinnasta ajoneuvon ollessa lastattuna suurimpaan teknisesti sallittuun massaan.

Näitä peilejä ei saa kuitenkaan asentaa ajoneuvoihin, joiden ohjaamon korkeus estää tämän vaatimuksen täyttymisen.

3.8. Ottaen huomioon kohdan 3.5, 3.6 ja 3.7 vaatimukset taustapeilit voivat ylittää ajoneuvon suurimman sallitun leveyden.

4. Säätäminen

4.1 Kuljettajan on ajoasennostaan kyettävä säätämään sisäpuolista peiliä.

4.2 Kuljettajanpuoleisen ulkopuolisen peilin on oltava säädettävissä ajoneuvon sisäpuolelta oven ollessa kiinni, mutta ikkuna voi olla auki. Peili voi kuitenkin olla lukittavissa asentoonsa ulkopuolelta käsin.

4.3 Kohdan 4.2 vaatimukset eivät koske ulkopuolisia peilejä, jotka voidaan kääntämisen jälkeen palauttaa alkuperäiseen asentoonsa ilman säätöä.

5. Näkökentät

5.1. Sisäpuoliset taustapeilit (luokka I)

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään 20 m leveän tasaisen vaakasuoran tien alueen, jonka keskikohta on pystysuora ajoneuvon pituusakselin suuntainen taso ja joka alkaa 60 m etäisyydeltä ajoneuvon kuljettajan näköpisteiden takaa ja ulottuu taaksepäin horisonttiin asti (kuva 7).

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 7: Luokan I peilin näkökenttä

5.2. Ulkopuoliset päätaustapeilit luokka II

5.2.1 Kuljettajanpuolinen ulkotaustapeili

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään 5 m leveän tasaisen ja vaakasuoran tien osuuden, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman kuljettajanpuolisen pisteen kautta, ja tämä näkökenttä alkaa 30 m kuljettajan näköpisteiden takaa ja ulottuu taaksepäin horisonttiin.

Kuljettajan on lisäksi nähtävä 1 m leveä tien osuus, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman pisteen kautta 4 m kuljettajan näköpisteet lävistävän pystytason takana olevasta pisteestä alkaen (ks. Kuva 8).

5.2.2. Matkustajanpuolinen ulkotaustapeili

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään 5 m leveän tasaisen ja vaakasuoran tien osuuden, joka matkustajan puolella rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman matkustajanpuolisen pisteen kautta, ja tämä näkökenttä alkaa 30 m kuljettajan näköpisteiden takaa ja ulottuu taaksepäin horisonttiin.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 8: Luokan II peilien näkökenttä

5.3. Ulkopuoliset päätaustapeilit luokka III

5.3.1 Kuljettajanpuolinen ulkotaustapeili

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään 4 m leveän tasaisen ja vaakasuoran tien osuuden, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman kuljettajanpuolisen pisteen kautta, ja tämä näkökenttä alkaa 20 m kuljettajan näköpisteiden takaa ja ulottuu taaksepäin horisonttiin (ks. kuva 9).

5.3.2. Matkustajanpuolinen ulkotaustapeili

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään 4 m leveän tasaisen ja vaakasuoran tien osuuden, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman matkustajanpuolisen pisteen kautta, ja tämä näkökenttä alkaa 20 m kuljettajan näköpisteiden takaa ja ulottuu taaksepäin horisonttiin (ks. kuva 9).

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 9: Luokan III peilien näkökenttä

5.4. Ulkopuolinen "laajakulmapeili" (luokka IV)

5.4.1. Kuljettajanpuolinen ulkopuolinen "laajakulmapeili"

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään 15 m leveän tasaisen ja vaakasuoran tien osuuden, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman kuljettajanpuolisen pisteen kautta, ja tämä näkökenttä alkaa vähintään 10 m etäisyydeltä kuljettajan näköpisteiden takaa ja ulottuu 25 m etäisyydelle näköpisteiden taakse.

Kuljettajan on lisäksi nähtävä 4,5 m leveä tien osuus, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman pisteen kautta 1,5 m kuljettajan näköpisteet lävistävän pystytason takana olevasta pisteestä alkaen (ks. kuva 10).

5.4.2. Matkustajanpuolinen ulkopuolinen "laajakulmapeili"

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään 15 m leveän tasaisen ja vaakasuoran tien osuuden, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman kuljettajanpuolisen pisteen kautta, ja tämä näkökenttä ulottuu vähintään 10-25 m kuljettajan näköpisteiden taakse.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 10: Luokan IV laajakulmapeilien näkökenttä

5.5. Ulkopuolinen "lähietäisyyspeili" (luokka V)

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee ajoneuvon sivun suuntaisen tasaisen vaakasuoran tien alueen, jota rajoittavat seuraavat pystysuorat tasot (ks. kuvat 11a ja 11b):

5.5.1. taso, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen pystysuoran keskitason kanssa ja joka lävistää ajoneuvon ohjaamon uloimman pisteen matkustajan puolelta

5.5.2. poikittaissuunnassa taso, joka on kohdassa 5.5.1 tarkoitetun tason kanssa yhdensuuntainen ja joka on 2 m etäisyydellä tämän tason edessä

5.5.3. takana taso, joka on kuljettajan näköpisteiden kautta kulkevan pystysuoran tason kanssa yhdensuuntainen ja joka on 1,75 m etäisyydellä tämän tason takana,

5.5.4. edessä taso, joka on kuljettajan näköpisteiden kautta kulkevan pystysuoran tason kanssa yhdensuuntainen ja joka on 1 m etäisyydellä tämän tason edessä Jos ajoneuvon puskurin etureunan kautta kulkeva poikittainen pystysuora taso on alle 1 m etäisyydellä kuljettajan näköpisteiden kautta kulkevan pystysuoran tason edessä, näkökentän on rajoituttava tähän tasoon.

5.5.5. Jos kuvassa 11 tarkoitettu näkökenttä voidaan saada aikaan luokan IV laajakulmapeilin näkökentän ja luokan VI etupeilin näkökentän yhdistelmällä, luokan V lähietäisyyspeilin asentaminen ei ole pakollista.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 11a ja 11b: Luokan V lähietäisyyspeilin näkökenttä

5.6 Etupeili (luokka VI)

5.6.1. Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään tasaisen ja vaakasuoran tien osuuden, jota rajoittaa

- poikittainen pystysuora taso, joka lävistää ajoneuvon uloimman pisteen ohjaamon edessä

- poikittainen pystysuora taso, joka on 2 000 mm ajoneuvon edessä

- ajoneuvon suuntainen pystysuora taso, joka yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman kuljettajanpuolisen pisteen kautta

- ajoneuvon suuntainen pystysuora taso, joka yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee 2 000 mm etäisyydellä ajoneuvon kuljettajan puolen vastaisen puolen uloimmasta pisteestä

Tämän näkökentän etuosa voidaan pyöristää kuljettajan puolen vastaiselta puolelta 2 000 mm säteellä (ks. Kuva 12).

Etupeilejä koskevat säännökset ovat pakollisia luokkien N2 ja N3 etuohjaamoajoneuvoissa (jotka on määritelty direktiivin 70/156/ETY liitteen I (a) alaviitteessä (Z))

Jos näihin luokkiin kuuluvat ajoneuvot, joissa on konepellin osalta muita rakenteellisia ominaisuuksia, eivät täytä näitä vaatimuksia etupeilin avulla, on käytettävä kamera-näyttö-järjestelmää. Jos kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei tarjoa riittävää näkökenttää, on käytettävä jotakin muuta havaintojärjestelmää. Tällaisen järjestelmän on kyettävä havaitsemaan kuvassa 12 määritellyllä kentällä kohde, jonka korkeus on 50 cm ja läpimitta 30 cm.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 12: Luokan VI etupeilien näkökenttä

5.6.2. Luokan VI etupeili ei kuitenkaan ole pakollinen, jos kuljettaja voi nähdä, kun otetaan huomioon A-pilarien muodostama este, suoran linjan, joka on 300 mm ajoneuvon edessä ja 1 200 mm korkeudella tienpinnan yläpuolella ja joka sijaitsee seuraavien tasojen välissä: ajoneuvon suuntainen pystysuora taso, joka yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman kuljettajanpuoleisen pisteen kautta, sekä ajoneuvon suuntainen pystysuora taso, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee 900 mm etäisyydellä ajoneuvon kuljettajan puolen vastaisen puolen uloimmasta pisteestä.

5.7. Jos peili koostuu useista eri kaarevuussäteisistä heijastuspinnoista tai jos heijastuspintojen välissä on kulmia, vähintään yhden heijastuspinnan on täytettävä kyseisen peilityypin näkökentälle ja mitoille (ks. Liitteen II kohta 2.2.2) vahvistetut vaatimukset.

5.8. Esteet

5.8.1. Sisäpuoliset taustapeilit (luokka I)

Näkökenttää voivat rajoittaa niskatuet ja laitteet, erityisesti häikäisysuojat, takalasin pyyhkimet ja luokan S3 jarruvalaisimet tai korin osat, kuten takaovien ikkunapilarit, sillä edellytyksellä, että nämä laitteet yhdessä rajoittavat vahvistettua näkökenttää enintään 15 % projisoituna tasolle, joka on kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden. Näkökentän rajoittuminen mitataan siten, että niskatuet on asetettu niiden alimpaan asentoon ja häikäisysuojat on käännetty ylös.

5.8.2. Ulkopuoliset peilit (luokat II, III, IV, V ja VI)

Edellä määriteltyä näkökenttää rajoittavaa ajoneuvon koria tai joitakin sen osia, kuten muita peilejä, oven kahvoja, äärivaloja, vilkkuja ja takapuskureita tai heijastavien pintojen pesulaitteita ei oteta huomioon, jos niiden osuus määritellyn näkökentän rajoittumisesta on enintään 10 %.

5.9. Testimenettely

Näkökenttä on määriteltävä asettamalla näköpisteiden paikalle tehokkaat valonlähteet ja tutkimalla pystysuoralle pinnalle heijastunutta valoa. Myös muita vastaavia menetelmiä voidaan käyttää.

EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVAT LISÄJÄRJESTELMÄT

6. Epäsuoran näkemän tarjoavan järjestelmän suorituskyvyn on oltava sellainen, että merkittävä kohde voidaan havaita kuvatussa näkökentässä, kun otetaan huomioon merkittävän havainnon käsite.

7. Epäsuoran näkemän tarjoavan järjestelmän asentamisesta aiheutuva kuljettajan näkökentän rajoittuminen on pidettävä mahdollisimman vähäisenä.

8. Kamera-näyttö-järjestelmien osalta näkökentän rajoittuminen määritetään tämän liitteen lisäyksessä 1 annettua menettelyä käyttämällä.

9. Näytön asennusta koskevat vaatimukset

Näytön katselusuunnan on oltava likimain sama kuin pääpeilin katselusuunta.

Liitteen III lisäys 1 Havaintoetäisyyden laskeminen

1. PEILITYYPPI

Peilillä saavutettava havaintoetäisyys riippuu määritetyn merkittävän kohteen koosta, silmän erottelukyvyn kynnysarvosta käyttöolosuhteissa (kerrottuna kasvavalla kertoimella) sekä järjestelmässä saatavilla olevasta suurennuskyvystä.

1.1. Suurennus

1.1.1. Epäsuoran näkemän tarjoavan peilityyppisen järjestelmän keskimääräinen kohtisuora suurennuskyky Vbl saadaan seuraavasta kaavasta:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

R - heijastavalta pinnalta mitattu kaarevuussäde (mm); määritetään liitteen I lisäyksen 1 mukaisesti

w - peilin leveys (mm); sellaisen suorakaiteen leveys, jonka korkeus on 4 cm ja joka voidaan juuri kuvata peilipinnalla

(m - näkökulma peilin läpi (°)

Vbl - suurten etäisyyksien lähestymäsuurennus (m/m)

( - tarkkailijan silmien näkökulma (°)

x - tarkkailijan silmien ja peilin etäisyys (mm); tekniselle tutkimuslaitokselle on toimittava piirustus, josta käy ilmi valmistajan määrittämä asennuspaikka.

1.1.2. Epäsuoran näkemän tarjoavan peilityyppisten järjestelmien vääristymä

1.1.2.1 Peilitason keskipisteen ja näkökentän keskipisteen yhdistävän suoran sekä kohtisuoraan peilitason keskipisteeseen kohdistuvan peilin vektorin kulma ( määritetään toimitetusta piirustuksesta.

1.1.2.2 Peilin todellinen suurennus sen keskipisteessä on:

Vw = Vbl.cos(()

jossa

Vw suuren etäisyyden todellinen suurennus (m/m)

Vbl suuren etäisyyden todellinen suurennus kohtisuoraan (m/m)

( näkösuunnan ja peilin kohtisuoran välinen kulma (°)

1.1.2.3 Peilin vähimmäissuurennus on määritettävä lisäämällä kulmaan ( puolet peilin avautumiskulmasta (sh.

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

(sh puolet peilin avautumiskulmasta (°)

w peilin leveys (mm); sellaisen suorakaiteen leveys, jonka korkeus on 4 cm ja joka voidaan juuri kuvata peilipinnalla

R heijastavalta pinnalta mitattu kaarevuussäde (mm); määritetään liitteen I lisäyksen 1 mukaisesti.

1.1.2.4 Peilijärjestelmän tuottama vähimmäissuurennus on määritettävä seuraavasti:

Vw,min = Vbl.cos((+(sh)

jossa

Vw,min todellinen vähimmäissuurennus (m/m)

Vbl pitkän etäisyyden todellinen suurennus kohtisuoraan (m/m)

( kulma näkemäsuunnan ja peilin kohtisuoran välillä (°)

1.2. Havaintoetäisyyden määrittäminen

Kuvan havaintoetäisyys peilin keskipisteessä määritellään seuraavasti:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

rdm havaintoetäisyys peilin keskipisteestä (m)

Do merkittävän kohteen koko: 0,8 (m)

Vw suuren etäisyyden todellinen suurennus (m/m)

(eye tarkkailijan erottelukyvyn kynnysarvo (kaariminuuttia)

Tähän liittyy saatu suurennus järjestelmän peilipinnan keskipisteessä. Kauempana kuljettajasta olevien kuvapisteiden suurennus on vähäisempi. Havaintoetäisyys - kun kyseessä ovat kuperat peilit näkökentän etummaisessa reunassa - määritellään korvaamalla arvo Vw arvolla Vw, min:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

rd havaintoetäisyys (m)

Do merkittävän kohteen koko: 0,8 (m)

Vw,min suuren etäisyyden todellinen suurennus (m/m)

(eye tarkkailijan erottelukyvyn kynnysarvo (kaariminuuttia)

2. KAMERA-NÄYTTÖ-TYYPPI

2.1. Kameran erottelukyvyn kynnysarvo

Kameran erottelukyvyn kynnysarvo määritetään kaavalla:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

(c - kameran erottelukyvyn kynnysarvo (kaariminuuttia)

(c - kameran näkökulma (°)

Nc - kameran videojuovien lukumäärä

Valmistaja ilmoittaa arvot (c ja Nc

2.2. Näytön merkittävän katseluetäisyyden määrittäminen

Monitorin mittojen ja ominaisuuksien mukaisesti sitä varten voidaan laskea etäisyys, jolla havaintoetäisyys riippuu ainoastaan kameran suorituskyvystä. Tämä merkittävä katseluetäisyys rm,c määritellään seuraavasti:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

rm,c - merkittävä katseluetäisyys (m)

Hm - näytön kuvakorkeus (m)

Nm - näytön videojuovien lukumäärä

(eye - tarkkailijan erottelukyvyn kynnysarvo (kaariminuuttia)

Luvulla 60 muunnetaan kaariminuutit asteiksi.

Valmistajan on ilmoitettava Hm, Nm ja Dm.

(eye = 8

2.3. Havaintoetäisyyden määrittäminen

2.3.1. Tilanne, jossa havaintoetäisyyden enimmäisarvo on merkittävällä katseluetäisyydellä. Kun silmän ja näytön välinen etäisyys on asennussyistä pienempi kuin merkittävä katseluetäisyys, suurin saavutettavissa oleva havaintoetäisyys määritetään seuraavasti:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

rd - havaintoetäisyys [m]

Do - kohteen halkaisija [m]

¢ - kynnysarvon kasvukerroin

(c , (c ja Nc kohdan 2.1 mukaisesti D0 = 0,8 m ¢ = 8

2.3.2. Tilanne, jossa havaintoetäisyys on suurempi kuin merkittävä katseluetäisyys. Kun silmän ja näytön välinen etäisyys on asennussyistä suurempi kuin merkittävä katseluetäisyys, suurin saavutettavissa oleva havaintoetäisyys määritetään seuraavasti:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

rm - katseluetäisyys näyttöön(m)

Dm - näyttöruudun lävistäjä (tuumaa)

Nm - näytön videojuovien lukumäärä

(c ja Nc kohdan 2.1 mukaisesti Nm, ja (eye kohdan 2.2 mukaisesti

3. TOISSIJAISET TOIMINNALLISET VAATIMUKSET

Asennusolosuhteissa selvitetään täyttääkö järjestelmä kokonaisuudessaan edelleen liitteessä II luetellut toiminnalliset vaatimukset, erityisesti häikäisyn korjauksen sekä näytön kirkkauden enimmäis- ja vähimmäistason osalta. On myös selvitettävä, missä määrin häikäisyn korjausta käytetään, sekä se kulma, jossa auringonvalo voi osua näyttöön, ja näitä on verrattava vastaaviin järjestelmämittauksista saatuihin testituloksiin.

Tämä voidaan tehdä tietokoneavusteisesti luodun mallin pohjalta ja näin määrittää valon kulmat, kun järjestelmä on asennettu asianmukaiseen ajoneuvoon, tai tarvittavat mittaukset voidaan suorittaa liitteen II osan B kohdassa 3.2 kuvatussa ajoneuvossa.

--------------------

Liitteen III lisäys 2 Lisäys peilien ja täydentävän näkemän tarjoavien lisäjärjestelmien asennusta koskevaan ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistukseen

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetun neuvoston direktiivin 70/156/ETY 4 artiklan 2 kohta ja 10 artikla // Viranomaisen nimi

EY-tyyppihyväksyntänumero

Laajentaminen [10]

[10] Ilmoittakaan tarvittaessa, onko kyseessä alkuperäisen EY-tyyppihyväksynnän ensimmäinen, toinen jne. laajentaminen.

1. Ajoneuvon kauppanimi tai tavaramerkki:

2. Ajoneuvotyyppi:

3. Ajoneuvoluokka (M1, M2, M3, N1 <= 2 t, N1, N2, N3) [11]

[11] Tarpeeton yliviivataan.

3.1. Luokan N3 ajoneuvo: jäykkä kuorma-auto / perävaunu / puoliperävaunu [11]

4. Ajoneuvon valmistajan nimi ja osoite:

5. Valtuutetun edustajan nimi ja osoite (tarvittaessa)

6. Peilien ja epäsuoran näkemän tarjoavien järjestelmien kauppanimi tai tavaramerkki sekä osan tyyppihyväksyntänumero:

7. Pelien ja epäsuoran näkemän tarjoavien järjestelmien luokka tai luokat (I, II, III, IV, V, VI, S) (2)

8. Ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän alan laajentaminen seuraavaan peilityyppiin ja epäsuoran näkemän tarjoavaan lisäjärjestelmään

9. Kuljettajan istuma-asennon R-pisteen toteamispäivä

10. Korin enimmäis- ja vähimmäisleveydet, joiden osalta peilille ja epäsuoran näkemän tarjoavalle lisäjärjestelmälle on myönnetty tyyppihyväksyntä (jos kyseessä on liitteen III kohdassa 3.3 tarkoitettu alusta/ohjaamo-rakenne):

11. Päivä, jona ajoneuvo on toimitettu tyyppihyväksyttäväksi

12. Vaatimustenmukaisuuden tarkastamisesta EY-tyyppihyväksyntää varten vastaava tutkimuslaitos:

13. Tutkimuslaitoksen antaman testausselosteen päiväys:

14. Tutkimuslaitoksen antaman testausselosteen numero:

15. EY-tyyppihyväksyntä on myönnetty/evätty peilien ja epäsuoran näkemän tarjoavien lisäjärjestelmien asentamisen osalta [12]

[12] Tarpeeton yliviivataan.

16. EY-tyyppihyväksyntä on myönnetty/evätty peilien ja epäsuoran näkemän tarjoavien lisäjärjestelmien asentamisen osalta [12]

17. Paikka:

18. Päiväys:

19. Allekirjoitus:

20. Tämän todistuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat, joissa on edellä mainittu tyyppihyväksyntänumero:

- piirustukset, joista käy ilmi peilien ja epäsuoran näkemän tarjoavien lisäjärjestelmien asennus

- piirustukset ja kuvat, joista käyvät ilmi rakenteen sen osan asennuspaikat ja ominaisuudet, johon peilit ja epäsuoran näkemän tarjoavat lisäjärjestelmät asennetaan

- yleisnäkymä edestä, takaa ja matkustamosta siten, että peilien ja epäsuoran näkemän tarjoavien lisäjärjestelmien asennuspaikat näkyvät

Nämä asiakirjat on toimitettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille näiden nimenomaisesta pyynnöstä

LIITE IV

6 ARTIKLASSA TARKOITETTU VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 71/127/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna // Tämä direktiivi

1 artikla

2 artikla

3 artikla

4 artikla

5 artikla

6 artikla

7 artikla

8 artikla

9 artikla

10 artikla

11 artikla

liite I

liitteen I lisäys 1

lisäys 2 liitteen I

liite II

- // 1 artikla

2 artikla

3 artikla

4 artikla

5 artikla

6 artikla

7 artikla

8 artikla

liite I

liitteen I lisäys 1

lisäys 2 liitteen I

liite II, A

liite II, B

liitteen II lisäys 1

liitteen II lisäys 2

liitteen II lisäys 3

liite III

liitteen III lisäys

- // liitteen II lisäys 1

liitteen II lisäys 2

liitteen II lisäys 3

liitteen II lisäys 4

liite III

liitteen III lisäys 1

liitteen III lisäys 2

liite IV

52001PC0811