52001DC0605

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta /* KOM/2001/0605 lopull. */


KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE RISKIPÄÄOMAA KOSKEVAN TOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

TIIVISTELMÄ

Tässä tiedonannossa raportoidaan riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä vuonna 2000 ja vuoden 2001 alussa. Raportti on lajissaan kolmas ja se on laadittu toimintasuunnitelman toteuttamisen ollessa puolivälissä. Riskipääomaa koskeva toimintasuunnitelma hyväksyttiin vuonna 1998 ja se on määrä saada päätökseen vuonna 2003.

Euroopan riskipääomamarkkinat kehittyivät vuonna 2000 loistavasti, etenkin siemen- ja käynnistysvaiheen rahoituksen osalta, jotka ovat perinteisesti olleet rahoituskierron heikoimpia linkkejä. Ala on kasvanut Euroopassa ja lisäksi sen ammattitaito ja organisaatio ovat kehittyneet. Kasvua todettiin kaikissa jäsenvaltioissa, vaikka niiden välillä onkin yhä merkittäviä eroja. Nämä kuvastavat yleiseurooppalaisten markkinoiden suhteellisen laajaa pirstoutuneisuutta. Vahvasta kehityksestään huolimatta Euroopan markkinat ovat Yhdysvaltain markkinoihin verrattuna edelleen pienet, joten Euroopassa on vielä paljon tehtävää. Osakemarkkinoiden lasku, joka alkoi vuonna 2000 ja kiihtyi vuonna 2001, talouskasvun hidastuminen sekä ympäröivän maailman epävarmuus, jota Yhdysvaltain dramaattiset tapahtumat syyskuun 11. päivänä 2001 vielä lisäsivät, vaikuttavat kielteisesti pääomasijoittamisen kasvuun. Tämä saattaa vaikuttaa suhteettoman siemen ja käynnistysvaiheen sijoituksiin. Tämän hetkisten markkinavaikeuksien ja Yhdysvaltojen pitkän etumatkan pitäisikin kannustaa entisestään nopeuttamaan riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa.

Asianmukaisen säännöskehyksen laatimista riskipääoman käytön kehittämiseksi on jatkettu erityisesti rahoitustoimenpiteiden alalla, jossa päätöksenteon painopistettä on siirretty komissiolta jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin suuntaan. Tärkeillä aloilla on edelleen monia vaikeuksia, kuten kohtuuhintaisen koko EU:ssa voimassa olevan patentin puuttuminen tai koko joukko verotuksellisia esteitä, jotka ovat usein luonteeltaan syrjiviä ja pystyvät viivästyttämään entisestään riskipääoman todellisten yhtenäismarkkinoiden syntymistä. Euromääräisten seteleiden ja kolikoiden piakkoin toteutuva käyttöönotto lisää paineita poistaa jäljellä olevat rajojen ylittämisen esteet.

Eurooppalaisen yritystoiminnan kehittäminen ja edistäminen on ensisijainen tavoite, jonka saavuttamiseksi on ennen kaikkea järjestetty konferensseja ja työpajoja sekä toteutettu koulutusohjelmia ja valiokäytänteiden vaihtoa. Kulttuuristen esteiden poistaminen on vaikeaa, ja viime vuosien myönteisestä kehityksestä huolimatta ohjelmien kestoa on pidennettävä. Ala, jolla yritystoiminnan kehittämispyrkimyksiä saattaisi olla mahdollista toteuttaa kaikkein kustannustehokkaimmin, on tutkimus ja kehittäminen. Lissabonin Eurooppa-neuvostossa asetettiin tavoitteeksi maailman tehokkaimmin toimivan talousalueen luominen tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Suunnitelman toteutuminen edellyttää tehokkaiden ja dynaamisten tutkimus- ja kehittämisohjelmien avulla pitkälle kehitettyjen tekniikkojen ja niihin liittyvien sovellusten luomista, levittämistä ja kaupallistamista. Jotta tutkijoiden työ voitaisiin hyödyntää täydellisesti, heitä on tärkeä rohkaista kehittämään innovointikykyään ja kaupallista vastakaikua saavia tuotteita. Uuden tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelman nopeaa hyväksymistä on tästä syystä pidettävä ensisijaisena poliittisena tavoitteena.

Julkisen rahoituksen alalla on tehty tärkeitä uudistuksia, jotka parantavat yhteisön riskipääomamarkkinoiden yleistä tehokkuutta. Komissio on selkeyttänyt valtiontukia koskevaa politiikkaansa, EIR on vahvistanut asemaansa riskipääomista vastaavana EIP-ryhmän osana ja määritellyt tarkasti tämän asemansa, EIP-ryhmä ja komissio ovat allekirjoittaneet yhteisen muistion T&K-toimintojen rahoittamisesta, riskipääoman merkitys aluekehityksessä lisääntyy ja joitakin yhteisön välineiden käyttö on kohdennettu aikaisempaa selvemmin alkuvaiheen rahoitukseen.

Kaiken kaikkiaan riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman kaikilla aloilla on tapahtunut edistystä. Jotta Eurooppa voisi Lissabonissa suunnitellulla tavalla saavuttaa johtavan aseman maailmassa, pitkän aikavälin toimintaa on kuitenkin jatkettava paljon päättäväisemmin monilla riskipääomaan liittyvillä rintamilla.

1. JOHDANTO

Sen jälkeen, kun kesäkuussa 1998 Cardiffissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman [1], sen edistymisestä on laadittu kaksi vuotuista seurantaraporttia [2]. Tässä asiakirjassa keskitytään vuoden 2000 ja vuoden 2001 alun kehitykseen. EU:n valtiovarainministerien neuvoston 7. Marraskuuta 2000 pitämän kokouksen tulosten sekä Tukholman ja Göteborgin huippukokousten päätelmien pohjalta tässä arvioidaan (lähinnä kvalitatiivisesti) jo saavutettua edistymistä ja verrataan tilannetta pääkilpailijaan, Yhdysvaltoihin. Koska riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman on määrä olla toteutettu vuoteen 2003 mennessä, tämä asiakirja on samalla suunnitelman puolivälin tarkastelu. // Riskipääomaa koskevan toiminta suunnitelman puolivälin arviointi valmis

[1] Perustuen komission tiedonantoon "Riskipääoma: Avain työpaikkojen luomiseen Euroopan unionissa", SEC(1998) 552, huhtikuu 1998.

[2] KOM(1999) 493, 20.10.1999 ja KOM(2000) 658, 18.10.2000.

Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman mukaiset toimet riskipääomamarkkinoiden esteiden poistamiseksi kuuluvat käynnissä oleviin rakenneuudistuksiin ja auttavat tehostamaan yhteisön tuote- ja pääomamarkkinoita. Riskipääomaa koskevasta toimintasuunnitelmasta laaditun viimevuotisen seurantaraportin päätelmiä vastaavasti talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin vuosille 2001-2002 kuuluu suosituksia EU:n riskipääomamarkkinoiden kehittämiseksi. Jäsenvaltiot raportoivat myöhemmin tänä vuonna yleisten ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon edistymisestä samalla, kun ne esittävät Cardiffin prosessiin kuuluvan rakenneuudistuksen edistymistä koskevat kansalliset raporttinsa. // Riskipääomaa koskeva toiminta suunnitelma kuuluu EU:n käynnissä oleviin taloudellisiin rakenne uudistuksiin

Tämän tiedonannon on laatinut komission yksiköiden yhteinen ad hoc -työryhmä, jossa myös EIP:n ja EIR:n edustajat olivat mukana, ja työn aikana kuultiin myös pääomasijoittajia edustavaa EVCA:ta. // Yksiköiden välinen ad hoc -työryhmä

Raportin 2 osassa kuvataan ja analysoidaan markkinoiden kehittymistä aivan lähitulevaisuuden näkymät mukaan lukien. Raportin 3 osassa paneudutaan meneillään olevaan rahoitusta ja muuta kuin rahoitusta koskevaan lainsäädäntötyöhön. Riskipääoman kannalta merkittäviä verotuksellisia kysymyksiä käsitellään 4 osassa. Yrittäjyyteen liittyvää ja erityisesti tutkimusta ja kehitystä koskevaa kehitystä kuvataan 5 osassa. Raportin 6 osassa tarkastellaan julkisen rahoituksen alalla otettuja merkittäviä kehitysaskeleita ja 7 osassa esitetään edistystä koskevia yleisiä päätelmiä. //

2.Markkinoiden kehittyminen

3. Puitteet

4. Verokysymykset

5. Yrittäjyys

6.Julkinen rahoitus

7. Päätelmät

2. MARKKINOIDEN KEHITTYMINEN

2.1. Pääomarahoitus vuonna 2000 //

Riskipääomasijoitusten kokonaismäärä Euroopassa [3] yrityskehityksen siemen-, käynnistys-, laajentamis- ja jälleenhankintavaiheen rahoitus mukaan lukien, kasvoi huimasti vuoden 1999 noin 10 miljardista eurosta (0,14 prosenttia BKT:sta) vuoden 2000 yli 19,6 miljardiin euroon (0,23 prosenttia BKT:sta), mikä merkitsi jatkoa muutaman aikaisemman vuoden kehitykselle (kuvio 1). Tämä trendi johtui yksittäisten sijoitusten keskimääräisen koon kasvusta (1,6 miljardista eurosta vuonna 1999 2,3 miljardiin euroon vuonna 2000) ja sijoitusten lisääntymisestä 30 prosentilla sekä sijoitusten kohteena olevien yritysten lukumäärän lisääntymisestä 35 prosentilla. // Riskipääoma sijoitusten kasvu jatkuu nopeana

[3] Vuosi 2000 oli epätasainen kausi, joka alkoi ylikuumenneilla markkinoilla ja päättyi laskevien markkinoiden vallitessa, mikä aloitti (mahdollisesti pitkään jatkuvan) epävarmuuden kauden. Tässä esitetyt luvut perustuvat kokonaismääriin, eivätkä siksi ilmennä markkinatunnelman vaihteluja vuoden aikana. Luvut ovat peräisin tutkimuksesta, jonka PWC (PriceWaterhouseCoopers) on laatinut EVCA:n toimeksiannosta ja joka on julkaistu EVCA:n vuosikirjassa 2001.

>VIITTAUS KAAVIOON>

//

Siemen- ja käynnistysvaiheen sijoitusten kokonaismäärä kasvoi vuoden aikana vielä nopeammin, lähes 115 prosenttia 6,4 miljardiin euroon. Vain kaksi vuotta sitten tämä luku vastasi riskipääomasijoitusten kokonaismäärää. Lisäksi käynnistysvaiheen sijoitukset yli kaksinkertaistuivat ja edustivat 29 prosenttia riskipääomasijoitusten yhteenlasketusta määrästä (kuvio 2) sekä 38 prosenttia sijoitusten lukumäärästä. Näiden sijoitusten kasvu johtui pikemminkin yksittäisten pääomasijoitusten määrän lisääntymisestä (ennätykselliset 1 121) kuin niiden koon kasvusta. // Painopiste siirtyy alkuvaiheen sijoituksiin

Useimmat sijoitusten kohdeyrityksistä olivat pieniä (alle 100 työntekijää), ja 45 prosenttia kaikista pääomasijoituksista (private equity, mukaan lukien toimivan johdon yritysostot, jotka ovat sijoituksina tavallisesti keskimääräistä suurempia) tehtiin yrityksiin, jotka työllistivät sijoitushetkellä alle 20 henkilöä. // Pääoma-sijoitukset keskittyivät pieniinyrityk-siin

Tulevien riskipääomasijoitusten rahoittamiseksi hankittiin varoja vuonna 2000 lähes 20 miljardia euroa, kun vastaava määrä vuonna 1999 oli 11,5 miljardia euroa. Rahastonhoitajat arvioivat, että tästä kokonaismäärästä lähes 9 miljardia euroa kohdistettaisiin alkuvaiheen sijoituksiin (vuonna 1999 niihin käytettiin alle 5,5 miljardia euroa) ja noin 14 miljardia euroa huipputekniikan alalla toimivien yritysten sijoituksiin (alku- ja laajentamisvaiheen sijoituksina). // Rahoitus lähes kaksin-kertaistui vuonna 2000

Rahoituslähteiden joukossa institutionaalisten sijoittajien määrä kasvaa. Vuonna 2000 eläkerahastot yli kaksinkertaistivat osuutensa edellisvuoteen verrattuna ja olivat ensimmäistä kertaa suurin yksityinen pääomarahoituksen lähde (24 prosenttia) syrjäyttäen pankit (22 prosenttia), ja vakuutusyhtiöiden osuus oli 13 prosenttia. On kuitenkin huomattava, että merkittävä osa näistä eläkerahastojen sijoituksista oli yhdysvaltalaisten eläkerahastojen sijoituksia erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan pääomasijoitusyrityksiin. //

Institutio naalinen sijoittaminen lisääntyy

>VIITTAUS KAAVIOON>

//

Euroopan riskipääomamarkkinat keskittyvät nyt aikaisempaa vähemmän toimivan johdon yritysostoihin ja kattavat laajemmin yrityksen eri kehitysvaiheet. Vaikka Euroopan markkinat ovat kasvaneet, ne ovat yhä pienet verrattuna Yhdysvaltain markkinoihin, joilla sijoitusten määrä ylitti 74 miljardia euroa vuonna 2000 (120 prosentin kasvu edellisestä vuodesta) ja vastasi 0,7 prosenttia BKT:sta. Tästä noin 28 miljardia euroa (37 prosenttia) oli alkuvaiheen sijoituksia. Ne yksin ylittävät Euroopan riskipääomasijoitusten kokonaismäärän ja ovat yli nelinkertaiset verrattuna Euroopan alkuvaiheen sijoituksiin. // Markkinat ovat kehittyneet ja kypsyneet

Yhdysvaltain etumatka säilyi

EU:n yhteenlasketut luvut vuodelta 2000 osoittavat riskipääomasijoitusten merkittävää kasvusuuntausta kaikissa jäsenvaltioissa. Myös Belgiassa siemen- ja käynnistysvaiheen sijoitukset kasvoivat merkittävästi, mutta kokonaismäärä ei edellisvuoden poikkeuksellisen nopean kasvun vuoksi lisääntynyt yhtä paljon. Suurimmilla kansallisilla markkinoilla (Yhdistyneessä kuningaskunnassa) rahastot yli kaksinkertaistivat riskipääomasijoituksensa, jotka ylittivät 6 miljardia euroa [4]. Yllättävänä kehityspiirteenä oli, että käynnistysvaiheen sijoitukset seitsenkertaistuivat ja siemenpääoman määrä lisääntyi merkittävästi, mikä vähensi suhteellisesti perinteistä toimivan johdon yritysostojen rahoittamiseen keskittynyttä sijoittamista. Saksalaisten rahastojen pääomasijoitukset kasvoivat 3,9 miljardiin euroon, mikä merkitsee lähes 50 prosentin kasvua. Siemenvaiheen sijoitusten määrä kaksinkertaistui ja käynnistysvaiheen sijoitukset lisääntyivät merkittävästi. Myös Ranskassa riskipääomasijoitukset lähes kaksinkertaistuivat (3,3 miljardiin euroon), ja käynnistysvaiheen sijoitukset lisääntyivät lähes yhtä nopeasti. Riskipääomasijoitusten määrä kasvoi huomattavasti myös Alankomaissa (yli 1,5 miljardilla eurolla), missä niiden osuus BKT:sta oli 0,39 prosenttia, eli lähes sama kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja Italiassa, missä riskipääomasijoituksia tehtiin 1,6 miljardilla eurolla (lähes kolminkertaisesti vuoden 1999 määrä). Tähän sisältyy käynnistysvaiheen sijoitusten nelinkertaistuminen, vaikka pääomasijoitusten suhde Italian BKT:hen onkin edelleen vaatimattomat 0,14 prosenttia. Suomen ja Ruotsin markkinat, jotka ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina, jatkoivat kasvuaan. Ruotsissa merkittävin kasvu vuoden 2000 aikana tapahtui kuitenkin toimivan johdon yritysostojen alalla (75 prosenttia uusien sijoitusten määrästä). Muissa jäsenvaltioissa sekä pääomasijoitusten määrät että niiden osuudet BKT:sta jäivät kasvustaan huolimatta alhaisiksi (kuvio 3). // Euroopan maiden välillä edelleen eroja

[4] Nämä luvut ja kaikki jäsenvaltioita koskevat luvut tarkoittavat rahastojen kotimarkkinoillaan tekemiä sijoituksia. Ne eivät sisällä sijoituksia, jotka on tehty muihin Euroopan maihin tai kolmansiin maihin (erityisesti Yhdysvaltoihin). Vaikka yleiseurooppalaiset ja Euroopan ulkopuoliset sijoitukset ovat lisääntyneet, lukumääräisesti yli neljä viidesosaa ja rahamääräisesti noin kolme neljäsosaa kaikista pääomasijoituksista (private equity) tehdään edelleen kotimaahan.

>VIITTAUS KAAVIOON>

//

Kaiken tämän taustalla on Euroopan pääomasijoitus- ja riskipääoma-ala, joka nyt suurempi, kehittyneempi ja kypsempi kuin koskaan ennen. Kasvun tukena on myös merkittävä joukko kokeneita ammattijohtajia, entistä kokeneempia ammattisijoittajia ja monipuoliset tukipalvelut (erikoistuneet lakimiehet, tilintarkastajat, konsultit jne.), joilla on osuutensa sen onnistuneeseen kehittämiseen. // Ammattitaito ja työnjako alalla ovat kehittyneet

2.2. Kasvuyritysten osakkeiden markkinat

Vuoden 2000 aikana hinnat putosivat Saksan Neuer Marktilla 40 prosenttia (tai 68 prosenttia maaliskuiselta huipputasoltaan), Ranskan Nouveau Marchélla 2 prosenttia (tai 61 prosenttia vuoden huipputasolta), ja yleiseurooppalaisessa EASDAQ-pörssissä ne putosivat 57 prosenttia (kuvio 4). Laskusuuntaus kiihtyi vuoden 2000 loppupuolella ja on jyrkentynyt vuonna 2001 useiden teknologiayritysten (erityisesti Internet-yhtiöiden) antamien tulosvaroitusten myötä samalla kun tietoliikenneyhtiöiden velkaantuneisuus aiheutti huolta markkinoilla ja yritysten heikot tulokset loivat yleistä epävarmuutta. // Vuoden 2000 voimakas korjausliike osakemarkkinoilla jatkuu vuonna 2001

Uusiin pörsseihin listattujen uusien osakkeiden määrä kasvoi vuoden 2000 alkupuoliskolla jatkuvasti. Lontoon AIM:ään listautui viime vuonna yli 250 yritystä, Neuer Marktiin 130, Nouveau Marchéhen 50 ja Italian Nuovo Mercatoon 35 uutta yritystä. Kasvupörsseihin listautuneet yritykset keräsivät noin 22 miljardia euroa, kun vuonna 1999 määrä oli ollut 8 miljardia euroa, mutta perinteisissä pörsseissä kerätyn pääoman määrä kasvoi vieläkin nopeammin. Vuonna 2000 myös Irlannissa ja Espanjassa avattiin uudet pörssit. Useimmat listautumisannit toteutettiin vuoden 2000 alkupuoliskolla. Lisäksi kasvualojen markkinoilla hinnat laskivat nopeammin ja listautuvien yritysten määrä väheni jyrkemmin kuin päälistoilla. Suurin poikkeus tästä kehityksestä oli AIM, johon virtasi listautumisanomuksia jatkuvasti koko vuoden ajan. Tämä on osoitus siitä, että AIM on vähemmän keskittynyt teknologiaosakkeisiin ja siellä noteerataan monen eri toimialan yrityksiä. // Useimmat listautumis-annit toteutettiin vuoden 2000 alkupuoliskolla

>VIITTAUS KAAVIOON>

//

Samanaikaisesti paineet eurooppalaisten pörssien yhteenliittämiseksi ja integroimiseksi eivät ole hellittäneet, vaan markkinamyllerrys on jopa saattanut vahvistaa niitä. Kun Euronext [5], joka sisältää huipputekniikan yritykset, oli luotu, yhdysvaltalainen Nasdaq hankki huhtikuussa 2001 omistukseensa enemmistön yleiseurooppalaisesta kasvuyritysten osakepörssistä Easdaqista, ja näin syntyi Nasdaq Eurooppa. //

[5] Pariisin, Brysselin ja Amsterdamin pörssit perustivat Euronextin syyskuussa 2000. Muita pörssejä, esimerkiksi Lissabonin pörssiä, pyritään saamaan mukaan hankkeeseen.

Osake markkinoiden keskittymis-paineet jatkuvat

2.3. Vuoden 2001 näkymät

Lukuja eurooppalaisesta riskipääomasijoittamisesta ja varainhankinnasta vuoden 2001 alkupuoliskolla ei ole vielä käytettävissä. Alan toimijat ovat kuitenkin keskustelleet vilkkaasti lyhyen ja keskipitkän aikavälin suuntauksista ja näkymistä. Kaikentyyppisen ulkoisen rahoituksen saanti on vaikeutunut ja kallistunut. Sijoituskelvottomiksi luokiteltujen lainanottajien korkospread on kasvanut merkittävästi, lainahakemusten käsittelyaika on kasvanut ja kuten edellä on todettu, listautumismarkkinat [6] ovat kuivuneet kokoon erityisesti uusissa pörsseissä. // Mukautusten vuosi Euroopan riskipääoma markkinoilla

[6] Saatujen tietojen mukaan koko Euroopassa on toteutettu vuoden 2001 tammi-elokuussa vain seitsemän huipputekniikkayrityksen listautumisantia.

Kun sijoituksista irtautuminen on nyt vaikeampaa kuin ennen, talouskasvu on heikentynyt ja ilmapiiriä leimaa yleinen epävarmuus, jota Yhdysvaltain 11. päivän syyskuuta 2001 dramaattiset tapahtumat pahensivat, monet pääomasijoitusrahastot saattavat huomata, että niiden sijoitukset ovat odotettua heikkotuottoisempia, että niitä joutuu pitämään tavallista kauemmin ja että niihin joutuu sijoittamaan lisäpääomaa useilla rahoituskierroksilla, jotka saattavat johtaa alan keskittymiseen. Koska toisaalta on jo kerätty paljon rahaa uusia sijoituksia varten (mutta ei vielä sidottu mihinkään kohteeseen), arvostusten aleneminen on luonut likvideille pääomasijoitusrahastoille uusia mahdollisuuksia, jotka voivat osoittautua erittäin hyvätuottoisiksi tulevien 2-3 vuoden aikana. // Sijoituksista irtautuminen on vaikeutunut

Keskittyminen saattaa olla väistämätöntä

Sekä sijoitusten määrän että kerättyjen varojen kasvun voidaan odottaa hidastuvan Euroopassa vuonna 2001. Tämä koskee myös Yhdysvaltain markkinoita, joilla vaikutukset voivat olla vieläkin jyrkemmät, koska ne ovat alttiimpia tietotekniikan alaa koskeville muutoksille. Yhdysvaltain markkinoita vuoden 2001 ensimmäisellä neljänneksellä koskevat luvut osoittavat kehityksen jo kääntyneen jyrkkään laskuun. Sijoitukset yhdysvaltalaisiin riskipääomarahoitteisiin yhtiöihin vähenivät vuoden 2001 ensimmäisellä neljänneksellä edelliseen vuosineljännekseen verrattuna 39 prosenttia, mikä oli vuosineljännestasolla suurin pudotus koko alan historiassa. Samaan aikaan riskipääomasijoitukset IT-alan yhtiöihin vähenivät puolestaan yli 50 prosenttia [7]. Huolimatta rahavirtojen ehtymisestä Euroopassa, mikä saattaa jarruttaa vuonna 2000 alkanutta alkuvaiheen sijoitusten rahoittamisen tervetullutta lisääntymistä, pääomasijoitusten toimiala on Euroopassa kokeneempi, suurempi ja vahvempi kuin koskaan ennen, joten sen voidaan odottaa selviytyvän hyvin nykyisistä vaikeuksista. // Euroopan lasku suuntauksesta selviydyttäneen hyvin

[7] PriceWaterhouseCoopers ja VentureOne MoneyTree Survey -kysely, toukokuu 2001.

3. SÄÄNNÖSKEHYS

Riskipääomaa koskevaan toimintasuunnitelmaan kirjatulla tavalla ja toimialan esittämien jatkuvien pyyntöjen mukaisesti [8] viranomaiset pitävät tarvittavan sääntelykehyksen laatimista niin yhteisön tasolla kuin myös kansallisesti edelleen ensisijaisena poliittisena tavoitteena. Nykyaikainen, joustava ja kustannustehokas sääntelyjärjestelmä, joka kattaa oikeudelliset ja hallinnolliset toimenpiteet ja jossa tehokkaasti toimivien riskipääomamarkkinoiden tarpeet otetaan täysin huomioon (sekä tarjonnan että kysynnän kannalta), olisikin otettava käyttöön viipymättä. Tässä osassa käsitellään tärkeimpiä rahoituksellisia ja muita toimenpiteitä. Verotukseen liittyviä toimenpiteitä tarkastellaan seuraavassa osassa.

[8] Ks. esimerkiksi White Paper : Priorities for Private Equity-Fostering Long-Term Economic Growth, EVCA, kesäkuu 2001. Brysselissä 11. syyskuuta 2001 pidetty EVCA:n toiminnan neljäs suunnittelukokous perustui tähän asiakirjaan. Kokoukseen osallistuivat toimialan ja komission edustajat.

3.1. Euron käyttöönotto // Asianmukainen säännöskehys on saatava aikaan viipymättä

Käteisen euron käyttöönotto 12 jäsenvaltiossa ja näiden valtioiden kansallisten valuuttojen poistuminen käytöstä korostaa entisestään EU:n ja erityisesti euroalueen asemaa todellisina yhtenäismarkkinoina. Tämä yhdentymistä kohti etenevä dynaaminen skenaario [9] tuo säännöksistä johtuvat esteet entistä selvemmin näkyviin ja lisää tarvetta niiden poistamiseksi. // Euro tekee esteistä näkyvämpiä

[9] Yhteisösijoittajat pitävät entistä yleisemmin Euroopan arvopaperimarkkinoita yhtenäisinä, ja joitakin merkkejä saman katsantokannan laajenemisesta myös piensijoittajien keskuuteen on havaittavissa. Lisäksi monissa viimeksi kuluneiden puolentoista vuoden aikana toteutetuissa julkisissa osakeanneissa on otettu huomioon myös piensijoittajat yleiseurooppalaisella tasolla.

Tukholmassa pidetyssä erityisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa (23. ja 24. maaliskuuta 2001) tämä tarve todettiin selkeästi. Puheenjohtajan päätelmien 18 kohdassa todetaan: "Rahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman pikainen täytäntöönpano on erittäin tärkeää." Päätelmien 19 kohdan toisessa luetelmakohdassa mennään pitemmälle ja kehotetaan, kuten jo Lissabonissa, panemaan rahoituspalveluja koskeva toimintasuunnitelma kokonaisuudessaan täytäntöön vuoteen 2005 mennessä. Lisäksi siinä edellytetään, että toimintasuunnitelmassa esitetylle arvopaperimarkkinalainsäädännölle annettaisiin etusija ja että yhdentyneet arvopaperimarkkinat toteutettaisiin vuoteen 2003 mennessä. Lissabonissa asetettu vuoden 2003 määräaika hyvin toimivien riskipääomamarkkinoiden toteuttamiselle vahvistetaan 19 kohdassa. Arvopaperimarkkinalainsäädännölle ja riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanolle asetettu yhteinen määräaika merkitsee niiden keskinäisen riippuvuuden epäsuoraa tunnustamista. Näin ollen olisi otettava nopeasti käyttöön saumaton yleiseurooppalainen rahoitusjärjestelmä, joka vastaa esiin tulevia tarpeita yritysten koko elinkaaren aikana käynnistysvaiheesta pörssiin listautumiseen saakka ja myös mahdollisten myöhempien pääomanhankintojen yhteydessä. // Arvopaperi markkinalain säädäntö olisi saatava valmiiksi vuoteen 2003 mennessä

Eurooppa-neuvosto vahvistaa riskipääomaa koskevan toiminta suunnitelman ja arvopaperi markkinoiden välisen läheisen yhteyden

Tukholmassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi myös päätöslauselman, jolla vahvistetaan Euroopan arvopaperimarkkinoiden sääntelyä paroni Alexandre Lamfalussyn johdolla käsitelleen viisaiden ryhmän 15. helmikuuta 2001 julkistettu loppuraportti [10]. Tähän liittyen komissio teki 6. kesäkuuta 2001 kaksi päätöstä, joilla perustetaan Euroopan arvopaperikomitea (European Securities Committee, ESC) ja Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitea (Committee of European Securities Regulators, CESR) [11]. Näillä uusilla järjestelyillä varmistetaan, että Euroopan arvopaperimarkkinalainsäädännön hyväksyminen nopeutuu ja että se toteutetaan noudattaen avoimempia menettelyjä. Lisäksi erottamalla puiteperiaatteet täytäntöönpanoa koskevista teknisistä yksityiskohdista varmistetaan, että uudet säännöt ovat tehokkaammat ja riittävän joustavat vastaamaan ennalta arvaamattomaan markkinakehitykseen ja rahoituksellisten innovaatioiden asettamiin vaatimuksiin. Lamfalussyn kehittämän uuden lähestymistavan pääkohdat on jo sisällytetty ehdotettuihin direktiiveihin rahoitusvakuuksista (komissio hyväksyi 27 päivänä maaliskuuta 2001), tarjousesitteistä (ks. jäljempänä) ja markkinoiden väärinkäytöstä (hyväksyttiin 30 päivänä toukokuuta 2001). // Lamfalussyn menettelyt on otettava käyttöön lainsäädäntö-työn nopeuttami-seksi ja tehostamiseksi

[10] Ks. http://europa.eu.int/comm/internal_market (financial services, general matters section).

[11] Ks. http://europa.eu.int/comm/internal_market (financial services, securities section).

Kuvio 5: Rahoituspalveluja koskevan lainsäädännön täytäntöönpano [12]

[12] Tilanne toukokuussa 2001. Toisaalta pankkialaa koskevien direktiivien lukumäärä on laskenut jyrkästi edellisistä vuosista direktiivin 2000/12/EY (pankkidirektiivien kodifiointi) myötä, koska sillä on poistettu 20 direktiiviä.

>TAULUKON PAIKKA>

Rahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman neljännessä seurantaraportissa [13], jonka komissio hyväksyi 1. kesäkuuta 2001 ja Ecofin-neuvosto 5. kesäkuuta 2001, sanotaan: Yleinen edistyminen on tässä vaiheessa kohtalaisen tyydyttävällä tasolla, vaikka kaikenlaista itsetyytyväisyyttä onkin huolellisesti vältettävä (s. 7). Kun komissio toisaalta on jo hyvää vauhtia etenemässä kohti ensi vuoden alun tilannetta, jossa se on tehnyt lähes kaikki tärkeimmät ehdotuksensa, päätöksenteon painopiste on siirtynyt komissiolta neuvostolle ja Euroopan parlamentille. // Poliittisten toimien painopiste siirtyy kohti jäsenvaltioita ja Euroopan parlamenttia

[13] Ks. http://europa.eu.int/comm/internal_market (financial services, action plan section).

3.2. Rahoituspalveluja koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet [14]

[14] Riskipääomaa koskevaan toimintasuunnitelmaan kuuluvat rahoitukselliset toimenpiteet on sisällytetty rahoituspalveluja koskevaan toimintasuunnitelmaan ja ne vaikuttavat ensisijaisesti riskipääoman tarjontapuoleen.

Sekä rahoituspalveluja että riskipääomaa koskeviin toimintasuunnitelmiin kuuluvien lainsäädäntötoimien voidaan todeta edistyneen jonkin verran:

* Toimenpide: "Tarjousesitedirektiivien uudistaminen yritysten rajat ylittävän pääoman hankkimisen helpottamiseksi" (esimerkiksi listautumisannin avulla)

Komissio hyväksyi 30 päivänä toukokuuta 2001 ehdotuksen direktiiviksi, jolla liikkeeseenlaskijoille annetaan oikeus käyttää samaa esitettä kaikkialla yhteisössä (single passport for issuers). Uudet menettelyt ovat yksinkertaistettuja ja helpottavat pääoman hankkimista kaikkialla EU:ssa sekä laskevat sen hintaa. Tämä helpottaisi erityisesti yleiseurooppalaisten listautumisantien toteuttamista ja pääsyä nopeasti kasvaviin pk-yrityksiin erikoistuneille osakemarkkinoille. // Tarjous esitteet: listautumis antimenettelyjä virtaviivais tetaan

* Toimenpide: "Sellaisten toiminnan vakautta koskevien sääntöjen antaminen, joiden nojalla institutionaaliset sijoittajat voivat tehdä pääomasijoituksia"

Sijoitusrahastoja (yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä, UCITS) koskeva lainsäädäntö on jo edistynyt merkittävästi. Neuvosto hyväksyi 5. kesäkuuta 2001 kahta komission ehdotusta koskevat kaksi yhteistä kantaa. Neuvottelut lisäeläkerahastoja koskevasta komission ehdotuksesta [15] jatkuvat. Neuvostossa on vielä eriäviä mielipiteitä monista tärkeistä kysymyksistä. Mielipiteet jakautuvat kahtia lähinnä niiden jäsenvaltioiden kesken, joilla on jo toisen pilarin mukaisesti rahoitettuja eläkkeitä, ja niiden, jotka ovat harkitsemassa kyseisten järjestelmien käyttöönottoa. // UCITS-järjestelmä lähellä hyväksymistä, mutta eläkerahastoja koskevat komission ehdotukset vaarassa

[15] KOM(2000)507, 11.10.2000.

* Toimenpide: "Voimassaolevien tilinpäätös- ja -tilintarkastusvaatimuksien arviointi"

Komissio hyväksyi 13. helmikuuta 2001 ehdotuksen asetukseksi kansainvälisten tilinpäätössuositusten (International Accounting Standards, IAS) soveltamisesta EU:ssa. Asetuksen mukaisesti EU:n kaikkien julkisesti noteerattujen yhtiöiden on vuodesta 2005 alkaen laadittava konsolidoidut tilinpäätöksensä IAS-suositusten mukaisesti. Jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus ulottaa tämä vaatimus koskemaan myös muita kuin julkisesti noteerattuja yhtiöitä. Lakisääteisen tilintarkastuksen osalta komissio hyväksyi 21. marraskuuta 2000 suosituksen lakisääteisten tilintarkastusten ulkoisen laadunvarmistuksen vähimmäisvaatimuksista EU:ssa. Myös suositus tilintarkastajan riippumattomuudesta annettaneen vuoden 2001 loppuun mennessä. // IAS-suositukset hyödyttävät yleis eurooppalaisia ja kansainvälisiä markkinoita

* Toimenpide: "Yritysjohdon valvonnan valiokäytänteiden levittäminen"

Komissio on käynnistänyt [16] voimassa olevien yritysjohdon valvontaa koskevien säännöstöjen vertailevan tarkastelun, jonka tavoitteena on yksilöidä yhtenäisten pääomamarkkinoiden kehitystä mahdollisesti haittaavat oikeudelliset tai hallinnolliset esteet. Tulosten odotetaan valmistuvan viimeistään joulukuussa 2001 ja niiden perusteella voidaan päätellä, missä laajuudessa asiaan pitäisi vaikuttaa EU:n tasolla. // Yritysjohdon valvonnan valiokäytän teiden soveltamista olisi edistettävä

[16] Avoin tarjouspyyntö julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä maaliskuussa 2000 ja sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2000.

3.3. Rahoituspalveluja koskevaan toimintasuunnitelmaan kuulumattomat toimenpiteet [17]

[17] Rahoituspalveluja koskevaan toimintasuunnitelmaan kuulumattomat toimenpiteet vaikuttavat lähinnä riskipääoman kysyntäpuoleen.

Rahoituspalveluja koskevaan toimintasuunnitelmaan kuulumattomien riskipääomatoimenpiteiden edistymisestä voidaan raportoida seuraavaa:

* Toimenpide: "Maksukyvyttömyyttä ja konkurssia koskevan lainsäädännön uudistaminen"

Liiketoiminnan epäonnistumista koskeva seminaari pidettiin 10. - 11. toukokuuta 2001 Alankomaiden Noordwijkissa. Seminaarin tuloksena pyritään auttamaan epäonnistuneita yrittäjiä uuteen alkuun torjumalla ongelmaa, joka liittyy heidän leimautumiseensa. Tapahtumasta laaditaan kattava raportti levitettäväksi syksyllä 2001. Komissio aikoo myös käynnistää ennen vuoden 2001 loppua tutkimuksen aiheesta "konkurssi ja uusi alku", jossa tarkastellaan konkurssilainsäädäntöön liittyviä indikaattoreita ja epäonnistumisesta aiheutuvaa leimautumista sekä tehdään suosituksia. // Epäonnistumi seen liittyvän leimautumisen ongelmaa on käsiteltävä

* Toimenpide: "Euroopan patenttijärjestelmän uudistaminen"

Komissio hyväksyi 1. elokuuta 2000 ehdotuksen asetukseksi yhteisön patentista [18]. Asetuksessa keksijöille annettaisiin mahdollisuus hankkia Euroopan patenttitoimiston myöntämä yksi patentti, joka olisi sekä kustannuksiltaan kohtuullinen että oikeudellisesti varma. Yhteisön patentin odotetaan vähentävän merkittävästi käännös- ja muita asiaan liittyviä kustannuksia, jotka ovat nykyisin merkittäviä Euroopan patenttijärjestelmään liittyviä kustannustekijöitä ja vähentävät erityisesti pk-yritysten halua patentoida keksintöjään. // Kohtuuhin tainen yksi patentti olisi otettava käyttöön

[18] EYVL C 337E, 28.11.2000.

4. VEROKYSYMYKSET

Riskipääoman hankkimisen ja myöntämisen sekä riskipääomatulon verottaminen ovat selvästi avainasemassa kehitettäessä sekä kotimaista että kansainvälistä riskipääomaan liittyvää toimintaa. Yleisesti katsoen eri sijoitusmuotoja tai eri rahoituslähteitä voidaan kohdella verotuksessa eri tavoin, mikä johtaa erilaisiin efektiivisiin verokantoihin ja vaikuttaa liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Näitä kysymyksiä analysoidaan syvällisesti kattavassa komission tutkimuksessa [19]. // Verotuksellisia esteitä on analysoidaan komission tutkimuksessa

[19] Komission yksiköiden raportti "Company Taxation in the Internal Market". Ks. http://europa.eu.int/taxation_customs.

Vaikka riskipääomaa ei voidakaan pitää tärkeimpänä yksittäisenä kysymyksenä, joka on otettava huomioon verojärjestelmien rakennetta suunniteltaessa, siihen liittyviin toimintoihin vaikuttavia tahattomia kielteisiä seurauksia on vältettävä. Kansallisen verojärjestelmän rakenteesta ei tulisikaan aiheutua haittaa riskipääomalla edistettäville myönteisille tavoitteille, jotka ovat innovaatio sekä tutkimus ja kehitys. Päinvastoin, näitä toimintoja olisi jatkossakin edistettävä erityisillä verojärjestelyillä. // Myös riskipääoma olisi otettava huomioon

4.1. Rajatylittävien ja kansainvälisten riskipääomaan liittyvien toimintojen verotukselliset esteet

Yleisiä ja tarkemmin rajattuja verotuksellisia esteitä on yhä voimassa. Kansallisten verotusta koskevien sääntöjen erilaisuus voi olla este, ja myös syrjivää kohtelua esiintyy edelleen. //

Yhtiöverotuksen osalta rajatylittävän taloudellisen toiminnan yleiset verotukselliset esteet sisämarkkinoilla ovat merkittäviä myös riskipääomaan liittyvien toimintojen kannalta. Tutkimuksessa todetaankin (ks. III osa), että lähes kaikkien esteiden taustalla oleva syy on siinä, että sisämarkkinoilla on 15 erillistä verojärjestelmää, jotka vaikuttavat monin tavoin kielteisesti myös yleiseurooppalaisten riskipääomamarkkinoiden kehittymiseen. Jäsenvaltiot eivät esimerkiksi myönnä mielellään verohelpotuksia tappioista, joiden aiheuttajat ovat kyseisen verotusoikeuden ulkopuolella sijaitsevia osakkuusyhtiöitä. Lisäksi rajatylittävät uudelleenjärjestelyt, joiden tuloksena jäsenvaltio menettää verotusoikeuttaan, saattavat aiheuttaa pääomavoittojen verotusta ja muita maksuja. Ristiriitaiset verotusoikeudet saattavat myös johtaa kaksinkertaiseen verotukseen. Jäsenvaltioiden kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin liittyvien politiikkojen koordinoinnin puute on asia, joka aiheuttaa paljon monimutkaisia tilanteita ja vaikeuksia rajatylittävissä ja kansainvälisissä riskipääomatoiminnoissa. Lisäksi tiettyihin yhtiöverojärjestelmiin sisältyy kotimaisia sijoituksia suosiva elementti. Esimerkiksi monissa jäsenvaltioissa sovellettava yhtiöveron hyvitysjärjestelmä, jonka mukaisesti yrityksestä maksettua veroa vastaava verohyvitys myönnetään maassa asuville osakkeenomistajille (yksityisille tai yrityksille), ei yleensä sisällä hyvitystä muualla asuvien osakkeenomistajien hyväksi, eikä sitä tavallisesti myöskään myönnetä ulkomailta saaduista osingoista. Tutkimuksen perusteella komissio on laatinut strategian, jonka mukaisesti voitaisiin ryhtyä toimiin erilaisten esteiden purkamiseksi [20]. // Suurin este on 15:n erilaisen oikeuden käyttöalueen olemassaolo

[20] Tiedonanto "Towards an Internal Market without tax obstacles - A strategy for providing companies with a consolidated corporate tax base for their EU-wide activities". Ks. http://europa.eu.int/taxation_customs.

Komissio on laatinut toiminta strategian

Myös henkilökohtaisen tuloverotuksen alalla riskipääomamarkkinoihin liittyy laajempien rahoitusmarkkinoiden osana useita verotuksellisia ongelmia. Nämä liittyvät esimerkiksi osakeoptioiden verotukseen, johon eri jäsenvaltioissa sovellettavien sääntöjen moninaisuus voi helposti johtaa kaksinkertaiseen verotukseen. Lisäksi monissa tapauksissa jäsenvaltioiden tuloverolakeihin (yksityisen ja yritystulon osalta) sisältyy joko yksittäisen sijoittajan tai kollektiivisen rahaston tasolla myönnettäviä verohelpotuksia, jotka perustuvat vain tiettyihin, useimmiten kotimaisiin sijoituksiin tai sijoitusrahastoihin. Tällaiset syrjivät järjestelmät eivät todennäköisesti läpäisisi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tarkastelua. [21] Komissio on alkanut keskustella näistä asioista jäsenvaltioiden kanssa. On syytä huomata, että yhteisöjen tuomioistuin on todennut muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien yritysten osakkeista saatujen ulkomaisten osinkojen verotusta koskevia lakeja säännöstenvastaisiksi niiden syrjivän luonteen vuoksi. [22] Komissio kiinnittää entistä enemmän huomiota näihin kysymyksiin (mukaan lukien yhteisöjen tuomioistuimen merkittäviin tuomioihin perustuvien ohjeiden kehittäminen ja niiden soveltamisen yhteensovittaminen "pehmeän lainsäädännön" keinoin) ja vaatii perustamissopimuksessa määrättyjen perusvapauksien noudattamista tällä alalla. // Jotkin esteet vaikuttavat kaikkiin rahoitus markkinoihin

[21] Yksityiskohtaisempi katsaus jäsenvaltioissa mahdollisesti noudatettavista syrjivistä säännöistä on asiakirjassa "Price Waterhouse Coopers and Fédération Européenne des Fonds et Sociétés d'investissement (FEFSI), Discriminatory Tax Barriers in the Single European Investment Funds Market: a discussion paper", Lontoo, kesäkuu 2001.

[22] Asia C-35/98, Verkooijen, EYVL C 247, 26.8.2000, s. 5 ja asia C-251/98, Baars, EYVL C 192, 8.7.2000, s. 4.

Perustamis sopimuksen perusvapauk sia on kunnioitettava

4.2. Riskipääomaan liittyviä toimintoja edistävät jäsenvaltioiden verotukselliset toimenpiteet //

Kuten viime vuoden seurantaraportissa on todettu, monet jäsenmaat ovat ottaneet käyttöön rajattuja tai yleisiä verotuksellisia toimenpiteitä, jotka edistävät riskipääomatoimintoja, toisinaan myös muiden asioiden ohella. Näin toimiessaan jäsenvaltioiden tulisi täysin noudattaa perustamissopimuksessa määrättyjä, erityisesti valtiontukia koskevia velvoitteita ja muita EU:n verotuksen alaan liittyviä sitoumuksia. Tässä yhteydessä on myös syytä huomata, että monilla jäsenvaltioilla on käytettävissään erityisiä verokannustimia, joilla ne voivat edistää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Useimmissa jäsenvaltioissa T&K-toimintoihin voi esimerkiksi soveltaa niitä suosivia poistosääntöjä ja joissakin jäsenvaltioissa (esim. Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Alankomaissa, Portugalissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) niistä myönnetään erityisiä verohyvityksiä. Tällaisiin verokannustimiin on sovellettava samoja ehtoja kuin riskipääomaan. Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on parhaillaan käynnissä hanke, jossa tarkastellaan laajemmin tutkimusta ja innovaatioita edistäviä kannustimia EU:ssa. Työn tulokset on määrä esittää talouspoliittiselle komitealle joulukuussa ja sen jälkeen tammikuussa 2002 edelleen neuvostolle. Edellä esitetyn perusteella ja tutkimukseen ja kehittämiseen tehtäviä sijoituksia edistävien verotuksellisten kannustimien käytössä noudatettavien hyvien käytäntöjen yksilöimiseksi komissio aikoo käynnistää hankkeen. Sen tarkoituksena on löytää tapoja, jotka tehostavat kyseisiä toimenpiteitä ja parantavat niiden täydentävyyttä muiden tutkimusta ja teknologian kehittämistä edistävien aloitteiden kanssa. Tutkimus- ja veroasioista vastaavat kansalliset hallinnot otetaan mukaan aloitteen toteuttamiseen. // T&K-toimintaa edistäviä verokannusti mia on jo käytössä useissa jäsenvaltioissa

Komissio käynnistää T&K-toimintaan liittyvää veropolitiikkaa koskevan hankkeen hyvien käytäntöjen määrittele miseksi

Seuraavat jäsenvaltioissa toteutetut toimenpiteet ja uudistukset ovat riskipääomatoimintojen kannalta erityisen merkittäviä. Saksa on alentanut yhtiövero- (asteittain vuoteen 2005 mennessä) ja tuloverokantaansa ja poistaa vuodesta 2002 alkaen kokonaan veron, jota sovelletaan yrityksiin näiden myydessä osakkeita. Myös Ranska on alentanut yhtiövero- ja tuloverokantaansa ja lisännyt uudelleensijoittaville bisnesenkeleille myönnettäviä veroetuuksia. Italia on ottanut käyttöön suljettuihin sijoitusrahastoihin sovellettavan edullisen verokohtelun. Espanja soveltaa rekisteröityihin pääomasijoittajiin verokannustimia. Useat jäsenvaltiot ovat keventäneet yritysten perustamista vaikeuttavia verotuksellisia esteitä. Monet jäsenvaltiot (Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta, Belgia, Tanska, Saksa, Ranska, Italia, Alankomaat, Suomi, Ruotsi) ovat säätäneet osakeoptioiden verotusta koskevat erityiset säännöt tai selventäneet yleisten sääntöjen soveltamista. Nämä säännöt eivät kuitenkaan ole kansainvälisissä tapauksissa aina yhteensopivia. Ranskassa BSPCE-järjestelmän soveltamisehtoja on laajennettu ja niiden voimassaoloa on jatkettu vuoden 2001 loppuun saakka. // Useita toimenpiteitä on jo toteutettu

5. YRITTÄJYYS

Riskipääomaa koskeva toimintasuunnitelma liittyy ennen kaikkea yrittäjyyteen. [23] Euroopassa on edelleen liian vähän riskipääoman sijoittajia houkuttelevia innovatiivisia hankkeita (toisin sanoen riskipääoman kysyntäpuoli on edelleen heikko [24]). Riskipääomaa koskeva toimintasuunnitelma ei ole onnistunut, ellei innovatiivisten nopeasti kasvavien yhtiöiden määrä lyhyellä tai keskipitkällä välillä kasva sen ansiosta huomattavasti Euroopassa. Siinä tapauksessa ei myöskään Lissabonin tavoitteita [25] voida saavuttaa. Siksi yrittäjyyden edistäminen kaikilla tasoilla pysyy edelleen ensisijaisena poliittisena tavoitteena. // Riskipääomaa koskeva toiminta suunnitelma vaikuttaa yrittäjyyteen

[23] Tämä on myös toimialan käsitys. Katso esimerkiksi EVCA White Paper (ks. edellä).

[24] Siihen asti, kun riskipääoman kysyntäpuoli on saavuttanut kriittisen vähimmäismassan, toimialan toiveita riskipääoman muuttumisesta erilliseksi ja tunnustetuksi pääomaluokaksi (eli itsenäiseksi pääomaluokaksi) on vaikea täyttää.

[25] Lissabonin tavoitteet ulottuvat huomattavasti pitemmälle kuin riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman alkuperäinen tavoite edistää kasvua ja työpaikkojen luomista. Kunnianhimoinen tavoite muuttaa EU vuosikymmenessä kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietopohjaiseksi yhteiskunnaksi edellyttää entistä lujempaa, vakaampaa, vaikutusvaltaisempaa ja jatkuvasti laajenevaa innovatiivista toimialaa, joka kykenee levittämään toimintansa tuloksia jatkuvasti koko talouden alalle ja koko yhteiskuntaan.

Yrittäjyyden edistäminen on ensisijainen poliittinen tavoite

Innovatiivisiin nopeasti kasvaviin yhtiöihin vaikuttavat myös horisontaaliset aloitteet, jotka koskevat koko pk-yrityssektoria. Komissio on jokin aika sitten julkistanut kertomuksen [26], jossa esitetään yleiskatsaus niitä koskeviin yhteisön toimintoihin. Erityisen kiinnostavia ovat BEST-toimintasuunnitelma, jolla edistetään yrittäjyyttä ja kilpailukykyä sekä vertaileva esikuva-analyysi (benchmarking) [27]. Jäljempänä käsitellään joitakin näkökohtia ja toimenpiteitä, joiden on ilmoitettu edistyneen ja joilla on vaikutusta yrittäjyyden edistämiseen ja levittämiseen, kiinnittäen samalla erityistä huomiota T&K-aloitteisiin. //

[26] Komission kertomus "Yrittäjyyden Euroopan rakentaminen: Yhteisön toimet pk-yritysten tukemiseksi", KOM(2001)98, 1.3.2001. Tämä on uusin kertomus, joka on laadittu pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi laaditun kolmannen monivuotisen ohjelman mukaisesti. Neuvosto hyväksyi vuoden 2000 lopulla uuden monivuotisen ohjelman (2001-2005) yritysten ja yrittäjyyden hyväksi (ks. 20 päivänä joulukuuta 2000 tehty neuvoston päätös 2000/819/EY, EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84).

[27] Ks. http://europa.eu.int/comm (yritystoiminnan pääosasto).

5.1. Yrittäjien mahdollisuudet saada rahoitusta

Innovatiivista liiketoimintaa aloittavien yrittäjien mahdollisuudet saada "vapaamuotoista" osakepääomaa ovat parantuneet Euroopassa. Jonkinlaista näyttöä bisnesenkeleiden tarjoaman rahoituksen lisääntymisestä Euroopassa merkitsee, että bisnesenkeleiden verkostojen määrä on kasvanut noin 130:een ja ne kattavat lähes kaikki EU-maat. Tuhannet bisnesenkelit ovat järjestäytyneet näihin verkostoihin, ja niillä on usein läheiset yhteydet paikallisiin tai alueellisiin pääomasijoitusrahastoihin, jotka voivat puolestaan auttaa lupaavia toimintaansa aloittavia yhtiöitä eteenpäin tarjoamalla niille rahoitusta myöhemmissä vaiheissa. Komissio on tukenut menestyksekkäästi bisnesenkelien verkostojen perustamista, ja hankkeen käynnistyttyä vuoden 1998 lopussa 22 uutta verkostoa on saanut taloudellista tukea yhteisön budjetista. // Bisnesenkeleiden tarjoama rahoitus on lisääntynyt

Bisnesenkeleiden osuuden koko siemen- ja alkuvaiheen rahoituksesta Euroopassa katsotaan joidenkin arvioiden mukaan kasvaneen yhtä suureksi kuin "virallisen" pääomasijoitusalan kautta tarjottava rahoitus. Yhdysvalloissa sen arvioidaan olevan yli nelinkertainen verrattuna viralliseen pääomasijoitustoimintaan. // Suuri ero Yhdysvaltoihin on kuitenkin säilynyt

Yritysten väliset riskipääomasijoitukset (corporate venturing) lisäävät merkitystään yrittäjien rahoituksessa Euroopassa. Tarkkoja lukuja ei ole käytettävissä, mutta vuosittaiseksi sijoitusmääräksi arvioidaan noin 1,2 miljardia euroa. Tämän määrän odotetaan kasvavan riskipääoman yleistä kehityssuuntausta vastaavasti. Se on kuitenkin edelleen pieni verrattuna Yhdysvaltoihin, missä vastaava luku arvioidaan viisinkertaiseksi. Tämäntyyppistä sijoittamista Euroopassa hyödyttäisi huomattavasti rajatylittävää sijoittamista suosiva sääntelykehys. [28] //

[28] Ks. komission julkaisu "Corporate Venturing in Europe", 2001 (EUR 17029).

Yritysten välisten riskipääoma sijoitusten merkitys kasvaa

5.2. Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjäkoulutus //

BEST-menettelyyn perustuva hanke, jonka tavoitteena on edistää yrittäjyyskulttuuria alkeisopetuksesta yliopistoon, on käynnistetty. Hankkeessa keskitytään valiokäytänteiden ja esikuva-analyysien soveltamiseen. Asiantuntijat tapasivat ensimmäisen kerran 14. kesäkuuta 2001. Lopullisia tuloksia hankkeesta odotetaan syyskuussa 2002.

// BEST-menettelyyn perustuva hanke on käynnistetty

Komissio on jatkanut yrityspolitiikan hyvien käytäntöjen vaihdon edistämistä läheisessä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa ja myös BEST-menettelyn puitteissa järjestämällä foorumeita ja työpajoja, joihin osallistujat ovat viranomaisia ja käytännön toimijoita. Kahdessa foorumissa (3 osassa mainitun liiketoiminnan epäonnistumista koskevan seminaarin lisäksi), joista kumpaankin osallistui 300-400 henkeä, keskityttiin erityisesti aiheeseen yrittäjyyden edistäminen. Nizzan Sophia Antipoliksessa järjestettiin lokakuussa 2000 yrittäjyyskoulutusta käsittelevä foorumi, jonka tavoitteena oli tuottaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten yrittäjyyttä voidaan edistää kouluissa ja yliopistoissa, ammatillisessa koulutuksessa ja yrityksissä ("Intrapreneurship"). Växjössä Ruotsissa (maaliskuussa 2001) järjestetyn tulevaisuuden yrittäjyys -foorumin yhteydessä tarkasteltiin hyviä käytäntöjä vastauksena esille nouseviin "uutta taloutta" koskeviin kysymyksiin ja ottaen erityisesti huomioon yrittäjyyden uudet muodot. [29] //

[29] Näiden tapahtumien yhteydessä määritellyt hyvät käytännöt julkaistaan asiakirjamuodossa ja komission Internet-sivuilla.

Viimeisen vuoden aikana on järjestetty menestyksekkäitä foorumeita

Madridissa järjestettiin maaliskuussa 2001 komission FITO3-aloitteeseen kuuluva yrittäjyyskoulutusta koskeva "FITO3 European Workshop on Entrepreneurship Training Curriculum" -työpaja. Työpajassa käsiteltiin Euroopan teknologia-alan yrittäjien koulutustarpeita ja siinä pyrittiin löytämään hyviä käytäntöjä yleisen koulutusmallin mukauttamiseksi erityisolosuhteisiin. //

Huipputekniikan yrittäjien työpaja

Siemenpääomatoimen [30], jota EIR alkaa hallinnoida, tarkoituksena on tukea nuorten sijoitusjohtajien rekrytointia pääomasijoitusrahastoihin (mukaan lukien siemenpääomarahastot, pienet rahastot, alueelliset rahastot ja yrityshautomot), joihin se osallistuu. Tuki myönnetään 100 000 euron avustuksena kullekin nuorelle sijoitusjohtajalle, joka toimii vähintään kolme vuotta kyseisen rahaston tai yrityshautomon palveluksessa. Tämä lisää merkittävästi eurooppalaisten pääomasijoitusyritysten mahdollisuuksia rekrytoida ja kouluttaa nuoria ammattilaisia. //

[30] Sisältyy uuteen monivuotiseen suunnitelmaan (2001-2005) (ks. edellä). Toimi korvaa CREA-ohjelman.

Nuorten ammattilaisten rekrytointia tuetaan

Osana työvoiman saatavuuden ja motivaation parantamista sekä sen tehokkuuden lisäämistä koskevaa politiikkaa komissio aloitti heinäkuussa 2001 kuulemismenettelyn [31], joka on tarkoitus saattaa päätökseen 31. lokakuuta 2001. Menettelyn perusteella on tarkoitus laatia rahoitukseen osallistumista koskeva tiedonanto ja toimintasuunnitelma. // Rahoitukseen osallistumista on kannustettava

[31] Komission työasiakirja "The Financial Participation of Employees in the European Union", heinäkuu 2001, on tarkoitettu lähinnä jäsenvaltioille, työmarkkinaosapuolille, yrityksille ja järjestöille, jotka ovat osaltaan tekemisissä rahoituksen kanssa. Ks. http://europa.eu.int/comm (työllisyys- ja sosiaaliasiat).

5.3. Euroopan tutkimus- ja innovointialue

Tutkimussektorin merkitys tärkeänä riskipääomasijoituksille uusia mahdollisuuksia luovana tekijänä kasvaa jatkuvasti. Mahdollisuuksia syntyy suoraan tutkijoiden kehittämistä hankkeista, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön tuloksena sekä huipputekniikan spin off -yksiköissä. [32] Euroopan tutkimus- ja innovointialue -aloitteella ja uudella puiteohjelmalla, jotka kuvataan jäljempänä, pyritään lisäämään näitä mahdollisuuksia korostamalla erityisesti tarvetta tehostaa innovaatioinnovaatiotoimintaa [33]. // T&K-toiminnasta on tullut jatkuvasti merkittävämpi riskipääomalla rahoitettavien hankkeiden lähde

[32] Nykyisistä yhteisön ohjelmista ks. www.cordis.lu .

[33] Toisin sanoen tutkijoita kannustetaan kehittämään innovaatioita / kaupallista "vastakaikua".

Komissio hyväksyi tammikuussa 2000 tiedonannon, jossa ehdotetaan eurooppalaisen tutkimusalueen perustamista. [34] Ensisijaisia tavoitteita määriteltäessä asiakirjassa painotetaan tarvetta vauhdittaa yksityistä sijoitustoimintaa tutkimuksen ja innovaation edistämiseksi. Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota mahdollisuuteen käyttää välillisiä tukivälineitä kuten verotuksellisia toimenpiteitä (ks. 4.2 kohta). Lisäksi asiakirjassa painotetaan sellaisten toimien tärkeyttä, joilla tutkijoita rohkaistaan perustamaan varsinkin huipputekniikan alan yhtiöitä ja joilla voidaan lisätä riskipääomasijoituksia kyseisiin yhtiöihin. //

[34] KOM(2000)6, 18.1.2000, "Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta".

Yksityisiä sijoituksia T&K-toimintaan on vauhditettava

Lissabonin Eurooppa-neuvosto vahvisti tavoitteen luoda Euroopan tutkimus- ja innovointialue [35] ja korosti tarvetta edistää yksityisille tutkimusinvestoinneille, T&K-kumppanuuksille ja huipputekniikan yritysten perustamiselle suotuisaa ympäristöä sekä ehdotti, että tässä käytettäisiin veropolitiikkaa, riskipääomaa ja EIP:n tukea (ks. 6.4 kohta). Se kehotti myös luomaan avoimen koordinointimenetelmän kansallisten tutkimus- ja kehityspolitiikkojen benchmarking -analyysia varten. Tämän jälkeen komissio käynnisti useita kansallisten tutkimuspolitiikkojen vertailevia esikuva-analyysejä. Näihin kuuluu esimerkiksi hanke, jossa tutkitaan T&K-hankkeisiin tehtäviin julkisiin ja yksityisiin sijoituksiin liittyviä kysymyksiä. Myöhemmin Tukholman Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostoa pohtimaan, miten jäsenvaltiot voisivat jakaa ajatuksia ja kokemuksia T&K-toiminnan edistämisestä taloudellisin kannustimin. // Lissabonin ja Tukholman Eurooppa-neuvostot valmistelivat tietä riskipääoman osuuden lisäämiselle

[35] Lissabonin Eurooppa-neuvosto 23. ja 24. maaliskuuta 2000, puheenjohtajan päätelmät, s. 4.

Ehdotus uudeksi (kuudenneksi) T&K-puiteohjelmaksi (2002-2006) [36] on tehty neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Ehdotus sisältää useita uusia piirteitä. Kaikille yhteistä on, että innovaatiosta on tehty ohjelman koko rakenteen olennainen osa. Tämä vastaa periaatetta, jonka mukaan innovaatio ei ala siitä, missä tutkimus loppuu, vaan se on osa hankkeen rakennetta ja liittyy sen koko kehityskaareen. Ohjelma helpottaa esimerkiksi verkottamistoimintaa, jolla edistetään entistä parempien kosketuspintojen luomista tutkijoiden, yritysten ja rahoitusalan välille. Tässä toiminnassa etusijalla on hyvien käytäntöjen vaihto ja kansainvälinen yhteistyö yliopistojen, yrityshautomoiden ja riskipääomarahastojen välillä. Sijoitusfoorumeiden järjestäminen on esimerkki sellaisesta verkottamistoiminnasta, johon tällä ohjelmalla pyritään. Vuoden 1997 lopulta alkaen toiminutta Bioteknologia- ja rahoitusfoorumia voidaan pitää roolimallina. Uuden puiteohjelman pikainen hyväksyminen olisi Lissabonissa ja Tukholmassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeää. // Innovoinnin tulisi olla T&K-ohjelmien olennainen osa

[36] KOM(2001)94, 21.2.2001. Erityisohjelmia koskevista ehdotuksista ks. KOM(2001)279, 30.5.2001.

Pikainen hyväksyminen olisi ratkaisevan tärkeää

6. JULKINEN RAHOITUS

Jäljempänä esitetään joitakin viimeisten 12 kuukauden aikana otettuja merkittäviä edistysaskeleita, jotka liittyvät Euroopan julkisista varoista rahoitettavan riskipääoman myöntämisen selkeyttämiseen, järkeistämiseen tai uudelleen suuntaamiseen. Näiden päätösten odotetaan lisäävän merkittävästi EU:n riskipääomamarkkinoiden yleistä tehokkuutta.

6.1. Valtiontuki riskipääoman alalla

Pääomasijoituksille on annettu Euroopassa vuosien ajan julkista tukea eri muodoissa ja useiden eri ohjelmien välityksellä, ja sillä on ollut usein avainasema pääomasijoittamisen kehityksessä. Viimevuotisessa kertomuksessa todettiin markkinoiden vääristymisen ja yksityisen rahoituksen korvautumisen riskit ja korostettiin velvollisuutta noudattaa valtiontukisääntöjä. Samalla siinä todettiin julkisen rahoituksen rajoitettu rooli "markkinoilla havaittavien ongelmien ratkaisukeinona" [37]. // Julkisia varoja vain markkina ongelmien ratkaisemiseksi

[37] Ks. KOM(2000)658, 18.10.2000, (ks. edellä), 3.4 kohta.

Näiden tarkastelujen mukaisesti komissio on kehittänyt riskipääoman julkista rahoittamista koskevaa politiikkaansa ja hyväksynyt aiheesta laaditun tiedonannon [38]. Komissio aikoo soveltaa tämän tiedonannon sisältämiä ehtoja viisi vuotta [39]. Koska tässä tiedonannossa kuitenkin poiketaan aiemmista valtiontukien valvonnan menetelmistä ja koska se käsittelee nopeasti kehittyvää alaa, komissio varaa itselleen oikeuden muuttaa lähestymistapaansa kokemuksen perusteella. //

[38] Tiedonanto "Valtiontuet ja riskipääoma", 23.5.2001. Ks. EYVL C 235, 21.8.2001, s. 3 ja http://europa.eu.int/comm (kilpailu).

[39] Uudessa tiedonannossa määritellyn politiikan mukaisesti komissio on kesäkuussa 2001 myöntänyt luvan alueellisille pääomasijoitusrahastoille, joiden on tarkoitus alkaa toimia Englannissa (asia C52/2000 ja heinäkuussa 2001 riskipääomarahastojen puiteohjelma Ranskassa (N 448/2000).

Valtiontukia ja riskipääomaa koskeva tiedonanto on julkistettu

6.2. Euroopan investointirahasto

EIP-ryhmän uudistaminen hyväksyttiin kesäkuussa 2000 sen organisaation järkeistämiseksi ja virtaviivaistamiseksi. Tässä yhteydessä EIR sai oikeuden valvoa ryhmän kaikkia pääomasijoitustoimintoja. Sen jälkeen EIR:n sijoitustoiminta on kasvanut nopeasti [40], minkä ansiosta EIR on saavuttanut riittävän kriittisen massan toimiakseen merkittävänä osapuolena Euroopan pääomasijoitusmarkkinoilla. Sen sijoitussalkku käsittää jo yli 1,6 miljardia euroa (30. kesäkuuta 2001 mennessä sidottuja varoja), jotka on sijoitettu 124:ään pääomasijoitusrahastoon, ja sen lähivuosien sijoituskapasiteetti on 800 miljoonaa euroa vuodessa. //

[40] EIR:n johtokunta on hyväksynyt syyskuun 2000 ja kesäkuun 2001 välisenä aikana yli 40 pääomasijoitusrahastoihin tehtävää sijoitusta kokonaisarvoltaan 700 miljoonaa euroa, ja 80 prosenttia niistä oli ensirahoitusta.

EIR:stä on tullut EIP-ryhmän pääomasijoitusta harjoittava osa

Tämä uusi ulottuvuus tehostaa EIR:n mahdollisuuksia pyrkiä yhteisön perinteisiin tavoitteisiin, mikä on vahvistettu sen ydintehtäväksi. EIR:n ensisijainen tavoite on nyt parantaa pienten yritysten kilpailukykyä, kehittää pääomasijoittamiseen liittyvää tietotaitoa (ks. edellä 5.2 kohta), edistää innovointia ja teknologiaa, tukea kasvua, lisätä huipputekniikan alan työpaikkoja ja tasapainottaa aluekehitystä samalla, kun se edelleen tuottaa "riittävää tuottoa" [41]. EIR sijoittaa myös ensisijaisesti alkuvaiheen rahastoihin. Näitä ovat i) tiettyjen alojen tai teknologioiden rahoittamiseen keskittyvät rahastot [42] (eli bioteknologia, sisällöntuottajat, nanoteknologia, mahdollistava teknologia jne.), ii) alueelliset pääomasijoitusrahastot, joiden tavoitteena on helpottaa Euroopan alueiden tasapainoista kehitystä, iii) rahastot, joista rahoitetaan T&K-toiminnan tulosten hyödyntämistä ja iv) yleiseurooppalaiset rahastot. //

[41] Euroopan rahoituslaitosten joukossa tämä kaksijakoinen lähestymistapa on ainutlaatuinen.

[42] EIR on uranuurtaja pioneeriteknologian sijoitusten alalla ja harkitsee erilaisten kehittyvien teknologioiden tukemista, joiden odotetaan tukevan seuraavan sukupolven pääomasijoitusrahastoja.

Toiminnan on tuotettava riittävää tuottoa

EIR asettaa alkuvaiheen rahastot etusijalle

Tärkeä näkökohta EIR:n sijoituspolitiikassa on, että se ei syrjäytä yksityisiä sijoittajia. Se kannustaa yksityisiä sijoittajia, mutta ei korvaa niitä. Strategisena rahastojen rahastona EIR:llä on hyvät mahdollisuudet toimia katalyytin roolissa ja ottaa itselleen johtava asema rohkaistessaan muita sijoittajia jatkamaan sijoitustoimintaa nykyisestä epävarmasta markkinatilanteesta huolimatta. //

6.3. Innovaatio 2000 -aloite

EIP käynnisti Innovaatio 2000 -aloitteen vuonna 2000 vastauksena Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmille. Aloite on EIP:n osuus toimista innovatiivisemman ja osaamisyhteiskunnan luomiseksi. Innovaatio 2000 -aloitteesta rahoitetaan i) koulutusta/sähköistä oppimista, ii) tieto- ja tiedonvälitysteknologiaa, iii) T&K-toimintaa ja iv) innovaatioiden levittämistä, audiovisuaaliala mukaan lukien. EIP suunnittelee myöntävänsä aloitteen puitteissa 12-15 miljoonaa euroa lainoina sen toukokuussa 2000 tapahtunutta virallista käynnistämistä seuraavien kolmen vuoden aikana. EIR:llä, joka myös osallistuu aloitteeseen, on merkittävä tehtävä ohjelman toteuttamisessa. Aloite on lisännyt merkittävästi EIP:n merkitystä T&K-toiminnan rahoittajana. // Innovaatio 2000 -aloite on lähtenyt hyvin käyntiin

6.4. Komission ja EIP:n välinen yhteistyö

Komissio ja EIP allekirjoittivat 7. kesäkuuta 2001 tutkimuksen alaa koskevan yhteisen muistion. Muistiossa määritellään yhteisön tutkimuksen puiteohjelman ja Innovaatio 2000 -aloitteen välisen yhteistyön puitteet. Yhteistyöllä pyritään lisäämään näiden instituutioiden käyttämien välineiden kokonaisvaikutusta parantamalla niiden keskinäistä täydentävyyttä ja helpottamalla alan ja julkisten tutkimusorganisaatioiden mahdollisuuksia käyttää niitä rinnan kaikissa tutkimuksen ja teknologiainnovaation rahoituskierron eri vaiheissa. Muistio kattaa strategioiden yhteensovittamisen, johdonmukaiset tiedotustoimet ja asiantuntemuksen jakamisen. Lisäämällä yhteisön tutkimuksen ja innovointitoiminnan rahoittamiseksi käytettävissä olevia vaihtoehtoja muistio tehostaa tutkimusta ja innovointia yhteisössä, kun näihin tarkoituksiin voidaan käyttää perinteisistä poikkeavia rahoituslähteitä.

// T&K-toimintoja koskeva yhteinen muistio on allekirjoitettu

6.5. Yhteisön varojen kohdistaminen uudelleen //

Aluekehityksen osalta rakennerahastoja koskevissa neuvoston asetuksissa ja rakennerahastojen käyttöä vuosina 2000-2006 koskevissa komission suuntaviivoissa [43] korostetaan, että yhteisön talousarviosta rahoitettavista toimista saadaan paras hyöty suosimalla mahdollisimman paljon turvautumista yksityisiin rahoituslähteisiin, eli riskirahoitukseen ja pääomasijoituksiin sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin. Uudet rahoitusmuodot on tarkoitettu erityisesti edistämään perustettavia yrityksiä, yrityksistä irtautuvia uusia yhtiöitä ja innovoinnin tuloksia, erikoistuneita liiketoimintapalveluja, teknologian siirtoa ja liitännäispalveluja. Komissio valmistelee parhaillaan ohjeita rakennerahastorahoituksen suunnittelemiseksi (Guide for Financial Engineering under the Structural Funds) sekä neuvottelujen ja esikuva-analyysin tulosten arviointia. // Riskipääoman rooli aluekehityksessä lisääntyy

[43] Ks. http://europa.eu.int/comm (aluepolitiikka).

Marraskuun 7. päivänä 2000 kokoontunut Ecofin-neuvosto kehotti [44] kohdentamaan uudelleen EIR:n hallinnoimat yhteisön välineet niin, että niillä korjattaisiin jatkuvasti ilmeneviä markkinoiden toimintahäiriöitä. Joulukuussa 2000 hyväksytyssä uudessa monivuotisessa ohjelmassa yritysten ja yrittäjyyden hyväksi [45] esitetään, että Euroopan teknologiaohjelman (ETF) käynnistysjärjestelmä otettaisiin käyttöön tukemaan yrityshautomoiden ja siemenpääoman rahoitusta ja että pk-yritysten takausjärjestelmää käytettäisiin lisäämään mahdollisuuksia pääomien takaamiseksi, mikroluottojen takaamiseksi ja tieto- ja viestintäteknologiayrityksiin tehtyjen sijoitusten takaamiseksi [46]. //

[44] Perustuu komission tiedonantoon "Pk-yrityksille tarkoitettujen yhteisön erityisten rahoitusvälineiden tarkastelu", KOM(2000)653, 18.10.2000.

[45] Uusi monivuotinen suunnitelma (2001-2005) (ks. edellä).

[46] Tämä täydentää siemenpääomatoimea (korvaa CREA-ohjelman), joka mainitaan edellä 5.2 kohdassa ja josta on tullut uuden monivuotisen toimintasuunnitelman olennainen osa. Tarkempia tietoja kaikista näistä ohjelmista on osoitteessa www.eif.org .

Nykyisiä ohjelmia ja välineitä on kohdennettu uudelleen

Edellä esitetyt esimerkit osoittavat myös, että julkishallinnon käytettäväksi asettamien rahoitusvälineiden valikoimaa ja ominaispiirteitä olisi kehitettävä edelleen niin, että ne täyttävät asianmukaisella tavalla niille asetetut poliittiset tavoitteet. Samojen poliittisten tavoitteiden saavuttaminen saattaa edellyttää erilaisia keinoja tulevaisuudessa, kun markkinaympäristö muuttuu. Komissio jatkaa rahoitusvälineidensä luovaa käyttöä tarkoituksena kannustaa yksityisen sektorin sijoitustoimintaa. Tässä yhteydessä komissio katsoo, että esimerkiksi rahoitusvälineet [47], jotka aiheuttavat vipuvaikutuksen olemassa oleviin yksityisiin pääomasijoitusrahastoihin, voidaan nähdä pääomatakauksien (joita käytetään jo useissa jäsenvaltioissa ja joista suunnitellaan pk-yritysten takausjärjestelmän uusia käyttömuotoja) luonnollisena jatkokehitysvaiheena. Näillä välineillä voidaan tietyissä tapauksissa yhdistää parhaalla mahdollisella tavalla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötoimia ja niiden kerrannaisvaikutusten avulla voidaan välttää riski yksityisen sektorin syrjäytymisestä. //

[47] Esimerkki tämänsuuntaisesta kehityksestä on usein mainittu ja yleisesti menestyksekkäänä pidetty Yhdysvaltalainen SBIC-ohjelma (Small Business Investment Programme), jota Yhdysvaltain liittohallituksen SBA hallinto (Small Business Administration) hallinnoi ja jota tuetaan kyseisen hallinnon myöntämän takauksen turvin.

Rahoitus välineiden tulevan kehityksen pohdinta jatkuu

7. PÄÄTELMÄT

Eurooppalaisia riskipääomasijoituksia vuonna 2000 kuvaavat luvut osoittavat huomattavaa kasvua verrattuna aikaisempiin vuosiin. Euroopan taloudellisten olosuhteiden koheneminen, talous- ja rahaliiton ansiosta hallintaan saadut julkisen hallinnon alijäämät, nopeasti kasvavat osakemarkkinoiden arvostukset, Yhdysvaltain kukoistavan talouden myönteiset vaikutukset ja monipuoliset mahdollisuudet sijoittaa uusiin lupaaviin teknologioihin ja sovelluksiin ovat 1990-luvun puolivälistä alkaen yhdessä saaneet riskipääomamarkkinat jyrkkään nousuun. Tämä on myös mahdollistanut Euroopan riskipääoma-alan vahvistumisen ja kypsymisen. Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman hyväksymisen (1998) jälkeen Euroopan pääomasijoitukset ovat kolminkertaistuneet ja alkuvaiheen sijoitukset nelinkertaistuneet. Tämän kehityksen ansiosta sijoitukset alkuvaiheen yrityksiin ovat kasvaneet vuonna 2000 yhtä suuriksi kuin vuoden 1998 pääomasijoitukset yhteensä. Tässä mielessä riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman puolivälin tarkastelu osoittaa todellista edistystä. Tämä optimistinen arvio laimenee kuitenkin vertailussa Yhdysvaltoihin. Vuonna 1998 Yhdysvaltain pääomasijoitusalan sijoitusten määrä oli Eurooppaan verrattuna noin kaksinkertainen, vuonna 1999 kolminkertainen ja vuonna 2000 nelinkertainen. Näin ollen ero näyttää kasvavan. Yhdysvalloissa kyseinen toimiala on paljon suurempi, ja lisäksi sen suuret sijoitukset ovat kasvaneet nopeammin kuin Euroopassa. Jos tämä kehityssuuntaus jatkuu, Lissabonissa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet, jotka ovat huomattavasti kunnianhimoisemmat kuin riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman tavoitteet (talouden kasvun ja työpaikkojen luomisen edistäminen), jäävät mahdottomiksi saavuttaa.

Edellä esitetyt luvut merkitsevät sitä, että viime vuosina saavutetusta edistyksestä huolimatta Euroopassa ei ole tällä hetkellä riittävästi yrittäjiä, joilla olisi mahdollisuudet luoda ja esittää jatkuvana virtana maailmaluokkaa olevia innovatiivisia hankkeita, eikä yrityksiä, joista voisi tulla riskipääoman sijoituskohteita. Euroopan yrittäjähenkisyyden vahvistamiseksi riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman toteuttamista on pidettävä ensisijaisena poliittisena tavoitteena suhdannevaihteluista huolimatta. Painopiste on nyt asetettava kysyntäpuolelle (esimerkiksi sellaisten T&K-toiminnan tuottamien innovaatioiden kehittämiseen ja vahvistamiseen, joilla on kaupallisia menestymisen mahdollisuuksia). Riskipääomaa koskevien näkökohtien olisi myös edelleen kuuluttava erottamattomasti kaikkiin yhteisön tasolla ja kansallisesti toteutettaviin politiikkoihin. Näin ollen, jotta riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa voitaisiin seurata riittävän hyvin [48], niiltä tarvitaan jatkuvasti toimitettavia ja huomattavasti nykyistä yksityiskohtaisempia tietoja. Tulevien kansallisten rakenneuudistuksen edistymistä koskevien seurantakertomusten tulisi olla ensimmäisiä tärkeitä merkkejä kehityksestä tällä alalla.

[48] Belgia on toimittanut komissiolle vuoden 2001 alussa täydellisen raportin riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta: "Contribution(s) de la Belgique à la Mise en Oeuvre du Plan d'Action Capital-Investissement", joulukuu 2000.

Nykyinen vaikea markkinatilanne ja vallitseva epävarmuus, jota Yhdysvaltain dramaattiset tapahtumat 11. syyskuuta 2001 pahensivat, voivat hyvinkin aiheuttaa alan keskittymistä ja sen strategioiden uudelleenarviointia. // Valmistautuminen vuoteen 2010 vaatii vielä paljon työtä

Jäsenvaltioilta kaivataan enemmän tietoa

Uusi tilanne edellyttää strategian arviointia uudelleen

LIITE 1

LIITELUETTELO

Liite 2 - Tilanne eriteltynä estetyypeittäin

Liite 3 - Lyhenteet

Liite 4 - Termien selitykset

LIITE 2

CARDIFFIN EUROOPPA-NEUVOSTON (KESÄKUU 1998) HYVÄKSYMÄ RISKIPÄÄOMAA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA

TILANNE ERITELTYNÄ ESTETYYPEITTÄIN - TILANNE LOKAKUUSSA 2001

Riskipääomaa koskevassa toimintasuunnitelmassa mainitaan kuusi (6) EU:ssa vallitsevaa ja poistettavaa estetyyppiä:

* MARKKINOIDEN PIRSTALEISUUS

* INSTITUTIONAALISET JA SÄÄNTELYYN LIITTYVÄT ESTEET

* VEROTUS

* HUIPPUTEKNIIKAN PIENYRITYSTEN VÄHÄINEN MÄÄRÄ

* HENKILÖSTÖRESURSSIT

* KULTTUURISET ESTEET

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 3

LYHENTEET

AIM : // Vaihtoehtoiset sijoitusmarkkinat, Alternative Investment Market (www.londonstockexchange.com/aim)

BEPG : // Talouspolitiikan laajat suuntaviivat, Broad Economic Policy Guidelines

BEST : // Yritysten toimintaympäristön yksinkertaistamista käsittelevä työryhmä, Business Environment Simplification Task Force. Komission perustama syyskuussa 1997.

BSPCE : // Ranskan sanoista "Bons de Souscription des Parts et Créateurs d'Entreprises"

CSER : // Euroopan arvopaperimarkkinoiden sääntelyviranomaisten komitea, Committee of European Securities Regulators

CVC : // Yritysten tarjoama pääomasijoituspääoma, Corporate Venture Capital

EASDAQ : // European Association of Securities Dealer Automated Quotation. Uudelta nimeltään "Nasdaq Europe" (www.nasdaqeurope.com)

EIP : // Euroopan investointipankki (www.eib.org)

EIR : // Euroopan investointirahasto (www.eif.org)

ESC : // EU:n arvopaperikomitea, European Securities Committee. Korvaa arvopaperimarkkinoiden valvontaviranomaisten korkean tason neuvoa-antavan työryhmän.

EURO. NM : // Nouveau Marché (Pariisi) + Neuer Markt (Frankfurt) + Nouveau Marché (Bryssel) + Nieuwe Markt (Amsterdam) + Nuovo Mercato (Milano)

EVCA : // European Private Equity and Venture Capital Association (www.evca.com)

FESCO : // Euroopan arvopaperikauppaa valvovien komiteoiden yhteyselin, Forum of European Securities Commissions (www.europefesco.org). Katso myös CSER.

FIBV : // Arvopaperipörssien kattojärjestö, Federation Européenne des Bourses de Valeurs/International Federation of Stock Exchanges (www.fibv.com)

FSAP : // Rahoituspalvelujen toimintasuunnitelma, Financial Services Action Plan

IAS : // Kansainväliset tilinpäätössuositukset, International Accounting Standards

ICT : // Tieto- ja viestintätekniikka, Information and Communication Technology

ISD : // Sijoituspalveludirektiivi, Investment Services Directive (93/22/ETY)

TT : // Tietotekniikka

NASDAQ : // National Association of Securities Dealers Automated Quotation System (Yhdysvallat) (www.nasdaq.com)

T&K // Tutkimus ja kehittäminen

TTK : // Tutkimus ja teknologinen kehittäminen

Pk-yritykset : // Pienet ja keskisuuret yritykset

UCITS : // Yhteissijoitusyritys (sijoitusrahasto), Undertakings for Collective Investment in Transferable Securities

US GAAP : // Yleisesti hyväksytyt kirjanpitoperiaatteet (Yhdysvallat), Generally Accepted Accounting Principles

LIITE 4

SANASTO

Tilinpäätösdirektiivit // Direktiivit 78/660/ETY ja 83/349/ETY.

Yksityiset pääomasijoittajat (bisnesenkelit) // Yksityishenkilöt, jotka sijoittavat suoraan uusiin, kasvaviin yrityksiin, joita ei noteerata pörssissä (siemenvaiheen rahoitus). Monissa tapauksissa ne mahdollistavat myös uusien yritysten elinkaaren seuraavan vaiheen rahoituksen (käynnistysvaihe). Tavallisesti yksityiset pääomasijoittajat tarjoavat rahoitusta, jonka vastineeksi ne saavat osuuden yrityksen pääomasta, mutta ne saattavat järjestää myös muuta pitkäaikaista rahoitusta. Nämä pääomat saattavat täydentää riskipääoma-alaa tarjoamalla sitä pienempiä rahoitusmääriä (yleensä alle 150 000 euroa) ja aikaisemmassa vaiheessa kuin useimmat riskipääomayritykset kykenevät sijoittamaan.

Pääomamarkkinat // Markkinat, joilta teollisuus ja kauppa, valtionhallinto ja paikallisviranomaiset hankkivat pitkän aikavälin pääomaa. Arvopaperipörssit ovat osa pääomamarkkinoita.

Yritysjohdon valvonta (corporate governance) // Tapa, jolla yrityksiä, varsinkin osakeyhtiöitä, johdetaan ja jolla johto on tilivelvollinen omistajille. Tämän osa-alueen merkitys on kasvanut 1990-luvun alusta lähtien, sillä ulkoiset rahoittajat haluavat varmistaa, ettei yrityksen johto toimi niiden etujen vastaisesti.

Yritysten väliset riskipääomasijoitukset (corporate venturing) // Pääomaa, jonka avulla suurempi yhtiö hankkii suoraan vähemmistöosuuden pienemmästä pörssissä noteeraamattomasta yhtiöstä strategisista, rahoituksellisista tai sosiaaliseen vastuuseen liittyvistä syistä. Tätä keinoa käyttävät pääasiassa suuryhtiöt, jotka haluavat tukea yhtiön ulkopuolista teknologian kehitystä.

Kehittämiseen tarvittava pääoma // Yrityksen kasvattamiseen ja laajentamiseen järjestetty rahoitus.

Alkuvaiheen pääoma // Rahoitus yritykselle ennen kuin se aloittaa kaupallisen tuotannon ja myynnin, ennen kuin se tuottaa voittoa. Sisältää yrityksen perustamiseen tarvittavan siemenvaiheen rahoituksen ja käynnistysvaiheen rahoituksen.

Oma pääoma // Yrityksen tavanomainen osakepääoma.

Arvopaperikauppaa valvova korkean tason komitea // Komission ja arvopaperikauppaa valvovien EU:n viranomaisten vuonna 1985 perustama epävirallinen neuvoa-antava ryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä yhteistyötä ja kansainvälisiä asioita. Se on korvattu EU:n arvopaperikomitealla (ESC).

Yhteisösijoittaja // Käsite viittaa pääasiassa vakuutusyhtiöihin, eläkerahastoihin ja sijoitusrahastoihin, jotka keräävät säästöjä ja tarjoavat varoja markkinoille, mutta myös muuntyyppisiin institutionaalisiin varoihin (esim. lahjoitusvarat, säätiöt).

Sijoituspalveludirektiivi // Direktiivi 93/22/ETY, sisältää säännökset sijoituspalveluyrityksille (pörssimeklarit, omaan lukuunsa toimivat pörssivälittäjät jne.) myönnettävästä euroopanlaajuisesta "passista" ja sähköisten pörssien oikeudesta toimia muissa jäsenvaltioissa.

Listautumisanti // Osakkeiden liikkeeseenlasku, pörssiin meneminen: julkisen osakeyhtiön käynnistäminen tarjoamalla osakkeita yleisön merkittäväksi.

Toimivan johdon yritysosto // Rahoitus, jonka avulla yrityksen toimiva johto ja sijoittajat voivat hankkia omistukseensa olemassa olevan tuotantolinjan tai yrityksen.

Markkina-arvo // Osakkeen hinta kerrottuna kaikkien liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärällä. Julkisen osakeyhtiön kokonaisarvo markkinoilla. Laajemmassa merkityksessä pörssissä listattujen yritysten kokonaisarvo.

Ensimarkkinat // Markkinat, joilla uusi arvopaperiemissio järjestetään.

Yksityinen sijoituspääoma (private equity) // Käytetään erotukseksi julkisiin yhtiöihin sijoitettavasta pääomasta (public equity), pääomasijoitus yhtiöihin, joita ei ole noteerattu pörssissä. Sisältää pääomasijoitukset ja yritysostona toteutettavat sijoitukset.

Tarjousesite // Arvopapereiden myyntiä koskeva virallinen kirjallinen tarjous, jossa esitetään suunnitelma uudeksi liikeyritykseksi tai jo olemassa olevaa liikeyritystä koskevat tiedot, joita sijoittaja tarvitsee päätöksen tekemisen perusteeksi.

Tarjousesitedirektiivi // Tarjousesiteasiakirjat laaditaan direktiivien 89/298/ETY (julkiset tarjoukset) ja/tai direktiivin 80/390/ETY (listautumistiedot) mukaisesti. Nämä direktiivit korvataan uudella direktiivillä (komissio on hyväksynyt ehdotuksen 30.5.2001), jota käsitellään parhaillaan.

Varovaisuusperiaatetta koskeva sääntely // Eläkerahastojen hoitajien velvoite toteuttaa sijoitukset siten kuin varovainen sijoittaja tekisi omasta puolestaan erityisesti hajauttamalla osakesalkkua järkevästi. Osakesalkun jakautumista on rajoitettu vain rajoitettuja avustusjärjestelmiä rahoittaviin eläkerahastoihin tehtävien omien sijoitusten osalta. Tällainen lainsäädäntö on voimassa Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa.

Säännellyt markkinat // Järjestäytyneet markkinat, joilla ostajat ja myyjät käyvät kauppaa sovittujen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Markkinat, jotka täyttävät sijoituspalveludirektiivin 1 artiklan 13 kohdan ehdot.

Jälleenhankintapääoma // Yrityksen olemassa olevien osakkeiden hankkiminen toiselta pääomasijoitusyritykseltä tai toiselta osakkeenomistajalta tai -omistajilta.

Riskipääomamarkkinat // Markkinat, jotka tarjoavat omalla pääomalla rahoittamista yritykselle sen varhaisissa kasvuvaiheissa (käynnistysvaiheen rahoitus ja kehittämisvaiheen rahoitus). Tässä tiedonannossa käsite kattaa kolmentyyppistä rahoitusta:

* bisnesenkeleiden ja yritysten antamaa (yritysten väliset riskipääomasijoitukset) epävirallista rahoitusta

* pääomasijoituksia (venture capital)

* rahoitusta pk-yrityksiin ja nopean kasvun yrityksiin erikoistuneilla osakemarkkinoilla.

Jälkimarkkinat // Markkinat, joilla arvopapereita ostetaan ja myydään alkuperäisen annin jälkeen. Menestyvät, likvidit jälkimarkkinat luovat edellytykset terveellä pohjalla toimiville ensimarkkinoille.

Arvopaperi // Rahoitusomaisuutta, esim. osakkeet, valtion arvopaperit, debentuurit, joukkovelkakirjalainat, sijoitusrahastot sekä oikeudet toiselle lainattuun tai talletettuun rahaan.

Siemenvaiheen rahoitus // Alustavan liikeidean tutkimiseen, arviointiin ja kehittämiseen järjestetty rahoitus.

Käynnistysvaiheen rahoitus // Tarjotaan yrityksille tuotekehittelyä ja alkumarkkinointia varten.

Pörssi tai osakemarkkinat // Markkinat, joilla arvopapereita ostetaan ja myydään. Niiden perustehtävänä on antaa julkisille osakeyhtiöille, valtioille ja paikallisviranomaisille mahdollisuus hankkia pääomaa myymällä arvopapereita sijoittajille.

Etuoikeus yhtiön osakkeisiin, osakeoptio // Työntekijöille ja/tai johdolle varattu etuoikeus ostaa osakkeita kiinteään hintaan.

Pääomasijoittaminen (venture capital) // Pääomasijoitusyhtiöiden omilla varoillaan tai kolmannen osapuolen varoilla harjoittama sijoittaminen pörssissä noteeraamattomiin yhtiöihin. Käsitteeseen kuuluu alku-, laajentamis- ja jälleenhankintavaiheen rahoitus mutta ei yritysostojen rahoittaminen.

Pääomasijoitusrahasto // Suljettu sijoitusrahasto, joka on perustettu tarjoamaan pääomaa pääomasijoituksiin.

( ( ( ( (